8 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Israel muistakoon kiitollisena Herraa.

1. Pitäkää tarkoin kaikki käskyt, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että eläisitte ja lisääntyisitte ja pääsisitte ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut teidän isillenne.

1. Kaikki käskyt, jotka minä käsken sinulle tänäpänä, pitäkäät ja tehkäät, että eläisitte ja lisääntyisitte, tulisitte ja omistaisitte maan, josta Herra vannoi teidän isillenne.

1. CAicki käskyt cuin minä käskin sinulle tänäpänä pitäkät ja tehkät että te eläisitte ja lisännyisitte tulisitte ja omistaisitte maan cuin HERra wannoi teidän Isillen.

1 All the commandment which I command you this day you* will observe to do, that you* may live and multiply and go in and possess the land which Jehovah swore to your* fathers.

1. All the commandments which I command thee this day shall ye observe to do, that ye may live, and multiply, and go in and possess the land which the LORD sware unto your fathers.

1. I skulle holde alle de Bud, som jeg byder dig i Dag, saa at I gøre derefter, at I maa leve og formeres og komme ind og eje det Land, som Herren har tilsvoret eders Fædre.

1. All de bud, som jag bjuder dig i dag, skolen I hålla, att I gören derefter; på det I mågen lefva och förökas, och komma in, och intaga det land, som Herren edra fäder svorit hafver;

1. Keige käskude järrele, mis ma sind tänna kässin, peate teie katsma tehha, et teie ellusse jäte ja paljuks sate, ja tullete ja pärrite sedda maad, mis Jehowa teie wannemattele wandudes tootand.

1. ‘‘Laikykitės įsakymų, kuriuos šiandien jums skelbiu, kad gyventumėte, daugėtumėte ir paveldėtumėte žemę, kurią Viešpats prisiekė duoti jūsų tėvams.

1. Alle Gebote, die ich dir heute gebiete, sollt ihr halten daß ihr darnach tut, auf daß ihr lebt und gemehrt werdet und hineinkommt und einnehmet das Land, das der HERR euren Vätern geschworen hat.

1. Prenez garde de pratiquer tous les commandements que je vous donne aujourd'hui, afin que vous viviez, et que vous multipliiez, et que vous entriez et possédiez le pays que l'Éternel a juré de donner à vos pères.

1. TODO mandamiento, que yo os mando hoy, guardaréis para hacerlo, porque viváis, y seais multiplicados; y entréis y heredéis la tierra de la cual juró Jehová a vuestros padres.

1 Alle geboden, die ik u heden gebiede, zult gij waarnemen om te doen, opdat gij leeft, en vermenigvuldigt, en inkomt, en het land erft, dat de HEERE aan uw vaderen gezworen heeft.

1. Wszystkie przykazania, które ja dziś przykazuję tobie, chować i czynić będziecie, abyście żyli, rozmnożeni byli, i weszli, a osiedli tę ziemię, o którą przysiągł Pan ojcom waszym.

1. Mind azt a parancsolatot, a melyet én e mai napon parancsolok néked, tartsátok meg és teljesítsétek, hogy élhessetek és megsokasodhassatok, bemehessetek és bírhassátok a földet, a mely felől megesküdött az Úr a ti atyáitoknak.

1 Все заповеди, которые я заповедую вам сегодня, старайтесь исполнять, дабы вы были живы и размножились, и пошли и завладели землею, которую с клятвою обещал Господь отцам вашим.

1. Всї заповідї, що заповідаю тобі сьогоднї, будете додержувати сповняючи їх, щоб були живі і множились і прийшли в землю, що про неї клявся Господь батькам вашим.

2. Ja muista kaikki, mitä on tapahtunut sillä tiellä, jota Herra, sinun Jumalasi, näinä neljänäkymmenenä vuotena on sinua kuljettanut erämaassa nöyryyttääksensä sinua ja koetellaksensa sinua ja tietääksensä, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö.

2. Ja muista kaikkea sitä matkaa, jonka kautta Herra sinun Jumalas johdatti sinun näinä neljänäkymmenenä vuotena korvessa, vaivataksensa sinua ja koetellaksensa sinua, tietääksensä mitä sinun sydämessäs oli, pitäisitkö hänen käskynsä, vai etkö.

2. Ja muista caicke sitä matca jonga cautta HERra sinun Jumalas johdatti sinun näinä neljänäkymmenenä wuonna corwes nöyryttäxens ja coetellaxens sinua tietäxens mitä sinun sydämesäs oli jos sinä pidäisit hänen käskyns taicka et.

2 And you will remember all the way which Jehovah your God has led you these forty years in the wilderness, that he might humble you, to prove you, to know what was in your heart, whether you would keep his commandments, or not.

2. And thou shalt remember all the way which the LORD thy God led thee these forty years in the wilderness, to humble thee, and to prove thee, to know what was in thine heart, whether thou wouldest keep his commandments, or no.

2. Og du skal ihukomme al den Vej, som Herren din Gud har ladet dig gaa disse fyrretyve Aar i Ørken for at ydmyge dig, for at forsøge dig, for at fornemme, hvad der var i dit Hjerte, om du vilde holde hans Bud eller ej.

2. Och skall tänka på allan den väg, genom hvilken Herren din Gud dig ledt hafver, i dessa fyratio åren i öknene; på det han skulle späka och försöka dig, att kunnigt skulle varda hvad i dino hjerta var; om du hölle hans bud eller ej.

2. Ja sa pead mele tulletama keik teed, mis Jehowa so Jummal sind saatnud need nellikümmend aastat körbes, et ta sind piddi allandama, ja sind kiusama, et saaks teäda mis so süddames, kas sa wöttaksid temma kässud piddada ehk mitte.

2. Atsimink kelią, kuriuo Viešpats, tavo Dievas, vedė tave keturiasdešimt metų per dykumą, kad palenktų ir išmėgintų tave, ir sužinotų, kas yra tavo širdyje, ar tu vykdysi Jo paliepimus.

2. Und gedenke alles des Weges, durch den dich der HERR, dein Gott, geleitet hat diese vierzig Jahre in der Wüste, auf daß er dich demütigte und versuchte, daß kund würde, was in deinem Herzen wäre, ob du seine Gebote halten würdest oder nicht.

2. Et souviens-toi de tout le chemin par lequel l'Éternel ton Dieu t'a fait marcher, pendant ces quarante ans, dans le désert, afin de t'humilier et de t'éprouver, pour connaître ce qui était dans ton cœur, et savoir si tu garderais ses commandements, ou non.

2. Y acordarte has de todo el camino, por donde te ha traido Jehová tu Dios estos cuarenta años en el desierto para afligirte, por probarte para saber lo que estaba en tu corazón, si habías de guardar sus mandamientos, o no.

2 En gij zult gedenken aan al den weg, dien u den HEERE, uw God, deze veertig jaren in de woestijn geleid heeft; opdat Hij u verootmoedige, om u te verzoeken, om te weten, wat in uw hart was, of gij Zijn geboden zoudt houden, of niet.

2. Miejże w pamięci wszystkę drogę, którą cię prowadził Pan, Bóg twój, przez te czterdzieści lat po puszczy, aby cię trapił, i doświadczył, aby wiadomo było, co jest w sercu twojem, jeźlibyś przestrzegał przykazaó jego, czyli nie.

2. És emlékezzél meg az egész útról, a melyen hordozott téged az Úr, a te Istened immár negyven esztendeig a pusztában, hogy [1†] megsanyargasson és megpróbáljon [2†] téged, hogy nyilvánvaló legyen, mi van a te szívedben; vajjon megtartod-é az ő parancsolatait vagy nem?

2 И помни весь путь, которым вел тебя Господь, Бог твой, по пустыне,вот уже сорок лет, чтобы смирить тебя, чтобы испытать тебя и узнать, что в сердце твоем, будешь ли хранить заповеди Его, или нет;

2. І мусиш памятати всї дороги, що ними водив тебе Господь, Бог твій, усї сорок роки, по степу, щоб впокорити тебе, щоб випробовувати тебе, щоб довідатись, що в тебе в серцї, чи додержувати меш заповідї його, чи нї.

3. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.

3. Ja hän vaivasi sinua ja antoi sinun isota, ja ravitsi sinun mannalla, jota et sinä eikä sinun isäs tunteneet, antaaksensa sinun tietää, ettei ihminen elä ainoastansa leivästä; vaan kaikesta mikä Herran suusta lähtee, elää ihminen.

3. Hän nöyrytti sinun ja andoi sinun isota ja rawidzi sinun Mannalla jota sinä ja sinun Isäs ei tundenet että hän annais sinun tietä ettei ihminen elä ainoastans leiwäst waan caikista cuin HERran suusta lähte.

3 And he humbled you and allowed you to hunger and fed you with manna, which you did not know, neither did your fathers know, that he might make you know that man does not live by bread alone, but man lives by everything that proceeds out of the mouth of Jehovah.

3. And he humbled thee, and suffered thee to hunger, and fed thee with manna, which thou knewest not, neither did thy fathers know; that he might make thee know that man doth not live by bread only, but by every word that proceedeth out of the mouth of the LORD doth man live.

3. Og han ydmygede dig; og lod dig hungre og gav dig Man at æde, hvilket du ikke kendte, og dine Fædre ej kendte, for at lade dig vide, at Mennesket lever ikke ved Brødet alene, men Mennesket lever ved aIt det, som udgaar af Herrens Mund.

3. Han späkte dig och lät dig hungra, och spisade dig med Man, det du och dine fäder intet känt hade; på det han skulle låta dig veta, att menniskan lefver icke allenast af bröd, utan af allt det af Herrans mun går.

3. Ja ta allandas sind ja laskis sind nälga tunda ja sötis sind mannaga, mis sa ei tunnud, egga so wannemad tunnud, et ta sulle andis teäda, et innimenne ei ella ükspäines leiwast, waid innimenne ellab keigest sest, mis Jehowa suust wäljatulleb.

3. Jis pažemino tave alkiu ir davė valgyti maną, kurios nepažinai nei tu, nei tavo tėvai, kad suprastum, jog žmogus gyvas ne vien duona, bet kiekvienu Dievo žodžiu.

3. Er demütigte dich und ließ dich hungern und speiste dich mit Man, das du und deine Väter nie gekannt hattet; auf daß er dir kundtäte, daß der Mensch nicht lebt vom Brot allein, sondern von allem, was aus dem Mund des HERRN geht.

3. Il t'a donc humilié et t'a laissé avoir faim; mais il t'a fait manger la manne, que tu ne connaissais pas et que n'avaient pas connue tes pères; afin de te faire connaître que l'homme ne vivra pas de pain seulement, mais que l'homme vivra de tout ce qui sort de la bouche de l'Éternel.

3. Y afligióte, e hizote haber hambre, y sustentóte con man, comida que no conociste tú, ni tus padres la conocieron; para hacerte saber, que el hombre no vivirá de solo pan, mas de todo lo que sale de la boca de Jehová vivirá el hombre.

3 En Hij verootmoedigde u, en liet u hongeren, en spijsde u met het Man, dat gij niet kendet, noch uw vaderen gekend hadden; opdat Hij u bekend maakte, dat de mens niet alleen van het brood leeft, maar dat de mens leeft van alles, wat uit des HEEREN mond uitgaat.

3. Przetoż dręczył cię, i głodem ci dokuczał; potem karmił cię manną, którejś nie znał, ani jej też znali ojcowie twoi, aby cię nauczył, iż nie samym chlebem żyje człowiek, ale tem wszystkiem, co pochodzi z ust Paóskich, żyć będzie człowiek.

3. És megsanyargata téged, és megéheztete, azután pedig enned adá a mannát, a melyet nem ismertél, sem a te [3†] atyáid nem ismertek, hogy tudtodra adja néked, hogy az ember nem csak kenyérrel [4†] él, hanem mind azzal él az ember, a mi az Úrnak szájából származik.

3 Он смирял тебя, томил тебя голодом и питал тебя манною, которой не знал ты и не знали отцы твои, дабы показать тебе, что неодним хлебом живет человек, но всяким словом , исходящим из уст Господа, живет человек;

3. І впокорював тебе, і морив тебе голодом; і годував тебе манною, що не знав її, і не знали батьки твої, щоб ти довідався, що не хлїбом тільки живе людина, а всїм, що промовляють уста Господнї, і тим живе людина.

4. Sinun vaatteesi eivät kuluneet yltäsi, eivätkä sinun jalkasi ajettuneet näinä neljänäkymmenenä vuotena.

4. Ei sinun vaattees vanhuudesta kuluneet yltäs ja sinun jalkas ei kuulettuneet, näinä neljänäkymmenenä vuotena.

4. Ei sinun waattes wanhudest culunet sinun päälläs ja sinun jalcas ei paisunet näinä neljänäkymmenenä wuonna.

4 Your garments did not grow old upon you, neither did your foot swell, these forty years.

4. Thy raiment waxed not old upon thee, neither did thy foot swell, these forty years.

4. Dit Klædebon blev ikke gammelt paa dig, og din Fod blev ikke hoven disse fyrretyve Aar.

4. Din kläder äro intet förslitne på dig, och dine fötter äro intet svullnade i dessa fyratio år.

4. So rided ei sanud mitte wannaks so selgas, ja so jallad ei paistetand mitte need nellikümmend aastat.

4. Savo drabužių nesudėvėjai ir tavo kojos nesutino per keturiasdešimt metų.

4. Deine Kleider sind nicht veraltet an dir, und deine Füße sind nicht geschwollen diese vierzig Jahre.

4. Ton vêtement ne s'est point usé sur toi, et ton pied ne s'est point enflé pendant ces quarante années.

4. Tu vestido nunca se envejeció sobre tí, ni el pié se te ha hinchado por estos cuarenta años.

4 Uw kleding is aan u niet verouderd, en uw voet is niet gezwollen, deze veertig jaren.

4. Szata twoja nie wiotszała na tobie, i noga twoja nie napuchła przez te czterdzieści lat.

4. A te ruházatod le nem kopott rólad, sem [5†] a te lábad meg nem [6†] dagadott immár negyven esztendőtől fogva.

4 одежда твоя не ветшала на тебе, и нога твоя не пухла, вот уже сорок лет.

4. Одїж твоя не розлетїлась на тобі і ноги твої не попухли за сорок років.

5. Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua, niinkuin isä kasvattaa poikaansa.

5. Niin tiedä sydämessäs, että Herra sinun Jumalas on kurittanut sinua, niinkuin mies kurittaa poikaansa.

5. Nijn tiedä sinun sydämesäs että HERra sinun Jumalas on neuwonut sinua nijncuin mies neuwo poicans.

5 And you will consider in your heart, that, as a man disciplines his son, so Jehovah your God disciplines you.

5. Thou shalt also consider in thine heart, that, as a man chasteneth his son, so the LORD thy God chasteneth thee.

5. Saa kan du kende i dit Hjerte, at ligesom en Mand tugter sin Søn, har Herren din Gud tugtet dig.

5. Så finner du ju i dino hjerta, att Herren din Gud dig lärt hafver, såsom en man lärer sin son.

5. Ja sa pead tundma ommas süddames, et nenda kui mees karristab omma poia, nenda karristab sind Jehowa so Jummal.

5. Suprask, kad kaip žmogus auklėja sūnų, taip Viešpats, tavo Dievas, auklėja tave.

5. So erkennst du ja in deinem Herzen, daß der HERR, dein Gott, dich gezogen hat, wie eine Mann seinen Sohn zieht.

5. Reconnais donc en ton cœur que l'Éternel ton Dieu te châtie, comme un homme châtie son enfant.

5. Y sepas en tu corazón, que como castiga el hombre a su hijo, Jehová tu Dios te castiga.

5 Bekent dan in uw hart, dat de HEERE, uw God, u kastijdt, gelijk als een man zijn zoon kastijdt.

5. Poznajże tedy w sercu swem, że jako ćwiczy człowiek syna swego, tak Pan, Bóg twój, ćwiczy ciebie.

5. Gondold meg azért a te szívedben, hogy a miképen megfenyíti az ember az ő gyermekét, úgy fenyít meg téged az [7†] Úr, a te Istened;

5 И знай в сердце твоем, что Господь, Бог твой, учит тебя, как человек учит сына своего.

5. І мусиш знати в серцї твому, що Господь, Бог твій, карав тебе, як чоловік карає сина свого.

6. Ja noudata Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, vaella hänen teitänsä ja pelkää häntä.

6. Ja pidä Herran sinun Jumalas käskyt vaeltaakses hänen tiellänsä ja peljätäkses häntä.

6. Nijn pidä nyt HErran sinun Jumalas käskyt waeldaxes hänen teilläns ja peljätäxes händä.

6 And you will keep the commandments of Jehovah your God, to walk in his ways and to fear him.

6. Therefore thou shalt keep the commandments of the LORD thy God, to walk in his ways, and to fear him.

6. Saa hold Herren din Guds Bud; at du vandrer i hans Veje og frygter ham.

6. Så håll nu Herrans dins Guds bud, att du vandrar i hans vägar, och fruktar honom.

6. Ja sa pead Jehowa omma Jummala kässud piddama, et sa käid temma tede peäl ja et sa tedda kardad.

6. Vykdyk Viešpaties, savo Dievo, paliepimus, vaikščiok Jo keliais ir bijokis Jo.

6. So halte nun die Gebote des HERRN, deines Gottes, daß du in seinen Wegen wandelst und fürchtest ihn.

6. Garde les commandements de l'Éternel ton Dieu, pour marcher dans ses voies et pour le craindre;

6. Guardarás pues los mandamientos de Jehová tu Dios andando en sus caminos, y temiéndole.

6 En houdt de geboden des HEEREN, uws Gods, om in Zijn wegen te wandelen, en om Hem te vrezen.

6. A przestrzegaj przykazaó Pana, Boga twego, abyś chodził drogami jego, i bał się go.

6. És őrizd meg az Úrnak, a te Istenednek parancsolatait, hogy az ő útján járj, és őt féljed.

6 Итак храни заповеди Господа, Бога твоего, ходя путями Его и боясь Его.

6. Тим же то мусиш додержувати заповідї Господа, Бога твого, ходити дорогами його і боятись його.

7. Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, laaksoissa ja vuorilla vuotavien purojen, lähteiden ja syvien vesien maahan,

7. Sillä Herra sinun Jumalas vie sinun hyvälle maalle: sille maalle, jossa vesiojat, lähteet ja järvet ovat, jotka laaksoihin ja vuorten sivuille vuotavat,

7. Sillä HERra sinun Jumalas wie sinun hywälle maalle sille maalle josa ojat caiwot ja järwet owat jotca wuorten siwuille ja laxoille wuotawat.

7 For Jehovah your God brings you into a good land, a land of brooks of water, of fountains and springs, flowing forth in valleys and hills;

7. For the LORD thy God bringeth thee into a good land, a land of brooks of water, of fountains and depths that spring out of valleys and hills;

7. Thi Herren din Gud fører dig ind i et godt Land, et Land med Vand bække, Kilder og dybe Brønde, som udvælde i Dalene og paa Bjergene

7. Ty Herren din Gud förer dig uti ett godt land; i ett land, der bäcker, och brunnar, och djup uti äro, hvilke utmed bergen och inpå slättena flyta;

7. Sest Jehowa so Jummal wiib sind hea male, mis wee jöggede, hallikatte ja süggawatte haudade Ma on, mis wäljatullewad orgude seest ja mäggede peält,

7. Viešpats, tavo Dievas, įves tave į gerą, upelių ir vandens šaltinių, kurie trykšta lygumose ir kalnuose, žemę;

7. Denn der HERR, dein Gott, führt dich in ein gutes Land, ein Land, darin Bäche und Brunnen und Seen sind, die an den Bergen und in den Auen fließen;

7. Car l'Éternel ton Dieu va te faire entrer dans un bon pays, un pays de torrents d'eaux, de sources, et de flots jaillissant par la vallée et par la montagne;

7. Porque Jehová tu Dios te mete en la buena tierra, tierra de arroyos, de aguas, de fuentes, de abismos que salen por vegas, y por montes:

7 Want de HEERE, uw God, brengt u in een goed land, een land van waterbeken, fonteinen en diepten, die in dalen en in bergen uitvlieten;

7. Albowiem Pan, Bóg twój, prowadzi cię do ziemi tej dobrej, do ziemi, gdzie są potoki wód, źródła i przepaści wynikające po dolinach i po górach;

7. Mert az Úr, a te Istened jó földre visz be téged; bővizű patakoknak, forrásoknak és mély vizeknek földére, a melyek a völgyekben és a hegyeken fakadnak.

7 Ибо Господь, Бог твой, ведет тебя в землю добрую, в землю, где потоки вод, источники и озера выходят из долин и гор,

7. Бо Господь, Бог твій, уводить тебе в гарну землю, у землю водяних потоків, криниць і озер, що пробиваються по долинах і по горах;

8. nisun ja ohran, viiniköynnöksen, viikunapuun ja granaattiomenapuun maahan, jalostetun öljypuun ja hunajan maahan,

8. Maalle, jossa nisu, ohra, viinapuut, fikunapuut ja granatin omenat ovat; maalle, jossa on öljypuita ja hunajaa;

8. Maalle josa nisu ohra wijnapuut ficunapuut ja granatin omenat owat: maalle josa öljypuut ja hunaja caswawat.

8 a land of wheat and barley and vines and fig trees and pomegranates, a land of olive trees and honey,

8. A land of wheat, and barley, and vines, and fig trees, and pomegranates; a land of oil olive, and honey;

8. et Land med Hvede og Byg og Vintræer og Figentræer og Granatæbletræer, et Land med Olietræer og Honning,

8. Ett land, der hvete, korn, vinträ, fikonträ och granatäple uti äro; ett land, der oljoträ och hannog uti växer;

8. Üks nisso ja odra ja wina ja wigi pude ja kranatiouna pude Ma, üks öllimarja pude ja mee Ma:

8. į kviečių, miežių ir vynuogynų žemę, kurioje auga figos ir granatai, į žemę alyvmedžių ir medaus,

8. ein Land, darin Weizen, Gerste, Weinstöcke, Feigenbäume und Granatäpfel sind; ein Land darin Ölbäume und Honig wachsen;

8. Un pays de blé, d'orge, de vignes, de figuiers et de grenadiers; un pays d'oliviers donnant l'huile, et de miel;

8. Tierra de trigo, y cebada, y de vides, e higueras, y granados; tierra de olivas, de aceite, y de miel:

8 Een land van tarwe en gerst, en wijnstokken, en vijgebomen, en granaatappelen; een land van olierijke olijfbomen, en van honig;

8. Do ziemi obfitej w pszenicę, i w jęczmieó, i w wino, i w figi, i w jabłka granatowe; do ziemi hojnej w oliwę i w miód;

8. Búza-, árpa-, szőlőtő- fige- és gránátalma-termő földre, faolaj- és méz-termő földre.

8 в землю, где пшеница, ячмень, виноградные лозы, смоковницы игранатовые деревья, в землю, где масличные деревья и мед,

8. У землю пшеницї і ячменю і винограду й смоківниць і гранатової деревини; в землю оливного дерева, багатого на оливу і в землю медом багату,

9. maahan, jossa sinun ei tarvitse puutteessa leipääsi syödä eikä mitään puutetta nähdä, maahan, jonka kivet ovat rautaa ja jonka vuorista voit louhia vaskea.

9. Maalle, jossa ei sinun pidä vajavaisuudessa syömän leipää jossa ei mitään puutu; maalle, jonka kivet ovat rautaa, jossa sinä myös vasken vuorista lohkaiset.

9. Maalle josa sinulla pitä kyllä oleman leipä syödäxes josa ei mitän puutu: maalle jonga kiwet owat rauta josa sinä myös wasken wuoresta lohcaiset.

9 a land in which you will eat bread without scarceness. You will not lack anything in it, a land whose stones are iron and out of whose hills you may dig copper.

9. A land wherein thou shalt eat bread without scarceness, thou shalt not lack any thing in it; a land whose stones are iron, and out of whose hills thou mayest dig brass.

9. et Land, hvor du ikke skal æde Brød i Armod, hvor du ikke skal fattes noget; et Land, hvis Stene ere Jern, og af hvis Bjerge du kan udhugge Kobber.

9. Ett land, der du skall hafva bröd nog till att äta, der ock intet fattas; ett land, hvilkets stenar äro jern; der du ock koppar utu bergen hugger.

9. Üks Ma, kus sa mitte kehwa wisi ei sa leiba süa, kus ei pea ühtegi puduma, üks Ma, kelle kiwwid täis rauda on, ja kelle mäggede seest sa saad waske wäljaraiuda.

9. kurioje nestokosi duonos ir džiaugsiesi derliaus gausumu; į žemę, kurioje akmenys yra geležis, o kalnuose galėsi kasti varį.

9. ein Land, da du Brot genug zu essen hast, da dir nichts mangelt; ein Land, des Steine Eisen sind, da du Erz aus den Bergen hauest.

9. Un pays où tu ne mangeras pas ton pain avec insuffisance, où tu ne manqueras de rien; un pays dont les pierres sont du fer, et des montagnes duquel tu tailleras l'airain.

9. Tierra en la cual no comerás el pan con mezquindad: no te faltará nada en ella: tierra que sus piedras son hierro, y de sus montes cortarás metal.

9 Een land, waarin gij brood zonder schaarsheid eten zult, waarin u niets ontbreken zal; een land, welks stenen ijzer zijn, en uit welks bergen gij koper uithouwen zult.

9. Do ziemi, w której bez niedostatku jeść będziesz chleb, a na żadnej rzeczy schodzić ci nie będzie; do ziemi, której kamienie są żelazo, a z jej gór miedź kopać będziesz.

9. Oly földre, a melyen nem nyomorogva eszed kenyeredet, és a hol semmiben sem szűkölködöl; oly földre, a melynek kövei vas, és a melynek hegyeiből rezet vághatsz!

9 в землю, в которой без скудости будешь есть хлеб твой и ни в чем не будешь иметь недостатка, в землю, в которой камни – железо, и из гор которой будешь высекать медь.

9. В землю, де ти не в нуждї їсти меш хлїб і де нїчого не бракувати ме тобі; в землю, де каміннє желїзне, і де в горах можна тобі викопувати мідь.

10. Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, niin ylistä Herraa, sinun Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka hän on antanut sinulle.

10. Ja koska sinä syönyt ja ravittu olet, ettäs silloin kiität Herraa sinun Jumalaas hyvän maan edestä, jonka hän antoi sinulle,

10. Ja cosca sinä syönyt ja rawittu olet ettäs silloin kijtät HERra sinun Jumalatas sen hywän maan edest cuin hän annoi sinulle.

10 And you will eat and be full and you will praise Jehovah your God for the good land which he has given you.

10. When thou hast eaten and art full, then thou shalt bless the LORD thy God for the good land which he hath given thee.

10. Og du skal æde og blive mæt Og love Herren din Gud for det gode Land, som han har givet dig.

10. Och när du ätit hafver och äst mätt, att du då lofvar Herran din Gud, för det goda land, som han dig gifvit hafver;

10. Kui sa saad sönud ja so köht täis sanud, siis pead sa Jehowat omma Jummalat kiitma se hea Ma pärrast, mis ta sulle annud.

10. Pavalgęs ir būdamas sotus, garbink Viešpatį, savo Dievą, už gerą žemę, kurią Jis tau davė.

10. Und wenn du gegessen hast und satt bist, sollst du den HERRN, deinen Gott, loben für das gute Land, das er dir gegeben hat.

10. Tu mangeras donc, et tu seras rassasié, et tu béniras l'Éternel ton Dieu, à cause du bon pays qu'il t'aura donné.

10. Y comerás y hartarte has, y bendecirás a Jehová tu Dios por la buena tierra que te habrá dado.

10 Als gij dan zult gegeten hebben, en verzadigd zijn, zo zult gij den HEERE, uw God, loven over dat goede land, dat Hij u zal hebben gegeven.

10. Gdy będziesz jadł, a najesz się, będziesz chwalił Pana, Boga twego, za ziemię wyborną, którą dał tobie.

10. Ha azért eszel majd és megelégszel [8†]: dícsérjed az Urat, a te Istenedet azért a jó földért, a melyet néked adott.

10 И когда будешь есть и насыщаться, тогда благословляй Господа, Бога твоего, за добрую землю, которую Он дал тебе.

10. Щоб попоївши ти до сита, прославляв ти Господа, Бога твого, за добру землю, що дав тобі.

11. Varo, ettet unhota Herraa, sinun Jumalaasi, ja muista noudattaa hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.

11. Niin ota siis vaari, ettet unhota Herraa sinun Jumalaas siinä, ettet sinä pidä hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säätyjänsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken.

11. NIin ota sijs waari ettet sinä unhota sinun Herras Jumalatas sijnä ettet sinä pidä hänen käskyäns säätyäns ja oikeuttans cuin minä tänäpänä sinulle käsken.

11 Beware lest you forget Jehovah your God, in not keeping his commandments and his ordinances and his statutes, which I command you this day.

11. Beware that thou forget not the LORD thy God, in not keeping his commandments, and his judgments, and his statutes, which I command thee this day:

11. Vogt dig, at du ikke forglemmer Herren din Gud, saa at du ikke holder hans Bud og hans Befalinger og hans Skikke, som jeg byder dig i Dag;

11. Så tag dig nu vara, att du icke förgäter Herran din Gud, dermed, att du icke håller hans bud, och hans lag och rätter, som jag bjuder dig i dag;

11. Hoia ennast, et sa mitte Jehowa omma Jummalat ärra ei unnusta, kui sa ei pea temma käsko ja ta kohtoseädussid ja ta seädmissi, mis ma tänna sind kässin.

11. Saugokis, kad neužmirštum Viešpaties, savo Dievo, nesilaikydamas Jo paliepimų, įsakymų ir įstatymų, kuriuos tau šiandien skelbiu.

11. So hüte dich nun, daß du des HERRN, deines Gottes, nicht vergessest, damit daß du seine Gebote und seine Gesetze und Rechte, die ich dir heute gebiete, nicht hältst;

11. Prends garde à toi, de peur que tu n'oublies l'Éternel ton Dieu, en ne gardant point ses commandements, ses ordonnances et ses statuts, que je te commande aujourd'hui d'observer;

11. Guárdate, que no te olvides de Jehová tu Dios, para no guardar sus mandamientos, y sus derechos, y sus estatutos, que yo te mando hoy:

11 Wacht u, dat gij den HEERE, uw God, niet vergeet, dat gij niet zoudt houden Zijn geboden, en Zijn rechten, en Zijn inzettingen, die ik u heden gebiede;

11. Strzeżże się, byś snać nie zapomniał Pana, Boga twego, a nie zaniedbał przykazaó jego, i sądów jego, i ustaw jego, które ja dziś rozkazuję tobie;

11. Vigyázz magadra, hogy el ne felejtkezzél [9†] az Úrról, a te Istenedről, meg nem tartván az ő parancsolatait, végzéseit, rendeléseit, a melyeket én parancsolok néked e mai napon;

11 Берегись, чтобы ты не забыл Господа, Бога твоего, не соблюдаязаповедей Его, и законов Его, и постановлений Его, которые сегодня заповедую тебе.

11. Бережись, щоб не забувати тобі про Господа, Бога твого, як не додержувати меш заповідї його і присуди його і установи його, що їх заповідаю тобі сьогодня!

12. Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, kun rakennat kauniita taloja ja asut niissä,

12. Koskas syönyt ja ravittu olet, ja rakennat kauniit huoneet ja asut niissä,

12. Coscas syönyt ja rawittu olet ja rakennat caunit huonet ja asut nijsä.

12 Lest, when you have eaten and are full and have built pleasant houses and dwelt in it,

12. Lest when thou hast eaten and art full, and hast built goodly houses, and dwelt therein;

12. at du ikke skal æde og blive mæt og bygge gode Huse og bo deri,

12. Att när du ätit hafver, och äst mätt, och bygger skön hus, der du uti bor;

12. Ehk sa wahhest sööd ja so köht saab täis, ja ehhitad head koiad ja ellad seäl sees,

12. Kai sotus būdamas pasistatysi gerus namus, juose gyvensi

12. daß, wenn du nun gegessen hast und satt bist und schöne Häuser erbaust und darin wohnst

12. De peur qu'après que tu auras mangé, et que tu te seras rassasié, et que tu auras bâti de belles maisons, afin d'y habiter,

12. Que quizá no comas y te hartes, y edifiques buenas casas en que mores,

12 Opdat niet misschien, als gij zult gegeten hebben, en verzadigd zijn, en goede huizen gebouwd hebben, en die bewonen,

12. By snać, gdy jeść będziesz do sytości, i piękne domy pobudujesz, a mieszkać w nich będziesz;

12. Hogy mikor eszel és jól lakol, és szép házakat építesz, és lakozol azokban;

12 Когда будешь есть и насыщаться, и построишь хорошие домы и будешь жить в них ,

12. Щоб, як їсти меш і будеш ситий, і побудуєш гарні домівки і розгосподаруєшся в них,

13. kun karjasi ja lampaasi lisääntyvät ja kun hopeasi ja kultasi lisääntyy ja kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy,

13. Ja sinun karjas ja lampaas, hopias ja kultas, ja kaikki mitä sinulla on, lisääntyvät,

13. Ja sinun carjas ja lambas hopias ja culdas ja caicki cuin sinulla on lisändywät.

13 and when your herds and your flocks multiply and your silver and your gold is multiplied and all that you have is multiplied,

13. And when thy herds and thy flocks multiply, and thy silver and thy gold is multiplied, and all that thou hast is multiplied;

13. og dit store Kvæg og dit smaa Kvæg skal formeres, og Sølv og Guld skal formeres for dig, og alt det, som du har, formeres,

13. Och ditt fä och får, och silfver och guld, och allt det du hafver, förökas;

13. Ja so weiksed ja so puddolojuksed siggiwad, ja sa saad paljo höbbedat ja kulda, ja keik, mis sul on, siggib,

13. ir turėsi galvijų bandas, avių būrius, aukso ir daugybę visokių dalykų, saugokis,

13. und du deine Rinder und Schafe und Silber und Gold und alles, was du hast, sich mehrt,

13. Et que ton gros et ton menu bétail se sera multiplié, et que tu auras acquis beaucoup d'argent et d'or, et que tout ce que tu as se sera accru,

13. Y tus vacas y tus ovejas se aumenten, y la plata y el oro se te multiplique, y todo lo que tuvieres, se te aumente,

13 En uw runderen en uw schapen zullen vermeerderd zijn, ook zilver en goud u zal vermeerderd zijn, ja, al wat gij hebt vermeerderd zal zijn;

13. I gdyć się wołów i owiec namnoży, srebra także i złota będziesz miał dosyć, i wszystko, co będziesz miał, rozmnoży się:

13. És mikor a te barmaid és juhaid megsokasodnak, és ezüstöd és aranyad is megsokasodik, és minden jószágod megszaporodik:

13 и когда будет у тебя много крупного и мелкого скота, и будет много серебра и золота, и всего у тебя будет много, –

13. І намножиться буйна і дрібна скотина в тебе, і стане в тебе багацько срібла й золота, і буде множитись все, що є в тебе,

14. niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota Herraa, sinun Jumalaasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä,

14. Ettei sinun sydämes silloin tulisi ylpiäksi, ja unhottaisit Herran sinun Jumalas, joka sinun johdatti Egyptin maalta, orjuuden huoneesta,

14. Ettei sinun sydämes silloin tulis ylpiäxi ja unhotaisit HERran sinun Jumalas joca sinun Egyptin maalda johdatti orjuden huonesta.

14 then your heart be lifted up and you forget Jehovah your God, who brought you forth out of the land of Egypt, out of the house of bondage,

14. Then thine heart be lifted up, and thou forget the LORD thy God, which brought thee forth out of the land of Egypt, from the house of bondage;

14. og dit Hjerte skulde ophøje sig, og du skulde glemme Herren din Gud; som udførte dig af Ægyptens Land; af Trælles Hus;

14. Att ditt hjerta då icke upphäfves, och du förgäter Herran din Gud, som dig utur Egypti land fört hafver, utu träldomens hus;

14. Ja so südda lähhäb surelisseks, ja sa unnustad Jehowat omma Jummalat ärra, kes sind Egiptusse maalt orjade koiast wäljatonud:

14. kad nepasididžiuotum ir neužmirštum Viešpaties, savo Dievo, kuris tave išvedė iš Egipto, iš vergijos namų,

14. daß dann dein Herz sich nicht überhebe und du vergessest des HERRN, deines Gottes, der dich aus Ägyptenland geführt hat, aus dem Diensthause,

14. Alors ton cœur ne s'élève, et que tu n'oublies l'Éternel ton Dieu, qui t'a retiré du pays d'Égypte, de la maison de servitude;

14. Y tu corazón se eleve, y te olvides de Jehová tu Dios, que te sacó de tierra de Egipto de casa de siervos:

14 Uw hart zich alsdan verheffe, dat gij vergeet den HEERE, uw God, Die u uit Egypteland, uit het diensthuis, uitgevoerd heeft;

14. Nie podniosło się serce twoje, i zapomniałbyś Pana, Boga twego, który cię wywiódł z ziemi Egipskiej z domu niewoli;

14. Fel ne fuvalkodjék akkor a te szíved, és el ne felejtkezzél [10†] az Úrról, a te Istenedről, a ki kihozott téged Égyiptom földéből, a szolgaságnak házából;

14 то смотри, чтобы не надмилось сердце твое и не забыл ты Господа, Бога твоего, Которыйвывел тебя из земли Египетской, из дома рабства;

14. Щоб не неслось у гору серце твоє і ти не забув Господа, Бога твого, що вивів тебе з Египецької землї, з дому неволї;

15. kuljetti sinua suuressa ja hirmuisessa, myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien ja kuivien, vedettömien maiden erämaassa, vuodatti sinulle vettä kovasta kalliosta

15. Ja on sinun johdattanut suuren ja hirmuisen korven lävitse, jossa tuliset kärmeet, ja skorpionit, ja kuivuus oli, ja ei ensinkään vettä ollut, ja hän antoi veden vuotaa sinulle kovasta kalliosta.

15. Ja on sinun johdattanut sen suuren ja hirmuisen corwen läpidze josa tuliset kärmet Scorpionit ja cuiwus oli ja ei ensingän wettä ollut ja andoi sinulle weden wuota cowasta calliosta.

15 who led you through the great and terrible wilderness — fiery serpents and scorpions and thirsty ground where was no water — who brought you forth water out of the rock of flint,

15. Who led thee through that great and terrible wilderness, wherein were fiery serpents, and scorpions, and drought, where there was no water; who brought thee forth water out of the rock of flint;

15. ham, som ledte dig igennem den store og forfærdelige Ørk, hvor der var giftige Slanger og Skorpioner og Tørhed, hvor der ikke var Vand; ham, som lod Vand udflyde til dig af en haard Stenklippe;

15. Och hafver ledt dig igenom denna stora och förskräckeliga öknen, der brännande ormar, och scorpion, och torrhet, och platt intet vatten var, och lät dig utgå vatten ur hårda hälleberget;

15. Kes sind saatnud sures ja jälledas körbes, kus tullised maud ja korpionid ollid, ja poud, kus ep olnud wet; kes sulle laskis wet wäljatulla keigekowwema kiwwikaljust.

15. kuris vedė per didelę ir baisią dykumą, kur buvo nuodingų gyvačių ir skorpionų, kur buvo sausra ir nebuvo vandens. Jis leido iš kiečiausios uolos vandens srovei tekėti,

15. und dich geleitet hat durch die große und grausame Wüste, da feurige Schlangen und Skorpione und eitel Dürre und kein Wasser war, und ließ dir Wasser aus dem harten Felsen gehen

15. Qui t'a fait marcher par ce désert grand et affreux, plein de serpents brûlants et de scorpions, désert aride, où il n'y a point d'eau; qui t'a fait sortir de l'eau du rocher le plus dur;

15. Que te hizo caminar por un desierto grande y espantoso, de serpientes ardientes, y de escorpiones, y de sed, donde ninguna agua había, y él te sacó agua de la peña del pedernal:

15 Die u geleid heeft in die grote en vreselijke woestijn, waar vurige slangen, en schorpioenen, en dorheid, waar geen water was; Die u water uit de keiachtige rots voortbracht;

15. Który cię przeprowadził przez tę puszczą wielką i straszną, gdzie były węże jadowite, i niedźwiadki; i przez ziemię suchą, gdzie nie masz wody, i wywiódł ci wodę ze skały twardej;

15. A ki vezérlett téged a tüzes kígyóknak, skorpióknak, és szomjúságnak nagy és rettenetes pusztáján, a melyben víz nem vala; a ki vizet ada néked a kemény [11†] kősziklából;

15 Который провел тебя по пустыне великой и страшной, где змеи, василиски, скорпионы и места сухие, на которых нет воды; Который источил для тебя источник воды из скалы гранитной,

15. Що водив тебе величезним і страшенним степом, де пекельні гадюки-сарафи і шкорпіони, і суш безводна, та що точив тобі води з кременистої скелі;

16. ja antoi erämaassa sinulle mannaa syödä, jota sinun isäsi eivät tunteneet — nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä.

16. Ja ravitsi sinun mannalla korvessa, josta ei sinun isäs tietäneet, vaivataksensa ja koetellaksensa sinua, ja viimeiseltä hyvää tehdäksensä sinulle.

16. Ja rawidzi sinun Mannalla corwes josta ei teidän Isän mitän tiennet nöyryttäxens ja coetellaxens sinua ja sijtte hywä tehdäxens sinulle.

16 who fed you in the wilderness with manna, which your fathers did not know, that he might humble you and that he might prove you, to do you good at your latter end.

16. Who fed thee in the wilderness with manna, which thy fathers knew not, that he might humble thee, and that he might prove thee, to do thee good at thy latter end;

16. ham, som gav dig Man at æde i Ørken, hvilket dine Fædre ikke kendte, for at ydmyge dig og for at forsøge dig og at gøre vel imod dig i den sidste Tid;

16. Och spisade dig med Man i öknene, der dine fäder intet af vetat hade; på det han skulle späka och försöka dig, och framdeles göra väl emot dig;

16. Kes sind mannaga sötis körbes, mis so wannemad ei tunnud, et ta sind piddi allandama ja sind kiusama, et ta sulle wimaks head teeks.

16. maitino tave dykumoje mana, kurios nepažino tavo tėvai, kad pažemintų tave ir išmėgintų tave ir kad galiausiai darytų tau gera,

16. und speiste dich mit Man in der Wüste, von welchem deine Väter nichts gewußt haben, auf daß er dich demütigte und versuchte, daß er dir hernach wohltäte.

16. Qui te donne à manger, dans le désert, la manne que tes pères n'avaient point connue, afin de t'humilier et de t'éprouver, pour te faire du bien à la fin;

16. Que te sustentó con man en el desierto, comida que tus padres no conocieron: afligiéndote, y probándote, para a la postre hacerte bien;

16 Die u in de woestijn spijsde met Man, dat uw vaderen niet gekend hadden; om u te verootmoedigen, en om u te verzoeken, opdat Hij u ten laatste weldeed;

16. Który cię karmił manną na puszczy, której nie znali ojcowie twoi, aby cię trapił, i doświadczał cię, abyć na ostatek dobrze uczynił.

16. A ki [12†] mannával étete téged a pusztában, a mit nem ismertek a te atyáid, hogy megsanyargasson és hogy megpróbáljon [13†] téged, és jól tegyen veled azután:

16 питал тебя в пустыне манною, которой не знали отцы твои, дабы смирить тебя и испытать тебя, чтобы впоследствии сделать тебе добро,

16. Годував тебе в степу манною, що її не знали батьки твої, про те, щоб упокорити тебе, і про те, щоб випробувати тебе, щоб добро чинити тобі в будуччинї твоїй,

17. Älä ajattele sydämessäsi: 'Oma voimani ja oman käteni väkevyys on hankkinut minulle tämän rikkauden',

17. Muutoin sinä sanoisit sydämessäs: minun voimani ja käteni väkevyys on minulle näin voimalliset työt tehnyt.

17. Muutoin sinä sanoisit sydämesäs: minun woiman ja kätteni wäkewys on minulle näin woimalliset tegot tehnyt.

17 And (lest) you say in your heart, My power and the might of my hand has gotten me this wealth.

17. And thou say in thine heart, My power and the might of mine hand hath gotten me this wealth.

17. og du skulde sige i dit Hjerte: Min Kraft. Og min Haands Styrke har skaffet mig denne Vælde.

17. Annars måtte du säga i dino hjerta: Min kraft och mina händers starkhet hafver mig denna förmågona gjort;

17. Ja sa mötleksid ommas süddames: mo rammo ja mo käe wäggi on mulle se warrandusse saatnud.

17. kad nesakytum: ‘Mano jėga ir mano rankų stiprybė sukrovė man šiuos turtus’.

17. Du möchtest sonst sagen in deinem Herzen: Meine Kräfte und meiner Hände Stärke haben mir dies Vermögen ausgerichtet.

17. Et que tu ne dises en ton cœur: Ma puissance et la force de ma main m'ont acquis ces biens.

17. Y digas en tu corazon: Mi potencia, y la fortaleza de mi mano me ha hecho esta riqueza.

17 En gij in uw hart zegt: Mijn kracht, en de sterkte mijner hand heeft mij dit vermogen verkregen.

17. Ani mów w sercu swem: Moc moja, i siła ręki mojej nabawiła mię tych dóbr;

17. És ne mondjad ezt a te szívedben: Az én hatalmam, és az én kezemnek ereje szerzette nékem e gazdagságot!

17 и чтобы ты не сказал в сердце твоем: „моя сила и крепость руки моей приобрели мне богатство сие",

17. І щоб ти не казав в серцї свому: Сила моя й потуга руки моєї здобули менї сї маєтки!

18. vaan muista, että Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle voiman hankkia rikkautta pitääkseen liittonsa, jonka hän valalla vannoen teki sinun isiesi kanssa, niinkuin tähän päivään saakka on tapahtunut.

18. Vaan muista Herraa Jumalaas; sillä hän on se, joka sinulle voiman antaa, tekemään senkaltaisia voimallisia tekoja, että hän vahvistais liittonsa, jonka hän vannoi sinun isilles, niinkuin se tänäkin päivänä tapahtuu.

18. Waan muista HERran sinun Jumalas päälle: sillä hän on se joca sinulle woiman anda tehdäxes sencaltaisia woimallisia tecoja että hän wahwistais lijttons cuin hän wannoi sinun Isilles nijncuin se tänäkin päiwänä tapahtu.

18 But you will remember Jehovah your God, for it is he who gives you power to get wealth, that he may establish his covenant which he swore to your fathers, as at this day.

18. But thou shalt remember the LORD thy God: for it is he that giveth thee power to get wealth, that he may establish his covenant which he sware unto thy fathers, as it is this day.

18. Men du skal komme Herren din Gud i Hu, thi han er den, som giver dig Kraft til at skaffe dig Vælde, for at stadfæste sin Pagt, som han svor dine Fædre, som det ses paa denne Dag.

18. Utan tänk på Herran din Gud; ty han är den som kraft gifver till att komma detta åstad; på det han skulle fullkomna sitt förbund, som han dina fäder svorit hade, såsom det tillgår i denna dag.

18. Siis pead sa Jehowat omma Jummalat omma meele tulletama, et temma se on, kes sulle annab rammo warrandust sada, et ta omma seädusse kinnitab, mis ta so wannemattele wandudes tootand, nenda kui tännapääw on.

18. Atsimink Viešpatį, savo Dievą, nes Jis tau suteikia jėgų įgyti turtus, kad įtvirtintų sandorą, padarytą su tavo tėvais, kaip yra šiandien.

18. Sondern gedenke an den HERRN, deinen Gott; denn er ist's, der dir Kräfte gibt, solch mächtige Taten zu tun, auf daß er hielte seinen Bund, den er deinen Vätern geschworen hat, wie es geht heutigestages.

18. Mais tu te souviendras de l'Éternel ton Dieu; car c'est lui qui te donne la force pour acquérir des biens, afin de confirmer son alliance qu'il a jurée à tes pères, comme tu le vois aujourd'hui.

18. Ántes te acuerdes de Jehová tu Dios; porque él te da la potencia para hacer las riquezas, para confirmar su concierto, que juró a tus padres: como parece en este día.

18 Maar gij zult gedenken den HEERE, uw God, dat Hij het is, die u kracht geeft om vermogen te verkrijgen; opdat Hij Zijn verbond bevestige, dat Hij aan uw vaderen gezworen heeft, gelijk het te dezen dage is.

18. Ale pamiętaj na Pana, Boga twego; bo on dodawa tobie mocy ku nabywaniu bogactw, aby potwierdził przymierza swego, które poprzysiągł ojcom twoim, jako to okazuje dzieó dzisiejszy.

18. Hanem emlékezzél meg az Úrról, a te Istenedről, mert ő az, a ki erőt ád néked a gazdagságnak megszerzésére, hogy megerősítse az ő szövetségét, a mely felől megesküdt a te atyáidnak, miképen e mai napon van.

18 но чтобы помнил Господа, Бога твоего, ибо Он дает тебе силу приобретать богатство, дабы исполнить, как ныне, завет Свой, который Он клятвоюутвердил отцам твоим.

18. А мусиш памятати про Господа, Бога твого, що він дає тобі силу здобувати маєтки; щоб він додержав завіт свій, котрим він клявся батькам твоїм, як се нинї сталось.

19. Mutta jos sinä unhotat Herran, sinun Jumalasi, ja seuraat muita jumalia, palvelet niitä ja kumarrat niitä, niin minä vakuutan teille tänä päivänä, että te peräti hukutte.

19. Mutta jos sinä niin unhotat Herran sinun Jumalas, ja noudatat muita jumalia, palvelet ja kumarrat niitä, niin minä tänäpänä todistan teille, että teidän pitää peräti hukkuman.

19. WAan jos sinä unhotat sinun HERras Jumalas ja noudatat muita jumalita palwelet ja cumarrat nijtä nijn minä tänäpänä todistan teille että teidän pitä peräti huckuman.

19 And it will be, if you will forget Jehovah your God and walk after other gods and serve them and worship them, I testify against you* this day that you* will surely perish.

19. And it shall be, if thou do at all forget the LORD thy God, and walk after other gods, and serve them, and worship them, I testify against you this day that ye shall surely perish.

19. Og det skal ske, om du glemmer Herren din Gud og vandrer efter andre Guder og tjener og tilbeder dem, da vidner jeg over eder i Dag, at I skulle omkomme.

19. Men om du förgäter Herran din Gud, och följer andra gudar efter, och tjenar dem, och tillbeder dem; så betygar jag i dag öfver eder, att I skolen slätt förgås.

19. Ja se peab sündima, kui sa koggone Jehowat omma Jummalat ärraunnustad, ja teiste jummalatte järrel käid ja neid tenid ja nende ette kummardad: siis ma tunnistan tänna teie wasto, et teie wissiste peate hukka sama:

19. Bet jei užmirši Viešpatį, savo Dievą, ir seksi svetimus dievus, juos garbinsi ir jiems tarnausi, skelbiu jums iš anksto, kad žūsite.

19. Wirst du aber des HERRN, deines Gottes, vergessen und andern Göttern nachfolgen und ihnen dienen und sie anbeten, so bezeuge ich heute über euch, daß ihr umkommen werdet;

19. Que s'il arrive que tu oublies l'Éternel ton Dieu, et que tu ailles après d'autres dieux, et que tu les serves, et que tu te prosternes devant eux, je vous le proteste aujourd'hui: certainement vous périrez!

19. Y será, que si olvidándote te olvidares de Jehová tu Dios, y anduvieres en pos de dioses ajenos, y les sirvieres, y te encorvares a ellos; yo protesto contra vosotros hoy que pereciendo pereceréis.

19 Maar indien het geschiedt, dat gij den HEERE, uw God, ganselijk vergeet, en andere goden navolgt, en hen dient, en u voor dezelve buigt, zo betuig ik heden tegen u, dat gij voorzeker zult vergaan.

19. Ale jeźliż cale zapomnisz Pana, Boga twego, a pójdziesz za bogami obcymi, i będziesz im służył, i kłaniał się im, oświadczam się przeciwko wam dziś, że koniecznie zginiecie.

19. Ha pedig teljesen megfelejtkezel az Úrról, a te Istenedről, és idegen istenek után jársz, és azoknak szolgálsz, és meghajtod magadat azoknak; bizonyságot tészek e mai napon ti ellenetek, hogy végképen elvesztek.

19 Если же ты забудешь Господа, Бога твоего, и пойдешь вслед богов других, и будешь служить им и поклоняться им, то свидетельствуюсь вам сегодня, что вы погибнете;

19. І станеться, коли ти забудеш про Господа, Бога твого, та пійдеш за иншими богами, і станеш служити їм і покланятись перед ними, то я сьвідчусь перед вами сьогоднї, що певно ви погибнете;

20. Niinkuin ne kansat, jotka Herra hukuttaa teidän tieltänne, niin tekin hukutte, kun ette kuulleet Herraa, teidän Jumalaanne.

20. Juuri niinkuin pakanat, jotka Herra hukuttaa teidän edestänne, niin teidän pitää hukkuman, ettette ole Herran teidän Jumalanne äänelle kuuliaiset.

20. Juuri nijncuin pacanat jotca HERra hucutta teidän edestän ettet te ole HERran teidän Jumalan änelle cuuliaiset.

20 As the nations that Jehovah makes to perish before you*, so will you* perish, because you* would not listen to the voice of Jehovah your* God.

20. As the nations which the LORD destroyeth before your face, so shall ye perish; because ye would not be obedient unto the voice of the LORD your God.

20. Ligesom Hedningerne hvilke Herren lader omkomme for eders Ansigt, saaledes skulle I omkomme, fordi I ikke vilde høre Herren eders Guds Røst.

20. Lika som Hedningarna, hvilka Herren förgör för edart ansigte, så skolen ock I förgås; derföre, att I icke ären Herrans edars Guds röst hörige.

20. Nenda kui need rahwas, mis Jehowa teie eest hukka sadab, nenda peate teie hukka sama, sepärrast et teie ei wötta kuulda Jehowa omma Jummala sanna.

20. Kaip žuvo tautos, kurias Viešpats išnaikino jums įeinant, taip ir jūs žūsite, jei neklausysite Viešpaties, jūsų Dievo, balso’‘.

20. eben wie die Heiden, die der HERR umbringt vor eurem Angesicht, so werdet ihr auch umkommen, darum daß ihr nicht gehorsam seid der Stimme des HERRN, eures Gottes.

20. Vous périrez comme les nations que l'Éternel fait périr devant vous, parce que vous n'aurez point obéi à la voix de l'Éternel votre Dieu.

20. Como las gentes que Jehová destruirá delante de vosotros así pereceréis, por cuanto no habréis oido la voz de Jehová vuestro Dios.

20 Gelijk de heidenen, die de HEERE voor uw aangezicht verdaan heeft, alzo zult gij vergaan, omdat gij de stem des HEEREN, uws Gods, niet gehoorzaam zult geweest zijn.

20. Jako narody, które Pan wytraca przed wami, tak zaginiecie dla tego, iżeście posłusznymi nie byli głosu Pana, Boga waszego.

20. Mint azok a nemzetek, a kiket az Úr elveszt előletek, azonképen vesztek el; azért mert nem hallgattok az Úrnak, a ti Isteneteknek szavára.

20 как народы, которые Господь истребляет от лица вашего, так погибнете и вы за то,что не послушаете гласа Господа, Бога вашего.

20. Так само, як ті народи, що губить їх Господь поперед вами, так і ви згинете за те, що не слухаєте голосу Господа, Бога вашого.