3 luku

Kaikella on aikansa, mutta ihminen ei tunne Jumalan asettamia aikoja. Ihminen on kuolevaineen niinkuin eläinkin; iloitkoon siis ihminen eläessään teoistansa.

1. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

1. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

1. CAikilla on heidän aicans ja caikilla mitä taiwan alla aljetan on heidän hetkens.

1 There is a season for everything and a time for every purpose under heaven:

1. To every thing there is a season, and a time to every purpose under the heaven:

1. Alting har sin Stund; og enhver Idræt under Himmelen har sin Tid.

1. All ting hafva sin tid, och allt det man företager under himmelen hafver sina stund.

1. Keigel asjadel on märatud aeg, ja aeg on keige asjadel, mis ette woetakse päikesse al.

1. Viskam yra laikas, metas kiekvienam įvykiui po dangumi.

1. Ein jegliches hat seine Zeit, und alles Vornehmen unter dem Himmel hat seine Stunde.

1. A toute chose sa saison, et à toute affaire sous les cieux, son temps.

1. PARA todas las cosas hay sazón; y todo lo que quisiereis debajo del cielo, tiene su tiempo determinado.

1 Alles heeft een bestemden tijd, en alle voornemen onder den hemel heeft zijn tijd.

1. Każda rzecz ma swój czas, i każde przedsięwzięcie ma swój czas pod niebem.

1. Mindennek rendelt ideje van, és ideje van az ég alatt minden akaratnak.

1 Всему свое время, и время всякой вещи под небом:

1. Усьому під небом свій час і всякому дїлу своя пора:

2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.

2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.

2. Aica on Syndyä Cuolla Istutta Repiä ylös istutettua.

2 a time to be born and a time to die, a time to plant and a time to pluck up what is planted,

2. A time to be born, and a time to die; a time to plant, and a time to pluck up that which is planted;

2. Der er en Tid til at føde og en Tid til at dø; en Tid til at plante og en Tid til at oprykke det plantede;

2. Födas hafver sin tid, dö hafver sin tid; plantera hafver sin tid, upprycka det som planteradt är hafver sin tid.

2. Aega on lapse sada, ja aega on surra; ja aega on istutada, ja aega on ärrakitkuda, mis istutud.

2. Yra laikas gimti ir mirti; laikas sodinti ir rauti, kas pasodinta.

2. Geboren werden und sterben, pflanzen und ausrotten, was gepflanzt ist,

2. Il y a un temps pour naître, et un temps pour mourir; un temps pour planter, et un temps pour arracher ce qui est planté;

2. Tiempo de nacer, y tiempo de morir: tiempo de plantar, y tiempo de arrancar lo plantado:

2 Er is een tijd om geboren te worden, en een tijd om te sterven; een tijd om te planten, en een tijd om het geplante uit te roeien;

2. Jest czas rodzenia i czas umierania; czas sadzenia, i czas wycinania tego, co sadzono;

2. Ideje van a születésnek és ideje a meghalásnak; ideje az ültetésnek, ideje annak kiszaggatásának, a mi ültettetett.

2 время рождаться, и время умирать; время насаждать, и время вырывать посаженное;

2. Час родитись і час умірати, час насаджувати й час виривати насаджене;

3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.

3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.

3. Tappa Paranda Cukista Raketa.

3 a time to kill and a time to heal, a time to break down and a time to build up,

3. A time to kill, and a time to heal; a time to break down, and a time to build up;

3. en Tid til at ihjelslaa og en Tid til at læge; en Tid til at nedrive og en Tid til at opbygge;

3. Dräpa hafver sin tid, läka hafver sin tid; nederbryta hafver sin tid, bygga hafver sin tid.

3. Aega on ärratappa, ja aega on terweks tehha: aega on mahhakiskuda, ja aega on üllesehhitada.

3. Yra laikas žudyti ir gydyti; laikas griauti ir statyti.

3. würgen und heilen, brechen und bauen,

3. Un temps pour tuer, et un temps pour guérir; un temps pour démolir, et un temps pour bâtir;

3. Tiempo de matar, y tiempo de curar: tiempo de destruir, y tiempo de edificar:

3 Een tijd om om te doden, en een tijd om te genezen; een tijd om af te breken, en een tijd om te bouwen;

3. Czas zabijania, i czas leczenia; czas rozwalania, i czas budowania;

3. Ideje van a megölésnek és ideje a meggyógyításnak; ideje a rontásnak és ideje az építésnek.

3 время убивать, и время врачевать; время разрушать, и время строить;

3. Час убивати й час гоїти, час валити й час будовати;

4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.

4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.

4. Itke Naura Walitta Hypätä.

4 a time to weep and a time to laugh, a time to mourn and a time to dance,

4. A time to weep, and a time to laugh; a time to mourn, and a time to dance;

4. en Tid til at græde og en Tid til at le; en Tid til at sørge og en Tid til at springe af Glæde;

4. Gråta hafver sin tid, le hafver sin tid; klaga hafver sin tid, dansa hafver sin tid.

4. Aega on nutta, ja aega on naerda: aega on kaebdust tehha, ja aega on hüppada.

4. Yra laikas verkti ir juoktis; laikas gedėti ir šokti.

4. weinen und lachen, klagen und tanzen,

4. Un temps pour pleurer, et un temps pour rire; un temps pour se lamenter, et un temps pour sauter de joie.

4. Tiempo de llorar, y tiempo de reir: tiempo de endechar, y tiempo de bailar:

4 Een tijd om te wenen, en een tijd om te lachen; een tijd om te kermen, en een tijd om op te springen;

4. Czas płaczu, i czas śmiechu; czas smutku, i czas skakania;

4. Ideje van a sírásnak és ideje a nevetésnek; ideje a jajgatásnak és ideje a szökdelésnek.

4 время плакать, и время смеяться; время сетовать, и время плясать;

4. Час плакати й час сьміятись; час сумовати й час танцювати,

5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.

5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.

5. Heitellä kiwiä coota Halata ja lacata halamast.

5 a time to cast away stones and a time to gather stones together, a time to embrace and a time to refrain from embracing,

5. A time to cast away stones, and a time to gather stones together; a time to embrace, and a time to refrain from embracing;

5. en Tid til at bortkaste Stene og en Tid til at samle Stene; en Tid til at tage i Favn og en Tid til at holde sig fra Favntag;

5. Förkasta sten hafver sin tid, församia sten hafver sin tid; famntaga hafver sin tid, hafva famntag fördrag hafver sin tid.

5. Aega on kiwwa laiale wiskada, ja aega on kiwwa kogguda: aega on teise ümber kaela hakkada, ja aega on ümber kaela hakkamissest emal seista.

5. Yra laikas mėtyti akmenis ir juos vėl surinkti; laikas apkabinti ir susilaikyti nuo apkabinimo.

5. Stein zerstreuen und Steine sammeln, herzen und ferne sein von Herzen,

5. Un temps pour jeter des pierres, et un temps pour les ramasser; un temps pour embrasser, et un temps pour s'éloigner des embrassements;

5. Tiempo de esparcir las piedras, y tiempo de allegar las piedras: tiempo de abrazar, y tiempo de alejarse del abrazar:

5 Een tijd om stenen weg te werpen, en een tijd om stenen te vergaderen; een tijd om te omhelzen, en een tijd om verre te zijn van omhelzen;

5. Czas rozrzucania kamieni, i czas zbierania kamieni; czas obłapiania, i czas oddalenia się od obłapiania;

5. Ideje van a kövek elhányásának és ideje a kövek egybegyűjtésének; ideje az ölelgetésnek és ideje az ölelgetéstől való eltávozásnak.

5 время разбрасывать камни, и время собирать камни; время обнимать, и время уклоняться от объятий;

5. Час розкидати каміннє й час збірати каміннє; час обіймати й час від обнимань відхилятись;

6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.

6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.

6. Edziä cadotta Pitä poisheittä.

6 a time to seek and a time to lose, a time to keep and a time to cast away,

6. A time to get, and a time to lose; a time to keep, and a time to cast away;

6. en Tid til at søge og en Tid til at tabe; en Tid til at forvare og en Tid til at bortkaste en Tid til at sønderrive og en Tid til at sy sammen;

6. Uppsöka hafver sin tid, borttappa hafver sin tid; behålla hafver sin tid, bortkasta hafver sin tid.

6. Aega on otsida, ja aega on ärrahukkata: aega on hoida, ja aega on ärrawissata.

6. Yra laikas įgyti ir prarasti; laikas laikyti ir išmesti.

6. suchen und verlieren, behalten und wegwerfen,

6. Un temps pour chercher, et un temps pour laisser perdre; un temps pour conserver, et un temps pour jeter;

6. Tiempo de buscar, y tiempo de perder: tiempo de guardar, y tiempo de echar:

6 Een tijd om te zoeken, en een tijd om verloren te laten gaan; een tijd om te bewaren, en een tijd om weg te werpen;

6. Czas szukania, i czas stracenia; czas chowania, i czas odrzucenia;

6. Ideje van a keresésnek és ideje a vesztésnek; ideje a megőrzésnek és ideje az eldobásnak.

6 время искать, и время терять; время сберегать, ивремя бросать;

6. Час шукати й час губити; час збірати й час розкидати!

7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.

7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.

7. Rewäistä paicata Wai olla puhua.

7 a time to tear and a time to sew, a time to keep silence and a time to speak,

7. A time to rend, and a time to sew; a time to keep silence, and a time to speak;

7. en Tid til at tie og en Tid til at tale;

7. Sönderrifva hafver sin tid, sammansömma hafver sin tid; tiga hafver sin tid, tala hafver sin tid.

7. Aega on löhki kärristada, ja aega on kokko ömmelda: aega on wait olla, ja aega on räkida.

7. Yra laikas perplėšti ir susiūti; laikas tylėti ir kalbėti.

7. zerreißen und zunähen, schweigen und reden,

7. Un temps pour déchirer, et un temps pour coudre; un temps pour se taire, et un temps pour parler;

7. Tiempo de romper, y tiempo de coser: tiempo de callar, y tiempo de hablar:

7 Een tijd om te scheuren, en een tijd om toe te naaien; een tijd om te zwijgen, en een tijd om te spreken;

7. Czas rozdzierania, i czas zszywania; czas milczenia, i czas mówienia;

7. Ideje van a szakgatásnak és ideje a megvarrásnak; ideje a hallgatásnak és ideje a szólásnak.

7 время раздирать, и время сшивать; время молчать, и время говорить;

7. Час роздирати й час сшивати; час мовчати й час говорити;

8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

8. Racasta wihata Sotia rauha pitä.

8 a time to love and a time to hate, a time for war and a time for peace.

8. A time to love, and a time to hate; a time of war, and a time of peace.

8. en Tid til at. elske og en Tid til at hade; en Tid til Krig og en Tid til Fred.

8. Älska hafver sin tid, hata hafver sin tid; strid hafver sin tid, frid hafver sin tid.

8. Aega on armastada, ja aega on wihkada: aega on söale, ja aega on rahhule.

8. Yra laikas mylėti ir nekęsti; laikas karui ir taikai.

8. lieben und hassen, Streit und Friede hat seine Zeit.

8. Un temps pour aimer, et un temps pour haïr; un temps pour la guerre, et un temps pour la paix.

8. Tiempo de amar, y tiempo de aborrecer: tiempo de guerra, y tiempo de paz.

8 Een tijd om lief te hebben, en een tijd om te haten; een tijd van oorlog, en een tijd van vrede.

8. Czas miłowania, i czas nienawidzenia; czas wojny, i czas pokoju.

8. Ideje van a szeretésnek és ideje a gyűlölésnek; ideje a hadakozásnak és ideje a békességnek.

8 время любить, и время ненавидеть; время войне, и время миру.

8. Час любити й час ненавидїти; час воюватись і час миритись.

9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?

9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?

9. Tehkän nijncuin hän tahto ei hän enä saa.

9 What profit has he who works in that in which he labors?

9. What profit hath he that worketh in that wherein he laboureth?

9. Hvad Fordel har den, som udfører noget af det, han arbejder paa?

9. Man arbete huru man vill, så kan man intet mer uträtta.

9. Mis kasso on sel, kes middagi teeb, sest, mis kallal ta waewa nääb?

9. Kokią naudą turi tas, kuris dirba, iš savo triūso?

9. Man arbeite, wie man will, so hat man doch keinen Gewinn davon.

9. Quel avantage celui qui travaille a-t-il de sa peine?

9. ¿Qué tiene más el que trabaja en lo que trabaja?

9 Wat voordeel heeft hij, die werkt, van hetgeen hij bearbeidt?

9. Cóż tedy ma ten, co pracuje, z tego, około czego pracuje?

9. Micsoda haszna van a munkásnak abban, a miben ő munkálkodik?

9 Что пользы работающему от того, над чем он трудится?

9. Яка користь буде трудящому з усієї роботи його?

10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

10. Sijtä minä näin sen waiwan jonga Jumala ihmiselle andanut oli heitä waiwataxens.

10 I have seen the tasks which God has given to the sons of men to be humbled by it.

10. I have seen the travail, which God hath given to the sons of men to be exercised in it.

10. Jeg har set den Plage, som Gud har givet Mennneskens Børn at plage sig. med.

10. Deraf såg jag den mödo, som Gud menniskomen gifvit hafver, att de deruti skola plågade varda.

10. Ma ollen sedda waewalist tööd näinud, mis Jummal innimesse laste peäle pannud, et ta neid se läbbi piddi waewama.

10. Aš regėjau užduotį, kurią Dievas davė žmonių vaikams.

10. Ich sah die Mühe, die Gott den Menschen gegeben hat, daß sie darin geplagt werden.

10. J'ai vu l'occupation que Dieu a donnée aux hommes pour s'y exercer.

10. Yo he visto la ocupación que Dios dió a los hijos de los hombres, para que en ella se ocupasen.

10 Ik heb gezien de bezigheid, die God den kinderen der mensen gegeven heeft, om zichzelven daarmede te bekommeren.

10. Widziałem pracę, którą dał Bóg synom ludzkim, aby się nią bawili.

10. Láttam a foglalatosságot, melyet adott Isten az emberek fiainak, hogy fáradozzanak benne.

10 Видел я эту заботу, которую дал Бог сынам человеческим, чтобы ониупражнялись в том.

10. Міркував я про ту журбу, яку дав Бог людям, щоб у нїй вправлялись.

11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

11. Waan hän teke caicki hywin oikialla ajalla ja anda heidän sydämens caiwata mitä mailmas tapahtu: sillä ei ihminen taida löytä sitä työtä jota Jumala teke ei alcua eikä loppua.

11 He has made everything beautiful in its time. Also he has set (the) everlasting in their heart, yet so that man cannot find out the work that God has done from the beginning even to the end.

11. He hath made every thing beautiful in his time: also he hath set the world in their heart, so that no man can find out the work that God maketh from the beginning to the end.

11. Han har gjort alting smukt i sin Tid, ogsaa Evigheden har han lagt i deres Hjerte; kun at Mennesket ikke kan udfinde den Gerning, som Gud har gjort, fra Begyndelsen indtil Enden.

11. Men han gör all ting väl i sinom tid, och låter deras hjerta ängslas derom, huru det gå skall i verldene; ty menniskan kan dock icke finna uppå det verk, som Gud gör, hvarken begynnelse eller ända.

11. Keik sedda on tem̃a teinud illusaks om̃al aial: ka on temma sedda iggawest asja nende süddame sisse añud, sest et innimenne ei woi leida sedda tööd, mis Jum̃al teinud algmissest otsani.

11. Jis skirtu laiku viską puikiai padarė. Jis įdėjo amžinybę žmogui į širdį, kad nė vienas žmogus nesuvoktų Dievo darbų nuo pradžios iki galo.

11. Er aber tut alles fein zu seiner Zeit und läßt ihr Herz sich ängsten, wie es gehen solle in der Welt; denn der Mensch kann doch nicht treffen das Werk, das Gott tut, weder Anfang noch Ende.

11. Il a fait toute chose belle en son temps; même il a mis l'éternité dans leur cœur, sans que l'homme puisse toutefois comprendre, depuis le commencement jusques à la fin, l'œuvre que Dieu fait.

11. Todo lo hizo hermoso en su tiempo, y aun el mundo dió a su corazón, de tal manera que no alcance el hombre esta obra de Dios desde el principio hasta el cabo.

11 Hij heeft ieder ding schoon gemaakt op zijn tijd; ook heeft Hij de eeuw in hun hart gelegd, zonder dat een mens het werk, dat God gemaakt heeft, kan uitvinden, van het begin tot het einde toe.

11. Wszystko dobrze czyni czasu swego; owszem i żądość świata dał do serca ich, choć człowiek dzieła tego, które Bóg sprawuje, ani początku, ani koóca nie dochodzi.

11. Mindent szépen csinált az ő idejében, e világot is adta az emberek elméjébe, csakhogy úgy, hogy az ember meg nem foghatja mindazt a dolgot, a mit az Isten cselekszik kezdettől fogva mindvégig.

11 Все соделал Он прекрасным в свое время, и вложил мир в сердцеих, хотя человек не может постигнуть дел, которые Бог делает, от начала до конца.

11. Усе він сотворив свого часу гарно, й сьвіт вложив їм у душу; тільки що чоловікові не зрозуміти всього твору Божого з почину та й до кінця.

12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.

12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.

12. Sentähden ymmärsin minä ettei mitän parembata ole cuin iloita ja hywä tehdä hänen elinaicanans.

12 I know that there is nothing better for them, than to rejoice and to do good as long as they live.

12. I know that there is no good in them, but for a man to rejoice, and to do good in his life.

12. Jeg fornam, at det gode ikke staar til dem selv, men at man skal være glad og gere godt i sit Liv;

12. Derföre märkte jag, att intet är bättre deruti, än att vara glad, och fara väl med sig i sina dagar.

12. Ma tundsin, et nende asjade jures ei olnud middagi head; waid et innime piddi römus ollema, ja head teggema ommas ellus.

12. Aš supratau, kad žmonėms nėra nieko geresnio, kaip linksmintis ir daryti gera savo gyvenime.

12. Darum merkte ich, daß nichts Besseres darin ist denn fröhlich sein und sich gütlich tun in seinem Leben.

12. J'ai reconnu qu'il n'y a rien de bon pour les hommes, que de se réjouir et de bien faire pendant leur vie.

12. Yo he conocido que no hay mejor para ellos, que alegrarse, y hacer bien en su vida.

12 Ik heb gemerkt, dat er niets beters voor henlieden is, dan zich te verblijden, en goed te doen in zijn leven.

12. Stąd wiem, że nic lepszego nie mają, jedno aby się weselili, a czynili dobrze za żywota swego.

12. Megismertem, hogy nem tehetnek jobbat, mint hogy [1†] örvendezzen kiki, és hogy a maga javát cselekedje [2†] az ő életében.

12 Познал я, что нет для них ничего лучшего, как веселиться и делать доброе в жизни своей.

12. Зрозумів я, що їм нема нїчого лучшого, як веселитись і чинити добре, поки й життя їх.

13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.

13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.

13. Sillä jocainen ihminen joca syö ja juo ja on hywällä mielellä työsäns se on Jumalan lahja.

13 And also that every man should eat and drink and enjoy good in all his labor. It is the gift of God.

13. And also that every man should eat and drink, and enjoy the good of all his labour, it is the gift of God.

13. og tillige, at det, at ethvert Menneske æder og drikker og ser det gode i alt sit Arbejde, es en Guds Gave.

13. Ty hvar och en menniska, som äter och dricker, och är vid ett godt mod i allt sitt arbete, det är en Guds gåfva.

13. Nenda on ka luggu igga innimessega, kes sööb ja joob, ja saab head nähha keige omma waewa jures; se on Jummala and.

13. Tai yra Dievo dovana, kad žmogus valgo, geria ir džiaugiasi savo darbo gėrybėmis.

13. Denn ein jeglicher Mensch, der da ißt und trinkt und hat guten Mut in aller seiner Arbeit, das ist eine Gabe Gottes.

13. Et même, que chacun mange et boive, et jouisse du bien-être au milieu de tout son travail, c'est un don de Dieu.

13. Y también que es don de Dios, que todo hombre coma y beba, y goce de todo su trabajo.

13 Ja ook, dat ieder mens ete en drinke, en het goede geniete van al zijn arbeid, Dit is een gave Gods.

13. Acz i to, gdy każdy człowiek je i pije, i używa dobrze wszystkiej pracy swojej, jest dar Boży.

13. De még az is, hogy az ember eszik és iszik, és jól él az ő egész munkájából, az Istennek ajándéka.

13 И если какой человек ест и пьет, и видит доброе во всяком труде своем, то это – дар Божий.

13. І коли хто їсть і пє, й бачить добро в кожній працї своїй, то й се дар Божий.

14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.

14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.

14. Minä ymmärrän että caicki mitä Jumala teke se pysy en me taida sijhen lisätä eli sijtä wähetä ja Jumala teke sitä että händä peljätäisin.

14 I know that, whatever God does, it will be forever. Nothing can be put to it, nor anything taken from it. And God has done it that men should fear before him.

14. I know that, whatsoever God doeth, it shall be for ever: nothing can be put to it, nor any thing taken from it: and God doeth it, that men should fear before him.

14. Jeg fornam, at alt det, som intet kan tage derfra; og at Gud gør det, for at de skulle frygte for hans Ansigt.

14. Jag märker, att allt det som Gud gör, det består alltid; man kan intet lägga dertill, eller taga derifrå; och sådant gör Gud, på det att man skall frukta honom.

14. Ma tundsin, et keik, mis Jummal teeb, iggaweste jääb, senna ei woi ükski middagi jure kaswatada egga middagi sest ärrakautada; ja sedda teeb Jummal, et peab kartma tem̃a eest.

14. Aš žinau, kad visa, ką Dievas daro, yra amžina,­nieko negalima nei pridėti, nei atimti. Dievas daro tai, kad žmonės Jo bijotų.

14. Ich merkte, daß alles, was Gott tut, das besteht immer: man kann nichts dazutun noch abtun; und solches tut Gott, daß man sich vor ihm fürchten soll.

14. J'ai reconnu que tout ce que Dieu fait, subsiste à toujours; il n'y a rien à y ajouter, ni rien à en retrancher; et Dieu le fait afin qu'on le craigne.

14. He entendido, que todo lo que Dios hace eso será perpetuo: sobre aquello no se añadirá, ni de ello se disminuirá; porque Dios hace, para que teman los hombres delante de él.

14 Ik weet, dat al wat God doet, dat zal in der eeuwigheid zijn, en er is niet toe te doen, noch is er af te doen; en God doet dat, opdat men vreze voor Zijn aangezicht.

14. Wiem i to, że cokolwiek Bóg czyni, trwa na wieki; i że się do tego nic nie może przydać, ani z tego co ująć; a czyni to Bóg, aby się bali oblicza jego.

14. Tudom, hogy valamit Isten cselekszik, az lesz örökké, ahhoz nincs mit adni és abból nincs mit elvenni; és az Isten ezt a végre míveli, hogy az ő orczáját rettegjék.

14 Познал я, что все, что делает Бог, пребывает вовек: к тому нечего прибавлять и от того нечего убавить, – и Бог делает так, чтобы благоговели пред лицем Его.

14. Зрозумів я, що все, що творить Бог, тріває навіки: нїчого до того придати й нїчого з того уймити; Бог чинить усе так, щоб перед ним почесть почувати.

15. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.

15. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.

15. Mitä Jumala teke se pysy nijn ja mitä hän tehdä tahto se tapahtu: sillä hän ajattele sitä ja täyttä sen.

15 What is, has been long ago and what is to be, has long ago been. And God seeks again what has passed away.

15. That which hath been is now; and that which is to be hath already been; and God requireth that which is past.

15. Det, som har været, havde allerede været, og det, som skal ske, har allerede været; og Gud søger det, som er fordrevet.

15. Hvad Gud gör, det blitver så, och hvad han göra vill, det måste ske; ty han tänker dertill, och fullföljer det.

15. Mis nüüd on, jubba se olnud; ja mis weel peab sündima, jubba se olnud; ja Jummal otsib sedda, kes on takkakiusatud.

15. Kas buvo, tas ir yra, o kas bus, jau yra buvę. Dievas pašaukia praeitį.

15. Was geschieht, das ist zuvor geschehen, und was geschehen wird, ist auch zuvor geschehen; und Gott sucht wieder auf, was vergangen ist.

15. Ce qui est, a déjà été, et ce qui doit être a déjà été, et Dieu ramène ce qui est passé.

15. Aquello que fué, ya es; y lo que ha de ser ya fué; y Dios restaura lo que pasó.

15 Hetgeen geweest is, dat is nu, en wat wezen zal, dat is alrede geweest; en God zoekt het weggedrevene;

15. To, co było, teraz jest, a co będzie, już było; albowiem Bóg odnawia to, co przeminęło.

15. A mi most történik, régen megvan, és a mi következik, immár megvolt, és az Isten visszahozza, a mi elmult.

15 Что было, то и теперь есть, и что будет, то уже было, – и Бог воззовет прошедшее.

15. Що було, те є й тепер; що буде, те вже було, - і Бог викликає знов те, що минуло.

16. Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.

16. Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.

16. JA minä näin wielä Auringon alla Duomarin istuimella jumalattoman menon ja oikeuden sialla wääryden.

16 And moreover I saw under the sun, in the place of justice, that wickedness was there and in the place of righteousness, that wickedness was there.

16. And moreover I saw under the sun the place of judgment, that wickedness was there; and the place of righteousness, that iniquity was there.

16. Og jeg saa ydermere under Solen Dommens Sted, der var Ugudeligheden, og Retfærdighedens Sted, der var Ugudeligheden.

16. Ytterligare såg jag under solene domaresäte, der var ett ogudaktigt väsende; och rättvisones säte, der voro ogudaktige.

16. Minna ollen ka weel näinud päikesse al kohto-paika, seäl olli öälus; ja öigusse paika, seäl olli ka öälus.

16. Aš mačiau po saule: teismo vietoje­nedorybė, teisingumo vietoje­neteisybė.

16. Weiter sah ich unter der Sonne Stätten des Gerichts, da war ein gottlos Wesen, und Stätten der Gerechtigkeit, da waren Gottlose.

16. J'ai vu encore sous le soleil, qu'au lieu établi pour juger, il y a de la méchanceté, qu'au lieu établi pour la justice, il y a de la méchanceté.

16. Ví más debajo del sol: en lugar del juicio, allí la impiedad; y en lugar de la justicia, allí la iniquidad.

16 Verder heb ik ook gezien onder de zon, ter plaatse des gerichts, aldaar was goddeloosheid; en ter plaatse der gerechtigheid, aldaar was goddeloosheid.

16. Nadtom jeszcze widział pod słoócem na miejscu sądu niepobożność, a na miejscu sprawiedliwości niesprawiedliwość.

16. Láttam annakfelette a nap alatt, hogy az ítéletnek helyén hamisság, és az igazságnak helyén latorság van.

16 Еще видел я под солнцем: место суда, а там беззаконие; место правды, а там неправда.

16. Ще ж бачив я під сонцем: де б мала правда бути, там кривда; де б бути правосуддю, там кривосуддє.

17. Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

17. Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

17. Silloin ajattelin minä mielesäni: Jumalan täyty duomita wanhurscan ja jumalattoman: sillä caikella aiwoituxella ja caikella työllä on hänen aicans.

17 I said in my heart, God will judge the righteous man and the wicked man, because there is a time for every purpose and for every work there.

17. I said in mine heart, God shall judge the righteous and the wicked: for there is a time there for every purpose and for every work.

17. Jeg sagde i mit Hjerte: Gud vil dømme den retfærdige og den ugudelige; thi der er en Tid for enhver Idræt og Tid fastsat hisset over al Gerning.

17. Då tänkte jag i mitt hjerta: Gud måste döma den rättfärdiga och den ogudaktiga; ty allt det man företager, hafver sin tid, och all verk.

17. Siis mötlesin ma om̃as süddames: Jum̃al wöttab kohhut moista selle peäle, kes öige, ja selle peäle, kes öäl on; (sest keige asjadel, mis tahhetakse, on omma aeg) ja seäl moistetakse igga tö peäle kohhut .

17. Tariau savo širdyje: ‘‘Dievas teis teisųjį ir nedorėlį, nes Jis paskyrė laiką kiekvienam įvykiui ir darbui’‘.

17. Da dachte ich in meinem Herzen: Gott muß richten den Gerechten und den Gottlosen; denn es hat alles Vornehmen seine Zeit und alle Werke.

17. Et j'ai dit en mon cœur: Dieu jugera le juste et le méchant; car il y a là un temps pour tout dessein et pour toute œuvre.

17. Y yo dije en mi corazón: Al justo y al impío juzgará Dios, porque allí hay tiempo determinado a todo lo que quisiereis, y sobre todo lo que se hace.

17 Ik zeide in mijn hart: God zal den rechtvaardige en den goddeloze oordelen; want aldaar is de tijd voor alle voornemen, en over alle werk.

17. I rzekłem w sercu swem: Sprawiedliwego i niezbożnego Bóg sądzić będzie; bo czas każdemu przedsięwzięciu i każdej sprawy tam będzie.

17. És mondék magamban: az igazat és a hamisat megítéli az Isten; mert minden ember akaratjának ideje van, és minden dolognak ő nála.

17 И сказал я в сердце своем: „праведного и нечестивого будет судить Бог; потому что время для всякой вещи и суд над всяким делом там".

17. І сказав я в серцї мойму: Праведного й безбожного судити ме Бог, бо прийде час про все, а тодї й суд на всякі вчинки.

18. Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.

18. Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.

18. MInä sanoin ihmisten menosta minun sydämesäni: josa Jumala tiettäwäxi teke ja näyttä että he idzestäns owat nijncuin carja: sillä ihmisen tapahtu nijncuin carjangin.

18 I said in my heart, It is because of the sons of men, that God may prove them and that they may see that they themselves are beasts.

18. I said in mine heart concerning the estate of the sons of men, that God might manifest them, and that they might see that they themselves are beasts.

18. Jeg sagde i mit Hjerte: Dette sker for Menneskens Børns Skyld, for at Gud kan lutre dem, og at de maa se, at de i og for sig ere Dyr.

18. Jag sade i mitt hjerla om menniskors väsende: Skulle Gud utvälja dem, och låter det dock synas som de voro fä?

18. Ma mötlesin ommas süddames: Se on innimeste laste luggu, et Jummal neid peab puhhastama, ja et nemmad nähha sawad, et nemmad on kui lojuksed issiennesest.

18. Aš galvojau savo širdyje apie žmones: ‘‘Dievas bando juos ir leidžia jiems suprasti, kad jie patys iš savęs tėra gyvuliai’‘.

18. Ich sprach in meinem Herzen: Es geschieht wegen der Menschenkinder, auf daß Gott sie prüfe und sie sehen, daß sie an sich selbst sind wie das Vieh.

18. J'ai dit en mon cœur, au sujet des hommes, que Dieu les éprouverait, et qu'ils verraient eux-mêmes qu'ils ne sont que des bêtes.

18. Dije en mi corazón acerca de la condición de los hijos de los hombres, que Dios los hizo escogidos; y es para ver, que ellos sean bestias los unos a los otros.

18 Ik zeide in mijn hart van de gelegenheid der mensenkinderen, dat God hen zal verklaren, en dat zij zullen zien, dat zij als de beesten zijn aan zichzelven.

18. Nadto rzekłem w sercu swem o sprawie synów ludzkich, że im Bóg okazał, aby wiedzieli, że są podobni bydłu.

18. Így szólék azért magamban: az emberek fiai miatt van ez így, hogy kiválogassa őket az Isten, és hogy meglássák, hogy ők magokban véve az oktalan állatokhoz hasonlók.

18 Сказал я в сердце своем о сынах человеческих, чтобы испытал их Бог,и чтобы они видели, что они сами по себе животные;

18. І сказав я в серцї мойму про дїтей людських, що Бог витрібовує їх, нехай знають, що й вони зьвіррє.

19. Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.

19. Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.

19. Nijncuin he cuolewat nijn myös hän cuole ja nijn on caikilla yhtäläinen hengi. Ja ei ihmisellä ole mitän enämbi cuin carjallacan: sillä caicki on turha.

19 Because what befalls the sons of men befalls beasts, even one thing befalls them; as the one dies, so dies the other. Yes, they all have one breath and man has no preeminence above the beasts; because all is vanity.

19. For that which befalleth the sons of men befalleth beasts; even one thing befalleth them: as the one dieth, so dieth the other; yea, they have all one breath; so that a man hath no preeminence above a beast: for all is vanity.

19. Thi hvad, som hændes Menneskens Børn, det hændes og Dyrene, og ens hændes dem begge; som disse dø, saa dø og hine, og de have alle en Aand, og Mennesket har intet Fortrin fremfor Dyret; thi alt er Forfængelighed.

19. Ty menniskone går såsom fä; såsom det dör, så dör ock hon, och hafva alle enahanda anda; och menniskan hafver intet mer än fä; ty allt är fåfängelighet.

19. Sest mis innimeste lastele juhtub, se juhtub ka lojustele, ja neile juhtub ühhesuggune assi ; kui üks surreb, nenda surreb teine ka , ja ühhesuggune waim on keikil, ja innimessel ei olle üllemat asja, kui lojuksel; sest se keik on tühhi assi.

19. Žmonėms atsitinka kaip ir gyvuliams: kaip vieni miršta, taip ir kiti, ir visi vienodai kvėpuoja. Žmogus nėra pranašesnis už gyvulius; viskas yra tuštybė.

19. Denn es geht dem Menschen wie dem Vieh: wie dies stirbt, so stirbt er auch, und haben alle einerlei Odem, und der Mensch hat nichts mehr als das Vieh; denn es ist alles eitel.

19. Car l'accident qui arrive aux hommes, et l'accident qui arrive aux bêtes, est un même accident; telle qu'est la mort de l'un, telle est la mort de l'autre; ils ont tous un même souffle, et l'homme n'a nul avantage sur la bête; car tout est vanité.

19. Porque el suceso de los hijos de los hombres, y el suceso del animal, el mismo suceso es; como mueren los unos, así mueren los otros; y una misma respiración tienen todos; ni tiene más el hombre que la bestia; porque todo es vanidad.

19 Want wat den kinderen der mensen wedervaart, dat wedervaart ook den beesten; en enerlei wedervaart hun beiden; gelijk die sterft, alzo sterft deze, en zij allen hebben enerlei adem, en de uitnemendheid der mensen boven de beesten is geen; want allen zijn zij ijdelheid.

19. Bo przypadek synów ludzkich, i przypadek bydła, jest przypadek jednaki. Jako umiera ono, tak umiera i ten, i ducha jednakiego wszyscy mają, a nie ma człowiek nic więcej nad bydlę; bo wszystko jest marność.

19. Az emberek fiainak vége hasonló az oktalan állatnak végéhez, és egyenlő végök van azoknak; a mint meghal egyik, [3†] úgy meghal a másik is, és ugyanazon egy lélek van mindenikben; és az embernek nagyobb méltósága nincs az oktalan állatoknál, mert minden hiábavalóság.

19 потому что участь сынов человеческих и участь животных – участь одна: как те умирают, так умирают и эти, и одно дыхание у всех, и нет у человека преимущества перед скотом,потому что все – суета!

19. Доля бо людська й доля зьвіряча однака; як сї вмірають, так і ті вмірають, і одно диханнє у всїх, а людина не переважує зьвіря, бо все марнота.

20. Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.

20. Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.

20. Caicki menewät yhtä sia cohden: caicki owat mullasta tehdyt ja caicki jällens muldaan joutuwat.

20 All go to one place. All are from the dust and all turn to dust again.

20. All go unto one place; all are of the dust, and all turn to dust again.

20. De fare alle til et Sted; de ere alle komne af Støv, og de vende alle tilbage til Støv:

20. Allt far till ett rum; allt är gjordt af stoft, och varder till stoft igen.

20. Keik need lähhäwad ühte paika; need keik on pörmust, ja need keik sawad jälle pörmuks.

20. Visi eina į vieną vietą; visi yra iš dulkių ir vėl pavirs dulkėmis.

20. Es fährt alles an einen Ort; es ist alles von Staub gemacht und wird wieder zu Staub.

20. Tout va en un même lieu; tout a été fait de la poussière, et tout retourne dans la poussière.

20. Todo va a un lugar; todo es hecho del polvo; y todo se tornará en el mismo polvo.

20 Zij gaan allen naar een plaats; zij zijn allen uit het stof, en zij keren allen weder tot het stof.

20. Wszystko to idzie na jedno miejsce; a wszystko jest z prochu, i wszystko się zaś w proch obraca.

20. Mindenik ugyanazon egy helyre megy; mindenik a [4†] porból való, és mindenik porrá lesz.

20 Все идет в одно место: все произошло из праха и все возвратится в прах.

20. Все йде в одно місце: взялось із перстї й усе вернесь у порох.

21. Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

21. Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

21. Cuca tietä jos ihmisen hengi mene ylöspäin eli carjan hengi mene ales maan ala? Sentähden sanon minä: ettei mitän ole parembata cuin että ihminen on iloinen hänen työsäns: sillä se on hänen osans.

21 Who knows the spirit of man, whether it goes upward and the spirit of the beast, whether it goes downward to the earth?

21. Who knoweth the spirit of man that goeth upward, and the spirit of the beast that goeth downward to the earth?

21. Hvo kender Menneskens Børns Aand, den som farer opad, og Dyrets Aand, den som farer ned ad til Jorden?

21. Ho vet, om menniskones ande far uppåt, och fänadens ande nederåt, under jordena?

21. Kes tunneb innimeste laste waimo ärra, mis lähhäb üllespiddi, ja weiste waimo, mis allaspiddi lähhäb Ma alla.

21. Kas žino žmogaus dvasią, kuri kyla aukštyn, ir gyvulių kvapą, kuris eina žemyn, į žemę?

21. Wer weiß, ob der Odem der Menschen aufwärts fahre und der Odem des Viehes abwärts unter die Erde fahre?

21. Qui sait si l'esprit des hommes monte en haut, et si l'esprit de la bête descend en bas dans la terre?

21. ¿Quién sabe si el espíritu de los hijos de los hombres suba arriba, y el espíritu del animal descienda debajo de la tierra?

21 Wie merkt, dat de adem van de kinderen der mensen opvaart naar boven, en de adem der beesten nederwaarts vaart in de aarde?

21. A któż wie, że duch synów ludzkich wstępuje w górę? a duch bydlęcy, że zstępuje pod ziemię?

21. Vajjon kicsoda vette eszébe az ember lelkét, hogy felmegy-é; és az oktalan állat lelkét, hogy a föld alá megy-é?

21 Кто знает: дух сынов человеческих восходит ли вверх, и дух животных сходит ли вниз, в землю?

21. Хто бо знає, чи дух людський іде в гору, й чи зьвірячий дух ійде вниз, у землю?

22. Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?

22. Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?

22. Sillä cuca tahto saatta händä cadzoman mitä hänen jälkens tulewa on?

22 Therefore I saw that there is nothing better, than that a man should rejoice in his works, because that is his portion. Because who will bring him back to see what will be after him?

22. Wherefore I perceive that there is nothing better, than that a man should rejoice in his own works; for that is his portion: for who shall bring him to see what shall be after him?

22. Og jeg saa, at intet er bedre, end at et Menneske er glad i sine Gerninger; thi det er hans Del; thi hvo vil bringe ham til at se paa det, som skal komme efter ham?

22. Derföre säger jag, att intet är bättre, än att en menniska är glad i sitt arbete; ty det är hennes del. Ty ho vill dertill komma henne, att hon ser hvad efter henne ske skall?

22. Ja ma näggin, et ei olle parremat pölwet, kui se, et innimeñe römus on om̃a teggemisse jures, sest se on temma ossa: sest kes sadab temmale sedda nähha, mis pärrast tedda sünnib?

22. Aš supratau, kad žmogui nėra nieko geresnio, kaip džiaugtis savo darbais, nes tai yra jo dalia. Nes kas gi jam parodys, kas bus po jo?

22. So sah ich denn, daß nichts Besseres ist, als daß ein Mensch fröhlich sei in seiner Arbeit; denn das ist sein Teil. Denn wer will ihn dahin bringen, daß er sehe, was nach ihm geschehen wird?

22. Et j'ai vu qu'il n'y a rien de mieux pour l'homme que de se réjouir de ses œuvres; puisque c'est là sa part. Car qui le ramènera pour voir ce qui sera après lui?

22. Así que he visto que no hay bien, mas que alegrarse el hombre con lo que hiciere; porque esta es su parte: porque ¿quién le llevará para que vea lo que ha de ser después de él?

22 Dies heb ik gezien, dat er niets beters is, dan dat de mens zich verblijde in zijn werken, want dat is zijn deel; want wie zal hem daarhenen brengen, dat hij ziet, hetgeen na hem geschieden zal?

22. Przetoż obaczyłem, że człowiekowi niemasz nic lepszego, jedno weselić się z pracy swej, gdyż to jest dział jego; albowiem któż go do tego przywiedzie, aby poznał to, co ma być po nim?

22. Azért úgy láttam, hogy semmi sincs jobb, mint hogy az [5†] ember örvendezzen az ő dolgaiban, mivelhogy ez az ő része e világban: mert ki hozhatja őt vissza, hogy lássa, mi lesz ő utána?

22 Итак увидел я, что нет ничего лучше, как наслаждаться человеку делами своими: потомучто это – доля его; ибо кто приведет его посмотреть на то, что будет после него?

22. Оце ж я побачив, що нема нїчого лучшого, як уживати чоловікові своєї працї; бо се доля його; бо хто приведе його поглянути на те, що послї него буде?