Propheta Jona
ylesnousi/ ia poisrisui henen Purpurin waattens/ ia kiäri itzens
Säckihin/ ia istui tuhckahan.
Ja kuin se Niniven kuninkaan eteen tuli/ niin hän tuolistans ylösnousi/
ja poisriisui hänen purppuran waatteensa/ ja kääri itsensä säkkihin/ ja
istui tuhkahan.
3:7 Ja annoi vloshwta/ ia sanoa Nineuen lepitze/ Kuningan ia henen
Sangarins keskyste/ tellens Inhiminen ia Eleien/ Naudhat ia Cariat/ ei
pidhe miteken maistaman/ eike Laitumehen aiettaman/ ia ei wetteken
iooman/
Ja antoi uloshuutaa/ ja sanoa Niniven läwitse/ kuninkaan ja hänen
sankarinsa käskystä/ tällens ihminen ja eläin/ naudat ja karjat/ ei pidä
mitäkään maistamaan/ eikä laitumehen ajettaman/ ja ei wettäkään
juomaan/
3:8 Waan seke Inhimiset ette Eleijemet pite Säckin kiäritteman/ ia luiasti
Jumalan tyge hwtaman/ Ja iocainen palatkaan henen pahasta tiestens/
ia henen kädhens wäkiuallast.
Waan sekä ihmiset että eläimet pitää säkkiin käärittämän/ ja lujasti
Jumalan tykö huutaman/ ja jokainen palatkaan hänen pahasta
tiestänsä/ ja hänen kätensä wäkiwallasta.
3:9 Cuca tiete? Jumala mactais käte/ ia catuua/ ia hendens poiskiende
henen hirmulisens wihastans/ ettei me huckuisi.
Kuka tietää? Jumala mahtaisi kääntyä/ ja katua/ ja häntänsä
poiskääntää hänen hirmullisesta wihastansa/ ettei me hukkuisi.
3:10 Mutta quin Jumala näki heiden Töijtens/ ette he palaisit he
pahasta tiestens/ nin Jumala catuy sen pahuden ylitze/ ionga hen oli
puhunut heille tedhexens/ ia ei tehnytken.
Mutta kuin Jumala näki heidän töitänsä/ että he palaisit he pahasta
tiestänsä/ niin Jumala katui sen pahuuden ylitse/ jonka hän oli puhunut
heille tehdäksensä/ ja ei tehnytkään.