28 luku

Kuuliaisuuden siunaus, tottelemattomuuden kirous.

1. Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

1. Ja jos sinä olet Herran sinun Jumalas äänelle ahkerasti kuuliainen, ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, niin Herra sinun Jumalas tekee sinun korkiammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

1. JA jos sinä olet sinun HERras Jumalas änelle cuuliainen ettäs pidät ja teet caicki hänen käskyns jotca minä tänäpänä sinulle käsken nijn HERra sinun Jumalas teke sinun corkiammaxi caicke Canssa maan päällä.

1. JA ios sine olet sinun HERRAS Jumalas änen cwliainen/ ettes pidhet ia teet caiki henen Keskyns/ iotca mine tenepene sinullen kesken/ Nin pite sinun HERRAS Jumalas sinun corkeimaxi ylitze caiken Canssan Maan päle. (Ja jos sinä olet sinun HERRASI Jumalasi ääneen kuuliainen/ ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä/ jotka minä tänäpänä sinulle käsken/ Niin pitää sinun HERRASI Jumalasi sinun korkeimmaksi ylitse kaiken kansan maan päälle.)

1 And it will happen, if you will listen diligently to the voice of Jehovah your God, to observe to do all his commandments which I command you this day, that Jehovah your God will set you on high above all the nations of the earth,

1. And it shall come to pass, if thou shalt hearken diligently unto the voice of the LORD thy God, to observe and to do all his commandments which I command thee this day, that the LORD thy God will set thee on high above all nations of the earth:

1. Og det skal ske, om du flitteligen hører paa Herren din Guds Røst, saa at du tager Vare paa at gøre alle hans Bud, som jeg byder dig i Dag, da skal Herren din Gud sætte dig højt over alle Folk paa Jorden.

1. Och om du Herrans dins Guds röst lydig äst, att du behåller och gör all hans bud, som jag bjuder dig i dag; så skall Herren din Gud göra dig högst öfver allt folk på jordene.

1. Ja se peab sündima, kui sa Jehowa omma Jummala sanna öiete kuled, ja katsud tehha keik temma käskude järrele, mis ma sind tänna kässin: et Jehowa so Jummal sind üllemaks töstab, kui keik ma-ilma pagganad.

1. ‘‘Jei atidžiai klausysi Viešpaties, savo Dievo, balso ir vykdysi bei laikysi visus Jo įsakymus, kuriuos aš tau šiandien skelbiu, Viešpats, tavo Dievas, išaukštins tave virš visų žemės tautų.

1. Und wenn du der Stimme des HERRN, deines Gottes, gehorchen wirst, daß du hältst und tust alle seine Gebote, die ich dir heute gebiete, so wird dich der HERR, dein Gott, zum höchsten machen über alle Völker auf Erden,

1. Or, il arrivera, si tu obéis à la voix de l'Éternel ton Dieu, pour prendre garde à pratiquer tous ses commandements que je te prescris aujourd'hui, que l'Éternel ton Dieu te donnera la prééminence sur toutes les nations de la terre.

1. Y SERÁ, que si oyendo oyeres la voz de Jehová tu Dios para guardar, para hacer todos sus mandamientos que yo te mando hoy, también Jehová tu Dios te pondrá alto sobre todas las gentes de la tierra.

1 En het zal geschieden, indien gij der stem des HEEREN, uws Gods, vlijtiglijk zult gehoorzamen, waarnemende te doen al Zijn geboden, die ik u heden gebiede, zo zal de HEERE, uw God, u hoog zetten boven alle volken der aarde.

1. Jeźli pilnie słuchać będziesz głosu Pana, Boga twego, strzegąc i czyniąc wszystkie przykazania jego, które ja dziś przykazuję tobie, tedy cię Pan, Bóg twój, wywyższy nad wszystkie narody ziemi.

1. Ha pedig szorgalmatosan hallgatsz [1†] az Úrnak, a te Istenednek szavára, és megtartod és teljesíted minden ő parancsolatát, a melyeket én parancsolok ma néked: akkor e földnek minden népénél feljebbvalóvá tesz téged az Úr, a te Istened;

1 Если ты, когда перейдете за Иордан , будешь слушать гласа Господа Бога твоего,тщательно исполнять все заповеди Его, которые заповедую тебе сегодня, то Господь Бог твой поставит тебя выше всех народов земли;

1. І коли будеш пильно слухати голосу Господа, Бога твого, і старатись сповняти всї заповідї його, що заповідаю їх тобі сьогоднї, так Господь, Бог твій, поставить тебе висше над усї народи землї.

2. Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

2. Ja kaikki nämät siunaukset tulevat sinun päälles, saavuttavat sinun, ettäs Herran sinun Jumalas äänelle kuuliainen olit.

2. Ja caicki nämät siunauxet tulewat sinun päälles ja sattuwat sinuun ettäs HERran sinun Jumalas änelle cuuliainen olit.

2. Ja caiki nämet Siugnauxet pite sinun päles tuleman/ ia sinuhun sattuuat/ Senteden ettes olet sinun HERRAS Jumalas änen cwliainen ollut. (Ja kaikki nämät siunaukset pitää sinun päällesi tuleman/ ja sinuhun sattuwat/ Sentähden ettäs olet sinun HERRASI Jumalasi ääneen kuuliainen ollut.)

2 and all these blessings will come upon you and overtake you, if you will listen to the voice of Jehovah your God:

2. And all these blessings shall come on thee, and overtake thee, if thou shalt hearken unto the voice of the LORD thy God.

2. Og alle disse Velsignelser skulle komme over dig og vederfares dig, naar du hører paa Herren din Guds Røst:

2. Och all denna välsignelsen skola komma öfver dig, och drabba på dig, derföre att du hafver varit Herrans dins Guds röst hörig.

2. Ja keik need öñistamissed tullewad so peäle ja sawad sind kätte, kui sa Jehowa om̃a Jummala sanna wottad kuulda:

2. Visi šie palaiminimai ateis ir pasivys tave, jei klausysi Viešpaties, savo Dievo, balso.

2. und werden über dich kommen alle diese Segen und werden dich treffen, darum daß du der Stimme des HERRN, deines Gottes, bist gehorsam gewesen.

2. Et voici toutes les bénédictions qui viendront sur toi et t'arriveront, parce que tu obéiras à la voix de l'Éternel ton Dieu:

2. Y vendrán sobre tí todas estas bendiciones, y alcanzarte han, cuando oyeres la voz de Jehová tu Dios.

2 En al deze zegeningen zullen over u komen, en u aantreffen, wanneer gij der stem des HEEREN uws Gods, zult gehoorzaam zijn.

2. I przyjdą na cię te wszystkie błogosławieóstwa, i trzymać się ciebie będą, jeźli będziesz posłusznym głosu Pana, Boga twego.

2. És reád szállanak mind ez áldások, és [2†] megteljesednek rajtad, ha hallgatsz az Úrnak, a te Istenednek szavára.

2 и придут на тебя все благословения сии и исполнятся на тебе, если будешь слушать гласа Господа, Бога твоего.

2. І зійдуть на тебе всї 'цї благословення і сповняться на тобі, коли слухати меш голосу Господа, Бога твого:

3. Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet kedolla.

3. Siunattu olet sinä kaupungissa, siunattu pellolla.

3. Siunattu olet sinä Caupungis siunattu pellolla.

3. Siugnatun pite sinun oleman Caupungis/ Siugnatun Pellos/ (Siunatun pitää sinun oleman kaupungissa/ Siunatun pellossa/)

3 You will be blessed in the city and you will be blessed in the field.

3. Blessed shalt thou be in the city, and blessed shalt thou be in the field.

3. Velsignet skal du være i Staden, og velsignet skal du være paa Marken.

3. Välsignad skall du vara uti stadenom, välsignad på åkrenom;

3. Önnistud olled sa liñnas ja önnistud olled sa maal.

3. Palaimintas tu būsi mieste ir palaimintas tu būsi lauke.

3. Gesegnet wirst du sein in der Stadt, gesegnet auf dem Acker.

3. Tu seras béni dans la ville, et tu seras béni dans les champs;

3. Bendito serás tú en la ciudad, y bendito tú en el campo.

3 Gezegend zult gij zijn in de stad, en gezegend zult gij zijn in het veld.

3. Błogosławiony będziesz w mieście, błogosławiony będziesz i na polu;

3. Áldott leszesz a városban, és áldott leszesz a mezőben.

3 Благословен ты в городе и благословен на поле.

3. Благословен будеш в містї і благословен на полї;

4. Siunattu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä, raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

4. Siunattu on ruumiis hedelmä, ja maas hedelmä, ja karjas hedelmä, eläintes hedelmä, ja lammaslaumas hedelmät.

4. Siunattu on sinun ruumis hedelmä sinun maas hedelmä sinun carjas hedelmä sinun eläindes hedelmä ja sinun lammaslaumas hedelmät.

4. siugnatun pite sinun Rumijs hedhelmen oleman/ sinun Maas hedhelme/ ia ne sinun Carias hehelmet/ ia ne sinun Eleimes hedhelmet/ ia ne sinun Laumas Lambain hedhelmet. (siunatun pitää sinun ruumiisi hedelmän oleman/ sinun maasi hedelmän/ ja sinun karjasi hedelmät/ ja ne sinun eläimesi hedelmät/ ja sinun laumasi lampain hedelmät.)

4 The fruit of your body will be blessed and the fruit of your ground and the fruit of your beasts, the increase of your cattle and the young of your flock.

4. Blessed shall be the fruit of thy body, and the fruit of thy ground, and the fruit of thy cattle, the increase of thy kine, and the flocks of thy sheep.

4. Velsignet skal dit Livs Frugt være og dit Lands Frugt og dit Kvægs Frugt, dine Øksnes Affødning og dit smaa Kvægs Yngel.

4. Välsignad skall vara dins lifs frukt, dins lands frukt, och frukten af dinom boskap, frukten af ditt fä, frukten af din får;

4. Önnistud on so ihho suggu ja so Ma willi ja so lojuste suggu, so härgade suggu ja so puddolojuste karjad.

4. Palaimintas bus tavo kūno vaisius, tavo žemės derlius, tavo bandų, galvijų ir avių prieauglis.

4. Gesegnet wird sein die Frucht deines Leibes, die Frucht deines Landes und die Frucht deines Viehs, die Früchte deiner Rinder und die Früchte deiner Schafe.

4. Béni sera le fruit de tes entrailles, le fruit de ton sol, et le fruit de ton bétail, la portée de tes vaches et de tes brebis;

4. Bendito el fruto de tu vientre, y el fruto de tu tierra, y el fruto de tu bestia: la cria de tus vacas, y los rebaños de tus ovejas.

4 Gezegend zal zijn de vrucht uws buiks, en de vrucht uws lands, en de vrucht uwer beesten, de voortzetting uwer koeien, en de kudden van uw klein vee.

4. Błogosławiony owoc żywota twego, i owoc ziemi twojej, i owoc bydła twego, płód rogatego bydła twego, i trzody drobnego bydła twego.

4. Áldott lesz a te méhednek gyümölcse és a te földednek gyümölcse, és a te barmodnak gyümölcse, a te teheneidnek fajzása és a te juhaidnak ellése.

4 Благословен плод чрева твоего, и плод земли твоей, и плод скотатвоего, и плод твоих волов, и плод овец твоих.

4. Благословен буде плід нїдра твого, і плід землї твоєї і плід скотини твоєї, плід коров твоїх і плід овець твоїх.

5. Siunattu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.

5. Siunattu on koris ja tähtees.

5. Siunattu on sinun coris ja sinun tähtes.

5. Siugnatut pite sinun * Corghis oleman ia sinun techtees. (Siunatut pitää sinun korisi oleman ja sinun tähteesi.)

5 Your basket and your kneading-trough will be blessed.

5. Blessed shall be thy basket and thy store.

5. Velsignet skal din Kurv være og dit Dejgtrug.

5. Välsignad varder din korg, och dina öfverlefvor;

5. Önnistud on so korwid ja so leiwakünnad.

5. Palaimintos bus tavo klėtys ir atsargos.

5. Gesegnet wird sein dein Korb und dein Backtrog.

5. Bénie sera ta corbeille et ta huche.

5. Bendito tu canastillo, y tus sobras.

5 Gezegend zal zijn uw korf, en uw baktrog.

5. Błogosławiony kosz twój, i dzieża twoja.

5. Áldott lesz a te kosarad és a te sütő [3†] tekenőd.

5 Благословенны житницы твои и кладовые твои.

5. Благословен буде кошик твій і дїжа твоя.

6. Siunattu olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.

6. Siunattu olet sinä käydessäs sisälle, ja siunattu käydessäs ulos.

6. Siunattu olet sinä käydesäs sisälle ja käydesäs ulos.

6. Siugnatun pite sinun oleman sisälkieudheses ia siugnatun vloskieudheses. (Siunatun pitää sinun oleman sisälle käydessäsi ja siunatun ulos käydessäsi.)

6 You will be blessed when you come in and you will be blessed when you go out.

6. Blessed shalt thou be when thou comest in, and blessed shalt thou be when thou goest out.

6. Velsignet skal du være, naar du gaar ind, og velsignet skal du være, naar du gaar ud?

6. Välsignad skall du vara, när du ingår; välsignad, när du utgår.

6. Önnistud olled sa sisse tulles, ja önnistud olled sa wälja minnes.

6. Palaimintas būsi įeidamas ir palaimintas būsi išeidamas.

6. Gesegnet wirst du sein, wenn du eingehst, gesegnet, wenn du ausgehst.

6. Tu seras béni dans ton entrée, et tu seras béni dans ta sortie.

6. Bendito serás en tu entrar, y bendito serás en tu salir.

6 Gezegend zult gij zijn in uw ingaan, gezegend zult gij zijn in uw uitgaan.

6. Błogosławiony będziesz wchodząc, błogosławiony i wychodząc.

6. Áldott leszesz bejöttödben, és áldott leszesz kimentedben.

6 Благословен ты при входе твоем и благословен ты при выходе твоем.

6. Благословен будеш входючи, і благословен виходючи.

7. Herra antaa sinun voittaa vihollisesi, jotka nousevat sinua vastaan; yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta seitsemää tietä he sinua pakenevat.

7. Ja Herra langettaa vihollises sinun edessäs, jotka sinua vastaan nousevat; yhtä tietä he tulevat sinua vastaan, ja seitsemää tietä pitää heidän pakeneman sinun edestäs.

7. Ja HERra langetta sinun wiholises sinun edesäs jotca sinua wastan nousewat. Yhtä tietä he tulewat sinua wastan ja seidzemetä tietä myöden pitä heidän pakeneman sinun edesäs.

7. Ja HERRAN pite sinun Wiholises/ iotca sinua vastan ylesnouseuat/ sinun etes langeman/ ychte tiete möten he tuleuat sinun vastas/ ia seitzemen tiete möte pakeneman sinun edhestes. (Ja HERRAN pitää sinun wihollisesi/ jotka sinua wastaan ylösnousewat/ sinun eteesi lankeeman/ yhtä tietä myöten he tulewat sinun wastaasi/ ja seitsemän tietä myötä pakeneman sinun edestäsi.)

7 Jehovah will cause your enemies that rise up against you to be struck before you. They will come out against you one way and will flee before you seven ways.

7. The LORD shall cause thine enemies that rise up against thee to be smitten before thy face: they shall come out against thee one way, and flee before thee seven ways.

7. Herren skal give dine Fjender, som rejse sig imod dig, slagne for, dit Ansigt; ad een Vej skulle de drage ud imod dig, og ad syv Veje skulle de fly for dit Ansigt.

7. Och Herren skall dina fiendar, som sig emot dig resa, låta falla för dig; på en väg skola de komma ut emot dig, och på sju vägar fly för dig.

7. Jehowa annab so waenlased, kes so peäle kippuwad, so kätte mahhalüa: ühhe tee peäl tullewad nemmad kül so wasto, agga seitsme tee peäl peawad nemmad so eest pöggenema.

7. Viešpats sunaikins tavo priešus, kurie pakils prieš tave, tavo akivaizdoje; jie puls tave vienu keliu, o bėgs nuo tavęs septyniais keliais.

7. Und der HERR wird deine Feinde, die sich wider dich auflehnen, vor dir schlagen; durch einen Weg sollen sie ausziehen wider dich, und durch sieben Wege vor dir fliehen.

7. L'Éternel fera que tes ennemis, qui s'élèveront contre toi, seront battus devant toi; ils sortiront contre toi par un chemin, et par sept chemins ils s'enfuiront devant toi.

7. Dará Jehová tus enemigos, que se levantaren contra tí, heridos delante de tí: por un camino saldrán a tí, y por siete caminos huirán delante de tí.

7 De HEERE zal geven uw vijanden, die tegen u opstaan, geslagen voor uw aangezicht; door een weg zullen zij tot u uittrekken, maar door zeven wegen zullen zij voor uw aangezicht vlieden.

7. Sprawi Pan, że nieprzyjaciele twoi, którzy powstawają przeciwko tobie, będą porażeni przed obliczem twojem; drogą jedną wyciągną przeciwko tobie, a siedmią dróg uciekać będą przed obliczem twojem.

7. Az Úr megszalasztja előtted a te ellenségeidet, a kik reád támadnak; egy úton jőnek ki reád, és hét úton futnak előled.

7 Поразит пред тобою Господь врагов твоих, восстающих на тебя; одним путем они выступят против тебя, а семью путями побегутот тебя.

7. Допустить Господь, що вороги твої, що проти тебе встали, будуть поражені перед тобою; по одній дорозї вийдуть проти тебе, а сїма дорогами втїкати муть перед тобою.

8. Herra käskee siunauksen seurata sinua jyväaitoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt; hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

8. Herra käskee siunauksen olla sinun kanssas sinun riihessäs ja kaikissa mitä sinä aiot, ja siunaa sinun siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.

8. HERra käske siunauxen olla sinun cansas sinun rijhesäs ja caikisa cuins aiwoit. Ja siuna sinun sijnä maasa jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.

8. HERRAN pite laskeman Siugnauxen/ ette Hen sinun cansas olis sinun Aitoisas ia caikissa quin sine etees otat/ Ja pite sinun Siugnaman sijnä Maasza/ ionga se HERRA sinun Jumalas sinulle andanut on. (HERRAN pitää laskeman siunauksen/ että Hän sinun kanssas olis sinun aitoissasi ja kaikissa kuin sinä eteesi otat/ Ja pitää sinun siunaaman siinä maassa/ jonka se HERRA sinun Jumalasi sinulle antanut on.)

8 Jehovah will command the blessing upon you in your barns and in all that you put your hand to. And he will bless you in the land which Jehovah your God gives you.

8. The LORD shall command the blessing upon thee in thy storehouses, and in all that thou settest thine hand unto; and he shall bless thee in the land which the LORD thy God giveth thee.

8. Herren skal byde Velsignelsen at være hos dig i dine Lader og i alt det, som du udrækker din Haand til; og han skal velsigne dig i det Land, som Herren din Gud giver dig.

8. Herren skall bjuda välsignelsen, att hon är med dig i ditt visthus, och i allt det du företager; och skall välsigna dig i landena, som Herren din Gud dig gifvit hafver.

8. Jehowa annab siis käsko so pärrast önnistamissele so rehhe-alluste sees ja keikis, kuhho sa om̃a kät külge pistad, ja öñistab sind seäl maal, mis Jehowa so Jum̃al sulle añab.

8. Viešpats pasiųs savo palaiminimą į tavo sandėlius ir į visus tavo rankų darbus; Jis palaimins tave žemėje, kurią Viešpats, tavo Dievas tau duoda.

8. Der HERR wird gebieten dem Segen, daß er mit dir sei in deinem Keller und in allem, was du vornimmst, und wird dich segnen in dem Lande, das dir der HERR, dein Gott, gegeben hat.

8. L'Éternel commandera à la bénédiction d'être avec toi dans tes greniers et dans tout ce à quoi tu mettras la main; et il te bénira dans le pays que l'Éternel ton Dieu te donne.

8. Enviará Jehová contigo a la bendición en tus cilleros, y en todo aquello en que pusieres tu mano, y bendecirte ha en la tierra que Jehová tu Dios te da.

8 De HEERE zal den zegen gebieden, dat Hij met u zij in uw schuren, en in alles, waaraan gij uw hand slaat; en Hij zal u zegenen in het land, dat u de HEERE, uw God, geven zal.

8. Przykaże Pan błogosławieóstwu swemu, aby z tobą było w szpiżarniach twoich, i we wszystkiem, do czego byś ściągnął rękę twoję, i będzieć błogosławił w ziemi, którą Pan, Bóg twój dawa tobie.

8. Áldást parancsol melléd az Úr a te csűreidben és mindenben, a mire ráteszed kezedet; és megáld téged azon a földön, a melyet az Úr, a te Istened ád néked.

8 Пошлет Господь тебе благословение в житницах твоих и во всяком деле рук твоих; иблагословит тебя на земле, которую Господь Бог твой дает тебе.

8. Господь буде благословити твої комори і всяке дїло рук твоїх, і благословити ме тебе в землї, що дає тобі Господь, Бог твій.

9. Herra korottaa sinut hänelle pyhitetyksi kansaksi, niinkuin hän valalla vannoen on sinulle luvannut, jos sinä noudatat Herran, sinun Jumalasi, käskyjä ja vaellat hänen teitänsä.

9. Herra asettaa sinun itsellensä pyhäksi kansaksi, niinkuin hän vannoi sinulle, koskas pidät Herran sinun Jumalas käskyt ja hänen teissänsä vaellat,

9. HERra corgotta sinun idzellens pyhäxi Canssaxi nijncuin hän wannoi sinulle ettäs pidät HERran sinun Jumalas käskyt ja hänen teisäns waellat.

9. HERRAN pite sinun itzellens pyhexi Canssaxi yleskorghottaman/ ninquin Hen on sinulle wannonut/ Senteden ette sine pidhet sinun HERRAS Jumalas keskyt/ ia henen Teissens waellat/ (HERRAN pitää sinun itsellensä pyhäksi kansaksi ylöskorottaman/ niinkuin Hän on sinulle wannonut/ Sentähden että sinä pidät sinun HERRASI Jumalasi käskyt/ ja hänen töissänsä waellat/)

9 Jehovah will establish you for a holy people to himself, as he has sworn to you, if you will keep the commandments of Jehovah your God and walk in his ways.

9. The LORD shall establish thee an holy people unto himself, as he hath sworn unto thee, if thou shalt keep the commandments of the LORD thy God, and walk in his ways.

9. Herren skal oprejse dig til et helligt Folk, for sig, som han har tilsvoret dig, naar du holder Herren din Guds Bud og vandrer i hans Veje.

9. Herren skall upprätta dig sig till ett heligt folk, såsom han dig svorit hafver; derföre, att du Herrans dins Guds bud håller, och vandrar i hans vägar;

9. Jehowa wöttab sind ennesele tösta pühhaks rahwaks, nenda kui ta sulle on wandunud; kui sa Jehowa omma Jummala kässud pead ja käid temma tede peäl.

9. Jei vykdysi Viešpaties, savo Dievo, įsakymus ir vaikščiosi Jo keliais, Jis patvirtins tave savo šventa tauta, kaip tau pažadėjo.

9. Der HERR wird dich ihm zum heiligen Volk aufrichten, wie er dir geschworen hat, darum daß du die Gebote des HERRN, deines Gottes, hältst und wandelst in seinen Wegen,

9. L'Éternel t'établira pour lui être un peuple consacré, comme il te l'a juré, parce que tu garderas les commandements de l'Éternel ton Dieu, et que tu marcheras dans ses voies;

9. Confirmarte ha Jehová por pueblo santo suyo como te ha jurado, cuando guardares los mandamientos de Jehová tu Dios, y anduvieres en sus caminos.

9 De HEERE zal u Zichzelven tot een heilig volk bevestigen, gelijk als Hij u gezworen heeft, wanneer gij de geboden des HEEREN, uws Gods, zult houden, en in Zijn wegen wandelen.

9. Wystawi cię Pan sobie za lud święty, jakoć przysiągł, jeźli przestrzegać będziesz przykazaó Pana, Boga twego, i będziesz chodził drogami jego.

9. Az Úr felkészít téged [4†] magának szent néppé, a miképen megesküdt néked, ha megtartod az Úrnak, a te Istenednek parancsolatait, és az ő útain jársz.

9 Поставит тебя Господь народом святым Своим, как Он клялся тебе, если ты будешь соблюдать заповеди Господа Бога твоего и будешь ходить путями Его;

9. Поставить Господь тебе сьвятим народом про себе, як клявся тобі, коли сповняти меш заповідї Господа, Бога твого, і ходити меш дорогами його;

10. Ja kaikki kansat maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä; ja he pelkäävät sinua.

10. Että kaikki kansat maan päällä näkevät sinun olevan Herran nimeen nimitetyn, ja pitää sinua pelkäämän.

10. Että caicki Canssat maan päällä näkewät olewan sinun HERran nimeen nimitetyn ja pitä sinua pelkämän.

10. Ette caiki Canssat Maan päle näkemen pite/ ette sine olet HERRAN Nimen ielkin nimitetty/ ia sinua pelkeuet. (Että kaikki kansat maan päällä näkemän pitää/ että sinä olet HERRAN nimen jälkeen nimitetty/ ja sinua pelkääwät.)

10 And all the peoples of the earth will see that you are called by the name of Jehovah and they will be afraid of you.

10. And all people of the earth shall see that thou art called by the name of the LORD; and they shall be afraid of thee.

10. Og alle Folk paa Jorden skulle se, at du er kaldet efter Herrens Navn, og de skulle frygte for dig.

10. Att all folk på jordene skola se, att du nämnd är efter Herrans Namn; och skola frukta dig.

10. Ja keik ma-ilma rahwas sawad nähha, et Jehowa nimmi so peäle on nimmetud, ja wötwad sinno eest karta.

10. Visos žemės tautos, matydamos, kad tu vadinamas Viešpaties vardu, bijos tavęs.

10. daß alle Völker auf Erden werden sehen, daß du nach dem Namen des HERRN genannt bist, und werden sich vor dir fürchten.

10. Et tous les peuples de la terre verront que le nom de l'Éternel est proclamé sur toi, et ils te craindront.

10. Y verán todos los pueblos de la tierra, que el nombre de Jehová es llamado sobre tí, y temerte han.

10 En alle volken der aarde zullen zien, dat de Naam des HEEREN over u genoemd is, en zij zullen voor u vrezen.

10. I obaczą wszystkie narody ziemi, że imię Paóskie wzywane jest nad tobą, a będą się ciebie lękać.

10. És megérti majd a földnek minden népe, hogy az Úrnak [5†] nevéről neveztetel, és félnek tőled.

10 и увидят все народы земли, что имя Господа нарицается на тебе, иубоятся тебя.

10. І побачять всї народи землї, що тебе названо іменем Господнїм, і бояти муться тебе.

11. Ja Herra antaa sinulle ylen runsaasti hyvää, tekee sinun kohtusi hedelmän, karjasi hedelmän ja maasi hedelmän ylen runsaaksi siinä maassa, jonka Herra sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle.

11. Ja Herra lahjoittaa sinun runsaasti hyvyydellä, sekä kohtus hedelmällä, karjas hedelmällä, ja maas hedelmällä, siinä maassa, jonka Herra vannoi sinun isilles, sinulle antaaksensa,

11. Ja HERra lahjoitta sinun runsast hywydellä sekä cohdus hedelmällä carjas hedelmällä sijnä maasa jonga HERra wannoi sinun Isilles sinulle andaxens.

11. Ja HERRAN pite tekemen/ ette sinulla pite yldekylle oleman caikinaisis tauarois Sinun Rumijs hedhelmest/ Sinun Carias Hedhelmest/ Sinun Pellos hedhelmest sen Maan päle/ ionga HERRA on wannonut sinun Isilles sinulle andaxens. (Ja HERRAN pitää tekemän/ että sinulla pitää yltäkyllä oleman kaikkinaisissa tawaroissa sinun ruumiisi hedelmästä/ Sinun karjasi hedelmästä/ Sinun peltosi hedelmästä sen maan päällä/ jonka HERRA on wannonut sinun isillesi sinulle antaaksensa.)

11 And Jehovah will make you plenteous for good, in the fruit of your body and in the fruit of your cattle and in the fruit of your ground, in the land which Jehovah swore to your fathers to give you.

11. And the LORD shall make thee plenteous in goods, in the fruit of thy body, and in the fruit of thy cattle, and in the fruit of thy ground, in the land which the LORD sware unto thy fathers to give thee.

11. Og, Herren skal give Overflod, dig til Gode, af dit Livs Frugt og af dit Kvægs Frugt og af dit Lands Frugt i det Land, som Herren tilsvor dine Fædre at give dig.

11. Och Herren skall göra, att du skall öfverflöda i alla ägodelar; i dine lifs frukt, i dins boskaps frukt, i dins åkers frukt, på landena som Herren dina fäder svorit hafver dig till att gifva.

11. Ja Jehowa annab sulle head kül so ihho suggu polest ja so lojuste suggu polest ja so Ma wilja polest seäl maal, mis Jehowa so wannemille on wandunud sulle anda.

11. Viešpats suteiks tau apsčiai gėrybių­tavo kūno vaisiaus, galvijų prieauglio ir žemės derliaus­ krašte, kurį Viešpats prisiekė tavo tėvams atiduoti.

11. Und der HERR wird machen, daß du Überfluß an Gütern haben wirst, an der Frucht deines Leibes, an der Frucht deines Viehs, an der Frucht deines Ackers, in dem Lande, das der HERR deinen Vätern geschworen hat dir zu geben.

11. Et l'Éternel ton Dieu te fera abonder en biens, en multipliant le fruit de tes entrailles, le fruit de ton bétail et le fruit de ton sol, dans le pays que l'Éternel a juré à tes pères de te donner.

11. Y hacerte ha Jehová que te sobre el bien en el fruto de tu vientre, y en el fruto de tu bestia, y en el fruto de tu tierra, sobre la tierra que juró Jehová a tus padres que te había de dar.

11 En de HEERE zal u doen overvloeien aan goed, in de vrucht uws buiks, en in de vrucht uwer beesten, en in de vrucht uws lands; op het land, dat de HEERE uw vaderen gezworen heeft u te zullen geven.

11. I sprawi Pan, że będziesz obfitował w dobrem, w owocu żywota twego, i w owocu bydła twego, i w owocu pola twego, w ziemi, o którą przysiągł Pan ojcom twoim, że ją tobie da.

11. És bővölködővé tesz téged az Úr minden jóban: [6†] a te méhednek gyümölcsében, a te barmodnak gyümölcsében és a te földednek gyümölcsében, azon a földön, a mely felől megesküdt az Úr a te atyáidnak, hogy néked adja azt.

11 И даст тебе Господь изобилие во всех благах, в плоде чрева твоего, и в плоде скота твоего, и в плоде полей твоих на земле, которую Господь клялся отцам твоим дать тебе.

11. І дасть Господь тобі достаток плоду нїдра твого і плоду скотини твоєї і плоду поля твого, добробит у землї, що клявся Господь батькам твоїм дати тобі.

12. Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.

12. Herra avaa sinulle hyvän tavaransa, taivaan, antaaksensa maalles sateen ajallansa ja siunataksensa kaikki sinun käsialas; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta et sinä keneltäkään lainaksi ota.

12. Ja HERra awa sinulle hänen hywän tawarans taiwan andaxens sinun maalles saten ajallans ja siunataxens caicki sinun käsialas: Ja sinä lainat monelle Canssalle mutta et sinä keldäkän lainan ota.

12. Ja HERRAN pite sinulle henen hyuen Rickaudhens/ Taiuan ylesauaman/ ette hen sinun Maalles annais Sateen aiallans/ ia ette Siugnaisi caiki sinun Käsialas. Ja sinun pite monelle Canssalle corghoxi lainaman. Mutta ei sinun pidhe keldeken lainan ottaman. (Ja HERRAN pitää sinulle hänen hywän rikkautensa/ taiwaan ylösawaaman/ että hän sinun maallesi antaisi sateen ajallansa/ ja että siunaisi kaikki sinun käsialasi. Ja sinun pitää monelle kansalle koroksi lainaaman. Mutta ei sinun pidä keltäkään lainan ottaman.)

12 Jehovah will open to you his good treasure the heavens, to give the rain of your land in its season and to bless all the work of your hand. And you will lend to many nations and you will not borrow.

12. The LORD shall open unto thee his good treasure, the heaven to give the rain unto thy land in his season, and to bless all the work of thine hand: and thou shalt lend unto many nations, and thou shalt not borrow.

12. Herren skal oplade for dig sit gode Forraadskammer, Himmelen, for at give dit Land Regn i sin Tid og at velsigne al din Haands Gerning, og du skal laane ud til mange Folk, og du skal ikke tage til Laans.

12. Och Herren skall öppna dig sina goda håfvor, himmelen, att han skall gifva dino lande regn i sinom tid, och att han skall välsigna all dina händers verk; och du skall låna mycket folk, och du skall taga till låns af ingom.

12. Jehowa tahhab sulle omma head warrandust, sedda taewast lahti tehha ja so male wihma anda ommal aial ja keik se kätte tööd önnistada, et sa mitme rahwale woid laenada, ja sulle ei olle tarwis laenuks wötta.

12. Viešpats atvers tau savo gerąjį lobyną­dangų, kad duotų lietaus tavo žemei reikiamu metu ir laimintų tavo rankų darbą; tu skolinsi daugeliui tautų, bet pats iš nieko nesiskolinsi.

12. Und der HERR wird dir seinen guten Schatz auftun, den Himmel, daß er deinem Land Regen gebe zu seiner Zeit und daß er segne alle Werke deiner Hände. Und du wirst vielen Völkern leihen; du aber wirst von niemand borgen.

12. L'Éternel t'ouvrira son bon trésor, les cieux, pour donner à ta terre la pluie en sa saison, et pour bénir toutes les œuvres de tes mains. Tu prêteras à beaucoup de nations, et tu n'emprunteras point.

12. Abrirte ha Jehová su buen cillero, el cielo, para dar lluvia a tu tierra en su tiempo, y para bendecir toda obra de tus manos: y prestarás a muchas gentes, y tú no tomarás emprestado.

12 De HEERE zal u opendoen Zijn goeden schat, den hemel, om aan uw land regen te geven te zijner tijd, en om te zegenen al het werk uwer hand; en gij zult aan vele volken lenen, maar gij zult niet ontlenen.

12. Otworzyć Pan skarb swój wyborny, niebiosa, aby wydawały deszcz ziemi twojej czasu swego, i pobłogosławi wszelkiej sprawie rąk twoich, i będziesz pożyczał wielom narodom, a sam nie będziesz pożyczał.

12. Megnyitja néked az Úr az ő drága kincsesházát, az eget, hogy esőt adjon a te földednek alkalmas [7†] időben, és megáldja kezednek minden munkáját, és kölcsönt adsz sok népnek, te pedig nem veszesz kölcsönt.

12 Откроет тебе Господь добрую сокровищницу Свою, небо, чтоб оно давало дождь земле твоей во время свое, и чтобы благословлять все дела рук твоих: и будешь давать взаймы многим народам, а сам не будешь брать взаймы.

12. Господь відчинить для тебе благодатну скарбницю свою, небо, щоб дати тобі своєї пори дощ і щоб благословити всяке дїло руки твоєї; і пожичати меш многим народам, сам же не пожичати меш.

13. Ja Herra tekee sinut pääksi eikä hännäksi; sinä aina vain ylenet etkä koskaan alene, jos tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että ne tarkoin pitäisit,

13. Ja Herra asettaa sinun pääksi, eikä hännäksi: sinä olet aina ylimmäinen etkä alimmainen, koskas olet Herran sinun Jumalas käskyille kuuliainen, jotka minä tänäpänä sinun käsken pitää ja tehdä,

13. Ja HERra asetta sinun pääxi ja ei hännäxi: sinä aina ylimmäinen olet ja et alimmainen ettäs olet HERran sinun Jumalas käskyille cuuliainen jotca minä tänäpänä sinun käsken pitä ja tehdä.

13. Ja Herran pite sinun Pääxi/ ia ei Hennexi asettaman/ ia aina päle oleman/ ia ei allamacaman. Senteden/ ette sine olet sinun HERRAS Jumalas Keskyn cwliainen/ iotca mine tenepene sinun kesken pitemen ia tekemen. (Ja Herran pitää sinun pääksi/ ja ei hännäksi asettaman/ ja aina päällä oleman/ ja ei alla makaaman. Sentähden/ että sinä olet sinun HERRASI Jumalasi käskyyn kuuliainen/ jotka minä tänäpänä sinun kesken pitämän ja tekemän.)

13 And Jehovah will make you the head and not the tail. And you will only be above and you will not be beneath, if you will listen to the commandments of Jehovah your God, which I command you this day, to observe and to do,

13. And the LORD shall make thee the head, and not the tail; and thou shalt be above only, and thou shalt not be beneath; if that thou hearken unto the commandments of the LORD thy God, which I command thee this day, to observe and to do them:

13. Og Herren skal sætte dig til Hoved og ikke til Hale, og du skal kun gaa opad og ikke nedad, dersom du vil høre Herren din Guds Bud, hvilke jeg byder dig i Dag; at holde og at gøre efter dem,

13. Och Herren skall göra dig till hufvud, och icke till stjert, och skall alltid sväfva ofvanuppå, och icke underligga; derföre, att du äst lydig Herrans dins Guds bud, som jag dig bjuder i denna dag, till att hålla och göra;

13. Ja Jehowa panneb sind Peaks ja mitte sawwaks, et sa saad ikka üllemale ja ei sa allamale, kui sa wöttad Jehowa omma Jum̃ala kässud kuulda, mis ma sind tänna kässin piddada tehha.

13. Viešpats padarys tave galva, o ne uodega; visuomet būsi viršuje, o ne apačioje, jei tik klausysi Viešpaties, savo Dievo, įsakymų, kuriuos aš tau šiandien skelbiu, ir juos vykdysi.

13. Und der HERR wird dich zum Haupt machen und nicht zum Schwanz, und du wirst oben schweben und nicht unten liegen, darum daß du gehorsam bist den Geboten des HERRN, deines Gottes, die ich dir heute gebiete zu halten und zu tun,

13. L'Éternel te mettra à la tête des peuples et non à leur queue; et tu seras toujours en haut, et jamais en bas, quand tu obéiras aux commandements de l'Éternel ton Dieu, que je te prescris aujourd'hui d'observer et de pratiquer,

13. Y ponerte ha Jehová por cabeza, y no por cola: y serás encima solamente, y no serás debajo, cuando obedecieres a los mandamientos de Jehová tu Dios, que yo te mando hoy para que guardes y hagas.

13 En de HEERE zal u tot een hoofd maken, en niet tot een staart, en gij zult alleenlijk boven zijn, en niet onder zijn; wanneer gij horen zult naar de geboden des HEEREN, uws Gods, die ik u heden gebiede te houden en te doen;

13. I uczyni cię Pan przedniejszym, a nie pośledniejszym; i będziesz tylko wyższy, a nie będziesz niższy, jeźli posłusznym będziesz przykazaniom Pana, Boga twego, które ja dziś rozkazuję tobie, abyś ich strzegł, i czynił je.

13. És fejjé tesz téged az Úr és nem farkká, és mindinkább feljebbvaló leszesz és nem alábbvaló, ha hallgatsz az Úrnak, a te Istenednek parancsolataira, a melyeket én parancsolok ma néked, hogy tartsd meg és teljesítsd azokat;

13 Сделает тебя Господь главою, а не хвостом, и будешь только на высоте, а не будешь внизу, если будешь повиноваться заповедям Господа Бога твоего, которые заповедую тебе сегодня хранить и исполнять,

13. І вчинить Господь тебе головою, не хвостом, і будеш все йти вгору, нїколи вниз, коли будеш слухати заповідей Господа, Бога твого, що заповідаю тобі сьогоднї, щоб додержував і сповняв їх,

14. etkä poikkea oikealle etkä vasemmalle yhdestäkään niistä sanoista, jotka minä tänä päivänä teille annan, et seuraa muita jumalia etkä palvele niitä.

14. Ja et luovu niistä sanoista, jotka minä tänäpänä teille käsken, ei oikialle eikä vasemmalle puolelle, muiden jumalain jälkeen vaeltaakses ja heitä palvellakses.

14. Ja et luowu nijstä sanoista jotca minä tänäpänä sinulle käsken eikä oikialle eli wasemalle puolelle muitten jumalitten jälken waeldaxes ja heitä palwellaxes.

14. Ja ettei sine ole iongun nijste Sanoista/ iotca mine tenepene sinulle keskin/ weltenyt/ eike oikiallen eli vasemelle polelen/ iollas muita Jumaloita ielkin waellat heite palueleman. (Ja ettei sinä ole jonkun niistä sanoista/ jotka minä tänäpänä sinulle käskin/ wälttänyt/ eikä oikealle eli wasemmalle puolellen/ jollas muita jumaloita jälkeen waellat heitä palweleman.)

14 and will not turn aside from any of the words which I command you* this day, to the right hand, or to the left, to go after other gods to serve them.

14. And thou shalt not go aside from any of the words which I command thee this day, to the right hand, or to the left, to go after other gods to serve them.

14. og du ikke viger fra noget af disse Ord, som jeg byder eder i Dag, til højre eller venstre Side, ved at gaa efter andre Guder og tjene dem.

14. Och hafver icke vikit ifrå något det ord, som jag bjuder dig i dag, hvarken på den högra sidon, eller på den venstra, så att du efterföljde andra gudar, till att tjena dem.

14. Ja sinna ei pea mitte ärratagganema keikist neist sannust, mis ma tänna teid kässin, ei parramat egga pahhemat kät, teiste jummalatte järrel käies, et sa neid tenid.

14. Nenukrypk nė nuo vieno žodžio, kuriuos šiandien tau skelbiu, nei į kairę, nei į dešinę sekti kitų dievų ir jiems tarnauti.

14. und nicht weichst von irgend einem Wort, das ich euch heute gebiete, weder zur Rechten noch zur Linken, damit du andern Göttern nachwandelst, ihnen zu dienen.

14. Et que tu ne te détourneras, ni à droite ni à gauche, d'aucune des paroles que je vous commande aujourd'hui, pour aller après d'autres dieux et pour les servir.

14. Y no te apartes de todas las palabras que yo os mando hoy, a diestra ni a siniestra, para ir tras dioses ajenos para servirles.

14 En gij niet afwijken zult van al de woorden, die ik ulieden heden gebiede, ter rechter hand of ter linkerhand, dat gij andere goden nawandelt, om hen te dienen.

14. A nie ustąpisz od żadnego słowa, które ja wam przykazuję dzisiaj, ani na prawo ani na lewo, idąc za bogami cudzymi, abyś im służył.

14. És ha el nem térsz egyetlen ígétől sem, a melyeket én parancsolok néktek, se jobbra, [8†] se balra, járván idegen istenek után, hogy azokat tiszteljétek.

14 и не отступишь от всех слов, которые заповедую вам сегодня, ни направо ни налево, чтобы пойти вслед иных богов и служить им.

14. І не відхилявся від усїх слів, що заповідаю вам сьогоднї, нї праворуч, нї лїворуч, щоб ходити за иншими богами і служити їм.

15. Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.

15. Mutta ellet sinä kuule Herran sinun Jumalas ääntä, pitääkses ja tehdäkses kaikki hänen käskyjänsä ja säätyjänsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, niin kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sattuvat sinuun.

15. MUtta ellet sinä cuule HERran sinun Jumalas ändä pitäxes ja tehdäxes caicki hänen käskyns ja oikeudens jotca minä tänäpänä sinulle käsken nijn caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles ja sattuwat.

15. Mutta Ellei sine cwle sinun HERRAS Jumalas ände/ nin ettes pidhet ia teet caiki henen Keskyns ia Oikiudhens iotca mine tenepäne sinulle kesken/ Nin pite caiki nämet Kirouxet sinun ylitzes tuleman/ ia sinulle sattuman. (Mutta ellei sinä kuule sinun HERRASI Jumalasi ääntä/ niin ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä ja oikeutensa jotka minä tänäpänä sinulle käsken/ Niin pitää kaikki nämät kiroukset sinun ylitse tuleman/ ja sinulle sattuman.)

15 But it will happen, if you will not listen to the voice of Jehovah your God, to observe to do all his commandments and his statutes which I command you this day, that all these curses will come upon you and overtake you:

15. But it shall come to pass, if thou wilt not hearken unto the voice of the LORD thy God, to observe to do all his commandments and his statutes which I command thee this day; that all these curses shall come upon thee, and overtake thee:

15. Og det skal ske, dersom du ikke hører Herren din Guds Røst om at holde og at gøre efter alle hans Bud og hans Skikke, som jeg byder dig i Dag, da skulle alle disse Forbandelser komme over dig og vederfares dig:

15. Om du ock icke lyder Herrans dins Guds röst, så att du håller och gör all hans bud och rätter, som jag bjuder dig i dag, så skola all denna förbannelsen komma öfver dig, och drabba på dig.

15. # Agga se peab sündima, kui sa Jehowa omma Jummala sanna mitte ei kule, egga katsu tehha keik temma käskude ja ta seädmiste järrele, mis ma tänna sind kässin: et so peäle tullewad keik need ärrawandumissed ja sawad sind kätte.

15. Bet jei neklausysi Viešpaties, savo Dievo, balso ir nesilaikysi bei nevykdysi visų Jo įsakymų ir įstatymų, kuriuos aš tau skelbiu, visi šitie prakeikimai ateis ir pasivys tave.

15. Wenn du aber nicht gehorchen wirst der Stimme des HERRN, deines Gottes, daß du hältst und tust alle seine Gebote und Rechte, die ich dir heute gebiete, so werden alle Flüche über dich kommen und dich treffen.

15. Mais si tu n'obéis pas à la voix de l'Éternel ton Dieu, pour prendre garde de pratiquer tous ses commandements et ses statuts que je te prescris aujourd'hui, voici toutes les malédictions qui viendront sur toi, et t'arriveront:

15. Y será si no oyeres la voz de Jehová tu Dios, para guardar, para hacer todos sus mandamientos, y sus estatutos, que yo te mando hoy, vendrán sobre tí todas estas maldiciones, y alcanzarte han.

15 Daarentegen zal het geschieden, indien gij de stem des HEEREN, uws Gods, niet zult gehoorzaam zijn, om waar te nemen, dat gij doet al Zijn geboden en Zijn inzettingen, die ik u heden gebiede; zo zullen al deze vloeken over u komen, en u treffen.

15. Lecz jeźli posłuszny nie będziesz głosu Pana, Boga twego, abyś strzegł i czynił wszystkie przykazania jego i ustawy jego, które ja przykazuję tobie dziś, tedy przyjdą na cię wszystkie te przeklęstwa, i ogarną cię.

15. Ha pedig nem hallgatsz [9†] az Úrnak, a te Istenednek szavára, hogy megtartsad és teljesítsed minden parancsolatát és rendelését, a melyeket én parancsolok ma néked: reád jőnek mind ez átkok, és megteljesednek rajtad:

15 Если же не будешь слушать гласа Господа Бога твоегои не будешь стараться исполнять все заповеди Его и постановления Его, которые я заповедую тебе сегодня, то придут на тебя все проклятия сии и постигнут тебя.

15. Коли ж не слухати меш голосу Господа, Бога твого, і не старати мешся сповняти всї заповідї його і встанови, що заповідаю тобі сьогоднї, так прийдуть на тебе всї 'цї прокляття і справдяться над тобою:

16. Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.

16. Kirottu olet sinä kaupungissa, kirottu pellolla.

16. Kirottu olet sinä Caupungis kirottu pellolla.

16. Kirotun pite sinun oleman Caupungis/ Kirotun Pellon päle. (Kirotun pitää sinun oleman kaupungissa/ kirotun pellon päällä.)

16 You will be cursed in the city and you will be cursed in the field.

16. Cursed shalt thou be in the city, and cursed shalt thou be in the field.

16. Forbandet skal du være i Staden, og forbandet skal du være paa Marken.

16. Förbannad skall du vara i stadenom; förbannad på åkrenom;

16. Ärranetud olled sa liñnas, ja ärranetud olled sa maal.

16. Prakeiktas tu būsi mieste ir prakeiktas tu būsi lauke.

16. Verflucht wirst du sein in der Stadt, verflucht auf dem Acker.

16. Tu seras maudit dans la ville, et tu seras maudit aux champs;

16. Maldito serás tú en la ciudad, y maldito tú en el campo.

16 Vervloekt zult gij zijn in de stad, en vervloekt zult gij zijn in het veld.

16. Przeklętym będziesz w mieście, przeklętym i na polu.

16. Átkozott leszesz a városban, és átkozott a mezőn.

16 Проклят ты будешь в городе и проклят ты будешь на поле.

16. Проклят будеш в містї, і проклят будеш на полї.

17. Kirottu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.

17. Kirottu on koris ja tähtees.

17. Kirottu on sinun coris ja tähtes.

17. Kirotun pite sinun Corghis ia sinun Techtes oleman. (Kirotun pitää sinun korisi ja sinun tähteesi oleman.)

17 Your basket and your kneading-trough will be cursed.

17. Cursed shall be thy basket and thy store.

17. Forbandet skal din Kurv være og dit Dejgtrug.

17. Förbannad skall vara din korg, och dina öfverlefvor;

17. Ärranetud on so korw ja so leiwakünna.

17. Prakeiktos bus tavo klėtys ir atsargos.

17. Verflucht wird sein dein Korb und dein Backtrog.

17. Maudite sera ta corbeille, et ta huche;

17. Maldito tu canastillo, y tus sobras.

17 Vervloekt zal zijn uw korf, en uw baktrog.

17. Przeklęty kosz twój, i dzieża twoja.

17. Átkozott lesz a te kosarad és a te sütő tekenőd.

17 Прокляты будут житницы твои и кладовые твои.

17. Проклят буде твій кошик і дїжа твоя.

18. Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, kirotut sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

18. Kirottu on ruumiis hedelmä, maas hedelmä, karjas hedelmä, lammaslaumas hedelmä.

18. Kirottu on sinun ruumis hedelmä sinun carjas hedelmä sinun lammaslaumas hedelmä.

18. Kirotun pite sinun Rumis hedhelmen oleman/ Sinun Maas hedhelme/ Sinun Carias hedhelme/ Sinun Lambais hedhelme. (Kirotun pitää sinun ruumiisi hedelmän oleman/ Sinun maasi hedelmä/ Sinun karjasi hedelmä/ Sinun lampaisi hedelmä.)

18 The fruit of your body and the fruit of your ground, the increase of your cattle and the young of your flock will be cursed.

18. Cursed shall be the fruit of thy body, and the fruit of thy land, the increase of thy kine, and the flocks of thy sheep.

18. Forbandet skal dit Livs Frugt være og dit Lands Frugt, dine Øksnes Affødning og dit smaa Kvægs Yngel.

18. Förbannad skall vara dins lifs frukt, dins lands frukt, frukten af ditt fä, frukten af din får;

18. Ärranetud on so ihho suggu ja so Ma willi, so härgade suggu ja so puddolojuste karjad.

18. Prakeiktas bus tavo kūno vaisius, tavo žemės derlius, tavo galvijų ir avių prieauglis.

18. Verflucht wird sein die Frucht deines Leibes, die Frucht deines Landes, die Frucht deiner Rinder und die Frucht deiner Schafe.

18. Maudit sera le fruit de tes entrailles, et le fruit de ton sol, la portée de tes vaches et de tes brebis.

18. Maldito el fruto de tu vientre, y el fruto de tu tierra, y la cria de tus vacas, y los rebaños de tus ovejas.

18 Vervloekt zal zijn de vrucht uws buiks, en de vrucht uws lands, de voortzetting uwer koeien, en de kudden van uw klein vee.

18. Przeklęty owoc żywota twego, i owoc ziemi twojej, płód rogatego bydła twego, i trzody drobnego bydła twego.

18. Átkozott lesz a te méhednek gyümölcse és a te földednek gyümölcse, a te teheneidnek fajzása és a te juhaidnak ellése.

18 Проклят будет плод чрева твоего и плод земли твоей, плод твоих волов и плод овец твоих.

18. Проклят буде плід нїдра твого і плід поля твого, плід коров твоїх і плід овець твоїх.

19. Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi.

19. Kirottu olet sinä käydessäs sisälle, kirottu käydessäs ulos.

19. Kirottu olet sinä käydesäs sisälle kirottu käydesäs ulos.

19. Kirotun sinun pite oleman/ coskas siselkieut/ kirottu/ coskas vloskieut. (Kirotun sinun pitää oleman/ koskas sisälle käyt/ kirottu/ koskas ulos käyt.)

19 You will be cursed when you come in and you be will cursed when you go out.

19. Cursed shalt thou be when thou comest in, and cursed shalt thou be when thou goest out.

19. Forbandet skal du være, naar du gaar ind, og forbandet skal du være, naar du gaar ud.

19. Förbannad skall du vara, när du ingår: förbannad, när du utgår.

19. Ärranetud olled sa sissetulles, ja ärranetud olled sa wäljaminnes.

19. Prakeiktas būsi įeidamas ir prakeiktas būsi išeidamas.

19. Verflucht wirst du sein, wenn du eingehst, verflucht, wenn du ausgehst.

19. Tu seras maudit dans ton entrée, et tu seras maudit dans ta sortie.

19. Maldito serás en tu entrar, y maldito en tu salir.

19 Vervloekt zult gij zijn in uw ingaan, en vervloekt zult gij zijn in uw uitgaan.

19. Przeklętym będziesz wchodząc, przeklętym i wychodząc.

19. Átkozott leszesz bejöttödben, és átkozott leszesz kimentedben.

19 Проклят ты будешь при входе твоем и проклят при выходе твоем.

19. Проклят будеш при входї і проклят будеш при виходї.

20. Herra lähettää sinun sekaasi kirousta, hämminkiä ja uhkaa, mihin tahansa ryhdyt, kunnes äkisti tuhoudut ja hukut töittesi pahuuden tähden, kun olet minut hyljännyt.

20. Herra lähettää sinun sekaas kirouksen, tyhmyyden ja rangaistuksen kaikissa sinun aivoituksissas, siihenasti ettäs hukut ja pian katoat pahain tekois tähden, ettäs minun hylkäsit.

20. HERra lähettä sinun secaas onnettomuden tyhmyden ja wahingon caikisa sinun aiwoituxisas sijhenasti ettäs hucut ja pian catoat sinun pahain tecois tähden ettäs minun hyljäisit.

20. HERRAN pite sinun secas lehettemen Nelghien ia Isomisen/ ia Onnettomuxen caikissa/ iotcas eteesotat tedhexes/ Sihenasti sine hucut/ ia pian poiscatot/ sinun pahatecois teden/ ettes minun ylenandanut olet. (HERRAN pitää sinun sekaasi lähettämän nälän ja isoamisen/ ja onnettomuuden kaikissa/ jotkas eteesi otat tehdäksesi/ Siihenasti sinä hukut/ ja pian poiskatoot/ sinun pahatekoisi tähden/ ettäs minun ylenantanut olet.)

20 Jehovah will send upon you cursing, confusion and rebuke, in all that you put your hand to do, until you are destroyed and until you perish quickly, because of the evil of your practices, by which you have forsaken me.

20. The LORD shall send upon thee cursing, vexation, and rebuke, in all that thou settest thine hand unto for to do, until thou be destroyed, and until thou perish quickly; because of the wickedness of thy doings, whereby thou hast forsaken me.

20. Herren skal sende Forbandelsen, Forstyrrelsen og Tugtelsen over dig i alt det, du udrækker din Haand til, som du vil gøre, indtil du bliver ødelagt, og indtil du hastigen gaar til Grunde for dine Gerningers Ondskabs Skyld, fordi du forlod mig.

20. Herren skall sända ibland dig armod, ofrid och oråd, öfver allt det du tager dig före att göra, tilldess han förgör dig, och förderfvar dig snarliga, för dina onda gerningars skull, att du mig öfvergifvit hafver.

20. Jehowa wöttab so peäle läkkitada ärraneedmist, kärrinat ja söitlust keikis, kuhho sa omma kät külge pistad, mis sa wöttad tehha, kunni sa ärrakaud ja kunni sa äkkiste hukka lähhäd omma teggude kurjusse pärrast, et sa mind olled mahhajätnud.

20. Viešpats siųs tau prakeikimą, sumišimą ir nepasisekimą visame, ką darysi, iki tave visai sunaikins dėl tavo piktų darbų, nes apleidai mane.

20. Der HERR wird unter dich senden Unfall, Unruhe und Unglück in allem, was du vor die Hand nimmst, was du tust, bis du vertilgt werdest und bald untergehst um deines bösen Wesens willen, darum daß du mich verlassen hast.

20. L'Éternel enverra sur toi la malédiction, l'effroi et la ruine, dans tout ce à quoi tu mettras la main et que tu feras, jusqu'à ce que tu sois détruit et que tu périsses promptement, à cause de la méchanceté des actions par lesquelles tu m'auras abandonné.

20. Y Jehová enviará en tí la maldición, quebranto y asombramiento en todo cuanto pusieres mano e hicieres, hasta que seas destruido, y perezcas presto a causa de la maldad de tus obras por las cuales me habrás dejado.

20 De HEERE zal onder u zenden den vloek, de verstoring en het verderf, in alles, waaraan gij uw hand slaat, dat gij doen zult; totdat gij verdelgd wordt, en totdat gij haastelijk omkomt, vanwege de boosheid uwer werken, waarmede gij Mij verlaten hebt.

20. I pośle Pan na cię przeklęstwo, trwogę, i zgubę we wszystkiem, do czego ściągniesz rękę twoję, i co czynić będziesz; aż cię wygładzi, i aż zaginiesz nagle dla złości spraw twoich, któremiś mię odstąpił.

20. Bocsát az Úr te reád [10†] átkot, bomlást és romlást mindenben, a mit kezdesz vagy cselekszel; mígnem eltöröltetel és mígnem gyorsasággal elveszesz a te cselekedeteidnek gonoszsága miatt, a melyekkel elhagytál engem.

20 Пошлет Господь на тебя проклятие, смятение и несчастье во всяком деле рук твоих, какое ни станешь ты делать, доколе не будешь истреблен, – и ты скоро погибнешь за злые дела твои, за то, что ты оставил Меня.

20. Господь посилати ме на тебе прокляттє, смуток і закляття на все, що робиш рукою твоєю, що нї чинити меш, докіль не погибнеш і не щезнеш нагле за ледарство вчинків твоїх, за те, що покинув мене.

21. Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.

21. Herra antaa ruttotaudin riippua sinussa, siihenasti että hän sinun hukuttais siitä maasta, jotas tulet omistamaan.

21. HERra ryhdyttä sinuun ruttotaudin sijhenasti että hän sinun hucutais sijtä maasta jotas tulet omistaman.

21. HERRAN pite sinuhun Ruttotaudhin rydhyttemen/ sihenasti ette hen sinun hucuttais/ sijnä Maassa/ iohongas tulet site omistaman. (HERRAN pitää sinuun ruttotaudin ryhdyttämän/ Siihenasti että hän sinun hukuttaisi/ siinä maassa/ johonkas tulet sitä omistaman.)

21 Jehovah will make the pestilence cling to you, until he has consumed you from the land, where you go in to possess it.

21. The LORD shall make the pestilence cleave unto thee, until he have consumed thee from off the land, whither thou goest to possess it.

21. Herren skal lade Pest hænge ved dig, indtil han fuldkommen udsletter dig af Landet, som du drager hen til for at eje det.

21. Herren skall låta pestilentie låda vid dig, tilldess han gör ända med dig på landena, dit du kommer till att intaga det.

21. Jehowa teeb siis, et katkotöbbi so külge kinnihakkab, kunni se sind ärralöppetab seält Ma peält, kuhho sa lähhäd sedda pärrima.

21. Viešpats siųs tau marą, kol tave nušluos nuo tos žemės, kurios paveldėti eini.

21. Der HERR wird dir die Pestilenz anhängen, bis daß er dich vertilge in dem Lande, dahin du kommst, es einzunehmen.

21. L'Éternel fera que la mortalité s'attachera à toi, jusqu'à ce qu'elle t'ait consumé de dessus la terre où tu vas entrer pour la posséder.

21. Jehová hará que se te pegue mortandad hasta que te consuma de la tierra, a la cual entras para heredarla.

21 De HEERE zal u de pestilentie doen aankleven, totdat Hij u verdoe van het land, waar gij naar toe gaat, om dat te erven.

21. Przepuści Pan na cię morowe powietrze, aż cię wyniszczy z ziemi, do której idziesz, abyś ją posiadł.

21. Hozzád ragasztja az Úr a [11†] döghalált, mígnem elemészt téged arról a földről, a melyre bemégy, hogy bírjad azt.

21 Пошлет Господь на тебя моровую язву, доколе не истребит Он тебя с земли, в которую ты идешь, чтобы владеть ею.

21. Побивати ме тебе Господь чумою, докіль ти не щезнеш із землї, куди прийшов, щоб заняти її.

22. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes menehdyt.

22. Herra lyö sinua kuivataudilla , lämpimällä taudilla , poltteella , palavuudella, kuivuudella, kuumuudella ja keltataudilla, ja vainoo sinua, siihenasti että hän sinun kadottaa.

22. HERra lyö sinua paisumilla wilutaudilla polttella palolla poudalla myrkyllisellä ilmalla kellaisella taudilla ja waino sinua sijhenasti että hän sinun hucutta.

22. HERRAN pite sinun Paisumilla lömen/ Wilutaudhilla/ Poltella/ Palolla/ Poudhalla/ ia Myrkylisille Ilmalla/ ia Kellaisel taudhilla/ ia pite sinua wainoman/ sihenasti ette hen sinua hucutta. (HERRAN pitää sinun paisumilla lyömän/ wilutaudilla/ poltteella/ palolla/ poudalla/ ja myrkyllisellä ilmalla/ ja keltaisella taudilla/ ja pitää sinua wainoaman/ siihenasti että hän sinua hukuttaa.)

22 Jehovah will kill* you with consumption and with fever and with inflammation and with fiery heat and with the sword and with blight and with mildew. And they will pursue you until you perish.

22. The LORD shall smite thee with a consumption, and with a fever, and with an inflammation, and with an extreme burning, and with the sword, and with blasting, and with mildew; and they shall pursue thee until thou perish.

22. Herren skal slaa dig med Svindsot og med Feber og med hidsig Sygdom og med Betændelse og med Sværd og med Brand og Rust i Kornet, og de skulle forfølge dig, indtil du omkommer.

22. Herren skall slå dig med svullnad, skälfvo, hetta, bränno, torrhet och blekhet; och skall förfölja dig, tilldess han förgör dig.

22. Jehowa wöttab sind lüa koera- ja sojatöwwega ja süddame pölletussega ja kumatöwwega ja moögaga ja wilja körwetussega ja roosteuddoga, ja need aiawad sind takka, kunni sa hukka saad.

22. Viešpats baus tave drugiu, šalčiu, sausra ir kardu, kurie persekios tave iki pražūsi.

22. Der HERR wird dich schlagen mit Darre, Fieber, Hitze, Brand, Dürre, giftiger Luft und Gelbsucht und wird dich verfolgen, bis er dich umbringe.

22. L'Éternel te frappera de langueur, de fièvre, d'inflammation, de chaleur brûlante, de l'épée, de sécheresse et de nielle, qui te poursuivront jusqu'à ce que tu périsses.

22. Jehová te herirá de tísica, y de fiebre, y de ardor, y de calor, y de espada, y de hidropesía, y de ictericia; y perseguirte han hasta que perezcas.

22 De HEERE zal u slaan met tering, en met koorts, en met vurigheid, en met hitte, en met droogte, en met brandkoren, en met honigdauw, die u vervolgen zullen, totdat gij omkomt.

22. Uderzy cię Pan suchotami, i zimnicą, i gorączką, i upaleniem, i mieczem, i suszą, i rdzą, i będą cię doganiać, aż wyginiesz.

22. Megver téged az Úr szárazbetegséggel hidegleléssel, [12†] gyulasztó és izzasztó betegséggel, aszálylyal, szárazsággal és ragyával; és üldöznek téged, mígnem elveszesz.

22 Поразит тебя Господь чахлостью, горячкою, лихорадкою, воспалением, засухою, палящим ветром и ржавчиною, и они будут преследовать тебя, доколе не погибнешь.

22. Побивати ме тебе Господь сухотою і трясцею, і спекою і пожарами, і посухою і снїтїйом і споловілим колосом; і все те буде непокоїти тебе, поки не згинеш.

23. Ja taivaasi, joka on sinun pääsi päällä, on niinkuin vaski, ja maa, joka on allasi, on niinkuin rauta.

23. Ja sinun taivaas, joka sinun pääs päällä on, pitää niinkuin vasken oleman, ja maan, joka sinun allas on, niinkuin raudan.

23. Taiwan cuin sinun pääs päällä on pitä nijncuin wasken oleman ja maan sinun allas nijncuin raudan.

23. Se Taiuas/ quin ylitze sinun Pääs on/ pite ninquin Cuparin oleman/ ia Maa sinun allas ninquin Rauta. (Se taiwas/ kuin ylitse sinun pääsi on/ pitää niinkuin kuparin oleman/ ja maa sinun allasi niinkuin rauta.)

23 And your sky that is over your head will be brass and the earth that is under you will be iron.

23. And thy heaven that is over thy head shall be brass, and the earth that is under thee shall be iron.

23. Og din Himmel, som er over dit Hoved, skal være som Kobber, og Jorden, som er under dig, som Jern.

23. Himmelen, som öfver ditt hufvud är, skall vara som koppar; och jorden under dig såsom jern.

23. Ja so taewas, mis ülle so Pea on, peab ollema kui wask, ja se Ma, mis so al on, kui raud.

23. Dangus virš tavęs bus varinis ir žemė po tavimi­geležinė.

23. Dein Himmel, der über deinem Haupt ist, wird ehern sein und die Erde unter dir eisern.

23. Les cieux qui sont sur ta tête, seront d'airain, et la terre qui est sous toi sera de fer.

23. Y tus cielos, que están sobre tu cabeza, serán de metal; y la tierra que está debajo de tí, de hierro.

23 En uw hemel, die boven uw hoofd is, zal koper zijn, en de aarde, die onder u is, zal ijzer zijn.

23. I będzie niebo twoje, które jest nad głową twoją, miedzianem, i ziemia, która jest pod tobą, żelazną.

23. Eged, a mely fejed felett van, rézzé, [13†] a föld pedig, a mely lábad alatt van, vassá válik.

23 И небеса твои, которые над головою твоею, сделаются медью, и земля под тобою железом;

23. І стане міддю твоє небо, що над головою твоєю, і зелїзом земля, що під тобою.

24. Herra muuttaa sinun maasi sateen tomuksi ja tuhaksi; taivaasta se tulee sinun päällesi, kunnes tuhoudut.

24. Herra antaa maalles tomun ja tuhan sateen edestä taivaasta sinun päälles, siihenasti ettäs hukutetaan.

24. HERra anda sinun maalles tomun ja tuhan saten edest taiwast sinun päälles sijhenasti että hän sinun hucutta.

24. HERRAN pite sinun Maalles/ tomun ia tughan Saten edest Taiuahast sinun ylitzes andaman/ sihenasti ette sinun hucutta. (HERRAN pitää sinun maallesi/ tomun ja tuhan sateen edestä taiwahasta sinun ylitsesi antaman/ siihenasti että sinun hukuttaa.)

24 Jehovah will make the rain of your land powder and dust. From the sky it will come down upon you, until you are destroyed.

24. The LORD shall make the rain of thy land powder and dust: from heaven shall it come down upon thee, until thou be destroyed.

24. Herren skal gøre dit Lands Regn til Sand og Støv; af Himmelen skal det falde ned over dig, indtil du bliver ødelagt.

24. Herren skall gifva dino lande stoft och asko för regn af himmelen öfver dig, tilldess han förgör dig.

24. Jehowa teeb siis, et so Ma wihm on pihho ja pörm, se peab taewast so peäle mahhatullema, kunni sind ärrakautakse.

24. Viešpats vietoje lietaus tavo žemei siųs smilčių audras, kol tave sunaikins.

24. Der HERR wird deinem Lande Staub und Asche für Regen geben vom Himmel auf dich, bis du vertilgt werdest.

24. L'Éternel te donnera, au lieu de la pluie qu'il faut à ta terre, de la poussière et de la poudre, qui descendra sur toi des cieux, jusqu'à ce que tu sois détruit.

24. Dará Jehová por lluvia a tu tierra polvo y ceniza; de los cielos descenderá sobre tí hasta que perezcas.

24 De HEERE, uw God, zal pulver en stof tot regen uws lands geven; van den hemel zal het op u nederdalen, totdat gij verdelgd wordt.

24. Da Pan za deszcz ziemi twojej proch i popiół, a ten z nieba padać będzie na cię, aż zniszczejesz.

24. Az Úr eső helyett port és hamut ád a te földedre; az égből száll reád, mígnem elpusztulsz.

24 вместо дождя Господь даст земле твоей пыль, и прах с неба будет падать, падать на тебя, доколе не будешь истреблен.

24. Заміст дощу сипати ме Господь на землю твою порохами та піском: з неба падати ме се на тебе, поки не згинеш.

25. Herra antaa sinun vihollistesi voittaa sinut; yhtä tietä sinä menet heitä vastaan, mutta seitsemää tietä sinä heitä pakenet; ja sinä tulet kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.

25. Herra lyö sinun vihollistes edessä. Yhtä tietä sinä menet heidän tykönsä, mutta seitsemän tien kautta sinä heidän edellänsä pakenet, ja sinä hajoitetaan kaikkein valtakuntain sekaan maan päällä.

25. HERra lyö sinua sinun wiholistes edes yhtä tietä myöden sinä menet heidän tygöns mutta seidzemen tien cautta sinä heidän edelläns pakenet ja sinä hajotetan caickein waldacundain secaan maan päällä.

25. HERRAN pite sinun lömen sinun Wiholistes edes. Ychte tiete möten sinun pite heiden tygens vlosmenemen/ ia seitzemen Tieen cautta pite sinun heiden edhellens pakeneman/ ia sinun pite haiotetuxi tuleman caikein Waldakundain secan Maan päle. (HERRAN pitää sinun lyömän sinun wihollistesi edes. Yhtä tietä myöten sinun pitää heidän tykönsä ulosmeneman/ ja seitsemän tien kautta pitää sinun heidän edellänsä pakeneman/ ja sinun pitää hajoitetuksi tuleman kaikkein waltakuntain sekaan maan päällä.)

25 Jehovah will cause you to be struck before your enemies. You will go out one way against them and will flee seven ways before them. And you will be tossed to and fro among all the kingdoms of the earth.

25. The LORD shall cause thee to be smitten before thine enemies: thou shalt go out one way against them, and flee seven ways before them: and shalt be removed into all the kingdoms of the earth.

25. Herren skal lade dig slaas for dine Fjenders Ansigt; ad een Vej skal du drage ud imod ham, og ad syv Veje skal du fly for hans Ansigt; og du skal være i Ustadighed iblandt alle Riger paa Jorden.

25. Herren skall låta slå dig för dina fiendar; på en väg skall du draga ut till dem, och på sju vägar skall du fly ifrå dem; och skall varda förströdd kringom all rike på jordene.

25. Jehowa teeb, et sind mahhalüakse so waenlaste ette: ühte teed tulled sa wälja nende wasto, ja seitse teed pead sa nende eest pöggenema, ja sind wintsutakse keik Ma kunningrikide sees.

25. Viešpats leis priešams tave pavergti; vienu keliu išeisi prieš juos, o jiems puolant bėgsi septyniais; tu būsi išblaškytas po visas žemės karalystes.

25. Der HERR wird dich vor deinen Feinden schlagen; durch einen Weg wirst du zu ihnen ausziehen, und durch sieben Wege wirst du vor ihnen fliehen und wirst zerstreut werden unter alle Reiche auf Erden.

25. L'Éternel fera que tu seras battu devant tes ennemis; tu sortiras par un chemin contre eux, et par sept chemins tu t'enfuiras devant eux; et tu seras vagabond par tous les royaumes de la terre;

25. Jehová te dará herido delante de tus enemigos: por un camino saldrás a ellos, y por siete caminos huirás delante de ellos: y serás por estremecimiento a todos los reinos de la tierra.

25 De HEERE zal u geslagen geven voor het aangezicht uwer vijanden; door een weg zult gij tot hem uittrekken, en door zeven wegen zult gij voor zijn aangezicht vlieden; en gij zult van alle koninkrijken der aarde beroerd worden.

25. Poda cię Pan na upadek przed nieprzyjacioły twymi; drogą jedną wynijdziesz przeciwko nim, a siedmią dróg będziesz uciekał przed twarzą ich, i będziesz ku wzruszeniu wszystkim królestwom ziemi.

25. Az Úr megszalaszt [14†] téged a te ellenségeid előtt; egy úton mégy ki ő reá, és hét úton futsz előtte, és a föld minden országának rettentésére leszel.

25 Предаст тебя Господь на поражение врагам твоим; одним путем выступишь против них, а семью путями побежишь от них; и будешь рассеян по всем царствам земли.

25. Оддавати ме тебе Господь на забій перед ворогами твоїми; по одній дорозї виходити меш проти них, а сїма шляхами втїкати меш від них, і будуть гонити тебе по всїх царствах землї.

26. Ja ruumiisi joutuvat ruuaksi kaikille taivaan linnuille ja maan eläimille, eikä kukaan karkoita niitä.

26. Sinun ruumiis on ravinnoksi kaikille taivaan linnuille ja kaikille maan pedoille, ja ei kenkään heitä karkota.

26. Sinun ruumis on rawinnoxi caikille taiwan linnuille ja caikille maan pedoille ja ei kengän heitä carcota.

26. Sinun Rumis pite Rauinos oleman caikille Taiuan Linnuille/ ia caikille Maan Pedhoille/ ia eikengen pidhe heite poiskarcottaman. (Sinun ruumiisi pitää rawinnoksi oleman kaikille taiwaan linnuille/ ja kaikille maan pedoille/ ja eikenkään pidä heitä pois karkoittaman.)

26 And your dead body will be food to all birds of the sky and to the beasts of the earth and there will be none to frighten them away.

26. And thy carcase shall be meat unto all fowls of the air, and unto the beasts of the earth, and no man shall fray them away.

26. Og din døde Krop skal blive alle Fugle under Himmelen og Dyr paa Jorden til Føde, og der skal ingen være, som skræmmer dem.

26. Din lekamen skall till mat vara allom himmelens foglom, och allom vilddjurom på jordene, och ingen skall vara, som dem afdrifver,

26. Ja so kehha peab sama roaks keige lindudele taewa al ja lojustele Ma peäl, ja ükski ei pelleta neid.

26. Tavo žmonių lavonai bus maistu padangių paukščiams ir žemės žvėrims, niekas jų nenubaidys.

26. Dein Leichnam wird eine Speise sein allen Vögeln des Himmels und allen Tieren auf Erden, und niemand wird sein, der sie scheucht.

26. Et tes cadavres seront la nourriture de tous les oiseaux des cieux, et des bêtes de la terre, et il n'y aura personne qui les chasse.

26. Y será tu cuerpo muerto por comida a toda ave del cielo, y bestia de la tierra, y no habrá quien las espante.

26 En uw dood lichaam zal aan alle gevogelte des hemels, en aan de beesten der aarde tot spijze zijn; en niemand zal ze afschrikken.

26. A będą trupy twoje pokarmem wszelkiemu ptastwu powietrznemu, i zwierzowi ziemskiemu, a nie będzie, kto by ich odpędził.

26. És eledelévé lesz a te [15†] holttested az ég minden madarának és a föld vadainak, és nem lesz, a ki elűzze azokat.

26 И будут трупы твои пищею всем птицам небесным и зверям, и не будет отгоняющего их.

26. І буде твій труп поживою усякому птаству піднебесному і зьвірам земним, і нїхто не буде відганяти їх.

27. Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parannu.

27. Herra lyö sinun Egyptin paisumilla, häpiällisillä veripahkoilla, ruvilla ja syyhelmällä, niin ettes taida parantua.

27. HERra lyö sinun Egyptin paisumilla häpiälisillä weripahgoilla ruwilla ja syhelmällä nijn ettes parane.

27. HERRAN pite sinun lömen Egyptin Paisumilla/ Weripahckoilla/ Ruuilla ia Syuelmillä/ ettei sine taidha paratta. (HERRAN pitää sinun lyömän Egyptin paiseilla/ weripahkoilla/ Ruwilla ja sinelmillä/ ettei sinä taida parattaa.)

27 Jehovah will kill* you with the boils of Egypt and with the tumors and with the scurvy and with the itch, of which you cannot be healed.

27. The LORD will smite thee with the botch of Egypt, and with the emerods, and with the scab, and with the itch, whereof thou canst not be healed.

27. Herren skal slaa dig med ægyptiske Bylder og med Hævelser og med Skurv og med Udslet, for hvilke du ikke skal kunne læges.

27. Herren skall slå dig med Egyptes böld, med fikbölder, med skabb och klåda, så att du icke skall kunna varda hel.

27. Jehowa lööb sind Egiptusse paisega ja körge muhkudega ja kuiwa kärnaga ja süggelistega, mis ei woi parraneda.

27. Viešpats baus tave Egipto votimis, šašais ir niežais, kurių negalėsi išgydyti.

27. Der HERR wird dich schlagen mit Drüsen Ägyptens, mit Feigwarzen, mit Grind und Krätze, daß du nicht kannst heil werden.

27. L'Éternel te frappera de l'ulcère d'Égypte, d'hémorrhoïdes, de gale et de grattelle, dont tu ne pourras guérir.

27. Jehová te herirá de la plaga de Egipto y con almorranas, y con sarna, y con comezón de que no puedas ser curado.

27 De HEERE zal u slaan met zweren van Egypte, en met spenen, en met droge schurft, en met krauwsel, waarvan gij niet zult kunnen genezen worden.

27. Zarazi cię Pan wrzodem Egipskim, i niemocą zadnicy, i krostami, i świerzbem, a nie będziesz mógł być uleczony.

27. Megver téged az Isten Égyiptomnak [16†] fekélyével, és sülylyel, varral és viszketegséggel, a melyekből ki nem gyógyíttathatol.

27 Поразит тебя Господь проказою Египетскою, почечуем, коростою и чесоткою, от которых ты не возможешь исцелиться;

27. Побивати ме тебе Господь Египецькими болячками, і вередами і коростою і струпом, що не здолїєш вилїчитись від них.

28. Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.

28. Herra lyö sinun hourauksella, sokeudella ja sydämen tyhmyydellä,

28. HERra lyö sinun tyhmydellä sokeudella ja sydämen kiuculla.

28. HERRAN pite sinun lömen tyhmydhella/ Sokiudhella/ ia sydhemen Kiuculla/ (HERRAN pitää sinun lyömään tyhmyydellä/ sokeudella/ ja sydämen kiukulla/)

28 Jehovah will kill* you with madness and with blindness and with confusion of mind,

28. The LORD shall smite thee with madness, and blindness, and astonishment of heart:

28. Herren skal slaa dig med Vanvid og med Blindhed og med Sindsforvirring.

28. Herren skall slå dig med ursinnighet, blindhet, och hjertans rasande.

28. Jehowa nuhtleb sind hullo melega ja söggedussega ja süddame ehmatussega.

28. Viešpats ištiks tave pamišimu, aklumu ir širdies sustingimu.

28. Der HERR wird dich schlagen mit Wahnsinn, Blindheit und Rasen des Herzens;

28. L'Éternel te frappera de frénésie, d'aveuglement et d'égarement d'esprit;

28. Jehová te herirá con locura y con ceguedad, y con pasmo de corazón.

28 De HEERE zal u slaan met onzinnigheid, en met blindheid, en met verbaasdheid des harten;

28. Zarazi cię Pan szaleóstwem, i ślepotą, i zdrętwiałością serca.

28. Megver téged az Úr [17†] tébolyodással, vaksággal és elme-zavarodással;

28 поразит тебя Господь сумасшествием, слепотою и оцепенением сердца.

28. Побивати ме тебе Господь шаленнєм і слїпотою і одеревіннєм серця;

29. Sinä haparoit keskellä päivää, niinkuin sokea haparoi pimeässä; sinä et menesty teilläsi, vaan kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja ryöstetty, eikä ole auttajaa.

29. Ja sinä koperoitset puolipäivänä niinkuin sokia pimiässä koperoitsee, ja et menesty teissäs, ja sinä kärsit väkivaltaa ja vääryyttä, niinkauvan kuin elät, ja ei kenkään sinua auta.

29. Ja sinä coperoidzet puoli päiwänä nijncuin sokia pimiäs coperoidze ja et menesty sinun teisäs. Ja sinä kärsit wäkiwalda ja wääryttä nijncauwan cuins elät ja ei kengän sinua auta.

29. Ja sinun pite Polipeiuelle coperoitzeman/ ninquin iocu Sokia pimies coperoitzeman/ ninquin iocu Sokia pimies coperoitze/ ia ei sinun teides päle ychten Onni oleman pidhe. Ja sinun pite wäkiualta ia wärytte kersimen/ nincauuan quin sine elet/ ia eikengen pidhe sinua auttaman. (Ja sinun pitää puolipäiwällä koperoitseman/ niinkuin joku sokea pimeässä koperoitseman/ niinkuin joku sokea pimeässä koperoitsee/ ja ei sinun teides päälle yhtään onni oleman pidä. Ja sinun pitää wäkiwaltaa ja wääryyttä kärsimän/ niinkauan kuin sinä elät/ ja eikenkään pidä sinua auttaman.)

29 and you will grope at noonday, as the blind man gropes in darkness. And you will not prosper in your ways. And you will only be oppressed and robbed always and there will be none to save you.

29. And thou shalt grope at noonday, as the blind gropeth in darkness, and thou shalt not prosper in thy ways: and thou shalt be only oppressed and spoiled evermore, and no man shall save thee.

29. Og du skal føle dig for om Middagen, ligesom den blinde føler sig for i Mørket, og du skal ingen Lykke have paa dine Veje, og du skal lide idel Vold og vorde til Rov alle Dage, og ingen skal frelse dig.

29. Och du skall famla om middagen, såsom en blinder famlar i mörkret, och skall ingen lycko hafva på dina vägar; och skall lida våld och orätt så länge du lefver, och ingen skall hjelpa dig.

29. Ja sa pead louna aial kässi kaudo katsuma, otsekui üks pimme hirmsas mustas pimmedusses kässi kaudo katsub, et sa ei woi omma teed korda sata; ja siis tehhakse sulle agga liga ja sind rikutakse iggapäwa, ja ükski ei tulle sulle appi.

29. Vidudienį grabaliosi, kaip aklas grabalioja patamsyje, ir tau nesiseks tavo keliuose; tu būsi spaudžiamas ir išnaudojamas visą laiką, ir niekas tavęs neišgelbės.

29. und wirst tappen am Mittag, wie ein Blinder tappt im Dunkeln; und wirst auf deinem Wege kein Glück haben; und wirst Gewalt und Unrecht leiden müssen dein Leben lang, und niemand wird dir helfen.

29. Tu iras tâtonnant en plein midi, comme l'aveugle tâtonne dans les ténèbres; tu ne réussiras point dans tes entreprises; et tu ne seras jamais qu'opprimé et pillé; et il n'y aura personne qui te délivre.

29. Y palparás al mediodía como palpa el ciego en la oscuridad, y no serás prosperado en tus caminos y nunca serás sino oprimido y robado todos los dias, y no habrá quien te salve.

29 Dat gij op den middag zult omtasten, gelijk als een blinde omtast in het donkere, en uw wegen niet zult voorspoedig maken; maar gij zult alleenlijk verdrukt en beroofd zijn alle dagen, en er zal geen verlosser zijn.

29. I będziesz macał o południu, jako maca ślepy w ciemności; a nie będąć się szczęściły drogi twoje; do tego też będziesz uciśniony, i szarpany po wszystkie dni, a nie będzie, kto by cię wybawił.

29. És tapogatni fogsz délben, a mint tapogat a vak a setétségben; és szerencsétlen leszel a te útaidban, sőt elnyomott és kifosztott leszel minden időben, és nem lesz, a ki megszabadítson.

29 И ты будешь ощупью ходить в полдень, как слепой ощупью ходит впотьмах, и не будешь иметь успеха в путях твоих, и будут теснить и обижать тебя всякий день, и никто не защитит тебя.

29. І ходити меш в полудне помацьки кругом, як слїпий мацяє в темряві, і нїщо не вдасться тобі в дорозї твоїй; всякого дня будуть тілько неволити тебе і обдирати, і нїхто не рятувати ме тебе.

30. Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.

30. Vaimon sinä kihlaat, mutta toinen sen makaa; huoneen sinä rakennat, mutta et sinä saa hänessä asua; viinamäen sinä istutat, mutta et sinä saa sitä yhteiseksi tehdä.

30. Waimon sinä kihlat mutta toinen sen maca: huonen sinä rakennat mutta et sinä saa hänes asua: wijnapuita sinä istutat mutta et sinä saa nijtä yhteisexi tehdä.

30. Waimon sine kihilat/ Mutta yxi toinen pite sen tykene macaman. Honen sinun pite rakendaman/ Mutta et sine szaa Henes asua. Winatarhan sinun pite istuttaman/ Mutta et sine szaa site coriata. (Waimon sinä kihlaat/ Mutta yksi toinen pitää sen tykönä makaaman. Huoneen sinun pitää rakentaman/ Mutta et sinä saa hänessä asua. Wiinatarhan sinun pitää istuttaman/ Mutta et sinä saa sitä korjata.)

30 You will betroth a wife and another man will lie with her. You will build a house and you will not dwell in it. You will plant a vineyard and will not use the fruit of it.

30. Thou shalt betroth a wife, and another man shall lie with her: thou shalt build an house, and thou shalt not dwell therein: thou shalt plant a vineyard, and shalt not gather the grapes thereof.

30. Du trolove dig en Hustru, og en anden Mand skal ligge hos hende; du skal bygge et Hus, men du skal ikke bo derudi; du skal plante en Vingaard, men du skal ikke nyde Frugten af den.

30. Du skall trolofva dig hustru, men en annar skall sofva när henne; du skall bygga dig hus, men en annar skall bo deruti; du skall plantera vingård, men du skall icke bergan.

30. Sa kihlad ennast ühhe naesterahwaga, ja üks teine mees naerab tedda ärra: sa ehhitad koia ülles, agga sa ei jä siñna sisse ellama: sa istutad winamäe ja ei sa temma wiljast kasso.

30. Vesi žmoną, o kitas gulės su ja. Pasistatysi namą, bet jame negyvensi. Užveisi vynuogyną, bet jo vaisių nerinksi.

30. Ein Weib wirst du dir vertrauen lassen; aber ein anderer wird bei ihr schlafen. Ein Haus wirst du bauen; aber du wirst nicht darin wohnen. Einen Weinberg wirst du pflanzen; aber du wirst seine Früchte nicht genießen.

30. Tu fianceras une femme, mais un autre homme couchera avec elle; tu bâtiras une maison, et tu n'y demeureras point; tu planteras une vigne, et tu n'en cueilleras point les premiers fruits;

30. Desposarte has con mujer, y otro varón dormirá con ella: edificarás casa, y no habitarás en ella: plantarás viña, y no la profanarás.

30 Gij zult een vrouw ondertrouwen, maar een ander zal haar beslapen; een huis zult gij bouwen, maar daarin niet wonen; een wijngaard zult gij planten, maar dien niet gemeen maken.

30. Żonę sobie poślubisz, a inszy mąż z nią będzie spał; dom zbudujesz a mieszkać w nim nie będziesz; winnicę nasadzisz, a używać jej nie będziesz.

30. Feleséget jegyzesz magadnak, de más férfi hál azzal; házat építesz, de nem lakol benne; szőlőt ültetsz, de nem veszed annak hasznát.

30 С женою обручишься, и другой будет спать с нею; дом построишь, и не будешь жить в нем; виноградник насадишь, и не будешь пользоваться им.

30. Засватаєш жінку, а лежати ме з нею инший; збудуєш домівку, та й не жити меш в нїй; насадиш виноградник, та й не покористуєшся ним.

31. Härkäsi teurastetaan sinun silmiesi edessä, mutta sinä et sitä syö; aasisi ryöstetään sinulta sinun nähtesi eikä sitä anneta sinulle takaisin; lampaasi joutuvat sinun vihollistesi valtaan, eikä sinulla ole auttajaa.

31. Sinun härkäs teurastetaan silmäis nähden, mutta et sinä saa hänestä syödä. Aasis otetaan väkivallalla sinun nähtes, ja ei sinulle anneta sitä jälleen. Lampaas annetaan vihollisilles, ja ei kenkään sinua auta.

31. Sinun härkäs teurastetan sinun silmäis nähden mutta et sinä saa hänestä syödä. Sinun Asis otetan wäkiwallalla sinun nähdes ja ei sinulle anneta jällens. Sinun lambas annetan sinun wiholisilles ja ei kengän sinua auta.

31. Sinun Härkes pite sinun Silmes edes teurastettaman/ Mutta et sine szaa Heneste södhe. Sinun Asis pite wäkiuallalla sinun nädhes poisotettaman/ ia ei sinulle iellens annetuxi tule. Sinun Lambaas pite sinun Wiholisilles annettaman/ Ja eikengen pidhe sinua auttaman. (Sinun härkäsi pitää sinun silmäsi edes teurastettaman/ Mutta et sinä saa hänestä syödä. Sinun aasisi pitää wäkiwallalla sinun nähtesi poisotettaman/ ja ei sinulle jällens annetuksi tule. Sinun lampaasi pitää sinun wihollisillesi annettaman/ Ja eikenkään pidä sinua auttaman.)

31 Your ox will be slain before your eyes and you will not eat of it. Your donkey will be violently taken away from before your face and will not be restored to you. Your sheep will be given to your enemies and you will have none to save you.

31. Thine ox shall be slain before thine eyes, and thou shalt not eat thereof: thine ass shall be violently taken away from before thy face, and shall not be restored to thee: thy sheep shall be given unto thine enemies, and thou shalt have none to rescue them.

31. Din Okse skal slagtes for dine Øjne, og du skal ikke æde deraf; dit Asen skal røves for dit Ansigt og ikke komme tilbage til dig; dit smaa Kvæg skal gives dine Fjender, og du skal ingen have, som frelser dig.

31. Din oxe skall för din ögon slagtad varda, men du skall intet få äta af honom; din åsne skall för din ögon med våld tagen varda, och skall dig intet igengifven varda; din får skola varda gifne dinom fiendom, och ingen skall hjelpa dig.

31. So härg tappetakse so silma ees, ja sinna ei sa tem̃ast süa: so esel risutakse so silma eest ärra, ja ei sa taggasi so kätte: so puddolojuksed antakse so waenlastele, ja ükski ei tulle sulle appi.

31. Tavo jautį papjaus tavo akyse, bet tu jo neragausi. Tavo asilą pasigaus tau matant ir tau jo negrąžins. Tavo avis paims priešas ir niekas tau nepadės.

31. Dein Ochse wird vor deinen Augen geschlachtet werden; aber du wirst nicht davon essen. Dein Esel wird vor deinem Angesicht mit Gewalt genommen und dir nicht wiedergegeben werden. Dein Schaf wird deinen Feinden gegeben werden, und niemand wird dir helfen.

31. Ton bœuf sera égorgé sous tes yeux, et tu n'en mangeras point; ton âne sera ravi devant toi, et ne te sera point rendu; tes brebis seront livrées à tes ennemis, et tu n'auras personne qui les délivre.

31. Tu buey será matado delante de tus ojos, y tú no comerás de él: tu asno será robado de delante de tí, y no volverá a tí: tus ovejas serán dadas a tus enemigos, y no tendrás quien te salve.

31 Uw os zal voor uw ogen geslacht worden, maar gij zult daarvan niet eten; uw ezel zal van voor uw aangezicht geroofd worden, en tot u niet wederkeren; uw klein vee zal aan uw vijanden gegeven worden, en voor u zal geen verlosser zijn.

31. Wołu twego zabiją przed oczyma twemi, a nie będziesz go jadł; osła twego porwą przed twarzą twoją, a nie wrócąć go; trzody twoje podane będą nieprzyjaciołom twoim, a nie będzie, kto by cię ratował.

31. A te ökröd szemed előtt vágatik le, és nem eszel abból; a te szamarad elragadtatik előled, és nem tér vissza hozzád; a te juhaid ellenségeidnek adatnak, és nem lesz, a ki megszabadítson.

31 Вола твоего заколют в глазах твоих, и не будешь есть его; осла твоего уведут от тебя и не возвратят тебе; овцы твои отданы будут врагам твоим, и никто не защитит тебя.

31. Бичка твого вбють перед очима твоїми, і не їсти меш з його; осла твого заберуть перед тобою, і не вернеться тобі; дрібну скотину твою пооддають ворогам твоїм, а в тебе нїкому буде рятувати її.

32. Sinun poikasi ja tyttäresi joutuvat vieraan kansan valtaan, ja sinun silmäsi näkevät sen ja raukeavat heitä alinomaa ikävöidessäsi, mutta sinä et voi sille mitään.

32. Sinun poikas ja tyttäres annetaan toiselle kansalle, niin että sinun silmäs sen näkevät, ja hiveltyvät heistä joka päivä, ja ei yhtään väkevyyttä pidä sinun käsissäs oleman.

32. Sinun poicas ja tyttäres annetan toiselle Canssalle nijn että sinun silmäs sen näkewät ja hiweldywät heistä jocapäiwä ja ei yhtän wäkewyttä pidä sinun käsisäs oleman.

32. Sinun Poias ia sinun Tytteres pite toiselle Canssalle annetuxi tuleman/ ette sinun Silmes site näkeuet ia Hiueltyuet heiden ylitzens iocapeiue/ Ja ei ychten wäkewyt pidhe sinun käsises oleman. (Sinun poikasi ja sinun tyttäresi pitää toiselle kansalle annetuksi tuleman/ että sinun silmäsi sitä näkewät ja hiweltywät heidän ylitsensä jokapäiwä/ Ja ei yhtään wäkewät pidä sinun käsissäsi oleman.)

32 Your sons and your daughters will be given to another people. And your eyes will look and fail with longing for them all the day and there will be nothing in the power of your hand.

32. Thy sons and thy daughters shall be given unto another people, and thine eyes shall look, and fail with longing for them all the day long: and there shall be no might in thine hand.

32. Dine Sønner og dine Døtre skulle gives til et andet Folk, og dine Øjne skulle se derpaa og hentæres over dem hver Dag; men der skal intet være i din Haands Magt.

32. Dine söner och dina döttrar skola andro folke gifne varda, så att din ögon skola se deruppå, och uppgifvas öfver dem dagliga; och ingen starkhet skall vara i dina händer.

32. Sinno poiad ja so tütred antakse teise rahwale, ja so silmad näwad ja löpwad ärra nende peäle wadates iggapäwa, ja so käes ei olle ühtegi rammo.

32. Tavo sūnūs ir dukterys bus išvesti į kitas tautas; belaukdamas jų, pražiūrėsi akis ir būsi bejėgis.

32. Deine Söhne und Töchter werden einem andern Volk gegeben werden, daß deine Augen zusehen und verschmachten über ihnen täglich; und wird keine Stärke in deinen Händen sein.

32. Tes fils et tes filles seront livrés à un autre peuple; tes yeux le verront, et se consumeront tout le jour après eux; et ta main sera sans force.

32. Tus hijos y tus hijas serán entregados a otro pueblo, y tus ojos lo verán, y desfallecerán por ellos todo el día: y no habrá fuerza en tu mano.

32 Uw zonen en uw dochteren zullen aan een ander volk gegeven worden, dat het uw ogen aanzien, en naar hen bezwijken den gansen dag; maar het zal in het vermogen uwer hand niet zijn.

32. Synowie twoi, córki twoje, narodowi innemu wydane będą, a oczy twoje patrząc na to ustawać będą dla nich przez cały dzieó, a nie będzie siły w ręce twojej.

32. A te fiaid és leányaid más népnek adatnak, és a te szemeid néznek és epekednek utánok egész napon, és nem lesz erő a te kezedben.

32 Сыновья твои и дочери твои будут отданы другому народу; глаза твои будут видеть и всякий день истаевать о них,и не будет силы в руках твоих.

32. Синів твоїх і дочок пооддають иншому народові, і бачити муть очі твої і плакати муть по них всякого дня, а в руцї в тебе сили не буде.

33. Sinun maasi hedelmän ja kaiken sinun vaivannäkösi kuluttaa kansa, jota sinä et tunne; kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja runneltu.

33. Sinun maas hedelmän ja kaikki sinun työs se kansa syö, jota et tunne, ja sinun täytyy ainoastansa vääryyttä kärsiä ja sorrettuna olla koko sinun elinaikanas.

33. Sinun maas hedelmän ja caicki sinun työs se Canssa syöwät jotas et tunne ja sinun täyty wääryttä kärsiä ja sortuna olla coco sinun elin aicanas.

33. Sinun Maas Hedhelmen/ ia caiki sinun Töös/ pite yxi Canssa culuttaman/ iotas et tunne/ ia sinun teuty wärytte kersimen/ ia sortuna oleman eliaicanas. (Sinun maasi hedelmän/ ja kaikki sinun työsi/ pitää yksi kansa kuluttaman/ jotas et tunne/ ja sinun täytyy wääryyttä kärsimän/ ja sortuneena oleman elinaikanasi.)

33 The fruit of your ground and all your labors, will a nation eat up which you do not know. And you will only be oppressed and crushed always,

33. The fruit of thy land, and all thy labours, shall a nation which thou knowest not eat up; and thou shalt be only oppressed and crushed alway:

33. Dit Lands Frugt og alt, hvad du har arbejdet for, skal et Folk fortære, som du ikke kender, og du skal lide idel Vold og blive knust alle Dage.

33. Frukten af dino lande, och allt ditt arbete skall ett folk förtära, som du intet känner; och du skall orätt lida, och förtryckt varda i alla dina dagar;

33. Üks rahwas, mis sa ei olle tunnud, sööb ärra so Ma wilja ja keik so werre waewa, ja sa olled agga se, kellele liga tehhakse ja kedda ärraröhhutakse iggapäwa.

33. Tavo žemės derlių ir visus darbo vaisius paims svetimieji, tu pats būsi mušamas ir žiauriai baudžiamas.

33. Die Früchte deines Landes und alle deine Arbeit wird ein Volk verzehren, das du nicht kennst, und wirst Unrecht leiden und zerstoßen werden dein Leben lang

33. Un peuple que tu n'auras point connu, mangera le fruit de ton sol et tout ton travail; et tu ne seras jamais qu'opprimé et écrasé.

33. El fruto de tu tierra y todo tu trabajo comerá pueblo que no conociste: y nunca serás sino oprimido y quebrantado todos los dias.

33 De vrucht van uw land en al uw arbeid zal een volk eten, dat gij niet gekend hebt; en gij zult alle dagen alleenlijk verdrukt en gepletterd zijn.

33. Owoc ziemi twojej, i wszystkę pracę twoję pożre naród, którego ty nie znasz, a nie będziesz jedno uciśniony, i udręczony po wszystkie dni.

33. A te földednek gyümölcsét, és minden fáradságos [18†] szerzeményedet oly nép emészti fel, a melyet nem ismertél, sőt elnyomott és megnyomorított leszel minden időben.

33 Плоды земли твоей и все труды твои будет есть народ, которого ты не знал; и ты будешь только притесняем и мучим во все дни.

33. Вроджай із поля твого і всю працю твою їсти ме нарід, що не знаєш його; а з тебе будуть повсячасно тілько знущатись і мучити тебе.

34. Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät.

34. Ja sinä tulet mielettömäksi niistä, mitä silmäs näkevät.

34. Ja sinä tulet mielettömäxi nijstä cuin sinun silmäs näkewät.

34. Ja sine tulet mielettömexi nijste quin sinun Silmes näkemen pite. (Ja sinä tulet mielettömäksi niistä kuin sinun silmäsi näkemän pitää.)

34 so that you will be mad because of the sight of your eyes which you will see.

34. So that thou shalt be mad for the sight of thine eyes which thou shalt see.

34. Og du skal blive rasende over det Syn, som dine Øjne skulle se.

34. Och skall ursinnig blifva för sådana syn, som din ögon se skola.

34. Ja lähhäd hulluks omma silma näggemisse pärrast, mis sa nääd.

34. Tu išprotėsi nuo to, ką matys tavo akys.

34. und wirst unsinnig werden vor dem, das deine Augen sehen müssen.

34. Et tu deviendras fou de ce que tu verras de tes yeux.

34. Y enloquecerás a causa de lo que verás con tus ojos.

34 En gij zult onzinnig zijn, vanwege het gezicht uwer ogen, dat gij zien zult.

34. I będziesz jako szalony, widząc to oczyma twemi, na co patrzeć musisz.

34. És megtébolyodol a látványtól, a melyet látni fognak a te szemeid.

34 И сойдешь с ума от того, что будутвидеть глаза твои.

34. І скрутишся ти од видовища, що побачять очі твої.

35. Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.

35. Herra lyö sinua pahoilla paisumilla polvissas ja pohkeissas, niin ettes taida parantua jalkapöydästä niin pääs lakeen asti.

35. HERra lyö sinun pahalla paisumalla polwisas ja pohkeisas nijn ettes taida parata pöytäjalast nijn päänlaken asti.

35. HERRAN pite sinua lömen pahalla Paisumalla Poluijs ia pochkeis päle/ Nin ettei sine taidha parata Jalcapöydhest nin Päälakeen asti. (HERRAN pitää sinua lyömän pahalla paisumalla polwihisi ja pohkeisi päälle/ Niin ettei sinä taida parata jalkapöydästä niin päälakeen asti.)

35 Jehovah will kill* you in the knees and in the legs, with a sore boil, of which you cannot be healed, from the sole of your foot to the crown of your head.

35. The LORD shall smite thee in the knees, and in the legs, with a sore botch that cannot be healed, from the sole of thy foot unto the top of thy head.

35. Herren skal slaa dig med onde Bylder paa Knæerne og paa Laarene, saa at du ikke skal kunne læges fra din Fodsaale og til din Hovedisse.

35. Herren skall slå dig med en ond böld på knän, och uppå benkalfvana, att du icke skall kunna helas ifrå fotbjellet intill hjessan.

35. Jehowa wöttab sind lüa kurja paisega pölwede külges ja särelude külges, et sa ei woi parremaks sada, so jalla tallast so pealaest sadik.

35. Be to vargins tave piktos votys ir nepagydomos žaizdos, negalėsi išsigydyti nuo galvos iki kojų.

35. Der HERR wird dich schlagen mit bösen Drüsen an den Knieen und Waden, daß du nicht kannst geheilt werden, von den Fußsohlen an bis auf den Scheitel.

35. L'Éternel te frappera sur les genoux et sur les jambes d'un ulcère malin dont tu ne pourras guérir; il t'en frappera depuis la plante de ton pied jusqu'au sommet de ta tête.

35. Herirte ha Jehová con mala sarna en las rodillas y en las piernas, que no puedas ser curado, desde la planta de tu pié hasta tu mollera.

35 De HEERE zal u slaan met boze zweren, aan de knieen en aan de benen, waarvan gij niet zult kunnen genezen worden, van uw voetzool af tot aan uw schedel.

35. Zarazi cię Pan wrzodem złym na kolanach i na łystach, tak, że nie będziesz mógł być uleczonym, od stopy nogi twojej i aż do wierzchu głowy twojej.

35. Megver téged az Úr gonosz kelésekkel a te térdeiden és czombjaidon, a melyekből ki nem gyógyíttathatol, talpadtól fogva a koponyádig.

35 Поразит тебя Господь злою проказою на коленях и голенях, от которой ты не возможешь исцелиться, от подошвы ноги твоей до самого темени головы твоей.

35. Побє тебе Господь лихими боляками на колїнах і по голенях, від підошви та й до тїмя твого, що не здолїєш вигоїтись.

36. Herra vie sinut ja kuninkaan, jonka sinä itsellesi asetat, kansan luo, jota sinä et tunne ja jota sinun isäsi eivät tunteneet; ja siellä sinä palvelet muita jumalia, puu- ja kivijumalia.

36. Herra antaa sinun ja sinun kuninkaas, jonka itselles asettanut olet, vaeltaa sen kansan tykö, jota et sinä tunne, eikä sinun isäs, ja siellä sinä palvelet muukalaisia jumalia, puita ja kiviä.

36. HERra sinun Cuningas jongas idzelles asettanut olet aja sen Canssan tygö jotas et tunne eikä sinun Isäs ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita puita ja kiwiä.

36. HERRAN pite sinun ia sinun Kuningas/ iongas sinun ylitzes asettanut olet/ aiaman sen Canssan tyge/ iotas et tunne/ eike sinun Ises/ ia sielle pite sinun mucalaisi Jumaloita palueleman/ puita ia Kiuie. Ja sinun pite Cauhistoxen oleman/ ia yxi Sananlasku/ ia pilka caikein Canssain seas/ iohonga HERRA sinun aianut on. (HERRAN pitää sinun ja sinun kuninkaas/ jonkas sinun ylitsesi asettanut olet/ ajaman sen kansan tykö/ jotas et tunne/ eikä sinun isäsi/ ja siellä pitää sinun muukalaisia jumaloita palweleman/ puita ja kiwiä. Ja sinun pitää kauhistuksena oleman/ ja yksi sananlasku/ ja pilkka kaikkein kansain seassa/ johonka HERRA sinun ajanut on.)

36 Jehovah will bring you and your king whom you will set over you, to a nation that you have not known, you nor your fathers. And there you will serve other gods, wood and stone.

36. The LORD shall bring thee, and thy king which thou shalt set over thee, unto a nation which neither thou nor thy fathers have known; and there shalt thou serve other gods, wood and stone.

36. Herren skal føre dig og din Konge, som du skal sætte over dig, til et Folk, som hverken du, ej heller dine Fædre have kendt, og der skal du tjene andre Guder, Træ og Sten.

36. Herren skall drifva dig och din Konung, som du öfver dig satt hafver, till ett folk, som du intet känner eller dina fäder; och der skall du tjena andra gudar, stockar och stenar;

36. Jehowa sadab sind ja so kunningast, kedda sa ennese ülle töstad, minnema ühhe rahwa jure, kedda sinna egga so wannemad ei olle tunnud; ja sa wöttad seäl tenida teised jummalad, mis puud ja kiwwid.

36. Tave ir tavo karalių Viešpats atiduos tautai, kurios nepažinai nei tu, nei tavo tėvai; ten tarnausi mediniams ir akmeniniams dievams.

36. Der HERR wird dich und deinen König, den du über dich gesetzt hast, treiben unter ein Volk, das du nicht kennst noch deine Väter; und wirst daselbst dienen andern Göttern: Holz und Steinen.

36. L'Éternel te fera marcher, toi et ton roi, que tu auras établi sur toi, vers une nation que tu n'auras point connue, ni toi ni tes pères; et tu serviras là d'autres dieux, des dieux de bois et de pierre;

36. Jehová llevará a tí y a tu rey, que hubieres puesto sobre tí, a gente que no conociste tú ni tus padres; y allá servirás a dioses ajenos, al palo y a la piedra.

36 De HEERE zal u, mitsgaders uw koning, dien gij over u zult gesteld hebben, doen gaan tot een volk, dat gij niet gekend hebt, noch uw vaderen; en aldaar zult gij dienen andere goden, hout en steen.

36. Zawiedzie Pan ciebie, i króla twego, którego postanowisz nad sobą, do narodu, któregoś nie znał, ty i ojcowie twoi, gdzie będziesz służył bogom obcym, drewnu i kamieniowi.

36. Az Úr elvisz [19†] téged és a te királyodat, a kit magad fölé emelsz, oly nép közé, a melyet nem ismertél sem te, sem a te atyáid; és szolgálni fogsz ott idegen isteneket: fát és követ.

36 Отведет Господь тебя и царя твоего, которого ты поставишь над собою, к народу, которогоне знал ни ты, ни отцы твои, и там будешь служить иным богам, деревянным и каменным;

36. Поведе тебе Господь і царя твого, що поставиш його над собою, до народу, якого не знав єси, нї ти нї батьки твої; і служити меш там иншим богам, з дерева і каменя.

37. Ja sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille niille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.

37. Ja sinun pitää tuleman kauhistukseksi, sananlaskuksi ja jutuksi kaikkein kansain seassa, joihin Herra ajaa sinun.

37. Ja sinä olet cauhistus sananlascu ja pilcka caickein Canssain seas joihinga HERra aja sinun.

37 And you will become an astonishment, a proverb and a parable, among all the peoples where Jehovah will lead you away.

37. And thou shalt become an astonishment, a proverb, and a byword, among all nations whither the LORD shall lead thee.

37. Og du skal blive til en Skræk, til et Ordsprog og til Spot iblandt alle de Folk, til hvilke Herren skal føre dig hen.

37. Och skall varda till en grufvelse, och till ett ordspråk och gabberi ibland all folk, dit Herren dig drifvit hafver.

37. Ja sa pead ehmatusseks, tähhendamisse- ja naero-juttuks ollema keige rahwa seas, kuhho Jehowa sind wiib.

37. Tu tapsi pasibaisėjimu ir priežodžiu tose tautose, į kurias Viešpats tave nuves.

37. Und wirst ein Scheusal und ein Sprichwort und Spott sein unter allen Völkern, dahin dich der HERR getrieben hat.

37. Et tu seras un sujet d'étonnement, de raillerie et de sarcasme, parmi tous les peuples où l'Éternel t'aura emmené.

37. Y serás por pasmo, por ejemplo y por fábula a todos los pueblos, a los cuales Jehová te llevará.

37 En gij zult zijn tot een schrik, tot een spreekwoord en tot een spotrede, onder al de volken, waarheen u de HEERE leiden zal.

37. I będziesz dziwowiskiem, baśnią, i przysłowiem u wszystkich narodów, do których cię zawiedzie Pan.

37. És iszonyattá, [20†] példabeszéddé és gúnynyá leszel minden népnél, a melyek közé elűz téged az Úr.

37 и будешь ужасом, притчею и посмешищем у всех народов, к которым отведет тебя Господь.

37. І зробишся чудовищем, поговоркою, і посьміховиском у всїх народів, що до них приведе тебе Господь.

38. Paljon siementä sinä viet pellollesi, mutta vähän sinä korjaat, sillä heinäsirkat hävittävät sen.

38. Sinä kylvät paljo siementä peltoon, mutta tuot vähän sisälle; sillä heinäsirkat syövät sen.

38. Sinä kylwät paljo siemendä waan wähän tuot sisälle sillä heinäsircat syöwät ne.

38. Palio Siemende pite sinun kyluemen/ ia wähen siseltooman/ Sille Casticat pite nijte ylessömen. (Paljon siementä pitää sinun kylwämän/ ja wähän sisälle tuoman/ Sillä kastikkaat (heinäsirkat) pitää niitä ylössyömän.)

38 You will carry much seed out into the field and will gather little in, for the locust will consume it.

38. Thou shalt carry much seed out into the field, and shalt gather but little in; for the locust shall consume it.

38. Du skal udføre megen Sæd paa Marken, men du skal samle lidet ind; thi Græshoppen skal opæde den.

38. Du skall mycken säd föra ut på markena, och litet införa; ty gräshoppor skola det uppäta.

38. Kül sa wiid paljo semet wälja pöllule, agga pissut saad sa kogguda, sest et rohhotirtsud sedda ärralöppetawad.

38. Daug sėsi, bet mažai surinksi, nes skėriai viską suės.

38. Du wirst viel Samen ausführen auf das Feld, und wenig einsammeln; denn die Heuschrecken werden's abfressen.

38. Tu porteras beaucoup de semence aux champs, et tu en recueilleras peu; car la sauterelle la broutera.

38. Sacarás mucha simiente a la tierra, y cogerás poco; porque la langosta lo consumirá.

38 Gij zult veel zaads op den akker uitbrengen, maar gij zult weinig inzamelen; want de sprinkhaan zal het verteren.

38. Nasienia wiele wyniesiesz na pole, a mało zbierzesz; bo to pożre szaraócza.

38. Sok magot viszel ki a mezőre, de keveset [21†] takarsz be, mert felemészti azt a sáska.

38 Семян много вынесешь в поле, а соберешь мало, потому что поест их саранча.

38. Багацько насїння нести меш на поле, а мало збирати меш; бо пожере його сарана.

39. Viinitarhoja sinä istutat ja hoidat, mutta viiniä et saa juodaksesi etkä tallettaaksesi, sillä madot syövät sen.

39. Viinamäen sinä istutat ja ruokkoat, mutta et saa siitä juoda viinaa, et myös koota; sillä madot sen syövät.

39. Wijnapuita sinä istutat ja työtä teet mutta et saa nijstä wijna juoda eli coota: sillä madot ne syöwät.

39. Winatarhan sinun pite istuttaman ia rakendaman/ Mutta ei ychten Wina iooman eli tooman. Sille madhot pite sen culuttaman. (Wiinatarhan sinun pitää istuttaman ja rakentaman/ Mutta ei yhtään wiinaa juoman eli tuoman. Sillä madot pitää sen kuluttaman.)

39 You will plant vineyards and dress them, but you will neither drink of the wine, nor gather, for the worm will eat them.

39. Thou shalt plant vineyards, and dress them, but shalt neither drink of the wine, nor gather the grapes; for the worms shall eat them.

39. Du skal plante og dyrke Vingaarde, men ikke drikke Vinen og ikke indsamle; thi Ormen skal fortære den.

39. Du skall plantera och bruka vingård, men intet vinet dricka eller hemta; ty matkar skola förtärat.

39. Kül sa istutad ja harrid winamäggesid, agga wina ei sa sinna jua egga kokkokorjada, sest ussid söwad sedda ärra.

39. Užsiveisi vynuogyną ir jį prižiūrėsi, bet vyno negersi ir vynuogių nevalgysi, nes viską kirminai sunaikins.

39. Weinberge wirst du pflanzen und bauen, aber keinen Wein trinken noch lesen; denn die Würmer werden's verzehren.

39. Tu planteras des vignes et tu les cultiveras, mais tu ne boiras point de vin, et tu n'en recueilleras rien; car le ver les mangera.

39. Plantarás viñas y labrarás; mas no beberás vino, ni cogerás, porque el gusano lo comerá.

39 Wijngaarden zult gij planten, en bouwen, maar gij zult geen wijn drinken, noch iets vergaderen; want de worm zal het afeten.

39. Winnicę nasadzisz i uprawisz, ale wina nie będziesz pił ani zbierał; bo je pożre robactwo.

39. Szőlőket ültetsz és míveled azokat, de bort nem iszol, meg sem szeded, mert elemészti azokat a féreg.

39 Виноградники будешь садить и возделывать, а вина не будешь пить, и не соберешь плодов их , потому что поест их червь.

39. Понасаджуєш виноградники і пообробляєш; а вина не пити меш і не збирати меш грон: бо червяк поїсть їх.

40. Öljypuita sinulla on kaikkialla alueellasi, mutta öljyllä et sinä itseäsi voitele, sillä sinun öljymarjasi varisevat maahan.

40. Öljypuita on sinulla kaikissa sinun maas paikoissa, mutta ei sinun pidä voiteleman sinuas öljyllä; sillä öljypuus revitään ylös.

40. Öljypuita on sinun caikis maas paicoisa mutta ei sinun pidä woiteleman sinuas öljyllä: sillä sinun öljypuus rewitän ylös.

40. Oliupuudh pite sinulle oleman caikissa sinun Maan paicoisas/ Mutta ei sinun pidhe woiteleman sinuas Olium cansa. Sille sinun Oliopuus pite ylesreuäistettemen. (Öljypuut pitää sinulla oleman kaikissa sinun maan paikoissasi/ Mutta ei sinun pidä woiteleman sinuas öljyn kanssa. Sillä sinun öljypuusi pitää ylös rewäistettämän.)

40 You will have olive trees throughout all your borders, but you will not anoint yourself with the oil, for your olive will drop off.

40. Thou shalt have olive trees throughout all thy coasts, but thou shalt not anoint thyself with the oil; for thine olive shall cast his fruit.

40. Du skal have, Olietræer inden alle dine Landemærker, men ikke salve dig med Olien; thi dit Olietræ skal oprykkes.

40. Du skall hafva oljoträ i allom dinom landsändom, men du skall icke smörja dig med oljone; ty ditt oljoträ skall uppryckt varda.

40. Sul on kül öllipuid keik so raiade peäl, agga sinna ei sa ennast ölliga woida, sest et so öllipuud ommad marjad mahhaaiawad.

40. Turėsi alyvmedžių visame krašte, o aliejumi nesitepsi, nes jų vaisiai neprinokę nubyrės.

40. Ölbäume wirst du haben in allen deinen Grenzen; aber du wirst dich nicht salben mit Öl, denn dein Ölbaum wird ausgerissen werden.

40. Tu auras des oliviers dans tout ton territoire, et tu ne t'oindras point d'huile; car tes oliviers perdront leur fruit.

40. Tendrás olivas en todo tu término, mas no te ungirás con el aceite: porque tu aceituna se caerá.

40 Olijfbomen zult gij hebben in al uw landpalen, maar gij zult u met olie niet zalven; want uw olijfboom zal zijn vrucht afwerpen.

40. Oliwnego drzewa dosyć mieć będziesz po wszystkich granicach twoich, a oliwą mazać się nie będziesz; bo opadają oliwki twoje.

40. Olajfáid lesznek minden határodban, de nem kened magadat olajjal, mert [22†] olajfádnak gyümölcse lehull.

40 Маслины будут у тебя во всех пределах твоих, но елеем не помажешься, потому что осыплется маслина твоя.

40. Маслинне дерево буде в тебе по всїх займищах твоїх; та не помастишся олїєю: бо маслини твої поопадають.

41. Poikia ja tyttäriä sinulle syntyy, mutta et saa niitä pitää, sillä he vaeltavat vankeuteen.

41. Poikia ja tyttäriä sinä siität, ja et kuitenkaan niitä nautitse; sillä ne viedään vangittuna pois.

41. Poikia ja tyttäritä sinä sijtät ja et cuitengaan nijtä nautidze: sillä ne wiedän fangittuna pois.

41. Poiat ia Tytteret pite sinun synnyttemen/ ia ei quitengan nijte nautitzeman. Sille ne pite Fangittuna poiswietemen. (Pojat ja tyttäret pitää sinun synnyttämän/ ja ei kuitenkaan niitä nautitseman. Sillä ne pitää wangittuna pois wietämän.)

41 You will beget sons and daughters, but they will not be your, for they will go into captivity.

41. Thou shalt beget sons and daughters, but thou shalt not enjoy them; for they shall go into captivity.

41. Du skal avle Sønner og Døtre, men de skulle ikke blive hos dig; thi de skulle gaa i Fangenskab.

41. Söner och döttrar skall du föda, och dock intet hafva dem; ty de skola varda bortförde.

41. Kül sa sünnitad poege ja tütrid, agga need ei jä sinnule, sest nemmad peawad wangi minnema.

41. Tau gims sūnų ir dukterų, bet jais nesidžiaugsi, nes jie bus išvesti nelaisvėn.

41. Söhne und Töchter wirst du zeugen, und doch nicht haben; denn sie werden gefangen weggeführt werden.

41. Tu engendreras des fils et des filles, mais ils ne seront pas à toi; car ils iront en captivité.

41. Hijos e hijas engendrarás, y no serán para tí, porque irán en cautiverio.

41 Zonen en dochteren zult gij gewinnen, maar zij zullen voor u niet zijn; want zij zullen in gevangenis gaan.

41. Synów i córek napłodzisz, ale nie będą twoje; bo pójdą w niewolą.

41. Fiakat és leányokat nemzesz, de nem lesznek tiéid; mert fogságra jutnak.

41 Сынов и дочерей родишь, но их не будет у тебя, потому что пойдут в плен.

41. Сини й дочки вродяться тобі; та вони твоїми не будуть, бо заберуть їх у полонь.

42. Tuhohyönteiset valtaavat kaikki sinun puusi ja sinun maasi hedelmän.

42. Kaikki sinun puus ja maas hedelmän omistavat sirkat .

42. Caicki sinun puus ja maas hedelmän syöwät turilat.

42. Caiki sinun puus/ ia sinun Maas hedhelmen pite Etanat culuttaman. (Kaikki sinun puusi/ ja sinun maasi hedelmän pitää etanat kuluttaman.)

42 All your trees and the fruit of your ground will the locust possess.

42. All thy trees and fruit of thy land shall the locust consume.

42. Alle dine Træer og, dit Lands Frugt skal Græshoppen eje.

42. All din trä och dins lands frukt skall ohyra förtära.

42. Keik so puud ja so Ma wilja peawad Selatsali-linnud ärranärrima.

42. Visus tavo medžius ir žemės vaisius suės skėriai.

42. Alle deine Bäume und Früchte deines Landes wird das Ungeziefer fressen.

42. Le hanneton s'emparera de tous tes arbres, et du fruit de ton sol.

42. Toda tu arboleda y el fruto de tu tierra consumirá la langosta.

42 Al uw geboomte, en de vrucht uws lands zal het boos gewormte erfelijk bezitten.

42. Wszystkie drzewa twoje, i owoc ziemi, szaraócza pożre.

42. Minden fádat és földednek minden gyümölcsét megemészti a sáska.

42 Все дерева твои и плоды земли твоей погубит ржавчина.

42. Усї дерева твої й плоди землї твоєї хрущ поз'їдає.

43. Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi.

43. Muukalainen, joka sinun tykönäs on, ylennetään sinun ylitses, ja on alati ylinnä; mutta sinä alennetaan ja alati alinna olet.

43. Muucalainen cuin sinun tykönäs on yletän ja on alati ylinnä mutta sinä aletan ja alati alinna olet.

43. Se mucalainen quin sinun tykenes on/ pite sinun ylitzes astuman/ ia alati ylimeinen oleman. Mutta sinun teuty alasastu/ ia alati allamaata. (Se muukalainen kuin sinun tykönäsi on/ pitää sinun ylitsesi astuman/ ja alati ylimmäinen oleman. Mutta sinun täytyy alasastua/ ja alati alla maata.)

43 The traveler who is in the midst of you will mount up above you higher and higher and you will come down lower and lower.

43. The stranger that is within thee shall get up above thee very high; and thou shalt come down very low.

43. Den fremmede, som er midt iblandt dig, skal stige højere og højere op over dig; men du skal stige dybere og dybere ned.

43. Främlingen, som när dig är, skall stiga öfver dig, och alltid blifva öfverst; men du skall stiga neder, och alltid ligga under.

43. Se woöras, kes so jures on, peab paljo üllem ollema kui sinna: agga sinna pead ikka allamale minnema.

43. Tavo žemėje gyvenąs ateivis labai iškils virš tavęs, tu gi labai nusmuksi.

43. Der Fremdling, der bei dir ist, wird über dich steigen und immer oben schweben; du aber wirst heruntersteigen und immer unterliegen.

43. L'étranger qui sera au milieu de toi montera au-dessus de toi, de plus en plus haut, et toi, tu descendras de plus en plus bas;

43. El extranjero que estará en medio de tí subirá sobre tí encima, encima: y tú descenderás abajo, abajo.

43 De vreemdeling, die in het midden van u is, zal hoog, hoog boven u opklimmen; en gij zult laag, laag nederdalen.

43. Cudzoziemiec, który mieszka w pośrodku ciebie, urośnie nad cię znacznie; ale ty wielce poniżonym będziesz.

43. A jövevény, a ki közötted van, feljebb-feljebb emelkedik feletted, te pedig alább-alább szállasz.

43 Пришелец, который среди тебя, будет возвышаться над тобою выше и выше, а ты опускаться будешь ниже и ниже;

43. Приходень, що серед вас, підніметься висше і висше над тобою, а ти падати меш низше і низше.

44. Hän lainaa sinulle, mutta sinä et voi lainata hänelle. Hän tulee pääksi, mutta sinä hännäksi.

44. Hän lainaa sinulle, mutta ei sinä voi hänelle lainata. Hän on pää, ja sinun pitää hännän oleman.

44. Hän laina sinulle mutta et sinä woi hänelle lainata. Hän on pää ja sinun pitä hännän oleman.

44. Henen pite sinulle lainaman/ Mutta et sine woi henelle lainata. Henen pite Pään oleman/ ia sinun pite Hennen oleman. (Hänen pitää sinulle lainaaman/ Mutta et sinä woi hänelle lainata. Hänen pitää pään oleman/ ja sinun pitää hännän oleman.)

44 He will lend to you and you will not lend to him. He will be the head and you will be the tail.

44. He shall lend to thee, and thou shalt not lend to him: he shall be the head, and thou shalt be the tail.

44. Han skal laane dig, og du skal ikke laane ham; han skal være Hoved og du skal være Hale.

44. Han skall låna dig, men du skall intet låna honom: han skall vara hufvudet, och du skall vara stjerten.

44. Temma woib sulle laenada, agga sinna ei woi temmale laenada: temma saab Peaks ja sinna saad sawwaks.

44. Jis tau skolins, bet tu jam neturėsi ko skolinti. Jis bus galva, o tu uodega.

44. Er wird dir leihen, du aber wirst ihm nicht leihen; er wird das Haupt sein, und du wirst der Schwanz sein.

44. Il te prêtera, et tu ne lui prêteras point; il sera à la tête, et tu seras à la queue.

44. El te prestara a tí, y tú no prestarás a él: él será por cabeza, y tú serás por cola.

44 Hij zal u lenen, maar gij zult hem niet lenen; hij zal tot een hoofd zijn, en gij zult tot een staart zijn.

44. On będzie pożyczał tobie, a ty mu nie będziesz pożyczał, on będzie przedniejszy, a ty będziesz pośledniejszy.

44. Ő fog néked kölcsönt adni, és nem te kölcsönzöl néki; ő fej [23†] lesz, te pedig fark leszel.

44 он будет давать тебе взаймы, а ты не будешь давать ему взаймы; он будет главою, а ты будешь хвостом.

44. Він тобі пожичати ме, ти ж не будеш йому пожичати; він буде головою, а ти будеш хвостом.

45. Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut.

45. Ja kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sinua vainoovat, ja sinuun sattuvat, siihenasti ettäs hukut; ettes Herran sinun Jumalas ääntä kuullut, pitääkses hänen käskynsä ja säätynsä, jotka hän sinulle on käskenyt.

45. Ja caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles ja sinua wainowat ja sinuun sattuwat sijhenasti ettäs hucutetan ettes HERran sinun Jumalas ändä cuullut ja ettäs hänen käskyns ja oikeudens pidäisit jotca hän sinulle on käskenyt.

45. Ja caicki nämet Kirouxet pite sinun ylitzes tuleman/ ia sinua wainoman/ ia sattuman/ sihenasti ettes hucutetuxi tulet. Senteden/ ettet sine HERRAN sinun Jumalas ände cwllut ole/ ettes henen Keskyns ia Oikiudhens pidheisit/ iotca hen sinun keskenyt on. (Ja kaikki nämät kiroukset pitää sinun ylitsesi tuleman/ ja sinua wainooman/ ettet sinä HERRAN sinun Jumalasi ääntä kuullut ole/ ettäs hänen käskynsä ja oikeutensa pitäisit/ jotka hän sinun käskenyt on.)

45 And all these curses will come upon you and will pursue you and overtake you, till you are destroyed, because you listened not to the voice of Jehovah your God, to keep his commandments and his statutes which he commanded you,

45. Moreover all these curses shall come upon thee, and shall pursue thee, and overtake thee, till thou be destroyed; because thou hearkenedst not unto the voice of the LORD thy God, to keep his commandments and his statutes which he commanded thee:

45. Saa skulle alle disse Forbandelser komme over dig og forfølge dig og ramme dig, indtil du bliver ødelagt, fordi du ikke hørte Herren din Guds Røst, saa at du holdt hans Bud og hans Skikke, som han havde budet dig.

45. Och all denna förbannelsen skola komma öfver dig, och förfölja dig, och drabba uppå dig, tilldess du blifver omintet; derföre, att du Herrans dins Guds röst icke hört hafver, att du måtte hållit hans bud och rätter, som han dig budit hafver.

45. Ja so peäle tullewad keik need ärrawandumissed ja aiawad sind takka ja sawad sind kätte, kunni sind ärrakautakse: et sa Jehowa omma Jummala sanna ei wötnud kuulda, egga piddada temma käsko egga ta seädmissi, mis ta sind käsknud.

45. Tau ateis šitie prakeikimai, persekios ir pasivys tave, iki būsi sunaikintas, nes neklausei Viešpaties, savo Dievo, ir nevykdei Jo įstatymų bei įsakymų, kuriuos Jis tau davė.

45. Und alle diese Flüche werden über dich kommen und dich verfolgen und treffen, bis du vertilgt werdest, darum daß du der Stimme des HERRN, deines Gottes, nicht gehorcht hast, daß du seine Gebote und Rechte hieltest, die er dir geboten hat.

45. Et toutes ces malédictions viendront sur toi, et te poursuivront, et t'atteindront, jusqu'à ce que tu sois exterminé; parce que tu n'auras pas obéi à la voix de l'Éternel ton Dieu, pour garder ses commandements et ses statuts qu'il t'a prescrits.

45. Y vendrán sobre tí todas estas maldiciones, y perseguirte han, y alcanzarte han hasta que perezcas: por cuanto no habrás oido a la voz de Jehová tu Dios guardando sus mandamientos y sus estatutos, que él te mandó.

45 En al deze vloeken zullen over u komen, en u vervolgen, en u treffen, totdat gij verdelgd wordt; omdat gij der stem des HEEREN, uws Gods, niet gehoorzaam zult geweest zijn, om te houden Zijn geboden en Zijn inzettingen, die Hij u geboden heeft.

45. I przyjdą na cię wszystkie te przeklęstwa, i będą cię goniły i ogarną cię, aż zniszczejesz, ponieważeś nie był posłuszny głosowi Pana, Boga twego, aniś chował przykazania jego, i ustaw jego, któreć przykazał.

45. És ez átkok mind reád szállanak, és üldöznek téged és megteljesednek rajtad, míglen elpusztulsz; mert nem hallgattál az Úrnak, a te Istenednek szavára, hogy megtartottad volna az ő parancsolatait és rendeléseit, a melyeket parancsolt néked;

45 И придут на тебя все проклятия сии, и будут преследовать тебя и постигнут тебя, доколе не будешь истреблен, за то, что ты не слушал гласа Господа Бога твоего и не соблюдал заповедей Его и постановлений Его, которые Онзаповедал тебе:

45. І спадуть на тебе всї 'цї прокляття і гонити муть за тобою і постигнуть тебе, поки не погибнеш; бо не послухав єси голосу Господа, Бога твого, і не додержав ти заповідї і встанови його, що він заповідав їх тобі.

46. Ne jäävät merkkeinä ja ihmeinä sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti.

46. Sentähden ovat ne sinussa merkiksi ja ihmeiksi ja sinun siemenessäs ijankaikkisesti,

46. Sentähden owat ne sinus merkeixi ja ihmeixi ja sinun siemenesäs ijancaickisest.

46. Senteden pite Merkit ia Ihmeet sinus oleman ia sinun Siemeneses ijancaikisesta/ (Sentähden pitää merkit ja ihmeet sinussa oleman ja sinun siemenessäsi iankaikkisesti/)

46 and they will be upon you for a sign and for a wonder and upon your seed everlasting.

46. And they shall be upon thee for a sign and for a wonder, and upon thy seed for ever.

46. Og de skulle være til et Tegn og til et Vidunder paa dig og paa din Sæd evindeligen,

46. Derföre skola tecken och under varda på dig och dine säd till evig tid;

46. Ja peawad ollema immetähheks ja immeteuks sinno ja so suggu seas iggaweste.

46. Jie bus tau ir tavo palikuonims ženklu ir stebalu per amžius.

46. Darum werden Zeichen und Wunder an dir sein und an deinem Samen ewiglich,

46. Et elles seront sur toi et sur ta postérité à jamais, comme un signe et un prodige.

46. Y serán en tí por señal y por milagro, y en tu simiente para siempre:

46 En zij zullen onder u tot een teken, en tot een wonder zijn, ja, onder uw zaad tot in eeuwigheid.

46. A będą te plagi na tobie i na nasieniu twem, za znak i za cud aż na wieki.

46. És rajtad lesznek jelül és csudául, és a te magodon mind örökké.

46 они будут знамением и указанием на тебе и на семени твоем вовек.

46. І будуть сї прокляття на тобі ознакою й дивом і на твому насїнню по віки.

47. Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea,

47. Ettes palvellut Herraa sinun Jumalaas iloisella ja riemuisella sydämellä, koska sinulla kaikkinaista kyllä oli.

47. Ettes palwellut HERra sinun Jumalatas iloisella ja riemuisella sydämellä cosca sinulla caickinaista kyllä oli.

47. ettei sine ole paluellut sinun HERRAS Jumalas iloisan ia riemiusan Sydhemen cansa/ coska sinulla Caikinaisia kylle oli. (ettei sinä ole palwellut sinun HERRAS Jumalaas iloisen ja riemuisen sydämen kanssa/ koska sinulla kaikkinaisia kyllä on.)

47 Because you served not Jehovah your God with joyfulness and with gladness of heart, by reason of the abundance of all things,

47. Because thou servedst not the LORD thy God with joyfulness, and with gladness of heart, for the abundance of all things;

47. efterdi du ikke tjente Herren din Gud i Glæde og med Hjertens Lyst, fordi du havde alting i Overflod.

47. Att du icke hafver tjent Herranom dinom Gud med gladt och lustigt hjerta, då du allahanda nog hade.

47. Sepärrast et sa ei olle Jehowa omma Jummalat teninud röömsa ja hea süddamega keige rohke hea eest.

47. Netarnavai Viešpačiui, savo Dievui, su džiaugsmu ir linksma širdimi, turėdamas visko,

47. daß du dem HERRN, deinem Gott, nicht gedient hast mit Freude und Lust deines Herzens, da du allerlei genug hattest,

47. Parce que tu n'auras point servi l'Éternel ton Dieu avec joie et de bon cœur dans l'abondance de toutes choses,

47. Por cuanto no serviste a Jehová tu Dios con alegría y con bondad de corazón por la abundancia de todas las cosas.

47 Omdat gij den HEERE, uw God, niet gediend zult hebben met vrolijkheid en goedheid des harten, vanwege de veelheid van alles;

47. Dla tego, żeś nie służył Panu, Bogu twemu, z uciechą, i z weselem serca, mając wszystkiego dostatek.

47. A miatt, hogy nem szolgáltad az Urat, a te Istenedet örömmel és [24†] jó szívvel, mindennel bővölködvén:

47 За то, что ты не служил Господу Богу твоему с веселием и радостью сердца, при изобилии всего,

47. За те, що ти не служив Господеві, Богу твому, радїючи серцем у всїх достатках,

48. on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa.

48. Ja sinun pitää palveleman vihollisias, jotka Herra lähettää sinun päälles, nälässä ja janossa, alastomuudessa ja kaikkinaisessa puutteessa. Ja hän panee sinun kaulaas rautaisen ikeen, siihenasti että hän sinun hukuttaa.

48. Ja sinä palwelet wiholisias jotca sinulle HERra lähettä näljäs ja janos alastomudes ja caickinaises puuttumises. Ja hän pane sinun caulaas rautaisen iken sijhenasti että hän sinun hucutta.

48. Ja sinun pite wiholises/ iotca sinulle HERRA tygelehettepi/ Nelghies ia Janos palueleman/ Alastomudhes/ ia caikinaisis waiuois. Ja hen pite sinun Caulas päle/ ydhen Rautaisen Ikeen paneman/ sihenasti ette sinun hucutta. (Ja sinun pitää wihollisesi/ jotka sinulle HERRA tykö lähettääpi/ nälässä ja janossa palweleman/ alastomuudessa/ ja kaikkinaisissa waiwoissa. Ja hän pitää sinun kaulasi päälle/ yhden rautaisen ikeen paneman/ siihenasti että sinun hukuttaa.)

48 therefore you will serve your enemies that Jehovah will send against you, in hunger and in thirst and in nakedness and in want of all things. And he will put a yoke of iron upon your neck, until he has destroyed you.

48. Therefore shalt thou serve thine enemies which the LORD shall send against thee, in hunger, and in thirst, and in nakedness, and in want of all things: and he shall put a yoke of iron upon thy neck, until he have destroyed thee.

48. Og du skal tjene dine Fjender, som Herren skal udsende imod dig, i Hunger og i Tørst, i Nøgenhed og i alle Haande Mangel; og han skal lægge et Jernaag paa din Hals, indtil han ødelægger dig.

48. Och du skall tjena dinom fienda, som Herren dig tillskickandes varder, i hunger och törst, i nakenhet och allahanda nöd; och han skall lägga på din hals ett jernok, tilldess han förgör dig.

48. Siis pead sa ommad waenlassed, mis Jehowa so peäle läkkitab, tenima nälgas ja jannus ja allasti, ja kui sul keikist pudo on; ja ta panneb so kaela peäle ühhe raud-ikke, kunni ta sind saab ärrakautanud.

48. tai tarnausi priešui, kurį Viešpats tau siųs; kęsi badą, troškulį, nepriteklių ir vargą. Jis uždės tau geležinį jungą, kol tave sunaikins.

48. Und du wirst deinem Feinde, den dir der HERR zuschicken wird, dienen in Hunger und Durst, in Blöße und allerlei Mangel; und er wird ein eisernes Joch auf deinen Hals legen, bis daß er dich vertilge.

48. Tu serviras, dans la faim, dans la soif, dans la nudité et dans la disette de toutes choses, ton ennemi que Dieu enverra contre toi; et il mettra un joug de fer sur ton cou, jusqu'à ce qu'il t'ait exterminé.

48. Y servirás a tus enemigos, que Jehová enviare contra tí, con hambre, y con sed, y con desnudez, y con falta de todas las cosas: y él pondrá yugo de hierro sobre tu cuello hasta destruirte.

48 Zo zult gij uw vijanden, die de HEERE onder u zenden zal, dienen, in honger en in dorst, en in naaktheid, en in gebrek van alles; en Hij zal een ijzeren juk op uw hals leggen, totdat Hij u verdelge.

48. I będziesz nieprzyjaciołom twoim, które na cię Pan pośle, służył w głodzie, i w pragnieniu, i w nagości, i w niedostatku wszystkiego; i włoży jarzmo żelazne na szyję twoję, aż cię wniwecz obróci.

48. Szolgálod majd a te ellenségeidet, a kiket reád bocsát [25†] az Úr, éhen és szomjan, mezítelen és mindennek szűkiben; és vasigát vet a te nyakadra, míglen elpusztít téged.

48 будешь служить врагу твоему, которого пошлет на тебя Господь, в голоде, и жажде, и наготе и во всяком недостатке; он возложит на шею твою железное ярмо, так что измучит тебя.

48. Служити меш ворогам твоїм, що пішле їх на тебе Господь, в голодї й холодї терплючи смагу і недостаток у всьому. І положить він зелїзне ярмо на шию тобі, поки не знївечить тебе.

49. Herra nostaa sinua vastaan kaukaisen kansan, joka tulee maan äärestä lentäen niinkuin kotka, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä;

49. Herra lähettää kansan sinun päälles taampaa maailman äärestä, niinkuin kotka lentäis, kansan, jonka puhetta et sinä ymmärrä,

49. HERra lähettä Canssas sinun päälles taamba mailman ärestä nijncuin cotcan jonga puhetta et sinä ymmärrä.

49. HERRAN pite ydhen Canssan sinun ylitzes lehettemen/ taambata Mailman äreste/ ninquin iocu Cotca lende/ ionga Puhet et sine ymmerdhe/ (HERRAN pitää yhden kansan sinun ylitsesi lähettämän/ taaempata maailman äärestä/ niinkuin joku kotka lentää/ jonka puhetta et sinä ymmärrä.)

49 Jehovah will bring a nation against you from far, from the end of the earth, as the eagle flies, a nation whose tongue you will not understand,

49. The LORD shall bring a nation against thee from far, from the end of the earth, as swift as the eagle flieth; a nation whose tongue thou shalt not understand;

49. Herren skal føre et Folk op over dig langt fra, fra Jordens Ende, som Ørnen i Flugt, et Folk, hvis Tungemaal du ikke forstaar,

49. Herren skall låta folk komma på dig fjerranefter ifrå verldenes ända, såsom en örn flyger, hvilkets mål du icke förstå kan;

49. Jehowa toob kaugelt ma-ilma otsast so peäle ühhe rahwa, otsekui suur kotkas lennab, üks rahwas, kelle keelt sa ei moista:

49. Jis atves tautą iš pačių žemės pakraščių, kuri puls tave kaip erelis; jos kalbos tu nesuprasi.

49. Der HERR wird ein Volk über dich schicken von ferne, von der Welt Ende, wie ein Adler fliegt, des Sprache du nicht verstehst,

49. L'Éternel fera lever contre toi, de loin, du bout de la terre, une nation qui volera comme l'aigle, une nation dont tu n'entendras point la langue,

49. Jehová traerá sobre tí gente de léjos, del cabo de la tierra, que vuele como águila, gente cuya lengua no entiendas;

49 De HEERE zal tegen u een volk verheffen van verre, van het einde der aarde, gelijk als een arend vliegt; een volk, welks spraak gij niet zult verstaan;

49. Przywiedzie Pan na cię naród z daleka, od koóczyn ziemi, który przyleci jako orzeł, naród, którego języka nie zrozumiesz.

49. Hoz az Úr ellened népet [26†] meszszünnen, a földnek széléről, nem különben, a mint repül a [27†] sas; oly népet, a melynek nyelvét nem érted;

49 Пошлет на тебя Господь народ издалека, от края земли: как орелналетит народ, которого языка ты не разумеешь,

49. Господь наведе на тебе нарід здалека, з кіньця землї; як орел злетить на тебе народ, якого мови ти не розумієш;

50. tuimakatseisen kansan, joka ei armahda vanhaa eikä sääli nuorta.

50. Häpeemättömän kansan, joka ei karta vanhaa eikä armaitse nuorukaista,

50. Häpiämättömän Canssan joca ei carta wanha eikä armaidze nuorucaista.

50. yxi häpiemetoin Canssa/ ioca ei waaroi sen Wanhan Personata/ eike armaitze site Noricaista/ (Yksi häpeämätöin kansa/ joka ei waro sen wanhan persoonata/ eikä armahda sitä nuorukaista/)

50 a nation of fierce countenance, that will not regard the person of the old, nor show favor to the young,

50. A nation of fierce countenance, which shall not regard the person of the old, nor shew favour to the young:

50. et ublu Folk, som ikke skal agte den gamles Person og ej være den unge naadig.

50. Ett skamlöst folk, det icke skall hafva försyn för dens gamlas person, ej heller mildt är för den unga;

50. Üks jultund rahwas, kes wannast ei pea luggu, ja ei heida armo nore peäle,

50. Žiaurią tautą, kuri neaplenks seno nė pagailės jauno.

50. ein freches Volk, das nicht ansieht die Person des Alten noch schont der Jünglinge.

50. Une nation au visage farouche, qui n'aura ni égard pour le vieillard, ni pitié pour l'enfant;

50. Gente fiera de rostro, que no alzará el rostro al viejo, ni perdonará al niño.

50 Een volk, stijf van aangezicht, dat het aangezicht des ouden niet zal aannemen, noch den jonge genadig zijn.

50. Naród srogi, który nie będzie miał względu na starego ani się nad dziecięciem zmiłuje;

50. Vad tekintetű népet, a mely nem tiszteli [28†] a vén embert, és a gyermeknek nem kedvez:

50 народ наглый, который не уважит старца и не пощадит юноши;

50. Народ безмилосердний, такий, що не вважати ме на старих людей і над дїтворою не змилосердується;

51. Se syö sinun karjasi hedelmän ja maasi hedelmän, kunnes sinä tuhoudut; se ei jätä sinulle mitään, ei jyviä ei viiniä eikä öljyä, ei raavaittesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoita, kunnes on tehnyt sinusta lopun.

51. Ja syö karjas hedelmän ja maas hedelmän, siihenasti ettäs hukut, eikä jätä sinulle mitäkään jyvistä, viinasta, öljystä, karjan eli lammasten hedelmästä, siihenasti että hän sinun kadottaa,

51. Ja syö sinun carjas hedelmän ja sinun maas hedelmän sijhenasti ettäs hucutetan. Ja ei hän sinulle jätä mitäkän jywist wijnast öljyst carjan eli lammasten hedelmäst sijhenasti että hän sinun cadotta.

51. Ja pite culuttaman sinun Carias hedhelmen/ ia sinun Maas hedhelmen/ sihenasti ette sine hucutetuxi tulet. Ja ei henen pidhe sinulle ylitze iettemen miteken Jyuist/ winast/ Oliust/ Cariain eli Lambain hedhelmest/ sihenasti hen sinun cadhotta. (Ja pitää kuluttaman sinun karjasi hedelmän/ ja sinun maasi hedelmän/ siihenasti että sinä hukutetuksi tulet. Ja ei hänen pidä sinulle ylitse jättämän mitäkään jywistä/ wiinasta/ öljystä/ karjain eli lampain hedelmästä/ siihen asti hän sinun kadottaa.)

51 and will eat the fruit of your cattle and the fruit of your ground, until you are destroyed, that also will not leave you grain, new wine, or oil, the increase of your cattle, or the young of your flock, until they have caused you to perish.

51. And he shall eat the fruit of thy cattle, and the fruit of thy land, until thou be destroyed: which also shall not leave thee either corn, wine, or oil, or the increase of thy kine, or flocks of thy sheep, until he have destroyed thee.

51. Og det skal fortære dit Kvægs Frugt og dit Lands Frugt, indtil du bliver ødelagt, og det skal ikke efterlade dig Korn, ny Vin eller Olie, dine Øksnes Affødning eller dit smaa Kvægs Yngel, indtil det faar dig tilintetgjort.

51. Och skall förtära fruktena af din boskap, och fruktena af ditt land, tilldess han förgör dig; och skall intet låta dig qvart blifva, i korn, vin, oljo, i frukt af fä eller får, tilldess han gör dig omintet;

51. Ja sööb ärra so lojuste suggu ja so Ma wilja, kunni sa ärrakaud; kes sulle ei jätta jälle wilja, ei wärsket wina egga ölli, ei so härge suggu egga so puddolojuste karjasid, kunni ta sind saab hukka saatnud.

51. Ji valgys tavo galvijus ir žemės derlių. Ji tau nepaliks kviečių, vyno, aliejaus, jaučių ir avių ir tu būsi sunaikintas.

51. Es wird verzehren die Frucht deines Viehs und die Frucht deines Landes, bis du vertilgt werdest; und wird dir nichts übriglassen an Korn, Most, Öl, an Früchten der Rinder und Schafe, bis daß dich's umbringe;

51. Qui mangera le fruit de ton bétail, et le fruit de ton sol, jusqu'à ce que tu sois exterminé; qui ne te laissera de reste ni froment, ni vin, ni huile, ni portée de tes vaches et de tes brebis, jusqu'à ce qu'elle t'ait détruit.

51. Y comerá el fruto de tu bestia y el fruto de tu tierra, hasta que perezcas: y no te dejará grano, ni mosto, ni aceite, ni la cria de tus vacas, ni los rebaños de tus ovejas hasta destruirte.

51 En het zal de vrucht uwer beesten, en de vrucht uws lands opeten, totdat gij verdelgd zult zijn; hetwelk u geen koren, most noch olie, voortzetting uwer koeien noch kudden van uw klein vee zal overig laten, totdat Hij u verdoe.

51. I pożre owoc bydła twego, i owoc ziemi twojej, aż cię zniszczy; i nie zostawić zboża, moszczu, ani świeżej oliwy, ani stad wołów twoich, ani trzód owiec twoich, aż cię wygubi;

51. És felemészti a te barmodnak tenyészését és a te földednek gyümölcsét, mígnem kipusztulsz; a mely nem hágy néked a te gabonádból, borodból, olajodból, és a te teheneidnek fajzásából, juhaidnak elléséből, mígnem kiveszít téged.

51 и будет он есть плод скота твоего и плод земли твоей, доколе не разорит тебя, так что не оставит тебе ни хлеба, ни вина, ни елея, ни плода волов твоих, ни плода овец твоих, доколе не погубит тебя;

51. Що пожирати ме плід скотини твоєї і вроджай землї твоєї, поки не знищить тебе; що не оставить тобі нї зерна, нї вина, нї олїї, нї плоду дрібної скотини, поки знищить тебе.

52. Ja se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi, kunnes korkeat ja lujat muurisi, joihin sinä luotit, kukistuvat kaikkialla maassasi. Se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi kaikkialla sinun maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

52. Ja ahdistaa sinua kaikissa porteissas, siihenasti että hän kukistaa maahan korkiat ja vahvat muuris, joihin sinä luotat, kaikissa maakunnissas; ja sinä ahdistetaan kaikissa porteissas, koko sinun maassas, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on.

52. Ja ahdista sinua caikisa sinun porteisas sijhenasti että hän cukista maahan sinun corkiat ja wahwat muuris joihins idzes luotat caikisa sinun maacunnisas. Ja sinä ahdistetan caikisa sinun porteisas sinun coco maasas jonga HERra sinun Jumalas sinulle andanut on.

52. Ja pite sinua adhistaman caikissa sinun Portisas/ sihenasti ette Hen mahanlaske sinun Corkiat ia wahwat Muris/ ioinen päle sine itzes lootat/ caikissa sinun Maakunnisas. Ja sinun pite adhistettaman caikissa sinun Portisas/ sinun coco Maasas/ Jonga sinun HERRAS Jumalas sinulle andanut on. (Ja pitää sinua ahdistaman kaikissa sinun portissasi/ siihen asti että hän maahan laskee sinun korkiat ja wahwat muurisi/ joiden päälle sinä itsesi luotat/ kaikissa sinun maakunnissasi. Ja sinun pitää ahdistettaman kaikissa sinun portissasi/ sinun koko maassasi/ Jonka sinun HERRAS Jumalasi sinulle antanut on.)

52 And they will besiege you in all your gates, until your high and fortified walls come down, in which you trusted, throughout all your land. And they will besiege you in all your gates throughout all your land, which Jehovah your God has given you.

52. And he shall besiege thee in all thy gates, until thy high and fenced walls come down, wherein thou trustedst, throughout all thy land: and he shall besiege thee in all thy gates throughout all thy land, which the LORD thy God hath given thee.

52. Og det skal ængste dig inden alle dine Porte, indtil dine høje og befæstede Mure falde ned, som du forlader dig paa i hele dit Land; ja det skal ængste dig inden alle dine Porte i dit ganske Land, som Herren din Gud har givet dig.

52. Och skall tränga dig i alla dina portar, tilldess han nederlägger dina höga och fasta murar, der du på förlåter dig i allo dino lande; och du skall trängd varda i alla dina portar, i hela dino lande, som Herren din Gud dig gifvit hafver.

52. Ja teeb sulle kitsast kätte keikis so wärrawis, kunni so körged ja kindlad mürid mahhatullewad, mis peäle sa lodad keik ommal maal; ja teeb sulle kitsast kätte keikis so wärrawis; keik so maal, mis Jehowa so Jummal sulle annud.

52. Jie puls tavo miestus ir sugriaus stiprius ir aukštus mūrus, kuriais pasitikėjai. Apguls miestus visame tavo krašte, kurį Viešpats, tavo Dievas, tau davė.

52. und wird dich ängsten in allen deinen Toren, bis daß es niederwerfe deine hohen und festen Mauern, darauf du dich verläßt, in allem deinem Lande; und wirst geängstet werden in allen deinen Toren, in deinem ganzen Lande, das dir der HERR, dein Gott, gegeben hat.

52. Et elle t'assiégera dans toutes tes portes, jusqu'à ce que tes murailles hautes et fortes sur lesquelles tu te fiais, tombent dans tout ton pays; elle t'assiégera dans toutes tes portes, dans tout le pays que l'Éternel ton Dieu t'aura donné.

52. Y ponerte ha cerco en todas tus ciudades, hasta que caigan tus muros altos y encastillados, en que tú confias, en toda tu tierra: y cercarte ha en todas tus ciudades y en toda tu tierra, que Jehová tu Dios te dió.

52 En het zal u beangstigen in al uw poorten, totdat uw hoge en vaste muren nedervallen, op welke gij vertrouwdet in uw ganse land; ja, het zal u beangstigen in al uw poorten, in uw ganse land, dat u de HEERE, uw God, gegeven heeft.

52. I oblęże cię we wszystkich bramach twoich, aż upadną mury twe wysokie i obronne, w którycheś ty ufał po wszystkiej ziemi twojej; oblęże cię we wszystkich bramach twoich, po wszystkiej ziemi twojej, którą da Pan, Bóg twój tobie.

52. És megszáll téged minden városodban, míglen leomolnak a te magas és erős kőfalaid, a melyekben bízol, minden te földeden: megszáll téged minden városodban, minden te földeden, a melyet az Úr, a te Istened ád néked.

52 и будет теснить тебя во всех жилищах твоих, доколе во всей земле твоейне разрушит высоких и крепких стен твоих, на которые ты надеешься; ибудет теснить тебя во всех жилищах твоих, во всей земле твоей, которую Господь Бог твой дал тебе.

52. І пооблягає він у тебе всї брами твої, поки не зруйнує по всїй землї твоїй високі і укріплені мури, на котрих ти вповав; і пооблягає він у тебе всї оселї по всїй землї твоїй, що надїлив тобі Господь, Бог твій.

53. Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

53. Sinun täytyy syödä ruumiis hedelmän, poikais ja tytärtes lihan, jotka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on, siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla sinun vihollises sinua ahdistavat.

53. SInun täyty syödä sinun ruumis hedelmän sinun poicas ja tyttäres lihan jotca HERra sinun Jumalas sinulle andanut on sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises sinua ahdistawat.

53. Sinun teuty sömen sinun Rumis hedhelmen/ sinun Poicas ia sinun Tytteres Liha/ iotca sinun HERRAS Jumalas sinulle andanut on/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman. (Sinun täytyy syömän sinun ruumiisi hedelmän/ sinun poikasi ja sinun tyttäresi liha/ jotka sinun HERRASI Jumalasi sinulle antanut on/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman.)

53 And you will eat the fruit of your own body, the flesh of your sons and of your daughters, whom Jehovah your God has given you, in the siege and in the distress with which your enemies will distress you.

53. And thou shalt eat the fruit of thine own body, the flesh of thy sons and of thy daughters, which the LORD thy God hath given thee, in the siege, and in the straitness, wherewith thine enemies shall distress thee:

53. Og du skal æde dit Livs Frugt, Kødet af dine Sønner og af dine Døtre, som Herren din Gud har givet dig, i Belejring og i Trang, hvormed din Fjende skal trænge dig.

53. Du skall äta fruktena af ditt eget lif; dins sons och dine dotters kött, som Herren din Gud dig gifvit hafver, i den ångest och nöd, som din fiende dig uti tvinga skall;

53. Ja sinna sööd ärra omma ihho suggu, omma poegade ja omma tüttarte lihha, mis Jehowa so Jummal sulle on annud; siis kui lin kinni ja ahhastus kä on, kui so waenlane sind ahhastab.

53. Tu valgysi savo kūno vaisių, savo sūnų ir dukterų, kuriuos Dievas tau duos, kūnus, apsuptyje ir suspaudime, kuriais vargins tave tavo priešas.

53. Du wirst die Frucht deines Leibes essen, das Fleisch deiner Söhne und Töchter, die dir der HERR, dein Gott, gegeben hat, in der Angst und Not, womit dich dein Feind bedrängen wird,

53. Et tu mangeras, durant le siège et dans l'extrémité où ton ennemi te réduira, le fruit de tes entrailles, la chair de tes fils et de tes filles, que l'Éternel ton Dieu t'aura donnés.

53. Y comerás el fruto de tu vientre, la carne de tus hijos y de tus hijas, que Jehová tu Dios te dió, en el cerco y en la angustia con que te angustiará tu enemigo.

53 En gij zult eten de vrucht uws buiks, het vlees uwer zonen en uwer dochteren, die u de HEERE, uw God, gegeven zal hebben; in de belegering en in de benauwing, waarmede uw vijanden u zullen benauwen

53. I będziesz jadł płód żywota twego, ciało synów twoich, i córek twoich, któreć dał Pan, Bóg twój, w onem oblężeniu i ściśnieniu, którem cię ściśnie nieprzyjaciel twój.

53. És megeszed a te méhednek gyümölcsét, a te fiaidnak [29†] és leányidnak húsát, a kiket ád néked az Úr, a te Istened — a megszállás és szorongattatás alatt, a melylyel megszorongat téged a te ellenséged.

53 И ты будешь есть плод чрева твоего, плоть сынов твоих и дочерей твоих, которых Господь Бог твой дал тебе, в осаде и в стеснении, в которомстеснит тебя враг твой.

53. А ти їсти меш плід нїдра твого, тїло синів твоїх і дочок твоїх, що дав тобі Господь, Бог твій, в час облоги і в тїснотї, як тїснити муть тебе вороги твої.

54. Hempeästi ja hekumallisesti elänyt mies sinun keskuudessasi katselee silloin karsaasti veljeänsä ja vaimoaan, joka hänen sylissänsä on, ja jäljellä olevia lapsiaan, jotka hän on jättänyt henkiin;

54. Se mies, joka ennen sangen herkullisesti ja hekumassa teidän seassanne eli, ei pidä suoman veljellensä ja vaimollensa, joka on hänen sylissänsä, ja sille joka on vielä jäänyt hänen pojistansa, jääneitä tähteitänsä,

54. Nijn että jocu mies cuin ennen sangen hercullisest ja hecumas teidän seasan eli ei pidä hänen weljellens ja waimollens cuin on hänen sylisäns ja pojallens joca on wielä jäänyt hänen pojistans/

54. Nin ette iocu Inhiminen/ quin ennen sangen Herculisesta ia Hecumis/ teiden seassan elenyt on/ ei pidhe henen Weliellens/ ia sille waimollens quin on henen sylisens ia sille Poiallens ioca wiele on ylitze ienyt henen Poistans/ (Niin että joku ihminen/ kuin ennen sangen herkullisesti ja hekumissa/ teidän seassan elänyt on/ ei pidä hänen weljellensä/ ja sille waimollensa kuin on hänen sylissänsä ja sille pojallensa joka wielä on ylitse jäänyt hänen pojistansa/)

54 The man who is tender among you* and very delicate, his eye will be evil toward his brother and toward the wife of his bosom and toward the remnant of his sons whom he has remaining,

54. So that the man that is tender among you, and very delicate, his eye shall be evil toward his brother, and toward the wife of his bosom, and toward the remnant of his children which he shall leave:

54. Den Mand, som var blødagtig hos dig og saare kræsen, han skal ikke unde sin Broder eller Hustruen i sin Arm eller sine øvrige Sønner, som han har tilbage,

54. Så att en man, som tillförene kräseliga och i mycken vällust ibland eder lefvat hafver, skall missunna sinom broder, och hustrune som i hans famn är, och sonenom som ännu igenlefder är af hans söner;

54. Selle mehhe silm, kes so jures el ja wägga himmokas olli, on kurri omma wenna peäle, ja naese peäle kes ta sülles, ja omma üllejänud laste peäle mis temmale jälle jänud:

54. Net aukštos kilmės ir išlepintas vyras bus negailestingas savo broliui, mylimai žmonai ir savo likusiems vaikams.

54. daß ein Mann, der zuvor sehr zärtlich und in Üppigkeit gelebt hat unter euch, wird seinem Bruder und dem Weibe in seinen Armen und dem Sohne, der noch übrig ist von seinen Söhnen, nicht gönnen,

54. L'homme le plus tendre et le plus délicat d'entre vous regardera d'un œil d'envie son frère, et sa femme bien-aimée, et le reste de ses enfants qu'il aura épargnés,

54. El hombre tierno en tí y el muy delicado, su ojo será maligno para con su hermano, y para con la mujer de su seno, y para con el resto de sus hijos, que le quedaren;

54 Aangaande den man, die teder onder u, en die zeer wellustig geweest is, zijn oog zal kwaad zijn tegen zijn broeder, en tegen de huisvrouw zijns schoots, en tegen zijn overige zonen, die hij overgehouden zal hebben;

54. Mąż pieszczotliwy między wami, i w rozkoszy wychowany, będzie zajrzał bratu swemu, i własnej żonie swej, i ostatkowi synów swych, który pozostanie.

54. A te közötted való finnyás és igen kedvére nevekedett férfi is irígy szemmel tekint az ő atyjafiára, az ő szeretett feleségére és fiainak maradékrészére, a kik megmaradtak még.

54 Муж, изнеженный и живший между вами в великой роскоши, безжалостным оком будет смотреть на брата своего, на жену недра своего и на остальных детей своих, которые останутся у него,

54. Чоловік самий рознїжений і мяхкого серця між вами, дивити меться завидним оком на брата свого, і на жінку серця свого і на других дїтей, що живими оставив,

55. kenellekään heistä hän ei anna lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole mitään muuta jäljellä, siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut kaikissa sinun porteissasi.

55. Annettaa jonkun niistä hänen poikainsa lihasta, jota hän syö; ettei hänellä mitäkään muuta ole kaikesta hyvyydestänsä siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla vihollises ahdistaa sinua kaikissa porteissas.

55. Suoman annetta jongun nijstä hänen poicains lihasta jota hän syö ettei hänellä mitäkän muuta ole caikesta hywydestäns sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises ahdista sinua caikisa sinun porteisas.

55. szooman annetta iongun nijste/ Henen Poians Lihasta/ iosta hen söpi/ Senuoxi ettei henelle miteken muta ole caikista Hywydhestens/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman caikissa sinun Porteisas. (suoman annettaa jonkun niistä/ Hänen pojansa lihasta/ josta hän syöpi/ Sen wuoksi ettei hänellä mitäkään muuta ole kaikista hywyydestänsä/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman kaikissa sinun porteissasi.)

55 so that he will not give to any of them of the flesh of his sons whom he will eat, because he has nothing left to him, in the siege and in the distress with which your enemy will distress you in all your gates.

55. So that he will not give to any of them of the flesh of his children whom he shall eat: because he hath nothing left him in the siege, and in the straitness, wherewith thine enemies shall distress thee in all thy gates.

55. at give en af dem af sine Sønners Kød, hvilket han æder, fordi intet er levnet ham i den Belejring og Trang, hvormed din Fjende skal trænge dig inden dine Porte.

55. Att gifva någromdera af sins sons kött, der han af äter; efter han nu intet mer hafver af alla sina ägodelar, i den ångest och nöd, som din fiende dig med tvinga skall uti alla dina portar.

55. Et ta ühhelegi neist ei anna omma laste lihhast mis ta sööb, et ta ei jätta temmale middagi, kui lin kinni ja ahhastus kä on, kui so waenlane sind ahhastab keikis so wärrawis.

55. Jis jiems neduos savo vaikų mėsos, kurią pats valgys, nes nieko kito nebeturės priešo apgultame mieste.

55. zu geben jemand unter ihnen von dem Fleisch seiner Söhne, das er ißt, sintemal ihm nichts übrig ist von allem Gut in der Angst und Not, womit dich dein Feind bedrängen wird in allen deinen Toren.

55. Et ne donnera à aucun d'eux de la chair de ses enfants, qu'il mangera, parce qu'il ne lui restera rien du tout, durant le siège et dans l'extrémité où ton ennemi te réduira dans toutes tes portes.

55. Para no dar a alguno de ellos de la carne de sus hijos, que el comerá, porque no le habrá quedado en el cerco, y en el apretura con que tu enemigo te apretará en todas tus ciudades.

55 Dat hij niet aan een van die zal geven van het vlees zijner zonen, die hij eten zal, omdat hij voor zich niets heeft overgehouden; in de belegering en in de benauwing, waarmede uw vijand u in al uw poorten zal benauwen.

55. I nie udzieli żadnemu z nich z mięsa synów swych, które jeść będzie, przeto że mu nie zostało nic inszego w oblężeniu i ściśnieniu, którem cię ściśnie nieprzyjaciel twój we wszystkich bramach twoich.

55. Hogy ne kelljen adnia azok közül senkinek az ő fiainak húsából, a mit eszik, mivelhogy semmi egyebe nem marad a megszállás és szorongattatás alatt, a melylyel megszorongat téged a te ellenséged minden városodban.

55 и не даст ни одному из них плоти детей своих, которых он будет есть, потому что у него не останется ничего в осаде и в стеснении, в котором стеснит тебя враг твой во всех жилищах твоих.

55. Щоб не подїлитись нї з ким тїлом дїтей своїх, що їх їсти ме; бо нїщо не зосталось йому під час облоги і тїсноти, як тїснити ме тебе ворог твій по всїх оселях твоїх.

56. Hempeästi ja hekumallisesti elänyt nainen sinun keskuudessasi, joka hekumassaan ja hempeydessään ei edes yrittänyt laskea jalkaansa maahan, katselee silloin karsaasti miestä, joka hänen sylissänsä on, ja poikaansa ja tytärtänsä

56. Vaimo teidän seassanne, joka ennen herkullisesti ja hekumassa elänyt on, niin ettei hän malttanut jalkaansa laskea maan päälle herkun ja hekuman tähden, ei pidä suoman miehellensä, joka hänen sylissänsä lepää, ja pojallensa ja tyttärellensä

56. Waimo teidän seasan cuin ennen hercullisest ja hecumas elänyt on nijn ettei hän malttanut jalcans laske maan päälle hercun ja hecuman tähden ei suo hänen miehellens joca hänen sylisäns lepä ja hänen pojallens ja tyttärellens/

56. Yxi Waimo teiden seassan/ quin ennen herculisest ia Hecumis elenyt on/ nin ettei Hen maltanut ialcans laske Maan päle Hercun ia Hecuman teden/ eipe sen pidhe szooman Miehellens/ ioca henen Sylisens lepe/ ia henen Poiallens ia Tytterellens (Yksi waimo teidän seassan/ kuin ennen herkullisesti ja hekumassa elänyt on/ niin ettei hän malttanut jalkansa laskea maan päälle herkun ja hekuman tähden/ eipä sen pidä suoman miehellensä/ joka hänen sylissänsä lepää/ ja heidän pojallensa ja tyttärellensä)

56 The tender and delicate woman among you*, who would not adventure to set the sole of her foot upon the ground for delicateness and tenderness, her eye will be evil toward the husband of her bosom and toward her son and toward her daughter,

56. The tender and delicate woman among you, which would not adventure to set the sole of her foot upon the ground for delicateness and tenderness, her eye shall be evil toward the husband of her bosom, and toward her son, and toward her daughter,

56. Hun, som har været saa blødagtig og kræsen hos dig, at hun ikke har forsøgt at sætte sin Fodsaale paa Jorden for Kræsenhed og Blødagtighed, skal ikke unde sin Mand i sin Arm eller sin Søn eller sin Datter

56. En qvinna ibland eder, som tillförene kräseliga och i vällust lefvat hafver, så att hon icke hafver försökt sätta sin fot på jordena för kräselighets och vällusts skull, hon skall icke unna mannenom som i hennes famn är, och sinom son, och sine dotter,

56. Se el ja himmokas naene so jures, kes ei olle öppind omma jallatalla mahhapanna, et ta maijas on ja ennast ellitab, selle silm on kurri mehhe peäle, kes ta sülles, ja omma poia peäle ja omma tütre peäle:

56. Jautri ir išlepinta moteris, nepratusi vaikščioti basa, bus negailestinga savo mylimam vyrui, sūnui ir dukteriai

56. Ein Weib unter euch, das zuvor zärtlich und in Üppigkeit gelebt hat, daß sie nicht versucht hat, ihre Fußsohle auf die Erde zu setzen, vor Zärtlichkeit und Wohlleben, die wird ihrem Manne in ihren Armen und ihrem Sohne und ihrer Tochter nicht gönnen

56. La plus tendre et la plus délicate d'entre vous, qui, par mollesse et par délicatesse, n'eût point essayé de mettre la plante de son pied sur la terre, regardera d'un œil d'envie son mari bien-aimé, son fils et sa fille,

56. La tierna en tí y la delicada, que nunca la planta de su pié probó a estar sobre la tierra de ternura y delicadez, su ojo será maligno para con el marido de su seno, y para con su hijo y para con su hija,

56 Aangaande de tedere en wellustige vrouw onder u, die niet verzocht heeft haar voetzool op de aarde te zetten, omdat zij zich wellustig en teder hield; haar oog zal kwaad zijn tegen den man haars schoots, en tegen haar zoon, en tegen haar dochter;

56. Pieszczotliwa między wami, i w rozkoszy wychowana niewiasta, która ledwie nogą swoją dostępowała ziemi dla pieszczoty i rozkoszy, będzie zajrzała mężowi swemu własnemu i synowi swemu, i córce swojej.

56. A közötted való finnyás és kedvére nevekedett asszony (a ki meg se próbálta talpát a földre bocsátani az elkényesedés és finnyásság miatt) irígy szemmel tekint az ő szeretett férjére, fiára, leányára.

56 Женщина жившая у тебя в неге и роскоши, которая никогда ноги своей не ставила на землю по причине роскоши и изнеженности, будет безжалостным оком смотреть на мужа недра своего и на сына своего и на дочьсвою

56. Сама рознїжена і розпещена жінка, що з нїжностї і роскоші не важилась ступити босою ногою на землю, вона дивити меться завидним оком на чоловіка серця свого і на синів своїх і на дочок своїх

57. eikä suo heille jälkeläisiä, jotka tulevat hänen kohdustansa, eikä lapsia, joita hän synnyttää, sillä kaiken muun puutteessa syö hän ne salaa itse siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut sinun porteissasi.

57. Jälkimmäisiä, jotka hänen kohdustansa lähteneet ovat, eikä myös poikiansa joita hän synnyttää; sillä hän syö ne kaikkein tarvetten puuttumisessa salaisesti, siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla vihollises ahdistavat sinua porteissas.

57. Jälkimmäisiä jotca hänen omasta cohdustans lähtenet owat eikä myös poicans cuin hän synnytti: sillä he syöwät ne salaisest sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises sinua ahdistawat sinun porteisas.

57. ne * Jelkimiset/ iotca Henen omans Reitein waiheld vloslectenyt ouat/ Sihen henen Poicains/ iotca Hen synnyttenyt on. Sille heiden pite ne salaisest sömen/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman sinun Porteisas. (ne jälkimmäiset/ jotka hänen omansa reitein waiheilta uloslähteneet owat/ Siihen hänen poikansa/ jotka hän synnyttänyt on. Sillä heidän pitää ne salaisesti syömän/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman sinun porteissasi.)

57 and toward her young one who comes out from between her feet and toward her sons whom she will bear, for she will eat them secretly for want of all things, in the siege and in the distress with which your enemy will distress you in your gates.

57. And toward her young one that cometh out from between her feet, and toward her children which she shall bear: for she shall eat them for want of all things secretly in the siege and straitness, wherewith thine enemy shall distress thee in thy gates.

57. end ikke sit Efterbyrd, som er gaaet fra hende, eller sine Børn, som hun skal føde; thi hun skal æde dem i Skjul af Mangel paa alt, i Belejring og i Trang, hvormed din Fjende skal trænge dig inden dine Porte.

57. Efterbördena, som emellan hennes ben utgången är; ja, ock sina söner, som hon födt hafver; förty de skola äta dem hemliga, för allahanda brists skull, i den ångest och nöd, med hvilko din fiende dig tvinga skall i dina portar.

57. Ja sedda omma pärrimiste pärrast, mis ta jalge wahhelt wäljatullewad, ja omma laste pärrast, mis ta ilmale toob: sest ta tahhab isse neid sallaja süa, et temmal keikist pudo on kui lin kinni ja ahhastus kä on, kui so waenlane sind ahhastab so wärrawis.

57. ir neduos jiems to, kas išeina iš jos kojų tarpo gimdant ir ką tik gimusio kūdikio, nes ji pati tai valgys slaptai priešo apgultame mieste.

57. die Nachgeburt, die zwischen ihren eigenen Beinen ist ausgegangen, dazu ihre Söhne, die sie geboren hat; denn sie werden vor Mangel an allem heimlich essen in der Angst und Not, womit dich dein Feind bedrängen wird in deinen Toren.

57. Et la taie de son petit enfant, qui sortira d'entre ses pieds, et les enfants qu'elle enfantera; car dans la disette de toutes choses, elle les mangera en secret, durant le siège et dans l'extrémité où ton ennemi te réduira dans toutes tes portes.

57. Y para con su chiquita que sale de entre sus piés, y para con sus hijos que pariere, que los comerá escondidamente con necesidad de todas las cosas en el cerco y en la apretura con que tu enemigo te apretará en tus ciudades.

57 En dat om haar nageboorte, die van tussen haar voeten uitgegaan zal zijn, en om haar zonen, die zij gebaard zal hebben; want zij zal hen eten in het verborgene, vermits gebrek van alles; in de belegering en in de benauwing, waarmede uw vijand u zal benauwen in uw poorten.

57. I łożyska swego, które wychodzi z niej przy porodzeniu, i synów swych, które urodzi; bo je poje w niedostatku wszystkiego potajemnie w oblężeniu i ściśnieniu, którem cię ściśnie nieprzyjaciel twój w bramach twoich.

57. Az ő mássa miatt, a mely elmegy tőle és gyermekei miatt, a kiket megszül; mert [30†] megeszi ezeket titkon, mikor mindenből kifogy, a megszállás és szorongattatás alatt, a melylyel megszorongat téged a te ellenséged a te városaidban.

57 и не даст им последа, выходящего из среды ног ее, и детей, которых она родит; потому что она, при недостатке во всем, тайно будет есть их, в осаде истеснении, в котором стеснит тебя враг твой в жилищах твоих.

57. Задля плодового місця, що виходить з неї зпроміж ніг, і задля дїтей, що родить їх; бо вона з'їсть їх тайкома задля недостатку всього під час облоги і тїсноти, як тїснити ме тебе ворог твій по оселях твоїх.

58. Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi,

58. Elles pidä ja tee kaikkia näitä lain sanoja, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa sinun Jumalaas;

58. ELles pidä ja te caickia näitä Lain sanoja jotca täsä kirjas owat kirjoitetut nijn ettäs pelkät tätä cunnialista ja peljättäpä nime HERra sinun Jumalas.

58. Ellei sine pidhe ia tee caiki nämet Lain sanat/ iotca tesse Kirias ouat kirioitetut/ nin ette sine pelket temen Herralisen ia Hirmuisen Nimen/ sen HERRAN sinun Jumalas. (Ellei sinä pidä ja tee kaikki nämä lain sanat/ jotka tässä kirjassa owat kirjoitetut/ niin että sinä pelkäät tämän Herrallisen ja hirmuisen nimen/ sen HERRAN sinun Jumalasi.)

58 If you will not observe to do all the words of this law that are written in this book, that you may fear this glorious and fearful name, JEHOVAH YOUR GOD,

58. If thou wilt not observe to do all the words of this law that are written in this book, that thou mayest fear this glorious and fearful name, THE LORD THY GOD;

58. Dersom du ikke tager Vare paa at gøre efter alle denne Lovs Ord, som ere skrevne i denne Bog, saa at du frygter dette herlige og forfærdelige Navn, Herren din Gud:

58. Om du icke håller och gör all dessa lagsens ord, som i denna bokene skrifne äro, så att du fruktar detta härliga och förskräckeliga Namnet, Herran din Gud;

58. Kui sa mitte ei katsu tehha keik sellesinnatse kässo-öppetusse sannade järrele, mis seie ramatusse on kirjotud, et sa kardad Jehowa omma Jummala nimme, mis auustamisse ja kartusse wäärt.

58. Jei nesilaikysi ir nevykdysi visų šito įstatymo žodžių, kurie surašyti šioje knygoje, ir nebijosi šlovingo ir baisaus vardo­Viešpaties, tavo Dievo,

58. Wo du nicht wirst halten, daß du tust alle Worte dieses Gesetzes, die in diesem Buch geschrieben sind, daß du fürchtest diesen herrlichen und schrecklichen Namen, den HERRN, deinen Gott,

58. Si tu ne prends pas garde de faire toutes les paroles de cette loi, écrites dans ce livre, en craignant ce nom glorieux et terrible, L'ÉTERNEL TON DIEU,

58. Si no guardares para hacer todas las palabras de aquesta ley, que están escritas en este libro, temiendo este nombre glorioso y terrible: Jehová tu Dios;

58 Indien gij niet zult waarnemen te doen al de woorden dezer wet, die in dit boek geschreven zijn, om te vrezen dezen heerlijken en vreselijken Naam, den HEERE, uw God;

58. Jeźliże nie będziesz przestrzegał, abyś czynił wszystkie słowa zakonu tego, które napisane są w księgach tych, żebyś się bał tego imienia chwalebnego i strasznego Pana, Boga twego;

58. Hogyha meg nem tartod és nem teljesíted e törvény minden ígéjét, a melyek meg vannak írva e könyvben, hogy féljed e dicsőséges és rettenetes nevet, az Úrét, a te Istenedét:

58 Если не будешь стараться исполнять все слова закона сего, написанные в книге сей, и не будешь бояться сегославного и страшного имени Господа Бога твоего,

58. Коли не будеш додержувати і сповняти всї слова закону сього, що списано в цїй книзї, щоб ти боявся сього славного і страшного іменї Господа, Бога твого,

59. niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.

59. Niin Herra ihmeelliseksi tekee sinun ja sinun siemenes rangaistukset, suurilla ja pitkällisillä vitsauksilla, pahoilla ja pitkällisillä taudeilla,

59. Nijn HERra ihmellisexi teke sinun ja sinun siemenes rangaistuxet suurilla ja pitkällisillä widzauxilla pahoilla ja pitkällisillä taudeilla.

59. Nin pite HERRAN ihmelisest sinun cansas menemen/ rangastoxen cansa sinun ia sinun Siemenes ylitze/ swrten ia wipyueisten Rangastoxein cansa/ pahan ia vipyueisen Sairaudhen cansa. (Niin pitää HERRAN ihmeellisesti sinun kansasi menemän/ rangaistuksen kanssa sinun ja sinun siemenesi ylitse/ suurten ja wiipywäisten rangaistuksien kanssa/ pahan ja wiipywäisen sairauden kanssa.)

59 then Jehovah will make your calamities extraordinary and the calamities of your seed, even great calamities and of long continuance and severe sicknesses and of long continuance.

59. Then the LORD will make thy plagues wonderful, and the plagues of thy seed, even great plagues, and of long continuance, and sore sicknesses, and of long continuance.

59. Da skal Herren vidunderligen sende Plager paa dig og Plager paa din Sæd, store og vedvarende Plager, og onde og vedvarende Sygdomme.

59. Så skall Herren underliga hafva sig med dig, med plågo på dig och dina säd, med stora och långsamma plågor, med onda och långsamma krankheter;

59. Siis wöttab Jehowa immelisseks tehja so nuhtlussed ja so suggu nuhtlussed, sured ja iggawad nuhtlussed; ja kurjad ja iggawad haigussed on needsammad.

59. Jis siųs tau ir tavo palikuonims dideles, piktas ir ilgas negalias,

59. so wird der HERR erschrecklich mit dir umgehen, mit Plagen auf dich und deinen Samen, mit großen und langwierigen Plagen, mit bösen und langwierigen Krankheiten,

59. L'Éternel te frappera, toi et ta postérité, de plaies extraordinaires, de plaies grandes et persistantes, de maladies malignes et persistantes.

59. Jehová hará maravillosas tus plagas, y las plagas de tu simiente, plagas grandes, y firmes; y enfermedades malas y firmes:

59 Zo zal de HEERE uw plagen wonderlijk maken, mitsgaders de plagen van uw zaad; het zullen grote en gewisse plagen, en boze en gewisse krankten zijn.

59. Rozmnoży na podziw Pan plagi twoje, i plagi nasienia twego, plagi wielkie i trwałe, także choroby złe i długie;

59. Csudálatosakká teszi az Úr a te csapásaidat, és a te magodnak csapásait: nagy és maradandó csapásokká, gonosz és maradandó betegségekké.

59 то Господь поразит тебя и потомство твое необычайными язвами, язвами великими ипостоянными, и болезнями злыми и постоянными;

59. Так Господь допустить на тебе і на насїннє твоє надзвичайні кари; великі і довгі муки і злі та й довгі немочі.

60. Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.

60. Ja kääntää sinun päälles kaikkinaiset Egyptin taudit, joita pelkäsit, ja ne pitää sinuun tarttuman.

60. Ja käändä sinun päälles caickinaiset Egyptin taudit joitas pelkäisit ja ne pitä sinuun tarttuman.

60. Ja pite kiendemen sinun tyges caikinaiset Egiptin Taudhit/ ioista sine pelket/ ia ne pite sinuhun tartuman. (Ja pitää kääntämän sinun tykösi kaikkinaiset Egyptin taudit/ joista sinä pelkäät/ ja ne pitää sinuhun tarttuman.)

60 And he will bring upon you again all the diseases of Egypt, which you were afraid of and they will cling to you.

60. Moreover he will bring upon thee all the diseases of Egypt, which thou wast afraid of; and they shall cleave unto thee.

60. Og han skal gentage alle de ægyptiske Sygdomme over dig, hvilke du gruer for, og de skulle hænge ved dig.

60. Och skall vända till dig alla de Egyptiska sjukdomar, der du rädes före; och de skola låda vid dig.

60. Ja sadab jälle so peäle keik Egiptusse többe, mis eest sa kardad, ja need jäwad so külge.

60. be to, Jis užleis ant tavęs visas Egipto ligas, kurių tu bijai, ir jos prikibs prie tavęs.

60. und wird dir zuwenden alle Seuchen Ägyptens, davor du dich fürchtest, und sie werden dir anhangen;

60. Il ramènera sur toi toutes les langueurs d'Égypte devant lesquelles tu as tremblé, et elles s'attacheront à toi;

60. Y hará volver en tí todos los dolores de Egipto delante de los cuales temiste, y pegarse han en tí.

60 En Hij zal op u doen keren alle kwalen van Egypte, voor dewelke gij gevreesd hebt, en zij zullen u aanhangen.

60. I obróci na cię wszystkie choroby Egipskie, którycheś się lękał, i chwycą się ciebie.

60. És reád fordítja Égyiptomnak minden [31†] nyavalyáját, a melyektől irtóztál vala, és hozzád ragadnak azok.

60 и наведет на тебя все язвы Египетские, которых ты боялся, и они прилипнут к тебе;

60. І знов наведе на тебе всї Египецькі пошестї, що їх лякаєшся; і причіпляться вони до тебе.

61. Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.

61. Siihen myös kaikki sairaudet ja kaikki rangaistukset, jotka ei kirjoitetut ole tässä lakiraamatussa, laskee Herra sinun päälles, siihenasti ettäs hukut.

61. Sijhen myös caicki sairaudet ja caicki rangaistuxet jotca ei kirjoitetut ole täsä lakiraamatus laske HERra sinun päälles sijhenasti ettäs hucutetan.

61. Sihen caiki Sairaudhet ia caiki Rangastuxet/ iotca euet kirioitetut ole tesse Laki Ramatos/ pite HERRAN sinun Jumalas laskeman sinun päles tulla/ sihenasti ette sine hukutetuxi tulet. (Siihen kaikki sairaudet ja kaikki rangaistukset/ jotka eiwät kirjoitetut ole tässä laki Raamatussa/ pitää HERRAN sinun Jumalasi laskeman sinun päällesi tulla/ siihenasti että sinä hukutetuksi tulet.)

61 Also every sickness and every calamity, which is not written in the book of this law, them Jehovah will bring upon you, until you are destroyed.

61. Also every sickness, and every plague, which is not written in the book of this law, them will the LORD bring upon thee, until thou be destroyed.

61. Ja, al Sygdom og al Plage, som ikke er skreven i denne Lovs Bog, den skal Herren lade komme over dig, indtil du ødelægges.

61. Dertill alla krankheter, och alla plågor, som icke skrifne äro i denna lagbok, skall Herren låta komma öfver dig, tilldess att han förgör dig.

61. Jehowa sadab so peäle ka keik haigussed ja keik nuhtlussed, mis ep olle sellesinnatse kässo-öppetusse ramatusse kirjotud, kunni sa ärrakaud.

61. Taip pat ligas ir negalias, kurios neįrašytos šitoje įstatymo knygoje, Viešpats užleis ant tavęs, iki sunaikins tave.

61. dazu alle Krankheiten und alle Plagen, die nicht geschrieben sind in dem Buch dieses Gesetzes, wird der HERR über dich kommen lassen, bis du vertilgt werdest.

61. L'Éternel fera aussi venir sur toi toute autre maladie et toute autre plaie, qui n'est point écrite au livre de cette loi, jusqu'à ce que tu sois exterminé;

61. Asimismo toda enfermedad y toda plaga, que no está escrita en el libro de esta ley, Jehová la enviará sobre tí, hasta que tú seas destruido.

61 Ook alle krankte, en alle plage, die in het boek dezer wet niet geschreven is, zal de HEERE over u doen komen, totdat gij verdelgd wordt.

61. Wszelaką też niemoc, i wszelaką plagę, która nie jest napisana w księgach zakonu tego, przywiedzie Pan na cię, aż cię wytraci.

61. Mindazt a betegséget és mindazt a csapást is, a melyek nincsenek megírva e törvénynek könyvében, reád rakja az Úr, míglen kipusztulsz.

61 и всякую болезнь и всякую язву, не написанную в книге закона сего, Господь наведет на тебя, доколе не будешь истреблен;

61. Крім того всяку недугу і всяку біду, що не прописано їх в книзї закону сього, стане наводити Господь на тебе, аж покіль не занапастить тебе.

62. Ja teistä, jotka ennen olitte monilukuiset kuin taivaan tähdet, jää jäljelle ainoastaan vähäinen joukko, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

62. Ja teistä, jotka ennen olitte niinkuin tähdet taivaassa paljouden tähden, jää vähäinen kansa, ettes kuullut Herran sinun Jumalas ääntä.

62. Ja teistä jää wähäinen Canssa jotca ennen olitta nijncuin tähdet taiwas paljouden tähden ettes cuullut HERran sinun Jumalas ändä.

62. Ja pite teiste wäheisen Canssan ylitze iemen/ te/ iotca ennen olitta olluet/ ninquin Tehdet Taiuahas palioudhen teden/ Senteden ettei sine cwllut ole/ sinun HERRAS Jumalas ände. (Ja pitää teistä wähäisen kansan ylitse jäämän/ te/ jotka ennen olitte olleet/ niinkuin tähdet taiwahassa paljouden tähden/ Sentähden ettei sinä kuullut ole/ sinun HERRASI Jumalasi ääntä.)

62 And you* will be left few in number, in that you* were as the stars of heaven for multitude, because you did not listen to the voice of Jehovah your God.

62. And ye shall be left few in number, whereas ye were as the stars of heaven for multitude; because thou wouldest not obey the voice of the LORD thy God.

62. Og I skulle blive tilovers som en liden Hob, i det Sted, at I vare som Stjernerne paa Himmelen i Mangfoldighed, fordi du ikke hørte paa Herren din Guds Røst.

62. Och fögo folk skall öfverblifva af eder, som tillförene voren såsom stjernorna på himmelen, för myckenhets skull; derföre, att du icke lydt hafver Herrans dins Guds röst.

62. Ja teitest jäwad jälle pissut innimessi, se wasto, et teie ollite olnud kui taewa tähhed paljusse polest: sest teie ei olle mitte Jehowa omma Jummala sanna kuulnud.

62. Jūsų buvo tiek, kiek dangaus žvaigždžių, bet po to paliks tik mažas skaičius, nes neklausėte Viešpaties, savo Dievo.

62. Und wird euer ein geringer Haufe übrigbleiben, die ihr zuvor gewesen seid wie Sterne am Himmel nach der Menge, darum daß du nicht gehorcht hast der Stimme des HERRN, deines Gottes.

62. Et vous resterez en petit nombre, au lieu que vous étiez nombreux comme les étoiles des cieux, parce que tu n'auras point obéi à la voix de l'Éternel ton Dieu.

62. Y quedaréis en pocos varones, en lugar de haber sido como las estrellas del cielo en multitud: por cuanto no obedeciste a la voz de Jehová tu Dios.

62 En gij zult met weinige mensen overgelaten worden, in plaats dat gij geweest zijt als de sterren des hemels in menigte; omdat gij der stem des HEEREN, uws Gods, niet gehoorzaam geweest zijt.

62. I zostanie was bardzo mało, którzyście przedtem byli jako gwiazdy niebieskie przez mnóstwo, ponieważeś nie był posłuszny głosowi Pana, Boga twego,

62. És kevesen maradtok [32†] meg, a kik annak előtte oly sokan [33†] voltatok, mint az égnek csillagai; mivelhogy nem hallgattál az Úrnak, a te Istenednek szavára.

62 и останется вас немного, тогда как множеством вы подобны были звездам небесным, ибо ты не слушал гласа Господа Бога твоего.

62. І зостанетесь ви малолюдними, а були ви лїчбою такі, як зорі небесні; бо ти не послухав голосу Господа Бога твого.

63. Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi.

63. Ja tapahtuu, että niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, teille hyvää tehdessänsä ja enentäissänsä teitä, niin Herra on iloitseva teistä, hukuttaissansa ja kadottaissansa teitä; ja te syöstään siitä maasta pois, jota te menette omistamaan.

63. Ja cuin HERra ennen iloidzi teistä teille hywä tehdesäns ja enändäisäns teitä nijn hän iloidze teitä hucuttaisans ja cadottaisans ja te syöstän sijtä maasta pois jota te menette omistaman.

63. Ja quin HERRA ennen iloitzi teiden ylitzen/ ette hen teki teille hyue ia enänsi teite/ Nin henen pite teiden ylitzen iloitzeman/ ette hen teite hucutta/ ia cadhotta/ Ja te tuletta poissöxetyxi sijte Maasta/ iohonga sisellemenet/ site omistaman. (Ja kuin HERRA ennen iloitsi teidän ylitsen/ että hän teki teille hywää ja enensi teitä/ Niin hänen pitää teidän ylitsen iloitseman/ että hän teitä hukuttaa/ ja kadottaa/ ja te tulette pois syöksetyksi siitä maasta/ johonka sisälle menet/ sitä omistaman.)

63 And it will happen, that, as Jehovah rejoiced over you* to do you* good and to multiply you*, so Jehovah will rejoice over you* to cause you* to perish and to destroy you*. And you* will be plucked from the land where you go in to possess it.

63. And it shall come to pass, that as the LORD rejoiced over you to do you good, and to multiply you; so the LORD will rejoice over you to destroy you, and to bring you to nought; and ye shall be plucked from off the land whither thou goest to possess it.

63. Og det skal ske, at ligesom Herren glædede sig over eder, ved at gøre vel imod eder og at formere eder, saaledes skal Herren glæde sig over eder, ved at fordærve eder og ødelægge eder; og I skulle udryddes af Landet, som du kommer hen til for at eje det.

63. Och såsom Herren tillförene fröjdade sig öfver eder, att han gjorde eder godt, och förökade eder; så skall Herren fröjda sig öfver eder, att han förderfvar eder, och omintetgör; och I varden förstörde ifrå landena, der du nu indrager till att intaga det.

63. Ja se peab sündima: otsekui Jehowa on römus olnud teie pärrast teile head tehhes ja teid wägga siggitades; nenda wöttab Jehowa teie pärrast römus olla teid hukka sates ja teid ärrakautades, ja teid kistakse ärra seält Ma peält, kuhho teie lähhäte sedda pärrima.

63. Kaip Viešpats džiaugėsi darydamas jums gera ir padaugindamas jus, taip džiaugsis jus išblaškydamas ir išvydamas iš žemės, kurios paveldėti einate.

63. Und wie sich der HERR über euch zuvor freute, daß er euch Gutes täte und mehrte euch, also wird er sich über euch freuen, daß er euch umbringe und vertilge; und werdet verstört werden von dem Lande, in das du jetzt einziehst, es einzunehmen.

63. Et il arrivera que comme l'Éternel prenait plaisir à vous faire du bien et à vous multiplier, ainsi l'Éternel prendra plaisir à vous faire périr et à vous exterminer. Et vous serez arrachés du pays où tu vas entrer pour le posséder;

63. Y será, que de la manera que Jehová se gozó sobre vosotros, para haceros bien, y para multiplicaros, así se gozará Jehová, sobre vosotros para echaros a perder, y para destruiros: y seréis arrancados de sobre la tierra a la cual entráis para poseerla.

63 En het zal geschieden, gelijk als de HEERE Zich over ulieden verblijdde, u goed doende en u vermenigvuldigende, alzo zal Zich de HEERE over u verblijden, u verdoende en u verdelgende; en gij zult uitgerukt worden uit het land, waar gij naar toe gaat, om dat te erven.

63. I stanie się, że jako się radował Pan nad wami, dobrze wam czyniąc i rozmnażając was, tak się radować będzie Pan nad wami tracąc was, i wygładzając was; i będziecie wykorzenieni z ziemi, do której idziecie, abyście ją posiedli.

63. És a miképen örvendezett az Úr rajtatok, hogy jót tett veletek és megsokasított titeket: akképen fog örvendezni az Úr rajtatok, [34†] hogy kiveszt és kipusztít titeket; és ki fogtok gyomláltatni arról a földről, a melyre te bemégy, hogy bírjad azt.

63 И как радовался Господь, делая вам добро и умножая вас, так будет радоваться Господь, погубляя вас и истребляя вас, и извержены будете из земли, в которую ты идешь, чтобы владеть ею.

63. І як радїв вами Господь, коли благословив вас добром і намножував вас, так радїти ме вами, Господь, коли стане вигублювати вас і нищити вас; і відірве він вас од землї, що до неї привів тебе, щоб ти заняв її.

64. Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet, puuta ja kiveä.

64. Ja Herra hajoittaa sinun kaikkein kansain sekaan, yhdestä maan äärestä toiseen; ja siellä sinä palvelet muukalaisia jumalia, joita et sinä tunne, eikä isäskään, kantoja ja kiviä.

64. Sillä HERra hajotta teitä caickein Canssain secaan yhdest maan ärest toiseen. Ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita joita et sinä tunne eikä Isäs candoja ja kiwiä.

64. Sille HERRAN pite teite haiottaman caikein Canssain seas/ ydhest Mailman ärest haman toiseen. Ja sielle sinun pite Mucalaisi Jumaloita palueleman/ ioita et sine tunne/ eike sinun Ises/ cando ia kiue. (Sillä HERRAN pitää teitä hajoittaman kaikkein kansain seassa/ yhdestä maailman äärestä hamaan toiseen. Ja siellä sinun pitää muukalaisia jumaloita palweleman/ joita et sinä tunne/ eikä sinun isäsi/ kantoa ja kiweä.)

64 And Jehovah will scatter you among all peoples, from the one end of the earth even to the other end of the earth. And you will serve other gods there, which you have not known, you nor your fathers, even wood and stone ones.

64. And the LORD shall scatter thee among all people, from the one end of the earth even unto the other; and there thou shalt serve other gods, which neither thou nor thy fathers have known, even wood and stone.

64. Og Herren skal adsprede dig iblandt alle Folk fra den ene Ende af Jorden til den anden Ende af Jorden; og der skal du tjene andre Guder, som hverken du eller dine Fædre kendte, Træ og Sten.

64. Ty Herren skall förskingra eder ibland all folk, ifrå den ena verldenes ända till den andra; och der skall du tjena andra gudar, som du intet känner, eller dine fäder, stock och sten.

64. Ja Jehowa pillab sind laiale keige rahwa sekka, ühhest Ma otsast teise: ja sa wöttad seäl teised jummalad tenida, mis ei sinna egga so wannemad polle tunnud, mis puud ja kiwwid.

64. Viešpats išsklaidys tave tarp visų tautų nuo vieno žemės krašto iki kito. Ten tarnausite kitiems dievams: medžiui ir akmeniui, kurių nežinojai nei tu, nei tavo tėvai.

64. Denn der HERR wird dich zerstreuen unter alle Völker von einem Ende der Welt bis ans andere; und wirst daselbst andern Göttern dienen, die du nicht kennst noch deine Väter: Holz und Steinen.

64. Et l'Éternel te dispersera parmi tous les peuples, d'un bout de la terre jusqu'à l'autre; et tu serviras là d'autres dieux, que ni toi ni tes pères n'avez connus, des dieux de bois et de pierre.

64. Y esparcirte ha Jehová por todos los pueblos desde el un cabo de la tierra hasta el otro cabo de la tierra: y allí servirás a dioses ajenos que no conociste tú ni tus padres, al palo y a la piedra.

64 En de HEERE zal u verstrooien onder alle volken, van het ene einde der aarde tot aan het andere einde der aarde; en aldaar zult gij andere goden dienen, die gij niet gekend hebt, noch uw vaders, hout en steen.

64. I rozproszy cię Pan między wszystkie narody, od koóczyn ziemi i aż do koóczyn ziemi; tamże służyć będziesz bogom cudzym, którycheś nie znał, ty i ojcowie twoi, drewnu i kamieniowi.

64. És szétszór [35†] téged az Úr minden nép közé, a földnek egyik végétől a földnek másik végéig; és szolgálni fogsz ott idegen isteneket, a kiket sem te nem ismertél, sem a te atyáid: fát és követ.

64 И рассеет тебя Господь по всем народам, от края земли до края земли, и будешь там служить иным богам, которых не знал ни ты, ни отцы твои, дереву и камням.

64. І розсїє тебе Господь проміж усїма народами від кіньця до кіньця землї, і служити меш там иншим богам, із дерева і з каменя, що їх ти не знав, нї батьки твої.

65. Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

65. Siihen myös ei pidä sinulla sen kansan seassa yhtään vahvaa kotoa oleman, eikä jalkais pöytä yhtään lepoa saaman; sillä Herra antaa sinulle siellä vapisevaisen sydämen, hiveltyneet silmät ja murheellisen mielen,

65. Sijhen myös ei pidä sinulla sen Canssan seas yhtän wahwa coto oleman ja jalcais pöytä yhtän lepo saaman: sillä HERra anda sinulle siellä wapisewaisen sydämen hiweldynet silmät ja cuiwetun sielun.

65. Sihen pite sinulle sen saman Canssan seas ei ychten wissi coto oleman/ ia sinun Jalcais Pöyte ei pidhe ychten lepo saaman. Sille HERRAN sinulle sielle ydhen wapiseuan Sydhemen andaman/ ia raukenuet Silmet ia poisquiuetun Sielun/ (Siihen pitää sinulle sen saman kansan seassa ei yhtään wissi kotia oleman/ ja sinun jalkaisi pöytä ei pidä yhtään lepoa saaman. Sillä HERRAN sinulle siellä yhden wapisewan sydämen antaman/ ja rauenneet silmät ja poiskuiwetun sielun/)

65 And among these nations you will find no ease and there will be no rest for the sole of your foot, but Jehovah will give you there a trembling heart and failing of eyes and pining of soul.

65. And among these nations shalt thou find no ease, neither shall the sole of thy foot have rest: but the LORD shall give thee there a trembling heart, and failing of eyes, and sorrow of mind:

65. Og du skal ingen Rolighed have iblandt disse Folk, og din Fodsaale skal ingen Hvile have; og Herren skal give dig der et bævende Hjerte og hentærede Øjne og en bedrøvet Sjæl.

65. Och ibland de folk skall du intet visst hemman hafva, och din fotbjelle skola ingen hvilo få; ty Herren skall gifva dig der ett bäfvande hjerta, och vanmägtig ögon, och en förvissnada själ;

65. Ja nende rahwa seas ei sa sinna hingada, ei ollegi hingamisse asset so jallatallal: ja Jehowa annab sulle seäl ühhe kartlikko süddame ja silmade löppetust ja hinge nörkastust.

65. Tarp svetimų tautų neturėsi poilsio nė vietos kojai ramiai pastatyti, nes Viešpats duos tau baukščią širdį, nusilpusias akis ir kankinančias mintis.

65. Dazu wirst du unter denselben Völkern kein bleibend Wesen haben, und deine Fußsohlen werden keine Ruhe haben. Denn der HERR wird dir daselbst ein bebendes Herz geben und verschmachtete Augen und eine verdorrte Seele,

65. Et tu ne seras point tranquille parmi ces nations, et la plante de ton pied n'aura pas de repos; mais l'Éternel te donnera là un cœur tremblant, des yeux qui se consumeront, et une âme accablée.

65. Y ni aun en las mismas gentes reposarás, ni la planta de tu pié tendrá reposo: que allí te dará Jehová corazón temeroso y caimiento de ojos, y tristeza de alma.

65 Daartoe zult gij onder dezelve volken niet stil zijn, en uw voetzool zal geen rust hebben; want de HEERE zal u aldaar een bevend hart geven, en bezwijking der ogen, en mattigheid der ziel.

65. A między onymi narodami nie wytchniesz sobie, ani będzie miała odpoczynku stopa nogi twojej, dać też Pan tamże serce lękliwe, i oczy zemdlone, i myśl sfrasowaną.

65. De e nemzetek között sem pihensz meg, és nem lesz a te talpadnak nyugodalma; mert rettegő [36†] szívet, epedő szemeket és sóvárgó lelket ád ott néked az Úr.

65 Но и между этими народами не успокоишься, и не будет места покоя для ноги твоей, иГосподь даст тебе там трепещущее сердце, истаевание очей и изнывание души;

65. І між сими народами не мати меш впокою, і стопа твоя не знайде супокійного місця; і нашле Господь страх на серце твоє, і танути муть очі твої і душа нити ме.

66. Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.

66. Niin että sinun elämäs riippuu sinun edessäs: yöllä ja päivällä sinun pitää pelkäämän ja elämästäs tietämätöin oleman.

66. Nijn että sinun elämäs rippu sinun edesäs yöllä ja päiwällä sinun pitä pelkämän ja elämästäs tietämätöin oleman.

66. nin ette sinun Elemes pite sinun edesses rippuman. Ölle ia peiuelle sinun pite pelkemen/ ia sinun Elemestes ei vissi oleman. (niin että sinun elämäsi pitää sinun edessäsi riippuman. Yöllä ja päiwällä sinun pitää pelkäämän/ ja sinun elämästäsi ei wissi oleman.)

66 And your life will hang in doubt before you and you will fear night and day and will have no assurance of your life.

66. And thy life shall hang in doubt before thee; and thou shalt fear day and night, and shalt have none assurance of thy life:

66. Og dit Liv skal hænge i et Haar for dig, og du skal ræddes Dag og Nat og ikke være sikker paa dit Liv.

66. Så att ditt lif skall vara hängandes för dig; dag och natt skall du rädas, och skall icke vara viss på ditt lif.

66. Ja sinno ello on so kohhal otsekui üllespodud, ja sa wärrised ööd ja päwad, ja ei olle julge omma ello peäle.

66. Tavo gyvybė bus pavojuje dieną ir naktį, tu nebūsi tikras dėl jos.

66. daß dein Leben wird vor dir schweben. Nacht und Tag wirst du dich fürchten und deines Lebens nicht sicher sein.

66. Et ta vie sera en suspens devant toi; tu seras dans l'effroi nuit et jour, et tu ne seras point assuré de ta vie.

66. Y tendrás tu vida colgada delante, y estarás temeroso de noche y de día, y no confiarás de tu vida:

66 En uw leven zal tegenover u hangen; en gij zult nacht en dag schrikken, en gij zult van uw leven niet zeker zijn.

66. I będzie żywot twój jakoby zawieszony przed tobą, i będziesz się lękał w nocy i we dnie, i nie będziesz pewien żywota twego.

66. És a te életed kétséges lesz majd előtted: és rettegni fogsz éjjel és nappal, és nem bízol életedben.

66 жизнь твоя будет висеть пред тобою, и будешь трепетать ночью и днем, и не будешь уверен в жизни твоей;

66. І життє твоє хитати меться перед тобою, і лякати мешся в ночі і в день, і не будеш певний життя свого.

67. Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' — sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi.

67. Aamulla sinä sanot: ah, jospa minä ehtoosen eläisin! ehtoona sinä sanot: ah, jospa minä aamuun eläisin! sinun sydämes suuren pelvon tähden, joka sinua peljättää, ja sen tähden, jota sinun silmäs näkemän pitää.

67. Amulla sinä sanot: Ah josca minä ehtoseen eläisin? ehtona sinä sanot: Ah josca minä amuun eläisin? sinun sydämes suuren pelgon tähden joca sinua peljättä ja sentähden jota sinun silmäs näkemän pitä.

67. Amulla sinun pite sanoman/ Ah/ iosko mine echton asti eleisin. Echtona sinun pite sanoman/ Ah/ iosko mine eleisin Amuun sahca/ sinun Sydhemes swren pelghon teden/ ioca sinun peliettemen pite/ ia sen edest/ iongas Silmilles näkemen pite. (Aamulla sinun pitää sanoman/ Ah/ josko minä ehtoon asti eläisin. Ehtoona sinun pitää sanoman/ Ah/ josko minä eläisin aamuun saakka/ sinun sydämesi suuren pelon tähden/ joka sinun peljättämän pitää/ ja sen edestä/ jonka silmilläsi näkemän pitää.)

67 In the morning you will say, Would it were evening! and at evening you will say, Would it were morning! for the fear of your heart which you will fear and for the sight of your eyes which you will see.

67. In the morning thou shalt say, Would God it were even! and at even thou shalt say, Would God it were morning! for the fear of thine heart wherewith thou shalt fear, and for the sight of thine eyes which thou shalt see.