4 luku

Väkivaltaa ja kateus tekevät elämän toivottamaksi. Yksinäisen turha vaivannäkö. Esimerkki suurista, mutta turhaan rauenneista toiveista.

1. Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

1. Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

1. MInä käänsin minuni ja cadzoin caickia jotca kärseit wääryttä Auringon alla ja cadzo sijnä olit heidän kyynelens jotca wääryttä kärsiwät ja ei ollut heillä lohduttaja. Ja jotca wääryttä teit olit woimalliset nijn ettei ne lohduttaja löytänet.

1 Then I returned and saw all the oppressions that are done under the sun. And behold, the tears of such as were oppressed and they had no comforter. And on the side of their oppressors there was power, but they had no comforter.

1. So I returned, and considered all the oppressions that are done under the sun: and behold the tears of such as were oppressed, and they had no comforter; and on the side of their oppressors there was power; but they had no comforter.

1. Og jeg vendte tilbage og saa alle de undertrykte, som ilde medhandles under Solen; og se, de undertryktes Taarer, og der var ingen, som trøstede dem, og fra deres Undertrykkeres Haand udgik Vold; derimod havde de ingen, som trøstede dem.

1. Jag vände mig, och såg på alla dem som orätt lida under solene; och si, der voro deras tårar, som orätt lida, och hade ingen tröstare; och de, som orätt gjorde, voro alltför mägtige, så att de ingen tröstaro få kunde.

1. Ja ma näggin ta keik neid, kellele liga sündis, kes nisugguseks sanud päikesse al: ja wata, seäl olli nende silmawessi, kellele liga tehti, ja neil ep olnud trööstiat; ja nende kä, kes neile liga teggid, olli rammo, ja neil ei olnud trööstiat.

1. Aš mačiau visą priespaudą, kuri yra šiame pasaulyje. Štai ašaros prispaustųjų ir niekas jų nepaguodžia. Skriaudėjai galingi, bet nėra kam paguosti.

1. Ich wandte mich um und sah an alles Unrecht, das geschah unter der Sonne; und siehe, da waren die Tränen derer, so Unrecht litten und hatten keinen Tröster; und die ihnen Unrecht taten, waren zu mächtig, daß sie keinen Tröster haben konnten.

1. Puis je me suis mis à considérer toutes les oppressions qui se commettent sous le soleil; et voici, les opprimés sont dans les larmes, et ils n'ont point de consolateur; la force est du côté de ceux qui les oppriment: pour eux, point de consolateur.

1. Y TORNÉME yo, y ví todas las violencias que se hacen debajo del sol: y, he aquí las lágrimas de los oprimidos, y que no tienen quien los consuele; y que la fuerza estaba en la mano de sus opresores, y para ellos no había consolador.

1 Daarna wende ik mij, en zag aan al de onderdrukkingen, die onder de zon geschieden; en ziet, er waren de tranen der verdrukten, en dergenen, die geen trooster hadden; en aan de zijde hunner verdrukkers was macht, zij daarentegen hadden geen vertrooster.

1. Potemem się obrócił i ujrzałem wszystkie uciski, które się dzieją pod słoócem, a oto widziałem łzy uciśnionych, którzy nie mają pocieszyciela, ani mocy, aby uszli rąk tych, którzy ich ciemiężą; a nie mają, mówię, pocieszyciela.

1. Viszont látám én mind a nyomorgatásokat, a melyek a nap alatt történnek, és ímé, nyilván van azoknak, a kik nyomorgattatnak, könnyhullatások, és vígasztalójok nincs nékik; és az őket nyomorgatóknak kezekből erőszaktételt szenvednek, és vígasztalójuk nincs nékik.

1 И обратился я и увидел всякие угнетения, какие делаются под солнцем: и вот слезы угнетенных, а утешителя у них нет; и в руке угнетающих их – сила, а утешителя у них нет.

1. І обернувсь я, й побачив всяку пригнобу, що дїється під сонцем, і бачив сльози пригноблених, що нема їм утїшителя; а тут у руках гнобителїв - сила, за тих же нїхто не заступиться.

2. Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,

2. Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,

2. Silloin ylistin minä cuolluita jotca jo cuollet olit enämmin cuin eläwitä joisa wielä hengi oli.

2 Therefore I praised the dead who have long been dead more than the living who are yet alive.

2. Wherefore I praised the dead which are already dead more than the living which are yet alive.

2. Da prisede jeg de døde som alt vare døde, fremfor de levende, som endnu ere i Live;

2. Då prisade jag de döda, som allaredo afledne voro, mer än de lefvande, som ännu lif hade;

2. Siis kiitsin minna need surnud, kes jo ollid ärrasurnud, ennam kui need ellawad, kes weel tännini ellawad.

2. Aš nusprendžiau, kad mirusieji laimingesni už gyvuosius.

2. Da lobte ich die Toten, die schon gestorben waren, mehr denn die Lebendigen, die noch das Leben hatten;

2. C'est pourquoi j'estime plus les morts qui sont déjà morts, que les vivants qui sont encore en vie;

2. Y alabé yo los muertos, que ya murieron, más que los vivos, que son vivos hasta ahora.

2 Dies prees ik de doden, die alrede gestorven waren, boven de levenden, die tot nog toe levend zijn.

2. Dlategom ja umarłych, którzy już zeszli, więcej chwalił, niżeli żywych, którzy jeszcze aż dotąd żyją.

2. És dicsérém én a megholtakat, a kik már meghaltak vala, az élők felett, a kik még élnek;

2 И ублажил я мертвых, которые давно умерли, более живых, которыеживут доселе;

2. І вважав я тих, що померли, щаслившими над живих, - тих, що вже нема на сьвіті, над тих, що живі ще;

3. ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

3. ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

3. Ja sitä joca ei wielä ollut enäcuin heitä molembita ettei hän ole coetellut paha cuin Auringon alla tapahtu.

3 Yes, better than them both is he who has not yet been, who has not seen the evil work that is done under the sun.

3. Yea, better is he than both they, which hath not yet been, who hath not seen the evil work that is done under the sun.

3. men lykkelig fremfor begge dog den, som endnu ikke har været til, som ikke har set den onde Gerning, der gøres under Solen.

3. Och den som ännu icke är till, mer än dem båda, och icke försöker det onda, som under solene sker.

3. Ja et sel, kes weel tännini ei olnud, parrem pölli on , kui neil mollemil, et tem̃a ei olle näinud sedda pahha tööd, mis päikese al tehhakse.

3. Dar laimingesnis už juos tas, kuris dar negimęs, nes jis dar nematė piktadarysčių, kurios vyksta pasaulyje.

3. und besser als alle beide ist, der noch nicht ist und des Bösen nicht innewird, das unter der Sonne geschieht.

3. Et plus heureux que les uns et les autres, celui qui n'a pas encore été, et qui n'a point vu les mauvaises actions qui se font sous le soleil.

3. Y tuve por mejor que ellos ámbos al que aun no fué; porque no ha visto las malas obras que se hacen debajo del sol.

3 Ja, hij is beter dan die beiden, die nog niet geweest is, die niet gezien heeft het boze werk, dat onder de zon geschiedt.

3. Owszem szczęśliwy jest nad tych obydwóch ten, który jeszcze nie był, który nie widział nic złego, które się dzieje pod słoócem.

3. De mind a kettőnél boldogabbnak azt, a ki még nem lett, a ki nem látta azt a gonosz dolgot, a mely a nap alatt történik.

3 а блаженнее их обоих тот, кто еще не существовал, кто не видал злых дел, какие делаются под солнцем.

3. А над сих і тих щаслившими - ще ненароджених на сьвіт, що не бачили того зла, яке дїється під сонцем.

4. Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

4. Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

4. MInä cadzoin työtä ja toimellisutta caikisa asioisa josa toinen toista wiha.

4 Then I saw all labor and every skillful work, that a man is envied for this by his neighbor. This also is vanity and a striving after wind.

4. Again, I considered all travail, and every right work, that for this a man is envied of his neighbour. This is also vanity and vexation of spirit.

4. Og jeg saa alt Arbejde og al Dygtighed i Gerningen, at det paa, drog en Mand Misundelse af hans Næste; ogsaa dette er Forfængelighed og Aandsfortærelse.

4. Jag såg på arbete och skickelighet i alla saker; der hatar hvar annan. Det är ock intet annat, än fåfängelighet och bekymmer;

4. Ja ma näggin keik waewa, ja keik, mis öige wisiga tehtud, et se on innimesse kaddedus, et ta tahhab üllemaks sada , kui ta liggimenne: ka se on tühhi tö, ja waimo närriminne.

4. Toliau stebėjau žmonių darbą ir jų pastangas, dėl kurių žmogui pavydi jo kaimynas. Tai irgi tuštybė ir vėjo gaudymas.

4. Ich sah an Arbeit und Geschicklichkeit in allen Sachen; da neidet einer den andern. Das ist auch eitel und Haschen nach dem Wind.

4. J'ai vu aussi que tout travail et toute habileté dans le travail n'est que jalousie de l'un à l'égard de l'autre. Cela aussi est une vanité et un tourment d'esprit.

4. Ví también todo trabajo, y toda rectitud de obras, que no es sino envidia del hombre contra su prójimo. También esto es vanidad, y aflicción de espíritu.

4 Verder zag ik al den arbeid en alle geschikkelijkheid des werks, dat het den mens nijd van zijn naaste aanbrengt. Dat is ook ijdelheid en kwelling des geestes.

4. Bom widział, że wszelaka praca i każde dzieło dobre jest ku zazdrosci jednych drugim. I toć jest marność i utrapienie ducha.

4. És látám én, hogy minden dolgát és minden ügyes cselekedetét az ember az ő felebarátja iránt való irígységből rendeli; annakokáért ez is hiábavalóság és lélek-fájdalom!

4 Видел я также, что всякий труд и всякий успех в делах производят взаимную между людьми зависть. И это - суета и томление духа!

4. Бачив я таки, що всяка праця й всяка користь з роботи викликує зависть між людьми. Та й се - марнота й мука духові.

5. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

5. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

5. Ja sekin on turha ja waiwallinen.

5 The fool folds his hands together and eats his own flesh.

5. The fool foldeth his hands together, and eateth his own flesh.

5. Daaren lægger sine Hænder sammen og fortærer sit eget Kød.

5. Ty en dåre knäpper samman händerna, och fräter sitt kött.

5. Nisuggune halp panneb ommad käed kokko, ja sööb omma lihha ärra.

5. Kvailys sėdi sudėjęs rankas ir valgo savo kūną.

5. Ein Narr schlägt die Finger ineinander und verzehrt sich selbst.

5. L'insensé se croise les mains et se consume lui-même:

5. El insensato pliega sus manos, y come su carne.

5 De zot vouwt zijn handen samen, en eet zijn eigen vlees.

5. Głupi składa ręce swe, a je ciało swoje.

5. A bolond egybekapcsolja [1†] a kezeit, és megemészti a maga testét.

5 Глупый сидит , сложив свои руки, и съедает плоть свою.

5. Дурень той, хто седить, склавши руки, й гризе власне тїло, приговорюючи:

6. Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

6. Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

6. Sillä tyhmä pusertele käsiäns ja järsä oma lihans. Parembi on piwon täysi lewos cuin täysinäinen cahmalo waiwasa ja wiheljäisydesä.

6 Better is a handful, with quietness, than two handfuls with labor and striving after wind.

6. Better is an handful with quietness, than both the hands full with travail and vexation of spirit.

6. En Haandfuld med Ro er bedre end begge Næver fulde med Møje og Aandsfortærelse.

6. Bättre är en hand full i rolighet, än båda händerna fulla i mödo och jämmer.

6. Parrem on üks peo-täis waikse melega, kui kaks peo-täit waewaga, ja waimo närrimissega.

6. Geriau turėti saują su ramybe negu pilnas rieškučias vargstant ir gaudant vėjus.

6. Es ist besser eine Handvoll mit Ruhe denn beide Fäuste voll mit Mühe und Haschen nach Wind.

6. Mieux vaut plein le creux de la main avec repos, que plein les deux paumes, avec travail et tourment d'esprit.

6. Mas vale el un puño lleno con descanso, que ámbos puños llenos con trabajo, y aflicción de espíritu.

6 Een hand vol met rust is beter, dan beide de vuisten vol met arbeid en kwelling des geestes.

6. Lepsza jest pełna garść z pokojem, niżeli obie garści pełne z pracą i z udręczeniem ducha.

6. Jobb egy teljes marok nyugalommal, mint mind a két maroknak teljessége nagy munkával és lelki gyötrelemmel.

6 Лучше горсть с покоем, нежели пригоршни с трудом и томлением духа.

6. Лучше жменя в спокою над пригорщі, повні працї й марного силкування.

7. Taas minä näin turhuuden auringon alla:

7. Taas minä näin turhuuden auringon alla:

7. MInä käänsin minuni ja näin turhuden Auringon alla.

7 Then I returned and saw vanity under the sun.

7. Then I returned, and I saw vanity under the sun.

7. Og jeg vendte tilbage og saa Forfængelighed under Solen:

7. Jag vände mig, och såg fåfängelighet under solene.

7. Ja ma waatsin ta ühhe tühja tö päikesse al.

7. Pastebėjau dar vieną tuštybę po saule.

7. Ich wandte mich um und sah die Eitelkeit unter der Sonne.

7. Je me suis mis à regarder une autre vanité sous le soleil.

7. Yo me torné otra vez, y ví otra vanidad debajo del sol.

7 Ik wendde mij wederom, en ik zag een ijdelheid onder de zon;

7. Znowu obróciwszy się ujrzałem drugą marność pod słoócem.

7. Viszont láték a nap alatt más hiábavalóságot.

7 И обратился я и увидел еще суету под солнцем;

7. І знов я обернувся, та й побачив марноту під сонцем:

8. Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

8. Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

8. Joca on yxinäinen ilman toista ja ei ole hänellä lasta eli welje ja ei ole cuitengan loppua hänen työlläns eikä hänen silmäns täytetä ikänäns rickaudesta. Kenengä hywäxi minä työtä teen ja en tee sielulleni hywä se on myös turha ja paha suru.

8 There is one man who is alone and he has not a second, yes, he has neither son nor brother. Yet there is no end of all his labor, nor are his eyes satisfied with riches. And (he says,) whom then do I labor and deprive my soul of good? This also is vanity, yes, it is a great task.

8. There is one alone, and there is not a second; yea, he hath neither child nor brother: yet is there no end of all his labour; neither is his eye satisfied with riches; neither saith he, For whom do I labour, and bereave my soul of good? This is also vanity, yea, it is a sore travail.

8. Der er den, som er ene og ikke har nogen anden og har hverken Søn eller Broder; dog er der ingen Ende paa alt hans Arbejde, og hans Øjne mættes ikke af Rigdom; og: "For hvem arbejder jeg og lader min Sjæl fattes det gode? ogsaa dette er Forfængelighed og en slem Møje.

8. En är ensam, och icke sjelf annar, och hafver hvarken barn eller syskon; likväl är ingen ände på hans arbete, och hans ögon varda aldrig mätt af rikedomar. För hvem arbetar jag dock, och gör icke mine själ godt? Det är ju ock fåfängelighet, och ondt bekymmer.

8. Seäl olli üks ainus, ja ei olnud teist, ei poega egga wenda ep olnud temmal, ja siiski ei olnud otsa keige ta waewa näggemisse peäl, temma silm ei sanudki rikkust kül; agga kelle pärrast peaksin minna siis waewa näggema, ja ei peaks raatsima omma hingele head tehha? ka se on tühhi tö, ja pahha waewalinne tö on se.

8. Vienišas žmogus, neturįs nei sūnaus, nei brolio, triūsia be galo, ir jo akys nepasisotina turtais. Jis nepagalvoja: ‘‘Kodėl aš triūsiu ir užginu gėrybių savo sielai?’‘ Tai taip pat tuštybė ir nereikalingas vargas!

8. Es ist ein einzelner, und nicht selbander, und hat weder Kind noch Bruder; doch ist seines Arbeitens kein Ende, und seine Augen werden Reichtums nicht satt. Wem arbeite ich doch und breche meiner Seele ab? Das ist auch eitel und eine böse Mühe.

8. Tel homme est seul, et n'a point de second; il n'a ni fils, ni frère, et toutefois, il n'y a point de fin à tout son travail; même ses yeux ne se rassasient jamais de richesses; il ne se dit point: Pour qui est-ce que je travaille et que je prive mon âme du bien? Cela aussi est une vanité et une pénible occupation.

8. Es el hombre solo, sin sucesor; que ni tiene hijo ni hermano, y nunca cesa de trabajar, ni aun sus ojos se hartan de sus riquezas; ni piensa: ¿Para quién trabajo yo, y defraudo mi alma del bien? También esto es vanidad, y ocupación mala.

8 Daar is er een, en geen tweede; hij heeft ook geen kind, noch broeder; nochtans is van al zijn arbeid geen einde; ook wordt zijn oog niet verzadigd van den rijkdom, en zegt niet: Voor wien arbeide ik toch, en doe mijn ziel gebrek hebben van het goede? Dit is ook ijdelheid, en het is een moeilijke bezigheid.

8. Jest kto samotny, niemając żadnego, ani syna, ani brata, a wżdy niemasz koóca wszelakiej pracy jego, ani oczy jego mogą się nasycić bogactwem. Nie myśli: Komuż ja pracuję, tak że i żywotowi swemu ujmuję dobrego. I toć jest marność, i ciężkie udręc zenie.

8. Van oly ember, a ki egymaga van és nincs vele másik, sem fia, sem atyjafia nincs; mindazáltal nincs vége minden ő fáradságának, és az ő szeme is meg nem elégszik gazdagsággal, hogy azt mondaná: vajjon kinek munkálkodom, hogy az én lelkemet minden jótól megfosztom? [2†] Ez is hiábavalóság és gonosz foglalatosság!

8 человек одинокий, и другого нет; ни сына, ни брата нет у него; а всем трудам его нет конца, и глаз его не насыщается богатством. „Для кого же я тружусь и лишаю душу мою блага?" И это – суета и недоброе дело!

8. Людина собі одинока, нї сина, нї брата, а не перестає працювати, очі його ненаситні на багацтво. Та кому ж се я дбаю, й позбавляю душу мою всякого добра? Та й се - марнота й недобра робота!

9. Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

9. Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

9. Nijn on sijs parembi caxi cuin yxi: sillä heille on hyödytys työstäns.

9 Two are better than one, because they have a good reward for their labor.

9. Two are better than one; because they have a good reward for their labour.

9. Bedre to end een; thi de have en god Løn for deres Arbejde.

9. Så är nu bättre två än en; ty de hafva dock gagn af deras arbete.

9. Parrem on kahhekessi, kui üksi olla , et neil on nende waewast hea palk.

9. Du yra geriau negu vienas, nes jie turi gerą atlygį už savo triūsą.

9. So ist's ja besser zwei als eins; denn sie genießen doch ihrer Arbeit wohl.

9. Deux valent mieux qu'un; parce qu'il y a pour eux un bon salaire de leur travail.

9. Mejores son dos que uno; porque tienen mejor paga de su trabajo.

9 Twee zijn beter dan een; want zij hebben een goede beloning van hun arbeid;

9. Lepiej jest we dwóch być, niż jednemu; mają zaiste dobry pożytek z pracy swojej.

9. Sokkal jobban van dolga a kettőnek, hogynem az egynek; mert azoknak jó jutalmok vala az ő munkájokból.

9 Двоим лучше, нежели одному; потому что у них есть доброе вознаграждение в труде их:

9. Двом лучше, нїж одному, вони бо мають більшу користь із своєї працї;

10. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

10. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

10. Jos toinen heistä lange nijn hänen cumpanins autta hänen ylös woi sitä yxinäistä jos hän lange nijn ei ole toista saapuilla händä auttaman.

10 Because if they fall, the one will lift up his fellow, but woe to him who is alone when he falls and has not another to lift him up.

10. For if they fall, the one will lift up his fellow: but woe to him that is alone when he falleth; for he hath not another to help him up.

10. Thi dersom de falde, kan den ene oprejse sin Stalbroder, men ve den, som er ene; naar han falder, er der ingen anden til at oprejse ham.

10. Faller en af dem, så hjelper hans stallbroder honom upp igen. Ve honom, som är allena; faller han, så är ingen annar för handene, som honom upphjelper.

10. Sest kui nemmad langewad, siis woib teine omma seltsimeest üllestösta: agga hädda sellele, kes üksi on, kui ta langeb; ja ei olle teist, kes tedda üllestöstab.

10. Jei vienas kristų, kitas jį pakeltų. Bet vargas vienam, jei jis krinta, nes nėra kam padėti.

10. Fällt ihrer einer so hilft ihm sein Gesell auf. Weh dem, der allein ist! Wenn er fällt, so ist keiner da, der ihm aufhelfe.

10. Car s'ils tombent, l'un peut relever l'autre; mais malheur à celui qui est seul, et qui tombe, et n'a personne pour le relever.

10. Porque si cayeren, el uno levantará a su compañero: mas ¡ay del solo! que cuando cayere, no habrá segundo que le levante.

10 Want indien zij vallen, de een richt zijn metgezel op; maar wee den ene, die gevallen is, want er is geen tweede om hem op te helpen.

10. Bo jeźli jeden upadnie, drugi podźwignie towarzysza swego. A tak biada samotnemu, gdyby upadł! bo nie ma drugiego, coby go podźwignął.

10. Mert ha elesnek is, az egyik felemeli a társát. Jaj pedig az egyedülvalónak, ha elesik, és nincsen, a ki őt felemelje.

10 ибо если упадет один, то другой поднимет товарища своего. Но горе одному, когда упадет, а другого нет, который поднял бы его.

10. Бо як один упаде, другий підніме свого товариша. Горе ж одинокому, як упаде, а нема другого, що підняв би його.

11. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

11. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

11. Ja cosca caxi yhdesä macawat nijn he lämmittäwät idzens cuinga yxinäinen tule lämbymäxi?

11 Again, if two lie together, then they have warmth, but how can one be warm alone?

11. Again, if two lie together, then they have heat: but how can one be warm alone?

11. Ogsaa naar to ligge sammen, da have de Varme; men livorledes kan en alene blive varm?

11. Och när två ligga tillhopa, värma de sig; huru kan en ensammer blifva varm?

11. Kui ka kaks maggawad ühheskous, siis sawad nemmad soja; agga se ükslane, kuida se soja saab?

11. Jei dviese miega, vienas kitą šildo. Bet kaip sušilti vienam?

11. Auch wenn zwei beieinander liegen, wärmen sie sich; wie kann ein einzelner warm werden?

11. De même si deux couchent ensemble, ils auront chaud; mais celui qui est seul, comment aura-t-il chaud?

11. También si dos durmieren, calentarse han: mas el solo ¿cómo se calentará?

11 Ook, indien twee te zamen liggen, zo hebben zij warmte; maar hoe zou een alleen warm worden?

11. Także będąli dwaj społu leżeć, zagrzeją się; ale jeden jakoż się zagrzeje?

11. Hogyha együtt feküsznek is ketten, megmelegszenek; az egyedülvaló pedig mimódon melegedhetik meg?

11 Также, если лежат двое, то тепло им; а одному как согреться?

11. Так само, як лежать удвох, - їм тепло; а хто самітен, як йому нагрітись?

12. Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

12. Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

12. Yxi woitetan waan caxi seisowat wastan: sillä colmikertainen köysi ei katke nijn pian.

12 And if a man prevails against he who is alone, two will withstand him. And a threefold cord is not quickly broken.

12. And if one prevail against him, two shall withstand him; and a threefold cord is not quickly broken.

12. Gaa om nogen vilde, overvælde ham; som er ene, kunde to staa ham imod; og den dobbelte Traad sønderrives ikke saa snart.

12. En kan varda öfvervunnen, men två kunna stå emot; ty ett trefaldt rep går icke lätteliga sönder.

12. Ja kui üks tahhab woimust temma peäle wötta, siis seiswad mollemad temma wasto: ja kolmekerulinne löng ei kista ni pea katki.

12. Jei vienas užpuolamas, dviese pasipriešina. Trigubą virvę sunku pertraukti.

12. Einer mag überwältigt werden, aber zwei mögen widerstehen; und eine dreifältige Schnur reißt nicht leicht entzwei.

12. Et si quelqu'un est plus fort qu'un seul, les deux lui pourront résister; et la corde à trois cordons ne se rompt pas si tôt.

12. Y si alguno prevaleciere contra el uno, dos estarán contra él; porque cordón de tres dobleces no presto se rompe.

12 En indien iemand den een mocht overweldigen, zo zullen de twee tegen hem bestaan; en een drievoudig snoer wordt niet haast gebroken.

12. Owszem jeźliby kto jednego przemagał, dwaj mu się zastawią; a sznur troisty nie łacno się zerwie.

12. Ha az egyiket megtámadja is valaki, ketten ellene állhatnak annak; és a hármas kötél nem hamar szakad el.

12 И если станет преодолевать кто-либо одного, то двое устоят против него: и нитка, втрое скрученная, нескоро порвется.

12. І коли хто подужає одного, то удвох встоять проти його. Троіста нитка не так хутко рветься.

13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

13. Köyhä ja wijsas lapsi on parembi wanha Cuningasta joca tyhmä on ja ei taida otta idzestäns waari.

13 Better is a poor and wise youth than an old and foolish king who does not know how to receive admonition any more.

13. Better is a poor and a wise child than an old and foolish king, who will no more be admonished.

13. bedre faren er et uiimt Menneske, som ere viist, end en gammel Konge, som er en Daare, og som endnu ikke ved at lade sig advare.

13. Ett fattigt barn och vist är bättre än en gammal Konung, som en dåre är, och kan icke taga sig vara.

13. Üks kehwa laps, kes tark, on parrem kui kunningas, kes wanna ja halp on, ja ei moista ennam maenitsust wötta.

13. Geriau neturtingas, bet išmintingas jaunuolis, negu senas kvailas karalius, kuris nepriima patarimų.

13. Ein armes Kind, das weise ist, ist besser denn ein alter König, der ein Narr ist und weiß nicht sich zu hüten.

13. Mieux vaut un enfant pauvre et sage qu'un roi vieux et insensé, qui ne sait pas recevoir de conseil.

13. Mejor es el muchacho pobre y sabio, que el rey viejo e insensato, que no puede ser más avisado.

13 Beter is een arm en wijs jongeling, dan een oud en zot koning, die niet weet van meer vermaand te worden.

13. Lepszy jest chłopiec ubogi a mądry, niżeli król stary a głupi, który już nie umie przyjmować napominania.

13. Jobb a szűkölködő, de bölcs gyermek a vén és bolond királynál, a ki nem szenvedi el az intést többé.

13 Лучше бедный, но умный юноша, нежели старый, но неразумный царь, который не умеет принимать советы;

13. Лучший убогий та розумний молодик, нїж старий, а дурний царь, що не вміє приймати поради;

14. Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

14. Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

14. Fangiudesta tullan Cuningaliseen waldaan ja se joca Cuningaliseen waldaan syndynyt on köyhty.

14 Because he came forth out of prison to be king, yes, he was born poor even in his kingdom.

14. For out of prison he cometh to reign; whereas also he that is born in his kingdom becometh poor.

14. Thi af Fangehuset udgik hin for at blive Konge, medens den, som var født i sit Kongerige, blev fattig.

14. En kommer utaf fängelse till Konungavälde, och en, som i Konungavälde född är, varder fattig.

14. Sest monni tulleb wangihonest wälja wallitsema; sest teine on ka ommas kunningrikis kehwa wisil sündinud.

14. Nes jis, išėjęs iš kalėjimo, tapo karaliumi, o kitas, gimęs karaliumi, nuskursta.

14. Es kommt einer aus dem Gefängnis zum Königreich; und einer, der in seinem Königreich geboren ist, verarmt.

14. Car tel sort de prison pour régner; et de même, tel étant né roi, devient pauvre.

14. Porque como de la cárcel salió a reinar; porque en su reino nació pobre.

14 Want een komt uit het gevangenhuis, om koning te zijn; daar ook een, die in zijn koninkrijk geboren is, verarmt.

14. Bo ów z więzienia wychodzi, aby królował, a ten i w królestwie swojem zubożeć może.

14. Mert az a fogságból is uralkodásra megy, holott ennek országában szegénységben született.

14 ибо тот из темницы выйдет на царство, хотя родился в царстве своем бедным.

14. Бо той, вийшовши з темницї, стане царем, дарма що в свойму царстві родився убогим.

15. Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

15. Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

15. Ja minä näin että caicki jotca Auringon alla eläwät toisen lapsen cansa waeldawan joca tämän toisen siaan tule.

15 I saw all the living who walk under the sun, that they were with the youth, the second, who stood up instead of him.

15. I considered all the living which walk under the sun, with the second child that shall stand up in his stead.

15. Jeg saa alle dem, som leve, som vandre under Solen; at holde sig til det andet unge Menneske, der indtager hans Sted.

15. Och jag såg, att alle lefvande under solene vandrade med ett annat barn, som i dess andras stad uppkomma skulle.

15. Ma näggin keik, kes siin ellawad, kes käiwad päikesse al, et nemmad käisid selle norema poiaga, kes temma assemele jääb.

15. Aš galvojau apie žmones, gyvenančius pasaulyje, ir kitą jaunuolį, kuris užims ano vietą.

15. Und ich sah, daß alle Lebendigen unter der Sonne wandelten bei dem andern, dem Kinde, das an jenes Statt sollte aufkommen.

15. J'ai vu tous les vivants qui marchent sous le soleil, entourer l'enfant, le second après le roi, et qui le remplacera.

15. Ví mas todos los vivientes debajo del sol caminando con el muchacho sucesor, que estará en su lugar.

15 Ik zag al de levenden wandelen onder de zon, met den jongeling, den tweede, die in diens plaats staan zal.

15. Widziałem wszystkich żyjących, którzy chodzą pod słoócem, że przestawali z chłopięciem, potomkiem onego, który miał nastąpić na królestwo po nim.

15. Láttam a nap alatt járó minden élőket a második gyermek mellett; a ki amannak helyére lépendő vala.

15 Видел я всех живущих, которые ходят под солнцем, с этим другим юношею, который займет место того.

15. Бачив я між усїма, що ходять під сонцем, із тим другим молодиком, що займе опісля місце тамтого.

16. Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

16. Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

16. Ja Canssalla joca käwi hänen edelläns ja joca myös käwi hänen jälisäns ei ollut loppua ja ei cuitengan hänest iloinnut. Eipä sekän ole muu cuin turha ja wiheljäisys.

16 There was no end of all the people, even of all those whom he was over. Yet those who come after will not rejoice in him. Surely this also is vanity and a striving after wind.

16. There is no end of all the people, even of all that have been before them: they also that come after shall not rejoice in him. Surely this also is vanity and vexation of spirit.

16. Der var ikke Ende paa alt det Folk, paa alt det, som han gik i Spidsen for, dog skulle Efterkommerne ikke glædes over ham: Thi ogsaa dette er Forfængelighed og Aandsfortærelse. Forvar din Fod, naar du vil gaa til Guds Hus, og vær nær for at høre; dette er bedre, end naar Daarerne yde Slagtoffer; thi de vide ikke, at de gøre ondt.

16. Och på folket, som för honom gick, var ingen ände; och de som efter honom gingo, gladdes dock intet vid honom; det är ju ock intet annat, än fåfängelighet och jämmer. Bevara din fot, när du går till Guds hus, och kom till att höra; det är bättre, än de dårars offer; ty de veta icke hvad ondt de göra.

16. Ei olle otsa keige rahwa peäl, ei keikide peäl, kes enne neid olnud; ka need, kes pärrast neid tullewad, ei sa sest römustada: sest se on ka tühhi tö, ja waimo närriminne.

16. Daugybė žmonių buvo prieš jį, ir vėliau atėjusieji nesidžiaugs juo. Ir tai yra tuštybė ir vėjo gaudymas.

16. Und des Volks, das vor ihm ging, war kein Ende und des, das ihm nachging; und wurden sein doch nicht froh. Das ist auch eitel und Mühe um Wind.

16. Et il n'y avait point de fin à tout le peuple, à tous ceux à la tête desquels il était; cependant ceux qui viendront après ne se réjouiront point à son sujet. Certainement, cela aussi est une vanité et un tourment d'esprit.

16. No tiene fin todo el pueblo, que fué ántes de ellos: tampoco los que fueren después, se alegrarán en él. También esto es vanidad, y aflicción de espíritu.

16 Er is geen einde van al het volk, van allen, die voor hen geweest zijn; de nakomelingen zullen zich ook over hem niet verblijden; gewisselijk, dat is ook ijdelheid en kwelling des geestes.

16. Nie było koóca niestatkowi wszystkiego ludu, którykolwiek był przed nimi; nie będąć się potomkowie cieszyć z niego. A tak i to jest marność, i utrapienie ducha.

16. És hogy az egész sokaságnak nincs vége, mindazoknak, a kiknek ő élén volt; mindazáltal az utánok valók már semmit nem örvendeztek ő benne. Mert ez is hiábavalóság és lelki gyötrelem!

16 Не было числа всему народу, который был перед ним, хотя позднейшие не порадуются им. И это – суета и томление духа!

16. Безлїч було народу перед ним, а пізнїйші не будуть радуватись ним. І се марнота та мука духові.

1. Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa.

1. Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa.

17. WArjele jalcas coscas menet Jumalan huoneseen ja tule cuuleman. Se on parembi cuin tyhmäin uhri jotca ei tiedä mitä paha he tekewät.

17. # Hoia ommad jallad, kui sa Jummala kotta lähhäd, ja tulle liggi kuulma enneminne, kui halpide wisil ohwri andma: sest nemmad ei tea mitte, et nemmad kurja tewad.

1. 4:17 Bewahre deinen Fuß, wenn du zum Hause Gottes gehst, und komme, daß du hörst. Das ist besser als der Narren Opfer; denn sie wissen nicht, was sie Böses tun.

1 (4:17) Bewaar uw voet, als gij tot het huis Gods ingaat, en zijt liever nabij om te horen, dan om der zotten slachtoffer te geven; want zij weten niet, dat zij kwaad doen.

17. Strzeż nogi twojej, gdy idziesz do domu Bożego, a bądź skłonniejszym ku słuchaniu, niżeli ku dawaniu ofiar ludzi głupich; boć oni nie wiedzą, że źle czynią.

1 (4:17) Наблюдай за ногою твоею, когда идешь в дом Божий, и будь готов более к слушанию, нежели к жертвоприношению; ибо они не думают, что худо делают.

17. Уважай на ногу твою*, йдучи в дом Божий, і будь готовий, скорше слухати, нїж приносити жертви робом дурнїв, що навіть не знають, як вони не гаразд чинять.