9 luku

Elämä, vaikkakin täynnä ristiriitoja, on parempi kuin kuolema, joka lopettaa kaiken. Eläessä on nautittava ja toimittava, sillä sen Jumala sallii. Viisaus on hyödyllinen riippumatta köyhyydestä tai rikkaudesta.

1. Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.

1. Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.

1. SIllä minä olen caickia sencaltaisia minun sydämeeni pannut tutkiman caickia näitä että muutamat wanhurscat owat ja wijsat joiden tegot owat Jumalan kädesä. Eikä ihminen tiedä kenengän rackautta eli wiha caikisa cuin hänen edesäns on.

1 This I laid to my heart for all, even to explore all this, that the righteous and the wise and their works, are in the hand of God. No man understands, either love or hatred. All is before them.

1. For all this I considered in my heart even to declare all this, that the righteous, and the wise, and their works, are in the hand of God: no man knoweth either love or hatred by all that is before them.

1. Thi alt dette har jeg lagt mig paa Hjerte, og det for at udgrunde det alt sammen, at de retfærdige og de vise og deres Gerninger ere i Guds Haand; om det er Kærlighed eller Had, ved intet Menneske; alt ligger for deres Ansigt.

1. Ty jag hafver allt sådant lagt på hjertat, till att ransaka allt detta, att någre rättfärdige och vise äro, hvilkes underdåner i Guds hand äro. Dock vet ingen menniska någors kärlek, eller hat, som han hafver för sig.

1. Sest keik sedda pannin ma omma süddamesse, et ma piddin selgeste moistma keik sedda, et öiged ja targad, ja nende teud Jum̃ala kä on: ka sedda armastust ja wihkamist ei tea ükski innimenne; se keik on nende ees.

1. Visa apsvarstęs, supratau, kad teisusis, išmintingasis ir jų darbai yra Dievo rankose. Žmogus nežino, ar jo laukia meilė, ar neapykanta.

1. Denn ich habe solches alles zu Herzen genommen, zu forschen das alles, daß Gerechte und Weise und ihre Werke sind in Gottes Hand; kein Mensch kennt weder die Liebe noch den Haß irgend eines, den er vor sich hat.

1. Certainement j'ai appliqué mon cœur à tout cela, pour l'éclaircir, savoir, que les justes et les sages, et leurs actions, sont dans la main de Dieu, et l'amour et la haine; et que les hommes ne connaissent rien de tout ce qui est devant eux.

1. CIERTAMENTE a todo esto dí mi corazón, para declarar todo esto: Que los justos, y los sabios, y sus obras, están en la mano de Dios: y que no sabe el hombre ni el amor, ni el odio, por todo lo que pasa delante de él.

1 Zekerlijk, dit alles heb ik in mijn hart gelegd, opdat ik dit alles klaarlijk mocht verstaan, dat de rechtvaardigen, en de wijzen, en hun werken in de hand Gods zijn; ook liefde, ook haat, weet de mens niet uit al hetgeen voor zijn aangezicht is.

1. Zaprawdęm to wszystko uważał w sercu swem, abym to wszystko objaśnił, że sprawiedliwi i mądrzy z sprawami swemi są w rękach Bożych, a iż ani miłości, ani nienawiści nie zna człowiek ze wszystkich rzeczy, które są przed obliczem jego.

3. Mert mindezt szívemre vettem, és pedig azért, hogy megvizsgáljam mindezt: hogy az igazak és bölcsek és azoknak minden cselekedetei Isten kezében vannak; szeretet is, gyűlölet is, nem tudják az emberek, mind ez előttük van.

1 На все это я обратил сердце мое для исследования, что праведные и мудрые и деяния их – в руке Божией, и что человек ни любви, ни ненависти не знает во всем том, что перед ним.

1. На все те обернув я серце моє, щоб зрозуміти, що праведні й мудрі й дїла їх у Бога в руцї, та що чоловік нї любови нї ненавистї за те не знає, бо воно далеко перед ним.

2. Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.

2. Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.

2. Se tapahtu nijn yhdelle cuin toisellekin wanhurscaille nijncuin jumalattomillekin hywille ja puhtaille cuin saastaisillengin uhraille nijncuin sillengin joca ei uhrackan. Nijncuin tapahtu hywille nijn myös tapahtu syndisille: nijncuin käy walapattoisten nijn myös käy nijlle jotca wala pelkäwät.

2 All things come alike to all. There is one event to the righteous man and to the wicked man, to the good man and to the clean man and to the unclean man, to him who sacrifices and to him who does not sacrifice, as is the good man, so is the sinner and he who swears, as he who fears an oath.

2. All things come alike to all: there is one event to the righteous, and to the wicked; to the good and to the clean, and to the unclean; to him that sacrificeth, and to him that sacrificeth not: as is the good, so is the sinner; and he that sweareth, as he that feareth an oath.

2. Alt er ens for alle; det samme hændes den retfærdige og den ugudelige, den gode og den rene og den urene, og den, som ofrer, og den, der ikke ofrer; som den gode, saa gaar det Synderen, den, som sværger, gaar det som den, der frygter for Ed.

2. Det vederfars så dem ena som dem andra, dem rättfärdiga, såsom dem orättfärdiga; dem goda och rena, såsom dem orena; dem som offrar, såsom honom som intet offrar. Såsom det går dem goda, så går det ock syndarenom; såsom menedarenom går, så går ock honom, som eden fruktar.

2. Keik sünnib ühhele, kui keikile teistele ; üks assi juhtub nihästi öigele kui öälale, heale ja puhtale nihästi kui rojasele, ja sellele, kes ohwerdab, nihästi kui sellele, kes ei ohwerda; sellele, kes hea, nihästi kui pattusele, sellele, kes wañnub, nihästi kui sellele, kes wannet kardab.

2. Visiems yra vienodas likimas: teisiajam ir nedorėliui, geram ir blogam, švariam ir nešvariam, aukojančiam aukas ir neaukojančiam, doram ir nusidėjėliui, prisiekiančiam ir nedrįstančiam prisiekti.

2. Es begegnet dasselbe einem wie dem andern: dem Gerechten wie dem Gottlosen, dem Guten und Reinen wie dem Unreinen, dem, der opfert, wie dem, der nicht opfert; wie es dem Guten geht, so geht's auch dem Sünder; wie es dem, der schwört, geht, so geht's auch dem, der den Eid fürchtet.

2. Tout arrive également à tous: même accident pour le juste et pour le méchant, pour celui qui est bon et pur, et pour celui qui est souillé, pour celui qui sacrifie et pour celui qui ne sacrifie point; il en est de l'homme de bien comme du pécheur, de celui qui jure, comme de celui qui craint de jurer.

2. Todo acontece de la misma manera a todos: un mismo suceso tiene el justo y el impío; el bueno, y el limpio, y el no limpio; y el que sacrifica, y el que no sacrifica; como el bueno así el que peca: el que jura, como el que teme el juramento.

2 Alle ding wedervaart hun, gelijk aan alle anderen; enerlei wedervaart den rechtvaardige en den goddeloze, den goede en den reine, als den onreine; zo dien, die offert, als dien, die niet offert; gelijk den goede, alzo ook den zondaar, dien, die zweert, gelijk dien, die den eed vreest.

2. Wszystko się dzieje jednakowo wszystkim; jednoż przychodzi na sprawiedliwego i niezbożnego, na dobrego i na czystego i nieczystego, na ofiarującego i na tego, który nie ofiaruje; na dobrego, i na grzesznego, na przysięgającego, i na tego, co się przysięgi boi.

4. Minden olyan, hogy mindenkit érhet, egyazon szerencséje van az igaznak és gonosznak, jónak vagy tisztának és tisztátalannak, mind annak, a ki áldozik, mind a ki nem áldozik, úgy a jónak, mint a bűnösnek, az esküvőnek úgy, mint a ki féli az esküvést.

2 Всему и всем – одно: одна участь праведнику и нечестивому, доброму и злому , чистому и нечистому, приносящему жертву и не приносящему жертвы; как добродетельному, так и грешнику; как клянущемуся, так и боящемуся клятвы.

2. Усьому й усїм - одно: однака доля праведному й безбожному, доброму й злому, чистому й нечистому; тому, що приносить жертви, й тому, що не приносить жертви; честивому, як і грішникові; тому, хто клянеться, як і тому, хто совіститься клястись.

3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen — vainajien tykö!

3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!

3. Se on paha caickein seas jotca Auringon alla tapahtuwat että yhdelle käy nijncuin toisellengin josta myös ihmisen sydän täytetän pahudella ja hulluus on heidän sydämesäns nijncauwan cuin he eläwät sijtte pitä heidän cuoleman.

3 This is an evil in all that is done under the sun, that there is one event to all. Yes also, the heart of the sons of men is full of evil and madness is in their heart while they live and after that they go to the dead.

3. This is an evil among all things that are done under the sun, that there is one event unto all: yea, also the heart of the sons of men is full of evil, and madness is in their heart while they live, and after that they go to the dead.

3. Ondt iblandt alt det, som sker; under Solen, er dette: At det samme hændes alle; og tillige er Menneskens Børns Hjerte fuldt af Ondskab, og der er Daarskaber i deres hjerte, saa længe de leve, og derefter fare de til de døde.

3. Det är en ond ting ibland allt det som under solene sker, att dem ena så går som dem andra; deraf varder ock menniskones hjerta fullt med arghet, och galenskap är i deras hjerta, så länge de lefva; sedan måste de dö.

3. Se on önnetus keikis asjus, mis päikesse al sünnib, et keikile üks assi juhtub: sepärrast saab ka innimeste laste südda täis kurjust, ja mitmesuggune hullutaminne on nende süddames nende ellus; ja pärrast sedda minnakse surnutte jure.

3. Tai yra pasaulio blogybė­tas pats likimas visiems. Visų širdys yra pilnos piktybių, ir beprotybė pasilieka žmonių širdyse, kol jie gyvena, o po to­pas mirusiuosius.

3. Das ist ein böses Ding unter allem, was unter der Sonne geschieht, daß es einem geht wie dem andern; daher auch das Herz der Menschen voll Arges wird, und Torheit ist in ihrem Herzen, dieweil sie leben; darnach müssen sie sterben.

3. Ceci est un mal dans tout ce qui se fait sous le soleil, qu'un même accident arrive à tous. Aussi le cœur des hommes est rempli de malice; la folie est dans leur cœur pendant leur vie; après quoi ils s'en vont chez les morts.

3. Este mal hay entre todo lo que se hace debajo del sol: que todos tengan un mismo suceso; y que también el corazón de los hijos de los hombres esté lleno de mal, y de enloquecimiento en su corazón en su vida, y después, a los muertos.

3 Dit is een kwaad onder alles, wat onder de zon geschiedt, dat enerlei ding allen wedervaart, en dat ook het hart der mensenkinderen vol boosheid is, en dat er in hun leven onzinnigheden zijn in hun hart; en daarna moeten zij naar de doden toe.

3. A toć jest najgorsza między wszystkiem, co się dzieje pod słoócem, iż jednoż przychodzi na wszystkich; a owszem, że serce synów ludzkich pełne jest złego, a iż głupstwo trzyma się serca ich za żywota ich, a potem idą do umarłych.

5. Mind az ég alatt való dolgokban e gonosz van, hogy mindeneknek egyenlő szerencséjök van; és az emberek fiainak szíve is teljes gonoszsággal, és elméjökben minden bolondság van, a míg élnek, azután pedig a halottak közé mennek.

3 Это-то и худо во всем, что делается под солнцем, что одна участь всем, и сердце сынов человеческих исполнено зла, и безумие в сердце их, в жизни их; а после того они отходят к умершим.

3. Се ж то й біда в усьому, що дїється під сонцем, що доля однака всїм; тим то й серце в людей повне злостї, й безум у серцї їх, поки живота їх, а потім прилучуються до мертвих.

4. Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.

4. Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.

4. Mitä sijs pitä walidzeman? nijncauwan cuin eletän pitä toiwottaman (sillä eläwä coira on parembi cuin cuollu Lejoni)

4 Because to him who is joined with all the living there is hope, because a living dog is better than a dead lion.

4. For to him that is joined to all the living there is hope: for a living dog is better than a dead lion.

4. Thi hvo er den, som kan undtages om alle dem, som leve, er der Haab; thi levende Hund er bedre end en love, som er død;

4. Hvad skall man då af de båda utvälja? Så länge som man lefver, skall man hoppas; ty en lefvande hund är bättre än ett dödt lejon.

4. Sest kes on, kes sest ärrawallitsetakse? iggaühhe jures, kes ellab, on weel lotus: sest ellus koer on parrem, kui surnud loukoer.

4. Kol žmogus gyvas, jis turi vilties. Gyvas šuo vertingesnis už negyvą liūtą.

4. Denn bei allen Lebendigen ist, was man wünscht: Hoffnung; denn ein lebendiger Hund ist besser denn ein toter Löwe.

4. Car il y a de l'espérance pour quiconque est encore associé à tous les vivants; et même un chien vivant vaut mieux qu'un lion mort.

4. Porque para todo aquel que está aun entre los vivos, hay esperanza; porque mejor es perro vivo, que león muerto.

4 Want voor dengene, die vergezelschapt is bij alle levenden, is er hoop; want een levende hond is beter dan een dode leeuw.

4. Albowiem ktokolwiek się towarzyszy ze wszystkimi żywymi, ma nadzieję, (Gdyż i pies żywy lepszy jest, niż lew zdechły;)

6. Mert akárkinek, valaki minden élők közé csatlakozik, van reménysége; mert jobb az élő eb, hogynem a megholt oroszlán.

4 Кто находится между живыми, тому есть еще надежда, так как и псу живому лучше, нежели мертвому льву.

4. Поки людина в живих, має ще надїю; тим, що живому собацї лучше, нїж мертвому леву;

5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.

5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.

5. Sillä eläwät tietäwät heidäns cuolewan mutta ei cuollet tiedä mitän eikä he mitän enä ansaidze.

5 Because the living know that they will die, but the dead do not know anything, nor have they any more a reward, because the memory of them is forgotten.

5. For the living know that they shall die: but the dead know not any thing, neither have they any more a reward; for the memory of them is forgotten.

5. thi de levende riæ, at de skulle dø; men de døde tide ikke noget, og de have ingen Løn ydermere; men deres Ihukommelse er glemt.

5. Ty de lefvande veta, att de skola dö; men de döde veta intet, de förtjena ock intet mer; ty deras åminnelse är förgäten;

5. Sest need, kes ellus, teädwad, et nemmad peawad surrema; agga surnud, ei need tea middagi, ja ei olle neil ennam siin ühtegi palka, sest nende mällestus unnustakse ärra.

5. Gyvieji žino, kad jie mirs, bet mirusieji nieko nebežino. Jie nebesulauks jokio atlyginimo ir bus užmiršti.

5. Denn die Lebendigen wissen, daß sie sterben werden; die Toten aber wissen nichts, sie haben auch keinen Lohn mehr, denn ihr Gedächtnis ist vergessen,

5. Les vivants, en effet, savent qu'ils mourront, mais les morts ne savent rien; il n'y a plus pour eux de récompense, car leur mémoire est mise en oubli.

5. Porque los que viven, saben que han de morir: mas los muertos nada saben, ni más tienen paga; porque su memoria es puesta en olvido.

5 Want de levenden weten, dat zij sterven zullen, maar de doden weten niet met al; zij hebben ook geen loon meer, maar hun gedachtenis is vergeten.

5. Boć ci, co żyją, wiedzą, że umrzeć mają; ale umarli o niczem nie wiedzą, i nie mają więcej żadnej zapłaty, gdyż w zapamiętanie przyszła pamiątka ich.

7. Mert az élők tudják, hogy meghalnak; de a halottak semmit nem tudnak, és azoknak semmi jutalmok nincs többé; mivelhogy emlékezetök elfelejtetett.

5 Живые знают, что умрут, а мертвые ничего не знают, и уже нет им воздаяния, потому что и память о них предана забвению,

5. Бо живі знають, що помруть, а мертві нїчогісїнько не тямлять, і нема їм уже заплати, бо й память про них пішла в забуток;

6. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.

6. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.

6. Sillä heidän muistons on unhotettu nijn ettei heitä enä racasteta wihata eli wainota eikä heidän ole yhtän osa mailmasa caikisa mitä Auringon alla tapahtu.

6 As well their love, as their hatred and their envy, has perished long ago, nor have they any more a portion forever in anything that is done under the sun.

6. Also their love, and their hatred, and their envy, is now perished; neither have they any more a portion for ever in any thing that is done under the sun.

6. Baade deres Kærlighed og deres Had og deels Avind er foelængst forsvunden, og de have i al Evighed ingen Del ydermere i alt det, som sker under Solen.

6. Så att man icke mer älskar dem, hatar eller afundas vid dem; och hafva ingen del mer på verldene i allo thy, som under solene sker.

6. Nende armastus niihästi kui nende wihkaminne, ka nende kaetseminne on jo kaddund, ja neil ei olle ellades ühtegi ossa ennam ei ühhestke asjast, mis päikesse al tehhakse.

6. Jų meilė, neapykanta ir pavydas dingo; jie nebeturi jokios dalies pasaulyje.

6. daß man sie nicht mehr liebt noch haßt noch neidet, und haben kein Teil mehr auf dieser Welt an allem, was unter der Sonne geschieht.

6. Aussi leur amour, leur haine, leur envie a déjà péri, et ils n'ont plus à jamais aucune part dans tout ce qui se fait sous le soleil.

6. Aun su amor, su odio, y su envidia ya feneció; y no tienen ya más parte en el siglo, en todo lo que se hace debajo del sol.

6 Ook is alrede hun liefde, ook hun haat, ook hun nijdigheid vergaan; en zij hebben geen deel meer in deze eeuw in alles, wat onder de zon geschiedt.

6. Owszem i miłość ich, i zazdrość ich i nienawiść ich już zginęła, a nie mają więcej działu na wieki we wszystkiem, co się dzieje pod słoócem.

8. Mind szeretetök, mind gyűlöletök, mind gerjedezésök immár elveszett; és többé semmi részök nincs semmi dologban, a mely a nap alatt történik.

6 и любовь их и ненависть их и ревность их уже исчезли, и нет им болеечасти во веки ни в чем, что делается под солнцем.

6. І любов їх і ненависть і боротьба їх минулись, і не буде їм вже нїякої частини нї в чому, що дїється під сонцем.

7. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.

7. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.

7. NIin mene sijs ja syö leipäs ilolla ja juo wijnas hywällä mielellä: sillä sinun työs kelpa Jumalalle.

7 Go your way, eat your bread with joy and drink your wine with a merry heart, because God has already accepted your works.

7. Go thy way, eat thy bread with joy, and drink thy wine with a merry heart; for God now accepteth thy works.

7. Gak hen, ad dit Brød med Glæde og drik din Vin med et godt Mod; thi Gud har forlængst Behag i dine Gerninger.

7. Så gack bort, och ät ditt bröd med fröjd, drick ditt vin med godt mod; ty din verk täckas Gud.

7. Minne siis , sö omma leiba römoga, ja jo hea süddamega omma wina, sest jubba Jummala meel on hea sinno teggude pärrast.

7. Valgyk linksmas savo duoną, gerai nusiteikęs, gerk vyną, nes Dievas dabar priima tavo darbus.

7. So gehe hin und iß dein Brot mit Freuden, trink deinen Wein mit gutem Mut; denn dein Werk gefällt Gott.

7. Va, mange avec joie ton pain, et bois gaiement ton vin; car Dieu a déjà tes œuvres pour agréables.

7. Anda, y come tu pan con gozo, y bebe tu vino con alegre corazón; porque tus obras ya son agradables a Dios.

7 Ga dan heen, eet uw brood met vreugde, en drink uw wijn van goeder harte; want God heeft alrede een behagen aan uw werken.

7. Idźże tedy, jedz z radością chleb twój, a pij z dobrą myślą wino twoje; albowiem już wdzięczne są Bogu sprawy twoje.

9. No azért egyed vígassággal a te kenyeredet, és igyad jó szívvel a te borodat; mert immár kedvesek Istennek a te cselekedetid!

7 Итак иди, ешь с весельем хлеб твой, и пей в радости сердца вино твое, когда Бог благоволит к делам твоим.

7. Ійди ж, їж твій хлїб, радуючись, і пий твоє вино, веселючись, коли Бог ласкавий на дїла твої.

8. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.

8. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.

8. Anna waattes aina walkiat olla ja älä puututa woidetta pääs pääldä.

8 Let your garments be always white and do not let your head lack oil.

8. Let thy garments be always white; and let thy head lack no ointment.

8. Lad dine Klæder altid være hvide, og lad Olie ikke fattes paa dit Hoved!

8. Låt din kläder alltid vara hvit, och låt icke fattas salvo på ditt hufvud.

8. Olgo sinno rided iggal aial walged, ja ärgo pudugo sulle ölli so Pea peäl.

8. Tebūna tavo drabužiai visados balti ir tegul netrūksta tavo galvai aliejaus.

8. Laß deine Kleider immer weiß sein und laß deinem Haupt Salbe nicht mangeln.

8. Qu'en tout temps tes vêtements soient blancs, et que l'huile ne manque point sur ta tête.

8. En todo tiempo sean blancos tus vestidos; y nunca falte ungüento sobre tu cabeza.

8 Laat uw klederen te allen tijd wit zijn, en laat op uw hoofd geen olie ontbreken.

8. Na każdy czas niech będą szaty twoje białe, a olejku na głowie twojej niech się nie przebiera.

10. A te ruháid mindenkor legyenek fejérek, és az olaj a te fejedről el ne fogyatkozzék.

8 Да будут во всякое время одежды твои светлы, и да не оскудевает елей на голове твоей.

8. Нехай повсячасно буде на тобі одежа сьвітла, й нехай волос твій буде намащений.

9. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla — kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.

9. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.

9. Elä caunist waimos cansa jotas racastat nijncauwan cuins tätä turha elämätä saat nautita jonga Jumala sinulle Auringon alla andanut on ja nijncauwan cuin sinun turha elämäs pysy: sillä se on sinun osas elämäsäs ja työsäs Auringon alla.

9 Live joyfully with the wife whom you love all the days of your life of vanity, which he has given you under the sun, all your days of vanity. Because that is your portion in life and in your labor in which you labor under the sun.

9. Live joyfully with the wife whom thou lovest all the days of the life of thy vanity, which he hath given thee under the sun, all the days of thy vanity: for that is thy portion in this life, and in thy labour which thou takest under the sun.

9. Hvad Livet med en Hustru, som du elsker, alle dine Forfængeligheds Levedage, som Gud har givet dig under Solen, alle dine Forfængeligheds Dage; thi det er din Del af Livet og af dit Arbejde, som du arbejder med under Solen.

9. Bruka din tid med dine hustru, den du älskar, så länge du behåller detta fåfängeliga lifvet, det (Gud) dig under solene gifvit hafver, så länge ditt fåfängeliga lif varar; ty det är din del i lifvena, och i ditt arbete, som dig under solene gifvit är.

9. Katsu öiete ellada selle naesega, kedda sa armastad, keik omma tühja ello aia, mis Temma sulle päikesse al on annud, keige sinno tühja ello aia; sest se on so ossa siin ellus ja so waewa sees, mis sa päikese al nääd.

9. Džiaukis gyvenimu, kurį tau Dievas davė, kartu su žmona, kurią myli. Tokia yra tavo gyvenimo dalis šiame pasaulyje.

9. Brauche das Leben mit deinem Weibe, das du liebhast, solange du das eitle Leben hast, das dir Gott unter der Sonne gegeben hat, solange dein eitel Leben währt; denn das ist dein Teil im Leben und in deiner Arbeit, die du tust unter der Sonne.

9. Vis joyeusement, tous les jours de la vie de ta vanité, avec la femme que tu aimes, qui t'a été donnée sous le soleil, pour tous les jours de ta vanité; car c'est là ton partage dans la vie, et au milieu de ton travail, que tu fais sous le soleil.

9. Goza de la vida con la mujer que amas, todos los dias de la vida de tu vanidad, que te son dados debajo del sol, todos los dias de tu vanidad; porque esta es tu parte en la vida, y en tu trabajo, en que trabajas debajo del sol.

9 Geniet het leven met de vrouw, die gij liefhebt, al de dagen uws ijdelen levens, welke God u gegeven heeft onder de zon, al uw ijdele dagen; want dit is uw deel in dit leven, en van uw arbeid, dien gij arbeidt onder de zon.

9. Zażywaj żywota z żoną, którąś umiłował, po wszystkie dni żywota marności twojej, któreć dał Bóg pod słoócem po wszystkie dni marności twojej; boć ten jest dział twój w żywocie twoim i w pracy twojej, którą podejmujesz pod słoócem.

11. Éld életedet a te feleségeddel, a kit szeretsz, a te hiábavaló életednek minden napjaiban, a melyeket Isten adott néked a nap alatt, a te hiábavalóságodnak minden napjaiban; mert ez a te részed a te életedben és a te munkádban, melylyel munkálódol a nap alatt.

9 Наслаждайся жизнью с женою, которую любишь, во все дни суетной жизни твоей, и которую дал тебе Бог под солнцем на все суетные дни твои; потому что это – доля твоя в жизни и в трудах твоих, какими ты трудишься под солнцем.

9. Усолоджуй собі життє з жінкою твоєю, що її любиш, через усї днї марної жизнї твоєї, а котру дав тобі Бог за товаришку на всї швидколетні днї твої під сонцем; се бо - пай твій в життю й в трудах твоїх, що ти трудишся під сонцем.

10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.

10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.

10. Caickia mitä tule sinun etees tehtäwäxi se tee wapast: sillä haudas johongas tulet ei ole työtä taito ymmärryst eli wijsautta.

10 Whatever your hand finds to do, do with your might, because there is no work, nor device, nor knowledge, nor wisdom, in Sheol, where you go.

10. Whatsoever thy hand findeth to do, do it with thy might; for there is no work, nor device, nor knowledge, nor wisdom, in the grave, whither thou goest.

10. Alt hvad din Haand formaar at gøre med din Kraft, gør det; thi der er hverken Gerning eller Tanke eller Kundskab eller Visdom i Dødsriget, hvor du farer hen.

10. Allt det dig förekommer att göra, det gör friliga; ty i grafvene, dit du far, är hvarken gerning, konst, förnuft eller vishet.

10. Keik, mis so kässi leiab, et sa pead omma joudo möda teggema, sedda te: sest haudas, kuhho sa lähhäd, ei olle ühteke teggemist egga ärramötlemist, ei tundmist egga tarkust.

10. Ką gali, daryk dabar, nes kape, į kurį eisi, nebus nei darbo, nei minčių, nei supratimo, nei išminties.

10. Alles, was dir vor Handen kommt, zu tun, das tue frisch; denn bei den Toten, dahin du fährst, ist weder Werk, Kunst, Vernunft noch Weisheit.

10. Tout ce que ta main trouve à faire, fais-le selon ton pouvoir; car il n'y a ni œuvre, ni pensée, ni science, ni sagesse, dans le Sépulcre où tu vas.

10. Todo lo que te viniere a la mano para hacer, házlo según tus fuerzas; porque en el sepulcro, donde tú vas, no hay obra, ni industria, ni ciencia, ni sabiduría.

10 Alles, wat uw hand vindt om te doen, doe dat met uw macht; want er is geen werk, noch verzinning, noch wetenschap, noch wijsheid in het graf, daar gij heengaat.

10. Wszystko, co przedsięweźmie ręka twoja do czynienia, czyó według możności twojej, albowiem niemasz żadnej pracy, ani myśli, ani umiejętności, ani mądrości w grobie, do którego ty idziesz.

12. Valamit hatalmadban van cselekedni erőd szerint, azt cselekedjed; mert semmi cselekedet, okoskodás, tudomány és bölcseség nincs a Seolban, a hová menendő vagy.

10 Все, что может рука твоя делать, по силам делай; потому что в могиле, куда ты пойдешь, нет ни работы, ни размышления, ни знания, ни мудрости.

10. Все, що маєш снагу робити, роби руками твоїми; бо в могилї, куди ти йдеш, нема вже роботи, нї роздумовання, нї знання, нї мудростї.

11. Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.

11. Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.

11. MInä käänsin idzeni ja cadzoin cuinga Auringon alla käymän pidäis? ettei auta juosta ehkä jocu nopsa olis eikä auta sotiman waicka jocu wäkewä olis. Ei auta elatuxeen ehkä jocu taitawa olis ei myös rickauteen auta toimellisuus että jocu otollinen on eikä se auta että hän cappalens taita hywin mutta se on caicki ajasa ja onnesa.

11 I returned and saw under the sun, that the race is not to the swift, nor the battle to the strong, neither yet bread to the wise, nor yet riches to men of understanding, nor yet favor to men of skill, but time and chance happens to them all.

11. I returned, and saw under the sun, that the race is not to the swift, nor the battle to the strong, neither yet bread to the wise, nor yet riches to men of understanding, nor yet favour to men of skill; but time and chance happeneth to them all.

11. Jeg vendte tilbage og saa under Solen, at Løbet ikke er i de lettes Magt, og Krigen ikke i de vældiges, og ej heller Brødet i de vises, og ej heller Rigdommen i de forstandiges, og ej heller Gunst i de kløgtiges; thi Tid og Hændelse ramme dem alle.

11. Jag vände mig, och såg huru det tillgår under solene, att det icke hjelper till att löpa, att man är snar; till strid hjelper icke, att man är stark; till bergning hjelper icke, att en är snäll; till rikedom hjelper icke vara klok; att en hafver ynnest, hjelper icke att han sin tingest väl kan; utan det står allt till tiden och lyckona.

11. Ma näggin ta päikese al, et kermede kä ei olle sedda jooksmist , egga wäggewatte kä sedda söddimist ¤ ei ka mitte tarkade kä leiba, egga moistlikkude kä rikkust ¤¤, ei ollege nende kä, kes paljo öppind, teiste melest armsaks sada; sest issi aeg ja ön juhtub neile keikile.

11. Aš pastebėjau pasaulyje, kad lenktynes laimi ne greitieji, karus ne drąsieji, duonos turi ne išmintingieji, turtus ne protingieji ir palankumą ne sumanieji. Visa priklauso nuo laiko ir atsitiktinumo.

11. Ich wandte mich und sah, wie es unter der Sonne zugeht, daß zum Laufen nicht hilft schnell zu sein, zum Streit hilft nicht stark sein, zur Nahrung hilft nicht geschickt sein, zum Reichtum hilft nicht klug sein; daß einer angenehm sei, dazu hilft nicht, daß er ein Ding wohl kann; sondern alles liegt an Zeit und Glück.

11. J'ai vu encore sous le soleil, que la course n'est pas aux agiles, ni le combat aux vaillants, ni le pain aux sages, ni les richesses aux intelligents, ni la faveur aux savants; car tous sont assujettis au temps et aux circonstances.

11. Tornéme, y ví debajo del sol, que ni es de los ligeros la carrera; ni la guerra, de los fuertes; ni aun de los sabios el pan; ni de los prudentes las riquezas; ni de los elocuentes la gracia: mas que tiempo, y ocasión acontece a todos.

11 Ik keerde mij, en zag onder de zon, dat de loop niet is der snellen, noch de strijd der helden, noch ook de spijs der wijzen, noch ook de rijkdom der verstandigen, noch ook de gunst der welwetenden, maar dat tijd en toeval aan alle dezen wedervaart;

11. Potem obróciwszy się ujrzałem pod słoócem, że bieg nie jest w mocy prędkich, ani wojna w mocy mężnych, ani żywność w mocy mądrych, ani bogactwo w mocy roztropnych, ani łaska w mocy pomyślnych; ale czas i trafunek wszystko przynosi.

13. Fordítván magamat látám a nap alatt, hogy nem a gyorsaké a futás, és nem az erőseké a viadal, és nem a bölcseké a kenyér, és nem az okosoké a gazdagság, és nem a tudósoké a kedvesség; hanem idő szerint és történetből lesznek mindezek.

11 И обратился я, и видел под солнцем, что не проворным достается успешный бег, нехрабрым – победа, не мудрым – хлеб, и не у разумных – богатство, и не искусным – благорасположение, но время и случай для всех их.

11. І звернувсь я й добачив під сонцем, що не швидким допадаєсь нагорода за побіг; не хоробрим - побіда; не мудрим - хлїб; не розумним - багацтво, й не тямущим - ласка, тільки час і случай у всїм.

12. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.

12. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.

12. Ja ei ihminen tiedä hänen aicans waan nijncuin calat saadan wahingolisella ongella ja nijncuin linnut käsitetän paulalla nijn myös ihmiset temmatan pois pahalla ajalla cosca se äkistä tule heidän päällens.

12 Because man also does not know his time. As the fishes that are taken in an evil net and as the birds that are caught in the snare, even so are the sons of men snared in an evil time when it falls suddenly upon them.

12. For man also knoweth not his time: as the fishes that are taken in an evil net, and as the birds that are caught in the snare; so are the sons of men snared in an evil time, when it falleth suddenly upon them.

12. Thi Mennesket ved heller ikke sin Tid, saa lidt som Fiskene, der fanges i det slemme Garn, og saa lidt som Fuglene, der fanges i Snaren; som disse, saa blive Menneskens Børn besnærede til Ulykkens Tid; eftersom den falder hastelig over dem.

12. Ock vet menniskan icke sin tid; utan såsom fiskarna varda fångne med en skadelig krok, och såsom foglarna varda fångne med snarone, så varda ock menniskorna bortryckte i ondom tid, när han hasteliga kommer öfver dem.

12. Sest innimennege ei tea mitte omma aega, nenda kui kallad, mis kurja wörgoga pütakse, ja kui liñnud, mis paelaga pütakse: otsego need, nenda wörkutakse innimesse lapsed kurjal aial, kui se äkkitselt nende peäle tulleb.

12. Žmonės nežino savo laiko kaip ir žuvys, kurios sugaunamos tinklu, arba kaip paukščiai, kurie pagaunami spąstais. Žmonės patenka į nelaimės spąstus, kai jie to visai nesitiki.

12. Auch weiß der Mensch seine Zeit nicht; sondern, wie die Fische gefangen werden mit einem verderblichen Haken, und wie die Vögel mit einem Strick gefangen werden, so werden auch die Menschen berückt zur bösen Zeit, wenn sie plötzlich über sie fällt.

12. Car l'homme ne connaît pas même son temps; comme les poissons qui sont pris au filet fatal, et les oiseaux qui sont pris au lacet, ainsi les hommes sont enlacés au temps de l'adversité, lorsqu'elle tombe sur eux tout d'un coup.

12. Porque el hombre tampoco conoce su tiempo: como los peces, que son presos en la mala red, y como las aves, que se prenden en lazo; así son enlazados los hijos de los hombres en el tiempo malo, cuando cae de súbito sobre ellos.

12 Dat ook de mens zijn tijd niet weet, gelijk de vissen, die gevangen worden met het boze net; en gelijk de vogelen, die gevangen worden met den strik; gelijk die, alzo worden de kinderen der mensen verstrikt, ter bozer tijd, wanneer derzelve haastelijk over hen valt.

12. Bo człowiek nie wie czasu swego; ale jako ryby, które bywają łowione siecią szkodliwą, i jako ptaki łapane bywają sidłem; tak ułowieni bywają synowie ludzcy we zły czas, gdy na nie nagle przypada.

14. Mert nem is tudja az ember az ő idejét; mint a halak, melyek megfogatnak a gonosz hálóban, és mint a madarak, melyek megfogatnak a tőrben, miképen ezek, azonképen megfogatnak az emberek fiai a gonosznak idején, mikor az eljő reájok hirtelenséggel.

12 Ибо человек не знает своего времени. Как рыбы попадаются в пагубную сеть, и как птицы запутываются в силках, так сыны человеческие уловляются в бедственное время, когда оно неожиданно находит на них.

12. Бо людина свого часу навіть не знає. Як риба попадається в невід, а птиця запутуєсь у сильце, так і люде ловляться в лиху годину, як вона прийде негадано до них.

13. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:

13. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:

13. MInä olen myös nähnyt tämän wijsauden Auringon alla joca minulle suurexi näkyi.

13 I have also seen wisdom under the sun this way and it seemed great to me:

13. This wisdom have I seen also under the sun, and it seemed great unto me:

13. Ogsaa dette saa jeg som Visdom under Solen, og den syntes mig stor:

13. Jag hafver ock sett denna vishetena under solene, den mig stor syntes:

13. Ma ollen ka tarkust näinud päikesse al, ja se on suur minno melest.

13. Aš mačiau tokią išmintį po saule, ir man ji pasirodė didelė.

13. Ich habe auch diese Weisheit gesehen unter der Sonne, die mich groß deuchte:

13. J'ai vu aussi cette sagesse sous le soleil, et elle m'a semblé grande.

13. También ví esta sabiduría debajo del sol; la cual me es grande:

13 Ook heb ik onder de zon deze wijsheid gezien, en zij was groot bij mij;

13. Nadto widziałem i tę mądrość pod słoócem, która jest wielka u mnie:

15. Ezt is bölcseségnek láttam a nap alatt, és ez én előttem nagy volt.

13 Вот еще какую мудрость видел я под солнцем, и она показалась мне важною:

13. От іще яку бачив я мудрість під сонцем, а вона здалась менї не абиякою:

14. Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.

14. Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.

14. Että oli wähä Caupungi ja sijnä wähä wäke ja woimallinen Cuningas tuli ja pijritti sen ja rakensi suuret wallit sen ymbärille.

14 There was a little city and few men within it. And there came a great king against it and besieged it and built great ramparts against it.

14. There was a little city, and few men within it; and there came a great king against it, and besieged it, and built great bulwarks against it:

14. Der var en liden Stad og faa Folk i den; og der kom en mægtig Konge imod den og omringede den og byggede store Belejringsværker om den;

14. Att en liten stad var, och fögo folk derinne, och kom en mägtig Konung, och belade honom, och byggde stor bålverk der omkring;

14. Seäl olli weike lin, ja seäl sees pissut mehhi, ja temma alla tulli üks suur kunningas, ja piris temma ümber, ja teggi sured kantsid ta wasto ülles.

14. Buvo mažas miestas, kuriame gyveno nedaug žmonių. Atėjo galingas karalius, apsupo jį ir pristatė didelių įtvirtinimų.

14. daß eine kleine Stadt war und wenig Leute darin, und kam ein großer König und belagerte sie und baute große Bollwerke darum,

14. Il y avait une petite ville, avec peu d'hommes dedans; contre elle vint un grand roi; et il l'investit, et il bâtit contre elle de grands forts.

14. Una pequeña ciudad, y pocos hombres en ella; y viene contra ella un gran rey, y cércala, y edifíca contra ella grandes baluartes:

14 Er was een kleine stad, en weinig lieden waren daarin; en een groot koning kwam tegen haar, en hij omsingelde ze, en hij bouwde grote vastigheden tegen haar.

14. Miasto małe, a w niem ludzi mało, przeciw któremu przyciągnął król możny, i obległ je, i usypał przeciwko niemu wały wielkie;

16. Tudniillik, hogy egy kicsiny város volt, és abban kevés ember volt, és eljött az ellen hatalmas király, és azt körülvette, és az ellen nagy erősségeket épített.

14 город небольшой, и людей в нем немного; к нему подступил великий царь и обложил его и произвел против него большие осадные работы;

14. Було невеличке собі місто, та й не так то людне. Прийшов під його великий царь, облїг його, та й поробив проти його всї боєві прилади;

15. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.

15. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.

15. Ja sijnä löyttin köyhä wijsas mies joca taisi wijsaudellans autta Caupungita ja ei yxikän ihminen muistanut sitä köyhä miestä.

15 Now there was found in it a poor wise man. And he by his wisdom delivered the city, yet no man remembered that same poor man.

15. Now there was found in it a poor wise man, and he by his wisdom delivered the city; yet no man remembered that same poor man.

15. og han fandt derudi en fattig, viis Mand, og denne reddede Staden ved sin Visdom; men intet Menneske kom denne fattige Mand i Hu.

15. Och derinne vardt funnen en fattig vis man, den med sine vishet kunde hjelpa staden, och ingen menniska tänkte på den samma fattiga mannen.

15. Ja temma leidis sealt seest ühhe kehwa mehhe, kes tark olli, ja sesamma peästis sedda linna omma tarkusse läbbi: ja ükski innime ei möttelnud selle kehwa mehhe peäle.

15. Mieste gyveno neturtingas, bet išmintingas žmogus. Savo išmintimi jis išlaisvino miestą. Tačiau niekas neatsiminė to beturčio žmogaus.

15. und ward darin gefunden ein armer, weiser Mann, der errettete dieselbe Stadt durch seine Weisheit; und kein Mensch gedachte desselben armen Mannes.

15. Mais il s'y trouvait un homme pauvre et sage, qui délivra la ville par sa sagesse. Et nul ne s'est souvenu de cet homme pauvre.

15. Y hállase en ella un hombre pobre, sabio, el cual escapa la ciudad con su sabiduría; y nadie se acordaba de aquel pobre hombre.

15 En men vond daar een armen wijzen man in, die de stad verloste door zijn wijsheid; maar geen mens gedacht denzelven armen man.

15. I znalazł się w niem mąż ubogi mądry, który wybawił miasto ono mądrością swoją; choć nikt nie wspomniał na onego męża ubogiego.

17. És találtatott abban egy szegény ember, a ki bölcs volt, és az ő bölcseségével [1†] a várost megszabadította; de senki meg nem emlékezett arról a szegény emberről.

15 но в нем нашелся мудрый бедняк, и он спас своею мудростью этот город; и однако же никто не вспоминал об этом бедном человеке.

15. Аж се знайшовся в йому чоловік нетяга розумний та й вирятував городець своїм розумом, а нїхто потім не споминав про сього біднягу.

16. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.

16. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.

16. Silloin sanoin minä: wijsaus on parembi cuin wäkewys cuitengin cadzottin sen köyhän wijsaus ylön ja ei cuultu hänen sanans.

16 Then I said, Wisdom is better than strength. Nevertheless the poor man's wisdom is despised and his words are not heard.

16. Then said I, Wisdom is better than strength: nevertheless the poor man's wisdom is despised, and his words are not heard.

16. Da sagde Jeg: Visdom er bedre end Styrke; men den fattiges Visdom er foragtet, og hans Ord blive ikke hørte.

16. Då sade jag: Vishet är ju bättre än starkhet. Likväl vardt dens fattigas vishet föraktad, och hans ord vordo intet hörd.

16. Siis ütlesin minna: Tarkus on parrem kui rammo; siiski ei pandud selle kehwa tarkust mikski, ja temma sannad ei woetud kuulda.

16. Tada aš tariau: ‘‘Išmintis vertingesnė už jėgą’‘. Bet beturčio išmintis buvo paniekinta, ir niekas jo žodžių neklausė.

16. Da sprach ich: "Weisheit ist ja besser den Stärke; doch wird des Armen Weisheit verachtet und seinen Worten nicht gehorcht."

16. Alors j'ai dit: La sagesse vaut mieux que la force; et toutefois la sagesse du pauvre est méprisée, et ses paroles ne sont point écoutées.

16. Entónces yo dije: Mejor es la sabiduría que la fortaleza, aunque la ciencia del pobre sea menospreciada, y sus palabras no sean escuchadas.

16 Toen zeide ik: Wijsheid is beter dan kracht, hoewel de wijsheid des armen veracht, en zijn woorden niet waren gehoord geweest.

16. Przetożem ja rzekł: Lepsza jest mądrość, niżeli moc, aczkolwiek mądrość onego ubogiego była wzgardzona, i słów jego nie słuchali.

18. Akkor én azt mondám: jobb a bölcseség [2†] az erősségnél; de a szegénynek bölcsesége útálatos, és az ő beszédit nem hallgatják meg.

16 И сказал я: мудрость лучше силы, и однако же мудрость бедняка пренебрегается, и слов его не слушают.

16. І сказав я: Розум лучше сили, та розумом у чоловіка бідного погорджують і слова його байдуже.

17. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.

17. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.

17. Se sen teki että wijsasten sanat maxawat enämmän hiljaisten tykönä cuin Herrain huuto tyhmäin tykönä.

17 The words of the wise heard in quiet are better than the cry of him who rules among fools.

17. The words of wise men are heard in quiet more than the cry of him that ruleth among fools.

17. De vises Ord, hørte i Ro, ere bedre end Herskerens Skrig iblandt Daarer.

17. Detta våller, de visas ord gälla mer när de stilla, än herrarnas rop när de dårar.

17. Tarkade sannad peab waikse melega kuulma, ennam kui ühhe wallitseja kissendamist halpide seas.

17. Išmintingojo ramiai pasakytų žodžių klausoma labiau negu šauksmo to, kuris vadovauja kvailiams.

17. Der Weisen Worte, in Stille vernommen, sind besser denn der Herren Schreien unter den Narren.

17. Mieux vaut des paroles de sages paisiblement écoutées, que le cri de celui qui domine parmi les insensés.

17. Las palabras del sabio con reposo son oidas, mas que el clamor del señor entre los insensatos.

17 De woorden der wijzen moeten in stilheid aangehoord worden, meer dan het geroep desgenen, die over de zotten heerst.

17. Słów ludzi mądrych spokojnie słuchać należy, raczej niż krzyku panującego między głupimi.

19. A bölcseknek nyugodt beszédét inkább meghallgatják, mint a bolondok közt uralkodónak kiáltását.

17 Слова мудрых, высказанные спокойно, выслушиваются лучше , нежели крик властелина между глупыми.

17. Слово тихе й розумне, як його послухають, переважує крик потужного між дурними.

18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

18. Sillä wijsaus on parembi cuin harnisca waan pahanelkinen turmele paljo hywä.

18 Wisdom is better than weapons of war, but one sinner destroys much good.

18. Wisdom is better than weapons of war: but one sinner destroyeth much good.

18. Bedre er Visdom end Stridsvaaben; og een Synder kan fordærve meget godt.

18. Ty vishet är bättre än harnesk; men en endaste skalk förderfvar mycket godt.

18. Tarkus on parrem kui söariistad; agga üks ainus pattune hukkab paljo head ärra.

18. Išmintis vertingesnė už ginklus. Vienas nusidėjėlis gali daug blogo padaryti.

18. Weisheit ist besser denn Harnisch; aber eine einziger Bube verderbt viel Gutes.

18. La sagesse vaut mieux que les instruments de guerre, et un seul pécheur fait perdre de grands biens.

18. Mejor es la sabiduría que las armas de guerra: mas un pecador destruye mucho bien.

18 De wijsheid is beter dan de krijgswapenen, maar een enig zondaar verderft veel goeds.

18. Lepsza jest mądrość niż oręże wojenne; ale jeden grzesznik psuje wiele dobrego.

20. Jobb a bölcsesség a [3†] hadakozó szerszámoknál; és egy bűnös sok jót veszt el.

18 Мудрость лучше воинских орудий; но один погрешивший погубит много доброго.

18. Розум лучше військового знаряддя, та одно ледащо попсує часом багацько доброго.