7 luku

Vakavuus on parempi kuin ilonpito. Keskitie liiallisuuksien välillä on viisautta. Saarnaajan toivottomat kokemukset naisista.

12. Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?

12. Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?

1. CUca tietä mikä ihmiselle on hyödyllinen hänen elinaicanans nijncauwan cuin hän turhasa menosans elä joca culke nijncuin warjo: eli cuca sano ihmiselle mitä on tulewa hänen jälkens Auringon alla?

1 A good name is better than precious oil and the day of death, than the day of birth.

1. A good name is better than precious ointment; and the day of death than the day of one's birth.

1. Bedre er et godt Navn end en god Salve og Dødens Dag end ens Fødselsdag.

1. Ty ho vet hvad menniskone nyttigt är i sin lifstid, medan hon lefver i sine fåfängelighet, hvilken är som en skugge? Eller ho vill säga menniskone, hvad efter henne komma skall under solene?

1. Aus nim̃i on parrem, kui hea ölli, ja surma pääw on parrem, kui kellegi sündimisse pääw.

1. Geras vardas yra geriau negu brangus tepalas ir mirties diena negu gimimo diena.

12. - Denn wer weiß, was dem Menschen nütze ist im Leben, solange er lebt in seiner Eitelkeit, welches dahinfährt wie ein Schatten? Oder wer will dem Menschen sagen, was nach ihm kommen wird unter der Sonne?

1. Une bonne réputation vaut mieux que le bon parfum; et le jour de la mort, que le jour de la naissance.

1. MEJOR es la buena fama que el buen ungüento; y el día de la muerte, que el día del nacer mismo.

1 Beter is een goede naam, dan goede olie, en de dag des doods, dan de dag, dat iemand geboren wordt.

1. Lepsze jest imię dobre, niżeli maść wyborna; a dzieó śmierci, niż dzieó narodzenia.

1. Jobb a jó hír [1†] a drága kenetnél; és a halálnak napja jobb az ő születésének napjánál.

1 Доброе имя лучше дорогой масти, и день смерти – дня рождения.

1. Добра слава лучша над пахущі мастї, а день смертї лучше родин.

1. Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

1. Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

2. HYwä sanoma on parembi cuin callis woide ja cuolema päiwä on parembi cuin syndymä päiwä.

2 It is better to go to the house of mourning than to go to the house of feasting. For that is the end of all men and the living will lay it to his heart.

2. It is better to go to the house of mourning, than to go to the house of feasting: for that is the end of all men; and the living will lay it to his heart.

2. Det er bedre at gaa til Sørgehuset end at gaa til Gæstebudshuset, fordi hint er hvert Menneskes Endeligt; og den levende skal lægge sig det paa Hjerte.

2. Ett godt rykte är bättre än god salva, och dödsens dag bättre än födelsedagen.

2. Parrem on leinamisse kotta miñna, kui jodo kotta miñna, sepärrast et seäl teises on keikide innimeste ots nähha , ja se, kes ellab, woib sedda omma süddamesse wötta.

2. Geriau eiti į gedulo negu į puotos namus, nes tai visų žmonių galas ir gyvieji susimąsto.

1. Ein guter Ruf ist besser denn gute Salbe, und der Tag des Todes denn der Tag der Geburt.

2. Mieux vaut aller dans une maison de deuil, que d'aller dans une maison de festin; car là est la fin de tout homme, et celui qui vit met cela dans son cœur.

2. Mejor es ir a la casa del luto que a la casa del convite; porque es el fin de todos los hombres; y el que vive, lo pondrá en su corazón.

2 Het is beter te gaan in het klaaghuis, dan te gaan in het huis des maaltijds; want in hetzelve is het einde aller mensen, en de levende legt het in zijn hart.

2. Lepiej iść do domu żałoby, niż iść do domu biesiady, przeto, iż tam widzimy koniec każdego człowieka, a żyjący składa to do serca swego.

2. Jobb a siralmas házhoz menni, hogynem a lakodalomnak házához menni; mivelhogy minden embernek ez a vége, és az élő ember megemlékezik arról.

2 Лучше ходить в дом плача об умершем, нежели ходить в дом пира; ибо таков конец всякого человека, и живой приложит это к своему сердцу.

2. Лучше йти в дім, де плачуть, нїж у такий, де бенкетують; усї бо люде так закінчують, а живущий прийме се до серця.

2. Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

2. Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

3. Parembi on mennä murhe huoneseen cuin ilo huoneseen toisesa on caickein ihmisten loppu ja eläwä pane sen sydämeens.

3 Sorrow is better than laughter, because by the sadness of the countenance the heart is made glad.

3. Sorrow is better than laughter: for by the sadness of the countenance the heart is made better.

3. Græmmelse er bedre end Latter thi, naar Ansigtet ser ilde ud, kan Hjertet have det godt.

3. Bättre är gå i sorgahus än i gästabådshus; uti det ena är alla menniskors ändalykt, och den lefvande lägger det uppå hjertat.

3. Parrem on melehaigus kui naerminne: sest kurwa näo jures on süddamel hea luggu.

3. Geriau yra liūdėti negu juoktis, nes liūdnas veidas daro širdį geresnę.

2. Es ist besser in das Klagehaus gehen, denn in ein Trinkhaus; in jenem ist das Ende aller Menschen, und der Lebendige nimmt's zu Herzen.

3. Mieux vaut la tristesse que le rire; car, par la tristesse du visage, le cœur devient joyeux.

3. Mejor es el enojo que la risa; porque con la tristeza del rostro se enmendará el corazón.

3 Het treuren is beter dan het lachen; want door de droefheid des aangezichts wordt het hart gebeterd.

3. Lepszy jest smutek, niżeli śmiech; bo przez smutek twarzy naprawia się serce.

3. Jobb a szomorúság a nevetésnél; mert az orczának szomorúsága [2†] által jobbá lesz a szív.

3 Сетование лучше смеха; потому что при печали лица сердце делается лучше.

3. Сумуваннє лучше сьміху; бо в смутку стає серце лїпшим.

3. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

3. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

4. Parembi on murehtia cuin naura: sillä murhen cautta sydän parane.

4 The heart of the wise is in the house of mourning, but the heart of fools is in the house of gladness.

4. The heart of the wise is in the house of mourning; but the heart of fools is in the house of mirth.

4. De vises Hjerte er i Sorrigs Hus; men Daarernes Hjerte er i Glædes Hus.

4. Sörja är bättre än le; ty genom sorg varder hjertat förbättradt.

4. Tarkade südda on leinamisse koias; agga halpide südda on römo koias.

4. Išmintingųjų širdis yra gedulo namuose, o kvailių­linksmybės namuose.

3. Es ist Trauern besser als Lachen; denn durch Trauern wird das Herz gebessert.

4. Le cœur des sages est dans la maison de deuil; mais le cœur des insensés est dans la maison de joie.

4. El corazón de los sabios, en la casa del luto: mas el corazón de los insensatos, en la casa del placer.

4 Het hart der wijzen is in het klaaghuis; maar het hart der zotten in het huis der vreugde.

4. Serce mądrych w domu żałoby; ale serce głupich w domu wesela.

4. A bölcseknek elméje a siralmas házban van, a bolondoknak pedig elméje a vígasságnak házában.

4 Сердце мудрых – в доме плача, а сердце глупых – в доме веселья.

4. Серце мудрих - у сумному дому, а серце дурних - у веселому.

4. Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

4. Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

5. Wijsasten sydän on murhe huonesa ja tyhmäin sydän ilo huonesa.

5 It is better to hear the rebuke of a wise man, than for a man to hear the song of fools.

5. It is better to hear the rebuke of the wise, than for a man to hear the song of fools.

5. Det er bedre at høre Skænd af den vise, end at man hører Sang af Daarer.

5. De visas hjerta är i sorgahuset, och dårars hjerta i glädjehuset.

5. Parrem on kuulda ühhe targa söitlust, kui et innime kuleb halpide laulmist.

5. Geriau yra išgirsti išmintingo barimą negu klausytis kvailųjų giedojimo.

4. Das Herz der Weisen ist im Klagehause, und das Herz der Narren im Hause der Freude.

5. Mieux vaux entendre la répréhension du sage, que d'entendre la chanson des insensés.

5. Mejor es oir la reprensión del sabio, que la canción de los insensatos.

5 Het is beter te horen het bestraffen des wijzen, dan dat iemand hore het gezang der dwazen.

5. Lepiej jest słuchać gromienia mądrego, niżeli słuchać pieśni głupich.

5. Jobb a bölcsnek dorgálását [3†] hallani, hogynem valaki hallja a bolondoknak éneklését.

5 Лучше слушать обличения от мудрого, нежели слушать песни глупых;

5. Лучше слухати докір од мудрого, нїж піснї дурних;

5. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

5. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

6. Parembi on cuulla wijsan curitusta cuin cuulla hulluin lauluja:

6 Because as the crackling of thorns under a pot, so is the laughter of the fool. This also is vanity.

6. For as the crackling of thorns under a pot, so is the laughter of the fool: this also is vanity.

6. Thi som Tjørne sprags under Gryden, saa er Daarers Latter; ogsaa dette er Forfængelighed.

6. Bättre är höra dens visas straff, än att höra dårars sång.

6. Sest nenda kui kibbowitste kerriseminne on potti al, nenda on halbi naerminne: ka se on tühhi tö.

6. Kvailio juokas yra kaip deginamų erškėčių spragsėjimas po puodu. Ir tai yra tuštybė.

5. Es ist besser hören das Schelten der Weisen, denn hören den Gesang der Narren.

6. Car tel qu'est le bruit des épines sous la chaudière, tel est le rire de l'insensé. Cela aussi est une vanité.

6. Porque la risa del insensato es como el estrépito de las espinas debajo de la olla; y también esto es vanidad.

6 Want gelijk het geluid der doornen onder een pot is, alzo is het lachen eens zots. Dit is ook ijdelheid.

6. Bo jaki jest trzask ciernia pod garncem, tak jest śmiech głupiego; i toć jest marność.

6. Mert olyan a bolondnak nevetése, mint a tövisnek [4†] ropogása a fazék alatt; ez is hiábavalóság!

6 потому что смех глупых то же, что треск тернового хвороста под котлом. И это – суета!

6. Бо реготаннє дурневе - се тріск тернини під казаном. Се теж марнота.

6. sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

6. sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

7. Sillä hulluin nauro on nijncuin ohdakein rätinä padan alla ja se on myös turha.

7 Surely oppression makes the wise man foolish and a bribe destroys the understanding.

7. Surely oppression maketh a wise man mad; and a gift destroyeth the heart.

7. Thi Fortrykkelse kan gøre en viis gal, og Gave kan fordærve et Hjerte.

7. Ty dårars löje är såsom sprakande af törne under grytone; och det är ock fåfängelighet.

7. Töeste, kui liga tehhakse, se woib tarka tehha hullutama; ja and sadab süddant hukka.

7. Priespauda ir išmintingą padaro beprotį, o kyšiai sugadina širdį.

6. Denn das Lachen der Narren ist wie das Krachen der Dornen unter den Töpfen; und das ist auch eitel.

7. Certainement l'oppression peut faire perdre le sens au sage; et le présent corrompt le cœur.

7. Ciertamente el agravio hace enloquecer al sabio; y el presente corrompe el corazón.

7 Voorwaar, de onderdrukking zou wel een wijze dol maken; en het geschenk verderft het hart.

7. Zaiste ucisk przywodzi mądrego do szaleóstwa, a dar zaślepia serce.

7. Mert a zsarolás megbolondítja a bölcs embert is, és az elmét elveszti az ajándék.

7 Притесняя других, мудрый делается глупым, и подарки портят сердце.

7. Коли мудрий тїснить других, - стається дурним, та й подарунки псують серце.

7. Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

7. Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

8. Niscuri saatta wijsan suuttuman ja turmele laupian sydämen.

8 Better is the end of a thing than the beginning of it. The patient in spirit is better than the proud in spirit.

8. Better is the end of a thing than the beginning thereof: and the patient in spirit is better than the proud in spirit.

8. Enden paa en Ting er bedre end Begyndelsen derpaa; bedre langmodig end hovmodig.

8. En genvördig gör en visan oviljog, och förderfvar ett mildt hjerta.

8. Parrem on ühhe asja wiimne ots, kui ta hakkatus: parrem on se, kes pitkamelega, kui se, kes ülbe melega.

8. Pabaiga geriau negu pradžia; kantrumas geriau negu išdidumas.

7. Ein Widerspenstiger macht einen Weisen unwillig und verderbt ein mildtätiges Herz.

8. Mieux vaut la fin d'une chose que son commencement; mieux vaut un esprit patient qu'un esprit hautain.

8. Mejor es el fin del negocio, que su principio: mejor es el sufrido de espíritu, que el altivo de espíritu.

8 Het einde van een ding is beter dan zijn begin; de lankmoedige is beter dan de hoogmoedige.

8. Lepsze jest dokoóczenie rzeczy, niżeli początek jej; lepszy jest człowiek cierpliwego ducha, niż ducha wyniosłego.

8. Jobb akármi dolognak vége annak kezdetinél; jobb a tűrő, hogynem a kevély.

8 Конец дела лучше начала его; терпеливый лучше высокомерного.

8. Кінець справи лучше початку, а покірний лучше такого, що високо несеться.

8. Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

8. Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

9. Asian loppu on parembi cuin alcu. Kärsiwäinen hengi on parembi cuin ylpiä hengi.

9 Do not be hasty in your spirit to be angry, because anger rests in the bosom of fools.

9. Be not hasty in thy spirit to be angry: for anger resteth in the bosom of fools.

9. Vær ikke hastig i dit Sind til at fortørnes; thi Fortørnelse hviler i Daarers Barm.

9. Änden på ett ting är bättre än dess begynnelse; en tålig ande är bättre än en hög ande.

9. Ärra olle äkkine omma melega, et sulle pahha meel tulleks: sest melepahhandus seisab halpide poues.

9. Nebūk greitas pykti, nes pyktis yra kvailio antyje.

8. Das Ende eines Dinges ist besser denn sein Anfang. Ein geduldiger Geist ist besser denn ein hoher Geist.

9. Ne te hâte point dans ton esprit de t'irriter; car l'irritation repose dans le sein des insensés.

9. No te apresures en tu espíritu a enojarte; porque la ira en el seno de los insensatos reposa.

9 Zijt niet haastig in uw geest om te toornen; want de toorn rust in den boezem der dwazen.

9. Nie bądź porywczy w duchu twym do gniewu; bo gniew w zanadrzyu głupich odpoczywa.

9. Ne légy hirtelen a lelkedben a haragra; mert a harag a bolondok kebelében nyugszik.

9 Не будь духом твоим поспешен на гнев, потому что гнев гнездится всердце глупых.

9. Не давай духу хутко в гнїв попадати, гнїв бо в серцї в дурних гнїздиться.

9. Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

9. Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

10. Älä ole ylön picainen wihaan: sillä wiha lepä hullun sydämes.

10 Do not say, What is the cause that the former days were better than these? Because you do not inquire wisely concerning this.

10. Say not thou, What is the cause that the former days were better than these? for thou dost not enquire wisely concerning this.

10. Sig ikke: Hvoraf kom det, at de forrige Dage vare bedre end disse? thi du spørger ikke om saadant af Visdom.

10. Var icke hastig till vrede; ty vreden hvilar uti ens dåras hjerta.

10. Ärra ütle: Mis se on, et endised päwad parremad olnud, kui needsinnatsed? sest sinna ei küssi mitte targaste se järrele.

10. Nesakyk: ‘‘Kodėl seniau buvo geriau negu dabar?’‘ Tai neišmintingas klausimas.

9. Sei nicht schnellen Gemütes zu zürnen; denn Zorn ruht im Herzen eines Narren.

10. Ne dis point: D'où vient que les jours passés étaient meilleurs que ceux-ci? Car ce n'est point par sagesse que tu t'enquiers de cela.

10. Nunca digas: ¿Qué es la causa que los tiempos pasados fueron mejores que estos? Porque nunca de esto preguntarás con sabiduría.

10 Zeg niet: Wat is er, dat de vorige dagen beter geweest zijn, dan deze? Want gij zoudt naar zulks niet uit wijsheid vragen.

10. Nie mów: Cóż to jest, że dni pierwsze lepsze były, niż teraźniejsze? Bobyś się o tem nie mądrze pytał.

10. Ne mondd ezt: mi az oka, hogy a régi napok jobbak voltak ezeknél? mert nem bölcseségből származik az ilyen kérdés.

10 Не говори: „отчего это прежние дни были лучше нынешних?", потому что не от мудрости ты спрашиваешь об этом.

10. Не кажи: Чому то давні часи були лучші теперешніх? бо не мудрість надихає тебе сим питаннєм.

10. Älä sano: Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset? Sillä sitä et viisaudesta kysy.

10. Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.

11. Älä sano: mikä on että mennet päiwät olit paremmat cuin tämä: sillä et sinä sitä wijsast kysele.

11 Wisdom is as good as an inheritance, yes, it is more excellent for those who see the sun.

11. Wisdom is good with an inheritance: and by it there is profit to them that see the sun.

11. Visdom er god som et Arvegods, ja bedre for dem, som skue Solen;

11. Säg icke: Hvad är det, att de förra dagar voro bättre än denne? Ty du frågar sådant icke visliga.

11. Tarkus on ni hea, kui pärris-ossa, ja kassuks neile, kes päwa näwad.

11. Gerai yra išmintis su paveldėjimu, ypač tiems, kurie mato saulę.

10. Sprich nicht: Was ist's, daß die vorigen Tage besser waren als diese? denn du fragst solches nicht weislich.

11. La sagesse est aussi bonne qu'un héritage; elle est un avantage pour ceux qui voient le soleil.

11. Buena es la ciencia con herencia; y más a los que ven el sol:

11 De wijsheid is goed met een erfdeel; en degenen, die de zon aanschouwen, hebben voordeel daarvan.

11. Dobra jest mądrość przy majętności, i jest pożteczna tym, którzy widzą słoóce.

11. Jó a bölcseség az örökséggel, és előmenetelökre van az embereknek, a kik a napot látják.

11 Хороша мудрость с наследством, и особенно для видящих солнце:

11. Мудрість із достатком - річ добра, іменно же про тих, що бачать сонце;

11. Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

11. Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

12. Wijsaus on hywä perinnön cansa ja autta ihmisen iloidzeman Auringon alla:

12 Because wisdom is a defense, even as money is a defense. But the excellency of knowledge is, that wisdom preserves the life of him who has it.

12. For wisdom is a defence, and money is a defence: but the excellency of knowledge is, that wisdom giveth life to them that have it.

12. thi at være under Visdoms Skygge, er at være under Penges Skygge; og Kundskabs Fortrin er: At Visdommen giver dem Livet, som eje den.

12. Vishet är god mild arfvedelen, och hjelper, att en kan glädja sig af solene.

12. Sest kes tarkusse warjo al, se on kui höbbeda warjo al, ja tundmisse kasso on se, et tarkus ello annab neile, kes sedda on.

12. Išmintis yra tokia pat apsauga kaip pinigai, bet pažinimo pranašumas tas, kad išmintis suteikia gyvenimą tam, kuris ją turi.

11. Weisheit ist gut mit einem Erbgut und hilft, daß sich einer der Sonne freuen kann.

12. Car on est à couvert à l'ombre de la sagesse et à l'ombre de l'argent; mais la science a cet avantage, que la sagesse fait vivre celui qui la possède.

12. Porque en la sombra de la ciencia, y en la sombra del dinero reposa el hombre; mas la sabiduría excede, en que da vida a sus poseedores.

12 Want de wijsheid is tot een schaduw, en het geld is tot een schaduw; maar de uitnemendheid der wetenschap is, dat de wijsheid haar bezitters het leven geeft.

12. Albowiem pod cieniem mądrości, i pod cieniem srebra odpoczywa człowiek, a wszakże przedniejsza jest umiejętność mądrości; bo przynosi żywot tym, którzy ją mają.

12. Mert a bölcseségnek árnyéka alatt, és a gazdagságnak árnyéka alatt egyformán nyugszik az ember! de a tudomány hasznosb, [5†] mivelhogy a bölcseség életet ád az ő urainak.

12 потому что под сенью ее то же, что под сенью серебра; но превосходство знания в том, что мудрость дает жизнь владеющему ею.

12. Бо під її захистом так, як під захистом гроша; та знаннє переважує ще тим, що мудрість дає життє тому, в кого вона є.

12. Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

12. Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

13. Sillä wijsaus warjele ja raha myös warjele mutta wijsaus anda sille hengen jolla se on.

13 Consider the work of God. Because who can make that straight, which he has made crooked?

13. Consider the work of God: for who can make that straight, which he hath made crooked?

13. Se Guds Gerning; thi hvo kan gøre det lige, som han gør kroget

13. Ty vishet beskärmar; penningar beskärma ock; men visheten gifver lif honom, som henne hafver.

13. Wata Jummala tööd; sest kes woib sedda öiendada, mis temma on köwwerdanud?

13. Pažvelk į Dievo darbus! Kas galėtų ištiesinti tai, ką Jis padarė kreivą?

12. Denn die Weisheit beschirmt, so beschirmt Geld auch; aber die Weisheit gibt das Leben dem, der sie hat.

13. Regarde l'œuvre de Dieu; car qui peut redresser ce qu'il aura courbé?

13. Mira la obra de Dios; porque ¿quién podrá enderezar el que él torció?

13 Aanmerk het werk Gods; want wie kan recht maken, dat Hij krom gemaakt heeft?

13. Przypatrz się sprawie Bożej; bo któż może wyprostować, co on skrzywi?

13. Tekintsd meg az Istennek cselekedetit; mert kicsoda teheti egyenessé, a mit ő görbévé tett?

13 Смотри на действование Божие: ибо кто может выпрямить то, что Онсделал кривым?

13. Приглядайсь управі Божій; бо хто б те випростав, що він скривив?

13. Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

13. Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

14. Cadzo Jumalan töitä cuca tata oijeta sen jonga hän wääräxi teke?

14 Be joyful in the day of prosperity and consider in the day of adversity. Yes, God has made the one side by side with the other, to the end that man should not find out anything after him.

14. In the day of prosperity be joyful, but in the day of adversity consider: God also hath set the one over against the other, to the end that man should find nothing after him.

14. Vær ved et godt Mod paa en god, Dag, men betænk paa en ond Dag, at Gud har gjort denne ved Siden af den anden, for at Mennesket ikke skal finde noget, som skal ske efter ham.

14. Se på Guds verk; ty ho kan rätta det han gör krokot?

14. Heal päwal olgo sul hea meel, ja kurjal päwal jä watama: Jummal on ka sedda teise körwa teinud, sepärrast et innime ei pea leidma middage, mis pärrast sedda tulleb .

14. Gerą dieną džiaukis, o nelaimės dieną susimąstyk: Dievas padarė vieną ir kitą, kad žmogus nežinotų, kas jo laukia.

13. Siehe an die Werke Gottes; denn wer kann das schlicht machen, was er krümmt?

14. Au jour de la prospérité, sois joyeux; et au jour de l'adversité, prends-y garde; aussi Dieu a fait l'un comme l'autre, afin que l'homme ne trouve rien de ce qui sera après lui.

14. En el día del bien, está en el bien; y en el día del mal, vé. Dios también hizo esto delante de lo otro, porque el hombre no halle nada tras de él.

14 Geniet het goede ten dage des voorspoeds, maar ten dage des tegenspoeds, zie toe; want God maakt ook den een tegenover den ander, ter oorzake dat de mens niet zou vinden iets, dat na hem zal zijn.

14. W dzieó dobry zażywaj dobra, w dzieó zły miej się na pieczy: boć ten uczynił Bóg przeciwko owemu, dlatego, aby nie doszedł człowiek tego, co nastanie po nim.

14. A jó szerencsének idején élj a jóval; a gonosz szerencsének idején pedig jusson eszedbe, hogy ezt is, épen úgy, mint azt, Isten [6†] szerzette, a végre, hogy az ember semmit abból eszébe ne vegyen, a mi reá következik.

14 Во дни благополучия пользуйся благом, а во дни несчастья размышляй: то и другоесоделал Бог для того, чтобы человек ничего не мог сказать против Него.

14. У днї щасливі заживай добра, а в днї нещасливі - розумуй: Бог так само сотворив сей, як і той, щоб чоловік нїчого не міг проти його сказати.

14. Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

14. Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

15. Ole iloinen hywinä päiwinä ja ota myös pahakin päiwä hywäxes: sillä sen on Jumala luonut toisen cansa ettei ihminen tiedäis mitä tulewa on.

15 All this I have seen in my days of vanity. There is a righteous man who perishes in his righteousness and there is a wicked man who prolongs his life in his evil-doing.

15. All things have I seen in the days of my vanity: there is a just man that perisheth in his righteousness, and there is a wicked man that prolongeth his life in his wickedness.

15. Alt det har jeg set i min Forfængeligheds Dage: Der er en retfærdig, som omkommer i sin Retfærdighed, og der er en ugudelig, som lever længe i sin Ondskab.

15. I goda dagar var glad, och den onda dagen tag ock till godo; ty denna skapade Gud jemte den andra, att menniskan icke skall veta hvad tillkommande är.

15. Keik sedda ollen ma näinud omma tühja ello päiwil: monni on öige, ja saab ommas öigusses hukka, ja monni on öäl, ja pitkendab ommad päwad ommas kurjusses.

15. Per savo beprasmes dienas mačiau, kaip teisusis žūva savo teisume, o nedorėlis ilgai gyvena, darydamas pikta.

14. Am guten Tage sei guter Dinge, und den bösen Tag nimm auch für gut; denn diesen schafft Gott neben jenem, daß der Mensch nicht wissen soll, was künftig ist.

15. J'ai vu tout ceci pendant les jours de ma vanité. Il y a tel juste qui périt dans sa justice, et il y a tel méchant qui prolonge ses jours dans sa méchanceté.

15. Todo lo ví en los dias de mi vanidad. Justo hay, que perece por su justicia; e impío hay, que por su maldad alarga sus dias.

15 Dit alles heb ik gezien in de dagen mijner ijdelheid; er is een rechtvaardige, die in zijn gerechtigheid omkomt; daarentegen is er een goddeloze, die in zijn boosheid zijn dagen verlengt.

15. Tom wszystko widział za dni marności mojej: Bywa sprawiedliwy, który ginie z sprawiedliwością swoją; także bywa niezbożnik, który długo żyje we złości swojej.

15. Mindent láttam az én hiábavalóságomnak napjain: van oly igaz, a ki az ő igazságában elvész; és van gonosz ember, a ki az ő életének napjait [7†] meghosszabbítja az ő gonoszságában.

15 Всего насмотрелся я в суетные дни мои: праведник гибнет в праведности своей; нечестивый живет долго в нечестии своем.

15. На все надививсь я за днїв марного життя мого, й на се, що праведний гине в своїй праведностї, а безбожний живе довго в безбожностї своїй;

15. Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

15. Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

16. MInä olen nähnyt caickinaiset turhudeni aicana wanhurscas hucku wanhurscaudesans ja jumalatoin elä cauwan hänen pahudesans.

16 Do not be over-righteous, nor show yourself too wise. Why should you destroy yourself?

16. Be not righteous over much; neither make thyself over wise: why shouldest thou destroy thyself?

16. Vær ikke alt for retfærdig, og te dig ikke ovevættes viis; hvorfor vil du ødelægge dig selv?

16. Jag hafver allahanda sett i mine fåfängelighets tid: Det är en rättfärdig, och förgås i sine rättfärdighet; och det är en ogudaktig, som länge lefver i sine ondsko.

16. Ärra olle liaks öige, ja ärra arwa ennast liaks targaks; mikspärrast tahhad sa ennast hukka sata?

16. Nebūk per daug teisus nė per daug išmintingas; nepakenk pats sau.

15. Allerlei habe ich gesehen in den Tagen meiner Eitelkeit. Da ist ein Gerechter, und geht unter mit seiner Gerechtigkeit; und ein Gottloser, der lange lebt in seiner Bosheit.

16. Ne sois pas juste à l'excès, et ne te fais pas trop sage; pourquoi te perdrais-tu?

16. No seas justo mucho, ni seas demasiadamente sabio: ¿por qué te destruirás?

16 Wees niet al te rechtvaardig, noch houd uzelven al te wijs; waarom zoudt gij verwoesting over u brengen?

16. Nie bądź nazbyt sprawiedliwym, ani nazbyt mądrym; przeczżebyś miał do zguby przychodzić?

16. Ne légy felettébb igaz, és felettébb ne [8†] bölcselkedjél; miért keresnél magadnak veszedelmet?

16 Не будь слишком строг, и не выставляй себя слишком мудрым; зачем тебе губить себя?

16. Та ти не будь надто строгим і не показуй себе мудрим над міру: чому тобі себе губити?

16. Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

16. Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

17. Älä ole ylön wanhurscas elickä ylön wijsas ettes idzes turmelis.

17 Do not much wrong, nor be a fool. Why should you die before your time?

17. Be not over much wicked, neither be thou foolish: why shouldest thou die before thy time?

17. Vær ikke alt for uretfærdig, og vær ikke en Daare; hvorfor skulde du dø i Utide?

17. Var icke allt för mycket rättfärdig, ej heller för mycket vis, att du icke förderfvar dig.

17. Ärra olle wägga öäl, ja ärra olle halp; mikspärrast tahhad sa enne omma aega surra?

17. Nebūk per daug nedoras nė kvailas, kad nemirtum prieš laiką.

16. Sei nicht allzu gerecht und nicht allzu weise, daß du dich nicht verderbest.

17. Ne sois pas méchant à l'excès, et ne sois point insensé; pourquoi mourrais-tu avant ton temps?

17. No hagas mal mucho, ni seas insensato: ¿por qué morirás ántes de tu tiempo?

17 Wees niet al te goddeloos, noch wees al te dwaas; waarom zoudt gij sterven buiten uw tijd?

17. Nie bądź nader niepobożnym, ani nazbyt głupim; przeczżebyś miał umrzeć przed czasem swoim?

17. Ne légy felettébb gonosz, és ne légy balgatag; miért halnál meg időd előtt?

17 Не предавайся греху, и не будь безумен: зачем тебе умирать не в свое время?

17. Не бувай надто грішним і безумним; чому бо тобі вмірати не свого часу?

17. Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

17. Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

18. Älä ole ylön jumalatoin elickä hullu ettes cuolis ennen aicas.

18 It is good that you should take hold of this, yes, also do not withdraw your hand from that. Because he who fears God will come out from them all.

18. It is good that thou shouldest take hold of this; yea, also from this withdraw not thine hand: for he that feareth God shall come forth of them all.

18. Det er godt, at du holder fast ved det ene, men du skal og ikke lade din Haand af fra det andet; thi den, som frygter Gud, undgaar det alt.

18. Var icke allt för mycket ogudaktig, och galnas icke, att du icke dör i otid.

18. Se on hea, et sa sest kinnipead, ja ka sedda teist ennese käest ärra ei lasse; sest se, kes Jummalat kardab, peäseb neist keikist.

18. Gera laikytis vieno ir nepaleisti kito, nes bijantis Dievo išvengs viso to.

17. Sei nicht allzu gottlos und narre nicht, daß du nicht sterbest zur Unzeit.

18. Il est bon que tu retiennes ceci, et que tu ne négliges pas cela; car celui qui craint Dieu, sort de toutes ces choses.

18. Bueno es que tomes esto, y también de estotro no apartes tu mano; porque el que a Dios teme, saldrá con todo.

18 Het is goed, dat gij daaraan vasthoudt, en trek ook uw hand van dit niet af; want die God vreest, dien ontgaat dat al.

18. Dobra jest, abyś się owego trzymał, a tego się nie puszczał; kto się boi Boga, uchodzi tego wszystkiego.

18. Jobb, hogy ezt megfogd, és amattól is a te kezedet meg ne vond; mert a ki az Istent féli, mind ezektől megszabadul!

18 Хорошо, если ты будешь держаться одного и не отниматьруки от другого; потому что кто боится Бога, тот избежит всего того.

18. Добре чинити меш, придержуючись одного й не занедбуючи другого: хто боїться Бога, той уйде всього того.

18. Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

18. Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

19. Se on hywä ettäs tähän tartut ja ettes myös sitä toista päästä pois kädestäs: sillä joca HERra pelkä hän wälttä nämät caicki.

19 Wisdom is a strength to the wise man more than ten rulers that are in a city.

19. Wisdom strengtheneth the wise more than ten mighty men which are in the city.

19. Visdom styrker en viis mere end ti vældige, som ere i en Stad.

19. Det är godt att du detta fattar, och att du ock icke släpper det andra utu dina hand; ty den der Gud fruktar, han undkommer det allt.

19. Tarkus kinnitab targa ennam, kui kümme wallitsejat, kes ühhes liñnas on.

19. Išmintingas yra stipresnis už dešimt galiūnų.

18. Es ist gut, daß du dies fassest und jenes auch nicht aus deiner Hand lässest; denn wer Gott fürchtet, der entgeht dem allem.

19. La sagesse donne plus de force au sage que dix gouverneurs qui seraient dans une ville.

19. La sabiduría esfuerza al sabio, más que diez poderosos príncipes, que sean en la ciudad.

19 De wijsheid versterkt den wijze meer dan tien heerschappers, die in een stad zijn.

19. Mądrość umacnia mądrego więcej, niżeli dziesięć książąt, którzy są w mieście.

19. A bölcseség megerősíti a bölcset inkább, mint tíz hatalmas, a kik a városban vannak.

19 Мудрость делает мудрого сильнее десяти властителей, которые в городе.

19. Мудрість дає мудрому більше сили, нїж у десятьох старшин у городї.

19. Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

19. Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

20. Wijsaus wahwista enä wijsast cuin kymmenen woimallista jotca Caupungis owat.

20 Surely there is not a righteous man upon earth that does good and does not sin.

20. For there is not a just man upon earth, that doeth good, and sinneth not.

20. Thi der er ikke et Menneske retfærdigt paa Jorden, som gør godt og ikke synder.

20. Vishet stärker den visa, mer än tio väldige, som i stadenom äro.

20. Sest ükski innime ei olle Ma peäl ni öige, et ta head teeks, ja mitte patto ei teeks.

20. Nėra žemėje teisaus žmogaus, kuris visad gera darytų ir niekad nenusidėtų.

19. Die Weisheit stärkt den Weisen mehr denn zehn Gewaltige, die in der Stadt sind.

20. Certainement il n'y a point d'homme juste sur la terre, qui fasse le bien et qui ne pèche point.

20. Ciertamente no hay hombre justo en la tierra, que haga bien, y nunca peque.

20 Voorwaar, er is geen mens rechtvaardig op aarde, die goed doet, en niet zondigt.

20. Zaiste niemasz człowieka sprawiedliwego na ziemi, któryby czynił dobrze, a nie grzeszył.

20. Mert [9†] nincs egy igaz ember is a földön, a ki jót cselekednék és nem vétkeznék.

20 Нет человека праведного на земле, который делал бы добро и не грешил бы;

20. Нема на сьвітї такого праведного чоловіка, щоб чинив добро, нїколи не грішивши;

20. Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

20. Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

21. Sillä ei yhtän ihmistä ole maan päällä joca hywä ja ei syndiä tee.

21 Also do not take heed to all words that are spoken, lest you hear your servant curse you.

21. Also take no heed unto all words that are spoken; lest thou hear thy servant curse thee:

21. Læg ikke heller paa. dit Hjerte alle de Ord, som man siger, at du ikke skal høre din Tjener forbande dig.

21. Ty det är ingen menniska på jordene, som godt gör, och icke syndar.

21. Ärra panne ka mitte keik sanno tähhele, mis räkitakse, et sa ei sa omma sullast kuulda, kes sind wañnub.

21. Nekreipk dėmesio į visas kalbas, kad neišgirstum savo tarno tave keikiant.

20. Denn es ist kein Mensch so gerecht auf Erden, daß er Gutes tue und nicht sündige.

21. Aussi ne fais point attention à toutes les paroles qu'on dira, de peur que tu n'entendes ton serviteur parler mal de toi.

21. Tampoco apliques tu corazón a todas las palabras que se hablaren; porque alguna vez no oigas a tu siervo, que dice mal de tí.

21 Geef ook uw hart niet tot alle woorden, die men spreekt, opdat gij niet hoort, dat uw knecht u vloekt.

21. Nie do wszystkich też słów, które mówią ludzie przykładaj serca twego; i niech cię to nie obchodzi, choćciby i sługa twój złorzeczył.

21. Ne figyelmezz minden beszédre, melyet mondanak, hogy meg ne halld szolgádat, hogy átkoz téged.

21 поэтому не на всякое слово, которое говорят, обращай внимание, чтобы не услышать тебе раба твоего, когда он злословит тебя;

21. Тим то не на кожне слово зважай, що говорять, щоб не почути тобі часом, як твій власний слуга тобі лихословить;

21. Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

21. Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

22. Älä pane caickia sydämees mitä sinulle sanotan: ettes cuulis sinun palwelias sinua toruwan:

22 Because also your own heart knows many times that you yourself likewise have cursed others.

22. For oftentimes also thine own heart knoweth that thou thyself likewise hast cursed others.

22. Thi dit Hjerte ved ogsaa de mange Gange, da du selv har forhandet andre.

22. Lägg ock icke på hjertat allt det man säger; på det du icke skall höra din tjenare banna dig.

22. Sest so südda teab ka mitto korda, et sinna ka teisi olled wandunud.

22. Nes tavo širdis žino, kad ir tu dažnai keiki kitus.

21. Gib auch nicht acht auf alles, was man sagt, daß du nicht hören müssest deinen Knecht dir fluchen.

22. Car ton cœur a reconnu bien des fois que toi aussi tu as mal parlé des autres.

22. Porque tu corazón sabe, que tú también dijiste mal de otros muchas veces.

22 Want uw hart heeft ook veelmalen bekend, dat gij ook anderen gevloekt hebt.

22. Boć wie serce twoje, żeś i ty częstokroć drugim złorzeczył.

22. Mert sok esetben tudja a te lelked is, hogy te is gonoszt mondottál egyebeknek.

22 ибо сердце твое знает много случаев, когда и сам ты злословил других.

22. Твоя бо совість мусить сказати тобі, що й ти нераз лихословив другим.

22. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

22. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

23. Sillä sinun sydämes tietä sinun usein muita torunen.

23 All this I have proved in wisdom. I said, I will be wise, but it was far from me.

23. All this have I proved by wisdom: I said, I will be wise; but it was far from me.

23. Alt det her jeg forsøgt med Visdommen; jeg sagde: Jeg vil opslaa Visdom, men den forblev langt fra mig.

23. Ty ditt hjerta vet, att du ock ofta androm bannat hafver.

23. Sedda keik ollen ma katsnud tarkussega; ma mötlesin: Ma tahhan weel targemaks sada, agga se olli minnust kaugel ärra.

23. Aš viską išmintingai tyrinėjau ir galvojau, kad būsiu išmintingesnis, bet tai buvo toli nuo manęs.

22. Denn dein Herz weiß, daß du andern oftmals geflucht hast.

23. J'ai éprouvé tout cela par la sagesse; et j'ai dit: J'acquerrai de la sagesse; mais elle s'est éloignée de moi.

23. Todas estas cosas probé con sabiduría, diciendo: Hacerme he sabio: mas ella se alejó de mí.

23 Dit alles heb ik met wijsheid verzocht; ik zeide: Ik zal wijsheid bekomen, maar zij was nog verre van mij.

23. Wszystkiegom tego doświadczył mądrością, i rzekłem: Będę mądrym; aleć się mądrość oddaliła odemnie.

23. Mind ezeket megpróbáltam az én bölcseségem által. Mikor azt gondolám, hogy bölcs vagyok, én tőlem a bölcseség távol vala.

23 Все это испытал я мудростью; я сказал: „буду ямудрым"; но мудрость далека от меня.

23. Усе це розбірав я по мудрому; я бо сказав собі: Хочу бути мудрий; та мудрість далеко від мене.

23. Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: Tahdon tulla viisaaksi, mutta se pysyi minusta kaukana.

23. Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.

24. Caickia sencaltaisita olen minä wijsast coetellut Minä ajattelin: minä tahdon olla wijsas mutta se culki cauwas minusta.

24 What is, is far off and exceedingly deep. Who can find it out?

24. That which is far off, and exceeding deep, who can find it out?

24. Det, som er til, er langt horte og dybt, dybt! hvo kan finde det?

24. Sådant allt hafver jag försökt visliga. Jag tänkte: Jag vill vara vis; men visheten kom långt ifrå mig.

24. Se on kaugel ärra, mis on olnud, ja wägga süggaw, kes woib sedda leida?

24. Visa tai yra toli ir labai giliai. Kas visa tai ištirs?

23. Solches alles habe ich versucht mit Weisheit. Ich gedachte, ich will weise sein; sie blieb aber ferne von mir.

24. Ce qui est loin, ce qui est profond, profond, qui peut l'atteindre?

24. Léjos está lo que fué; y lo profundo profundo ¿quién lo hallará?

24 Hetgeen verre af is, en zeer diep, wie zal dat vinden?

24. A co dalekiego, i co bardzo głębokiego jest, któż to znajdzie?

24. Felette igen messze van, a mi van, és felette mélységes; kicsoda tudhatja meg azt?

24 Далеко то, что было, и глубоко – глубоко: кто постигнет его?

24. Далеко все, і глибоко, так глибоко! хто дослїдить?

24. Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

24. Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

25. Se on caucana mixi se tule? ja se on sangen sywä cuca taita sen löytä?

25 I turned about and my heart was set to know and to search out and to seek wisdom and the reason of things and to know that wickedness is folly and that foolishness is madness.

25. I applied mine heart to know, and to search, and to seek out wisdom, and the reason of things, and to know the wickedness of folly, even of foolishness and madness:

25. Jeg vendte mig om med mit Hjerte; for at forstaa og at udgranske og at søge Visdom og Fornuftighed og for at forstaa, at Ugudelighed er Daarskab, og at Daarskab eller Vanvid.

25. Det är fjerran, hvad skall det varda? Och det är fast djupt, ho kan finnat?

25. Minna pörasin ka om̃a süddame senna , et ta piddi tundma ja läbbikatsuma ärra, ja otsima tarkust ja head ärramötlemist, ja tundma halpimisse öälust, ja hullajatte halpimist.

25. Aš nusprendžiau savo širdyje pažinti, ištirti ir surasti išmintį bei priežastis, suprasti kvailumo, beprotystės ir neišmanymo pragaištingumą.

24. Alles, was da ist, das ist ferne und sehr tief; wer will's finden?

25. J'ai appliqué mon cœur à connaître, à sonder et à chercher la sagesse et la raison de tout, et à connaître la méchanceté de la folie, et la sottise de la déraison.

25. Yo he rodeado, y mi corazón, por saber, y examinar, e inquirir la sabiduría, y la razón; y por saber la maldad de la insensatez, y el desvarío del error,

25 Ik keerde mij om, en mijn hart, om te weten, en om na te sporen, en te zoeken wijsheid en een sluitrede; en om te weten de goddeloosheid der zotheid, en de dwaasheid der onzinnigheden.

25. Wszystkom ja przeszedł myślą swoją, abym poznał i wybadał się, i wynalazł mądrość i rozum, a żebym poznał niezbożność, głupstwo, i błąd, i szaleóstwo.

25. Fordítám én magamat és az én szívemet a bölcseségnek és az okoskodásnak tudására, kutatására és keresésére; azonképen hogy megtudjam a bolondságnak gonoszságát, és a tévelygésnek balgatagságát.

25 Обратился я сердцем моим к тому, чтобы узнать, исследовать и изыскать мудрость и разум, и познать нечестие глупости, невежества и безумия, –

25. Я звернув серце моє на се, щоб розізнати, вислїдити та розиськати мудрість і розум, і пізнати погань дурноти, незнання та безумностї, -

25. Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

25. Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

26. Minä käänsin sydämeni coetteleman tutkiman ja edzimän wijsautta ja taito ymmärtämän Jumalattomain tyhmyttä ja hulluin erhetyxiä.

26 And I find more bitter than death, the woman whose heart is snares and nets and whose hands are chains. He who pleases God will escape from her, but the sinner will be taken by her.

26. And I find more bitter than death the woman, whose heart is snares and nets, and her hands as bands: whoso pleaseth God shall escape from her; but the sinner shall be taken by her.

26. Og jeg fandt, hvad der var beskere end Døden: Den Kvinde, hvis Hjerte var Snarer og Garn, og hvis Hænder vare Baand; den, som er velbehagelig for Guds Ansigt, skal undkomme fra hende, men en Synder skal fanges ved hende.

26. Jag vände mitt hjerta till att förfara, och uppspörja, och uppsöka vishet och konst, till att förfara de ogudaktigas dårhet, och de galnas villfarelse;

26. Siis leidsin minna, mis kibbedam on kui surm: ühhe naese, kelle südda olli kui wörgud ja nodad, ja temma käed kui ahhelad: kes hea on Jummala ees, se peäseb temma käest; agga kes pattune, sedda woetakse temmast kinni.

26. Aš supratau, kad kartesnė už mirtį yra moteris, kurios širdyje yra spąstai ir tinklai, o rankose­ virvės. Kas patinka Dievui, tas pabėgs nuo jos, bet nusidėjėlį ji sugauna.

25. Ich kehrte mein Herz, zu erfahren und erforschen und zu suchen Weisheit und Kunst, zu erfahren der Gottlosen Torheit und Irrtum der Tollen,

26. Et j'ai trouvé plus amère que la mort, la femme dont le cœur est un piège et un filet, et dont les mains sont des liens; celui qui est agréable à Dieu lui échappera; mais le pécheur sera pris par elle.

26. Y yo he hallado más amarga que la muerte la mujer: la cual es redes, y lazos su corazón: sus manos, ligaduras. El bueno delante de Dios escapará de ella: mas el pecador será preso en ella.

26 En ik vond een bitterder ding, dan de dood: een vrouw, welker hart netten en garen, en haar handen banden zijn; wie goed is voor Gods aangezicht, zal van haar ontkomen; daarentegen de zondaar zal van haar gevangen worden.

26. I znalazłem rzecz gorzciejszą nad śmierć, to jest, taką niewiastę, której serce jest jako sieci i sidło, a ręce jej jako pęta. Kto się Bogu podoba, wolny będzie od niej; ale grzesznik będzie od niej pojmany.

26. És találtam egy dolgot, mely keservesb a halálnál; tudniillik az olyan asszonyt, a kinek a szíve olyan, mint a tőr [10†] és a háló, kezei pedig olyanok, mint a kötelek. A ki Isten előtt kedves, megszabadul attól; a bűnös pedig megfogattatik attól.

26 и нашел я, что горче смерти женщина, потому что она – сеть, и сердце ее – силки, руки ее – оковы; добрый пред Богом спасется от нее, а грешник уловлен будет ею.

26. І дознався, що гірше, нїж смерть - се женщина, бо вона - сїть; серце в неї капкани, а руки - ланцюги. Хто добрий перед Богом, - урятуєсь від неї, а грішник спіймається нею.

26. Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

26. Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

27. Ja löysin että sencaltainen waimo jonga sydän on wercko ja paula ja hänen kätens owat cahlet on haikiambi cuin cuolema. Se joca Jumalalle on otollinen hän wälttä händä mutta syndinen käsitetän hänen cauttans.

27 Behold, I have found this, says the Preacher, laying one thing to another, to find out the account,

27. Behold, this have I found, saith the preacher, counting one by one, to find out the account:

27. Se, dette har jeg fundet, sagde Prædikeren, det ene efter det andet, idet jeg vilde finde Fornuftighed,

27. Och fann, att en sådana qvinna, hvilkens hjerta är nät och snara, och hennes händer bojor äro, är bittrare än döden. Den Gudi täck är, han undkommer henne; men syndaren varder genom henne fången.

27. Wata, ütleb tarkus , kes kogguja; sedda olen ma leidnud, ühhe teine teise järrele, et saaksin head ärramötlemist leida.

27. Tai aš supratau,­sako pamokslininkas,­lygindamas vieną dalyką su kitu, kol radau atsakymą.

26. und fand, daß bitterer sei denn der Tod ein solches Weib, dessen Herz Netz und Strick ist und deren Hände Bande sind. Wer Gott gefällt, der wird ihr entrinnen; aber der Sünder wird durch sie gefangen.

27. Voici, dit l'Ecclésiaste, ce que j'ai trouvé, en examinant les choses une à une pour en trouver la raison.

27. Mira, esto he hallado, dice el Predicador, mirando las cosas una a una para hallar la razón:

27 Ziet, dit heb ik gevonden, zegt de prediker, het ene bij het andere, om de sluitrede te vinden;

27. Otom to znalazł, (mówi kaznodzieja,)stosując jedno z drugiem, abym doszedł umiejętności.

27. Lásd, ezt találtam, azt mondja a prédikátor; mikor gyakorta nagy szorgalmassággal keresém a megfejtést,

27 Вот это нашел я, сказал Екклесиаст, испытывая одно за другим.

27. От що я знайшов, каже проповідник, розвідуючи одно за одним!

27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

28. Cadzo minä olen löytänyt sano saarnaja: toisen toisens jälken että minä myös löytäisin taito

28 which my soul still seeks, but I have not found: among a thousand I have found one man, but among all those I have not found a woman.

28. Which yet my soul seeketh, but I find not: one man among a thousand have I found; but a woman among all those have I not found.

28. hvilken min Sjæl endnu søger, men jeg ikke har fundet; iblandt tusinde fandt jeg een Mand, men fandt ikke en Kvinde iblandt dem alle.

28. Si, det hafver jag funnit, säger Predikaren, hvart efter det andra, att jag måtte finna konst.

28. Mis minno hing weel otsib, ja minna ei leidnud: ühhe innimesse tuhhande seast leidsin ma, agga sedda naest, mis nende keikide sees, ei leidnud ma mitte temma seest .

28. Ko mano siela ieškojo, bet aš neradau? Suradau vieną vyrą iš tūkstančio, bet moters tarp visų neradau nė vienos.

27. Schau, das habe ich gefunden, spricht der Prediger, eins nach dem andern, daß ich Erkenntnis fände.

28. Voici ce que mon âme cherche encore, mais que je n'ai point trouvé. J'ai trouvé un homme entre mille; mais je n'ai pas trouvé une femme entre elles toutes.

28. Lo cual mucho buscó mi alma, y no lo hallé: un hombre entre mil he hallado: mas mujer de todas estas nunca hallé.

28 Dewelke mijn ziel nog zoekt, maar ik heb haar niet gevonden: een man uit duizend heb ik gevonden; maar een vrouw onder die allen heb ik niet gevonden.

28. Czego zaś nad to szukała dusza moja, tedym nie znalazł. Męża jednego z tysiąca znalazłem; alem niewiasty między temi wszystkiemi nie znalazł.

28. A mit az én lelkem folyton keresett, és nem találtam. Ezer közül egy embert találtam; de asszonyt mind ezekben nem találtam.

28 Чего еще искала душа моя, и я не нашел? – Мужчину одного из тысячия нашел, а женщину между всеми ими не нашел.

28. А ще чого шукала душа моя, а я не знайшов? Знайшов я одного мужчину між тисячею, женщини ж нї однієї.

28. mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

28. mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

ja minun sielun wielä nyt edzi ja ei ole löytänyt. Tuhannen seas olen minä löytänyt yhden miehen waan en minä ole löytänyt yhtän waimo caickein seas.

29 Behold, this only I have found: That God made man upright, but they have sought out many devices.

29. Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

29. Dog se, dette har jeg fundet, at Gud skabte Mennesket ret; men de søge mange Spidsfindigheder.

29. Och min själ söker ännu, och hafver intet funnit. Ibland tusende hafver jag funnit en man; men ingen qvinno hafver jag funnit ibland alla. Allena skåda härtill: Jag hafver funnit, att Gud hafver gjort menniskona rätta; men de söka många konster.

29. Wata, sedda ükspäines ollen ma leidnud, et Jummal innimest lonud öiglasseks; agga nemmad issi otsiwad paljo kurje ärramötlemissi.

29. Štai ką aš supratau: Dievas sukūrė visus žmones teisius, bet jie patys daug dalykų prasimano.

28. Und meine Seele sucht noch und hat's nicht gefunden: unter tausend habe ich einen Mann gefunden; aber ein Weib habe ich unter den allen nicht gefunden.

29. Seulement voici ce que j'ai trouvé: c'est que Dieu a fait l'homme droit; mais ils ont cherché beaucoup de discours.

29. Solamente, he aquí, esto hallé: que Dios hizo al hombre recto: mas ellos buscaron muchas cuentas.

29 Alleenlijk ziet, dit heb ik gevonden, dat God den mens recht gemaakt heeft, maar zij hebben veel vonden gezocht.

29. To tylko obacz, com znalazł, że stworzył Bóg człowieka dobrego; ale oni udali się za rozmaitemi myślami.

29. Hanem lásd, ezt találtam, hogy az Isten teremtette az embert igaznak; [11†] ők pedig kerestek sok kigondolást.

29 Только это я нашел, что Бог сотворил человека правым, а люди пустились во многие помыслы.

29. Тільки се я знайшов, що Бог сотворив чоловіка правим, та люде пустились на всякі вигади.

29. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

29. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

29. Sen minä ainoastans löysin että Jumala on luonut ihmisen oikiaxi. Mutta he edziwät monda taito. Cuca on nijn wijsas? ja cuca taita sen selittä?

29. Allein schaue das: ich habe gefunden, daß Gott den Menschen hat aufrichtig gemacht; aber sie suchen viele Künste.