6 luku

Rikkaus on turha, jos ei voi sitä nauttia, ihmisen avuttomuus, kun tulevaisuus on tuntematon.

1. On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:

1. On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:

1. SE on paha jonga minä näin Auringon alla ja on yhteinen ihmisis.

1 There is an evil which I have seen under the sun and it is heavy upon men:

1. There is an evil which I have seen under the sun, and it is common among men:

1. Der er en Ulykke, som jeg saa under Solen, og den er svar over Menneskene:

1. Det är ett ondt ting, som jag såg under solene, och är allmänneligit med menniskorna:

1. Üks önnetus on, mis miña päikese al ollen näinud, ja se on suur innimesse peäl,

1. Pastebėjau kitą blogybę pasaulyje, kuri yra dažna tarp žmonių.

1. Es ist ein Unglück, das ich sah unter der Sonne, und ist gemein bei den Menschen:

1. Il est un mal que j'ai vu sous le soleil, et qui est fréquent parmi les hommes;

1. HAY otro mal que he visto debajo del cielo, y muy común entre los hombres:

1 Er is een kwaad, dat ik gezien heb onder de zon, en het is veel onder de mensen:

1. Jest złe, którem widział pod słoócem, a jest ludziom zwyczajne.

1. Van egy gonosz, a melyet láttam a nap alatt, és nagy baj az az emberen;

1 Есть зло, которое видел я под солнцем, и оно часто бывает между людьми:

1. Ще одно лихо бачив я під сонцем, а його не трохи між людьми:

2. että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.

2. että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.

2. Jolle Jumala on andanut rickautta tawarata ja cunniata ja ei häneldä mitän puutu jota hänen sydämens ano ja ei Jumala anna hänelle cuitengan sitä woima että hän sitä nautita taita mutta toinen ne nautidze se on turha ja paha waiwa.

2 A man to whom God gives riches, wealth and honor, so that he lacks nothing for his soul of all that he desires, yet God does not give him power to eat of it, but an alien eats it. This is vanity and it is an evil disease.

2. A man to whom God hath given riches, wealth, and honour, so that he wanteth nothing for his soul of all that he desireth, yet God giveth him not power to eat thereof, but a stranger eateth it: this is vanity, and it is an evil disease.

2. Naar der er en Mand, hvem Gud giver Rigdom og Gods og Ære, og han fattes intet for sin Sjæl af alt det, som han vil begære, og Gud giver ham ikke Magt til at æde deraf, men en fremmed Mand fortærer det: Da er dette Forfængelighed og en slem Lidelse.

2. En, hvilkom Gud hafver gifvit rikedom, ägodelar och äro, och honom fattas intet, det hans hjerta begärar, och Gud gifver honom dock icke magt till att nyttjat, utan en annar förtärer det; det är fåfängelighet, och en ond plåga.

2. Üks mees, kellele Jummal annud rikkust ja head nosi, ja au, ja kelle hingel ep olnud ühtegi waiak ei ühhestke asjast, mis ta ihhaldas; ja Jummal ei annud temmale melewalda sest süa, waid üks teine woöras peab sedda söma; se on tühhi tö, ja pahha melehaigus.

2. Kai kam Dievas duoda turtų, lobio ir garbės. Jis turi visko, ko siela geidžia, bet jis negali tuo pasinaudoti­svetimas naudojasi tuo. Tai yra tuštybė ir didelė nelaimė.

2. einer, dem Gott Reichtum, Güter und Ehre gegeben hat und mangelt ihm keins, das sein Herz begehrt; und Gott gibt doch ihm nicht Macht, es zu genießen, sondern ein anderer verzehrt es; das ist eitel und ein böses Übel.

2. C'est qu'il y a tel homme à qui Dieu donne des richesses, des biens et des honneurs, et qui ne manque pour son âme de rien de ce qu'il peut souhaiter; mais Dieu ne le laisse pas maître d'en manger, car un étranger le mangera. Cela est une vanité et un mal fâcheux.

2. Hombre, a quien Dios dió riquezas, y hacienda, y honra, y nada le falta de todo lo que su alma desea; y Dios no le dió facultad de comer de ello; ántes los extraños se lo comen: esto vanidad es, y enfermedad trabajosa.

2 Een man, denwelken God gegeven heeft rijkdom, en goederen, en eer; en hij heeft voor zijn ziel aan geen ding gebrek, van alles wat hij begeert; en God geeft hem de macht niet, om daarvan te eten, maar dat een vreemd man dat opeet. Dit is ook ijdelheid en een kwade smart.

2. Gdy któremu człowiekowi Bóg dał bogactwa, i majętność, i sławę, tak że na niczem nie schodzi duszy jego, czegokolwiek żąda, jednak nie daje mu Bóg mocy pożywać tego: ale obcy człowiek pożera je. Toć jest marność i bieda ciężka.

2. Mikor valakinek az Isten ád gazdagságot és kincseket és tisztességet, és semmi nélkül nem szűkölködik, valamit kivánhat lelkének, és az Isten nem engedi néki, hogy éljen azzal, hanem más ember él azzal: ez hiábavalóság és gonosz nyavalya!

2 Бог дает человеку богатство и имущество и славу, и нет для души егонедостатка ни в чем, чего не пожелал бы он; но не дает ему Бог пользоваться этим, а пользуется тем чужой человек: это – суета и тяжкий недуг!

2. Буває такий чоловяга, що Бог дає йому достатки, скарби й честь, та й не знає душа його недостачі в нїчому, чого бажає, та не дав йому Бог розуму, хіснуватись тим, а чужий тим користуєсь; се марнота, се сумна річ!

3. Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.

3. Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.

3. Jos hän sata lasta sijtäis ja hänellä olis nijn pitkä ikä että hän monda wuotta eläis ja ei hänen sieluns taidais tulla tawaroista täytetyxi ja olis ilman haudata hänestä sanon minä: kesken syndynyt on parembi händä:

3 If a man fathers a hundred sons and lives many years so that the days of his years are many, but his soul is not filled with good and moreover he has no burial, I say, that an untimely birth is better than he.

3. If a man beget an hundred children, and live many years, so that the days of his years be many, and his soul be not filled with good, and also that he have no burial; I say, that an untimely birth is better than he.

3. Dersom en Mand avlede hundrede Børn og levede mange Aar, saa hans Aars Dage bleve mange, og hans Sjæl dog ikke mættedes af det gode, og han heller ingen Begravelse fik: Saa siger jeg, at et utidigt Foster er bedre faren end ham.

3. Födde han än hundrade barn, och hade så långt lif, att han i mång år lefde, och hans själ kunde icke mätta sig af ägodelar, och blefve utan graf; om honom säger jag, att en otida född är bättre än han.

3. Kui üks mees peaks sünnitama sadda last , ja ellaks mitto aastat ja paljo aega , mis ta aastade päwad kestnud, ja tem̃a hing ei sanud ellades kül sest warrast, ei ollege tem̃al hauda olnud: siis ütlen minna, et enneaegne lomoke on parrem tedda.

3. Jei žmogui gimtų šimtas vaikų ir jis gyventų daug metų, bet jo siela nepasitenkintų gėrybėmis ir jis neturėtų net kapo, tai negyvas gimęs kūdikis yra laimingesnis už jį.

3. Wenn einer gleich hundert Kinder zeugte und hätte langes Leben, daß er viele Jahre überlebte, und seine Seele sättigte sich des Guten nicht und bliebe ohne Grab, von dem spreche ich, daß eine unzeitige Geburt besser sei denn er.

3. Quand un homme aurait cent enfants, qu'il aurait vécu de nombreuses années, et que les jours de ses années se seraient multipliés; si son âme ne s'est pas rassasiée de bien, et que même il n'ait point de sépulture, je dis qu'un avorton vaut mieux que lui.

3. Si el hombre engendrare cien hijos, y viviere muchos años, y los dias de su edad fueren asaz; si su alma no se hartó del bien, y también careció de sepultura; yo digo que el abortivo es mejor que él.

3 Indien een man honderd kinderen gewon, en vele jaren leefde, zodat de dagen zijner jaren veel waren, doch zijn ziel niet verzadigd werd van het goed, en hij ook geen begrafenis had; ik zeg, dat een misdracht beter is dan hij.

3. Jeźli kto spłodził sto synów, a żyłby wiele lat, i przedłużyłyby się dni lat jego, a jeźliby dusza jego nie była nasycona dobrem, a nie miałby ani pogrzebu: powiadam, że lepszy jest martwy płód, niżeli on.

3. Ha száz gyermeket szül is valaki, és sok esztendeig él, úgy hogy az ő esztendeinek napja sok, de az ő lelke a jóval meg nem elégszik, és [1†] nem lesz temetése néki: azt mondom, hogy jobb annál az idétlen gyermek,

3 Если бы какой человек родил сто детей , и прожил многие годы, и еще умножились дни жизни его, но душа его не наслаждалась бы добром и не было бы ему и погребения, то я сказал бы: выкидыш счастливее его,

3. Коли б у такого чоловіка була цїла сотня дїтей, і він жив лїта многі, - та й ще умножились днї життя його, а як душа його не втїшається добром, та не було б йому й похорону, то я скажу: щасливший над його плод, перед часом народжений;

4. Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.

4. Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.

4. Sillä hän tule turhaan menoon ja hän mene pois pimeydesä ja hänen nimens pimeydellä peitetän.

4 Because it comes in vanity and departs in darkness and the name of it is covered with darkness.

4. For he cometh in with vanity, and departeth in darkness, and his name shall be covered with darkness.

4. Thi dette kom med Forfængelighed og gaar bort i Mørket, og dets Navn bliver skjult i Mørket.

4. Ty han kommer i fåfängelighet, och i mörker far han bort, och hans namn blifver betäckt i mörker.

4. Sest se tulli tühjalt, ja lähhäb pimmedas ärra, ja pimmedussega jääb temma nimmi kaetud.

4. Jis atėjo į tuštybę ir nueina į tamsą; jo vardą uždengia tamsa.

4. Denn in Nichtigkeit kommt sie, und in Finsternis fährt sie dahin, und ihr Name bleibt in Finsternis bedeckt,

4. Car il est venu en vain, et s'en va dans les ténèbres, et son nom est couvert de ténèbres;

4. Porque en vano vino, y a tinieblas va, y con tinieblas será cubierto su nombre.

4 Want met ijdelheid komt zij, en in duisternis gaat zij weg, en met duisternis wordt haar naam bedekt.

4. Bo ten próżno przyszedłszy do ciemności odchodzi, a ciemnościami imię jego okryte bywa.

4. Mert hiábavalóságra jött, setétségben [2†] megy el, és setétséggel fedeztetik be neve,

4 потому что он напрасно пришел и отошел во тьму, и его имя покрыто мраком.

4. Сей бо нагло прийшов та й відійшов у темряву, й не знане імя його;

5. Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.

5. Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.

5. Ei ole hänen Auringosta ilo eikä hänellä ole lepo eli siellä taicka täällä.

5 Moreover it has not seen the sun nor known it, this one has rest rather than the other.

5. Moreover he hath not seen the sun, nor known any thing: this hath more rest than the other.

5. Det hverken saa eller kendte Sol; det har mere Ro end han.

5. Han hafver ingen glädje af solene, och hafver ingen ro, hvarken här eller der.

5. Temma ei ollege päwa näinud egga middagi tunnud; sel on ennam hingamist kui teisel.

5. Jis nematė saulės ir nieko nežino; jam ramiau negu tam,

5. auch hat sie die Sonne nicht gesehen noch gekannt; so hat sie mehr Ruhe denn jener.

5. Il n'a même point vu le soleil; il n'a rien connu; il a plus de repos que l'autre.

5. Aunque no haya visto el sol, ni conocido nada, más reposo tiene este, que aquel.

5 Ook heeft zij de zon niet gezien, noch bekend; zij heeft meer rust, dan hij.

5. Owszem, słoóca nie widział, i nic nie poznaje; a tak odpocznienie lepsze ma, niżeli ów.

5. A napot sem [3†] látta és nem ismerte; tűrhetőbb ennek állapotja, hogynem amannak.

5 Он даже не видел и не знал солнца: ему покойнее, нежели тому.

5. Він навіть не видїв і не знав сонця і він спокійнїйший, нїж той.

6. Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä — eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?

6. Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä - eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?

6. Jos hän eläis caxi tuhatta ajastaica nijn ei hän sijttekän sijhen tydyis eiköst caicki tule yhteen paickan?

6 Yes, though he lives twice a thousand years and yet has seen no good, do not all go to one place?

6. Yea, though he live a thousand years twice told, yet hath he seen no good: do not all go to one place?

6. Ja, dersom han end levede tusinde Aar to Gange og ikke saa det gode, farer dog ikke enhver til et Sted?

6. Om han än lefde i tutusend år, så är han aldrig väl tillfrids. Kommer det icke allt uti ett rum?

6. Ja ehk ta tuhhat aastat ellaks kakskorda, ja ei olle sedda head näinud; eks mitte keik ühte paika ei lähhä?

6. kuris gyventų žemėje du tūkstančius metų, bet nematytų gero; visi eina į tą pačią vietą.

6. Ob er auch zweitausend Jahre lebte, und genösse keines Guten: kommt's nicht alles an einen Ort?

6. Et quand celui-ci aurait vécu deux fois mille ans, sans jouir d'aucun bien, tous ne vont-ils pas en un même lieu?

6. Porque si viviere mil años dos veces, y no gozó del bien; cierto todos van a un lugar.

6 Ja, al leefde hij schoon tweemaal duizend jaren, en het goede niet zag; gaan zij niet allen naar een plaats?

6. A choćby też żył przez dwa tysiące lat, a dobregoby nie użył, azaż do jednego miejsca wszyscy nie idą?

6. Hogyha kétezer esztendőt élt volna is, és a jóval nem élt: avagy nem ugyanazon egy helyre [4†] megy-é minden?

6 А тот, хотя бы прожил две тысячи лет и не наслаждался добром, не все ли пойдет в одно место?

6. А той, хоч би прожив дві тисячі років, не веселившись добром своїм, - хиба ж не все пійде в однакове місце?

7. Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.

7. Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.

7. JOcaidzella ihmisellä on määrätty työ mutta sydän ei taida tytyä sijhen:

7 All the labor of man is for his mouth and yet the appetite is not filled.

7. All the labour of man is for his mouth, and yet the appetite is not filled.

7. Alt Menneskets Arbejde er for hans Mund; men Sjælen kan dog ikke fyldes.

7. Hvarjo och ene mennisko är arbete pålagdt, efter hennes mått; men hjertat kan icke blifva dervid.

7. Keik innimesse waew on ta su tarwis; eks siis ka se hing peaks täis sama?

7. Žmogus dirba dėl savo burnos, bet jo siela nepasitenkina.

7. Alle Arbeit des Menschen ist für seinen Mund; aber doch wird die Seele nicht davon satt.

7. Tout le travail de l'homme est pour sa bouche, et toutefois son désir n'est jamais assouvi.

7. Todo el trabajo del hombre es para su boca, y con todo eso, su deseo no se harta.

7 Al de arbeid des mensen is voor zijn mond; en nochtans wordt de begeerlijkheid niet vervuld.

7. Wszystka praca człowiecza jest dla gęby jego, a wszakże dusza jego nie może się nasycić.

7. Az embernek minden munkája szájáért van; mindazáltal az ő kívánsága be nem telik.

7 Все труды человека – для рта его, а душа его не насыщается.

7. Вся праця в людини - для її рота, а душа її не насичуєсь.

8. Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?

8. Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?

8. Sillä mitä taita wijsas enä toimitta cuin tyhmäkän? mitä köyhä aicoi että hän olis eläwitten seas.

8 Because what advantage has the wise man more than the fool? What has the poor man, who knows how to walk before the living?

8. For what hath the wise more than the fool? what hath the poor, that knoweth to walk before the living?

8. Thi hvad Fortrin har den vise fremfor Daarren hvad har den fattige, som forstaar at vandre for de levende?

8. Ty hvad uträttar en vis mer än en dåre? Hvad tager sig den fattige före, att han vill vara ibland de lefvande?

8. Sest mis olleks targal ennam kasso, kui halbil? mis willetsal olleks ennam , kes teab, kuida ta peab ellama ellawatte ees?

8. Kuo išmintingasis pranašesnis už kvailį? Kokia nauda beturčiui, kuris žino, kaip gyventi?

8. Denn was hat ein Weiser mehr als ein Narr? Was hilft's den Armen, daß er weiß zu wandeln vor den Lebendigen?

8. Car quel avantage le sage a-t-il sur l'insensé? Quel avantage a l'affligé qui sait se conduire parmi les vivants?

8. Porque ¿qué más tiene el sabio que el insensato? ¿Qué más tiene el pobre que supo caminar entre los vivos?

8 Want wat heeft de wijze meer dan de zot? Wat heeft de arme meer, die voor de levenden weet te wandelen?

8. Albowiem co ma więcej mądry nad głupiego? albo co ma więcej ubogi, który sobie umie poczynać między ludźmi?

8. Mert miben különbözik a bölcs a bolondtól, és miben a szegény, a ki az élők előtt járni tud?

8 Какое же преимущество мудрого перед глупым, какое – бедняка, умеющего ходить перед живущими?

8. Чим же переважує розумний дурного? або такий тихий, що вміє обходитись із людьми?

9. Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

9. Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

9. Parembi on nautita tawaroita jotca käsillä owat cuin pyrkiä toisten perän se on myös turha ja wiheljäisys.

9 Better is the sight of the eyes than the wandering of the desire. This also is vanity and a striving after wind.

9. Better is the sight of the eyes than the wandering of the desire: this is also vanity and vexation of spirit.

9. Bedre er, hvad man ser for øjnene, end Sjælens Begær; ogsaa dette er Forfængelighed og Aandsfortærelse.

9. Det är bättre att bruka de ägodelar, som för handene äro, än fara efter andra; det är ock fåfängelighet och jämmer.

9. Parrem on, mis silma ees näikse, kui se, mis peäle himmo langeb: se on ka tühhi tö, ja waimo närriminne.

9. Geriau matyti akimis negu mintimis klajoti; tai taip pat tuštybė ir vėjo gaudymas.

9. Es ist besser, das gegenwärtige Gut gebrauchen, denn nach anderm gedenken. Das ist auch Eitelkeit und Haschen nach Wind.

9. Il vaut mieux voir de ses yeux, que d'avoir des désirs vagues. Cela aussi est une vanité et un tourment d'esprit.

9. Mas vale vista de ojos, que deseo que pasa; y también esto es vanidad, y aflicción de espíritu.

9 Beter is het aanzien der ogen, dan het wandelen der begeerlijkheid. Dit is ook ijdelheid en kwelling des geestes.

9. Lepiej jest co oczyma widzieć, niżeli tego żądać; aleć i to marność i utrapienie ducha.

9. Jobb, a mit ember szemmel lát, hogynem a lélek kivánsága; ez is hiábavalóság és a léleknek gyötrelme!

9 Лучше видеть глазами, нежели бродить душею. И это – также суета и томление духа!

9. Однакже лучше бачити перед очима, нїж тільки жадати. І тут марнота та й утома духа.

10. Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.

10. Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.

10. Mikäst on waicka joku corkiast ylistetty on nijn hän cuitengin tietän ihmisexi ja ei hän taida woimallisemman cansa rijdellä:

10 Whatever has been, the name of it was given long ago and it is known that he (is) man. Neither can he contend with him who is mightier than he.

10. That which hath been is named already, and it is known that it is man: neither may he contend with him that is mightier than he.

10. Hvad en er hans Navn er allerede nævnt, og det er vitterligt, at han er et Menneske; og han kan ikke trætte med den, som er ham for mægtig.

10. Hvad äret? Fastän en högt berömder är, så vet man dock, att han är en menniska, och kan icke träta med det som honom for mägtig är.

10. Mis sest on , et kegi olnud, et temma nimmi jo kuius olnud, ommeti on teäda, et temma innimenne on, ja ei woi sellega mitte kohtos käia, kes wäggewam tedda.

10. Visa, kas yra, jau pavadinta ir žinoma, kad tai yra žmogus. Jis negali varžytis su stipresniu už save.

10. Was da ist, des Name ist zuvor genannt, und es ist bestimmt, was ein Mensch sein wird; und er kann nicht hadern mit dem, der ihm zu mächtig ist.

10. Ce qui existe a déjà été appelé par son nom; et l'on sait que celui qui est homme, ne peut contester avec celui qui est plus fort que lui.

10. El que es, ya su nombre ha sido nombrado, y se sabe, que es hombre; y que no podrá contender con el que es más fuerte que él.

10 Wat ook iemand zij, alrede is zijn naam genoemd, en het is bekend, dat hij een mens is; en dat hij niet kan rechten met dien, die sterker is dan hij.

10. Czemkolwiek kto jest, już tak nazwano imię jego; i wiadomo było, że człowiekiem być miał, i że się nie może sądzić z mocniejszym nad się.

10. Valami van, régen ráadatott nevezete, és bizonyos dolog, hogy mi lesz az ember, és nem [5†] perlekedhetik azzal, a ki hatalmasb nálánál.

10 Что существует, тому уже наречено имя, и известно, что это – человек, и что он не может препираться с тем, кто сильнее его.

10. Що є на сьвітї, тому дано імя, й знають, що се - чоловік та й що годї йому правуватись із дужчим.

11. Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?

11. Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?

11. Sillä monda asiata on jotca turhuden enändäwät mitä sijs ihmisen sijtä enä on.

11 Because there are many things that increase vanity, what is man the better?

11. Seeing there be many things that increase vanity, what is man the better?

11. Thi der er mange Ting, de foraarsage megen Forfængelighed; hvad Fordel har et Menneske deraf?

11. Ty fåfängeligheten är alltör mycken. Hvad hafver en menniska mer deraf?

11. Sest paljo sanno on, mis tühja tööd kaswatawad; mis kasso on innimessel sest ?

11. Daug dalykų, nuo kurių gausėja tuštybės. Kokia nauda iš to žmogui?

11. Denn es ist des eitlen Dinges zuviel; was hat ein Mensch davon?

11. Quand on a beaucoup, on a beaucoup de vanité. Quel avantage en a l'homme?

11. Ciertamente las muchas palabras multiplican la vanidad. ¿Qué más tiene el hombre?

11 Voorwaar, er zijn veel dingen, die de ijdelheid vermeerderen; wat heeft de mens te meer daarvan?

11. Ponieważ tedy wiele rzeczy jest, które rozmnażają marność, cóż z nich za pożytek ma człowiek?

11. Mert van sok beszéd, a mely a hiábavalóságot szaporítja; és mi haszna van az embernek abban?

11 Много таких вещей, которые умножают суету: что же для человека лучше?

11. Багато таких річей, що прибільшують марноту; та що лучше чоловікові?

12 Because who knows what is good for man in life, all the days of his vain life which he spends as a shadow? For who can tell a man what will be after him under the sun?

12. For who knoweth what is good for man in this life, all the days of his vain life which he spendeth as a shadow? for who can tell a man what shall be after him under the sun?

12. Thi hvo ved, hvad der er godt for Mennesket i dette Liv, i hans Forfængeligheds Livsdages Tal, hvilke han tilbringer som en Skygge? thi hvo vil kundgøre et Menneske, hvad der skal ske efter ham under Solen?

12. Sest kes teab, mis innimessele hea on siin ellus, temma tühja ello ürrikeste päwade sees, mis temma ellab, kui warri? sest kes annab innimessele teäda, mis temma järrele peab sündima päikese al?

12. Kas žino, kas žmogui gyvenime naudinga per visas jo gyvenimo dienas, kurios prabėga kaip šešėlis? Kas gali pasakyti, kas bus pasaulyje po jo?

12. Car qui sait ce qui est bon pour l'homme dans la vie, pendant les jours de la vie de sa vanité, qu'il passe comme une ombre? Et qui peut dire à un homme ce qui sera après lui sous le soleil?

12. Porque ¿quién sabe cual es el bien del hombre en la vida todos los dias de la vida de su vanidad, que los pasa como sombra? Porque ¿quién enseñará al hombre que será después de él debajo del sol?

12 Want wie weet, wat goed is voor den mens in dit leven, gedurende het getal der dagen van het leven zijner ijdelheid, welke hij doorbrengt als een schaduw? Want wie kan den mens aanzeggen, wat na hem wezen zal onder de zon?

12. Albowiem któż wie, co jest dobrego człowiekowi w tym żywocie po wszystkie dni żywota marności jego, które jako cieó pomijają? Albo kto oznajmi człowiekowi, co po nim będzie pod słoócem?

12. Mert kicsoda tudhatja, mi legyen az embernek jó e világon, az ő hiábavaló élete napjainak száma szerint, a melyeket mintegy [6†] árnyékot tölt el? Kicsoda az, a ki megmondhatná az embernek, mi következik ő utána a nap alatt?

12 Ибо кто знает, что хорошо для человека в жизни, во все дни суетной жизни его, которые он проводит как тень? И кто скажет человеку, что будет после него подсолнцем?

12. Хто ж знає, що добре про чоловіка в часї марного життя його, що проходить, як тїнь? І хто скаже йому, що буде послї його під сонцем?