2 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Edom, Mooab ja Ammon jätetään rauhaan, amorilaisten kuningas Siihon voitetaan.

1. Sitten me käännyimme toisaalle ja lähdimme liikkeelle erämaahan, Kaislameren tietä, niinkuin Herra oli minulle puhunut, ja kiertelimme kauan aikaa Seirin vuoristossa.

1. Silloin me palasimme ja matkustimme korpeen Punaisen meren tietä, niinkuin Herra minulle sanonut oli, ja vaelsimme Seirin vuorta ympäri kauvan aikaa.

1. SIlloin me palaisim ja matcustim corpeen sitä tietä punaisen meren päin: nijncuin HERra minulle sanonut oli ja waelsim Seirin wuorta ymbärins suuren aica.

1 Then we turned and took our journey into the wilderness by the way to the Red Sea, as Jehovah spoke to me. And we encompassed Mount Seir many days.

1. Then we turned, and took our journey into the wilderness by the way of the Red sea, as the LORD spake unto me: and we compassed mount Seir many days.

1. Da vendte vi os og rejste til Ørken ad Vejen til det røde Hav, som Herren havde talet til mig, og vi droge omkring Seirs Bjerg mange Aar.

1. Då vände vi om, och drogo ut i öknena, på den vägen till röda hafvet, såsom Herren sade till mig; och drogom omkring Seirs berg, en långan tid.

1. Ja meie pöörsime ümber ja läksime körwe pole körkiatte merre teed, nenda kui Jehowa mo wasto olli räkinud; ja meie käisime Seiri mäe ümber mitto päwa.

1. ‘‘Pasitraukę iš ten, atėjome į dykumą prie Raudonosios jūros, kaip man Viešpats buvo įsakęs, ir ilgai gyvenome Seyro kalnyne.

1. Da wandten wir uns und zogen aus zur Wüste auf der Straße zum Schilfmeer, wie der HERR zu mir sagte, und umzogen das Gebirge Seir eine lange Zeit.

1. Puis nous retournâmes et partîmes pour le désert dans la direction de la mer Rouge, comme l'Éternel me l'avait dit; et nous tournâmes longtemps autour de la montagne de Séir.

1. Y NOS volvimos, y partímos al desierto camino del mar Bermejo, como Jehová me había dicho, y rodeamos el monte de Seir por muchos dias:

1 Daarna keerden wij ons, en reisden naar de woestijn, den weg van de Schelfzee, gelijk de HEERE tot mij gesproken had, en wij togen om het gebergte Seir, vele dagen.

1. Potem obróciwszy się, poszliśmy na puszczą, drogą ku morzu czerwonemu, jako mówił Pan do mnie, i krążyliśmy około około góry Seir przez wiele dni.

1. Annakutána megfordulánk, és indulánk a pusztába [1†] a Veres tenger felé, a miképen szólott vala nékem az Úr, és kerülgettük a Szeir hegyét sok ideig.

1 И обратились мы и отправились в пустыню к Чермному морю, какговорил мне Господь, и много времени ходили вокруг горы Сеира.

1. Потім повернули ми та й рушили дальше степом до Червоного моря, як велїв менї Господь, і довго ми обминали Сеїр-гори.

2. Ja Herra sanoi minulle näin:

2. Ja Herra puhui minulle, sanoen:

2. Ja HERra puhui minulle sanoden:

2 And Jehovah spoke to me, saying,

2. And the LORD spake unto me, saying,

2. Og Herren talede til mig og sagde:

2. Och Herren sade till mig:

2. Ja Jehowa räkis mo wasto ja ütles:

2. Viešpats kalbėjo man:

2. Und der HERR sprach zu mir:

2. Et l'Éternel me parla, en disant:

2. Hasta que Jehová me habló, diciendo:

2 Toen sprak de HEERE tot mij, zeggende:

2. Tedy rzekł Pan do mnie, mówiąc:

2. De szóla az Úr nékem, mondván:

2 И сказал мне Господь, говоря:

2. І промовив до мене Господь:

3. Te olette jo tarpeeksi kauan kierrelleet tässä vuoristossa; kääntykää nyt pohjoista kohti.

3. Jo te olette kyllä vaeltaneet tätä vuorta ympäri, palatkaat pohjoiseen päin.

3. Jo te oletta kyllä waeldanet tätä wuorta ymbärins palaitcat pohjan päin.

3 You* have encompassed this mountain long enough, turn northward.

3. Ye have compassed this mountain long enough: turn you northward.

3. I have længe nok draget omkring dette Bjerg, vender eder imod Norden,

3. I hafven nu nog dragit kringom detta berget; vänder eder norrut.

3. Kül teie ollete se mäe ümber käinud, pörage nüüd pohja pole.

3. ‘Užtenka gyventi šiame kalnyne, traukite į šiaurę,

3. Ihr habt dies Gebirge nun genug umzogen; wendet euch gegen Mitternacht.

3. Vous avez assez fait le tour de cette montagne; tournez-vous vers le Nord;

3. Harto habéis rodeado este monte, volvéos al aquilón.

3 Gijlieden hebt dit gebergte genoeg omgetogen; keert u naar het noorden;

3. Dosycieście już krążyli około tej góry, obróćcież się ku północy;

3. Elég már e hegyet [2†] kerülgetnetek, forduljatok észak felé.

3 полно вам ходить вокруг этой горы, обратитесь к северу;

3. Досить довго ви обходили сї гори, повернїте на північ.

4. Ja käske kansaa sanoen: Te tulette kulkemaan Seirissä asuvien veljienne, Eesaun jälkeläisten, alueen kautta. He pelkäävät teitä, mutta te pitäkää itsestänne tarkka vaari:

4. Ja käski kansalle, sanoen: teidän pitää vaeltaman teidän veljenne Esaun lasten rajain ylitse, jotka Seirissä asuvat, ja he pelkäävät teitä; mutta karttakaat teitänne sangen visusti.

4. Ja käske Canssalle sanoden: teidän pitä waeldaman teidän weljein Esaun lasten rajain läpidze jotca Seiris asuwat ja heidän pitä pelkämän teitä.

4 And command you the people, saying, You* are to pass through the border of your* brothers the sons of Esau, who dwell in Seir and they will be afraid of you*. You* take good heed to yourselves therefore.

4. And command thou the people, saying, Ye are to pass through the coast of your brethren the children of Esau, which dwell in Seir; and they shall be afraid of you: take ye good heed unto yourselves therefore:

4. og byd Folket og sig: I drage nu igennem eders Brødres, Esaus Børns, Landemærke, de som bo i Seir, og de skulle frygte for eder; men I skulle tage eder vel i Vare.

4. Och bjud folkena, och säg: I skolen draga genom edra bröders Esau barnas gränsor, som bo i Seir, och de skola frukta för eder; men förvarer eder granneliga.

4. Ja kässi sedda rahwast ja ütle: teie peate omma wendade Esawi poegade raiast läbbiminnema, kes Seiris ellawad, ja nemmad kartwad teid, agga teie peate ennast wägga hoidma.

4. pereikite per jūsų brolių, Ezavo vaikų apgyvendintą Seyro kraštą; jie jūsų bijos.

4. Und gebiete dem Volk und sprich: ihr werdet durch das Land eurer Brüder, der Kinder Esau, ziehen, die zu Seir wohnen; und sie werden sich vor euch fürchten. Aber verwahrt euch mit Fleiß,

4. Et commande au peuple, et dis-lui: Vous allez passer sur la frontière de vos frères, les enfants d'Ésaü, qui demeurent en Séir, et ils auront peur de vous. Mais soyez bien sur vos gardes;

4. Y manda al pueblo, diciendo: Vosotros pasando por el término de vuestros hermanos los hijos de Esaú, que habitan en Seir, ellos habrán miedo de vosotros, mas vosotros guardáos mucho.

4 En gebied het volk, zeggende: Gij zult doortrekken aan de landpale uwer broederen, de kinderen van Ezau, die in Seir wonen; zij zullen wel voor u vrezen; maar gij zult u zeer wachten.

4. A ludowi rozkaż mówiąc: Wy wnet pójdziecie przez granice braci waszej, synów Ezawowych, którzy mieszkają w Seir, i będą się was bali; ale się i wy pilnie strzeżcie.

4. Parancsolj azért a népnek, mondván: Mikor általmentek a ti atyátokfiainak, az Ézsaú [3†] fiainak határán, a kik Szeirben lakoznak: jóllehet félnek tőletek, mindazáltal igen vigyázzatok!

4 и народу дай повеление и скажи: вы будете проходить пределы братьев ваших, сынов Исавовых, живущих на Сеире, и они убоятся вас; но остерегайтесь

4. А людові повели, кажучи: Будете тепер переходити через займища братів ваших, синів Єзавових, що живуть на Сеїр-горах, і будуть вони боятись перед вами; тому стережіться.

5. älkää ryhtykö taisteluun heidän kanssansa, sillä minä en anna teille jalanleveyttäkään heidän maastansa, koska minä olen antanut Seirin vuoriston Eesaun omaksi.

5. Älkäät alkako sotaa heitä vastaan; sillä en minä anna teille jalankaan leveyttä heidän maastansa; sillä Esaun lapsille olen minä antanut Seirin vuoren perimiseksi.

5. Waan carttacat teitän sangen wisust ettet te sodi heitä wastan: sillä en minä anna teille jalangan leweyttä heidän maastans: sillä Esaun lapsille olen minä andanut Seirin wuoren perimisexi.

5 Do not contend with them, for I will not give you* of their land, no, not so much as for the sole of the foot to tread on, because I have given Mount Seir to Esau for a possession.

5. Meddle not with them; for I will not give you of their land, no, not so much as a foot breadth; because I have given mount Seir unto Esau for a possession.

5. I skulle ikke befatte eder med dem i Krig; thi jeg vil ikke give eder noget af deres Land, end ikke saa meget, som en Fodsaal kan træde paa, fordi jeg har givet Esau Seirs Bjerg til Ejendom.

5. Slår icke uppå dem; ty jag skall icke gifva eder en fot bredt uti deras land; förty Esau barn hafver jag gifvit Seirs berg till att besitta.

5. Ärge tappelge mitte nende wasto, sest ma ei tahha teile anda nende maast ei ühte jalla täit mitte: sest Seiri mäggise Ma ollen ma Esawile pärrandusseks annud.

5. Saugokitės, nekariaukite su jais, nes jų žemės neduosiu jums nė pėdos. Seyro kalnus daviau paveldėti Ezavui.

5. daß ihr sie nicht bekrieget; denn ich werde euch ihres Landes nicht einen Fußbreit geben; denn das Gebirge Seir habe ich den Kindern Esau zu besitzen gegeben.

5. N'ayez point de démêlé avec eux; car je ne vous donnerai pas même de leur pays pour y poser la plante du pied; car j'ai donné à Ésaü la montagne de Séir en héritage.

5. No os revolváis con ellos, que no os daré de su tierra ni aun una holladura de una planta de un pié: porque yo he dado por heredad a Esaú el monte de Seir.

5 Mengt u niet met hen; want Ik zal u van hun land niet geven, ook niet tot de betreding van een voetzool; want Ik heb Ezau het gebergte Seir ter erfenis gegeven.

5. Nie drażnijcież ich; albowiem nie dam wam ziemi ich, ani na stopę nogi, gdyżem w osiadłość dał Ezawowi górę Seir.

5. Ne ingereljétek őket, mert nem adok az ő földjükből néktek egy talpalatnyit sem; mert Ézsaúnak adtam a Szeir [4†] hegyét örökségül.

5 начинать с ними войну, ибо Я не дам вам земли их ни настопу ноги, потому что гору Сеир Я дал во владение Исаву;

5. Не зачинайти войни з ними: бо не дам вам нї ступня землї їх; бо Сеїр-гори віддав я Езавові в державу.

6. Rahalla te ostakaa heiltä ruokaa syödäksenne; vesikin hankkikaa heiltä rahalla juodaksenne.

6. Rahalla pitää teidän heiltä ruuan ostaman, jonka te syötte, niin myös veden pitää teidän heiltä rahalla ostaman, jota te juotte:

6. Rahallan pitä teidän heildä ruan ostaman jonga te syötte nijn myös weden pitä teidän heildä rahalla ostaman jota te juotte:

6 You* will purchase food from them for money, that you* may eat and you* will also buy water from them for money, that you* may drink.

6. Ye shall buy meat of them for money, that ye may eat; and ye shall also buy water of them for money, that ye may drink.

6. I skulle købe Spise af dem for Penge og æde, og I skulle ogsaa købe Vand af dem for Penge og drikke;

6. Maten skolen I köpa af dem för edra penningar, den I äten; och vattnet skolen I köpa af dem för penningar, som I dricken.

6. Roga peate teie nende käest ostma rahha pärrast, et sate süa, ja ka wet peate nende käest rahha pärrast ostma, et sate jua.

6. Pirkite iš jų maistą už pinigus, taip pat vandenį’.

6. Speise sollt ihr um Geld von ihnen kaufen, daß ihr esset, und Wasser sollt ihr um Geld von ihnen kaufen, daß ihr trinket.

6. Vous achèterez d'eux les vivres pour de l'argent, et vous mangerez; vous achèterez d'eux aussi l'eau pour de l'argent, et vous boirez.

6. La comida compraréis de ellos por dinero, y comeréis; y el agua también compraréis de ellos por dinero, y beberéis,

6 Spijze zult gij voor geld van hen kopen, dat gij etet; en ook zult gij water voor geld van hen kopen, dat gij drinket.

6. Żywność będziecie kupowali u nich za pieniądze, i jeść będziecie; także i wodę od nich kupować będziecie za pieniądze, i pić będziecie.

6. Pénzen vásároljatok tőlük enni valót, hogy egyetek, és vizet is [5†] pénzen vegyetek tőlük, hogy igyatok,

6 пищу покупайте у них за серебро и ешьте; и воду покупайте у них за серебро и пейте;

6. Харчі купуйте в них за гроші, щоб було що їсти вам, навіть і воду копувати мусите в них за гроші, щоб було що пити вам.

7. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi töissä. Hän on pitänyt huolen sinun vaelluksestasi tässä suuressa erämaassa. Jo neljäkymmentä vuotta on Herra, sinun Jumalasi, ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole mitään puuttunut.'

7. Sillä Herra sinun Jumalas on siunannut sinun, kaikissa sinun kättes töissä, hän tietää sinun matkustukses tässä suuressa korvessa. Jo neljäkymmentä ajastaikaa on Herra sinun Jumalas ollut sinun kanssas, niin ettei sinulta mitäkään ole puuttunut.

7. Sillä HERra sinun Jumalas on siunannut sinun caikisa sinun kättes töisä ja hän on pannut mieleens sinun matcustuxes täsä suuresa corwesa. Ja neljäkymmendä ajastaica HERra sinun Jumalas on ollut sinun cansas nijn ettei sinulda mitäkän ole puuttunut.

7 For Jehovah your God has blessed you in all the work of your hand. He has known your walking through this great wilderness. These forty years Jehovah your God has been with you; you have lacked nothing.

7. For the LORD thy God hath blessed thee in all the works of thy hand: he knoweth thy walking through this great wilderness: these forty years the LORD thy God hath been with thee; thou hast lacked nothing.

7. thi Herren din Gud har velsignet dig i al din Haands Gerning; han kender dine Gange igennem denne store Ørk; i fyrretyve Aar har Herren din Gud været med dig; dig fattedes ingen Ting

7. Ty Herren din Gud hafver välsignat dig i alla dina händers gerningar; han hafver lagt på hjertat ditt resande genom denna stora öknena; och Herren din Gud hafver i fyratio år varit när dig, så att dig intet hafver fattats.

7. Sest Jehowa so Jummal on sind önnistanud keiges so käe töös, ta teab so käimist siin sures körbes: need nellikümmend aastat onJehowa so Jummal sinnoga olnud, polle sul pudo olnud ei ühhestki asjast.

7. Viešpats, jūsų Dievas, laimino visus jūsų darbus. Jis žino jūsų kelionę, kai ėjote per didžiąją dykumą; Viešpats, jūsų Dievas, buvo su jumis keturiasdešimt metų ir nieko jums nestigo.

7. Denn der HERR, dein Gott, hat dich gesegnet in allen Werken deiner Hände. Er hat dein Reisen durch diese große Wüste zu Herzen genommen, und vierzig Jahre ist der HERR, dein Gott, bei dir gewesen, daß dir nichts gemangelt hat.

7. Car l'Éternel ton Dieu t'a béni dans toutes les œuvres de tes mains; il a connu ta marche par ce grand désert; l'Éternel ton Dieu a été avec toi pendant ces quarante ans; tu n'as manqué de rien.

7. Pues que Jehová tu Dios te ha bendicho en toda obra de tus manos; él sabe que andas por este gran desierto: estos cuarenta años Jehová tu Dios fué contigo, y ninguna cosa te ha faltado.

7 Want de HEERE, uw God, heeft u gezegend in al het werk uwer hand; Hij kent uw wandelen door deze zo grote woestijn; deze veertig jaren is de HEERE, uw God, met u geweest; geen ding heeft u ontbroken.

7. Albowiem ci Pan, Bóg twój, błogosławił we wszelkiej sprawie rąk twoich, i wiedział drogę twoję na tej puszczy wielkiej; już przez czterdzieści lat Pan, Bóg twój, był z tobą, nie schodziłoć na niczem.

7. Mert az Úr, a te Istened megáldott téged a te kezednek minden munkájában; tudja, hogy e nagy pusztaságon jársz; immár negyven esztendeje veled van az Úr, a te Istened; nem szűkölködtél semmiben.

7 ибо Господь, Бог твой, благословил тебя во всяком деле рук твоих, покровительствовал тебе во время путешествия твоего по великой пустыне сей; вот, сорок лет Господь,Бог твой, с тобою; ты ни в чем не терпел недостатка.

7. Бо Господь, Бог твій, благословив тебе в усякому дїлї руки твоєї. Знав він дороги твої по великому степу сьому: сї сорок років був Господь, Бог твій, з тобою; нічого не бракувало в тебе.

8. Niin me lähdimme pois veljiemme, Eesaun jälkeläisten, luota, jotka asuvat Seirissä, poiketen Aromaan tieltä, joka tulee Eelatista ja Esjon-Geberistä. Me käännyimme toisaalle ja lähdimme kulkemaan Mooabin erämaan tietä.

8. Kuin me veljemme Esaun lasten tyköä vaeltaneet olimme, jotka Seirin vuorella asuivat, sitä kedon tietä Elatista ja Etseongeberistä, niin palasimme me, ja menimme Moabin korven tietä.

8. COsca me meidän weljeim Esaun lasten tykö waeldanet olim jotca Seirin wuorella asuit sitä kedon tietä Elathist ja Ezeongaberist nijn palaisimme me ja menim sitä Moabitereitten corwen tietä.

8 So we passed by from our brothers the sons of Esau, who dwell in Seir, from the way of the Arabah from Elath and from Ezion-geber. And we turned and passed by the way of the wilderness of Moab.

8. And when we passed by from our brethren the children of Esau, which dwelt in Seir, through the way of the plain from Elath, and from Eziongaber, we turned and passed by the way of the wilderness of Moab.

8. Der vi droge fra vore Brødre Esaus Børn, sóm boede i Seir, paa Vejen til den slette Mark, fra Elath og fra Eziongeber, da vendte vi os I og gik igennem ad Vejen til Moabiternes Ørk.

8. Då vi nu ifrå våra bröder Esau barn dragne voro, som på Seirs berg bodde, på den vägen den markenes ifrån Elath och EzionGaber, vände vi om, och gingom den vägen genom de Moabiters öken.

8. Ja meie läksime omma wendadest neist Esawi lastest möda, kes Seiris ellawad, laggeda tee peält Elatist ja Etsjongaberist, ja pörasime ümber ja läksime ärra Moabi körwe teed.

8. Perėję per mūsų brolių, Ezavo vaikų kraštą, kurie gyveno Seyre, lygumos keliu nuo Elato ir Ecjon Gebero traukėme į Moabo dykumą.

8. Da wir nun vor unsern Brüdern, den Kindern Esau, weitergezogen waren, die auf dem Gebirge Seir wohnten, auf dem Wege des Gefildes von Elath und Ezeon-Geber, wandten wir uns und gingen durch den Weg der Wüste der Moabiter.

8. Nous nous détournâmes donc de nos frères, les enfants d'Ésaü, qui demeuraient à Séir, et du chemin de la campagne, d'Élath et d'Etsjonguéber; puis nous nous tournâmes, et nous passâmes dans la direction du désert de Moab.

8. Y pasámos de nuestros hermanos los hijos de Esaú, que habitaban en Seir, por el camino de la campaña de Elat, y de Asión-gaber: y volvimos, y pasámos camino del desierto de Moab.

8 Als wij nu doorgetrokken waren van onze broederen, de kinderen van Ezau, die in Seir woonden, van den weg des vlakken velds, van Elath, en van Ezeon-geber, zo keerden wij ons, en doortogen den weg der woestijn van Moab.

8. Poszliśmy tedy od braci naszej, synów Ezawowych, mieszkających w Seir, drogą równą od Elat, i od Asyjongaber, a nawróciwszy się udaliśmy się drogą ku puszczy Moabskiej.

8. És általmenénk a mi atyánkfiai között, az Ézsaú fiai között, a kik lakoznak vala Szeirben, a síkság útján Eláthtól és Éczjon-Gebertől fogva. Azután megfordulánk és általmenénk a Moáb pusztájának útjára.

8 И шли мы мимо братьев наших, сынов Исавовых, живущих на Сеире, путем равнины, от Елафа и Ецион-Гавера, и поворотили, и шли к пустыне Моава.

8. І йшли ми дальше від братів наших, синів Езавових, що живуть на Сеїр-горах, від дороги на поділлю, від Елата і від Езйон-Гебер; і повернули ми та й пійшли дорогою у степи Моаба.

9. Ja Herra sanoi minulle: 'Älä käy Mooabin kimppuun äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssaan, sillä minä en anna heidän maastaan mitään sinun omaksesi, koska minä olen antanut Aarin Lootin jälkeläisten omaksi.'

9. Ja Herra sanoi minulle: älä vahingoitse Moabilaisia, älä myös sekoita itsiäs sotaan heidän kanssansa; silä en minä anna sinulle mitäkään hänen maastansa perimiseksi; sillä Lotin lapsille olen minä antanut Arin perimiseksi.

9. Ja HERra sanoi minulle: älä wahingoidze Moabitereitä älä myös sodi heitä wastan: sillä en minä anna sinulle mitäkän hänen maastans perimisexi: sillä Lothin lapsille olen minä Arin andanut perimisexi.

9 And Jehovah said to me, Do not harass Moab, neither contend with them in battle, for I will not give (to) you of his land for a possession, because I have given Ar to the sons of Lot for a possession.

9. And the LORD said unto me, Distress not the Moabites, neither contend with them in battle: for I will not give thee of their land for a possession; because I have given Ar unto the children of Lot for a possession.

9. Da sagde Herren til mig: Du skal ikke trænge Moabiterne og ikke befatte dig med dem i Krig; thi jeg vil intet give dig af deres Land til Ejendom; thi jeg har givet Lots Børn Ar til Ejendom.

9. Då sade Herren till mig: Du skall ingen skada göra de Moabiter, eller slå uppå dem; ty jag vill intet gifva dig af deras land till att besitta; förty Lots barn hafver jag gifvit Ar till att besitta.

9. Ja Jehowa ütles mo wasto: ärra olle kui waenlane Moabi wasto, ja ärra taple nende wasto söas, sest ma ei anna temma maast sulle ei ühtegi pärrandusseks: sest Lotti lastele ollen ma Ari maadannud pärrandusseks.

9. Tada man Viešpats sakė: ‘Nekovok su moabitais ir nepradėk su jais karo. Jų žemės tau neduosiu, nes Arą atidaviau Loto palikuonims’.

9. Da sprach der HERR zu mir: Du sollst den Moabitern nicht Schaden tun noch sie bekriegen; denn ich will dir ihres Landes nichts zu besitzen geben; denn ich habe Ar den Kindern Lot zu besitzen gegeben.

9. Alors l'Éternel me dit: N'attaque point les Moabites, et n'entre point en guerre avec eux; car je ne te donnerai rien de leur pays en héritage, parce que j'ai donné Ar en héritage aux enfants de Lot.

9. Y Jehová me dijo: No molestes a Moab, ni te revuelvas con ellos en guerra, que no te daré posesión de su tierra; porque yo he dado a Ar por heredad a los hijos de Lot.

9 Toen sprak de HEERE tot mij: Beangstig Moab niet, en meng u niet met hen in den strijd; want Ik zal u geen erfenis van hun land geven, dewijl Ik aan Lots kinderen Ar ter erfenis gegeven heb.

9. I rzekł Pan do mnie: Nie nacieraj na Moabczyki, ani podnoś wojny przeciwko nim; boć nie dam ziemi ich w osiadłość, gdyżem synom Lotowym dał Ar w dziedzictwo.

9. És monda az Úr nékem: Ne hadakozzál Moáb [6†] ellen, és ne ingereld azt hadra, mert nem adok az ő földéből néked semmi örökséget; mert a Lót fiainak adtam Art örökségül.

9 И сказал мне Господь: не вступай во вражду с Моавом и не начинай с ними войны; ибо Я не дам тебе ничего от земли его во владение, потому чтоАр отдал Я во владение сынам Лотовым;

9. І промовив до мене Господь: Не турбуй Моаба і не починай з ними війни, бо не дам тобі нїчого із землї його в державу; бо віддав я Ар синам Лотовим у державу.

10. Eemiläiset asuivat muinoin siellä, suuri, lukuisa ja kookas kansa niinkuin anakilaiset.

10. Emiläiset ovat muinen sillä paikalla asuneet, jotka olivat suuri, väkevä ja pitkä kansa, niinkuin Enakilaiset;

10. Emimit owat muinen sillä paicalla asunet jotca olit suuret wäkewät ja corkia Canssa nijncuin Enakim.

10 (The Emim dwelt in it formerly, a people great and many and tall, as the Anakim.

10. The Emims dwelt therein in times past, a people great, and many, and tall, as the Anakims;

10. Emiterne boede fordum derudi det var et stort og stærkt og højt Folk, som Anakiterne.

10. De Emim hafva i förtiden bott deruti, hvilke voro ett stort, starkt och högt folk, såsom Enakim.

10. Emid ellasid ennemuiste seälsammas, üks suur ja paks ja pitk rahwas kui Enakid.

10. Anksčiau jo gyventojai buvo emai, didelė ir galinga tauta, aukšta kaip Anako palikuonys.

10. (Die Emiter haben vorzeiten darin gewohnt; das war ein großes, starkes und hohes Volk wie die Enakiter.

10. (Les Emim y habitaient auparavant; peuple grand, et nombreux, et de haute taille, comme les Anakim;

10. Los Emimeos habitaron en ella ántes, pueblo grande, y mucho, y alto como gigantes;

10 De Emieten woonden te voren daarin, een groot, en menigvuldig, en lang volk, gelijk de Enakieten.

10. (Emitowie pierwej mieszkali w niej, lud potężny i wielki, i wysokiego wzrostu, jako Enakimowie;

10. (Az Emeusok laktak abban annak előtte, nagy nép, sok és szálas, mint az Anákok.

10 прежде жили там Эмимы, народ великий, многочисленный и высокий, как сыны Енаковы,

10. Перше жили у сїй землї Еміми, люд великий по лїчбі і ростом високий як Енакими.

11. Ja samoin kuin anakilaiset luettiin heidätkin refalaisiin; mutta mooabilaiset kutsuivat heitä eemiläisiksi.

11. He luultiin myös Refalaisiksi, niinkuin Enakilaiset, ja Moabilaiset kutsuivat heitä Emiläisiksi.

11. He luultin myös sangarixi nijncuin Enakim ja Moabiterit cudzuit heitä Emim.

11 These also are accounted Rephaim, as the Anakim, but the Moabites call them Emim.

11. Which also were accounted giants, as the Anakims; but the Moabites call them Emims.

11. De holdtes og for Kæmper ligesom Anakiterne, og Moabiterne kaldte dem Emiter,

11. Man höll dem ock för Resar, såsom Enakim; och de Moabiter kalla dem ock Emim.

11. Neid petakse ka Rewaidiks nenda kui Enakid, ja Moabi-rahwas hüawad neid Emi-rahwaks.

11. Jie buvo laikomi milžinais, kaip ir anakiečiai. Moabitai juos vadina emais.

11. Man hielt sie auch für Riesen gleich wie die Enakiter; und die Moabiter heißen sie Emiter.

11. Ils étaient réputés Rephaïm (géants) comme les Anakim; mais les Moabites les appelaient Emim.

11. Por gigantes eran también contados ellos como los Enaceos, y los Moabitas los llamaban Emimeos.

11 Dezen werden ook voor reuzen gehouden, als de Enakieten; en de Moabieten noemden hen Emieten.

11. Które też za olbrzymy miano, jako Enakimy, a Moabczykowie zwali je Emim.

11. Óriásoknak állíttatnak vala azok is, mint az Anákok, és a Moábiták Emeknek hívták őket.

11 и они считались между Рефаимами, как сыны Енаковы; Моавитяне же называют их Эмимами;

11. За велетнїв вважали їх, як і Енакимів; а Моабії звуть їх Емимами.

12. Hoorilaiset sitävastoin asuivat muinoin Seirissä, mutta Eesaun jälkeläiset karkoittivat heidät tieltään ja tuhosivat heidät ja asettuivat heidän sijaansa, samoin kuin Israel teki siinä maassa, jonka Herra oli antanut heidän omaksensa.

12. Asuivat myös muinen Horilaiset Seirissä, ja Esaun lapset ajoivat pois ja hukuttivat ne edestänsä, ja asuivat heidän siassansa: niinkuin Israel teki perintömaassansa, jonka Herra heille antoi.

12. Asuit myös muinen Horiterit Seiris ja Esaun lapset ajoit pois ja hucutit ne edestäns ja asuit heidän siasans nijncuin Israel teki hänen perindömaasans jonga HERra heille andoi.

12 The Horites also dwelt in Seir formerly, but the sons of Esau succeeded them. And they destroyed them from before them and dwelt in their stead, as Israel did to the land of his possession, which Jehovah gave to them.)

12. The Horims also dwelt in Seir beforetime; but the children of Esau succeeded them, when they had destroyed them from before them, and dwelt in their stead; as Israel did unto the land of his possession, which the LORD gave unto them.

12. Og Horiterne boede fordum i Seir, og Esaus Børn fordreve dem og ødelagde dem for sig, og de toge, Bolig i deres Sted; ligesom Israel, gør ved sit Ejendoms Land, hvilket Herren har givet dem.

12. Bodde ock i förtiden de Horiter i Seir, och Esau barn fördrefvo och förlade dem för sig, och bodde i deras stad, såsom Israel sins besittninges lande gjorde, det Herren dem gaf.

12. Ja Seiris ellasid ennemuiste Hori-rahwas , ja Esawi lapsed pärrisid nende maad, ja kautasid neid ärra enneste eest, ja jäid senna ellama nende assemele; nenda kui Israel on teinud omma pärris Maga, mis Jehowa neile annud.

12. Seyre anksčiau gyveno horai, bet Ezavo palikuonys juos išvarė ir sunaikino, ir apsigyveno jų vietoje. Jie padarė kaip izraelitai savo paveldėtoje žemėje, kurią jiems davė Viešpats.

12. Auch wohnten vorzeiten in Seir die Horiter; und die Kinder Esau vertrieben und vertilgten sie vor sich her und wohnten an ihrer Statt, gleich wie Israel dem Lande seiner Besitzung tat, das ihnen der HERR gab.)

12. Les Horiens demeuraient aussi auparavant à Séir; mais les descendants d'Ésaü les dépossédèrent et les détruisirent de devant eux; et ils habitèrent à leur place, comme l'a fait Israël au pays de son héritage que l'Éternel lui a donné.)

12. Y en Seir habitaron ántes los Horeos, a los cuales echaron los hijos de Esaú, y los destruyeron de delante de sí, y moraron en lugar de ellos, como hizo Israel en la tierra de su posesión, que Jehová les dió.

12 Ook woonden de Horieten te voren in Seir; maar de kinderen van Ezau verdreven hen uit de bezitting en verdelgden hen van hun aangezicht, en hebben in hunlieder plaats gewoond; gelijk als Israel gedaan heeft aan het land zijner erfenis, hetwelk de HEERE hun gegeven heeft.

12. Także w Seir mieszkali Horejczycy przedtem, które synowie Ezawowi wygnali, i wygładzili je przed sobą, a mieszkali na miejscu ich, jako uczynił Izrael w ziemi osiadłości swojej, którą im dał Pan.)

12. Szeirben pedig Horeusok [7†] laktak az előtt, a kiket az Ézsaú fiai kiűztek, és kiirtottak színök elől, és azoknak helyén laktak, a miképen cselekedék Izráel is az ő örökségének földén, a melyet adott néki az Úr.)

12 а на Сеире жили прежде Хорреи; но сыны Исавовы прогнали их и истребили их от лица своего и поселились вместо их – так, как поступил Израиль с землею наследия своего, которую дал им Господь;

12. А на Сеїр-горах жили перше Горії, та упокорили їх сини Езавові і знищили їх перед собою, та й поселились на займищах їх, зробивши так, як зробив Ізраїль в землї держави своєї, що дав йому Господь.

13. Nouskaa siis ja kulkekaa Seredin puron poikki.' Ja me kuljimme Seredin puron poikki.

13. Niin nouskaat nyt, ja matkustakaat Saredin ojan ylitse. Ja me vaelsimme Saredin ojan ylitse.

13. Nijn matcustacat Saredin ojan ylidze. Ja me waelsim sen ylidze.

13 Now rise up and you* get over the brook Zered. And we went over the brook Zered.

13. Now rise up, said I, and get you over the brook Zered. And we went over the brook Zered.

13. Gører eder nu rede og drager, over Sereds Bæk; og vi droge over Sereds Bæk.

13. Så varer nu redo, och drager öfver den bäcken Sared. Och vi droge deröfver.

13. Wötke nüüd kätte ja minge ärra Seredi jöe ülle: ja meie läksime ülle Seredi jöe.

13. Viešpačiui įsakius, perėjome per Zeredo upelį.

13. So macht euch nun auf und ziehet durch den Bach Sered! und wir zogen hindurch.

13. Maintenant levez-vous et passez le torrent de Zéred. Et nous passâmes le torrent de Zéred.

13. Levantáos ahora, y pasád el arroyo de Zared: y pasámos el arroyo de Zared.

13 Nu, maakt u op, en trekt over de beek Zered. Alzo trokken wij over de beek Zered.

13. Wstaócież tedy, a przeprawcie się przez potok Zared; i przeprawiliśmy się przez potok Zared.

13. Most keljetek fel, és menjetek át a Záred patakán; és átkelénk a Záred patakán.

13 итак встаньте и пройдите долину Заред. И прошли мы долину Заред.

13. Тепер вставайте і перебирайтесь через Серед-ріку. І перебріли ми Серед-ріку.

14. Ja aika, joka kului vaellukseemme Kaades-Barneasta siihen asti, että kuljimme Seredin puron yli, oli kolmekymmentä kahdeksan vuotta, kunnes hävisi koko se sukupolvi, kaikki sotakuntoiset miehet, leiristä, niinkuin Herra oli heille vannonut.

14. Vaan aika, kuin me matkustimme KadesBarneasta, siihen asti kuin me tulimme Saredin ojan ylitse, oli kahdeksan vuotta neljättäkymmentä, siihenasti kuin kaikki sotamiehet leirissä olivat hukkuneet, niinkuin Herra heille vannonut oli.

14. Waan aica cuin me matcustim Cades Barneast sijhenasti cuin me tulimma Saredin ojan ylidze oli cahdexan wuotta neljättä kymmendä sijhenasti cuin caicki sotamiehet leiris cuolit nijncuin HERra heille wannonut oli.

14 And the days in which we came from Kadesh-barnea, until we came over the brook Zered, were thirty-eight years; until all the generation of the men of war were consumed from the midst of the camp, as Jehovah swore to them.

14. And the space in which we came from Kadeshbarnea, until we were come over the brook Zered, was thirty and eight years; until all the generation of the men of war were wasted out from among the host, as the LORD sware unto them.

14. Men de Dage, vi have vandret fra Kades-Barnea, indtil vi kom over Bækken Sezed, vare otte og tredive Aar, indtil den hele Slægt af Krigsmænd ganske var uddød af, Lejren, saaledes som Herren havde svoret dem.

14. Men tiden medan vi droge ifrå KadesBarnea, intilldess vi komme öfver den bäcken Sared, var åtta och tretio år, tilldess alle stridsmän döde voro i lägrena, såsom Herren dem svorit hade.

14. Ja sedda aega, mis meie läksime Kadesbarneast senni kui ülle Seredi jöe, on kahheksa neljatkümmend aastat, senni kui leri seest sai löpnud, keik se pölwe-rahwas kes söamehhed, nenda kui Jehowa neile olli wandunud.

14. Kelionės laikas nuo Kadeš Barnėjos ligi Zeredo upelio buvo trisdešimt aštuoneri metai, kol išmirė visa karta vyrų, tinkamų karui, kaip Viešpats buvo prisiekęs.

14. Die Zeit aber, die wir von Kades-Barnea zogen, bis wir durch den Bach Sered kamen, war achtunddreißig Jahre, bis alle die Kriegsleute gestorben waren im lager, wie der HERR ihnen geschworen hatte.

14. Or, le temps que nous avons marché, depuis Kadès-Barnéa jusqu'au passage du torrent de Zéred, a été de trente-huit ans, jusqu'à ce que toute la génération des gens de guerre ait été consumée du milieu du camp, comme l'Éternel le leur avait juré.

14. Y los dias que anduvimos de Cades-barne haste que pasámos el arroyo de Zared, fueron trienta y ocho años, hasta que se acabó toda la generación de los hombres de guerra de en medio del campo, como Jehová les había jurado.

14 De dagen nu, die wij gewandeld hebben van Kades-barnea, totdat wij over de beek Zered getogen zijn, waren acht en dertig jaren; totdat het ganse geslacht der krijgslieden uit het midden der heirlegers verteerd was, gelijk de HEERE hun gezworen had.

14. A czasu, któregośmy chodzili od Kades Barne, ażeśmy się przeprawili przez potok Zared, było trzydzieści i osiem lat, aż wyginął wszystek on naród mężów walecznych z obozu, jako im był przysiągł Pan.

14. Az idő pedig, a melyet eljáránk Kádes-Barneától, míg általmenénk a Záred patakán, harmincznyolcz esztendő, a mely alatt kiveszett a hadra való férfiak egész nemzetsége a táborból, a mint megesküdt [8†] vala az Úr nékik.

14 С тех пор, как мы пошли в Кадес-Варни и как прошли долину Заред, минуло тридцать восемь лет, и у нас перевелся из среды стана весь род ходящих на войну, как клялся им Господь;

14. А часу того, що йшли ми від Кадес-Барне, покіль перебріли Серед-ріку, минуло трийцять і вісїм років, аж поки ізник увесь рід боївників із табору, як поклявсь їм Господь.

15. Myös oli Herran käsi heitä vastaan hävittämässä heitä leiristä, viimeiseen mieheen asti.

15. Sillä Herran käsi oli heitä vastaan, hukuttamaan heitä leirissä, siihenasti kuin hän peräti lopetti heidät.

15. Sillä HERran käsi oli heitä wastan hucuttaman heitä leiris sijhenasti cuin hän peräti lopetti heidän.

15 Moreover the hand of Jehovah was against them, to destroy them from the midst of the camp, until they were consumed.

15. For indeed the hand of the LORD was against them, to destroy them from among the host, until they were consumed.

15. Tilmed var og Herrens Haand imod dem til at udrydde dem af Lejren, indtil det fik Ende med dem.

15. Dertill var ock Herrans hand emot dem, att de förgingos utu lägret, tilldess de voro åtgångne.

15. Ja Jehowa kässi olli ka nende wasto, et ta neid hirmoga ärra lükkas leri seest, senni kui nemmad löpsid.

15. Iš tiesų Viešpaties ranka buvo prieš juos, kad išnaikintų juos iš tautos, kol jie visi buvo pražudyti.

15. Dazu war auch die Hand des HERRN wider sie, daß sie umkämen aus dem Lager, bis daß ihrer ein Ende würde.

15. Et même la main de l'Éternel a été sur eux pour les détruire du milieu du camp, jusqu'à ce qu'ils aient été consumés.

15. Y también la mano de Jehová fué sobre ellos para destruirlos de en medio del campo, hasta acabarlos.

15 Zo was ook de hand des HEEREN tegen hen, om hen uit het midden des heirlegers te verslaan, totdat zij verteerd waren.

15. Albowiem ręka Paóska była przeciwko nim na wytracenie ich z obozu, aż ich wygubiła.

15. E felett az Úrnak keze is [9†] vala ő rajtok, hogy elveszítse őket a táborból az ő kipusztulásukig.

15 да и рука Господня была на них, чтоб истреблять их из среды стана, пока не вымерли.

15. Сама рука Господня була проти них, щоб вигубити їх із табору, аж їх не стало.

16. Kun kaikki sotakuntoiset miehet olivat kuolleet pois kansasta,

16. Kuin kaikki sotamiehet olivat loppuneet ja kuolleet kansan seasta,

16. COsca caicki sotamiehet olit loppunet ja cuollet Canssan seast/

16 So it happened, when all the men of war were consumed and dead from among the people,

16. So it came to pass, when all the men of war were consumed and dead from among the people,

16. Og det skete, der det havde faaet Ende med alle Krigsmændene, saa de vare uddøde af Folkets Midte,

16. Då alle stridsmännerna åtgångne voro, att de döde voro ibland folket;

16. Ja se sündis, kui keik söamehhed said ärralöpnud, et nemmad rahwa seast ärrasurrid;

16. Išmirus visiems karui tinkamiems vyrams,

16. Und da aller der Kriegsleute ein Ende war und sie gestorben waren unter dem Volk,

16. Et, lorsque tous les hommes de guerre eurent été consumés et furent morts du milieu du peuple,

16. Y aconteció, que luego que todos los hombres de guerra fueron acabados por muerte de en medio del pueblo,

16 En het geschiedde, als al de krijgslieden verteerd waren, uit het midden des heirlegers wegstervende,

16. I stało się, gdy wyginęli wszyscy mężowie waleczni, i pomarli z pośrodku ludu,

16. És lőn, hogy a mint a hadakozó férfiak mind elpusztulának, kihalván a nép közül.

16 Когда же перевелись все ходящие на войну и вымерли из среды народа,

16. І сталось, як всї спосібні до війни люде повимірали з між народу,

17. puhui Herra minulle sanoen:

17. Puhui Herra minulle, ja sanoi:

17. Puhui HERra minulle ja sanoi:

17 that Jehovah spoke to me, saying,

17. That the LORD spake unto me, saying,

17. da talede Herren til mig og sagde:

17. Talade Herren med mig, och sade:

17. Siis rääkis Jehowa mo wasto ja ütles:

17. Viešpats tarė man:

17. redete der HERR mit mir und sprach:

17. L'Éternel me parla, en disant:

17. Jehová me habló, diciendo:

17 Dat de HEERE tot mij sprak, zeggende:

17. Że rzekł Pan do mnie, mówiąc:

17. Így szóla az Úr nékem, mondván:

17 тогда сказал мне Господь, говоря:

17. Тодї промовив Господь до мене так:

18. Sinä kuljet nyt Mooabin alueen kautta, Aarin kautta,

18. Tänäpänä pitää sinun matkustaman Moabin rajain yli, lähellä Aria.

18. Tänäpänä pitä sinun matcustaman Moabiterein maan ären läpidze lästä Ari.

18 You are this day to pass over Ar, the border of Moab.

18. Thou art to pass over through Ar, the coast of Moab, this day:

18. Du drager i Dag igennem Moabiternes Landemærke ved Ar,

18. I dag skall du draga genom de Moabiters landsändar vid Ar;

18. Sa lähhäd tänna Moabi-ma raiast, Arist läbbi.

18. ‘Šiandien pereisi moabitų žemę pro miestą Arą.

18. Du wirst heute durch das Gebiet der Moabiter ziehen bei Ar

18. Tu vas aujourd'hui passer Ar, la frontière de Moab;

18. Tú pasarás hoy el término de Moab, a Ar:

18 Gij zult heden doortrekken aan Ar, de landpale van Moab;

18. Ty dziś przejdziesz granicę Moabską Ar,

18. Ma te általmégy a Moáb [10†] határán Ar felé,

18 ты проходишь ныне мимо пределов Моава, мимо Ара,

18. Перейдеш тепер через гряницї Моаба, мимо Ара.

19. ja lähestyt ammonilaisia; mutta älä käy heidän kimppuunsa äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssansa, sillä minä en anna ammonilaisten maasta mitään omaksesi, koska minä olen antanut sen Lootin jälkeläisten omaksi.'

19. Ja kuin lähestyt Ammonin lapsia, älä heitä vahingoitse, älä myös sekoita itsiäs sotaan heidän kanssansa; sillä en minä anna sinulle Ammonin lasten maata perimiseksi; vaan Lotin lapsille olen minä sen antanut perimiseksi.

19. Ja coscas lähestyt Ammonin lapsia älä heitä wahingoidze älä myös sodi heitä wastan: sillä en minä anna sinulle Ammonin lasten maata perimisexi waan Lothin lapsille olen minä sen andanut perimisexi.

19 And when you come near opposite the sons of Ammon, do not harass them, nor contend with them, for I will not give you of the land of the sons of Ammon for a possession, because I have given it to the sons of Lot for a possession.

19. And when thou comest nigh over against the children of Ammon, distress them not, nor meddle with them: for I will not give thee of the land of the children of Ammon any possession; because I have given it unto the children of Lot for a possession.

19. og du kommer nær frem for Ammons Børn; du skal ikke trænge dem, ej heller befatte dig med dem i Krig; thi jeg vil intet give dig af Ammons Børns Land til Ejendom; thi jeg har givet Lots Børn det til Ejendom.

19. Och skall komma in mot Ammons barn, dem skall du ingen skada göra, eller slå på dem; ty jag vill icke gifva dig Ammons barnas land till att besitta; förty jag hafver gifvit det Lots barnom till att besitta.

19. Kui sa Ammoni laste jure liggi saad, siis ärra olle kui waenlane nende wasto ja ärra taple nende wasto: sest ma ei tahha sulle ei ühtegi anda Ammoni laste maast pärrandusseks, sest ma ollen sedda Lotti lastele pärrandusseks annud.

19. Priartėjęs prie amonitų, saugokis nekovoti prieš juos ir nepradėk karo, nes Aš tau neduosiu amonitų žemės; Aš ją atidaviau Loto palikuonims’.

19. und wirst nahe kommen gegen die Kinder Ammon. Denen sollst du nicht Schaden tun noch sie bekriegen; denn ich will dir des Landes der Kinder Ammon nichts zu besitzen geben; denn ich habe es den Kindern Lot zu besitzen gegeben.

19. Et tu t'approcheras vis-à-vis des enfants d'Ammon; ne les attaque point, et n'aie point de démêlé avec eux; car je ne te donnerai rien du pays des enfants d'Ammon en héritage, parce que je l'ai donné en héritage aux descendants de Lot.

19. Y acercarte has delante de los hijos de Ammon: no los molestes, ni te revuelvas con ellos; porque no te tengo de dar posesión de la tierra de los hijos de Ammon: que a los hijos de Lot la he dado por heredad.

19 En gij zult naderen tegenover de kinderen Ammons; beangstig die niet, en meng u met hen niet; want Ik zal u van het land der kinderen Ammons geen erfenis geven, dewijl Ik het aan Lots kinderen ter erfenis gegeven heb.

19. I przyjdziesz blisko ku synom Ammonowym; nie nacierajże na nie, ani podnoś wojny przeciwko nim; boć nie dam ziemi synów Ammonowych w osiadłość, ponieważ synom Lotowym dałem ją w dziedzictwo.

19. És mikor közel jutsz az Ammon fiaihoz, ne háborgasd őket, ne is ingereld őket, mert nem adok néked az Ammon fiainak földjéből örökséget, mert a Lót fiainak adtam azt örökségül.

19 и приблизился к Аммонитянам; не вступай с ними во вражду, и не начинай с ними войны, ибо Я не дам тебеничего от земли сынов Аммоновых во владение, потому что Я отдал ее во владение сынамЛотовым;

19. І приближишся проти синів Амона; не тїсни їх і не починай війни з ними, бо не дам тобі держави з землї синів Амонових; бо синам Лотовим я оддав її в державу.

20. Tämäkin on luettu refalaisten maaksi; refalaiset asuivat muinoin siellä, mutta ammonilaiset kutsuivat heitä samsumilaisiksi.

20. Se on myös luettu Refalaisten maaksi; sillä Refalaiset ovat muinen siinä asuneet. Ja Ammonilaiset kutsuvat heidät Samsumilaisiksi.

20. Se on myös luettu sangaritten maaxi: sillä sangarit owat muinen sijnä asunet. Ja Ammoniterit nimittäwät heitä ZamZummim.

20 (That also is accounted a land of Rephaim. Rephaim dwelt in it formerly, but the Ammonites call them Zamzummim,

20. (That also was accounted a land of giants: giants dwelt therein in old time; and the Ammonites call them Zamzummims;

20. Ogsaa det er blevet holdt for et Kæmpeland, derudi boede fordum Kæmper, og Ammoniterne kaldte dem Samsummiter.

20. Det hafver ock räknadt varit för Resars land; och hafva desslikes i förtiden Resar bott derinne. Och de Ammoniter kalla dem Samsummim.

20. Sedda petakse ka Rewaide maaks; Rewaid ellasid ennemuiste seälsammas, ja Ammonid hüüdsid neid Samsummiks;

20. Kraštas buvo laikomas milžinų žeme, nes praeityje joje gyveno milžinai, kuriuos amonitai vadina zamzumais.

20. (Es ist auch gehalten für der Riesen Land, und haben vorzeiten Riesen darin gewohnt, und die Ammoniter hießen sie Samsummiter.

20. (Ce pays aussi était réputé pays de Rephaïm; les Rephaïm y habitaient auparavant, et les Ammonites les appelaient Zamzummim;

20. (Por tierra de gigantes fué habida también ella, gigantes habitaron en ella ántes, a los cuales los Ammonitas llamaban los Zomzommeos,

20 Dit werd ook voor een land der reuzen gehouden; de reuzen woonden te voren daarin, en de Ammonieten noemden hen Zamzummieten;

20. (Tę też ziemię za ziemię olbrzymów miano; albowiem olbrzymowie mieszkali w niej przedtem, które Ammonitowie nazywali Zomzomim;

20. (Óriások földének tartották azt is; óriások laktak azon régenten, a kiket az Ammoniták Zanzummoknak hívtak.

20 и она считалась землею Рефаимов; прежде жили на ней Рефаимы;Аммонитяне же называют их Замзумимами;

20. Вважали ж і її землею велетнїв; перше жили там велетнї, і Амонії звали їх Самзумимами.

21. Ne olivat niinkuin anakilaiset suuri, lukuisa ja kookas kansa. Mutta Herra tuhosi ne heidän tieltänsä; he karkoittivat ne ja asettuivat niiden sijaan.

21. Sillä he olivat suuri, väkevä ja pitkä kansa, niinkuin Enakilaiset. Ja Herra hävitti heitä heidän edestänsä, niin että he ajoivat heidät ulos, ja asuivat heidän siassansa.

21. Sillä he olit suuri corkia ja wäkewä Canssa nijncuin Enakim. Ja HERra häwitti heitä heidän edestäns nijn että he asuit heidän asumasioisans.

21 a people great and many and tall, as the Anakim. But Jehovah destroyed them before them and they succeeded them and dwelt in their stead,

21. A people great, and many, and tall, as the Anakims; but the LORD destroyed them before them; and they succeeded them, and dwelt in their stead:

21. Det var et stort og stærkt og højt Folk som Anakiterne, men Herren ødelagde dem for deres Ansigt, saa de fordreve dem og boede i deres Sted;

21. De voro ett stort, starkt och högt folk, såsom Enakim; och Herren förgjorde dem för dem, och lät dem besitta dem, så att de skulle bo i deras stad;

21. Üks suur ja paks ja pitk rahwas kui Enakid, ja Jehowa kautas neid nende eest ärra, ja nemmad pärrisid nende maad ja ellasid nende assemel.

21. Tauta buvo didelė, gausi ir labai augalota kaip anakiečiai. Viešpats juos išnaikino amonitų akivaizdoje ir amonitus apgyvendino jų vietoje.

21. Das war ein großes, starkes hohes Volk wie die Enakiter; und der HERR vertilgte sie vor ihnen und ließ sie ihr Land besitzen, daß sie an ihrer Statt da wohnten,

21. C'était un peuple grand, nombreux, et de haute taille, comme les Anakim; mais l'Éternel les détruisit devant eux, et ils les dépossédèrent, et habitèrent à leur place.

21. Pueblo grande, y mucho, y alto como los Enaceos; los cuales Jehová destruyó de delante de ellos, y ellos los heredaron, y habitaron en su lugar:

21 Een groot, en menigvuldig, en lang volk, als de Enakieten; en de HEERE verdelgde hen voor hun aangezicht, zodat zij hen uit de bezitting verdreven, en aan hunlieder plaats woonden;

21. Lud potężny, i wielki, i wysokiego wzrostu, jako Enakimowie; ale wygubił je Pan przed nimi, a Ammonitowie opanowali je i mieszkali na miejscu ich;

21. Ez a nép nagy, sok és szálas volt, valamint az Anákok, de kivesztette őket az Úr azok színe elől, hogy bírják azoknak örökségét, és lakjanak azoknak helyén;

21 народ великий, многочисленный и высокий, как сыны Енаковы, и истребил их Господь пред лицем их, и изгнали они их и поселились наместе их,

21. Люд той був великий лїчбою, і ростом високий як Енакії; і вигубив їх Господь перед ними, і прогнали вони їх, та осїлись на їх місцї,

22. Samoin hän on tehnyt Eesaun jälkeläisille, jotka asuvat Seirissä, kun hän tuhosi hoorilaiset heidän tieltänsä; he karkoittivat nämä ja asettuivat heidän sijaansa, ja siellä he asuvat vielä tänäkin päivänä.

22. Niinkuin hän oli tehnyt Esaun lapsille Seirin vuorella asuvaisille, hävittäissänsä Horilaiset heidän edestänsä, niin että he ovat heidät ajaneet ulos, ja asuneet heidän siassansa tähän päivään asti.

22. Nijncuin hän oli tehnyt Esaun lapsilla Seirin wuorella asuwaisille heidän edestäns häwittäisäns Horiterit nijn että he owat asunet heidän siasans tähän päiwän asti.

22 as he did for the sons of Esau, who dwell in Seir, when he destroyed the Horites from before them. And they succeeded them and dwelt in their stead even to this day.

22. As he did to the children of Esau, which dwelt in Seir, when he destroyed the Horims from before them; and they succeeded them, and dwelt in their stead even unto this day:

22. ligesom han gjorde for Esaus Børn, som bo i Seir, for hvis Ansigt han ødelagde Horiterne, saa de fordreve dem og boede i deres Sted indtil denne Dag.

22. Såsom han gjort hade med Esau barn, som på Seirs berg bo, då han förgjorde för dem de Horiter, och lät dem besitta dem, så att de hafva bott i deras stad, allt intill denna dag.

22. Nenda kui ta Esawi lastega teinud, kes Seiris ellawad, kenne eest ta Hori-rahwast ärrakautas, ja nemmad pärrisid nende maad ja on jäänud ellama nende assemel tännapäwani.

22. Taip pat padarė ezavitams, gyvenantiems Seyre; išnaikino horus ir jų žemę atidavė ezavitams, kurioje jie gyvena iki šios dienos.

22. gleichwie er getan hat mit den Kindern Esau, die auf dem Gebirge Seir wohnen, da er die Horiter vor ihnen vertilgte und ließ sie ihr Land besitzen, daß sie da an ihrer Statt wohnten bis auf diesen Tag.

22. C'est ainsi qu'il avait fait pour les descendants d'Ésaü, qui demeuraient à Séir, quand il détruisit les Horiens devant eux; et ils les dépossédèrent, et habitèrent à leur place, jusqu'à ce jour.

22. Como hizo con los hijos de Esaú, que habitaban en Seir, que destruyó a los Horeos de delante de ellos, y ellos los heredaron en su lugar hasta hoy:

22 Gelijk als Hij aan de kinderen van Ezau, die in Seir wonen, gedaan heeft, voor welker aangezicht Hij de Horieten verdelgde; en zij verdreven hen uit de bezitting, en hebben aan hun plaats gewoond tot op dezen dag.

22. Jako uczynił synom Ezawowym mieszkającym w Seir, dla których wytracił Horejczyki przed obliczem ich; i wygnali je, i mieszkai na miejscach ich aż po dziś dzieó.

22. A miképen cselekedett az Ézsaú fiaival is, a kik Szeir hegyén laknak, a mikor kiveszté előlök a [11†] Horeusokat, hogy bírják azoknak örökségét, és lakjanak azoknak helyén mind e mai napig.

22 как Он сделал для сынов Исавовых, живущих на Сеире, истребив пред лицем их Хорреев, и они изгнали их, и поселились на местеих, и живут до сего дня;

22. Так як вчинив синам Езавовим, що жиють на Сеїр-горах, перед котрими він вигубив Горіїв; і прогнали вони їх і живуть на займищі їх й досї.

23. Mutta avvilaisille, jotka asuivat maakylissä aina Gassaan asti, tuottivat tuhon kaftorilaiset, jotka olivat lähteneet Kaftorista, ja asettuivat heidän sijaansa.

23. Availaiset asuivat maakylissä Gatsaan asti; mutta Kaphtorilaiset läksivät Kaphtorista ja hävittivät ne, ja asuivat heidän siassansa.

23. Ja Caphtorim läxit Eaphtorist ja häwitit Awimit cuin Hazerimis asuit Gazan asti ja asuit heidän siasans.

23 And the Avvim, who dwelt in villages as far as Gaza, the Caphtorim, who came forth out of Caphtor, destroyed them and dwelt in their stead.)

23. And the Avims which dwelt in Hazerim, even unto Azzah, the Caphtorims, which came forth out of Caphtor, destroyed them, and dwelt in their stead.)

23. Og Aviterne, som boede i Landsbyerne; indtil Gaza, dem ødelagde Kafthoriterne, Og, boede i deres Sted.

23. Och de Caphthorim drogo utu Caphthor, och förgjorde de Avim, som bodde i Hazerim, allt intill Gaza, och bodde i deras stad.

23. Ja need Kawtori-rahwas, kes Kawtorist wäljatulnud, on neid Awwi-rahwast, kes Atserimis Assast sadik ellasid, ärrakautanud, ja on nende assemele jänud ellama.

23. Avus, gyvenusius prie Gazos, išvarė kaftoriečiai, kilę iš Kaftoro, juos išnaikino ir apsigyveno jų vietoje.

23. Und die Kaphthoriter zogen aus Kaphthor und vertilgten die Avviter, die in Dörfern wohnten bis gen Gaza, und wohnten an ihrer Statt daselbst.)

23. Quant aux Avviens, qui demeuraient dans des villages jusqu'à Gaza, les Caphthorim, sortis de Caphtor, les détruisirent et habitèrent à leur place.)

23. Y a los Heveos, que habitaban en Haserim hasta Gaza, los Caftoreos que salieron de Caftor los destruyeron, y habitaron en su lugar.)

23 Ook hebben de Kafthorieten, die uit Kafthor uittogen, de Avieten, die in Hazerim tot Gaza toe woonden, verdelgd, en aan hun plaats gewoond.

23. Hewejczyki także, którzy mieszkali w Aserym aż do Gazy, Kaftorytowie, którzy wyszli z Kaftor, wytracili je, i mieszkali na miejscu ich.)

23. Az Avveusokat is, a kik falvakban laknak vala Gázáig, kiirtották a Káftoreusok a kik kijöttek volt Káftorból, és lakának azoknak helyén.)

23 и Аввеев, живших в селениях до самой Газы, Кафторимы, исшедшие изКафтора, истребили и поселились на месте их.

23. А Авимів, що жили селами до Гази, вигубили Кафторими, що, вийшовши з Кафтора, осїлись на займищах їх.

24. Nouskaa ja lähtekää liikkeelle ja kulkekaa Arnon-joen yli. Katso, minä annan sinun käsiisi amorilaisen Siihonin, Hesbonin kuninkaan, ja hänen maansa. Käy sitä valloittamaan ja ryhdy taisteluun häntä vastaan.

24. Nouskaat ja lähtekäät, ja matkustakaat Arnonin ojan ylitse: katso, minä annoin sinun käsiis Sihonin Amorilaisten kuninkaan Hesbonissa, mainensa, rupee siis omistamaan, ja sotimaan häntä vastaan.

24. Walmistacat teitän ja lähtekät ja matcustacat Arnonin wirran ylidze: Cadzo minä annoin sinun käsijs Sihonin Amorrerein Cuningan Hesbonis maainens rupe sijs omistaman ja sotiman händä wastan.

24 Rise you* up, take your* journey and pass over the valley of the Arnon. Behold, I have given into your hand Sihon the Amorite, King of Heshbon and his land. Begin to possess it and contend with him in battle.

24. Rise ye up, take your journey, and pass over the river Arnon: behold, I have given into thine hand Sihon the Amorite, king of Heshbon, and his land: begin to possess it, and contend with him in battle.

24. Gører eder rede, rejser frem og gaar over Bækken Arnon; se, jeg har givet Sihon, den amoritiske Konge af Hesbon, og hans Land i dine Hænder; begynd, indtag det og giv dig i Kamp med ham!

24. Varer redo, och drager ut, och går öfver den bäcken vid Arnon. Si, jag hafver gifvit i dina händer Sihon, de Amoreers Konung i Hesbon, med hans land; begynn att intaga det, och strid emot dem.

24. Wotke kätte, minge tele ja minge ülle Arnoni jöe; wata ma ollen so kätte annud Sihoni Esboni kunninga, Emori-ma mehhe ja temma Ma, hakkage sedda pärrima ja tappelge ta wasto söas.

24. Viešpats tarė: ‘Pereikite Arnono upelį; štai Aš atidaviau į tavo rankas Sihoną, amoritų karalių iš Hešbono, ir jo žemę. Pradėk ją užimti ir kariauk su juo.

24. Macht euch auf und ziehet aus und gehet über den Bach Arnon. Siehe, ich habe Sihon, den König der Amoriter zu Hesbon, in deine Hände gegeben mit seinem Lande. Hebe an einzunehmen, und streite wider ihn.

24. Levez-vous, partez, et passez le torrent de l'Arnon. Vois, j'ai livré entre tes mains Sihon, roi de Hesbon, l'Amoréen, avec son pays; commence à en prendre possession, et entre en guerre avec lui.

24. Levantáos, y partíd, y pasád el arroyo de Arnón. Mira, yo he dado en tu mano a Sejón rey de Jesebón Amorreo, y a su tierra Comienza, posee y revuélvete con él en guerra.

24 Maakt u op, reist heen, en gaat over de beek Arnon; ziet, Ik heb Sihon, den koning van Hesbon, den Amoriet, en zijn land, in uw hand gegeven; begint te erven, en mengt u met hen in den strijd.

24. Wstawszy tedy idźcie, a przeprawcie się przez potok Arnon; oto, Ja dawam w ręce twoje Sehona, króla Hesebon Amorejczyka, i ziemię jego, pocznijże ją posiadać, a podnieś przeciwko niemu wojnę.

24. Keljetek fel azért, induljatok, menjetek át az Arnon patakán; [12†] lásd: kezedbe adtam Szihont, Hesbonnak királyát: az Emoreust, és annak földét; kezdj hozzá, foglald el azt, és hadakozzál ő ellene.

24 Встаньте, отправьтесь и перейдите поток Арнон; вот, Я предаю в руку твою Сигона, царя Есевонского, Аморреянина, и землюего; начинай овладевать ею, и веди с ним войну;

24. Вставайте, рушайте в дорогу і переходьте Арнон-ріку. Глянь, оддав я тобі в руки Сигона, царя з Гезбона, Аморія, і землею його; починай, бери в державу, і бий на його!

25. Tästä päivästä alkaen minä saatan kauhuun ja pelkoon sinun edessäsi kansat kaiken taivaan alla, niin että, kun ne kuulevat sinusta kerrottavan, ne pelkäävät ja vapisevat sinun edessäsi.'

25. Tänäpänä minä alan tuottamaan kaiken kansan päälle koko taivaan alla pelvon ja vapisemisen sinun edessäs, niin että he, sanoman sinusta kuultuansa, pitää värisemän, ja surulliset oleman sinun edessäs.

25. Tänäpänä minä alan että caicki Canssa coco taiwan alla pitä pelkämän ja wapiseman sinun edesäs nijn että he sinusta cuulttuans pitä wärisemän ja suruliset oleman sinun tulemisestas.

25 This day I will begin to put the dread of you and the fear of you upon the peoples who are under the whole heaven, who will hear the report of you and will tremble and be in anguish because of you.

25. This day will I begin to put the dread of thee and the fear of thee upon the nations that are under the whole heaven, who shall hear report of thee, and shall tremble, and be in anguish because of thee.

25. Jeg vil begynde paa denne Dag at lægge Rædsel og Frygt for dig over Folkenes Ansigt under den ganske Himmel, at de, som høre dit Rygte, skulle bæve og blive bange for dit Ansigt.

25. I dag vill jag begynna, att all folk under himmelen skola frukta och förskräckas för dig, så att, när de höra om dig, skola de bäfva och sorg hafva för din tillkommelse.

25. Sel päwal tahhan ma hakkata so hirmo ja so kartust pannema rahwa peäle, mis keige se taewa al, kes könnet sinnust kuulwad, ja nemmad peawad wärrisema ja kartma sinno eest.

25. Šiandien Aš pradėsiu daryti taip, kad visos tautos bijotų tavęs ir būtų apimtos siaubo prieš tave; kurios išgirs apie tave, išsigąs ir drebės dėl tavęs’.

25. Heutigestages will ich anheben, daß sich vor dir fürchten und erschrecken sollen alle Völker unter dem ganzen Himmel, daß, wenn sie von dir hören, ihnen bange und wehe werden soll vor dir.

25. Aujourd'hui je commencerai à répandre la crainte et la terreur de ton nom sur les peuples qui sont sous tous les cieux; en sorte qu'entendant parler de toi, ils trembleront, et seront effrayés à cause de toi.

25. Hoy comenzaré a poner tu miedo y tu espanto sobre los pueblos que están debajo de todo el cielo; los cuales oirán tu fama, y temblarán, y angustiarse han delante de tí.

25 Te dezen dage zal Ik beginnen uw schrik en uw vreze te geven over het aangezicht der volken, onder den gansen hemel; die uw gerucht zullen horen, die zullen sidderen, en bang zijn van uw aangezicht.

25. Dzisiaj pocznę puszczać strach i bojaźó twoję na ludzie, którzy są pod wszystkiem niebem, że gdy usłyszą wieść o tobie, drżeć i lękać się będą przed tobą.

25. E napon kezdem rábocsátani a népekre, hogy féljenek [13†] és rettegjenek tőled az egész ég alatt, és a kik híredet hallják, rendüljenek meg és reszkessenek te előtted.

25 с сего дня Я начну распространять страх и ужас пред тобою на народы под всем небом; те, которые услышат о тебе, вострепещут и ужаснутся тебя.

25. З того дня почну наводити ляк і пострах перед тобою на всї народи під небесами, що перечують поголоску про тебе і дрожати і тремтїти муть перед тобою.

26. Ja minä lähetin sanansaattajat Kedemotin erämaasta Siihonille, Hesbonin kuninkaalle, viemään rauhan tervehdyksen ja sanomaan:

26. Niin minä lähetin sanansaattajat Kedemotin korvesta Sihonille Hesbonin kuninkaalle rauhallisilla sanoilla, sanoen:

26. Nijn minä lähetin sanan corwesta idän puolesta Sihonille Hesbonin Cuningalle rauhallisilla sanoilla ja annoin sanoa hänelle:

26 And I sent messengers out of the wilderness of Kedemoth to Sihon King of Heshbon with words of peace, saying,

26. And I sent messengers out of the wilderness of Kedemoth unto Sihon king of Heshbon with words of peace, saying,

26. Da sendte jeg Bud fra den Ørk Kedemoth til Sihon, Kongen af Hesbon, med fredelige Ord og lod sige:

26. Då sände jag båd utaf öknene östanefter, till Sihon, Konungen i Hesbon, med fridsam ord, och lät säga honom:

26. Ja ma läkkitasin kässud Kedemoti körwest Sihoni Esboni kunninga jure rahho sannumettega ja ütlesin:

26. Aš siunčiau iš Kedemoto dykumos pas Hešbono karalių Sihoną pasiuntinius su taikiais žodžiais, prašydamas:

26. Da sandte ich Boten aus der Wüste von Kedemoth zu Sihon, dem König zu Hesbon, mit friedlichen Worten und ließ ihm sagen:

26. Alors j'envoyai, du désert de Kedémoth, des messagers à Sihon, roi de Hesbon, avec des paroles de paix, pour lui dire:

26. Y envié embajadores desde el desierto de Cademot a Sejón rey de Jesebón con palabras de paz, diciendo:

26 Toen zond ik boden uit de woestijn Kedemot tot Sihon, den koning van Hesbon, met woorden van vrede, zeggende:

26. Tedym posłał posły z puszczy Kademot do Sehona, króla Heseboóskiego, z poselstwem spokojnem, mówiąc:

26. És [14†] követeket küldék a Kedemót pusztából Szihonhoz, Hesbon királyához békességes beszéddel ezt izenvén:

26 И послал я послов из пустыни Кедемоф к Сигону, царю Есевонскому, с словами мирными, чтобы сказать:

26. І послав я посли з Кадемот-степу до Сигона, царя Гезбонського, з мирними словами, кажучи:

27. Salli minun kulkea maasi kautta. Aina tiellä pysyen minä kuljen, poikkeamatta oikealle tai vasemmalle.

27. Minä tahdon vaeltaa sinun maakuntais lävitse, ja niinkuin tie antaa, niin minä vaellan: en minä oikialle puolelle enkä vasemmalle poikkee.

27. Minä tahdon waelda sinun maacundas läpidze ja nijncuin tie anda nijn minä waellan en minä oikialle puolelle engä wasemalle poicke.

27 Let me pass through your land. I will go along by the highway, I will turn neither to the right hand nor to the left.

27. Let me pass through thy land: I will go along by the high way, I will neither turn unto the right hand nor to the left.

27. Jeg vil drage igennem dit Land, jeg vil blot gaa, paa Vejen, jeg vil ikke vige til den højre eller venstre Side.

27. Jag vill draga genom ditt land, och såsom vägen löper, så vill jag draga; jag vill icke vika antingen på den högra eller den venstra sidona.

27. Ma tahhan so maalt läbbiminna, otsekohhe teed möda tahhan ma käia, ei tahha ma kallata ei parramat ei pahhemat kät.

27. ‘Leisk mums pereiti per tavo kraštą; eisime vieškeliu, nenukrypsime nei į dešinę, nei į kairę.

27. Ich will durch dein Land ziehen, und wo die Straße geht, will ich gehen; ich will weder zur Rechten noch zur Linken ausweichen.

27. Permets que je passe par ton pays; je marcherai toujours par le grand chemin, sans me détourner ni à droite ni à gauche;

27. Pasaré por tu tierra, por el camino, por el camino iré, no me apartaré a diestra ni a siniestra.

27 Laat mij door uw land doortrekken; ik zal alleenlijk langs den weg voorttrekken; ik zal noch ter rechter hand noch ter linkerhand uitwijken.

27. Niech przejdę przez ziemię twoję; drogą pospolitą pójdę; nie uchylę się ani na prawo ani na lewo.

27. Hadd menjek át a te földeden! Útról-útra megyek, nem térek le se jobbra, se balra.

27 позволь пройти мне землею твоею; я пойду дорогою, не сойду ни направо, ни налево;

27. Дозволь перейти менї через землю твою! Буду йти тілько по дорозї, не звертати му нї на право, нї на лїво.

28. Anna minun rahalla ostaa ruokaa syödäkseni ja anna minulle rahalla vettä juodakseni; salli vain minun jalkaisin kulkea maasi kautta —

28. Ruokaa pitää sinun rahan edestä antaman minulle syödä, ja vettä rahan edestä juoda: minä käyn vaivoin joudukkaasti sen lävitse,

28. Ruoca sinä myyt rahan edest syötä ja wettä rahan edest juota minä käyn waiwoin jalcaisin sen läpidze.

28 You will sell me food for money, that I may eat and give me water for money, that I may drink. Only let me pass through on my feet,

28. Thou shalt sell me meat for money, that I may eat; and give me water for money, that I may drink: only I will pass through on my feet;

28. Spise skal du sælge mig for Penge, at jeg maa æde, og Vand skal du give mig for Penge, at jeg maa drikke; jeg vil ikkun gaa igennem til Fods;

28. Mat skall du sälja mig för penningar, att jag äter; och vatten skall du sälja mig för penningar, att jag dricker; jag vill allenast till fot gå derigenom;

28. Mü mulle roga rahha pärrast, et ma saan süa, ja anna mulle wet rahha pärrast, et ma saan jua: jalla tahhan ma ükspäines läbbiminna:

28. Maistą valgiui pirksime už pinigus ir vandenį gėrimui už pinigus, tik leisk mums pereiti.

28. Speise sollst du mir um Geld verkaufen, daß ich esse, und Wasser sollst du mir um Geld geben, daß ich trinke. Ich will nur zu Fuß hindurchgehen,

28. Tu me vendras des vivres, pour de l'argent, afin que je mange; et tu me donneras de l'eau, pour de l'argent, afin que je boive; que j'y passe seulement de mes pieds,

28. La comida me venderás por dinero, y comeré; el agua también me darás por dinero, y beberé: solamente pasaré con mis piés:

28 Verkoop mij spijze voor geld, dat ik ete, en geef mij water voor geld, dat ik drinke; alleenlijk laat mij op mijn voeten doortrekken;

28. Żywności za pieniądze sprzedasz mi, abym jadł; wody także za pieniądze dasz mi, abym pił: tylko przejdę nogami memi;

28. Eleséget pénzen adj nékem, hogy egyem; vizet is pénzen adj nékem, hogy igyam; csak gyalog hadd megyek át:

28 пищу продавай мне за серебро, и я буду есть, и воду для питья давай мне за серебро, и я буду пить, только ногами моими пройду –

28. Харчі за гроші давати меш менї, щоб було нам що їсти, і воду за гроші давати меш менї, щоб було нам що пити. Тілько ногами перейду,

29. minkä minulle myönsivät Eesaun jälkeläiset, jotka asuvat Seirissä, ja mooabilaiset, jotka asuvat Aarissa — kunnes menen Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.'

29. Niinkuin Esaun lapset, jotka Seirissä asuvat, minulle tehneet ovat, ja Moabilaiset, jotka Arissa asuvat, siihenasti että minä tulen Jordanin ylitse, siihen maahan, jonka Herra meidän Jumalamme antaa meille.

29. Nijncuin Esaun lapset Seiris asujat minulle tehnet owat ja Moabiterit Aris asuwaiset sijhenasti että minä tulen Jordanin ylidze sijhen maahan jonga HERra meidän Jumalam anda meille.

29 as the sons of Esau who dwell in Seir and the Moabites who dwell in Ar, did to me, until I will pass over the Jordan into the land which Jehovah our God gives us.

29. (As the children of Esau which dwell in Seir, and the Moabites which dwell in Ar, did unto me;) until I shall pass over Jordan into the land which the LORD our God giveth us.

29. ligesom Esaus Børn gjorde imod mig; de som bo i Seir, og Moabiterne, som bo i Ar; indtil jeg kommer over Jordanen til det Land, som Herren vor Gud giver os.

29. Såsom Esau barn mig gjort hafva, som bo i Seir, och de Moabiter, som bo i Ar; tilldess jag må komma öfver Jordan, uti det landet, som Herren vår Gud oss gifva skall.

29. Nenda kui mulle on teinud Esawi lapsed, kes Seiris ellawad, ja Moabi-rahwas, kes Aris ellawad, senni kui ma saan ülle Jordani siñna male, mis Jehowa meie Jummal meile annab.

29. Ezavitai, gyvenantys Seyre, ir moabitai iš Aro tokiu būdu mus praleido per savo kraštą, kad pasiekę Jordaną, eitume į mums pažadėtą žemę’.

29. wie mir die Kinder Esau getan haben, die zu Seir wohnen, und die Moabiter, die zu Ar wohnen, bis daß ich komme über den Jordan, in das Land, das uns der HERR, unser Gott, geben wird.

29. Comme me l'ont permis les enfants d'Ésaü, qui demeurent à Séir, et les Moabites, qui demeurent à Ar, jusqu'à ce que je passe le Jourdain, pour entrer au pays que l'Éternel notre Dieu nous donne.

29. Como lo hicieron conmigo los hijos de Esaú, que habitan en Seir; y los Moabitas, que habitan en Ar: hasta que pase el Jordán, a la tierra que Jehová nuestro Dios nos da.

29 Gelijk de kinderen van Ezau, die in Seir wonen, en de Moabieten, die in Ar wonen, mij gedaan hebben; totdat ik over de Jordaan kome in het land, dat de HEERE, onze God, ons geven zal.

29. Jako mi uczynili synowie Ezawowi, którzy mieszkają w Seir, i Moabczycy, którzy mieszkają w Ar, ażbyśmy się przeprawili za Jordan, do ziemi, którą Pan, Bóg nasz, dawa nam.

29. A miképen cselekedtek én velem az Ézsaú [15†] fiai, a kik Szeirben laknak; és a Moábiták, a kik Arban laknak; míglen átmegyek a Jordánon arra a földre, a melyet az Úr, a mi Istenünk ád nékünk!

29 так, как сделали мне сыны Исава, живущие на Сеире, и Моавитяне,живущие в Аре, доколе не перейду чрез Иордан в землю, которую Господь, Бог наш, дает нам.

29. Як се вчинили менї сини Езавові, що живуть на Сеїр-горах, і Моабії, що живуть в Арі, покіль перейду через Йордань у землю, що Господь, Бог наш, дає нам.

30. Mutta Siihon, Hesbonin kuningas, ei tahtonut antaa meidän kulkea maansa kautta, sillä Herra, sinun Jumalasi, paadutti hänen mielensä ja kovensi hänen sydämensä, antaakseen hänet sinun käsiisi, niinkuin nyt onkin tapahtunut.

30. Vaan ei Sihon Hesbonin kuningas tahtonut meidän antaa vaeltaa sen lävitse; sillä Herra sinun Jumalas kovetti hänen mielensä ja paadutti hänen sydämensä, että Herra tahtoi antaa hänen sinun käsiis, niinkuin tänäpäivänä on.

30. Waan ei Sihon Hesbonin Cuningas tahtonut meidän anda waelda sen läpidze: sillä HERra sinun Jumalas cowetti hänen mielens ja paadutti hänen sydämens että HERra tahdoi anda hänen sinun käsijs nijncuin tänäpäiwän on.

30 But Sihon King of Heshbon would not let us pass by him, for Jehovah your God hardened his spirit and made his heart obstinate, that he might deliver him into your hand, as at this day.

30. But Sihon king of Heshbon would not let us pass by him: for the LORD thy God hardened his spirit, and made his heart obstinate, that he might deliver him into thy hand, as appeareth this day.

30. Men Sihon, Kongen i Hesbon, vilde ikke lade os drage igennem hos sig; thi Herren din Gud forhærdede hans Aand og gjorde hans Hjerte stift, for at give ham i dine Hænder, som man ser paa denne Dag.

30. Men Sihon, Konungen i Hesbon, ville icke att vi skulle draga derigenom; ty Herren din Gud förhärde hans sinne, och förstockade hans hjerta, på det han skulle gifva honom i dina händer, såsom du nu ser.

30. Ja Sihon Esboni kunningas ei tahtnud meid mitte lasta ennese malt läbbi miñna, sest Jehowa so Jummal olli lasknud ta waimo köwwaks ja ta süddame kangeks miñna, et ta tedda piddi so kätte andma, nenda kui tännapääw on.

30. Bet Hešbono karalius Sihonas nenorėjo mums leisti eiti per jo kraštą, nes Viešpats, tavo Dievas, užkietino jo dvasią ir padarė jo širdį užsispyrusią, kad galėtų jį atiduoti į tavo rankas.

30. Aber Sihon, der König zu Hesbon, wollte uns nicht durchziehen lassen; denn der HERR, dein Gott, verhärtete seinen Mut und verstockte ihm sein Herz, auf daß er ihn in deine Hände gäbe, wie es heutigestages ist.

30. Mais Sihon, roi de Hesbon, ne voulut point nous laisser passer chez lui; car l'Éternel ton Dieu avait endurci son esprit et roidi son cœur, afin de le livrer entre tes mains, comme tu le vois aujourd'hui.

30. Y Sejón rey de Jesebón no quiso que pasásemos por él, porque Jehová tu Dios había endurecido su espíritu, y obstinado su corazón, para darle en tu mano, como hoy parece.

30 Maar Sihon, de koning van Hesbon, wilde ons door hetzelve niet laten doortrekken; want de HEERE, uw God, verhardde zijn geest, en verstokte zijn hart, opdat Hij hem in uw hand gave, gelijk het is te dezen dage.

30. Ale nie chciał Sehon, król Heseboóski, pozwolić nam przejścia przez ziemię swoję: bo był zatwardził Pan, Bóg twój, ducha jego, i stwierdził serce jego, aby go podał w ręce twoje, jako to dziś widzisz.

30. De nem akarta Szihon, Hesbon királya, hogy átmenjünk ő rajta, mert megkeményítette volt az Úr, a te Istened az ő lelkét, és engedetlenné tette az Ő szívét, hogy a te kezedbe adja őt, a mint nyilván van e mai napon.

30 Но Сигон, царь Есевонский, не согласился позволить пройти нам через свою землю , потому что Господь, Бог твой, ожесточил дух его и сердце его сделал упорным, чтобы предать его в руку твою, как этовидно ныне.

30. Та затявся Сигон, царь Гезбонський, і не дозволив нам перейти через землю свою; бо Господь, Бог твій, зробив духа його запеклим а серце його камінним, щоб віддати його в руки тобі, як се й сталось.

31. Ja Herra sanoi minulle: 'Katso, minä annan nyt Siihonin ja hänen maansa sinun valtaasi. Ryhdy sitä valloittamaan ja ota hänen maansa omaksesi.'

31. Ja Herra sanoi minulle: katso, minä olen ruvennut antamaan Sihonin kuninkaan ja hänen maansa sinun etees: rupee omistamaan ja perintönäs pitämään hänen maatansa.

31. Ja HERra sanoi minulle: cadzo minä olen ruwennut andaman Sihonin Cuningan ja hänen maans sinun edesäs rupe omistaman ja perindönäs pitämän hänen maatans.

31 And Jehovah said to me, Behold, I have begun to deliver up Sihon and his land before you. Begin to possess, that you may inherit his land.

31. And the LORD said unto me, Behold, I have begun to give Sihon and his land before thee: begin to possess, that thou mayest inherit his land.

31. Og Herren sagde til mig: Se, jeg har begyndt at overgive Silhon og hans Land til dig; begynd, indtag hans Land til Eje!

31. Och Herren sade till mig: Si, jag hafver begynt att gifva för dig Sihon och hans land; begynn till att intaga och besitta hans land.

31. Ja Jehowa ütles mo wasto: Wata ma ollen hakkand so kätte andma Sihoni ja temma Ma; hakka sedda pärrima, et sa temma Ma pärris-ossaks saad.

31. Tada Viešpats man tarė: ‘Štai Aš pradėjau atiduoti Sihoną ir jo žemę tau, pradėk užimti, kad galėtum paveldėti jo žemę’.

31. Und der HERR sprach zu mir: Siehe, ich habe angefangen, dahinzugeben vor dir Sihon mit seinem Lande; hebt an, einzunehmen und zu besitzen sein Land.

31. Et l'Éternel me dit: Vois, j'ai commencé de te livrer Sihon et son pays; commence à t'emparer de son pays, pour le posséder.

31. Y díjome Jehová: Mira, ya he comenzado a dar delante de tí a Sejón y a su tierra, comienza, posee, para que heredes su tierra.

31 En de HEERE zeide tot mij: Zie, Ik heb begonnen Sihon en zijn land voor uw aangezicht te geven; begin dan te erven, om zijn land erfelijk te bezitten.

31. Tedy rzekł Pan do mnie: Otom ci już począł podawać w moc Sehona, i ziemię jego: pocznijże ją posiadać, abyś odziedziczył ziemię jego.

31. Monda pedig az Úr nékem: [16†] Lásd: elkezdem átadni néked Szihont és az ő földét; kezdj hozzá, foglald el azt, hogy az ő földe örököd legyen.

31 И сказал мне Господь: вот, Я начинаю предаватьтебе Сигона и землю его; начинай овладевать землею его.

31. І промовив Господь до мене: Дивись, я почав оддавати тобі Сигона і землю його; починай займати, щоб земля його була твоя.

32. Niin Siihon ja kaikki hänen sotaväkensä lähti Jahaaseen taistelemaan meitä vastaan.

32. Ja Sihon läksi sotimaan meitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä Jaksassa.

32. Ja Sihon läxi sotiman meitä wastan sotawäkinens Jahzaas.

32 Then Sihon came out against us, he and all his people, to battle at Jahaz.

32. Then Sihon came out against us, he and all his people, to fight at Jahaz.

32. Og Sihon drog ud imod os han og alt hans Folk, til Strid ved Jaza

32. Och Sihon drog ut emot oss med allt sitt folk till strid, till Jahza.

32. Ja Sihon tulli wälja meie wasto, temma ja keik ta rahwas sötta Jatsa.

32. Sihonas su visais kariais išėjo prieš mus Jahace.

32. Und Sihon zog aus, uns entgegen, mit allem seinem Volk zum Streit gen Jahza.

32. Sihon sortit donc à notre rencontre, lui et tout son peuple, pour combattre à Jahats.

32. Y Sejón nos salió al encuentro para pelear, él y todo su pueblo en Jasa:

32 En Sihon toog uit ons tegemoet, hij en al zijn volk, ten strijde, naar Jahaz.

32. Ruszył się tedy Sehon przeciwko nam, sam i wszystek lud jego, chcąc z nami zwieść bitwę w Jaza;

32. És kijöve Szihon [17†] mi előnkbe minden népével, hogy megvívjon velünk Jahácznál.

32 И Сигон со всем народом своим выступил против нас на сражение к Яаце;

32. І виступив Сигон проти нас, сам він і ввесь люд його до бою, під Язазом.

33. Mutta Herra, meidän Jumalamme, antoi hänet meidän valtaamme, ja me voitimme hänet ja hänen poikansa ja kaiken hänen sotaväkensä.

33. Mutta Herra meidän Jumalamme antoi hänen meidän eteemme, ja me löimme hänen ja hänen lapsensa ja kaikki hänen väkensä.

33. Mutta HERra meidän Jumalan andoi hänen meidän eteem lyödäxem händä ja hänen lapsians ja caicke hänen sotawäkens.

33 And Jehovah our God delivered him up before us. And we killed* him and his sons and all his people.

33. And the LORD our God delivered him before us; and we smote him, and his sons, and all his people.

33. Men Herren vor Gud overgav ham til os, og vi sloge ham og hans Børn og alt hans Folk.

33. Men Herren vår Gud gaf honom för oss, att vi slogo honom med hans barn, och allt hans folk.

33. Ja Jehowa meie Jummal andis tedda meie kätte, ja meie löime tedda mahha ja ta lapsed ja keik ta rahwast.

33. Viešpats, mūsų Dievas, atidavė jį, ir mes nugalėjome ir užėmėme kraštą.

33. Aber der HERR, unser Gott, gab ihn dahin vor uns, daß wir ihn schlugen mit seinen Kindern und seinem ganzen Volk.

33. Mais l'Éternel notre Dieu nous le livra, et nous le battîmes, lui, ses fils, et tout son peuple.

33. Y Jehová nuestro Dios le entregó delante de nosotros, y herimos a él y a sus hijos, y a todo su pueblo:

33 En de HEERE, onze God, gaf hem voor ons aangezicht; en wij sloegen hem, en zijn zonen, en al zijn volk.

33. Ale go nam podał Pan, Bóg nasz, w moc, i poraziliśmy go, i syny jego i wszystek lud jego.

33. De az Úr, a mi Istenünk kezünkbe adá őt, és levertük őt és az ő fiait és minden ő népét.

33 и предал его Господь, Бог наш, в руки наши , и мы поразили его и сынов его ивесь народ его,

33. Та опустив його перед нами Господь, Бог наш, і ми побили його й синів його і ввесь люд його.

34. Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa ja vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset, päästämättä pakoon ainoatakaan.

34. Ja me otimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa, ja hukutimme kaikki kaupungit, miehet ja vaimot ja lapset, niin ettemme yhtäkään jättäneet,

34. Nijn me silloin woitim caicki hänen Caupungins ja kiroisim caicki Cupungit sekä miehet waimot ja lapset nijn etten me yhtäkän jättänet.

34 And we took all his cities at that time and utterly destroyed every inhabited city, with the women and the little ones; we left none remaining.

34. And we took all his cities at that time, and utterly destroyed the men, and the women, and the little ones, of every city, we left none to remain:

34. Og vi indtoge alle hans Stæder paa samme Tid, og vi bandlyste hver Stad, Mænd og Kvinder og smaa Børn; vi lode ingen undkommen blive tilovers,

34. Så vunne vi på samma tiden alla hans städer, och tillspillogåfvom alla städer, både män, qvinnor och barn, och lätom ingen igenblifva;

34. Ja meie wötsime käest ärra keik ta liñnad sel aial, ja kautasime sutumaks ärra keik liñna-mehhed, ka naesed ja wäetimad lapsed: ei meie jätnud suggugi jälle.

34. Paėmėme visus miestus, išnaikinome jų vyrus, moteris ir kūdikius­nieko nepalikome,

34. Da gewannen wir zu der Zeit alle seine Städte und verbannten alle Städte, Männer, Weiber und Kinder und ließen niemand übrigbleiben.

34. Dans ce même temps, nous prîmes toutes ses villes, et nous vouâmes à l'interdit toutes les villes, les hommes, les femmes et les petits enfants; nous ne laissâmes personne de reste.

34. Y tomamos entónces todas sus ciudades, y destruimos todas las ciudades, hombres, y mujeres, y niños, que no dejamos ninguno.

34 En wij namen te dier tijd al zijn steden in, en wij verbanden alle steden, mannen, en vrouwen, en kinderkens; wij lieten niemand overblijven.

34. I wzięliśmy wszystkie miasta jego na on czas, i wniwecześmy obrócili wszystkie miasta, mężczyzny i niewiasty, i dzieci, nie zostawiwszy z nich nikogo.

34. És elfoglaltuk minden ő városát abban az időben, és fegyverre hánytuk az egész várost: férfiakat, asszonyokat, és kisdedeket; nem hagytunk menekülni senkit.

34 и взяли в то время все города его, и предали заклятию все города, мужчин и женщин и детей, не оставили никого в живых;

34. І того часу підневолили ми всї городи його, та й обрекли всїх людей: мужчин і жіноцтво і дїтей; не дали нїкому втїкти.

35. Ainoastaan karjan me ryöstimme itsellemme ynnä saaliin valloittamistamme kaupungeista.

35. Paitsi eläimiä jotka me meillemme otimme, ja kaupunkein saaliin, jotka me voitimme,

35. Paidzi eläimitä cuin me meillem otim ja Caupungin saalist cuin me woitim.

35 We only took the cattle for a prey to ourselves, with the spoil of the cities which we had taken.

35. Only the cattle we took for a prey unto ourselves, and the spoil of the cities which we took.

35. kun Fæet røvede vi for os og Byttet af Stæderne, som vi havde indtaget.

35. Utan boskapen toge vi för oss, och det byte af städerna, som vi vunne.

35. Lojuksed üksi risusime ennestele ja nende liñnade sagi, mis meie kätte saime.

35. tik visus galvijus ir užimtųjų miestų grobį pasiėmėme.

35. Allein das Vieh raubten wir für uns und die Ausbeute der Städte, die wir gewannen.

35. Nous pillâmes seulement pour nous le bétail et le butin des villes que nous avions prises.

35. Solamente tomamos para nosotros las bestias, y los despojos de las ciudades que tomamos.

35 Het vee alleen roofden wij voor ons, en den roof der steden, die wij innamen.

35. Tylkośmy bydło pobrali sobie, i korzyści z miast, którycheśmy dobyli.

35. De a barmokat prédára vetettük közöttünk, és a városokból való ragadományokat, a melyeket elfoglaltunk volt.

35 только взяли мы себе в добычу скот их и захваченное во взятых нами городах.

35. Взяли про себе тільки скотину як здобиччу і луп по городах, що їх попідневолювали.

36. Aroerista, joka on Arnon-joen rannalla, ja jokilaaksossa olevasta kaupungista Gileadiin saakka ei ollut ainoatakaan kaupunkia, joka olisi ollut meille liian korkealla; Herra, meidän Jumalamme, antoi kaikki meidän valtaamme.

36. Hamasta Aroerista Arnonin ojan reunalla, ja siitä kaupungista ojan vieressä, niin Gileadiin asti. Ei yhtäkään kaupunkia ollut, joka taisi olla meitä väkevämpi: Herra meidän Jumalamme antoi kaikki meidän allemme.

36. Hamast Aroerist Arnonin wirran reunalla ja sijtä Caupungist ojan wieres nijn Gileadin asti. Ei yhtäkän Caupungita ollut joca taisi händäns meildä warjella HERra meidän Jumalam andoi caicki meidän alam.

36 From Aroer, which is on the edge of the valley of the Arnon and (from) the city that is in the valley, even to Gilead, there was not a city too high for us. Jehovah our God delivered up all before us.

36. From Aroer, which is by the brink of the river of Arnon, and from the city that is by the river, even unto Gilead, there was not one city too strong for us: the LORD our God delivered all unto us:

36. Fra Aroer, som ligger ved Bredden af, Arnons Bæk, og fra den Stad, som er i Dalen, og indtil Gilead. var der ikke en Stad, som var os for høj; Herren vor Gud overgav dem alle til os.

36. Ifrån Aroer, som ligger på strandene utmed den bäcken vid Arnon, och ifrå den staden i dalenom allt intill Gilead, ingen stad var, som sig kunde beskydda för oss; Herren vår Gud gaf alltsamman för oss;

36. Aroerist, mis Arnoni jöe äres, ja sest liñnast, mis jöe jures, Kileadist sadik; ei polnud sedda liñna, mis olleks joudnud meie wasto seista, keik sedda andis Jehowa meie Jummal meie kätte.

36. Nuo Aroero miesto, esančio Arnono upelio slėnyje, iki Gileado nebuvo miesto, kurio nebūtumėme užėmę. Viešpats, mūsų Dievas, atidavė juos visus mums.

36. Von Aroer an, das am Ufer des Bachs Arnon liegt, und von der Stadt am Bach gen Gilead war keine Stadt, die sich vor uns schützen konnte; der HERR, unser Gott, gab alles dahin vor uns.

36. Depuis Aroër, qui est sur le bord du torrent de l'Arnon, et la ville qui est dans la vallée, jusqu'à Galaad, il n'y eut pas une cité qui fût trop haute pour nous; l'Éternel notre Dieu nous les livra toutes;

36. Desde Aroer, que está junto a la ribera del arroyo de Arnón, y la ciudad que está en el arroyo hasta Galaad, no hubo ciudad, que escapase de nosotros: todas las entregó Jehová nuestro Dios delante de nosotros.

36 Van Aroer af, dat aan den oever der beek Arnon is, en de stad, die aan de beek is, ook tot Gilead toe, was er geen stad, die voor ons te hoog was; de HEERE, onze God, gaf dat alles voor ons aangezicht.

36. Od Aroer, które leży nad brzegiem potoku Arnon, i od miasta, które jest w dolinie aż do Galaad, nie było miasta, które by się nam nie podało; wszystkie podał nam Pan, Bóg nasz.

36. Aróertől [18†] fogva, a mely van az Arnon patakának partján, és a völgyben lévő várostól fogva Gileádig, egy város sem volt, a melylyel ne bírtunk volna. Mind azokat az Úr, a mi Istenünk adta a mi kezünkbe.

36 От Ароера, который на берегу потока Арнона, и от города, который на долине, до Галаада не было города, который был бы неприступен для нас: все предал Господь, Бог наш, в руки наши .

36. Від Ароеру, що по берегах ріки Арнона, та від міста, що по долинї коло ріки розкинулось, аж до Гілеаду не було міста, щоб його не подужали; все передав нам Господь, Бог наш.

37. Ainoastaan ammonilaisten maahan sinä et astunut, et mihinkään, mikä on Jabbok-joen varrella, et vuoriston kaupunkeihin etkä mihinkään muuhun, josta Herra, meidän Jumalamme, oli niin määrännyt.

37. Vaan Ammonin lasten maahan et sinä tullut, etkä mihinkään, joka oli Jabbokin ojan tykönä, eikä niihin kaupunkeihin vuorella, taikka johonkuhun muuhun, josta Herra meidän Jumalamme meitä kieltänyt on.

37. Waan Ammonin lasten maahan et sinä tullut etkä mihingän joca oli Jabokin wirran tykönä etkä nijhin Caupungeihin wuorella taicka johongun muuhun josta HERra meidän Jumalam meitä käskenyt on.

37 Only to the land of the sons of Ammon you did not come near, all the side of the river Jabbok and the cities of the hill-country and wherever Jehovah our God forbad us.

37. Only unto the land of the children of Ammon thou camest not, nor unto any place of the river Jabbok, nor unto the cities in the mountains, nor unto whatsoever the LORD our God forbad us.

37. Kun kom du ikke nær til Ammons Børns Land, til hele den Side ved Bækken Jabok og til Stæderne paa Bjerget, og alt det, som Herren vor Gud har budet os om

37. Utan till Ammons barnas land kom du icke, eller till något det som var vid den bäcken Jabbok, eller till de städer på bergena, eller till något det Herren vår Gud oss förbudit hade.

37. Agga Ammoni laste Ma liggi ei olle sa mitte sanud, ei ühhegi Jabboki jöe kohta, ei mäggise Ma liñnade, egga ei ühhegi Ma liggi, mis Jehowa meie Jummal olli keelnud.

37. Amonitų žemės, kuri yra prie Jaboko upelio, nelietėme, taip pat nelietėme kalnų miestų ir visų vietų, į kurias Viešpats, mūsų Dievas, mums uždraudė eiti’‘.

37. Allein zu dem Lande der Kinder Ammon kamst du nicht, weder zu allem, was am Bach Jabbok war, noch zu den Städten auf dem Gebirge noch zu allem, das uns der HERR, unser Gott, verboten hatte.

37. Seulement tu ne t'es point approché du pays des enfants d'Ammon, de toute la rive du torrent de Jabbok, des villes de la montagne, et de tout ce que l'Éternel notre Dieu nous avait défendu d'occuper.

37. Solamente a la tierra de los hijos de Ammón no llegaste, ni a todo lo que está a la orilla del arroyo de Jeboc, ni a las ciudades del monte, y a todo lo que Jehová nuestro Dios mandó.

37 Behalve tot het land van de kinderen Ammons naderdet gij niet, noch tot de ganse streek der beek Jabbok, noch tot de steden van het gebergte, noch tot iets, dat de HEERE, onze God, ons verboden had.

37. Tylkoś do ziemi synów Ammonowych nie dochodził ani do żadnego miejsca przyległego potokowi Jabok, ani do miast na górach, ani do żadnych miejsc, których zakazał Pan, Bóg nasz.

37. De az Ammon fiainak földéhez nem közeledtél, sem a Jabbók patak egész [19†] oldalához, sem a hegyen lévő városokhoz, sem semmi olyanhoz, a melyektől [20†] eltiltott téged az Úr, a mi Istenünk.

37 Только к земле Аммонитян ты не подходил, ни к местам лежащим близ потока Иавока, ни к городам на горе, ни ко всему, к чему не повелел нам Господь, Бог наш.

37. Тільки до землї синів Амонових ти не приступав, нї до всього побережжя Ябока, нї до городів у горах, нї до всього, що заповідав Господь, Бог наш, не чіпати.