5 luku

Opetuksia jumalanpalveluksesta ja etenkin lupauksista. Hallitus on maalle hyväksi, vaikka sortoa onkin. Parempi kuin rikkauden tavoittelu on Jumalan lahjojen iloinen nauttiminen.

2. Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat.

2. Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat.

1. ÄLä ole ylön picainen suustas ja älä anna sydämes kijrutta puhuman Jumalan edes:

1 Keep your foot when you go to the house of God, for to draw near to hear is better than to give the sacrifice of fools. For they do not know that they do evil.

1. Keep thy foot when thou goest to the house of God, and be more ready to hear, than to give the sacrifice of fools: for they consider not that they do evil.

1. Vær ikke snar med din Mund, og lad dit Hjerte ikke haste med at fremføre et Ord for Guds ansigt; thi Gud er i Himmelen og du paa Jorden, derfor lad dine Ord være faa!

1. Var icke för hastig med dinom mun, och låt ditt hjerta icke hasta till att något tala inför Gud; ty Gud är i himmelen, och du på jordene; derföre låt din ord vara få.

1. Ärra olle äkkine omma suga, ja ärgo töttago so südda mitte ühte sanna wäljaaiada Jummala ette: sest Jummal on taewas, ja siña Ma peäl, sepärrast olgo so sanno pissut.

1. Būk atsargus, kai eini į Dievo namus, ir būk pasiruošęs klausyti. Tai bus geriau negu kvailių auka, kurie net nežino, kad daro pikta.

2. Sei nicht schnell mit deinem Munde und laß dein Herz nicht eilen, was zu reden vor Gott; denn Gott ist im Himmel, und du auf Erden; darum laß deiner Worte wenig sein.

1. Quand tu entreras dans la maison de Dieu, prends garde à ton pied, et approche-toi pour écouter, plutôt que pour offrir le sacrifice des insensés; car ils ne savent pas le mal qu'ils font.

1. CUANDO fueres a la casa de Dios, mira bien por tu pié; y acércate más para oir, que para dar el sacrificio de los insensatos; porque no saben que hacen mal.

2 (5:1) Wees niet te snel met uw mond, en uw hart haaste niet een woord voort te brengen voor Gods aangezicht; want God is in den hemel, en gij zijt op de aarde; daarom laat uw woorden weinig zijn.

1. Nie bywaj porywczy do mówienia, ani serce twoje prędkie na wymówienie słowa przed obliczem Bożem, albowiem Bóg jest na niebie, a ty na ziemi; przeto niech słów twoich mało będzie.

1. Őrizd meg lábaidat, mikor az Istennek házához mégy, mert hallgatás végett közeledned jobb, hogynem a bolondok módja szerint áldozatot adni; mert ezek nem tudják, hogy gonoszt cselekesznek.

2 (5:1) Не торопись языком твоим, и сердце твое да не спешит произнести слово пред Богом; потому что Бог на небе, а ты на земле; поэтому слова твои да будут немноги.

1. Не квапся язиком, і серце твоє нехай не посьпішає вимовляти слово перед Богом. Бог бо на небі, а ти на землї; тим нехай у тебе буде слів не багацько.

3. Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.

3. Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.

2. Sillä Jumala on taiwas ja sinä maan päällä ole sentähden wähän puheinen. Cusa paljo murhetta on sijnä on paljo unia ja paljosa puhesa löytän myös hulluus.

2 Do not be rash with your mouth and do not let your heart be hasty to utter anything before God. Because God is in heaven and you upon earth. Therefore let your words be few.

2. Be not rash with thy mouth, and let not thine heart be hasty to utter any thing before God: for God is in heaven, and thou upon earth: therefore let thy words be few.

2. Thi hvor der er megen Møje, komme Drømme; og hvor der er mange Ord, der hører man Daarens Røst:

2. Ty der många omsorger äro, der komma drömmer, och der mång ord äro, der hörer man en dåra.

2. Sest unnenäggo tulleb, kus paljo waewalist tööd on, ja halbi heäl, kus paljo sanno on.

2. Neskubėk savo burna, ir tegu neskuba tavo širdis kalbėti Dievo akivaizdoje, nes Dievas yra danguje, o tu žemėje. Todėl tenebūna daug tavo žodžių.

3. Denn wo viel Sorgen ist, da kommen Träume; und wo viel Worte sind, da hört man den Narren.

2. Ne te presse pas d'ouvrir la bouche, et que ton cœur ne se hâte point de prononcer quelque parole devant Dieu; car Dieu est aux cieux, et toi sur la terre; c'est pourquoi, use de peu de paroles.

2. No te des priesa con tu boca, ni tu corazón se apresure a pronunciar palabra delante de Dios; porque Dios está en el cielo, y tú sobre la tierra: por tanto tus palabras sean pocas.

3 (5:2) Want gelijk de droom komt door veel bezigheid, alzo de stem des zots door de veelheid der woorden.

2. Bo jako sen przychodzi z wielkiej pracy, tak głos głupiego z wielu słów.

2. Ne gyorsalkodjál a te száddal, és a te elméd ne siessen valamit szólni Isten előtt; mert az Isten mennyben van, te pedig e földön, azért a [1†] te beszéded kevés legyen;

3 (5:2) Ибо, как сновидения бывают при множестве забот, так голос глупого познается при множестве слов.

2. Бо як сни снуються тодї, як багацько клопотів, так і мова дурного виявлює себе многостю слів.

4. Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat.

4. Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat.

3. COscas Jumalalle lupauxen teet nijn älä wijwyttele sitä: sillä ei hän tyhmijn mielisty.

3 Because a dream comes the greatness of the task and a fool's voice with a multitude of words.

3. For a dream cometh through the multitude of business; and a fool's voice is known by multitude of words.

3. Naar du lover Gud et Løfte, tøv ikke med at betale det; thi han har ikke Velbehag til Daarer; hvad du lover, det betal!

3. När du gör Gudi ett löfte, så fördröj icke fullkomnat; ty han hafver intet behag till dårar. Hvad du lofvar, det håll.

3. Kui sa tootust tootad Jummalale, siis ärra wiwi mitte sedda tassumatta; sest halbid ei olle ta mele pärrast: tassu sedda, mis sa tootad.

3. Kaip nuo daugybės rūpesčių kyla sapnai, taip kvailio balsą pažinsi iš žodžių gausos.

4. Wenn du Gott ein Gelübde tust, so verzieh nicht, es zu halten; denn er hat kein Gefallen an den Narren. Was du gelobst, das halte.

3. Car, comme le songe naît de la multitude des occupations, ainsi la voix des fous se fait connaître par la multitude des paroles.

3. Porque como de la mucha ocupación viene el sueño, así la voz del insensato, de la multitud de las palabras.

4 (5:3) Wanneer gij een gelofte aan God zult beloofd hebben, stel niet uit dezelve te betalen; want Hij heeft geen lust aan zotten; wat gij zult beloofd hebben, betaal het.

3. Gdy co Bogu poślubisz, nie omieszkiwaj tego oddać, boć mu się głupi nie podobają; cokolwiek poślubisz, oddaj.

3. Mert álom szokott következni a sok foglalatosságból; és a sok [2†] beszédből bolond beszéd.

4 (5:3) Когда даешь обет Богу, то не медли исполнитьего, потому что Он не благоволит к глупым: что обещал, исполни.

3. Як обречешся обітом перед Богом, то не гайсь його спевнити, не любить бо він дурних; спевни твою обітницю.

5. On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä.

5. On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä.

4. Mitäs lupat nijn pidä se on parembi ettes lupa cuin ettes täytä mitäs luwannut olet.

4 When you vow a vow to God, defer not to pay it, because he has no pleasure in fools. Pay what you vow.

4. When thou vowest a vow unto God, defer not to pay it; for he hath no pleasure in fools: pay that which thou hast vowed.

4. Det er bedre; at du intet lover, end at du lover og ikke betaler.

4. Det är bättre att du intet lofvar, än att du icke håller det du lofvar.

4. Parrem on, et sa ei toota, kui et sa tootad, ja ei tassu sedda mitte ärra.

4. Kai padarai įžadą Dievui, įvykdyk jį nedelsdamas, nes Jam nepatinka kvailiai.

5. Es ist besser, du gelobst nichts, denn daß du nicht hältst, was du gelobst.

4. Quand tu auras fait un vœu à Dieu, ne diffère point de l'accomplir; car il ne prend point plaisir aux insensés. Accomplis donc le vœu que tu as fait.

4. Cuando a Dios prometieres promesa no tardes de pagarla; porque no se agrada de los insensatos. Lo que prometieres, paga.

5 (5:4) Het is beter, dat gij niet belooft, dan dat gij belooft en niet betaalt.

4. Lepiej jest nie ślubować, niżeli poślubiwszy co, nie oddać.

4. Mikor Istennek fogadást téssz, ne halogasd annak [3†] megadását; mert nem gyönyörködik a bolondokban. A mit fogadsz, megteljesítsd!

5 (5:4) Лучше тебе не обещать, нежели обещать и не исполнить.

4. Лучше не обітувати, нїж, обітувавши, не спевнити.

6. Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: Se oli erehdys; miksi pitäisi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun kättesi työt?

6. Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: "Se oli erehdys"; miksi pitäisi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun kättesi työt?

5. ÄLä salli suus wietellä lihas ja älä sano Engelille: se oli exymys: ettei Jumala wihastuis sinun änees ja duomidzis caickia sinun kättes töitä.

5 It is better that you should not vow, than that you should vow and not pay.

5. Better is it that thou shouldest not vow, than that thou shouldest vow and not pay.

5. Tilsted ikke din Mund at bringe Synd over dit Kød, og sig ikke for Engelens Ansigt, at det var en Overilelse; hvi skulde Gud fortørnes for din Røst og fordærve dine Hænders Gerning.

5. Städ icke dinom mun, att han förförer ditt kött, och säg icke för Ängelen: Jag är oskyldig. Gud måtte vredgas öfver dina röst, och fördöma all dina händers verk.

5. Ärra anna omma sule mitte melewalda , et ta sadab sinno lihha patto teggema, ja ärra ütle Kässo ette, et se on eksitus: miks peab Jummal so heäle pärrast kangeste wihhastama, ja sinno kätte tööd ärrarikkuma?

5. Geriau nežadėti negu pažadėjus neįvykdyti.

6. Laß deinem Mund nicht zu, daß er dein Fleisch verführe; und sprich vor dem Engel nicht: Es ist ein Versehen. Gott möchte erzürnen über deine Stimme und verderben alle Werke deiner Hände.

5. Il vaut mieux que tu ne fasses point de vœux, que d'en faire, et de ne pas les accomplir.

5. Mejor es que no prometas, que no que prometas, y no pagues.

6 (5:5) Laat uw mond niet toe, dat hij uw vlees zou doen zondigen; en zeg niet voor het aangezicht des engels, dat het een dwaling was; waarom zou God grotelijks toornen, om uwer stemme wille, en verderven het werk uwer handen?

5. Nie dopuszczaj ustom twoim, aby do grzechu przywodziły ciało twoje, ani mów przed aniołem, że to jest błąd. Przeczże masz Boga gniewać mową swą, któryby wniwecz obrócił sprawę rąk twoich?

5. Jobb hogy ne fogadj, hogynem mint fogadj és ne teljesítsd be.

6 (5:5) Не дозволяй устам твоим вводить в грех плоть твою, и не говори пред Ангелом Божиим : „это – ошибка!" Для чего тебе делать , чтобы Бог прогневался на слово твое и разрушил дело руктвоих?

5. Не давай устам твоїм уводити тебе в провину, й не кажи ангелам (Божим): Се була похибка. На що тобі того, щоб Бог прогнївався за твої слова та й в нїщо обернув дїло рук твоїх?

7. Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

7. Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

6. Cusa paljo unia on sijnä on myös turha meno ja paljo puhetta mutta pelkä sinä Jumalata.

6 Do not allow your mouth to cause your flesh to sin, nor say before the messenger, that it (was) an error. Why should God be angry at your voice and destroy the work of your hands?

6. Suffer not thy mouth to cause thy flesh to sin; neither say thou before the angel, that it was an error: wherefore should God be angry at thy voice, and destroy the work of thine hands?

6. Thi hvor der er mange Dømme, der er Forfænglighed, og ligesaa hvor der er mange Ord; men frygt Gud!

6. Der månge drömmer äro, der är fåfängelighet, och många ord; men frukta du Gud.

6. Sest kus paljo unnenäggusid, seäl on tühjad asjad; nenda ka, kus paljo sanno: agga sinna karda Jummalat.

6. Nevesk savo burna kūno į nuodėmę. Nesakyk angelo akivaizdoje, kad suklydai. Kodėl Dievas, supykęs dėl tavo žodžių, turėtų sunaikinti tavo darbą?

7. Wo viel Träume sind, da ist Eitelkeit und viel Worte; aber fürchte du Gott.

6. Ne permets pas à ta bouche de te faire pécher, et ne dis pas devant l'envoyé de Dieu, que c'est une erreur. Pourquoi Dieu s'irriterait-il de tes paroles, et détruirait-il l'ouvrage de tes mains?

6. No sueltes tu boca para hacer pecar a tu carne; ni digas delante del ángel, que fué ignorancia: ¿por qué harás tú que se aire Dios a causa de tu voz, y que destruya la obra de tus manos?

7 (5:6) Want gelijk in de veelheid der dromen ijdelheden zijn, alzo in veel woorden; maar vrees gij God!

6. Bo gdzie jest wiele snów, tam i marności i słów wiele; ale się ty Boga bój.

6. Ne engedd a te szádnak, hogy bűnre kötelezze testedet, és ne mondd az angyal előtt, [4†] hogy tévedésből esett ez; hogy az Isten a te beszéded miatt fel ne háborodjék, és el ne veszesse a te kezeidnek munkáját.

7 (5:6) Ибо во множестве сновидений, как и во множестве слов, – много суеты; но ты бойся Бога.

6. Бо, як у многих видивах сонних, так і в многих словах - багато марноти. Нї! ти бійся Бога.

8. Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.

8. Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.

7. JOs sinä näet köyhän wääryttä kärsiwän ja oikeuden ja wanhurscauden tulewan pois maasta älä ihmettele sitä: sillä yxi on joca on corkein wartia corkeudes ja on wielä corkiambi molembita.

7 Because there are vanities in the multitude of dreams and in many words. But fear God.

7. For in the multitude of dreams and many words there are also divers vanities: but fear thou God.

7. Dersom du ser, at en fattig fortrykkes, og at Ret og Retfærdighed krænkes i Landskabet, da forundre dig ikke over den Idræt; thi en Høj er Vogter over en Høj, og den Højeste over dem begge;

7. Ser du enom fattigom ske orätt, och rätt och rättviso i landena borttagas, förundra dig icke deröfver; ty det är ännu en högre väktare öfver de höga, och äro ännu högre öfver de båda.

7. Kui sa nääd ühhes rikis, et kehwadele liga tehhakse, ja et kohhus ja öigus käest ärrakistakse, siis ärra panne immeks sedda, mis ettewoetakse: sest se kes körgem, kui se kes körge on, panneb tähhele, ja weel körgemad on nende ülle.

7. Sapnų gausybė, kaip ir žodžių gausybė, yra tuštybė. Tu bijok Dievo.

8. Siehst du dem Armen Unrecht tun und Recht und Gerechtigkeit im Lande wegreißen, wundere dich des Vornehmens nicht; denn es ist ein hoher Hüter über den Hohen und sind noch Höhere über die beiden.

7. Car, comme dans la multitude des songes il y a de la vanité, il y en a beaucoup aussi dans la multitude des paroles; mais crains Dieu.

7. Porque los sueños son en multitud; y las vanidades y las palabras son muchas: mas teme a Dios.

8 (5:7) Indien gij de onderdrukking des armen, en de beroving des gerichts en der gerechtigheid ziet in een landschap, verwonder u niet over zulk een voornemen; want die hoger is dan de hoge, neemt er acht op; en daar zijn hogen boven henlieden.

7. Jeźli ucisk ubogiego, i zatrzymanie sądu i sprawiedliwości ujrzysz w której krainie, nie dziwuj się temu; bo wyższy wysokiego upatruje, a jeszcze wyżsi są nad nimi.

7. Mert a sok álomban a hiábavalóság is és a beszéd is sok; hanem az Istent féljed.

8 (5:7) Если ты увидишь в какой области притеснение бедному и нарушениесуда и правды, то не удивляйся этому: потому что над высоким наблюдает высший, а над нимиеще высший;

7. Як побачиш у якій країнї, що тїснять убогого та суд і правду насилують, то не дивуйся тому, бо над високим стоїть висший, а над ними ще висший;

9. Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

9. Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

8. Sen päällä on Cuningas maacunnasa että kedot kynnetäisin.

8 If you see the oppression of a poor man and the violent robbery of justice and righteousness in a province, marvel not at the matter. Because a man higher than the high is observing and there are higher men than they.

8. If thou seest the oppression of the poor, and violent perverting of judgment and justice in a province, marvel not at the matter: for he that is higher than the highest regardeth; and there be higher than they.

8. og en Fordel for Jorden i det Hele er det, at der er en Konge over det dyrkede Land.

8. Deröfver är Konungen i hela landet, att marken må varda brukad.

8. Sest ühhe Ma kasso on keigeennamiste se: üks kunningas, kes armastab pöllo harrimist.

8. Jei matai spaudžiamą vargšą ir teisingumo bei tiesos iškraipymą krašte, nesistebėk, nes aukštą stebi aukštesnis už jį, o virš jų yra dar aukštesnis.

9. Und immer ist's Gewinn für ein Land, wenn ein König da ist für das Feld, das man baut.

8. Si tu vois dans une province le pauvre opprimé, et le droit et la justice violés, ne t'étonne point de cela; car il y en a un qui est plus élevé que celui qui est élevé, et qui y prend garde, et il en est de plus élevés qu'eux.

8. Si violencias de pobres, y extorsión de derecho y de justicia vieres en la provincia, no te maravilles de esta licencia; porque alto está mirando sobre alto, y más altos están sobre ellos:

9 (5:8) Het voordeel des aardrijks is voor allen: de koning zelfs wordt van het veld gediend.

8. Zabawa koło ziemi ma pierwsze miejsce u wszystkich; i król roli służy.

8. Ha a szegényeknek nyomoríttatását, és a törvénynek és igazságnak elfordíttatását látod a tartományban: ne csudálkozzál e dolgon; mert egyik felsőrendű vigyáz a másik [5†] felsőrendűre, és ezek felett még felsőbbrendűek vannak.

9 (5:8) превосходство же страны в целом есть царь, заботящийся о стране.

8. Перед же веде в цїлій країнї - царь, а сей дбає про всю країну.

10. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.

10. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.

9. JOca raha racasta ei hän ikänäns rahaan suutu ja joca rickautta racasta ei hänelle pidä sijtä hyödytystä oleman ja se on myös turha:

9 Moreover the abundance of the land is for all. The king himself is served by the field.

9. Moreover the profit of the earth is for all: the king himself is served by the field.

9. Hvo der elsker Penge, kan ikke mættes af Penge, og hvo som elsker meget Gods, ikke af Indtægt; ogsaa detyte er Forfængelighed.

9. Den som älskar penningen, han varder aldrig mätt af penningar, och den der rikedom kär hafver, han skall ingen nytto få deraf; det är ock fåfängelighet.

9. Kes höbbedat armastab, se ei sa ellades höbbedat kül, egga wose kül, kes suurt warrandust armastab: ka se on tühhi tö.

9. Nauda iš žemės yra visiems, ir karalius aprūpinamas iš laukų.

10. Wer Geld liebt, wird Geldes nimmer satt; und wer Reichtum liebt, wird keinen Nutzen davon haben. Das ist auch eitel.

9. C'est cependant un avantage pour le pays qu'un roi honoré du pays.

9. Y mayor altura hay en todas las cosas de la tierra: mas el que sirve al campo es rey.

10 (5:9) Die het geld liefheeft, wordt van het geld niet zat; en wie den overvloed liefheeft, wordt van het inkomen niet zat. Dit is ook ijdelheid.

9. Kto miłuje pieniądze, nie nasyci się pieniędzy, a kto miłuje bogactwa, nie będzie miał pożytku. I toć jest marność.

9. Az ország haszna pedig mindenekfelett a földmívelést kedvelő király.

10 (5:9) Кто любит серебро, тот не насытится серебром, и кто любит богатство, тому нет пользы от того. И это – суета!

9. Хто любить гроші, не вдовольниться нїколи, хто ж любить багацтво, не похіснуєсь ним. А се - марнота.

11. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

11. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

10. Sillä cusa paljo rickautta on sijnä on myös paljon syöpiä mitästä hyödytystä sijs hänen sijtä on? mutta että hän ainoastans sen näke silmilläns.

10 He who loves silver will not be satisfied with silver, nor he who loves abundance, with increase. This also is vanity.

10. He that loveth silver shall not be satisfied with silver; nor he that loveth abundance with increase: this is also vanity.

10. Hvor Godset bliver meget, bliver der mange, som fortære det; hvad Fordel er der da for dem som eje det, uden det, at deres Øjne se derpaa?

10. Ty der mycket gods är, der äro månge som ätat; och hvad nytto hafver han deraf, som det hafver, annat än att han ser deruppå med ögonen?

10. Kui sedda warra paljo saab, siis on ka neid paljo, kes sedda söwad; ja mis head saab se, kel sedda on? ei muud, kui et tem̃a silmad sedda näwad.

10. Kas myli sidabrą, niekad nepasitenkins sidabru; kas myli turtus, nepasitenkins tuo, ką turi; tai taip pat tuštybė.

11. Denn wo viel Guts ist, da sind viele, die es essen; und was genießt davon, der es hat, außer daß er's mit Augen ansieht?

10. Celui qui aime l'argent n'est point rassasié par l'argent, et celui qui aime un grand train, n'en est pas nourri. Cela aussi est une vanité.

10. El que ama el dinero, no se hartará de dinero; y el que ama el mucho tener, no tendrá fruto. También esto es vanidad.

11 (5:10) Waar het goed vermenigvuldigt, daar vermenigvuldigen ook die het eten; wat nuttigheid hebben dan de bezitters daarvan, dan het gezicht hunner ogen?

10. Gdzie wiele majętności, wiele bywa tych, co ją jedzą. Cóż tedy za pożytek Panu z tego? jedno że na nie patrzy oczyma swemi.

10. A ki szereti a pénzt, nem telik be pénzzel, és a ki szereti a sokaságot nem telik be jövedelemmel. Ez is hiábavalóság.

11 (5:10) Умножается имущество, умножаются и потребляющие его; и какое благо для владеющего им: разве только смотреть своими глазами?

10. Намножується статків, та бо намножується й тих, що їх спотребовують; і яке ж тому добро, чиї вони: хиба що дивиться на них своїми очима?

12. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

12. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

11. Joca työtä teke hänelle on uni makia joco hän wähä eli paljo syönyt on waan rickan ylönpaldisus ei salli hänen maata.

11 When goods increase, they are increased who eat them. And what advantage is there to the owner of it, except the beholding of them with his eyes?

11. When goods increase, they are increased that eat them: and what good is there to the owners thereof, saving the beholding of them with their eyes?

11. Hvo der arbejder, ham er Søvnen sød, hvad heller han æder lidet eller meget; men den riges Mættelse tillader ham ej at sove.

11. Den der arbetar, honom är sömnen söt, ehvad han hafver litet eller mycket ätit; men dens rikas öfverflödighet städer honom icke sofva.

11. Töteggia unni on maggus, sögo ta pissut ehk paljo: agga ühhe rikka suur warra ei lasse tedda mata.

11. Kur daug gėrybių, ten daug ir valgančių. Tad kokia nauda yra savininkui iš turtų? Nebent ta, kad jis mato juos savo akimis.

12. Wer arbeitet, dem ist der Schaf süß, er habe wenig oder viel gegessen; aber die Fülle des Reichen läßt ihn nicht schlafen.

11. Où il y a beaucoup de bien, il y a beaucoup de gens qui le mangent; et quel avantage en a celui qui le possède, sinon qu'il le voit de ses yeux?

11. Cuando los bienes se aumentan, también se aumentan sus comedores: ¿qué bien pues tendrá su dueño sino verlos de sus ojos?

12 (5:11) De slaap des arbeiders is zoet, hij hebbe weinig of veel gegeten; maar de zatheid des rijken laat hem niet slapen.

11. Słodki jest sen pracowitemu, chociaż mało, chociaż wiele jadł; ale nasycenie bogatego spać mu nie dopuści.

11. Mikor megszaporodik a jószág, megszaporodnak annak megemésztői is; mi haszna van azért benne urának, hanem hogy csak reá néz szemeivel?

12 (5:11) Сладок сон трудящегося, мало ли, много ли он съест; но пресыщение богатого не дает ему уснуть.

11. Роботящий солодко спить, чи він ізїв мало, чи багацько; а пересит не дає багатому заснути в смак.

13. On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.

13. On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.

12. Se on paha waiwa jonga minä näin Auringon alla nimittäin että rickaudet tallella pannan hänelle wahingoxi jonga se oma on:

12 The sleep of a laboring man is sweet, whether he eats little or much, but the fullness of the rich will not allow him to sleep.

12. The sleep of a labouring man is sweet, whether he eat little or much: but the abundance of the rich will not suffer him to sleep.

12. Der er et slemt Onde, som jeg saa under Solen, at Rigdom bevares af sin Herre til hans egen Ulykke;

12. Det är en ond plåga, som jag såg under solene, nämliga att rikedomar varda förvarade honom till skada, som dem äger.

12. Üks kibbe önnetus on se, mis ma päikesse al näggin, et rikkus, mis hoitakse sest, kelle pärralt se on, sellele önnetusseks tulleb ;

12. Darbininkas, daugiau ar mažiau pavalgęs, saldžiai miega, o turtuoliui jo turtai neleidžia užmigti.

13. Es ist ein böses Übel, das ich sah unter der Sonne: Reichtum, behalten zum Schaden dem, der ihn hat.

12. Le sommeil du travailleur est doux, soit qu'il mange peu ou beaucoup; mais le rassasiement du riche ne le laisse pas dormir.

12. Dulce es el sueño del trabajador, que coma mucho, que poco: mas al rico, la hartura no le deja dormir.

13 (5:12) Er is een kwaad, dat krankheid aanbrengt, hetwelk ik zag onder de zon: rijkdom van zijn bezitters bewaard tot hun eigen kwaad.

12. Jest ciężka bieda, którąm widział pod słoócem; bogactwa zachowane na złe pana swego.

12. Édes az álom a munkásnak, akár sokat, akár keveset egyék; a gazdagnak pedig bővölködése nem hagyja őt [6†] aludni.

13 (5:12) Есть мучительный недуг, который видел я под солнцем: богатство, сберегаемое владетелем его во вред ему.

12. Є ще одна доскулююча неміч, яку я бачив під сонцем; багацтво, що береже багатий на шкоду собі.

14. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään.

14. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään.

13. Sillä rickat huckuwat suures wiheljäisydes ja jos hän on sijttänyt pojan nijn ei sen käsijn jää mitän.

13 There is a grievous evil which I have seen under the sun; riches were kept by its owner to his evil.

13. There is a sore evil which I have seen under the sun, namely, riches kept for the owners thereof to their hurt.

13. og at denne Rigdom gaar til Grunde ved en uheldig Stræben, saa at, om han avlede en Søn,

13. Ty den rike förgås med stor jämmer; och om han hafver födt en son, honom blifver intet i händerna.

13. Ja sesinnane rikkus saab hukka pahha waewalisse tö läbbi; kui ta poia sünnitand, siis ei jä middagi ta kätte.

13. Didelę blogybę pastebėjau pasaulyje: turtų savininkas kaupia juos, kad sau pakenktų.

14. Denn der Reiche kommt um mit großem Jammer; und so er einen Sohn gezeugt hat, dem bleibt nichts in der Hand.

13. Il y a un mal fâcheux que j'ai vu sous le soleil: des richesses conservées pour son malheur par celui qui les possède.

13. Hay otra trabajosa enfermedad que ví debajo del sol: las riquezas guardadas de sus dueños para su mal,

14 (5:13) Of de rijkdom zelf vergaat door een moeilijke bezigheid; en hij gewint een zoon, en er is niet met al in zijn hand.

13. Bo takowe bogactwo złą sprawą giną, a syn, którego spłodzi, nie będzie miał nic w rękach swych.

13. Van gonosz nyavalya, a melyet láttam a nap alatt: az ő urának veszedelmére tartott gazdagság;

14 (5:13) И гибнет богатство это от несчастных случаев: родил он сына, и ничего нет в руках у него.

13. Гине се багацтво через нещасливі пригоди; в його родиться син, і йому нїчо не допадеться в руки.

15. Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.

15. Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.

14. Nijncuin hän on alastoina tullut äitins cohdusta nijn hän jällens mene pois cuin hän tullutkin on ja ei ota mitän cansans caikesta hänen työstäns joca hänen käsisäns on cosca hän mene pois.

14 And those riches perish by an evil task. And if he has fathered a son, there is nothing in his hand.

14. But those riches perish by evil travail: and he begetteth a son, and there is nothing in his hand.

14. der ikke bliver noget i af sin Moders Liv ligesom han udgik, saa skal han atter nøgen gaa bort, som han kom og han skal, trods sit Arbejde, ikke tage noget, som han kan føre i sin Haand.

14. Såsom han är naken kommen af sitt moderlif, så far han bort igen, som han kommen är, och tager intet med sig af allt sitt arbete i sine hand, när han bortfar.

14. Nenda kui ta omma emma ihhust tulnud, nenda lähhäb ta allasti jälle taggasi, kui ta tulnud; ja ei sa middagi ommast waewast, mis ta omma käega woiks ärrawia.

14. Pražūna turtai atsitikus nelaimei, ir kai jam gimsta sūnus, jis nieko neturi.

15. Wie er nackt ist von seine Mutter Leibe gekommen, so fährt er wieder hin, wie er gekommen ist, und nimmt nichts mit sich von seiner Arbeit in seiner Hand, wenn er hinfährt.

14. Et ces richesses périssent par un mauvais trafic, et s'il a engendré un fils, il n'aura rien entre les mains.

14. Las cuales se pierden en malas ocupaciones; y a los hijos que engendraron nada les quedó en la mano:

15 (5:14) Gelijk als hij voortgekomen is uit zijner moeders buik, alzo zal hij naakt wederkeren, gaande gelijk hij gekomen was; en hij zal niet medenemen van zijn arbeid, dat hij met zijn hand zou wegdragen.

14. Jako nagi wyszedł z żywota matki swojej, tak się wraca, jako był przyszedł, a nie odnosi nic z pracy swojej, coby miał wziąć w rękę swoję.

14. Ugyanis az a gazdagság elvész valami szerencsétlen eset miatt, és ha fia született néki, annak kezében nem lesz semmi.

15 (5:14) Как вышел он нагим из утробы матери своей, таким и отходит, каким пришел, и ничего не возьмет от труда своего, что мог бы он понести в руке своей.

14. Як вийшов нагим із материної утроби, таким і відходить, яким прийшов, і з усього, що придбав працею, не візьме, щоб понести в руцї своїй.

16. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi?

16. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi?

15. Se on paha waiwa että hän nijn tästä lähte nijncuin hän tullut on mitä se händä autta että hän tuulen työtä on tehnyt?

15 As he came out from his mother's womb, naked will he go again as he came and will take nothing for his labor, which he may carry away in his hand.

15. As he came forth of his mother's womb, naked shall he return to go as he came, and shall take nothing of his labour, which he may carry away in his hand.

15. Ogsaa dette er et slemt Onde, at han i alle Maader skal gaa bort, saaledes som han kom; hvad Fordel har han da deraf, at han har arbejdet hen i Vejret?

15. Det är en ond plåga, att han så hädanfar, som han kommen är; hvad hjelper det honom då, att han i vädret arbetat hafver?

15. Ja ka se on kibbe önnetus: sedda möda kui keik tulnud, nenda lähhäb se jälle ommad teed; ja mis kasso jääb temmale, et ta tule kätte waewa näinud?

15. Kaip jis gimė nuogas, taip nuogas ir išeis­nieko nepasiims savo rankoje, ką užsidirbo.

16. Das ist ein böses Übel, daß er hinfährt, wie er gekommen ist. Was hilft's ihm denn, daß er in den Wind gearbeitet hat?

15. Et, comme il est sorti nu du sein de sa mère, il s'en retournera nu, s'en allant comme il est venu; et il n'emportera rien qu'il puisse prendre dans sa main.

15. Como salió del vientre de su madre, desnudo, así se vuelve, tornando como vino, y nada tuvo de su trabajo para llevar en su mano.

16 (5:15) Daarom is dit ook een kwaad, dat krankheid aanbrengt; dat hij in alle manier, gelijk hij gekomen is, alzo heen gaat; en wat voordeel is het hem, dat hij in den wind gearbeid heeft?

15. A tak i toć jest ciężka bieda, że jako przyszedł, tak odejdzie. Cóż tedy za pożytek, że na wiatr pracował?

15. A mint kijött az ő anyjának méhéből, mezítelen [7†] megy ismét el, a mint jött vala: és semmit nem vesz el munkájáért, a mit kezében elvinne.

16 (5:15) И это тяжкий недуг: каким пришел он, таким и отходит. Какая жепольза ему, что он трудился на ветер?

15. Се ж велике лихо: яким прийшов, таким і відходь! Яка ж йому тодї користь, що завдавав собі працї на вітер?

17. Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta.

17. Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta.

16. Caiken elinaicans on hän pimeydes syönyt suuresa murhesa sairaudesa ja surusa.

16 And this also is a grievous evil, that in all points as he came, so he will go. And what profit has he that he labored for the wind?

16. And this also is a sore evil, that in all points as he came, so shall he go: and what profit hath he that hath laboured for the wind?

16. Ja, alle sine Dage æder han sit Brød i Mørket, og han har megen Græmmelse tillige med sin Sygdom og Harme.

16. Alla sina lifsdagar hafver han ätit i mörkret, och i stor grämelse, och krankhet, och bedröfvelse.

16. Temma sööb ka keik omma ello aia pimmedusses, ja sure melepahhandussega, ja melehaigussega, ja sure wihhaga.

16. Tai yra didelė blogybė: kaip jis atėjo, taip ir išeis. Kokia jam nauda iš to, kad jis dirbo vėjams?

17. Sein Leben lang hat er im Finstern gegessen und in großem Grämen und Krankheit und Verdruß.

16. C'est encore ici un mal fâcheux; comme il est venu, il s'en va de même; et quel avantage a-t-il d'avoir travaillé pour du vent?

16. Este también es un gran mal, que como vino, así se haya de volver. ¿Y de qué le aprovechó trabajar al viento?

17 (5:16) Dat hij ook al zijn dagen in duisternis gegeten heeft; en dat hij veel verdriets gehad heeft, ook zijn krankheid, en onstuimigen toorn?

16. Dotego, że po wszystkie dni swoje w ciemności jadał z wielkim kłopotem, z boleścią i z gniewem.

16. Annakokáért ez is gonosz nyavalya, hogy a mint jött, a képen megy el. Mi haszna van néki abban, hogy a szélnek munkálkodott?

17 (5:16) А он во все дни свои ел впотьмах, в большом раздражении, в огорчении и досаде.

16. А він увесь вік свій їв у потемках, у великій журбі, в досадї та прикростях!

18. Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa.

18. Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa.

17. Nijn minä pidän sen parhana että ihminen syö ja juo ja on hywällä mielellä caikesa hänen työsäns cuin hänellä Auringon alla on hänen elinaicanans ja Jumala hänelle anda: sillä se on hänen osans.

17 All his days also he eats in gloom and he is greatly troubled and has depression and anger.

17. All his days also he eateth in darkness, and he hath much sorrow and wrath with his sickness.

17. Se her, hvad jeg ar set det er godt og smukt at æde og drikke og at se godt af alt sit Arbejde, som man arbejder med under Solen i alle sine Levedage, som Gud har givet en; thi det er hans Del;

17. Så håller jag det nu for det bästa, när man äter och dricker, och är vid ett godt mod, i allt arbete, som en gör under solene alla sina lifsdagar, som Gud honom gifver; ty det är hans del.

17. Wata, mis minna ollen näinud: se on hea, ja mis ka kaunis on, et innime sööb ja joob, ja saab head nähha keige omma waewa jures, mis ta nääb päikesse al omma ürrikesse ello aial, mis Jum̃al tem̃ale annud: sest se on tem̃a ossa.

17. Visą savo gyvenimą jis vargo, krimtosi, sirgo ir buvo tamsoje.

18. So sehe ich nun das für gut an, daß es fein sei, wenn man ißt und trinkt und gutes Muts ist in aller Arbeit, die einer tut unter der Sonne sein Leben lang, das Gott ihm gibt; denn das ist sein Teil.

17. Il mange aussi, tous les jours de sa vie, dans les ténèbres, et il a beaucoup de chagrin, de maux et d'irritation.

17. Además de esto, todos los dias de su vida comerá en tinieblas, y mucho enojo, y dolor, e ira.

18 (5:17) Ziet, wat ik gezien heb, een goede zaak, die schoon is: te eten en te drinken, en te genieten het goede van al zijn arbeid, dien hij bearbeid heeft onder de zon, gedurende het getal der dagen zijns levens, hetwelk God hem geeft; want dat is zijn deel.

17. Toć jest, com ja obaczył, że dobra i osobliwa rzecz jest, jeść i pić, i używać dobrego ze wszystkiej pracy swej, którą człowiek podejmuje pod słoócem po wszystkie dni żywota swego, które mu dał Bóg; albowiem to jest dział jego.

17. És hogy az ő teljes életében a setétben evett, sokszori haraggal, keserűséggel és búsulással?

18 (5:17) Вот еще, что я нашел доброго и приятного: есть и пить и наслаждаться добром во всех трудах своих, какими кто трудится под солнцем во все дни жизни своей, которые дал ему Бог; потому что это его доля.

17. От же що здалось менї добрим: їсти й пити та солодко вживати добра з працї своєї під сонцем через увесь час життя свого, що Бог йому дав; бо ж се доля його.

19. Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

19. Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

18. Ja jolle ihmiselle Jumala anda rickautta tawarata ja woima että hän sijtä söis ja jois hänen osaxens ja olis iloinen hänen työsäns se on Jumalan lahja:

18 Behold, what I have seen to be good and to be fitting is for a man to eat and to drink and to enjoy good in all his labor in which he labors under the sun all the days of his life which God has given him, because this is his portion.

18. Behold that which I have seen: it is good and comely for one to eat and to drink, and to enjoy the good of all his labour that he taketh under the sun all the days of his life, which God giveth him: for it is his portion.

18. og naar der er et Menneske, som Gud har givet Rigdom og Gods og givet ham Magt at æde deraf og at modtage sin Del og at glæde sig i sit Arbejde: Da er dette en Guds Gave.

18. Ty hvilko mennisko Gud gifver rikedom, och ägodelar, och välde, att hon deraf äter och dricker på sin del, och är glad i sitt arbete, det är en Guds gåfva.

18. Nenda se on igga innimessega, kellele Jummal rikkust ja head nosi annud, ja temmale melewalda annud, sest süa ja omma ossa wötta, ja römus olla omma waewa jures: se on Jummala and.

18. Štai ką mačiau: gera ir malonu žmogui yra valgyti, gerti ir džiaugtis savo darbu, kurį jam Dievas paskyrė dirbti per visas jo dienas. Tai yra jo dalia.

19. Denn welchem Menschen Gott Reichtum und Güter gibt und die Gewalt, daß er davon ißt und trinkt für sein Teil und fröhlich ist in seiner Arbeit, das ist eine Gottesgabe.

18. Voici ce que j'ai vu: c'est pour l'homme une chose bonne et agréable que de manger, de boire, et de jouir du bien-être, au milieu de tout le travail auquel il se livre sous le soleil, pendant les jours de vie que Dieu lui a donnés; car c'est là son partage.

18. He aquí pues el bien que yo he visto: Que lo bueno es comer, y beber, y gozar del bien de todo su trabajo, con que trabaja debajo del sol todos los dias de su vida, que Dios le dió; porque esta es su parte.

19 (5:18) Ook een iegelijk mens, aan denwelken God rijkdom en goederen gegeven heeft, en Hij geeft hem de macht, om daarvan te eten, en om zijn deel te nemen, en om zich te verheugen van zijn arbeid, datzelve is een gave van God.

18. A któremukolwiek człowiekowi dał Bóg majętność i bogactwo, i dał mu w moc, aby ich używał, i odbierał dział swój, a weselił się z pracy swojej: to jest dar Boży.

18. Ez azért a jó, a melyet én láttam, hogy szép dolog enni és inni, és jól élni minden ő munkájából, a melylyel fárasztotta magát a nap alatt, az ő élete napjainak száma szerint, a melyeket adott néki az Isten; mert ez az ő [8†] része.

19 (5:18) И если какому человеку Бог дал богатство и имущество, и дал ему власть пользоваться от них и брать свою долю и наслаждаться от трудов своих, то это дар Божий.

18. І коли дав кому Бог багацтво й достаток, і дозволив ними користуватись та брати з них свій пай, так се - дар Божий.

20. Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.

20. Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.

19. Sillä ei hän paljo ajattele tätä wiheljäistä elämätä että Jumala on iloittanut hänen sydämens.

19 Every man also to whom God has given riches and wealth and has given him power to eat of it and to take his portion and to rejoice in his labor — this is the gift of God.

19. Every man also to whom God hath given riches and wealth, and hath given him power to eat thereof, and to take his portion, and to rejoice in his labour; this is the gift of God.

19. Thi han vil ikke tænke meget paa sit Livs Dage, efterdi Gud bønhører ham, i hvad der er hans Hjertes Glæde.

19. Ty han tänker icke mycket på detta elända lifvet, efter Gud fröjdar hans hjerta.

19. Kui temmal paljo ei olle, siis mötleb ta omma ello päewade peäle: sest Jummal wöttab tedda ta süddame römo sees kuulda.

19. Kiekvienam žmogui, kuriam Dievas suteikė turto ir lobių ir leido jam valgyti, imti savo dalį ir džiaugtis savo darbu, tai yra Dievo dovana.

20. Denn er denkt nicht viel an die Tage seines Lebens, weil Gott sein Herz erfreut.

19. En effet, ce que Dieu donne à tout homme, de richesses et de biens, ce dont il le fait maître, pour en manger, et pour en prendre sa part, et pour s'en réjouir au milieu de son travail, cela est un don de Dieu.

19. Y también, que a todo hombre, a quien Dios dió riquezas, y hacienda, también le dió facultad para que coma de ellas, y tome su parte, y goce su trabajo: esto es don de Dios.

20 (5:19) Want hij zal niet veel gedenken aan de dagen zijns levens, dewijl hem God verhoort in de blijdschap zijns harten.

19. Bo nie będzie wiele pamiętał na dni żywota swego; przeto, że mu Bóg życzy wesela serca jego.

19. És a mely embernek adott Isten gazdagságot és kincseket, és a kinek megengedte, hogy egyék abból és az ő részét elvegye, és örvendezzen az ő munkájának: ez az Istennek ajándéka!

20 (5:19) Недолго будут у него в памяти дни жизни его; потому Бог и вознаграждает его радостью сердца его.

19. Не довго буде він памятати днї життя свого, тим то Бог і надоложив йому радощами серця його.

20 Because he will not remember much the days of his life, because God answers him in the joy of his heart.

20. For he shall not much remember the days of his life; because God answereth him in the joy of his heart.

20. Nes jis nedaug atsimins savo gyvenimo dienų, kadangi Dievas džiugina jo širdį.

20. Car il ne se souviendra pas beaucoup des jours de sa vie, parce que Dieu lui répond par la joie de son cœur.

20. Porque no se acordará mucho de los dias de su vida, porque Dios le responderá con alegría de su corazón.

20. Mert nem sokat emlékezik meg az ilyen az ő élete napjainak számáról, mivelhogy az ő szívének örömét az Isten kedveli.