Se pyhen Paavalin epistola Romarein tykö
Eikö sawenwalajalla ole walta/ yhdestä pystistä tehdä/ Yksi astia
kunniaksi/ ja sen toisen häpeäksi?
9:22 Senteden/ ios Jumala tachto wihans osotta/ ia woima's ilmoitta/
Ombi hen swren Kerssimisen cansa kerssinyt henen Wihans Astiat/ iotca
walmistetut ouat cadhotuxehen/ Senpäle
Sentähden/ jos Jumalaa tahtoo wihansa osoittaa/ ja woimansa
ilmoittaa/ Ompi hän suuren kärsimisen kanssa kärsinyt hänen wihansa
astiat/ jotka walmistetut owat kadotuksehen/ Senpäälle
9:23 ette henen piti tietteuexi tekemen henen Cunnians rickaudhen/
ylitze henen Laupiudhensa Astiain/ iotca hen Cunniaxi ombi
walmistanut.
että hänen piti tiettäwäksi tekemän hänen kunniansa rikkauden/ ylitse
hänen laupeutensa astiain/ jotka hän kunniaksi ompi walmistanut.
9:24 Jotca hen mös cutzunut on/ nimiten meite/ Ei ainostans Juttaista/
wan mös Pacanoista.
Jotka hän myös kutsunut on/ nimittäin meitä/ Ei ainoastansa
juuttaista/ waan myös pakanoista
9:25 Ninquin hen mös sanopi Osean cautta/ Mine tadhon sen cutzua
minun Canssaxeni/ ioca ei minun Canssan ollut. Ja minun Rackaxeni/
ioca ei minun Rackan ollut.
Niinkuin hän myös sanoopi Osean kautta/ Minä tahdon sen kutsua
minun kansakseni/ joka ei minun kansani ollut. Ja minun rakkaakseni/
joka ei minun rakkaan ollut
9:26 Ja sen pite tapachtaman/ Ette sielle/ cussa heille sanottu oli/ Eipe
te ole minun Canssan/ Sijne he pite cutzutaman Eleuen Jumalan Lapsixi.
Ja sen pitää tapahtuman/ Että siellä/ kussa heille sanottu oli/ Eipä te
ole minun kansani/ Siinä he pitää kutsuttaman Eläwän Jumalan lapsiksi.
9:27 Mutta Esaias hwta Israelin edes/ ios Israelin Lasten lucu nin olis/
quin sanda meresse/ Nin quitengin ne techteet autuaxi tuleuat.
Mutta Esaias huutaa Israelin edessä/ jos Israelin lasten luku niin olisi/
kuin santa meressä/ Niin kuitenkin ne tähteet autuaaksi tulewat.
