Salomon Kirjain Esipuhe .
XXVII. Lucu.
IHmisten menoin ja tilain turhudest ja wiheljäisydest saarnatan: Neuwotan että cungin pitä laillises wirasans wahwana pysymän. Mingäcaltainen ystäwys pitä oleman/ opetetan. Cuinga myös oma kerscaus pahoin haise/ ja cuinga ihmisen sydän on häälywäinen.
Sananl 27:1 ÄLä kehu sinuas huomenesta päiwästä: sillä et sinä tiedä mitä tänäpän tapahtu.
Sananl 27:2 Anna toisen sinuas kijttä/ ja ei sinun oma suus: muucalaisen/ ja ei omain huuldes.
Sananl 27:3 Kiwi on rascas ja sanda paina/ waan tyhmän wiha on rascambi cuin ne molemmat.
Sananl 27:4 Wiha on julma cappale/ ja carwas mieli on myrsky/ ja cuca taita olla waino wastan?
Sananl 27:5 Julkinen curitus/ on parembi cuin salainen rackaus.
Sananl 27:6 Hywän suowan haawat/ owat paremmat cuin petolliset wainojan suunandamiset.
Sananl 27:7 Rawittu sielu polke hunajata/ waan isowaiselle sielulle owat caicki carwatkin makiat.
Sananl 27:8 Nijncuin lindu joca pesästäns culke/ nijn on se joca siastans sijrtä.
Sananl 27:9 Woitesta ja suidzutuxesta sydäin iloidze/ ja ystäwän hywä neuwo on sielulle otollinen.
Sananl 27:10 Älä hyljä sinun ystäwätäs ja sinun Isäs ystäwitä/ ja älä mene weljes huoneseen/ cosca sinun wäärin käy: sillä parembi on kylänmies joca läsnä on/ cuin weli joca taambana on.
Sananl 27:11 Ole wijsas poican/ nijn minun sydämen iloidze: että minä taitaisin wastata sitä joca minua pilcka.
Sananl 27:12 Wijsas mies näke waaran/ ja lymyttä idzens: waan tyhmät menewät sijhen/ ja saawat wahingon.
Sananl 27:13 Ota hänen waattens joca toisen edestä hywä on/ ja ota häneldä pantti muucalaisen edestä.
Sananl 27:14 Joca lähimmäistäns siuna corkialla änellä/ ja nouse warahin: se luetan hänelle kirouxexi.
Sananl 27:15 Rijtainen waimo ja alinomainen tiuckuminen suuresta satesta/ nämät oikein yhten werratan.
Sananl 27:16 Joca händä holho/ hän käsittele tuulda/ ja piwo öljyä kädesäns.
Sananl 27:17 Weidzi teroitta weidzen/ ja mies miehen.
Sananl 27:18 Joca hänen Ficunapuuns warjele/ hän syä sijtä hedelmän: ja joca hänen Herrans wartioidze/ hän cunnioitetan.
Sananl 27:19 Nijncuin warjo on wedesä ihmisen caswon suhten: nijn on ihmisen sydän toista wastan.
Sananl 27:20 Helwetti ja cadotus ei tule ikänäns täyten/ ja ihmisen silmät owat tytymättömät.
Sananl 27:21 Mies tule kiusatuxi kijttäjän suun cautta: nijncuin hopia ahjosa/ ja culda pädzisä.
Sananl 27:22 Jos sinä tyhmän huhmarosa surwoisit nijncuin kryynit/ nijn ei cuitengan hänen hulludens hänestä ercane.
Sananl 27:23 Ota waari lambaistas/ ja pidä murhe laumastas.
Sananl 27:24 Sillä ei tawara ole ijancaickisest/ eikä Cruunu sugusta sucuun.
Sananl 27:25 Ruohot owat putkennet/ heinät owat käsillä/ ja wuorella yrtit cogotan.
Sananl 27:26 Caridzat waatettawat sinua/ ja caurit andawat pellon wuoron.
Sananl 27:27 Sinulla on wohten riesca kyllä/ huones rawinnoxi: ja sinun pijcas elatuxexi.
Vers. 8. Lindu ) Älä anna kiusauxen aja sinuas pois sinun wirastas/ mutta ole wahwa/ Jumala idze parhain päin laitta.
v. 11. Ole wijsas ) Warjele sinuas työstä/ kyllä walhe taca saadan.
v. 14. Siuna ) Älä ylistä ketän ylönpaldisest: sillä et sinä sen paremmin uscota.
v. 19. Wedesä ) Nijncuin warjo ei ole alallans wedesä silmäin edes: nijn ihmisen sydän on huicendelewainen toista wastan.
v. 21. Kijttäjän ) Joca anda idzens mielelläns ylistä/ hän oikeutta myöden petetän: sillä hän tahto suurembata cunniata idzellens cuin caicki muut.
v. 24. Cruunu ) Se on walda huonesa/ nijncuin hän tahdois sanoa: tydy sijhen cuin käsillä on: sillä ei täsä ole mitän pysywäistä.