8 luku

On viisasta olla uskollinen hallitsijalle. Vaikka jumalaton voi menestyä paremmin kuin vanhurskas, ei sen tule estää elämän iloa. Jumalan teot ovat käsittämättömät.

1. Kuka on viisaan vertainen, ja kuka taitaa selittää asian? Ihmisen viisaus kirkastaa hänen kasvonsa, ja hänen kasvojensa kovuus muuttuu.

1. Kuka on viisaan vertainen, ja kuka taitaa selittää asian? Ihmisen viisaus kirkastaa hänen kasvonsa, ja hänen kasvojensa kovuus muuttuu.

1. IHmisen wijsaus walista hänen caswons mutta joca tottelematoin on händä wihatan.

1 Who is as the wise man? And who knows the interpretation of a thing? A man's wisdom makes his face to shine and the hardness of his face is changed.

1. Who is as the wise man? and who knoweth the interpretation of a thing? a man's wisdom maketh his face to shine, and the boldness of his face shall be changed.

1. Hvo er som den vise? og hvo forstaar Sagens Udtydning? Menrreskens Visdom opklarer hans Ansigt, og hans Ansigts Haardhed forandres.

1. Ho är som en vis? Och ho kan det uttyda? Menniskones vishet upplyser hennes ansigte; men den der oförvägen är, honom hatar man.

1. Kes on nisuggune kui se tark innime, ja kes teab asjade ärraselletamist? innimesse tarkus walgustab temma silmad, et temma kanged silmad teist wisi sawad.

1. Kas yra toks išmintingas, kad galėtų viską išaiškinti? Išmintis nušviečia žmogaus veidą ir sušvelnina jo bruožus.

1. Wer ist wie der Weise, und wer kann die Dinge auslegen? Die Weisheit des Menschen erleuchtet sein Angesicht; aber ein freches Angesicht wird gehaßt.

1. Qui est comme le sage? Et qui connaît l'explication des choses? La sagesse de l'homme fait reluire sa face, et la sévérité de son visage en est changée.

1. ¿QUIÉN como el sabio? ¿Y quién como el que sabe la declaración de la palabra? La sabiduría del hombre hará relucir su rostro, y la fuerza de su cara se mudará.

1 Wie is gelijk de wijze, en wie weet de uitlegging der dingen? De wijsheid der mensen verlicht zijn aangezicht, en de stuursheid zijns aangezichts wordt daardoor veranderd.

1. Mądrość człowieka oświeca oblicze jego, a hardość twarzy jego odmienia.

1. Kicsoda hasonló a bölcshöz, és ki tudja a dolgok magyarázatát? Az [1†] embernek bölcsesége megvilágosítja az ő orczáját; és az ő ábrázatjának erőssége megváltozik.

1 Кто – как мудрый, и кто понимает значение вещей? Мудрость человека просветляет лице его, и суровость лица его изменяется.

1. Хто рівен премудрому - а все ж таки хто розуміє значіннє річей? - Мудрість у чоловіка розяснює лице його й перемінює насуплений вид його.

2. Minä sanon: Ota vaari kuninkaan käskystä, varsinkin Jumalan kautta vannotun valan tähden.

2. Minä sanon: Ota vaari kuninkaan käskystä, varsinkin Jumalan kautta vannotun valan tähden.

2. Minä pidän Cuningan sanan ja Jumalan walan.

2 I say, Keep the king's command and that because of the oath of God.

2. I counsel thee to keep the king's commandment, and that in regard of the oath of God.

2. Jeg siger: Agt paa Kongens Mund, og det formedelst Eden til Gud.

2. Jag håller Konungens ord, och Guds ed.

2. Minna ütlen : Pea kunninga su-sanna, ja sedda se wande pärrast, mis sa Jummala jures wandunud .

2. Klausyk karaliaus įsakymų dėl Dievui duotos priesaikos.

2. Halte das Wort des Königs und den Eid Gottes.

2. Observe, je te le dis, le commandement du roi; et cela, à cause du serment fait à Dieu.

2. Yo te aviso que guardes el mandamiento del rey, y la palabra del juramento de Dios.

2 Ik zeg: Neem acht op den mond des konings; doch naar de gelegenheid van den eed Gods.

2. Jać radzę, abyś wyroku królewskiego przestrzegał a wszakże według przysięgi Bożej.

2. Én mondom, hogy a királynak parancsolatját [2†] meg kell őrizni, és pedig az Istenre való esküvés miatt.

2 Я говорю : слово царское храни, и это ради клятвы пред Богом.

2. Я кажу: Чини волю царську, а се - задля присяги перед Богом.

3. Älä ole kerkeä luopumaan hänestä, äläkä asetu pahan asian puolelle, sillä hän tekee, mitä vain tahtoo.

3. Älä ole kerkeä luopumaan hänestä, äläkä asetu pahan asian puolelle, sillä hän tekee, mitä vain tahtoo.

3. Älä ole nopsa menemän pois hänen caswons edestä ja älä secannu pahan asiaan: sillä hän teke mitä hänelle kelpa.

3 Do not be hasty to go out of his presence. Persist not in an evil matter, because he does whatever pleases him.

3. Be not hasty to go out of his sight: stand not in an evil thing; for he doeth whatsoever pleaseth him.

3. Vær ikke hastig til at gaa bort fra hans Ansigt, bliv ikke staaende ved en slet Sag; thi han kan gøre alt, livad han. har Lyst til;

3. Var icke för hastig till att gå ifrå hans ansigte, och blif icke i en ond sak; ty han gör hvad honom lyster.

3. Ärra olle äkkine temma silmade eest ärraminnema; ärra jä seisma kurja asja sisse: sest temma teeb keik, mis ta tahhab.

3. Neskubėk išeiti iš jo akivaizdos. Nedalyvauk nedorame darbe, nes jis gali daryti, ką nori.

3. Eile nicht zu gehen von seinem Angesicht, und bleibe nicht in böser Sache; denn er tut, was er will.

3. Ne te hâte point de te retirer de devant sa face, et ne persévère point dans une chose mauvaise; car il fait tout ce qui lui plaît.

3. No te apresures a irte de delante de él: ni estés en cosa mala, porque el hará todo lo que quisiere.

3 Haast u niet weg te gaan van zijn aangezicht; blijf niet staande in een kwade zaak; want al wat hem lust, doet hij.

3. Nie skwapiaj się odejść od oblicza jego, ani trwaj w uporze; albowiem cobykolwiek chciał, uczyniłciby.

3. Ne siess elmenni az ő orczája elől, ne állj rá a gonosz dologra; mert valamit akar, megcselekszi.

3 Не спеши уходить от лица его, и не упорствуй в худом деле; потому что он, что захочет, все может сделать.

3. Не квап оддалятись од його; не будь упрямим в ледачому дїлї; бо він, що схоче, все може зробити.

4. Sillä kuninkaan sana on voimallinen, ja kuka voi sanoa hänelle: Mitäs teet?

4. Sillä kuninkaan sana on voimallinen, ja kuka voi sanoa hänelle: Mitäs teet?

4. Cuningan sanoisa on woima ja cuca tohti sano hänelle: mitäs teet?

4 For the king's word has power and who may say to him, What are you doing?

4. Where the word of a king is, there is power: and who may say unto him, What doest thou?

4. efterdi Kungens Ord er et Magt sprog; og hvo tør sige til ham: Hvad gør du:

4. I Konungens ord är magt, och ho kan säga till honom: Hvad gör du?

4. Sepärrast et kunninga sannal on melewald, ja kes julgeb temmale öölda: Mis sa teed?

4. Karaliaus žodis yra galingas; kas gali jam sakyti: ‘‘Ką tu darai?’‘

4. In des Königs Wort ist Gewalt; und wer mag zu ihm sagen: Was machst du?

4. Où est la parole du roi, là est la puissance; et qui lui dira: Que fais-tu?

4. Porque la palabra del rey es su potestad; y quién le dirá: ¿Qué haces?

4 Waar het woord des konings is, daar is heerschappij; en wie zal tot hem zeggen: Wat doet gij?

4. Bo gdzie słowo królewskie, tam i moc jego: a któż mu rzecze: Co czynisz?

4. Mivelhogy a király szava hatalmas; és kicsoda merné néki ezt mondani: mit mívelsz?

4 Где слово царя, там власть; и кто скажет ему: „что ты делаешь?"

4. Слово царське потужне; хто зважиться сказати йому: Що ти робиш?

5. Joka käskyn pitää, ei tiedä pahasta asiasta; ja viisaan sydän tietää ajan ja tuomion.

5. Joka käskyn pitää, ei tiedä pahasta asiasta; ja viisaan sydän tietää ajan ja tuomion.

5. Joca käskyt pitä ei hänen pidä paha coetteleman mutta wijsan sydän tietä ajan ja muodon:

5 He who keeps a commandment will know no evil thing. And a wise man's heart discerns the time and decision.

5. Whoso keepeth the commandment shall feel no evil thing: and a wise man's heart discerneth both time and judgment.

5. Hvo som holder Budet, skal intet ondt forfare, og den vises Hjerte kender Tid og Ret.

5. Den der budet håller, han skall intet ondt försöka; men ens vis mans hjerta vet tid och sätt.

5. Kes kässo peab, ei se sa middagi kurja tunda; ja tark südda teab sedda aega, ja mis kohhus on.

5. Klausydamas jo įsakymų, nepatirsi pikta. Išmintingas žmogus žino, kada ir kaip elgtis.

5. Wer das Gebot hält, der wird nichts Böses erfahren; aber eines Weisen Herz weiß Zeit und Weise.

5. Celui qui garde le commandement ne sentira aucun mal, et le cœur du sage connaît le temps et le jugement.

5. El que guarda el mandamiento, no experimentará mal; y el tiempo, y el juicio, conoce el corazón del sabio.

5 Wie het gebod onderhoudt, zal niets kwaads gewaar worden; en het hart eens wijzen zal tijd en wijze weten.

5. Kto strzeże przykazania, nie uzna nic złego; i czas i przyczyny zna serce mądrego.

5. A ki megtartja a parancsolatot, nem ismer [3†] nyomorúságot, és a bölcsnek elméje megért mind időt, mind ítéletet;

5 Соблюдающий заповедь не испытает никакого зла: сердце мудрого знает и время и устав;

5. Хто певнить накази, той не дознає лиха; серце в мудрого знає й час і спосіб;

6. Sillä itsekullakin asialla on aikansa ja tuomionsa; ihmistä näet painaa raskaasti hänen pahuutensa.

6. Sillä itsekullakin asialla on aikansa ja tuomionsa; ihmistä näet painaa raskaasti hänen pahuutensa.

6. Sillä jocaidzella aiwoituxella on hänen aicans ja muotons: sillä ihmisen onnettomus on paljo hänen päälläns.

6 Because to every purpose there is a time and decision, although the distress of man is great upon him.

6. Because to every purpose there is time and judgment, therefore the misery of man is great upon him.

6. Thi for enhver Idræt er der lid og Ret; thi Menneskets Ulykke hviler svar over ham.

6. Ty hvart och ett anslag hafver sin tid och sätt; ty menniskones olycka är mycken med henne.

6. Sest keigel asjal, mis ettewoetakse, on omma aeg ja kohhus: sest sedda innimesse önnetust on paljo ta kaela peäl.

6. Kiekvienam dalykui yra laikas ir sprendimas, tačiau žmogui tai didelis vargas,

6. Denn ein jeglich Vornehmen hat seine Zeit und Weise; denn des Unglücks des Menschen ist viel bei ihm.

6. Car dans tout dessein il y a un temps et un jugement, quand le malheur pèse sur l'homme.

6. Porque para todo lo que quisiereis hay tiempo, y juicio; porque el trabajo del hombre es grande sobre él.

6 Want een ieder voornemen heeft tijd en wijze, dewijl het kwaad des mensen veel is over hem.

6. Albowiem wszelki zamysł ma czas i przyczyny; aleć wielka bieda trzyma się człowieka,

6. Mert minden akaratnak van ideje és ítélete; mert az embernek nyomorúsága sok ő rajta;

6 потому что для всякой вещи есть свое время и устав; а человеку великое зло от того,

6. Про всяку бо річ є час і спосіб, тільки чоловікові лихо з тим,

7. Hän ei tiedä, mitä tuleva on; sillä kuka ilmaisee hänelle, miten se on tuleva?

7. Hän ei tiedä, mitä tuleva on; sillä kuka ilmaisee hänelle, miten se on tuleva?

7. Sillä ei hän tiedä mitä ollut on ja cuca taita sano mitä tulewa on?

7 Because he knows not what will be, because who can tell him how it will be?

7. For he knoweth not that which shall be: for who can tell him when it shall be?

7. Thi han ved ikke, hvad der skal ske: Thi hvo kan tilkendegive ham, hvorledes det skal vorde.

7. Ty hon vet icke hvad varit hafver; och ho kan säga henne, hvad varda skall?

7. Sest ta ei tea mitte sedda, mis peab sündima: sest kes woib temmale teäda anda, kuida se peab sündima?

7. nes nė vienas nežino, kas bus ir kada tai įvyks?

7. Denn er weiß nicht, was geschehen wird; und wer soll ihm sagen, wie es werden soll?

7. Car il ne sait pas ce qui doit arriver, et qui lui dira comment cela arrivera?

7. Porque no sabe lo que ha de ser, y cuando haya de ser, ¿quién se lo enseñara?

7 Want hij weet niet, wat er geschieden zal; want wie zal het hem te kennen geven, wanneer het geschieden zal?

7. Że nie wie, co ma być; bo kiedy się co stanie, któż mu oznajmi?

7. Mert nem tudja azt, a mi következik; mert ki mondja meg néki, mimódon lesz az?

7 что он не знает, что будет; и как это будет – кто скажет ему?

7. Що він не знає, що станеться, а хто ж скаже йому, як воно станеться?

8. Ei ole ihminen tuulen valtias, niin että hän voisi sulkea tuulen, ei hallitse kukaan kuoleman päivää, ei ole pääsyä sodasta, eikä jumalattomuus pelasta harjoittajaansa.

8. Ei ole ihminen tuulen valtias, niin että hän voisi sulkea tuulen, ei hallitse kukaan kuoleman päivää, ei ole pääsyä sodasta, eikä jumalattomuus pelasta harjoittajaansa.

8. Ei ihmisellä ole woima hengeen estämän sitä ja ei ole woima cuoleman hetkellä ja ei päästetä sodasa ja jumalatoin meno ei auta jumalatoinda.

8 There is no man who has power over the spirit to retain the spirit, nor has he power over the day of death. And there is no discharge in war. Neither will wickedness deliver he who is given to it.

8. There is no man that hath power over the spirit to retain the spirit; neither hath he power in the day of death: and there is no discharge in that war; neither shall wickedness deliver those that are given to it.

8. Mennesket har ikke Magt over Aanden til at holde Aanden tilhage og ingen Magt over Dødens Dag og kan i Striden ikke undslippe, og Ugudelighed kan ikke redde sin Ejermand.

8. En menniska hafver icke magt öfver andan, till att förmena andan; och hafver icke magt i dödsens tid, och varder icke lös gifven i stridene; och ett ogudaktigt väsende hjelper den ogudaktiga intet.

8. Ei ühhelgi iñimessel ei olle melewalda waimo ülle, et ta woiks waimo kinnipiddada, ja polle melewalda surma päwa ülle, ei pollege siin söas lahtilaskmist; ja öälus ei woi tedda, kelle sees ta on, mitte peästa.

8. Nė vienas žmogus neturi galios sulaikyti dvasią nei pakeisti mirties laiko. Negali būti atleistas nuo šitos kovos, ir nedorybė neišgelbės to, kuris jai atsidavęs.

8. Ein Mensch hat nicht Macht über den Geist, den Geist zurückzuhalten, und hat nicht Macht über den Tag des Todes, und keiner wird losgelassen im Streit; und das gottlose Wesen errettet den Gottlosen nicht.

8. L'homme n'est point maître de son esprit, pour pouvoir le retenir, et il n'a point de puissance sur le jour de la mort; il n'y a point d'exemption dans cette guerre, et la méchanceté ne délivrera point ceux en qui elle se trouve.

8. No hay hombre que tenga potestad sobre su espíritu para detener el espíritu; ni hay potestad sobre el día de la muerte; ni hay armas en guerra; ni la impiedad escapará al que la posee.

8 Er is geen mens, die heerschappij heeft over den geest, om den geest in te houden; en hij heeft geen heerschappij over den dag des doods; ook geen geweer in dezen strijd; ook zal de goddeloosheid haar meesters niet verlossen.

8. Niemasz człowieka, coby miał moc nad żywotem, żeby zahamował duszę, ani ma mocy nade dniem śmierci; ani ma, czemby się bronił w tym boju, ani wyswobodzi niezbożnego niepobożność.

8. Egy ember sem uralkodhatik a szélen, hogy feltartsa a szelet; és semmi hatalmasság nincs a halálnak napja felett, [4†] és az ütközetben senkit el nem bocsátanak; és a gonoszság nem szabadítja meg azt, a ki azzal él.

8 Человек не властен над духом, чтобы удержать дух, и нет власти у него над днем смерти, и нет избавления в этой борьбе, и не спасет нечестие нечестивого.

8. Нїхто не властен над духом, щоб здержати дух, і нема в його сили проти дня смертї, нема й пільги в службі віськовій, і провина не вирятує винуватого.

9. Kaiken tämän minä tulin näkemään, kun käänsin sydämeni tarkkaamaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu aikana, jolloin ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.

9. Kaiken tämän minä tulin näkemään, kun käänsin sydämeni tarkkaamaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu aikana, jolloin ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.

9. CAicki nämät olen minä nähnyt ja andanut minun sydämeni caickijn töihin jotca tapahtuwat Auringon alla. Ihminen hallidze toisinans toista idzellens wahingoxi.

9 All this I have seen and applied my heart to every work that is done under the sun. (There is) a time in which one man has power over another to his hurt.

9. All this have I seen, and applied my heart unto every work that is done under the sun: there is a time wherein one man ruleth over another to his own hurt.

9. Alt dette her jeg set, og jeg har lagt Mærke til al den Gerning, som gøres under Solen; der er en Tid, da Mennesket hersker over et Menneske til dettes Ulykke.

9. Allt det hafver jag sett, och gaf mitt hjerta till all verk, som ske under solene; en menniska råder understundom öfver den andra, sig till skada.

9. Keik sedda ollen ma näinud, kui ma tähhele pannin keik tööd, mis päikesse al tehhakse; üks aeg on, et innimessel melewald on teise ülle, ennesele önnetusseks.

9. Aš viską stebėjau, kreipiau dėmesį į kiekvieną dalyką pasaulyje. Kartais žmogus gali valdyti kitą žmogų ir pats sau kenkti.

9. Das habe ich alles gesehen, und richtete mein Herz auf alle Werke, die unter der Sonne geschehen. Ein Mensch herrscht zuzeiten über den andern zu seinem Unglück.

9. J'ai vu tout cela, et j'ai appliqué mon cœur à toute œuvre qui se fait sous le soleil. Il y a un temps où l'homme domine sur l'homme pour son malheur.

9. Todo esto he visto, y he puesto mi corazón en todo lo que se hace debajo del sol, el tiempo en que el hombre se enseñoréa del hombre para mal suyo.

9 Dit alles heb ik gezien, toen ik mijn hart begaf tot alle werk, dat onder de zon geschiedt: er is een tijd, dat de ene mens over den anderen mens heerst, hem ten kwade.

9. Tom wszystko widział, gdym przyłożył serce swoje do tego wszystkiego, co się pod słoócem dzieje; widziałem ten czas, którego panuje człowiek nad człowiekiem na jego złe.

9. Mindezt láttam, és megfigyeltem minden dolgot, a mely történik a nap alatt, oly időben, a melyben uralkodik az ember az emberen maga kárára.

9 Все это я видел, и обращал сердце мое на всякое дело, какое делается под солнцем. Бывает время, когда человек властвует над человеком во вред ему.

9. Все це я вбачав, звертаючи ввагу на те, що дїється під сонцем. Буває часом, що один чоловік панує над другим чоловіком на шкоду йому.

10. Sitten minä näin, kuinka jumalattomat haudattiin ja menivät lepoon, mutta ne, jotka olivat oikein tehneet, saivat lähteä pois pyhästä paikasta ja joutuivat unhotuksiin kaupungissa. Sekin on turhuus.

10. Sitten minä näin, kuinka jumalattomat haudattiin ja menivät lepoon, mutta ne, jotka olivat oikein tehneet, saivat lähteä pois pyhästä paikasta ja joutuivat unhotuksiin kaupungissa. Sekin on turhuus.

10. Ja sijnä minä näin jumalattomat jotca haudatut olit jotca käynet ja waeldanet olit pyhäsä siasa ja olit unohdetut Caupungisa että he nijn tehnet olit se on myös turha.

10 So I saw the wicked buried, who had come and gone from the place of the holy and they were praised in the city where they had so done. This also is vanity.

10. And so I saw the wicked buried, who had come and gone from the place of the holy, and they were forgotten in the city where they had so done: this is also vanity.

10. Og da saa jeg de ugudelige at begraves og komme hjem og at gaa bort fra den Helliges Sted og at glemmes i Staden efter at have gjort saaledes; ogsaa dette er Forfængelighed.

10. Och der såg jag ogudaktiga, som begrafne voro; som gångit och vandrat hade i heligt rum, och voro förgätne i staden, att de så gjort hade; det är ock fåfängelighet.

10. Ja nendasammoti näggin ma, et öälad said mahhamaetud, ja teised tullid, ja ka pühhast paigast läksid nemmad wälja; agga neid unnustati ärra seäl liñnas, kes teinud, mis öige: ka se on tühhi tö.

10. Aš mačiau nedorėlius laidojant; jie eidavo į šventyklą, tačiau buvo pamiršti mieste, kuriame taip elgėsi. Tai irgi yra tuštybė.

10. Und da sah ich Gottlose, die begraben wurden und zur Ruhe kamen; aber es wandelten hinweg von heiliger Stätte und wurden vergessen in der Stadt die, so recht getan hatten. Das ist auch eitel.

10. Et alors j'ai vu les méchants ensevelis; et ceux qui avaient fait le bien ont passé; ils s'en sont allés loin du lieu saint, et sont oubliés dans la ville. Cela est aussi une vanité.

10. Entónces ví también impíos, que después de sepultados, volvieron; y los que de lugar santo caminaron, fueron puestos en olvido en la ciudad donde obraron verdad: esto también vanidad es.

10 Alzo heb ik ook gezien de goddelozen, die begraven waren, en degenen, die kwamen, en uit de plaats des Heiligen gingen, die werden vergeten in die stad, in dewelke zij recht gedaan hadden. Dit is ook ijdelheid.

10. Tedym widział niezbożnych pogrzebionych, że się zaś nawrócili; ale którzy z miejsca świętego odeszli, przyszli w zapamiętanie w onem mieście, w którem dobrze czynili. I toć jest marność.

10. És azután láttam, hogy a gonoszok eltemettettek és nyugalomra mentek; viszont a szent helyről kimentek, és elfelejttettek a városban olyanok, a kik becsületesen cselekedtek. Ez is hiábavalóság!

10 Видел я тогда, что хоронили нечестивых, и приходили и отходили от святого места, и они забываемы были в городе, где они так поступали. И это – суета!

10. Так бачив я, що ховали чесно безбожників, приходили й відходили з сьвятого місця, й забувано їх у містї, де вони так поводились. Та й се марнота.

11. Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa,

11. Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa,

11. ETtei cohta pahoja töitä duomita tule ihmisen sydän täytetyxi paha tekemän.

11 Because sentence against an evil work is not executed speedily, therefore the heart of the sons of men is fully set in them to do evil.

11. Because sentence against an evil work is not executed speedily, therefore the heart of the sons of men is fully set in them to do evil.

11. Efterdi der ikke fældes en Dom, haster Ondskabens Gerning; derfor er Menneskenes Børns Hjerte inden i dem fuldt af at gøre ondt.

11. Efter det icke straxt går domen öfver onda gerningar, varder menniskones hjerta fullt till att göra ondt.

11. Et mitte warsi ei tehta sedda wisi, kui kohhus moistetud kurja tö peäle, sepärrast on innimesse laste südda nende sees täis kurja teggema.

11. Kadangi nuosprendis už piktus darbus ne tuojau įvykdomas, todėl žmonių širdys yra visiškai atsidavę daryti pikta.

11. Weil nicht alsbald geschieht ein Urteil über die bösen Werke, dadurch wird das Herz der Menschen voll, Böses zu tun.

11. Parce que la sentence contre les mauvaises actions ne s'exécute pas promptement, à cause de cela, le cœur des hommes est plein du désir de mal faire.

11. Porque luego no se ejecuta sentencia sobre la mala obra, el corazón de los hijos de los hombres está lleno en ellos para hacer mal.

11 Omdat niet haastelijk het oordeel over de boze daad geschiedt, daarom is het hart van de kinderen der mensen in hen vol om kwaad te doen.

11. Bo iż nie zaraz wychodzi dekret na złe sprawy, przetoż na tem jest wszystko serce synów ludzkich, aby czynili złe rzeczy.

11. Mivelhogy hamar a szentenczia nem végeztetik el a gonoszságnak cselekedőjén, egészen [5†] arra van az emberek fiainak szíve ő bennök, hogy gonoszt cselekedjenek.

11 Не скоро совершается суд над худыми делами; от этого и не страшится сердце сынов человеческих делать зло.

11. Суд над лихими вчинками не хутко судиться; через те й не лякаєсь серце людське, чинити зло.

12. koskapa syntinen saa tehdä pahaa sata kertaa ja elää kauan; tosin minä tiedän, että Jumalaa pelkääväisille käy hyvin, sentähden että he häntä pelkäävät,

12. koskapa syntinen saa tehdä pahaa sata kertaa ja elää kauan; tosin minä tiedän, että Jumalaa pelkääväisille käy hyvin, sentähden että he häntä pelkäävät,

12. Jos syndinen sata kerta paha teke ja sijtekin cauwan elä nijn tiedän minä cuitengin että nijlle käy hywin jotca Jumalata pelkäwät jotca hänen coswoans pelkäwät.

12 Though a sinner does evil a hundred times and prolongs his days, yet surely I know that it will be well with those who fear God, who fear before him.

12. Though a sinner do evil an hundred times, and his days be prolonged, yet surely I know that it shall be well with them that fear God, which fear before him:

12. Lad endog en Synder gøre hundrede Gange ondt og leve længe! thi jeg ved dog, at det skal gaa dem vel, som frygte Gud, og som frygte for hans Ansigt.

12. Om en syndare hundrade resor illa gör, och dock länge lefver, så vet jag likväl, att dem varder väl gångande, som Gud frukta, de som hans ansigte frukta.

12. Et kül pattune, kes saddakord kurja teeb, ka pitkendaks ommad päwad : siiski tean minna töeste, et hea pölli tulleb neile, kes Jummalat kartwad, kes temma Palle eest kartwad.

12. Nors nusidėjėlis ir šimtą kartų nusikaltęs ilgai gyventų, tačiau aš žinau, kad tie, kurie bijo Dievo, tikrai patirs gera.

12. Ob ein Sünder hundertmal Böses tut und lange lebt, so weiß ich doch, daß es wohl gehen wird denen, die Gott fürchten, die sein Angesicht scheuen.

12. Bien que le pécheur fasse le mal cent fois, et qu'il y persévère longtemps, cependant je sais aussi qu'il y aura du bonheur pour ceux qui craignent Dieu, qui craignent devant sa face.

12. Porque el que peca, haga mal cien veces, y le sea prolongado, aun yo también sé, que los que a Dios temen, tendrán bien, los que temieren delante de su presencia;

12 Hoewel een zondaar honderd maal kwaad doet, en God hem de dagen verlengt; zo weet ik toch, dat het dien zal welgaan, die God vrezen, die voor Zijn aangezicht vrezen.

12. A chociaż grzesznik sto kroć źle czyni, i odwłacza mu się, wszakże ja wiem, że dobrze będzie bojącym się Boga, którzy się boją oblicza jego.

12. Bár meghosszabbítja életét a bűnös, a ki százszor is vétkezik; mégis tudom én, hogy az istenfélőknek [6†] lészen jól dolgok, a kik az ő orczáját félik;

12 Хотя грешник сто раз делает зло и коснеет в нем, но я знаю, что благо будет боящимся Бога, которые благоговеют пред лицем Его;

12. Та хоч грішник сто раз коїть лихе й тріває в йому, то я знаю, що тільки богобоязливим буде добре, хто почуває почесть перед лицем його;

13. mutta että jumalattomalle ei käy hyvin eikä hän saa jatkaa päiviään pitkiksi kuin varjo, sentähden ettei hän pelkää Jumalaa.

13. mutta että jumalattomalle ei käy hyvin eikä hän saa jatkaa päiviään pitkiksi kuin varjo, sentähden ettei hän pelkää Jumalaa.

13. Sillä jumalattomille ei pidä hywin käymän ja nijncuin warjo ei heidän pidä cauwan elämän jotca ei Jumalata pelkä.

13 But it will not be well with a wicked man, neither will he prolong his days, which are as a shadow, because he did not fear before God.

13. But it shall not be well with the wicked, neither shall he prolong his days, which are as a shadow; because he feareth not before God.

13. Men det skal ikke gaa den ugudelige vel, og han skal ikke leve længe, han skal gaa bort ligesom en Skygge, fordi han ikke frygter for Guds Ansigt.

13. Ty dem ogudaktiga varder icke väl gångandes, och såsom en skugge skola de icke länge lefva, som icke Gud frukta.

13. Ja hea pölli ei sa mitte öälale, ja temma ei sa mitte pitkendada ennese päiwi, kui warri; et ta ei karda Jummala Palle eest.

13. Bet nedorėliui nebus gerai ir netruks ilgai jo dienos, kurios tėra šešėlis, nes jis nebijo Dievo.

13. Aber dem Gottlosen wird es nicht wohl gehen; und wie ein Schatten werden nicht lange leben, die sich vor Gott nicht fürchten.

13. Mais il n'y aura point de bonheur pour le méchant, et il ne prolongera pas ses jours plus que l'ombre, parce qu'il ne craint point la face de Dieu.

13. Y que el impío nunca tendrá bien, ni le serán prolongados los dias, mas serán como sombra; porque no temió delante de la presencia de Dios.

13 Maar den goddeloze zal het niet welgaan, en hij zal de dagen niet verlengen; hij zal zijn gelijk een schaduw, omdat hij voor Gods aangezicht niet vreest.

13. Ale niezbożnemu nie dobrze będzie, ani się przedłużą dni jego, owszem pomija jako cieó, przeto, iż się nie boi oblicza Bożego.

13. A hitetlennek pedig nem lesz jó dolga, és nem hosszabbítja meg az ő életét, olyan lesz, mint [7†] az árnyék, mert nem rettegi az Istennek orczáját.

13 а нечестивому не будет добра, и, подобно тени, недолго продержится тот, кто не благоговеет пред Богом.

13. А безбожному не буде щастя й, немов би тїнь, не довго пробуде такий, хто не боїться Бога.

14. On turhuutta sekin, mitä tapahtuu maan päällä, kun vanhurskaita on, joiden käy, niinkuin olisivat jumalattomain tekoja tehneet, ja jumalattomia on, joiden käy, niinkuin olisivat vanhurskaitten tekoja tehneet. Minä sanoin: sekin on turhuutta.

14. On turhuutta sekin, mitä tapahtuu maan päällä, kun vanhurskaita on, joiden käy, niinkuin olisivat jumalattomain tekoja tehneet, ja jumalattomia on, joiden käy, niinkuin olisivat vanhurskaitten tekoja tehneet. Minä sanoin: sekin on turhuutta.

14. SE on turha meno cuin tapahtu maan päällä muutamat owat wanhurscat ja heille tapahtu nijncuin he olisit jumalattomain töitä tehnet. Ja muutamat owat jumalattomat ja heille käy nijncuin he olisit wanhurscasten töitä tehnet. Minä sanoin: se on myös turha.

14 There is a vanity which is done upon the earth, that there are righteous men to whom it happens according to the work of the wicked, again, there are wicked men to whom it happens according to the work of the righteous. I said that this also is vanity.

14. There is a vanity which is done upon the earth; that there be just men, unto whom it happeneth according to the work of the wicked; again, there be wicked men, to whom it happeneth according to the work of the righteous: I said that this also is vanity.

14. Der er en Forfænelighed, som sker aa Jorden: At der er retfærdige, hvem det rammer efter de ugudeliges Gerning, og at der er ugudelige, hvem det rammer efter de retfærdiges Gerning; jeg sagde, at ogsaa dette er Forfængelighed.

14. Det är en fåfängelighet, som sker uppå jordene. Någre äro rättfärdige, och dem går, såsom de hade de ogudaktigas gerningar gjort; och någre äro ogudaktige, och dem går, såsom de hade de rättfärdigas gerningar gjort. Jag sade: Det är ock fåfängelighet.

14. Se on tühhi assi, mis Ma peäl sünnib, et öiged innimessed on, kelle kätte tulleb, mis öälade tö wäärt; ja öälad on, kelle kätte tulleb, mis öigede tö wäärt; sest ütlen minna, et ka se on tühhi assi.

14. Žemėje kartais teisusis gauna, ką nedorėlis yra nusipelnęs, o nedorėlis gauna, ką yra nusipelnęs teisusis. Aš sakiau, kad tai taip pat tuštybė.

14. Es ist eine Eitelkeit, die auf Erden geschieht: es sind Gerechte, denen geht es als hätten sie Werke der Gottlosen, und sind Gottlose, denen geht es als hätten sie Werke der Gerechten. Ich sprach: Das ist auch eitel.

14. Il est une vanité qui a lieu sur la terre: c'est qu'il y a des justes auxquels il arrive selon l'œuvre des méchants; et il y a aussi des méchants auxquels il arrive selon l'œuvre des justes. J'ai dit que cela aussi est une vanité.

14. Hay otra vanidad que se hace sobre la tierra: que hay justos, los cuales son pagados como si hicieran obras de impíos; y hay impíos, que son pagados como si hicieran obras de justos. Digo que esto también es vanidad.

14 Er is nog een ijdelheid, die op aarde geschiedt: dat er zijn rechtvaardigen, dien het wedervaart naar het werk der goddelozen, en er zijn goddelozen, dien het wedervaart naar het werk der rechtvaardigen. Ik zeg, dat dit ook ijdelheid is.

14. Jest też marność, która się dzieje na ziemi, że bywają sprawiedliwi, którym się tak powodzi, jakoby czynili uczynki niepobożnych; zasię bywają niepobożni, którym się tak powodzi, jakoby czynili uczynki sprawiedliwych. Przetożem rzekł: I toć jest marność.

14. Van hiábavalóság, a mely e földön történik; az, hogy vannak oly igazak, a kiknek dolga a gonoszoknak cselekedetei szerint lesz; és vannak gonoszok, a kiknek dolga az igazaknak cselekedetei szerint lesz; mondám, hogy ez is hiábavalóság.

14 Есть и такая суета на земле: праведников постигает то, чего заслуживали бы дела нечестивых, а с нечестивыми бывает то, чего заслуживали бы дела праведников. И сказал я: и это – суета!

14. Ще ж, буває й ось така марнота на землї: Праведних постигає те, що заслуговали б учинки безбожних, а з безбожними дїється таке, що заслуговали б учинки праведних. І сказав я: та й се - марнота!

15. Ja minä ylistin iloa, koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.

15. Ja minä ylistin iloa, koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.

15. Sentähden ylistin minä ilo ettei ihmisellä ole parembata Auringon alla cuin syödä ja juoda ja olla iloinen. Ja sen hän saa hänen työstäns caickena elinaicanans jonga Jumala hänelle Auringon alla anda.

15 Then I commended joy, because a man has no better thing under the sun, than to eat and to drink and to be cheerful. For that will abide with him in his labor all the days of his life which God has given him under the sun.

15. Then I commended mirth, because a man hath no better thing under the sun, than to eat, and to drink, and to be merry: for that shall abide with him of his labour the days of his life, which God giveth him under the sun.

15. Og jeg prisede Glæden efterdi et Menneske intet bedre har under Solen end at æde og at drikke og at være glad; og saadant følger ham for hans Arbejde i hans Livsdage, som Gud har givet ham under Solen.

15. Derföre prisade jag glädjena, att menniskan intet bättre hafver under solene, än äta och dricka, och vara glad; och sådant får hon af sitt arbete i sine lifsdagar, som Gud henne gifver under solene.

15. Sepärrast kiitsin ma sedda römo, et innimessel ei olle ühtegi muud head päikesse al, kui et ta sööb ja joob, ja römus on, ja et se temmale ossaks jääb ta waewas temma ello aia, mis Jummal temmale päikesse al annab.

15. Tada aš gyriau linksmybę, nes žmogui nėra nieko geresnio po saule, kaip valgyti, gerti ir būti patenkintam. Tai pasiliks su juo jo darbuose per visas dienas, kurias Dievas jam davė po saule.

15. Darum lobte ich die Freude, daß der Mensch nichts Besseres hat unter der Sonne denn essen und trinken und fröhlich sein; und solches werde ihm von der Arbeit sein Leben lang, das ihm Gott gibt unter der Sonne.

15. C'est pourquoi j'ai loué la joie, parce qu'il n'est rien de mieux pour l'homme sous le soleil que de manger, et de boire, et de se réjouir; et c'est ce qui lui restera de son travail pendant les jours de sa vie, que Dieu lui donne sous le soleil.

15. Por tanto yo alabé la alegría: que no tiene el hombre bien debajo del sol, sino que coma, y beba, y se alegre; y que esto se le pegue de su trabajo los dias de su vida, que Dios le dió debajo del sol.

15 Daarom prees ik de blijdschap, dewijl de mens niets beters heeft onder de zon, dan te eten, en te drinken, en blijde te zijn; want dat zal hem aankleven van zijn arbeid, de dagen zijns levens, die hem God geeft onder de zon.

15. A tak chwaliłem wesele, przeto, iż niemasz nic lepszego człowiekowi pod słoócem, jedno jeść, i pić, i weselić się, a iż mu jedno to zostaje z pracy jego po wszystkie dni żywota jego, które mu Bóg dał pod słoócem.

1. Mikor adám az én szívemet a bölcseségnek megtudására, és hogy megvizsgáljak minden fáradságot, a mely e földön történik, (mert sem éjjel, sem nappal az emberek szeme álmot nem lát):

15 И похвалил я веселье; потому что нет лучшего для человека под солнцем, как есть, пить и веселиться: это сопровождает его в трудах во дни жизни его, которые дал ему Бог под солнцем.

15. От і вхвалив я веселощі; бо нема нїчого лучшого чоловікові під сонцем, як їсти, пити й веселим серцем уживати; се ж супроводить його в працї в днях життя його, що дав йому Бог під сонцем.

16. Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja katsomaan työtä, jota tehdään maan päällä saamatta untakaan silmiin päivällä tai yöllä,

16. Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja katsomaan työtä, jota tehdään maan päällä saamatta untakaan silmiin päivällä tai yöllä,

16. MInä annoin minun sydämeni wijsautta tietämän ja cadzoman sitä waiwa cuin maan päällä tapahtu ja ettei jocu päiwällä eli yöllä saa unda silmijns.

16 When I applied my heart to know wisdom and to see the business that is done upon the earth (because also there is he who sees sleep with his eyes neither day nor night),

16. When I applied mine heart to know wisdom, and to see the business that is done upon the earth: (for also there is that neither day nor night seeth sleep with his eyes:)

16. Eftersom jeg gav mit Hjerte hen til at forstaa Visdom og til at se den Møje, som man gør sig paa Jorden, at der er den, som hverken Dag eller Nat ser Søvn i sine Øjne:

16. Jag gaf mitt hjerta till att veta vishet, och till att skåda den vedermödo, som på jordene sker; att ock en hvarken dag eller natt får sömn i sin ögon.

16. Kui ma omma süddame ärra andsin tarkust tunda, ja sedda waewalist tööd wadata, mis Ma peäl tehhakse, et ka monni , ei päwal egga öse, ei sa omma silmaga und nähha:

16. Kai aš stengiausi suprasti išmintį ir tai, kas vyksta žemėje, kodėl žmonės nei dieną, nei naktį nesudeda akių,

16. Ich gab mein Herz, zu wissen die Weisheit und zu schauen die Mühe, die auf Erden geschieht, daß auch einer weder Tag noch Nacht den Schlaf sieht mit seinen Augen.

16. Lorsque j'ai appliqué mon cœur à connaître la sagesse, et à considérer les affaires qui se font sur la terre (car l'homme ne donne, ni jour ni nuit, de repos à ses yeux),

16. Por lo cual yo dí mi corazón a conocer sabiduría, y a ver la ocupación que se hace sobre la tierra: que ni de noche, ni de día, ve el hombre sueño en sus ojos.

16 Als ik mijn hart begaf, om wijsheid te weten, en om aan te zien de bezigheid, die op de aarde geschiedt, dat men ook, des daags of des nachts, den slaap niet ziet met zijne ogen;

16. A chociażem udał serce swe na to, abym doszedł mądrości, i zrozumiał kłopoty, które się dzieją na ziemi, dla których człowiek ani we dnie ani w nocy nie śpi;

2. Akkor eszembe vevém az Istennek minden dolgát, hogy az ember nem mehet végére a dolognak, a mely a nap alatt történik; mert fáradozik az ember, hogy annak végére menjen, de nem mehet végére: sőt ha azt mondja is a bölcs ember, hogy tudja, nem mehet végére.

16 Когда я обратил сердце мое на то, чтобы постигнуть мудрость и обозреть дела, которые делаются на земле, и среди которых человек ни днем, ни ночью не знает сна, –

16. Як звернув я серце моє на те, щоб зрозуміти мудрість і розгледїти все, що дїється на землї, де то чоловік нї в день нї в ночі не має сну, -

17. niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.

17. niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.

17. Ja minä näin caicki Jumalan tegot: sillä ei ihminen taida löytä sitä työtä joca Auringon alla tapahtu ja jota enämmin ihminen ahkeroidze edziä sitä wähemmin hän löytä. Jos hän wielä sano: minä olen wijsas ja tiedän sen nijn ei hän cuitengan taida löytä.

17 then I beheld all the work of God, that man cannot find out the work that is done under the sun. Because however much a man labors to seek it out, yet he will not find it. Yes moreover, though a wise man thinks to know it, yet he will not be able to find it.

17. Then I beheld all the work of God, that a man cannot find out the work that is done under the sun: because though a man labour to seek it out, yet he shall not find it; yea further; though a wise man think to know it, yet shall he not be able to find it.

17. Da saa jeg al Guds Gerning, at et Menneske ikke kan udfinde den Gerning, som sker under Solen, idet Mennesket arbejder paa at udgranske den uden at kunne finde den; og selv om den vise vilde sige sig at forstaa den, kan han dog ikke finde den.

17. Och jag såg all Guds verk; ty en menniska kan icke finna det verk, som under solene sker; och ju mer menniskan arbetar till att söka, ju mindre finner hon. Om hon än säger: Jag är vis, och vet det, så kan hon dock icke finnat.

17. Siis näggin ma keik Jummala tööd, et innimeñe ei woi mitte sedda tööd leida, mis tehhakse päikesse al; ni paljo waewa kui innime ka wöttaks nähha sedda üllesotsides, ei ta siiski leia; ja kui ka se, kes tark, ütleks, et ta woib teäda sada, siiski ei woi ta sedda mitte leida.

17. aš pamačiau visus Dievo darbus ir supratau, kad žmogus negali suvokti, kas vyksta po saule. Kaip žmogus besistengtų tyrinėdamas, jis nesuvoks to; net išmintingasis, kuris tariasi žinąs, to nesupras.

17. Und ich sah alle Werke Gottes, daß ein Mensch das Werk nicht finden kann, das unter der Sonne geschieht; und je mehr der Mensch arbeitet, zu suchen, je weniger er findet. Wenn er gleich spricht: "Ich bin weise und weiß es", so kann er's doch nicht finden.

17. J'ai vu toute l'œuvre de Dieu, j'ai vu que l'homme ne peut trouver la raison de ce qui se fait sous le soleil; bien qu'il se fatigue à la chercher, il ne la trouve pas; et même si le sage dit qu'il la connaît, il ne la peut trouver.

17. Y ví acerca de todas las obras de Dios, que el hombre no puede alcanzar obra que se haga debajo del sol; por la cual trabaja el hombre buscándola, y no la hallará: aunque diga el sabio que sabe, no la hallará: aunque diga el sabio que sabe, no la podrá alcanzar.

17 Toen zag ik al het werk Gods, dat de mens niet kan uitvinden, het werk, dat onder de zon geschiedt, om hetwelk een mens arbeidt om te zoeken, maar hij zal het niet uitvinden; ja, indien ook een wijze zeide, dat hij het zou weten, zo zal hij het toch niet kunnen uitvinden.

17. A wszakże widziałem przy każdym uczynku Bożym, że nie może człowiek doścignąć sprawy, która się dzieje pod słoócem. Starać się człowiek chcąc tego dojść, ale nie dochodzi; owszem choćby rzekł mądry, że się chce dowiedzieć, nie będzie mógł znaleść.

17 тогда я увидел все дела Божии и нашел , что человек не может постигнуть дел, которые делаются под солнцем. Сколько бы человек ни трудился в исследовании, он все-таки не постигнет этого; и если бы какой мудрец сказал, что он знает, он не может постигнуть этого .

17. Тодї спізнав я по всїх дїлах Божих, що людина не второпає того, що дїється під сонцем. Скільки б нї силкувався чоловік дослїдити, він все таки не здолїє виглибити того; і коли б який мудрець сказав, що він знає, то таки він не може того дослїдити.