2 luku

Aistilliset nautinnot ja ylellisyys ovat turhuutta; samoin viisaus, sillä viisaan täytyy kuolla niinkuin tyhmänkin. Parasta on ihmiselle nauttia ilolla jokapäiväisiä tarpeitansa Jumalan lahjoina.

1. Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.

1. Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.

1. MInä sanoin sydämesäni: käykäm hywin elämän ja pitämän hywiä päiwiä: waan cadzo se on myös turha.

1 I said in my heart, Come now, I will prove you with gladness, therefore enjoy pleasure. And behold, this also was vanity.

1. I said in mine heart, Go to now, I will prove thee with mirth, therefore enjoy pleasure: and, behold, this also is vanity.

1. Jeg sagde i mit Hjerte: Nu velan, jeg forsøge dig med Glæde, se da din Lyst paa det gode; men se, ogsaa det var Forfængelighed.

1. Jag sade i mitt hjerta: Nu väl, jag vill lefva väl, och göra mig goda dagar; men si, det var ock fåfängelighet.

1. Minna mötlesin ommas süddames: Et tulle, ma tahhan sind kiusada römo läbbi, ja katsu sedda head, agga wata, ka se olli tühhi tö.

1. Tariau savo širdyje: ‘‘Dabar išbandysiu tave linksmumu, todėl džiaukis malonumais’‘. Bet ir tai yra tuštybė.

1. Ich sprach in meinem Herzen: Wohlan, ich will wohl leben und gute Tage haben! Aber siehe, das war auch eitel.

1. J'ai dit en mon cœur: Allons, que je t'éprouve maintenant par la joie, et jouis du bonheur; mais voici, cela est aussi une vanité.

1. DIJE yo también en mi corazón: Ahora ven acá, yo tentaré en alegría. Mira en bien. Y esto también era vanidad.

1 Ik zeide in mijn hart: Nu, welaan, ik zal u beproeven door vreugde; derhalve zie het goede aan; maar zie, ook dat was ijdelheid.

1. Rzekłem ja do serca mego: Nuże teraz doświadczę cię w weselu, używajże dobrych rzeczy; ale i toć marność.

2. Mondék az én szívemben: no, megpróbállak téged a vígan való lakásban, hogy lásd meg, mi a jó! És ímé, az is hiábavalóság!

1 Сказал я в сердце моем: „дай, испытаю я тебя весельем, и насладись добром"; но и это – суета!

1. От і кажу собі в серцї: Дам я тобі покушати радощів, - заживай добра! Аж і се марнота.

2. Naurusta minä sanoin: Mieletöntä! ja ilosta: Mitä se toimittaa?

2. Naurusta minä sanoin: "Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä se toimittaa?"

2. Minä sanoin naurolle: sinä olet hullu: ja ilolle: mitäs teet?

2 I said of laughter, It is mad and from gladness, What does it do?

2. I said of laughter, It is mad: and of mirth, What doeth it?

2. Jeg sagde til Latteren: Du er gal! og til Glæden: Hvad gør du?

2. Jag sade till löjet: Du äst galet; och till glädjena: Hvad gör du?

2. Ma ütlesin naerule: Sa olled hul; ja römule: Mis se on, mis sa teed?

2. Apie juoką pasakiau: ‘‘Kvailystė’‘, o apie linksmybes: ‘‘Kokia iš jų nauda?’‘

2. Ich sprach zum Lachen: Du bist toll! und zur Freude: Was machst du?

2. J'ai dit du rire: Insensé! et de la joie: A quoi sert-elle?

2. A la risa dije: Enloqueces; y al placer: ¿De qué sirve esto?

2 Tot het lachen zeide ik: Gij zijt onzinnig, en tot de vreugde: Wat maakt deze?

2. Śmiechowi rzekłem: Szalejesz, a weselu: Cóż to czynisz?

3. A nevetésről azt mondom: bolondság! a vígasságról pedig: mit használ az?

2 О смехе сказал я: „глупость!", а о веселье: „что оно делает?"

2. Про сьміх сказав я: Дурниця! а про радощі: Що з вас?

3. Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä — kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta — ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.

3. Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä - kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta - ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.

3. MInä ajattelin sydämesäni minun lihani pitä pois wijnasta ja minun sydämen wijsauteen asetta ymmärtämän mikä tyhmys on: sijhenasti että minä oppisin mikä ihmisille olis tarpellinen tehdä nijncauwan cuin he taiwan alla eläwät.

3 I searched in my heart how to prolong my flesh with wine (my heart yet guiding me with wisdom) and how to lay hold on folly, till I might see what it was good for the sons of men that they should do under heaven all the days of their life.

3. I sought in mine heart to give myself unto wine, yet acquainting mine heart with wisdom; and to lay hold on folly, till I might see what was that good for the sons of men, which they should do under the heaven all the days of their life.

3. Jeg prøvede i mit Hjerte paa at pleje mit Kød med Vinen, medens mit Hjerte styrede med Visdom, og paa at holde fast ved Daarskab, indtil jeg kunde se, hvad der var godt for Menneskens Børn, hvad de skulde gøre under Himmelen, saa længe deres Livsdage vare.

3. Då tänkte Jag i mitt hjerta att hålla mitt kött ifrå vin, och hålla mitt hjerta till vishet, att jag måtte klok varda, tilldess jag måtte lära, hvad menniskomen nyttigt vore till att göra, så länge de lefva under himmelen.

3. Ma katsusin läbbi ommas süddames, et ma piddin ennesele wisiks wotma wina jua; ja et siiski mo südda woiks tarkusses eddasi miñna ja halpimist ärraarwada, kunni ma piddin nähha sama, mis innimesse lastele hea olleks, et nem̃ad piddid teggema taewa al om̃a ürrikesse ello aial.

3. Aš nusprendžiau mėgautis vynu, tačiau neatsisakyti išminties savo širdyje, ir suprasti, kas yra kvailystė, kol pamatysiu, ką gero žmonių vaikai galėtų daryti, gyvendami po dangumi per visas savo dienas.

3. Da dachte ich in meinem Herzen, meinen Leib mit Wein zu pflegen, doch also, daß mein Herz mich mit Weisheit leitete, und zu ergreifen, was Torheit ist, bis ich lernte, was dem Menschen gut wäre, daß sie tun sollten, solange sie unter dem Himmel leben.

3. J'ai résolu en mon cœur de livrer ma chair à l'attrait du vin, tandis que mon cœur se guiderait avec sagesse, et de m'attacher à la folie, jusques à ce que je visse ce qu'il est bon aux hommes de faire sous les cieux, pendant le nombre des jours de leur vie.

3. Yo propuse en mi corazón de atraer al vino mi carne, y que mi corazón anduviese en sabiduría, y retuviese la insensatez, hasta ver cual fuese el bien de los hijos de los hombres, en el cual se ocupasen debajo del cielo todos los dias de su vida.

3 Ik heb in mijn hart nagespeurd, om mijn vlees op te houden in den wijn, (nochtans leidende mijn hart in wijsheid) en om de dwaasheid vast te houden, totdat ik zou zien wat den kinderen der mensen het best ware, dat zij doen zouden onder den hemel, gedurende het getal der dagen huns levens.

3. Przemyślałem w sercu swem, abym pozwolił wina ciału memu, (serce jednak swoje sprawując mądrością) i abym się trzymał głupstwa dotąd, ażbym obaczył, coby lepszego było synom ludzkim czynić pod niebem, przez wszystkie dni żywota ich.

4. Elvégezém az én szívemben, hogy boritalra adom magamat, (pedig szívem a bölcseséget követé) és előveszem ezt a bolondságot, mígnem meglátom, hogy az emberek fiainak mi volna jó, a mit cselekedjenek az ég alatt, az életök napjainak száma szerint.

3 Вздумал я в сердце моем услаждать вином тело мое и, между тем, как сердце мое руководилось мудростью, придержаться и глупости, доколе не увижу, чтохорошо для сынов человеческих, что должны были бы они делать под небом в немногие днижизни своей.

3. Подумавши, давай я, підвеселяти себе вином, і, ходючи слїдом за премудростю, придержуватись і сієї дурницї, аж докіль побачу, що гаразд для синів людських, що повинні б вони робити під небом, живучи так недовго на сьвітї.

4. Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.

4. Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.

4. Minä tein suuria cappalita minä rakensin huoneita istutin wijnapuita.

4 I made great works for me. I built houses for me. I planted vineyards for me.

4. I made me great works; I builded me houses; I planted me vineyards:

4. Jeg bjorde mine Gerninger store; jeg byggede mig Huse, jeg plantede mig Vingaarde.

4. Jag gjorde stor ting; jag byggde hus, planterade vingårdar;

4. Ma teggin ommad tööd sureste, ma ehhitasin ennesele koddasid, ma istutasin ennesele winamäggesid.

4. Aš ėmiausi didelių darbų, pasistačiau namų, užsiveisiau vynuogynų,

4. Ich tat große Dinge: ich baute Häuser, pflanzte Weinberge;

4. J'ai fait de grands ouvrages; je me suis bâti des maisons; je me suis planté des vignes;

4. Engrandecí mis obras, edifiquéme casas, plantéme viñas;

4 Ik maakte mij grote werken, ik bouwde mij huizen, ik plantte mij wijngaarden.

4. Wielkiem sprawy wykonał; pobudowałem sobie domy, nasadziłem sobie winnic;

5. Felette nagy dolgokat cselekedtem; építék magamnak házakat; ülteték magamnak szőlőket.

4 Я предпринял большие дела: построил себе домы, посадил себе виноградники,

4. Брався я за великі працї: будував будинки, насаджував виноградники,

5. Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita.

5. Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita.

5. Minä tein minulleni krydimaita ja iloisia umbiaitoja ja istutin nijhin caickinaisia hedelmälisiä puita.

5 I made gardens for me and parks and I planted trees in them of all kinds of fruit.

5. I made me gardens and orchards, and I planted trees in them of all kind of fruits:

5. Jeg anlagde mig Haver og Lystskove, og jeg plantede alle Haande Frugttræer i dem.

5. Jag gjorde mig örtagårdar och trägårdar, och planterade deruti allehanda fruktsam trä;

5. Ma teggin ennesele rohho-aiad ja illusad aiad, ja istutasin nende sisse keiksuggu wilja puid.

5. sodų, parkų ir prisodinau juose įvairiausių vaismedžių.

5. ich machte mir Gärten und Lustgärten und pflanzte allerlei fruchtbare Bäume darein;

5. Je me suis fait des jardins et des vergers, et j'y ai planté toutes sortes d'arbres fruitiers;

5. Híceme huertos, y jardines; y planté en ellos árboles de todos frutos.

5 Ik maakte mij hoven en lusthoven, en ik plantte bomen in dezelve, van allerlei vrucht.

5. Naczyniłem sobie ogrodów, i sadów, i naszczepiłem w nich drzew wszelakiego owocu;

6. Csinálék magamnak kerteket és ékességre való kerteket, és ülteték beléjök mindenféle gyümölcstermő fákat.

5 устроил себе сады и рощи и насадил в них всякие плодовитые дерева;

5. Заводив собі сади й огороди до прогульки, й насадив у них всяке дерево плодове;

6. Minä tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niistä metsiköitä, joissa puita kasvoi.

6. Minä tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niistä metsiköitä, joissa puita kasvoi.

6. Minä tein minulleni wesilammicoita castaxeni wiherjäisten puiden medzä.

6 I made pools of water for me, to water the forest from there where trees were reared.

6. I made me pools of water, to water therewith the wood that bringeth forth trees:

6. Jeg gjorde mig Damme for af dem at vande den Skov, som voksede op med Træer.

6. Jag gjorde mig dammar, till att vattna skogen af de gröna trä;

6. Ma teggin ennesele wee-tikisid, et ma woiksin seält seest sedda metsa kasta, mis puid kaswatas.

6. Pasidariau tvenkinių ir jų vandeniu laisčiau miško medžius.

6. ich machte mir Teiche, daraus zu wässern den Wald der grünenden Bäume;

6. Je me suis fait des réservoirs d'eaux, pour en arroser le parc planté d'arbres.

6. Híceme estanques de aguas para regar de ellos el bosque donde crecían los árboles.

6 Ik maakte mij vijvers van wateren, om daarmede te bewateren het woud, dat met bomen groende.

6. Pobudowałem sobie stawy ku odwilżaniu przez nie lasu, w którym rośnie drzewo;

7. Csinálék magamnak víztartó tavakat, hogy azokból öntözzem a fáknak sarjadó erdejét.

6 сделал себе водоемы для орошения из них рощей, произращающих деревья;

6. Я робив стави - поливати дерева, що росли в гаях у мене;

7. Minä ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneitäkin minulla oli; myös oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemmän kuin kenelläkään niistä, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.

7. Minä ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneitäkin minulla oli; myös oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemmän kuin kenelläkään niistä, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.

7. Minulla oli palwelioita ja pijcoja ja palcollisia: minulla oli suuremmat tawarat carjasta ja lambaista cuin caikilla jotca olit minun edelläni Jerusalemis.

7 I bought men-servants and maid-servants and had servants born in my house. I also had great possessions of herds and flocks, above all who were before me in Jerusalem.

7. I got me servants and maidens, and had servants born in my house; also I had great possessions of great and small cattle above all that were in Jerusalem before me:

7. Jeg købte Tjenere og Tjenestepiger, og jeg havde hjemfødt Tyende; jeg havde ogsaa megen Ejendom af stort Kvæg og smaat Kvæg, mere end alle de, som havde været før mig i Jerusalem.

7. Jag hade tjenare och tjenarinnor, och tjenstefolk; jag hade större ägodelar i fä och får, än alle de som för mig voro i Jerusalem;

7. Ma ostsin sullasid ja tüdrukkuid, ja mul ollid perre lapsed; mul olli ka weiste ja puddolojuste karri ennam, kui keikil, kes enne mind Jerusalemmas olnud.

7. Pirkau vergų ir vergių, turėjau ir savo namuose gimusių vergų; laikiau dideles bandas galvijų ir avių, didesnes negu prieš mane gyvenusieji Jeruzalėje.

7. ich hatte Knechte und Mägde und auch Gesinde, im Hause geboren; ich hatte eine größere Habe an Rindern und Schafen denn alle, die vor mir zu Jerusalem gewesen waren;

7. J'ai acquis des serviteurs et des servantes, et j'ai eu leurs enfants, nés en ma maison; et j'ai eu plus de gros et de menu bétail que tous ceux qui ont été avant moi à Jérusalem;

7. Poseí siervos y siervas, y tuve hijos de familia: también tuve posesión grande de vacas y ovejas sobre todos los que fueron ántes de mí en Jerusalem.

7 Ik kreeg knechten en maagden, en ik had kinderen des huizes; ook had ik een groot bezit van runderen en schapen, meer dan allen, die voor mij te Jeruzalem geweest waren.

7. Nabyłem sobie sług i dziewek, i miałem czeladź w domu moim; do tego i stada wołów, i wielkie trzody owiec miałem nad wszystkich, którzy byli przedemną w Jeruzalemie.

8. Szerzék szolgákat és szolgálókat, házamnál nevekedett szolgáim is voltak nékem; öreg és apró barmoknak nyájaival is többel bírtam mindazoknál, a kik voltak én előttem [1†] Jeruzsálemben.

7 приобрел себе слуг и служанок, и домочадцы были у меня; также крупного и мелкого скота было у меня больше, нежели у всех, бывших прежде меня в Иерусалиме;

7. Куповав бранцї й бранки, а то були в мене й домовники; були в мене стада буйної й дрібної скотини більш, нїж у всїх, що перше мене були в Ерусалимі;

8. Minä kokosin itselleni myöskin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.

8. Minä kokosin itselleni myöskin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.

8. Minä cocoisin minulleni hopiata ja culda ja tawaran Cuningoilda ja maacunnista. Minä toimitin minulleni weisaita miehistä ja waimoista ja ihmisten ilon caickinaiset candelet.

8 I also gathered silver and gold and the treasure of kings and of the provinces for me.

8. I gathered me also silver and gold, and the peculiar treasure of kings and of the provinces: I gat me men singers and women singers, and the delights of the sons of men, as musical instruments, and that of all sorts.

8. Jeg samlede mig ogsaa Sølv og Guld og Ejendom af Konger og af Landskaberne; jeg beskikkede mig Sangere og Sangersker og Menneskens Børns Lyst: Hustru og Hustruer.

8. Jag församlade mig ock silfver och guld, och en skatt af Konungom och landom; jag beställde mig sångare och sångerskor, och menniskors vällust, allahanda strängaspel;

8. Ma koggusin ennesele ka höbbedat ja kulda, ja mis ial kunningatte ja rikide issi-warrandus on; ma saatsin ennesele laulo-mehhi ja laulo-naesi, ja mis innimeste laste melest wägga armas, ja keiksuggu mängi-riisto.

8. Aš įsigijau sidabro, aukso ir kitų turtų iš karalių ir kraštų; pasirūpinau giesmininkų ir giesmininkių, to, ką mėgsta žmonių sūnūs, ir įvairiausių muzikos instrumentų.

8. ich sammelte mir auch Silber und Gold und von den Königen und Ländern einen Schatz; ich schaffte mir Sänger und Sängerinnen und die Wonne der Menschen, allerlei Saitenspiel;

8. Je me suis aussi amassé de l'argent et de l'or, et les richesses des rois et des provinces; je me suis procuré des chanteurs et des chanteuses, et les délices des hommes, des femmes en grand nombre.

8. Alleguéme también plata y oro, y tesoro preciado de reyes y de provincias. Híceme cantores, y cantoras; y todos los deleites de los hijos de los hombres, sinfonía y sinfonías.

8 Ik vergaderde mij ook zilver en goud, en kleinoden der koningen en der landschappen; ik bestelde mij zangers en zangeressen, en wellustigheden der mensenkinderen, snarenspel, ja, allerlei snarenspel.

8. Zgromadziłem też sobie srebro i złoto, i klejnoty od królów i krain. Sporządziłem też sobie śpiewaków i śpiewaczki, i inne rozkosze synów ludzkich, i muzyczne naczynia rozliczne.

9. Gyűjték magamnak [2†] ezüstöt [3†] és aranyat is, és királyok drágaságait és tartományokat; szerzék magamnak éneklő férfiakat és éneklő asszonyokat, és az emberek fiainak gyönyörűségit, asszonyt és asszonyokat.

8 собрал себе серебра и золота и драгоценностей от царей и областей; завел у себя певцов и певиц и услаждения сынов человеческих – разные музыкальные орудия.

8. Призбірав я собі срібло й золото й скарби з царів і земель; завів у себе сьпіваків і сьпівачок і все, що веселить людей, та всякі музичні прибори.

9. Minä tulin suureksi ja yhä suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.

9. Minä tulin suureksi ja yhä suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.

9. Ja menestyin enäcuin caicki jotca minun edelläni ollet olit Jerusalemis. Wijsaus pysyi myös minun tykönäni.

9 I got for me male-singers and female-singers and the luxuries of the sons of men and a wife and wives. So I was great and increased more than all who were before me in Jerusalem. Also my wisdom remained with me.

9. So I was great, and increased more than all that were before me in Jerusalem: also my wisdom remained with me.

9. Og jeg blev mægtig og tog til fremfor alle dem, som havde været før mig i Jerusalem; ogsaa min Visdom blev hos mig.

9. Och förkofrade mig öfver alla de som för mig varit hade i Jerusalem; blef ock vishet när mig;

9. Ja ma sain suremaks ja üllemaks, kui keik need, kes enne mind Jerusalemmas olnud; minno tarkus jäi mulle ka.

9. Aš tapau didis ir išgarsėjau labiau už visus, prieš mane gyvenusius Jeruzalėje. Mano išmintis taip pat pasiliko su manimi.

9. und nahm zu über alle, die vor mir zu Jerusalem gewesen waren; auch blieb meine Weisheit bei mir;

9. Je me suis agrandi, et je me suis accru plus que tous ceux qui ont été avant moi à Jérusalem; et même ma sagesse est demeurée avec moi.

9. Y fuí magnificado, y aumentado más que todos los que fueron ántes de mí en Jerusalem: además de esto mi sabiduría me perseveró.

9 En ik werd groot, en nam toe, meer dan iemand, die voor mij te Jeruzalem geweest was; ook bleef mijn wijsheid mij bij.

9. A tak stałem się wielkim i możniejszym nad wszystkich, którzy byli przede mną w Jeruzalemie; nadto mądrość moja zostawała przy mnie.

10. És nagygyá levék és megnevekedém mindazok felett, a kik előttem voltak Jeruzsálemben; az én bölcseségem is helyén [4†] volt.

9 И сделался я великим и богатым больше всех, бывших прежде меня в Иерусалиме; и мудрость моя пребыла со мною.

9. Я зробивсь великим і богатим, так що переважив усїх, що бували поперед мене в Ерусалимі, а при всьому тому премудрість моя зоставалась у мене.

10. Enkä minä pidättänyt silmiäni mistään, mitä ne pyysivät, enkä kieltänyt sydämeltäni mitään iloa, sillä minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni.

10. Enkä minä pidättänyt silmiäni mistään, mitä ne pyysivät, enkä kieltänyt sydämeltäni mitään iloa, sillä minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni.

10. Ja caickia mitä minun silmäni toiwoit olen minä heille andanut ja en estänyt minun sydämeldäni yhtän iloa nijn että hän iloidzi caikesta minun työstäni: ja oli minun osan caikista minun töistäni.

10 And whatever my eyes desired I did not keep from them. I did not withhold my heart from any joy. Because my heart rejoiced because of all my labor and this was my portion from all my labor.

10. And whatsoever mine eyes desired I kept not from them, I withheld not my heart from any joy; for my heart rejoiced in all my labour: and this was my portion of all my labour.

10. Og alt, hvad mine Øjne begærede, nægtede jeg dem ikke; jeg forholdt ikke mit Hjerte nogen Glæde; thi mit Hjerte havde Glæde af alt mit Arbejde, og dette var min Del af alt mit Arbejde.

10. Och allt det min ögon önskade, lät jag dem få, och förtog mino hjerta ingen glädje, så att det gladdes af allt mitt arbete. Och det höll jag för min del af allt mitt arbete.

10. Ja keik, mis ial mo silmad tahtsid, ei keelnud ma neile mitte; ei ma keelnud omma süddamele ei mingisuggust römo, sest mo südda römustas keigest mo waewast, ja se olli mo ossa keigest mo waewast.

10. Ko mano akys geidė, nieko joms neatsakiau, nedraudžiau savo širdžiai jokios linksmybės. Mano širdis džiaugėsi mano darbais, ir tai buvo atlyginimas už mano triūsą.

10. und alles, was meine Augen wünschten, das ließ ich ihnen und wehrte meinem Herzen keine Freude, daß es fröhlich war von aller meiner Arbeit; und das hielt ich für mein Teil von aller meiner Arbeit.

10. Enfin, je n'ai rien refusé à mes yeux de tout ce qu'ils ont désiré, et je n'ai épargné aucune joie à mon cœur; car mon cœur s'est réjoui de tout mon travail, et c'est la part que j'ai eue de tout mon travail.

10. No negué a mis ojos ninguna cosa que deseasen; ni aparté a mi corazón de toda alegría; porque mi corazón gozó de todo mi trabajo; y esta fué mi parte de todo mi trabajo.

10 En al wat mijn ogen begeerden, dat onttrok ik hun niet; ik wederhield mijn hart niet van enige blijdschap, maar mijn hart was verblijd vanwege al mijn arbeid; en dit was mijn deel van al mijn arbeid.

10. A wszystkiego, czego pożądały oczy moje, nie zabraniałem im, anim odmawiał sercu memu żadnego wesela; ale serce moje weseliło się ze wszystkiej pracy mojej. A toć był dział mój ze wszystkiej pracy mojej.

11. Valamit kivánnak vala az én szemeim: meg nem fogtam azoktól, meg sem tartóztattam az én szívemet semmi vígasságtól, hanem az én szívem örvendezett minden én munkámmal gyűjtött jókban; mivelhogy ez volt az én részem minden én [5†] munkáimból.

10 Чего бы глаза мои ни пожелали, я не отказывал им, не возбранял сердцу моему никакого веселья, потому что сердце мое радовалось во всех трудах моих, и это было моею долею от всех трудов моих.

10. Чого б нї забажали очі мої, я вволяв їх волю; не уймав мому серцю нїяких радощів; серце бо моє веселилось усїми трудами моїми, й се був мій пай з усїх трудів моїх.

11. Mutta kun minä käänsin huomioni kaikkiin töihin, joita minun käteni olivat tehneet, ja vaivannäköön, jolla olin vaivannut itseäni niitä tehdessäni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eikä ole hyötyä mistään auringon alla.

11. Mutta kun minä käänsin huomioni kaikkiin töihin, joita minun käteni olivat tehneet, ja vaivannäköön, jolla olin vaivannut itseäni niitä tehdessäni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eikä ole hyötyä mistään auringon alla.

11. Mutta cosca minä cadzoin caickia minun töitäni jotca minun käteni tehnet olit: ja waiwa joca minulla ollut oli cadzo se oli caicki turhus ja waiwa ja Auringon alla ei ole mitän muuta.

11 Then I looked on all the works that my hands had worked and on the labor that I had labored to do, and behold, all was vanity and a striving after wind and there was no profit under the sun.

11. Then I looked on all the works that my hands had wrought, and on the labour that I had laboured to do: and, behold, all was vanity and vexation of spirit, and there was no profit under the sun.

11. Og jeg vendte mit Ansigt til alle mine Gerninger, som mine Hænder havde gjort, og til det Arbejde, som jeg med Møje havde gjort: Og se, alt var Forfængelighed og Aandsfortærelse, og der var ingen Fordel under Solen.

11. Men då jag såg på all min verk, som min hand gjort hade, och den mödo, som jag haft hade; si, då var det allt fåfängelighet och jämmer, och intet annat under solene.

11. Ja minna waatsin keige omma teggude peäle, mis minno käed teinud, ja se waewa peäle, mis ma näinud sedda tehhes; siis wata, keik se olli tühhi tö ja waimo närriminne, ja ei olle ühtegi kasso päikesse al.

11. Aš pažiūrėjau į visus savo darbus ir triūsą, ir štai, viskas buvo tuštybė ir vėjo gaudymas; iš to nebuvo jokios naudos po saule.

11. Da ich aber ansah alle meine Werke, die meine Hand gemacht hatte, und die Mühe, die ich gehabt hatte, siehe, da war es alles eitel und Haschen nach dem Wind und kein Gewinn unter der Sonne.

11. Et j'ai considéré tous les ouvrages que mes mains avaient faits, et le travail auquel je m'étais livré pour les faire; et voici, tout est vanité et tourment d'esprit; et il n'y a aucun avantage sous le soleil.

11. Al cabo yo miré todas las obras que habían hecho mis manos, y el trabajo que tomé para hacerlas; y, he aquí, todo vanidad y aflicción de espíritu; y que no hay más debajo del sol.

11 Toen wendde ik mij tot al mijn werken, die mijn handen gemaakt hadden, en tot den arbeid, dien ik werkende gearbeid had; ziet, het was al ijdelheid en kwelling des geestes, en daarin was geen voordeel onder de zon.

11. Lecz gdym się obejrzał na wszystkie sprawy swoje, które czyniły ręce moje, i na prace, którem podejmował pracując: oto wszystko marność, i utrapienie ducha, i niemasz nic pożytecznego pod słoócem.

12. És tekinték minden dolgaimra, melyeket cselekedtek vala az én kezeim, és az én munkámra, mit fáradsággal végeztem vala; és ímé, az mind hiábavalóság és a léleknek gyötrelme, és nincsen annak semmi haszna a nap alatt!

11 И оглянулся я на все дела мои, которые сделали руки мои, и на труд, которым трудился я, делая их : и вот, все – суета и томление духа, и нет от них пользы подсолнцем!

11. Та як поглянув я на все, що мої руки зробили й скільки завдавав я собі клопоту, працюючи, - бачу, що все воно марне, тільки мучить дух, і нїякої з того користї під сонцем.

12. Kun minä käännyin katsomaan viisautta ja mielettömyyttä ja tyhmyyttä — sillä mitä taitaa ihminen, joka tulee kuninkaan jälkeen, muuta kuin tehdä, mitä jo ennen on tehty? —

12. Kun minä käännyin katsomaan viisautta ja mielettömyyttä ja tyhmyyttä - sillä mitä taitaa ihminen, joka tulee kuninkaan jälkeen, muuta kuin tehdä, mitä jo ennen on tehty? -

12. Cosca minä käänsin idzeni cadzoman wijsautta ja hullutta ja tyhmyttä: Sillä cuca on se ihminen joca on tulewa Cuningan jälken jonga he tehnet owat.

12 And I turned myself to behold wisdom and madness and folly. Because what can the man do who comes after the king? Even what has been done long ago.

12. And I turned myself to behold wisdom, and madness, and folly: for what can the man do that cometh after the king? even that which hath been already done.

12. Og jeg vendte mit Ansigt til at betragte Visdom og Galskab og Daarskab; thi hvad vil det Menneske gøre, som kommer efter Kongen: Det, som man allerede har gjort

12. Då vände jag mig till att se vishet (och klokhet), galenskap och dårskap; ty hvilken är den menniska, som det göra kan efter Konungenom, den henne gjort hafver?

12. Ja ma pörasin ennast, et ma piddin waatma tarkust ja hullud ja halbid asjad ; (sest mis wöttab se innimenne tehha, kes pärrast sedda kunningast tulleb? sedda, mis teised jo enne teinud.)

12. Aš gręžiausi ieškoti skirtumo tarp išminties, kvailystės ir beprotybės. Ką darys žmogus, kuris gyvens po karaliaus? Tai, kas jau yra padaryta.

12. Da wandte ich mich, zu sehen die Weisheit und die Tollheit und Torheit. Denn wer weiß, was der für ein Mensch werden wird nach dem König, den sie schon bereit gemacht haben?

12. Puis je me suis mis à considérer et la sagesse et la sottise et la folie. (Car que fera l'homme qui viendra après le roi? Ce qui s'est déjà fait.)

12. Después yo torné a mirar para ver la sabiduría, y los desvaríos, y la insensatez: (porque, ¿qué hombre hay que pueda seguir al rey en lo que ya hicieron?)

12 Daarna wendde ik mij, om te zien wijsheid, ook onzinnigheden en dwaasheid; want hoe zou een mens, die den koning nakomen zal, doen hetgeen alrede gedaan is?

12. Przetoż obróciłem się do tego, abym się przypatrywał mądrośći, i szaleóstwu, i głupstwu; (bo cóżby człowiek czynił ten, który nastanie po królu? to, co już inni czynili.)

13. Azért fordulék én, hogy lássak bölcseséget és [6†] bolondságot és esztelenséget, az az hogy mit cselekesznek az emberek, a kik a király után következnek: azt, a mit régen cselekedtek.

12 И обратился я, чтобы взглянуть на мудрость и безумие и глупость: ибо что можетсделать человек после царя сверх того , что уже сделано?

12. І завзявсь я міркувати, що воно премудрість і що таке воно дурнота та без'ум; (Що вдїє той, що по царі постане? Вже з давен воно зроблено.)

13. niin minä näin, että viisaus on hyödyllisempi tyhmyyttä, niinkuin valo on pimeyttä hyödyllisempi.

13. niin minä näin, että viisaus on hyödyllisempi tyhmyyttä, niinkuin valo on pimeyttä hyödyllisempi.

13. Silloin minä näin wijsauden woittawan hulluden nijncuin walkeus woitta pimeyden.

13 Then I saw that wisdom excels folly as far as light excels darkness.

13. Then I saw that wisdom excelleth folly, as far as light excelleth darkness.

13. Da saa jeg, at Visdom har For trin for Daarskab, som Lyset har Fortrin for Mørket.

13. Då såg jag, att visheten öfvergick dårskapen, såsom ljuset mörkret;

13. Ja minna näggin, et tarkusse jures eñam kasso on, kui halbi asja jures, nenda kui ennam kasso walgussest, kui pimmedussest on.

13. Pamačiau, kad išmintis yra vertingesnė už kvailystę tiek, kiek šviesa už tamsą.

13. Da ich aber sah, daß die Weisheit die Torheit übertraf wie das Licht die Finsternis;

13. Et j'ai vu que la sagesse a de l'avantage sur la folie, comme la lumière a de l'avantage sur les ténèbres.

13. Y yo ví que la sabiduría sobrepuja a la insensatez, como la luz a las tinieblas.

13 Toen zag ik, dat de wijsheid uitnemendheid heeft boven de dwaasheid, gelijk het licht uitnemendheid heeft boven de duisternis.

13. I obaczyłem, iż jest pożyteczniejsza mądrość niżeli głupstwo, tak jako jest pożyteczniejsza światłość, niżeli ciemność.

14. És látám, hogy hasznosb a bölcseség a bolondságnál, miképen hasznosb a világosság a setétségnél.

13 И увидел я, что преимущество мудрости перед глупостью такое же, как преимущество света перед тьмою:

13. І я побачив, що мудрість бере гору над дурнотою, як сьвітло над темрявою:

14. Viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.

14. Viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.

14. Nijn että wijsalla owat silmät pääsä: waan tyhmä waelda pimeydes: ja ymmärsin heillä olewan yhtäläisen menon.

14 The wise man's eyes are in his head and the fool walks in darkness. And yet I perceived that one event happens to them all.

14. The wise man's eyes are in his head; but the fool walketh in darkness: and I myself perceived also that one event happeneth to them all.

14. Den vise har Øjne i sit Hoved, men Daaren vandrer i Mørket; og jeg fornam ogsaa, at hvad der hændes den ene, hændes dem alle.

14. Så att den vise hafver sin ögon i hufvudet, men de dårar gå i mörkret; och märkte dock, att dem ena går som dem andra.

14. Targa innimesse silmad on temma peas; agga kes halp, se käib pim̃edusses; ja miña tundsin ka, et se, mis ühhele juhtub, neile keikile juhtub.

14. Išmintingas turi akis, o kvailys vaikščioja tamsoje. Taip pat supratau, kad abiejų laukia toks pat likimas.

14. daß dem Weisen seine Augen im Haupt stehen, aber die Narren in der Finsternis gehen; und merkte doch, daß es einem geht wie dem andern.

14. Le sage a ses yeux dans sa tête, et l'insensé marche dans les ténèbres; mais j'ai reconnu aussi qu'un même accident leur arrive à tous.

14. El sabio tiene sus ojos en su cabeza: mas el insensato anda en tinieblas. Y entendí también yo, que un mismo suceso sucederá al uno y al otro.

14 De ogen des wijzen zijn in zijn hoofd, maar de zot wandelt in de duisternis. Toen bemerkte ik ook, dat enerlei geval hun allen bejegent.

14. Mądry ma oczy w głowie swej, ale głupi w ciemnościach chodzi; a wszakżem poznał, że jednakie przygody na wszystkich przychdzą.

15. A bölcsnek szemei vannak a fejében; a bolond pedig setétben jár; de ugyan én megismerém, hogy ugyanazon egy végök lesz [7†] mindezeknek.

14 у мудрого глаза его – в голове его, а глупый ходит во тьме; но узнал я, что одна участь постигает их всех.

14. У мудрого очі в голові, а дурний ходить потемки; та пізнав я й те, що суджено долю однаку й сьому й тому.

15. Ja minä sanoin sydämessäni: Se, mikä kohtaa tyhmää, kohtaa minuakin; miksi olen sitten niin tuiki viisaaksi tullut? Ja minä sanoin sydämessäni: Tämäkin on turhuutta.

15. Ja minä sanoin sydämessäni: Se, mikä kohtaa tyhmää, kohtaa minuakin; miksi olen sitten niin tuiki viisaaksi tullut? Ja minä sanoin sydämessäni: Tämäkin on turhuutta.

15. Silloin minä ajattelin sydämesäni että hulluin käy nijncuin minungin: mixist minä olen wijsautta edzinyt? Silloin minä ajattelin sydämesäni että se on myös turha.

15 Then I said in my heart, As it happens to the fool, so it will happen even to me and why then was I more wise? Then I said in my heart that this also is vanity.

15. Then said I in my heart, As it happeneth to the fool, so it happeneth even to me; and why was I then more wise? Then I said in my heart, that this also is vanity.

15. Da sagde jeg i mit Hjerte: Som det hændes Daaren, saa vil det og hændes mig, og hvorfor har jeg da været saa oversættes viis? Og jeg sagde i mit Hjerte: Saadant er ogsaa Forfængelighed.

15. Då tänkte jag i mitt hjerta: Medan dem galnom går såsom mig, hvarföre hafver jag då farit efter vishet? Då tänkte jag i mitt hjerta, att sådant är ock fåfängelighet.

15. Ja ma mötlesin ommas süddames: Ka minnule juhtub sesamma, mis halbile juhtub; ja mispärrast ollen minna siis targemaks sanud, kui muud teised ? siis mötlesin ma ommas süddames, et ka se tühhi tö on.

15. Tada tariau širdyje: ‘‘Jei kvailio likimas yra toks pat kaip mano, tai kodėl aš siekiu išminties?’‘ Supratau, kad ir tai yra tuštybė.

15. Da dachte ich in meinem Herzen: Weil es denn mir geht wie dem Narren, warum habe ich denn nach Weisheit getrachtet? Da dachte ich in meinem Herzen, daß solches auch eitel sei.

15. Et j'ai dit en mon cœur: Il m'arrivera comme à l'insensé. Pourquoi donc ai-je été plus sage? Et j'ai dit en mon cœur, que cela aussi est une vanité.

15. Y yo dije en mi corazón: Como sucederá al insensato, me sucederá también a mí: ¿para qué pues he trabajado hasta ahora por hacerme más sabio? Y dije en mi corazón, que también esto era vanidad.

15 Dies zeide ik in mijn hart: Gelijk het den dwaze bejegent, zal het ook mijzelven bejegenen; waarom heb ik dan toen meer naar wijsheid gestaan? Toen sprak ik in mijn hart, dat ook hetzelve ijdelheid was.

15. Dlategom rzekł w sercu mojem: Mali mi się tak dziać, jako się głupiemu dzieje, przeczżem go ja tedy mądrośćią przeszedł? Przetożem rzekł w sercu mojem: I toć jest marność.

16. Annakokáért mondám az én elmémben: bolondnak állapotja szerint lesz az én [8†] állapotom is, miért valék tehát én is bölcsebb? és mondék az én elmémben: ez is hiábavalóság!

15 И сказал я в сердце моем: „и меня постигнет та же участь, как и глупого: к чему же ясделался очень мудрым?" И сказал я в сердце моем, что иэто – суета;

15. І кажу сам собі; доля дурного, се й моя доля. Про що ж менї було добиватись мудростї? І мусїв сказати сам собі: І се марнота!

16. Sillä ei jää viisaasta, niinkuin ei tyhmästäkään, ikuista muistoa, kun kerran tulevina päivinä kaikki unhotetaan; ja eikö kuole viisas niinkuin tyhmäkin?

16. Sillä ei jää viisaasta, niinkuin ei tyhmästäkään, ikuista muistoa, kun kerran tulevina päivinä kaikki unhotetaan; ja eikö kuole viisas niinkuin tyhmäkin?

16. Sillä ei wijsas ole ijancaickisesa muistosa enäcuin tyhmäkän ja tulewaiset päiwät unhottawat caicki: ja nijncuin wijsas cuole nijn hullu myös cuole.

16 Because of the wise man, even as of the fool, there is no everlasting remembrance, seeing that in the days to come all will have been long forgotten. And how the wise man dies even as the fool!

16. For there is no remembrance of the wise more than of the fool for ever; seeing that which now is in the days to come shall all be forgotten. And how dieth the wise man? as the fool.

16. Thi hverken den vises eller Daarens Ihukommelse vil vare evindelig; efterdi det alt sammen i de kommende Dage forlængst vil være glemt; og mon ikke den vise dør lige saa vel som Daaren!

16. Ty man tänker icke på den visa evinnerliga, såsom icke heller på den galna; och de tillkommande dagar förgäta allt; och såsom den vise dör, så ock den galne.

16. Sest targast ep olle ennam mällestust, kui halbist, ei iggaweste; sest et tullewal aial se keik jo on ärraunnustud; ja kuida peab tark nendasammoti surrema, kui halp?

16. Išmintingo, kaip ir kvailio, neatsimins ateityje; tai, kas yra dabar, užmirš būsiančios kartos. Išmintingas miršta lygiai taip pat, kaip kvailys.

16. Denn man gedenkt des Weisen nicht immerdar, ebenso wenig wie des Narren, und die künftigen Tage vergessen alles; und wie der Narr stirbt, also auch der Weise.

16. La mémoire du sage ne sera pas plus éternelle que celle de l'insensé; puisque, dans les jours à venir, tout sera depuis longtemps oublié. Comment le sage meurt-il de même que l'insensé?

16. Porque ni del sabio, ni del insensato, habrá memoria para siempre; porque en viniendo dias ya todo será olvidado; y también morirá el sabio, como el insensato.

16 Want er zal in eeuwigheid niet meer gedachtenis van een wijze, dan van een dwaas zijn; aangezien hetgeen nu is, in de toekomende dagen altemaal vergeten wordt; en hoe sterft de wijze met den zot?

16. Albowiem nie na wieki będzie pamiątki mądrego i głupiego, dlatego, iż to, co teraz jest, we dni przyszłe wszystkiego zapomną; a jako umiera mądry, tak i głupi.

17. Mert nem lesz emlékezete sem a bölcsnek, sem a bolondnak mindörökké; mivelhogy a következendő időkben már mind elfelejtetnek: és miképen meghal a bölcs, azonképen meghal a bolond is.

16 потому что мудрого не будут помнить вечно, как и глупого; в грядущие дни все будет забыто, и увы! мудрый умирает наравне с глупым.

16. Мудрого не будуть споминати вічно, так само як і дурного; в будущинї все забудесь, - і, о горе! мудрий вмірає так само, як і дурний.

17. Niin minä kyllästyin elämään, sillä minusta oli pahaa se, mikä tapahtuu auringon alla, koskapa kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

17. Niin minä kyllästyin elämään, sillä minusta oli pahaa se, mikä tapahtuu auringon alla, koskapa kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

17. Sentähden minä suutuin elämään: sillä caicki olit minun mielestäni pahat jotca owat Auringon alla olit turhat ja työlät.

17 So I hated life, because the work that is worked under the sun was grievous to me. Because all is vanity and a striving after wind.

17. Therefore I hated life; because the work that is wrought under the sun is grievous unto me: for all is vanity and vexation of spirit.

17. Og jeg hadede Livet; thi den Gerning, som sker under Solen, mishagede mig; thi alt er Forfængelighed og Aandsfortærelse.

17. Derföre leddes mig lefva; ty det behagade mig illa allt det under solene sker, att det så allstings fåfängeligit och mödosamt är.

17. Siis wihkasin ma sedda ello, sest se tö olli pahha mo melest, mis tehhakse päikesse al; sest se on keik tühhi tö, ja waimo närriminne.

17. Aš ėmiau nekęsti gyvenimo; man nepatiko, kas darosi po saule, nes viskas tuštybė ir vėjo gaudymas.

17. Darum verdroß mich zu leben; denn es gefiel mir übel, was unter der Sonne geschieht, daß alles eitel ist und Haschen nach dem Wind.

17. Et j'ai haï cette vie; car les choses qui se font sous le soleil m'ont déplu; car tout est vanité et tourment d'esprit.

17. Y aborrecí la vida; porque toda obra que se hacía debajo del sol, me era fastidiosa; porque todo era vanidad y aflicción de espíritu.

17 Daarom haatte ik dit leven, want dit werk dacht mij kwaad, dat onder de zon geschiedt; want het is al ijdelheid en kwelling des geestes.

17. Przetoż mi żywot omierzł; bo mi się nie podoba żadna rzecz, która się dzieje pod słoócem; albowiem wszystkie są marnością, i utrapieniem ducha.

18. Azért gyűlöltem az életet; mert gonosznak látszék nékem a dolog, a mi történik a nap alatt; mert mindez hiábavalóság, és a léleknek gyötrelme!

17 И возненавидел я жизнь, потому что противны стали мне дела, которые делаются подсолнцем; ибо все – суета и томление духа!

17. І зробилось менї життє ненавидним, і огидло менї все, що дїється під сонцем; бо все воно марнота й утома духа.

18. Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.

18. Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.

18. JA minä suutuin caickijn minun töihini jotca minulla olit Auringon alla että minun sen jälkentulewaisille ihmisille jättämän pitä.

18 And I hated all my labor in which I labored under the sun, seeing that I must leave it to the man who will be after me.

18. Yea, I hated all my labour which I had taken under the sun: because I should leave it unto the man that shall be after me.

18. Og jeg hadede alt mit Arbejde, som jeg har arbejdet paa under Solen, at jeg skulde efterlade det til det Menneske, som skal være efter mig.

18. Och mig leddes vid allt mitt arbete som jag under solene hade, att jag måste lefva det ene mennisko, som efter mig komma skulle;

18. Ja ma wihkasin keik omma waewa, mis minna päikesse al ollin näinud; et ma piddin sedda selle iñimessele jätma, kes pärrast mind tulleb.

18. Aš ėmiau nekęsti viso savo triūso šioje žemėje, nes turėsiu viską palikti žmogui, kuris bus po manęs.

18. Und mich verdroß alle meine Arbeit, die ich unter der Sonne hatte, daß ich dieselbe einem Menschen lassen müßte, der nach mir sein sollte.

18. Et j'ai haï tout le travail que j'ai fait sous le soleil; parce que je le laisserai à l'homme qui sera après moi.

18. Y yo aborrecí todo mi trabajo, en que trabajé debajo del sol: el cual dejaré a otro, que vendrá después de mí.

18 Ik haatte ook al mijn arbeid, dien ik bearbeid had onder de zon, dat ik dien zou achterlaten aan een mens, die na mij wezen zal.

18. Nawet omierzła mi i wszystka praca moja, którąm podejmował pod słoócem, przeto, że ją zostawić muszę człowiekowi, który nastanie po mnie.

19. Gyűlöltem én minden munkámat is, [9†] melyet munkálkodom a nap alatt; mivelhogy el kell hagynom azt oly embernek, a ki én utánam lesz.

18 И возненавидел я весь труд мой, которым трудился под солнцем, потому что должен оставить его человеку, который будет после меня.

18. І зненавидїв я всю працю мою, що працював під сонцем; бо маю все те зіставити другому, хто постане по менї.

19. Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.

19. Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.

19. Sillä cuca tietä jos hän wijsas eli tyhmä on ja pitä cuitengin hallidzeman caickia minun töitäni jotca minä Auringon alla wijsast tehnyt olen: joca myös on turha.

19 And who knows whether he will be a wise man or a fool? Yet he will have rule over all my labor in which I have labored and in which I have shown myself wise under the sun. This also is vanity.

19. And who knoweth whether he shall be a wise man or a fool? yet shall he have rule over all my labour wherein I have laboured, and wherein I have shewed myself wise under the sun. This is also vanity.

19. Og hvo ved, om han bliver en viis eller en Daare? og han skal dog herske over alt mit Arbejde, som jeg har arbejdet paa, og hvori jeg har været viis under Solen; ogsaa dette er Forfængelighed.

19. Ty ho vet, om han skall varda vis eller galen; och skall dock råda öfver allt mitt arbete, det jag hafver visliga gjort under solen. Det är ock fåfängelighet.

19. Agga kes teab, kas temma tark, ehk halp on, ja sel peab melewald ollema keik minno waewa ülle, mis ma näinud, ja mis ma targaste teinud päikesse al? ka se on tühhi tö.

19. Kas žino, ar jis bus išmintingas, ar kvailys? Jis valdys visa, ką sukroviau savo darbu, naudodamasis savo išmintimi po saule. Ir tai yra tuštybė.

19. Denn wer weiß, ob er weise oder toll sein wird? und soll doch herrschen in aller meiner Arbeit, die ich weislich getan habe unter der Sonne. Das ist auch eitel.

19. Et qui sait s'il sera sage ou insensé? Cependant, il sera maître de tout le travail auquel je me suis livré, et de ce que j'ai fait avec sagesse sous le soleil. Cela aussi est une vanité.

19. ¿Y quién sabe si será sabio, o insensato, el que se enseñoreará en todo mi trabajo, en que ya trabajé, y en que me hice sabio debajo del sol? Esto también es vanidad.

19 Want wie weet, of hij wijs zal zijn, of dwaas? Evenwel zal hij heersen over al mijn arbeid, dien ik bearbeid heb en dien ik wijselijk beleid heb onder de zon. Dat is ook ijdelheid.

19. A kto wie, będzieli mądrym, czyli głupim? a wszakże będzie panował nad wszystką pracą moją, którąm prowadził, i w którejm był mądry pod słoócem. Aleć i to marność.

20. És ki tudja, ha bölcs lesz-é vagy bolond? és mégis uralkodik minden munkámon, a mit cselekedtem és bölcsen szerzettem a nap alatt! Ez is hiábavalóság!

19 И кто знает: мудрый ли будет он, или глупый? А он будет распоряжаться всем трудом моим, которым я трудился и которым показал себя мудрым под солнцем. И это – суета!

19. А хто знає, чи він буде мудрий, чи дурний? Однакже він буде панувати над тим усїм, що я трудом здобував, та показав себе мудрим під сонцем. І ось - марнота!

20. Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla.

20. Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla.

20. Jongatähden minä käänsin minun sydämeni caikista minun töistäni cuin minä Auringon alla tein.

20 Therefore I turned around to cause my heart to despair concerning all the labor in which I had labored under the sun.

20. Therefore I went about to cause my heart to despair of all the labour which I took under the sun.

20. Da vendte jeg mig om for at lade mit Hjerte fortvivle over alt det Arbejde, som jeg havde arbejdet paa under Solen.

20. Derföre vände jag mig, att mitt hjerta skulle aflåta af allo arbete, som jag gjorde under solene.

20. Sepärrast pöörsin ma ennast, et ma piddin tüddimust saatma omma süddamele keige se waewa pärrast, mis ma ollin näinud päikesse al.

20. Gailėjausi įdėjęs tiek triūso po saule.

20. Darum wandte ich mich, daß mein Herz abließe von aller Arbeit, die ich tat unter der Sonne.

20. C'est pourquoi je me suis mis à n'espérer plus rien de tout le travail auquel je m'étais livré sous le soleil.

20. Y yo me torné para desesperar mi corazón, por todo el trabajo en que trabajé, y en que me hice sabio debajo del sol.

20 Daarom keerde ik mij om, om mijn hart te doen wanhopen over al den arbeid, dien ik bearbeid heb onder de zon.

20. I przypadłem na to, abym zwątpił w sercu mojem o wszystkiej pracy, którąm się mądrze bawił pod słoócem.

21. Annakokáért elfordulék én, megfogván reménységtől az én szívemet minden munkám felől, melylyel munkálódtam a nap alatt.

20 И обратился я, чтобы внушить сердцу моему отречьсяот всего труда, которым я трудился под солнцем,

20. І я одвернувся й вговорював моє серце, відречись усього, над чим працював під сонцем;

21. Sillä niin on: ihmisen, joka on vaivaa nähnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, täytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siitä vaivaa nähnyt, hänen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.

21. Sillä niin on: ihmisen, joka on vaivaa nähnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, täytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siitä vaivaa nähnyt, hänen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.

21. Sillä ihmisen (joca työns wijsaudella ymmärryxellä ja toimella tehnyt on) täyty työns toiselle jättä joca sijhen ei mitän tehnyt ole.

21 Because there is a man whose labor is with wisdom and with knowledge and with skillfulness, yet he will leave it to a man who has not labored in it for his portion. This also is vanity and a great evil.

21. For there is a man whose labour is in wisdom, and in knowledge, and in equity; yet to a man that hath not laboured therein shall he leave it for his portion. This also is vanity and a great evil.

21. Thi der er et Menneske, hvis Arbejde er med Visdom og med Kundskab og med Duelighed, og til et Menneske, som ikke har arbejdet derpaa, maa han give det som hans Del; ogsaa dette er Forfængelighed og et stort Onde.

21. Ty en menniska, som sitt arbete med vishet, förnuft och skickelighet gjort hafver, det måste hon låta enom androm till arfs, den deruppå intet arbetat hafver; det är ock fåfängelighet, och en stor olycka.

21. Sest monni innime on, kes waewa näinud tarkussega, ja tundmissega, ja öige wisiga: siiski peab ta sedda jätma teise innimessele, kes seäl kallal ei olle waewa näinud, temma ossaks; ka se on tühhi tö, ja wägga pahha.

21. Žmogus, kuris dirbo išmintingai, protingai ir sėkmingai, turės viską palikti kitam, kuris niekuo neprisidėjo. Tai yra tuštybė ir didelė blogybė.

21. Denn es muß ein Mensch, der seine Arbeit mit Weisheit, Vernunft und Geschicklichkeit getan hat, sie einem andern zum Erbteil lassen, der nicht daran gearbeitet hat. Das ist auch eitel und ein großes Unglück.

21. Car tel homme a travaillé avec sagesse, science et succès, et il laisse tout en partage à un homme qui n'y a point travaillé. Cela aussi est une vanité et un grand mal.

21. Que trabaje el hombre con sabiduría, y con ciencia, y con rectitud, y que haya de dar su hacienda a hombre que nunca trabajó en ello. También esto es vanidad, y gran trabajo.

21 Want er is een mens, wiens arbeid in wijsheid, en in wetenschap, en in geschiktheid is; nochtans zal hij dien overgeven tot zijn deel, aan een mens, die daaraan niet gearbeid heeft. Dit is ook ijdelheid en een groot kwaad.

21. Nie jeden zaiste człowiek pracuje mądrze, i umiejętnie, i sprawiedliwie; a wszakże to innemu, który nie robił na to, za dział zostawi. I toć marność i wielka bieda.

22. Mert van oly ember, a kinek munkája elvégeztetett bölcseséggel, tudománynyal és jó kimenetellel; és oly embernek adja azt örökségül, a ki abban semmit sem munkálkodott. Ez is hiábavalóság és nagy gonosz!

21 потому что иной человек трудится мудро, с знанием и успехом, и должен отдать всечеловеку, не трудившемуся в том, как бы часть его. И это – суета и зло великое!

21. Инший бо працює з розумом, розсудливо й корисно, та й мусить покинути працю свою комусь такому, що не робив нїчого в тому, як коли б воно йому належалось. Се марнота, се річ вельми сумна!

22. Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

22. Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

22. Se on myös turha ja suuri onnettomus: sillä mitä ihminen saa caikesta työstäns ja sydämelisestä surustans joca hänellä on ollut Auringon alla:

22 Because what has a man of all his labor and of the striving of his heart in which he labors under the sun?

22. For what hath man of all his labour, and of the vexation of his heart, wherein he hath laboured under the sun?

22. Thi hvad har dog Mennesket for alt sit Arbejde og for sit Hjertes Stræben; hvormed han har arbejdet under Solen?

22. Ty hvad får menniskan af allt sitt arbete, och hjertans bekymmer, hon hafver under solene;

22. Sest mis on innimessel keigest temma waewast ja temma süddame närrimissest, mis ta waewa näinud päikesse al?

22. Kokia nauda žmogui dirbti ir vargti pasaulyje?

22. Denn was kriegt der Mensch von aller seiner Arbeit und Mühe seines Herzens, die er hat unter der Sonne?

22. Que reste-t-il, en effet, à l'homme de tout son travail, et du tourment de son cœur, de ce dont il se fatigue sous le soleil?

22. Porque ¿qué tiene el hombre por todo su trabajo, y fatiga de su corazón, en que él trabajó debajo del sol?

22 Wat heeft toch die mens van al zijn arbeid, en van de kwellingen zijns harten, dien hij is bearbeidende onder de zon?

22. Bo cóż ma człowiek ze wszystkiej pracy swej, i z usiłowania serca swego, które podejmuje pod słoócem?

23. Mert micsoda marad meg az embernek minden ő munkájából és elméjének nyughatatlan fáradozásából, melylyel ő munkálódott a nap alatt?

22 Ибо что будет иметь человек от всего труда своего и заботы сердца своего, что трудится он под солнцем?

22. Бо що буде чоловікові за всї працї його, що томив себе, й за всю журбу серця свого під сонцем?

23. Ovathan kaikki hänen päivänsä pelkkää tuskaa ja hänen työnsä surua, eikä yölläkään hänen sydämensä saa lepoa. Tämäkin on turhuutta.

23. Ovathan kaikki hänen päivänsä pelkkää tuskaa ja hänen työnsä surua, eikä yölläkään hänen sydämensä saa lepoa. Tämäkin on turhuutta.

23. Waan kiwun mielicarwauden ja murhen caickena elinaicanans nijn ettei hänen sydämens saa yölläkän lepo: se myös on turha.

23 Because all his tasks are but sorrows and his travail is grief, yes, even in the night his heart takes no rest. This also is vanity.

23. For all his days are sorrows, and his travail grief; yea, his heart taketh not rest in the night. This is also vanity.

23. Thi alle hans Dage ere Smerte, og hans Møje er Græmmelse, ogsaa om Natten har hans Hjerte ikke Ro; ogsaa dette er Forfængelighed.

23. Utan sveda, grämelse och sorg, i alla sina lifsdagar; så att ock hennes hjerta icke kan hafva ro om nattena? Det är ock fåfängelighet.

23. Sest keik temma päwad on täis wallo, ja ta waewalinne tö on melepahhandus, ka öse ei magga temma südda: ka se on tühhi tö.

23. Visas jo gyvenimas pilnas vargo, sielvarto ir kančių; net naktį jis neturi poilsio. Tai taip pat tuštybė.

23. Denn alle seine Lebtage hat er Schmerzen mit Grämen und Leid, daß auch sein Herz des Nachts nicht ruht. Das ist auch eitel.

23. Car tous ses jours ne sont que douleurs, et son occupation n'est que chagrin; même la nuit son cœur ne repose point. Cela aussi est une vanité.

23. Porque todos sus dias no son si no dolores, y enojos sus ocupaciones; aun de noche no reposa su corazón. Esto también es vanidad.

23 Want al zijn dagen zijn smarten, en zijn bezigheid is verdriet; zelfs des nachts rust zijn hart niet. Datzelve is ook ijdelheid.

23. Ponieważ wszystkie dni jego są bolesne, a zabawa jego jest frasunek, tak iż i w nocy nie odpoczywa serce jego. I toć jest marność.

24. Holott minden napja bánat, és búsulás az ő foglalatossága, még éjjel is nem nyugodott az ő elméje. Ez is hiábavalóság!

23 Потому что все дни его – скорби, и его труды – беспокойство; даже и ночью сердце его не знает покоя. И это – суета!

23. Щодня він журився й побивався, ба й у ночі не було впокою. Чи ж не марнота се?

24. Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.

24. Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.

24. Eiköst ihmisen ole parembi syödä ja juoda ja tehdä sielullens hywiä päiwiä hänen töisäns? minä näin sen myös olewan Jumalan kädestä.

24 There is nothing better for a man than that he should eat and drink and make his soul enjoy good in his labor. This also I saw, that it is from the hand of God.

24. There is nothing better for a man, than that he should eat and drink, and that he should make his soul enjoy good in his labour. This also I saw, that it was from the hand of God.

24. Det gode staar ikke til Mennesket selv, det at han æder og drikker og lader sin Sjæl se det gode af sit Arbejde; ogsaa dette saa jeg, at det er af Guds Haand.

24. Är då nu menniskone icke bättre äta och dricka, och göra sine själ goda dagar i sitt arbete? Men det såg jag ock, att det kommer af Guds hand.

24. Eks se polle parrem innimessele, et ta sööb ja joob, ja annab omma hingele head nähha omma waewa jures? ka sedda ollen ma näinud, et se on Jummala käest.

24. Žmogui nieko nėra geresnio, kaip valgyti, gerti ir džiaugtis savo darbu. Aš mačiau, kad visa tai ateina iš Dievo rankų.

24. Ist's nun nicht besser dem Menschen, daß er esse und trinke und seine Seele guter Dinge sei in seiner Arbeit? Aber solches sah ich auch, daß es von Gottes Hand kommt.

24. Ne vaut-il pas mieux pour l'homme, manger et boire, et faire jouir son âme du bien-être, au milieu de son travail? J'ai vu aussi que cela vient de la main de Dieu.

24. No hay luego bien para el hombre si no que coma y beba, y que su alma vea el bien de su trabajo. También ví yo, que esto es de la mano de Dios.

24 Is het dan niet goed voor den mens, dat hij ete en drinke, en dat hij zijn ziel het goede doe genieten in zijn arbeid? Ik heb ook gezien, dat zulks van de hand Gods is.

24. Izali nie lepsza człowiekowi, aby jadł i pił, i dobrze uczynił duszy swojej z pracy swojej? alemci widział, że i to z ręki Bożej pochodzi.

25. Nincsen csak e jó is az embernek hatalmában, hogy egyék, igyék, és azt cselekedje, hogy az ő szíve lakozzék gyönyörűséggel az ő munkájából; ezt is láttam én, hogy az Istennek kezében van.

24 Не во власти человека и то благо, чтобы есть и пить и услаждать душу свою от труда своего. Я увидел, что и это – от руки Божией;

24. Не у власті людській і се добро, щоб їсти да пити й насолоджувати душу свою тим, що працею здобув. Я пересьвідчивсь, що й се з руки Божої;

25. — Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua? —

25. - "Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?" -

25. Sillä cuca on iloisemmast syönyt ja hercullisemmast elänyt cuin minä?

25 Because who can eat, or who can have enjoyment, without him?

25. For who can eat, or who else can hasten hereunto, more than I?

25. Thi hvo kunde æde, og hvo kunde skynde sig mere dermad end jeg?

25. Ty ho hafver gladare ätit, och kräseligare lefvat, än jag?

25. Sest kes olleks woinud nenda süa, ja kes olleks ennam joudnud kui minna?

25. Ar kas be Jo gali valgyti ir mėgautis?

25. Denn wer kann fröhlich essen und sich ergötzen ohne ihn?

25. Qui, en effet, a mangé, qui s'est réjoui plus que moi?

25. Porque ¿quién comerá; y quién se curará mejor que yo?

25 (Want wie zou er van eten, of wie zou zich daartoe haasten, meer dan ik zelf?)

25. Albowiem któżby słuszniej miał jeść, i pożywać tego nad mię?

26. Mert kicsoda ehetnék [10†] és élhetne gyönyörűségére rajtam kivül?

25 потому что кто может есть и кто может наслаждаться без Него?

25. Бо хто може їсти і вживати без його ласки?

26. Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

26. Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

26. Sillä sille ihmiselle joca hänelle on otollinen anda hän wijsauden ymmärryxen ja ilon. Waan syndisille anda hän cowan onnen coota ja hakia: Ja se cuitengin annetan hänelle joca on Jumalalle otollinen: sillä se ei ole myös muu cuin wiheljäisys.

26 Because to the man who pleases him God gives wisdom and knowledge and joy, but to the sinner he gives tasks to gather and to heap up, that he may give to him who pleases God. This also is vanity and a striving after wind.

26. For God giveth to a man that is good in his sight wisdom, and knowledge, and joy: but to the sinner he giveth travail, to gather and to heap up, that he may give to him that is good before God. This also is vanity and vexation of spirit.

26. Thi det Menneske, som er velbehageligt for hans Ansigt, giver han Visdom og Kundskab og Glæde; men Synderen giver han den Møje, at sanke og samle for at give det til den, som er velbehagelig for Guds Ansigt; ogsaa dette er Forfængelighed og Aandsfortærelse.

26. Ty den menniska, som honom täck är, gifver han vishet, förnuft och glädje; men syndarenom gifver han olycko, att han församlar och lägger tillhopa, och det varder dock dem gifvet, som Gudi täck är; ty är det ock icke annat än jämmer.

26. Sest ta annab selle innimessele, kes temma melest hea, tarkust ja tundmist, ja römo: agga pattusele annab ta waewalist tööd, et ta kokkopanneb ja koggub, et saaks antud sellele, kes hea on Jummala melest; ka se on tühhi tö, ja waimo närriminne.

26. Žmogui, kuris Jam patinka, Jis suteikia išmintį, pažinimą ir džiaugsmą, bet nusidėjėliui duoda sunkią užduotį rinkti ir kaupti, kad galėtų atiduoti tam, kuris patinka Dievui. Tai taip pat tuštybė ir vėjo gaudymas.

26. Denn dem Menschen, der ihm gefällt, gibt er Weisheit, Vernunft und Freude; aber dem Sünder gibt er Mühe, daß er sammle und häufe, und es doch dem gegeben werde, der Gott gefällt. Darum ist das auch eitel und Haschen nach dem Wind.

26. Car Dieu donne à l'homme qui lui est agréable, la sagesse, la science et la joie; mais il donne au pécheur la tâche de recueillir et d'amasser, afin de donner à celui qui est agréable à Dieu. Cela aussi est une vanité et un tourment d'esprit.

26. Porque al hombre que es bueno delante de Dios, él le dá sabiduría, y ciencia, y alegría: mas al pecador dió ocupación, que allegue, y amontone, para que dé al bueno delante de él. También esto es vanidad y aflicción de espíritu.

26 Want Hij geeft wijsheid, en wetenschap, en vreugde den mens, die goed is voor Zijn aangezicht; maar den zondaar geeft Hij bezigheid om te verzamelen en te vergaderen, opdat Hij het geve dien, die goed is voor Gods aangezicht. Dit is ook ijdelheid en kwelling des geestes.

26. Bo człowiekowi, który mu się podoba, daje mądrość, umiejętność, i wesele; ale grzesznikowi daje frasunek, aby zbierał i zgromadzał, coby zostawił temu, który się podoba Bogu. I toć jest marność, a utrapienie ducha.

27. Mert az embernek, a ki jó az ő szemei előtt, adott Isten bölcseséget és tudományt és örömöt; a bűnösnek pedig adott foglalatosságot az egybegyűjtésre és az egybehordásra, hogy adja annak, a ki jó az Isten előtt. Ez is hiábavalóság és az elmének gyötrelme!

26 Ибо человеку, который добр пред лицем Его, Он дает мудрость и знание и радость; а грешнику дает заботу собирать икопить, чтобы после отдать доброму пред лицем Божиим. И это – суета и томление духа!

26. Тому бо, хто вгоден йому, дає він мудрість і знаттє й радощі; а грішному, щоб запобігав, дбав і до купи збірав, а вкінцї зіставив тому, кого Бог вподобав. Тут знов - марнота й утома духа.