1 luku

Kaikki on turhuutta ja iäti yhtäläistä. Myöskin pyrkimys viisauteen on tuulen tavoittelua.

1. Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.

1. Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.

1. NÄmät owat saarnajan sanat Dawidin pojan Jerusalemin Cuningan:

1 The words of the Preacher, the son of David, king in Jerusalem.

1. The words of the Preacher, the son of David, king in Jerusalem.

1. Ord af Prædikeren, Davids Søn, i Jerusalem.

1. Detta är Predikarens ord, Davids sons, Konungs i Jerusalem.

1. Need on Taweti poia selle kogguja sannad, kes kunningas Jerusalemmas.

1. Dovydo sūnaus, pamokslininko, kuris buvo Jeruzalės karalius, žodžiai.

1. Dies sind die Reden des Predigers, des Sohnes Davids, des Königs zu Jerusalem.

1. Paroles de l'Ecclésiaste, fils de David, roi de Jérusalem.

1. PALABRAS del Predicador, hijo de David, rey en Jerusalem.

1 De woorden van den prediker, den zoon van David, den koning te Jeruzalem.

1. Słowa kaznodziei, syna Dawidowego, króla w Jeruzalemie.

1. A prédikátornak, Dávid [1†] fiának, Jeruzsálem [2†] királyának beszédei.

1 Слова Екклесиаста, сына Давидова, царя в Иерусалиме.

1. Слова речника, сина Давидового, царя Ерусалимського:

2. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!

2. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!

2. Caicki on turha sanoi saarnaja ja caicki mitä on se on turha.

2 Vanity of vanities, says the Preacher, vanity of vanities, all is vanity.

2. Vanity of vanities, saith the Preacher, vanity of vanities; all is vanity.

2. Forfængeligheders Forfængelighed! Sagde Prædikeren Forfængeligheders Forfængelighed, alt sammen Forfængelighed.

2. Allt är fåfängelighet, sade Predikaren; allt är icke annat än fåfängelighet.

2. Selge tühhi assi, ütles kogguja, selge tühhi assi; keik on tühhi assi.

2. Tuštybių tuštybė,­sako pamokslininkas.­Tuštybių tuštybė, viskas tuštybė.

2. Es ist alles ganz eitel, sprach der Prediger, es ist alles ganz eitel.

2. Vanité des vanités, dit l'Ecclésiaste; vanité des vanités, tout est vanité.

2. Vanidad de vanidades, dijo el Predicador, vanidad de vanidades; todo vanidad.

2 Ijdelheid der ijdelheden, zegt de prediker; ijdelheid der ijdelheden, het is al ijdelheid.

2. Marność nad marnościami, powiedział kaznodzieja; marność nad marnościami, i wszystko marność.

2. Felette nagy [3†] hiábavalóság, azt mondja a prédikátor; felette nagy hiábavalóság! Minden hiábavalóság!

2 Суета сует, сказал Екклесиаст, суета сует, – все суета!

2. Марна марнота! говорить речник; марнота над марнотами, - все марне!

3. Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

3. Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

3. Mitä on ihmisellä enä caikesta waiwastans cuin hänellä on Auringon alla?

3 What profit has man from all his labor in which he labors under the sun?

3. What profit hath a man of all his labour which he taketh under the sun?

3. Hvad Fordel har Mennesket af al sin Møje, som han plager sig under Solen?

3. Hvad hafver menniskan mer af alla sine mödo, som hon hafver under solene?

3. Mis kasso on innimessele keiges tem̃a waewas, mis pärrast ta waewa peab näggema siin päikesse al?

3. Kokia nauda žmogui iš viso jo triūso, kurį jis turi po saule.

3. Was hat der Mensch für Gewinn von aller seiner Mühe, die er hat unter der Sonne?

3. Quel avantage a l'homme de tout le travail auquel il se livre sous le soleil?

3. ¿Qué tiene más el hombre de todo su trabajo, con que trabaja debajo del sol?

3 Wat voordeel heeft de mens van al zijn arbeid, dien hij arbeidt onder de zon?

3. Cóż za pożytek ma człowiek ze wszystkiej pracy swej, którą prowadzi pod słoócem?

3. Micsoda haszna van az embernek minden ő munkájában, melylyel munkálkodik a nap alatt?

3 Что пользы человеку от всех трудов его, которыми трудится он под солнцем?

3. Що за хосен чоловікові з усієї працї його, що він працює під сонцем?

4. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.

4. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.

4. Yxi sucu hucku ja toinen tule jällens waan maa pysy ijancaickisest.

4 One generation goes and another generation comes, but the earth abides everlasting.

4. One generation passeth away, and another generation cometh: but the earth abideth for ever.

4. En Slægt gaar, og en Slægt kommer; men Jorden staar evindelig.

4. En slägt förgås, den andra kommer till; men jorden blifver evinnerliga.

4. Kui üks pölwe-rahwas lähhäb, siis tulleb teine; agga Ma jääb seisma iggawaks aiaks.

4. Viena karta praeina, kita­ateina, o žemė lieka per amžius.

4. Ein Geschlecht vergeht, das andere kommt; die Erde aber bleibt ewiglich.

4. Une génération passe, et une autre vient; mais la terre subsiste toujours.

4. Generación va, y generación viene; y la tierra siempre permanece.

4 Het ene geslacht gaat, en het andere geslacht komt; maar de aarde staat in der eeuwigheid.

4. Jeden rodzaj przemija, a drugi rodzaj nastaje; lecz ziemia na wieki stoi.

4. Egyik nemzetség elmegy, és a másik eljő; a föld pedig mindörökké megmarad.

4 Род проходит, и род приходит, а земля пребывает во веки.

4. Рід проходить і рід приходить, тільки земля стоїть собі вовіки.

5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.

5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.

5. Auringo ylene ja laske ja juoxe siallens että hän sieldä ylönis jällens.

5 The sun also arises and the sun goes down and hastens to its place where it arises.

5. The sun also ariseth, and the sun goeth down, and hasteth to his place where he arose.

5. Og Solen gaar op, og Solen gaar ned, og den higer hen til sit Sted, hvor den gaar op.

5. Solen går upp, och går neder, och löper till sitt rum, att hon der igen uppgå skall.

5. Ja päike touseb, ja päike lähhäb loja, ja lähhäb, kui ta touseb, omma paika, kuhho ta püab.

5. Saulė teka, leidžiasi ir skuba į vietą, iš kur ji užtekėjo.

5. Die Sonne geht auf und geht unter und läuft an ihren Ort, daß sie wieder daselbst aufgehe.

5. Le soleil se lève, et le soleil se couche, et il soupire après le lieu d'où il se lève de nouveau.

5. Y sale el sol, y pónese el sol; y como con deseo vuelve a su lugar, donde torna a nacer.

5 Ook rijst de zon op, en de zon gaat onder, en zij hijgt naar haar plaats, waar zij oprees.

5. Słoóce wschodzi i słoóce zachodzi, a spieszy się do miejsca swego, kędy wschodzi;

5. És a nap [4†] feltámad, és elnyugszik a nap; és az ő helyére siet, a hol ő ismét feltámad.

5 Восходит солнце, и заходит солнце, и спешит к месту своему, где оно восходит.

5. Сонце сходить, сонце й заходить, та й квапить знов до того місця, де має сходити.

6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.

6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.

6. Hän mene etelään ja palaja jällens pohjaan ja tuuli mene aina ymbärins tuli pala ymbärpyöryä.

6 The wind goes toward the south and turns around to the north. It turns around continually in its course and the wind returns again to its circuits.

6. The wind goeth toward the south, and turneth about unto the north; it whirleth about continually, and the wind returneth again according to his circuits.

6. Vinden gaar imod Sønden og drejer sig om imod Norden; den gaar frem, idet den vedbliver at dreje sig om, og til sine Kredse kommer Vinden tilbage.

6. Vädret går söder ut, och kommer norr igen, och åter på det rum igen, der det begynte.

6. Ta lähhäb louna pole, ja pirab ümber pohja pole: tuul pirab ikka peäle minnes, ja tuul lähhäb ümber omma pirede sees.

6. Vėjas pučia į pietus ir pasisuka į šiaurę; pučia šen ir ten, sukasi aplinkui ir vėl grįžta į vietą, iš kur pakilo.

6. Der Wind geht gen Mittag und kommt herum zur Mitternacht und wieder herum an den Ort, da er anfing.

6. Le vent va vers le midi, et tourne vers le nord; il va tournoyant çà et là, et revient à ses circuits.

6. El viento va al mediodía, y rodea al norte: va rodeando rodeando, y por sus rodeos torna el viento.

6 Zij gaat naar het zuiden, en zij gaat om naar het noorden; de wind gaat steeds omgaande, en de wind keert weder tot zijn omgangen.

6. Idzie na południe, a obraca się na północy; wiatr ustawicznie krążąc idzie, a po okręgach swoich wraca się wiatr.

6. Siet délre, és átmegy észak felé; körbe-körbe siet a szél, és a maga keringéséhez visszatér a szél.

6 Идет ветер к югу, и переходит к северу, кружится, кружится на ходу своем, и возвращается ветер на круги свои.

6. Вітер повіє на полуднє, потім поверне 'д півночі; знай, крутиться навкруги, та й вертається туди, звідки взявся.

7. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.

7. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.

7. Caicki wirrat juoxewat mereen ja ei meri tule cuitengan täydemmäxi. Sille sialle josta he juoxit sijhen he juoxewat jällens.

7 All the rivers run into the sea, yet the sea is not full. To the place from where the rivers come, they go there again.

7. All the rivers run into the sea; yet the sea is not full; unto the place from whence the rivers come, thither they return again.

7. Alle Bække løbe i Havet, og Havet bliver ikke fuldt; til det Sted, fra hvilket Floderne løbe, derhen komme de tilbage for at løbe.

7. Alla floder löpa i hafvet, dock varder icke hafvet dess fullare; till det rum, der de utflyta, dit flyta de igen.

7. Keik jöed jookswad merre sisse, ja merri ei sa mitte täide: kuhho paika jöed jookswad, seält tullewad nemmad joostes taggasi.

7. Visos upės teka į jūrą, bet jūra vis nepilna. Upės grįžta atgal, iš kur ištekėjo.

7. Alle Wasser laufen ins Meer, doch wird das Meer nicht voller; an den Ort, da sie her fließen, fließen sie wieder hin.

7. Tous les fleuves vont à la mer, et la mer n'est point remplie; les fleuves continuent à aller vers le lieu d'où ils viennent.

7. Los ríos todos van a la mar, y la mar no se hinche: al lugar de donde los ríos vinieron, allí tornan para volver.

7 Al de beken gaan in de zee, nochtans wordt de zee niet vol; naar de plaats, waar de beken heengaan, derwaarts gaande keren zij weder.

7. Wszystkie rzeki idą do morza, wszakże morze nie wylewa; do miejsca, z którego rzeki płyną, wracają się, aby zaś stamtąd wychodziły.

7. Minden folyóvíz siet a tengerbe; mindazáltal a tenger mégis meg nem telik: akármicsoda helyre a folyóvizek siessenek, ugyanazon helyre térnek vissza.

7 Все реки текут в море, но море не переполняется: к тому месту, откуда реки текут, они возвращаются, чтобы опять течь.

7. Усї ріки течуть у море, та й море не переповнюєсь, і туди, звідки взялись, вони неначе вертаються, щоб знов текти.

8. Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.

8. Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.

8. Caicki owat työlät nijn ettei kengän taida sanoa ei silmät suutu näkemäst eikä corwat suutu coscan cuulemast.

8 All things are full of weariness, man cannot utter it. The eye is not satisfied with seeing, nor the ear filled with hearing.

8. All things are full of labour; man cannot utter it: the eye is not satisfied with seeing, nor the ear filled with hearing.

8. Alt hvad man kunde nævne herom, vilde blive mat, ingen kunde udsige det Øjet mættes ej af at se, og Øret fyldes ej af at høre.

8. All ting är mödosam, så att ingen kan uttalat. Ögat ser sig aldrig mätt, och örat hörer sig aldrig mätt.

8. Keik neid asjo, mis kallal innimessed ärrawässiwad , ei joua ükski üllesräkida: ei sa silm ellades kül näggemast ¤, ja körw ei sa ellades täis kuulmast.

8. Akys nepasisotins stebėdamos ir ausys neprisipildys girdėdamos.

8. Es sind alle Dinge so voll Mühe, daß es niemand ausreden kann. Das Auge sieht sich nimmer satt, und das Ohr hört sich nimmer satt.

8. Toutes choses travaillent plus que l'homme ne saurait dire; l'œil n'est jamais rassasié de voir, ni l'oreille lasse d'entendre.

8. Todas las cosas andan en trabajo, más que el hombre pueda decir; ni los ojos viendo hartarse de ver, ni los oidos oyendo henchirse.

8 Al deze dingen worden zo moede, dat het niemand zou kunnen uitspreken; het oog wordt niet verzadigd met zien; en het oor wordt niet vervuld van horen.

8. Wszystkie rzeczy są pełne zabaw, a człowiek nie może ich wymówić; oko nie nasyci się widzeniem, a ucho nie napełni się słyszeniem.

8. Minden dolgok mint fáradoznak, senki ki nem mondhatja; nem elégednék meg a szem [5†] látván, sem be nem teljesednék hallásával a fül.

8 Все вещи – в труде: не может человек пересказать всего; не насытится око зрением, не наполнится ухо слушанием.

8. Всї річі трудні; не може чоловік всього висловити; не насититься око, дивлячись, не наповниться ухо, слухаючи.

9. Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.

9. Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.

9. Mikä on se joca on tapahtunut? joca myös tästedes tapahtu. Mikä on se joca tehty on joca myös edespäin tehdän?

9 What has been is what will be and what has been done is what will be done. And there is no new thing under the sun.

9. The thing that hath been, it is that which shall be; and that which is done is that which shall be done: and there is no new thing under the sun.

9. Hvad som var, det samme skal vorde, og hvad som er sket, det samme skal ske; og der er slet intet nyt under Solen.

9. Hvad är det, som skedt är? Detsamma, som härefter ske skall. Hvad är det man gjort hafver? Detsamma, som man härefter ännu göra skall; och sker intet nytt under solene.

9. Mis ial olnud, on sesamma, mis peab sama; ja mis ial tehtud, on sesamma, mis weel saab tehtud; ja polle mingisuggust uut asja päikesse al.

9. Kas buvo, tas vėl bus; kas padaryta, tas vėl bus daroma. Nieko naujo nėra po saule.

9. Was ist's, das geschehen ist? Eben das hernach geschehen wird. Was ist's, das man getan hat? Eben das man hernach tun wird; und geschieht nichts Neues unter der Sonne.

9. Ce qui a été, c'est ce qui sera; ce qui s'est fait, c'est ce qui se fera, et il n'y a rien de nouveau sous le soleil.

9. ¿Qué es lo que fué? Lo mismo que será. ¿Qué es lo que ha sido hecho? Lo mismo que se hará; y nada hay nuevo debajo del sol.

9 Hetgeen er geweest is, hetzelve zal er zijn, en hetgeen er gedaan is, hetzelve zal er gedaan worden; zodat er niets nieuws is onder de zon.

9. Co było, jest to, co być ma; a co się teraz dzieje, jest to, co się dziać będzie, a niemasz nic nowego pod słoócem.

9. A mi volt, ugyanaz, a mi ezután is lesz, és a mi történt, ugyanaz, a mi ezután is történik; és semmi nincs új dolog a nap alatt.

9 Что было, то и будет; и что делалось, то и будет делаться, и нет ничегонового под солнцем.

9. Що було колись, те буде й знов, і що дїялось, те й дїяти меться, й нема нового нїчого під сонцем.

10. Jos jotakin on, josta sanotaan: Katso, tämä on uutta, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.

10. Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.

10. Ja ei nyt mitän utta tapahdu Auringon alla: jos jotakin tapahtu josta sanoa taitan cadzo se on usi: sillä se on myös ennen tapahtunut endisillä aigoilla jotca meidän edelläm olit.

10 Is there a thing of which it may be said, See, this is new? It has been (a thing) of old, (in the ages) which were before us.

10. Is there any thing whereof it may be said, See, this is new? it hath been already of old time, which was before us.

10. Er der noget, om hvilket, man kan sige: Se, dette er nyt? Det var allerede i de forrige Tider, som have været før os.

10. Sker ock något, der man af sägs kan: Si, det är nytt? Ty det är ock förr skedt i de förra tider, som för oss varit hafva.

10. On ehk assi, mis kegi woiks üttelda: Wata sedda, se on uus; jubba se on olnud wannast aiast, mis enne meid olnud.

10. Jei yra kas, apie ką būtų galima sakyti: ‘‘Žiūrėk, tai nauja!’‘, tai jau buvo senais laikais prieš mus.

10. Geschieht auch etwas, davon man sagen möchte: Siehe, das ist neu? Es ist zuvor auch geschehen in den langen Zeiten, die vor uns gewesen sind.

10. Y a-t-il une chose dont on puisse dire: Vois ceci, c'est nouveau? Elle a déjà été dans les siècles qui furent avant nous.

10. Hay algo de que se pueda decir: ¿Veis aquí, esto es nuevo? Ya fué en los siglos que nos han precedido.

10 Is er enig ding, waarvan men zou kunnen zeggen: Ziet dat, het is nieuw? Het is alreeds geweest in de eeuwen, die voor ons geweest zijn.

10. Jestże jaka rzecz, o którejby kto rzec mógł: Wej! to coś nowego? I toć już było za onych wieków, które były przed nami.

10. Van valami, a miről mondják: nézd ezt, új ez; régen volt már száz esztendőkön át, melyek mi előttünk voltak.

10 Бывает нечто, о чем говорят: „смотри, вот это новое"; но это было уже в веках, бывших прежде нас.

10. Станеться часом дещо, про що люде кажуть: Ось новина! так воно давно вже бувало за попередніх часів.

11. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

11. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

11. Ei taida kengän muista cuinga ennen on tapahtunut: eikä taida cucan ajatella mitä wasta tapahtu jälkentulewaisille.

11 There is no remembrance of the former things, nor will there be any remembrance of the latter that are to come, among those who will come after.

11. There is no remembrance of former things; neither shall there be any remembrance of things that are to come with those that shall come after.

11. Der er ingen Ihukommelse om de tidligere; og om de efterfølgende, som skulle komme, om dem skal der heller ikke være nogen Ihukommelse hos dem, som skulle være herefter.

11. Man kommer intet ihåg, huru det tillförene gånget är, ej heller kommer man ihåg, hvad härefter kommer, när dem som tillkommande äro.

11. Ei olle endisist asjust mällestust, ja nenda ei olle ka mällestust neist tullewaist asjust, mis peawad sündima nende jures, kes pärrast tullewad.

11. Praeities įvykiai užmirštami, o ir vėliau būsiančių nebeatsimins tie, kurie gyvens po jų.

11. Man gedenkt nicht derer, die zuvor gewesen sind; also auch derer, so hernach kommen, wird man nicht gedenken bei denen, die darnach sein werden.

11. On ne se souvient plus des choses d'autrefois; de même on ne se souviendra point des choses à venir, parmi ceux qui viendront plus tard.

11. No hay memoria de lo que precedió, ni tampoco de lo que sucederá habrá memoria en los que serán después.

11 Er is geen gedachtenis van de voorgaande dingen; en van de navolgende dingen, die zijn zullen, van dezelve zal ook geen gedachtenis zijn bij degenen, die namaals wezen zullen.

11. Niemasz pamiątki pierwszych rzeczy; także też i potomnych, które będą, nie będzie pamiątki u tych, którzy potem nastaną.

11. Nincs emlékezet az előbbiekről; azonképen az utolsó dolgokról is, melyek jövendők, nem lesz emlékezet azoknál, a kik azután lesznek.

11 Нет памяти о прежнем; да и о том, что будет, не останется памяти у тех, которые будут после.

11. Нема спомину про старовину; так само й потомство не держати ме в памятї того, що колись постане.

12. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.

12. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.

12. Minä Israelin Cuningas olin saarnaja Jerusalemis.

12 I the Preacher was king over Israel in Jerusalem.

12. I the Preacher was king over Israel in Jerusalem.

12. Jeg, Prædikeren, jeg var Konge over Israel i Jerusalem.

12. Jag, Predikare, var Konung öfver Israel i Jerusalem;

12. Minna kogguja ollin Israeli rahwa ülle kunningas Jerusalemmas.

12. Aš, pamokslininkas, buvau Izraelio karalius Jeruzalėje.

12. Ich, der Prediger, war König zu Jerusalem{~}

12. Moi, l'Ecclésiaste, j'ai été roi sur Israël à Jérusalem;

12. Yo, el Predicador, fuí rey sobre Israel en Jerusalem,

12 Ik, prediker, was koning over Israel te Jeruzalem.

12. Ja kaznodzieja byłem królem Izraelskim w Jeruzalemie;

12. Én prédikátor, királya [6†] voltam Izráelnek Jeruzsálemben.

12 Я, Екклесиаст, был царем над Израилем в Иерусалиме;

12. Я, проповідник-речник, царював над Ізраїлем в Ерусалимі;

13. Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

13. Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

13. Ja minun sydämen pyysi edziä ja wijsast tutkia caickia mitä taiwan alla tehdän. Sencaltaisen wiheljäisen waiwan on Jumala andanut ihmisten lapsille sijnä idzens waiwataxens.

13 And I applied my heart to seek and to search out by wisdom concerning all that is done under heaven. It is a great task that God has given to the sons of men to be exercised by it.

13. And I gave my heart to seek and search out by wisdom concerning all things that are done under heaven: this sore travail hath God given to the sons of man to be exercised therewith.

13. Og jeg gav mit Hjerte hen til at ransage til med Visdom at udforske alt det, som sker under Himmelen; det er en slem Plage, som Gud har givet Menneskens Børn at plage sig med.

13. Och gaf mitt hjerta till att visliga söka och ransaka allt det man gör under himmelen. Sådana usla mödo hafver Gud gifvit menniskors barn, att de sig deruti qvälja skola.

13. Ja andsin omma süddant tarkussega tagganouda, ja läbbi katsuda keik sedda, mis taewa al tehhakse; sesamma on üks waewalinne pahha tö, mis Jummal innimeste laste peäle pannud, et ta neid sega piddi waewama.

13. Aš nusprendžiau savo širdyje stebėti ir tyrinėti išmintimi visa, kas darosi šiame pasaulyje. Šią varginančią užduotį Dievas davė žmonių sūnums, kad ją vykdytų.

13. und richtete mein Herz zu suchen und zu forschen weislich alles, was man unter dem Himmel tut. Solche unselige Mühe hat Gott den Menschenkindern gegeben, daß sie sich darin müssen quälen.

13. Et j'ai appliqué mon cœur à rechercher et à sonder avec sagesse tout ce qui se fait sous les cieux; c'est là une occupation pénible que Dieu a donnée aux hommes, afin qu'ils s'y exercent.

13. Y dí mi corazón a inquirir y buscar con sabiduría sobre todo lo que se hace debajo del cielo: (esta mala ocupación dió Dios a los hijos de los hombres, en que se ocupen:)

13 En ik begaf mijn hart om met wijsheid te onderzoeken, en na te speuren al wat er geschiedt onder den hemel. Deze moeilijke bezigheid heeft God den kinderen der mensen gegeven, om zich daarin te bekommeren.

13. I przyłożyłem do tego serce swe, abym szukał, i doszedł mądrością swoją wszystkiego, co się dzieje pod niebem. (Tę zabawę trudną dał Bóg synom ludzkim, aby się nią trapili.)

13. És adám az én elmémet mindazok vizsgálására és bölcsen [7†] való tudakozására, melyek lesznek az ég alatt. Ez gonosz hiábavaló foglalatosság, melyet adott Isten az emberek fiainak, hogy gyötrődjenek vele.

13 и предал я сердце мое тому, чтобы исследовать и испытать мудростью все, что делается под небом: это тяжелое занятие дал Бог сынамчеловеческим, чтобы они упражнялись в нем.

13. І віддався цїлим серцем тому, щоб слїдити та мудро вивідувати все, що дїється під сонцем. Тяжка се праця, що її дав Бог людям, щоб нею займались!

14. Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.

14. Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.

14. Minä cadzoin caickia jotca Auringon alla tapahtuwat ja cadzo se oli caicki turhus ja wiheljäisys.

14 I have seen all the works that are done under the sun, and behold, all is vanity and a striving after wind.

14. I have seen all the works that are done under the sun; and, behold, all is vanity and vexation of spirit.

14. Jeg saa alle de Gerninger, som ere gjorte under Solen, og se, det var alt Forfængelighed og Aands fortærelse.

14. Jag såg på allt det under solene sker, och si, det var allt fåfängelighet och jämmer.

14. Ma näggin keik tööd, mis päikese al tehhakse, ja wata, se on keik tühhi tö ja waimo närriminne.

14. Aš mačiau viską, kas darosi po saule, ir supratau, kad tai tuštybė ir vėjo gaudymas.

14. Ich sah an alles Tun, das unter der Sonne geschieht; und siehe, es war alles eitel und Haschen nach dem Wind.

14. J'ai vu tout ce qui se fait sous le soleil, et voilà, tout est vanité et tourment d'esprit.

14. Yo miré todas las obras que se hacen debajo del sol; y, he aquí, que todo ello es vanidad, y aflicción de espíritu.

14 Ik zag al de werken aan, die onder de zon geschieden; en ziet, het was al ijdelheid en kwelling des geestes.

14. Widziałem wszystkie sprawy, które się dzieją pod słoócem, a oto wszystko jest marnością i utrapieniem ducha.

14. Láttam minden dolgokat, melyek lesznek a nap alatt, és ímé [8†] minden csak hiábavalóság, és a léleknek gyötrelme!

14 Видел я все дела, какие делаются под солнцем, и вот, все – суета и томление духа!

14. Видав я все, що робиться під сонцем: - що ж? усе марнота й мука для духа.

15. Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata voi täydeksi laskea.

15. Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata voi täydeksi laskea.

15. Ei wäärät taida oikiaxi tulla eikä puuttumuxia taita lukea.

15 What is crooked cannot be made straight and what is wanting cannot be numbered.

15. That which is crooked cannot be made straight: and that which is wanting cannot be numbered.

15. Kroget kan ikke vorde ret, og Brøst kunne ikke tælles.

15. Krokot kan icke varda rätt; icke heller kunna bristerna varda räknade.

15. Mis köwwer, sedda ei woi öiendada: ja mis pudub, ei joua arwata.

15. Kas kreiva, negalima ištiesinti, ir ko nėra, negalima suskaičiuoti.

15. Krumm kann nicht schlicht werden noch, was fehlt, gezählt werden.

15. Ce qui est courbé ne se peut redresser; et ce qui manque ne peut être compté.

15. Lo torcido no se puede enderezar; y lo falto no se puede contar.

15 Het kromme kan niet recht gemaakt worden; en hetgeen ontbreekt, kan niet geteld worden.

15. Co jest krzywego, nie może być wyprostowane, a niedostatki nie mogą być policzone.

15. Az egyenetlen meg nem egyenesíthető, és a fogyatkozás meg nem számlálható.

15 Кривое не может сделаться прямым, и чего нет, того нельзя считать.

15. Криве не буде простим, а чого нема, те нї-що й рахувати.

16. Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.

16. Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.

16. Minä sanoin sydämesäni: cadzo minä olen jaloxi tullut ja olen wijsambi cuin caicki muut jotca minun edelläni olit Jerusalemis: ja minun sydämen on paljon oppenut ja coetellut.

16 I spoke with my own heart, saying, Behold, I have become great and have increased wisdom above all who were before me in Jerusalem. Yes, my heart has had great experience of wisdom and knowledge.

16. I communed with mine own heart, saying, Lo, I am come to great estate, and have gotten more wisdom than all they that have been before me in Jerusalem: yea, my heart had great experience of wisdom and knowledge.

16. Jeg talte med mit Hjerte og sagde: Jeg, se, jeg er bleven stor og er gaaet frem i Visdom mere end alle de, som have været for mig i Jerusalem; og mit Hjerte har set megen Visdom og Kundskab.

16. Jag sade i mitt hjerta: Si, jag är härlig vorden, och hafver mer vishet, än alla de som för mig varit hafva i Jerusalem, och mitt hjerta hafver mycket lärt och försökt.

16. Minna mötlesin ommas süddames ja ütlesin: Minna, wata, minna ollen suremat ja ennam tarkust ennesele saatnud, kui keik need, kes enne mind Jerusalemma ülle olnud, ja mo südda on paljo tarkust ja tundmist näinud.

16. Aš galvojau savo širdyje, kad esu įsigijęs daugiau išminties už visus, prieš mane buvusius Jeruzalėje. Mano širdis įgavo daug išminties ir pažinimo.

16. Ich sprach in meinem Herzen: Siehe, ich bin herrlich geworden und habe mehr Weisheit denn alle, die vor mir gewesen sind zu Jerusalem, und mein Herz hat viel gelernt und erfahren.

16. J'ai parlé en mon cœur, et j'ai dit: Voici, j'ai grandi et surpassé en sagesse tous ceux qui ont été avant moi sur Jérusalem, et mon cœur a vu beaucoup de sagesse et de science;

16. Hablé yo con mi corazón, diciendo: He aquí, yo soy engrandecido, y he crecido en sabiduría sobre todos los que fueron ántes de mí en Jerusalem; y mi corazón ha visto multitud de sabiduría y de ciencia.

16 Ik sprak met mijn hart, zeggende: Zie, ik heb wijsheid vergroot en vermeerderd, boven allen, die voor mij te Jeruzalem geweest zijn; en mijn hart heeft veel wijsheid en wetenschap gezien.

16. Przetoż takiem myślał w sercu swem, mówiąc: Otom ja uwielbił i rozszerzył mądrość nad wszystkich, którzy byli przedemną w Jeruzalemie, a serce moje dostąpiło wielkiej mądrości i umiejętności.

16. Szóltam az én elmémmel, mondván: ímé, én nagygyá lettem, és gyűjtöttem bölcseséget mindazok felett, a kik [9†] fők voltak én előttem Jeruzsálemben, és az én elmém bőven látott bölcseséget és tudományt!

16 Говорил я с сердцем моим так: вот, я возвеличился и приобрел мудрости больше всех, которые были прежде меня над Иерусалимом, и сердце мое видело много мудрости и знания.

16. Я говорив в мойму серцї: Ось я став великим, і придбав більш мудростї, нїж усї ті, що царювали поперед мене в Ерусалимі, й серце моє бачило багато мудростї й знання.

17. Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.

17. Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.

17. Ja olen minun sydämeni asettanut oppeman wijsautta ymmärrystä tyhmyttä ja hullutta.

17 And I applied my heart to know wisdom and to know madness and folly. I perceived that this also was a striving after wind.

17. And I gave my heart to know wisdom, and to know madness and folly: I perceived that this also is vexation of spirit.

17. Og jeg gav mit Hjerte hen til at forstaa Visdom og til at forstaa Galskab og Daarskab; jeg fornam, at ogsaa dette var Aandsfortærelse.

17. Och gaf också mitt hjerta dertill, att jag måtte lära vishet, och dårskap, och klokhet; men jag förnam, att det är ock möda.

17. Ja ma andsin omma süddant, tarkust tunda, ja tunda hullud ja halbid asjad: agga ma ollen tunnud, et ka se on waimo närriminne.

17. Aš nusprendžiau savo širdyje suprasti, kas yra išmintis ir kas beprotybė bei kvailystė, bet patyriau, kad tai taip pat vėjo gaudymas.

17. Und richtete auch mein Herz darauf, daß ich erkennte Weisheit und erkennte Tollheit und Torheit. Ich ward aber gewahr, daß solches auch Mühe um Wind ist.

17. Et j'ai appliqué mon cœur à connaître la sagesse, et à connaître la sottise et la folie; mais j'ai connu que cela aussi était un tourment d'esprit.

17. Y dí mi corazón a conocer la sabiduría, y la ciencia; y las locuras y desvaríos: conocí al cabo que aun esto era aflicción de espíritu.

17 En ik begaf mijn hart om wijsheid en wetenschap te weten, onzinnigheden en dwaasheid; ik ben gewaar geworden, dat ook dit een kwelling des geestes is.

17. I przyłożyłem do tego serce moje, abym poznał mądrość i umiejętność, szaleóstwo i głupstwo; alem doznał, iż to jest utrapieniem ducha.

17. Adtam annakfelette az én elmémet a bölcseségnek tudására, és az esztelenségnek [10†] és bolondságnak megtudására. Megtudtam, hogy ez is a lélek [11†] gyötrelme.

17 И предал я сердце мое тому, чтобы познать мудрость и познать безумие и глупость: узнал, что и это – томление духа;

17. І направив я свого духа на те, щоб спізнати, що се таке мудрість, і що таке безумність та дурнота; та пересьвідчився, що й се томить духа;

18. Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

18. Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

18. Waan minä ymmärsin että sijnä on myös waiwa: sillä cusa paljo wijsautta on sijnä on myös paljo mielicarwautta ja joca lisä ymmärryxen hän lisä myös waiwan.

18 Because in much wisdom is much grief and he who increases knowledge increases sorrow.

18. For in much wisdom is much grief: and he that increaseth knowledge increaseth sorrow.

18. Thi hvor megen Visdom er, der er megen Græmmelse; og den, som forøger sin Kundskab, forøger sin lt Smerte.

18. Ty der mycken vishet är, der är mycken grämelse; och den mycket försöker, han måste mycket lida.

18. Sest kus paljo tarkust, seäl on paljo melepahhandust; ja kes ennam tundmist sadab, sadab ennam wallo.

18. Kur yra daug išminties, ten yra ir daug sielvarto; kuo daugiau išminties, tuo daugiau kančių.

18. Denn wo viel Weisheit ist, da ist viel Grämens; und wer viel lernt, der muß viel leiden.

18. Car avec beaucoup de science, il y a beaucoup de chagrin; et celui qui accroît sa science, accroît sa douleur.

18. Porque en la mucha sabiduría hay mucho enojo; y quien añade ciencia, añade dolor.

18 Want in veel wijsheid is veel verdriet; en die wetenschap vermeerdert, vermeerdert smart.

18. Bo gdzie wiele mądrości, tam jest wiele gniewu; a kto przyczynia umiejętności, przyczynia boleści.

1. Mert a bölcsességnek sokaságában sok búsulás van, és valaki öregbíti a tudományt, öregbíti a gyötrelmet.

18 потому что во многой мудрости много печали; и кто умножает познания, умножает скорбь.

18. Бо в кого більш мудростї, в того більш і смутку; й хто прибільшує знаннє, - прибільшує й гризоти.