Se Toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.

Alcupuhe Toises P. Paualin Epistolas Corintherin tyge.

Sijnä Ensimeises Lehetuskirias Pyhe Pauali on hartahasti nuhdellut nijte Corintherite monesta asiasta/ ia wäkeuete Wina on wodhattanut heiden Haauoins/ ia peletti heidhet. Mutta ette Apostolin Wirca on olla yxi turualinen opettaija/ ia ylesoijenda ne heickomieliset ia surckeat Omattunnot/ enemin quin peliettä. Se'teden hen nyt heite kijtte tesse Lehetuskiriasa/ ia wodhatta mös Öliö heiden Haauoinsa/ ia pite itzens sangen ysteuellisse heiden tykenens/ ia keske rackauden cansa sen Syndisen iellens coriatta ionga he olit tykens poisaijanet. Ensimeises ia toises Lugussa hen osotta heille Rackaudhe'sa/ Quinga hen on caikissa puhunut/ tehnyt ia kerssinyt heiden tarpexi ia terueyxi/ senpolesta ette heiden pidheis henelde caikella modholla hyue toiuoman. Sijtelehin hen yliste site Euangeliumin Wirka/ ioca se corckein/ lohdulinen/ ia turualisin Wirca on Omantunnon tarpexi/ ia terueydexi. Ja todista ette se on ialo'bi quin Lain Wirca. Ja quinga site wainotan/ ia site paramin se menesty nijsse vskouaisisa/ ia saattapi ydhen toiuon Ristin lepitze ijancaikisehen Cunniaha'. Mutta neine' caikein cansa hen ninen Falskein Apostolein kylken lyckeie/ iotca Lain opetit Euangelium tasalle/ ia ei opettanet mwta quin wlconaista Pyhytte/ se on/ Ulcocwllasus/ ia poisietit sen Siselisen Epeuskon wighan. Ja täte hen teke sijnä iij. iiij. ja v. Lugussa. Ja vj. vij. hen manapi heite/ ette he sencaltaista Sarna seuraisit töiden ia kerssimisen cansa. Ja päättä sen heiden kijtoxens cansa/ yllyttedhen heite aina edhespitemen. Mutta viij. ja ix. hen mana heite/ Ette he mös aijalisella Rauinolla/ Elatoxella ia Auulla autaisit nijte kieuhije Pyhije Jerusalemisa telle coualla Aijalla/ ette he olit e'sin algusta caike' heiden Tauara'sa ylena'danet/ coska he Christilisexi tulit. Ac. 4 Sijnä x. xj. xij. kirioitta hen ia opettapi nijte Falski ia wäri Apostoleita wastan. Mutta xiij. hen whckapi nijte iotca olit syndi tehneet/ ia ei heidens paraneet

Se Toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.

Ensimeinen Lucu.

1:1 PAuali Iesusen Christusen Apostoli Jumalan tachdon cautta/ ia Timotheus Welij. Sille Seuraku'nalle ioka on Corinthis/ ynne caikille Pyhille/ iotca Achaiassa ouat.
Pawali Jesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon kautta/ ja Timotheus weli. Sille seurakunnalle joka Korintissa/ ynnä kaikille pyhille/ jotka Akaiassa owat.
1:2 Armo olcoon teille ia Rauha Jumalalda meiden Iselden/ ia Herralda Iesuselda Christuselda.
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältä/ ja Herralta Jesukselta Kristukselta.
1:3 Hyuestisiugnattu olcoon Jumala/ meiden HERRAN Iesusen Christusen Ise/ sen Laupiude' Ise/ ia caiken Lohutoxen Jumala/
Hywästi siunattu olkoon Jumalan/ meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen Isä/ sen laupeuden Isä/ ja kaiken lohdutuksen Jumala/
1:4 ioca meite Lohuttapi caikesa meiden Waiwassa/ ette meki taidhaisima mös lohutta nijte iotca caikinaises Waiwassa ouat/ sille lohutoxella iolla Jumala meite lohutta.
joka meitä lohduttaapi kaikessa meidän waiwassa/ että mekin taitaisimme myös lohduttaa niitä jotka kaikkinaisessa waiwassa owat/ sillä lohdutuksella jolla Jumala meitä lohduttaa.
1:5 Sille ette ninquin Christusen Kerssimiset ouat palio tulluet meiden ylitzen/ Nin tulepi mös palio Lohutus meiden ylitzen Christusen cautta.
Sillä että niinkuin Kristuksen kärsimiset owat paljon tulleet meidän ylitsen/ Niin tuleepi myös paljon lohdutus meidän ylitsen Kristuksen kautta.
1:6 Mutta mike meille on Waiwa eli Lohutus/ nin se tule teiden Hywexenne. Jos se on Waiua/ nin se tapachtu teiden Lohutuxexi ia terweydhexi
Mutta mikä meille on waiwa eli lohdutus/ niin se tulee teidän hywäksenne. Jos se on waiwa/ niin se tapahtuu teidän lohdutukseksi ja terweydeksi.
1:7 (Cuca terueys osottapi itzens/ ios te kerssitte sillemodholla kerssiuellisesta/ quin me kerssime) Jos se ombi Lohutos/ nin se mös tule teille Lohutuxexi ia terueydhexi. Ombi mös meiden Toiuo wahua teiden edesten/ Senpolesta ette me tiedheme/ ette ninquin te oletta osaliset kerssimisistä/ nin te mös tuletta osalisexi Lohutuxesta.
(Kuka terweys osoittaapi itsensä/ jos te kärsitte sillä muodolla kärsiwällisesti/ kuin me kärsimme) Jos se ompi lohdutus/ niin se myös tulee teille lohdutukseksi ja terweydeksi. Ompi myös meidän toiwo wahwa teidän edestän/ Sen puolesta että me tiedämme/ että niinkuin te olette osalliset kärsimisestä/ niin te myös tulette osalliseksi lohdutuksesta.
1:8 Sille/ eipe me tadho salata teilde/ Rackat Weliet/ meiden Waiuan/ quin meiden cochtan Asias tuli/ Sille me olima raskatetudh ylitze mären/ ia ylitze woiman/ nijn ette me io epeilime meiden hengestä/
Sillä/ eipä me tahdo salata teiltä/ Rakkaat weljet/ meidän waiwan/ kuin meidän kohtaan Aasiassa tuli/ Sillä me olimme raskautetut ylitse määrän/ ja ylitse woiman/ niin että me jo epäilimme meidän hengestä/
1:9 ia itzelle'me iuri nin päätime ette meiden piti cooleman. Mutta se tapachtui senpolesta/ ettei meiden pideis panema' ychten vskallusta itze pälem/ wan Jumala' päle/ ioca ne Cooleet ylesherettä.
ja itsellemme juuri niin päätimme että meidän piti kuoleman. Mutta se tapahtui sen puolesta/ ettei meidän pitäisi paneman yhtään uskallusta itse päällemme/ waan Jumalan päälle/ joka ne kuolleet ylös herättää.
1:10 Joca meite sencaltaisesta Coolemasta pästi/ ia wiele nyt iocapeiue pästepi/ Ja me toiuoma hene' päle's ette he' testedes aina pästepi/
Joka meitä senkaltaisesta kuolemasta päästi/ ja wielä nyt jokapäiwä päästääpi/ Ja me toiwomme hänen päällensä että hän tästedes aina päästääpi.
1:11 lepitze teiden Rucouxen meiden edeste'/ Se'päle ette meiden polesta'/ sijtä Lahiasta/ ioca meille annettu on/ piteis monelda Inhimiselda palio kijtos tapachtaman.
läwitse teidän rukouksen meidän edestän/ Sen päälle että meidän puolesta/ siitä lahjasta/ joka meille annettu on/ pitäis monelta ihmiseltä paljon kiitos tapahtuman.
1:12 Sille ette se on meiden Kerskaus/ nimitten/ meiden Omantundon todhistos/ Ette me yxikerdhasudhes/ ia Jumalan puctaudhes/ ei Lihalises wijsaudhes/ waan Jumala' Armossa me olema meiden kieutteneet Mailmasa/ mutta caikia enimen teiden tykenän.
Sillä että se on meidän kerskaus/ nimittäin/ meidän omantunnon todistus/ Että me yksinkertaisuudessa/ ja Jumalan puhtaudessa/ ei lihallises wiisaudessa/ waan Jumalan armossa me olemme meidän käyttäneet maailmassa/ mutta kaikkia enimmin teidän tykönän.
1:13 Sille eipe me mwta teile kirioita/ waan site quin te Luetta/ ia io ennen tiedhette. Mutta mine toiuon/ ette te mös nin leudhette meiden hama' loppun asti/ ninquin te mös meite polittain leunet oletta.
Sillä eipä me muuta teille kirjoita/ waan sitä kuin te luette/ ja jo ennen tiedätte. Mutta minä toiwon/ että te myös niin löydätte meidän hamaan loppuun asti/ niinkuin te myös meitä puolittain löytäneet olette.
1:14 Sille me olema teide' Kerskamisen ninquin te mös oletta meiden Kerskaus HERRAN Iesusen peiuenä.
Sillä me olemme teidän kerskaamisen niinkuin te myös olette meidän kerskaus HERRAN Jesuksen päiwänä.
1:15 Ja sencaltaisen Uskaluxen polesta/ mine tahdhoin ennen tulla teiden tygen/ Senpäle/ ette te toisen kerdhan saisitta minulda iongun Hyuen teghon/
Ja senkaltaisen uskalluksen puolesta/ minä tahdon ennen tulla teidän tykön/ Senpäälle/ että te toisen kerran saisitte minulta jonkun hywän teon/
1:16 ia mine teide' cautta Macedonian waellaisin/ ia tacaperin Macedoniast teidhen tygen tulisin/ ia teilde wiedheisijn Judeahan.
ja minä teidän kautta Makedoniaan waeltaisin/ ja takaperin Makedoniasta teidän tykön tulisin/ ja teiltä wietäisiin Judeaan.
1:17 Coska sis mine täte aijattelin/ Lienengo mine sen tehnyt hembeydhestä? Eli ouatko minun aiuotuxeni lihaliset? Ei nin/ Waan minun tykenen ombi Nin/ Nin/ ia Ei ombi Ei.
Koska siis minä tätä ajattelin/ Lienenkö minä sen tehnyt hempeydestä? Eli owatko minun aiwoitukseni lihalliset? Ei niin/ Waan minun tykönän ompi niin/ Niin/ ja ei ompi ei.
1:18 Mutta Jumala ombi waca/ ettei meiden Puhe ole teiden cochtan nin ia ei ollut.
Mutta Jumala ompi wakaa/ ettei meidän puhe ole teidän kohtaan niin ja ei ollut.
1:19 Sille se Jumalan Poica Iesus Christus/ ioca teiden seasan meiden cautta sarnattu on/ nimitten/ minulda ia Siluanuselda ia Timotheuselda/ se ei ollut nin ia ei/ waan se oli Henesse Nin.
Sillä se Jumalan Poika Jesus Kristus/ joka teidän seassan meidän kautta saarnattu on/ nimittäin/ minulta ja Silwanukselta ja Timotheukselta/ se ei ollut niin ja ei/ waan se oli hänessä niin.
1:20 Sille ette caicki Jumala' Lupauxet ouat nin henesse/ ia ouat Amen henesse/ Jumalan kijtoxexi meiden cauttan.
Sillä että kaikki Jumalan lupaukset owat niin hänessä/ ja owat Amen hänessä/ Jumalan kiitokseksi meidän kauttan
1:21 Mutta Jumala ombi se/ ioca meite wahwista Christusesa ynne teiden cansan/ ia on woidhellut meite
Mutta Jumala ompi se/ joka meitä wahwistaa Kristuksessa ynnä teidän kanssan/ ja on woidellut meitä.
1:22 ia Insiglanut/ ia annoi Hengen Pantin meiden sydhemihin.
ja insiglanut/ ja antoi Hengen pantin meidän sydämihin.
1:23 MUtta mine Jumala' otan Todhistaiaxi/ Sieluni päle/ ette mine olen armainut teite/ sijnä/ ettei mine wiele ole Corinthijn tullut.
Mutta minä Jumalan otan todistajaksi/ sieluni päälle/ että minä olen armainnut teitä/ siinä/ ettei minä wielä ole Korintiin tullut.
1:24 Ei nin ette me Herrauttaisima teiden Usko'na ylitze/ waan me olema Auttaijat teiden ilohon/ sille ette te Uskosa seisotta.
Ei niin että me herrauttaisimme teidän uskonne ylitse/ waan me olemme auttajat teidän ilohon/ sillä että te uskossa seisotte.


II. Lucu.

2:1 Mutta sen mine ole itzelleni aiconut/ Ette' mine taas murehessa tulisi teiden tygen.
Mutta sen minä olen itselleni aikonut/ Etten minä taas murheessa tulisi teidän tykön.
2:2 Sille ios mine teiden murehesen saatan/ Cuca sis ombi/ ioca minun ilahutta/ waan se ioca minulda on murechta sattu?
Sillä jos minä teidän murheeseen saatan/ Kuka siis ompi/ joka minun ilahduttaa/ waan se joka minulta on murhetta saanut?
2:3 Ja sen sama' mine ole' teille kirioittanut/ ettei mine tulduani saisi nijste murechta/ ioista minu' tulis ilo saadha/ Senwoxi ette minulla ombi sencaltainen Uskallus caikein teiden tygenne/ Ette minun Ilon/ caikein teiden ilona olis.
Ja sen saman minä olen teille kirjoittanut/ ettei minä tultuani saisi niistä murhetta/ joista minun tulisi ilo saada/ Sen wuoksi että minulla ompi senkaltainen uskallus kaikkein teidän tykönne/ Että minun iloni/ kaikkein teidän ilona olisi.
2:4 Sille mine kirioitin teille swresa waiwassa ia sydhemen kiussa/ ia monilla kynelille/ Ei sitewarten ette teiden piteis murechtima' waan ette te ymmerdheisit sen Rackaudhen/ ioca minulla ombi erinomaisesta teiden cochtan.
Sillä minä kirjoitin teille suuressa waiwassa ja sydämen kiwussa/ ja monilla kyyneleillä/ Ei sitä warten että teidän pitäisi murehtiman waan että te ymmärtäisit sen rakkauden/ joka minulla ompi erinomaisesti teidän kohtaan.
2:5 Jos nyt iocu on Murehen matkan saattanut/ Ei hen ole * minua surettanut/ waan polittain/ senpäle ettei mine teite caiki raskautaisi.
Jos nyt joku on murheen matkaan saattanut/ Ei hän ole minua surettanut/ waan puolittain/ sen päälle ettei minä teitä kaikkia raskauttaisi.
2:6 Mutta * kylle sijnä on/ ette Se sama monelda nin rangaistu on/
Mutta kyllä siinä on/ että se sama monelta niin rangaistu on/
2:7 Nin ette te testedes site enemen pite henen cansans ylitzecatzoman/ ia lohuttaman hende/ Senpäle ettei he' ylesnielteisi ylelises Murehes.
Niin ette te tästedes sitä enemmin pidä hänen kanssansa ylitse katsoman/ ja lohduttamaan häntä/ Sen päälle ettei hän ylös nieltäisi ylellisessä murheessa.
2:8 Senteden mine manan teite/ ette te rackautta henen cochtans osotaisitta.
Sentähden minä manaan teitä/ että te rakkautta hänen kohtaansa osoittaisitte.
2:9 Sille senteden mine mös olen kirioittanut teiden tygen/ ette mine coettelisin teite/ ios te oletta Caikihin cwliaiset.
Sillä sentähden minä myös olen kirjoittanut teidän tykön/ että minä koettelisin teitä/ jos te olette kaikkihin kuuliaiset.
2:10 Mutta ionga te annatta iotain andexi/ sen mine mös andexiannan. Sille iolla taas mine iotain andexiannan/ sen mine andexiannan teidhen tedhe' Christusen polesta/
Mutta jonka te annatte jotain anteeksi/ sen minä myös anteeksi annan. Sillä jolle taas minä jotain anteeksi annan/ sen minä anteeksi annan teidän tähden Kristuksen puolesta/
2:11 Senpäle ettei me pidhe Perkelelda omistettama'. Sille eipe meille ole se tietemätä/ mite hene' mielesens on.
Sen päälle ettei me pidä perkeleeltä omistettaman. Sillä eipä meille ole se tietämättä/ mitä hänen mielessänsä on.
2:12 Mutta quin mine tulin Troadam/ Christusen Euangelium sarnaman ia minulle auaittijn yxi Oui HErrassa/
Mutta kuin minä tuli Troadaan/ Kristuksen ewankelium saarnaaman ja minulle awattin yksi owi Herrassa/
2:13 nin ei ollut minulla ychte Lepo minun Hengesseni/ ettei mine Titum minun Welieni leunyt/ waan soritin sielde itzeni/ ia menin Macedonian.
niin ei ollut minulla yhtään lepoa minun hengessäni/ ettei minä Titum minun weljeäni löytänyt/ waan suoritin sieltä itseni/ ja menin Makedoniaan.
2:14 Mutta kijtetty olcoon Jumala/ ioca aina andapi meille woitton Christusesa/ ia iulghista henen Tundemisens Haijun meiden cauttan iocapaicas.
Mutta kiitetty olkoon Jumala/ joka aina antaapi meille woiton Kristuksessa/ ja julkistaa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttan joka paikassa.
2:15 Sille ette me olema Jumalalle yxi Hyue haiju Christusesa/ seke ninen seas iotca autuaxi tuleuat/ ette ninen seas iotca huckan tuleuat/
Sillä että me olemme Jumalalle yksi hywä haju Kristuksessa/ sekä niiden seassa jotka autuaaksi tulewat/ että niiden seassa jotka hukkaan tulewat/
2:16 Neinen yxi surman haiju coolemahan/ Mutta nijlle toisille Elemen haiju elemexi.
Näiden yksi surman haju kuolemahan/ Mutta niille toisille elämän haju elämäksi.
2:17 Ja Cuca on nyt tehen keluolinen? Sille eipe me ole sencaltaiset quin mutomat/ iotca Jumala' sana caupiskeluat/ wan puchtaudhesta/ ia ninquin Jumalasta/ Jumala' casuon edes me puhuma Christusesa.
Ja kuka on nyt tähän kelwollinen? Sillä eipä me ole senkaltaiset kuin muutamat/ jotka Jumalan sanaa kaupiskelewat/ waan puhtaudesta/ ja niinkuin Jumalasta/ Jumalan kaswon edessä me puhumme Kristuksessa.

III. Lucu.

3:1 RUpemaco me sis itzenne taas kehuman? Eli taruitzemeco me/ ninquin mutomat/ Kijtoskiria teiden tyghennä/ eli mös Kijtoskiria teildä?
Rupeammeko me siis itseämme taas kehumaan? Eli tarvitsemmeko me/ niinkuin muutamat/ Kiitoskirjaa teidän tykönnä/ eli myös kiitoskirjaa teiltä?
3:2 Te oletta meiden Kirian meiden Sydhemise kirioitetut/ ioca tutan ia Luetan caikilda Inhimisilde/
Te olette meidän kirjan meidän sydämissä kirjoitetut/ joka tutaan ja luetaan kaikilta ihmisiltä.
3:3 ioillen te oletta ilmoitetud/ ette te oletta Christusen Lehetuskiria/ Sarnawirghan cautta walmistettu/ Ja ei Pleckille meille kirioitetud/ Waan eleuen Jumalan Hengelle/ ei Kiuisijn Tauluijn/ waan Lihasijn sydhemen Tauluin.
joillen te olette ilmoitetut/ että te olette Kristuksen lähetyskirja/ Saarnawiran kautta walmistettu/ Ja ei pläkillä meille kirjoitetut/ Waan eläwän Jumalan Hengellä/ ei kiwisiin tauluihin/ waan lihaisiin sydämen tauluihin.
3:4 Mutta sencaltainen vskallus meille on Christusen cautta Jumalan polen/
Mutta senkaltainen uskallus meillä on Kristuksen kautta Jumalan puoleen/
3:5 Ei nin ette me olema soueliahat meiste itzestem iotakin aiattelman ninquin itze meisten/ Wan ios me olema iohongun soueliat/ nin se on Jumalalta/
Ei niin että me olemme soweliaat meistä itsestämme jotakin ajatteleman niinkuin itse meistän/ Waan jos me olemme johonkin soweliaat/ niin se on Jumalalta/
3:6 ioca mös meite soueliaxi tehnyt on sen Wden Testamentin wirca pitemehen/ Ei * Bockstauin/ wan Hengen. Sille ette Bockstaui coolettapi/ wan Hengi eleuexi tekepi.
joka myös meitä soweliaaksi tehnyt on sen Uuden Testamentin wirkaa pitelemähän/ Ei bokstawin/ waan Hengen. Sillä että bokstawi kuolettaapi/ waan Henki eläwäksi tekeepi.
3:7 Mutta ios sille Wirgalla ioca Bockstauin cautta coletapi ia oli Kiuihin cuuattu/ oli sencaltainen Kirckaus/ nin ettei Israelin lapset maltanet catzoa Mosesen casuoin päle/ henen casuoinsa Kircaudhen täden/ ioca quitengi catopi.
Mutta jos sillä wiralla joka bokstawin kautta kuolettaapi ja oli kiwihin kuwattu/ olis sen kaltainen kirkkaus/ niin ettei Israelin lapset malttaneet katsoa Moseksen kaswoin päälle/ hänen kaswoinsa kirkkauden tähden/ joka kuitenkin katoaapi.
3:8 Mixei sis palio enemin sille Wirghalla ioca Hengen andapi/ pidheis Kircaus oleman?
Miksei siis paljon enemmin sillä wiralla joka Hengen antaapi/ pitäis kirkkaus oleman?
3:9 Sille ios sille Wirghalla ioca Cadhotuxen sarnapi/ Kircaus oli/ Palio enemin sille Wrighalla/ ioca Wanhurskaudhen sarnapi/ ylenpaldinen Kircaus ombi.
SIllä jos sillä wiralla joka kadotuksen saarnaapi/ kirkkaus oli/ paljjon enemmin silla wiralla/ joka wanhurskauden saarnaapi/ ylenpalttinen kirkkaus ompi.
3:10 Sille mös se toinen ioca oli kircastettu/ ei ole ensingen kircaudexi Luettapa/ Temen ylenpaldisen Kircaudhen echtoon.
Sillä myös se toinen joka oli kirkastettu/ ei ole ensinkään kirkkaudeksi luettawa/ Tämän ylenpalttisen kirkkauden ehtoon.
3:11 Senteden ios sille oli Kircaus ioca catopi/ Palio enemin on sille Kircaus ioca kestäue on.
Sentähden jos sillä oli kirkkaus joka katoaapi/ Paljon enemmin on sillä kirkkaus joka kestäwä on.
3:12 Ette nyt meille sencaltainen Toiuo on/ nin me prwkama swren Rochkiudhen/
Että nyt meillä senkaltainen toiwo on/ niin me pruukaamme suuren rohkeuden/
3:13 ia en me tee ninquin Moses/ ioca Casuoinsa eten * Peitten pani/ ettei Israelin Lapset maltaneet sen lopun päle catzo ioca catopi/
ja en me tee niinkuin Moses/ joka kaswoinsa eteen peitteen pani/ ettei Israelin lapset malttaneet sen lopun päälle katsoo joka katoopi/
3:14 Waan heiden taitonsa olit soghaistud. Sille ette haman tehen peiuen asti/ pysy se sama Peitto poisottamata ylitze sen wanhan Testamentin/ coska he site lukeuat/ ioca Christusesa poislackapi.
Waan heidän taitonsa olit sokaistut. Sillä että hamaan tähän päiwään asti/ pysyy se sama peitto pois ottamatta ylitse sen Wanhan Testamentin/ koska he sitä lukewat/ joka Kristuksessa pois lakkaapi.
3:15 Mutta hama' tehen peiuen asti/ coska Moses luetan/ rippupi se Peitto heiden Sydhemens edesse.
Mutta hamaan tähän päiwään asti/ koska Moses luetaan/ riippuupi se peitto heidän sydämensä edessä.
3:16 Mutta coska he palaijauat HERRAN pole'/ nin se Peitto poisotetaan/
Mutta koska he palajawat HERRAN puoleen/ niin se peitto pois otetaan/
3:17 Sille ette HERRA on Hengi.
Sillä että HERRA on Henki.
3:18 Mutta cussa se HERRan Hengi on/ sijnä on wapaus. Mutta nyt HERRAN Kircaus osotta henens meisse caikissa/ ninquin Speilisse/ auatulla Casuolla/ ia me kircastetan sijnä samassa Cuuassa/ kircaudhesta nin kircautehen/ ninquin HERRAN HEngeste.
Mutta kussa se HERRAN Henki on/ siinä on wapaus. Mutta nyt HERRAN kirkkaus osoittaa hänens meissä kaikissa/ niinkuin peilissä/ awatulla kaswolla/ ja me kirkastetaan siinä samassa kuwassa/ kirkkaudesta niin kirkkautehen/ niinkuin HERRAN Hengestä.

* Bockstauin) Bockstauin opetus/ ombi palias Laki ia Tecoija opetta ilman Jumalan Armon tundemista/ ionga cautta caiki Domitan ia cadhotetan/ ia Cooleman syypääxi tutan/ ehcke mite Inhiminen coconansa on ia tekepi. Sille eipe hen taidha miten Hyue tehdhä ilman Jumalan Armoita. * Peitteen) Mosesen Peite on/ Bockstaui ia henen oppians ei tuta. Mutta se auattu HERRAN Casuo ombi iulkisesta tuta Jumalan Armo ia Hengi/ ioca meite wapautta Laista/ Bockstauista ia Henen tegoistans/ ette heiden kircaudhens/ ia tegonssa mahdhaisit poislacaita.

IV. Lucu.

4:1 SEnteden/ ette meille sencaltainen Wirca on/ senpereste quin Armo meide' cochtan tullut on/ nin eipe me wäsy/
Sentähden/ että meillä senkaltainen wirka on/ sen perästä kuin armo meidän kohtaan tullut on/ niin eipä me wäsy/
4:2 waan weltem mös ne * salaiset Häpiet/ ia eipe me waella caualuxen cansa/ eikä mös petoxella Jumalan sana pitele/ waan me ilmoitam totudhen/ ia hyuesti osotam meiten caikein Inhimisten Omantunnon cochtan Jumalan edes.
waan wältämme myös ne salaiset häpeät/ ja eipä me waella kawaluksen kanssa/ eikä myös petoksella Jumalan sanaa pitele/ waan me ilmoitamme totuuden/ ja hywästi osoitamme meitän kaikkein ihmisten omantunnon kohtaan Jumalan edessä.
4:3 Jos nyt meiden Euangelium on peitetty/ nin se on heisse peitetty iotca cadhotetaan/
Jos nyt meidän ewankelium on peitetty/ niin se on heissä peitetty jotka kadotetaan/
4:4 Joissa temen Maliman Jumala ombi ninen wskomattodhen taidhot soghaisnut/ ettei Euangeliumin paiste heille pidheis walghistaman Christusen kircaudhesta/ Joca ombi Jumalan Cuua.
Joissa tämän maailman jumala ompi niiden uskomattomien taidot sokaissut/ ettei ewankeliumin paiste heille pitäisi walkistaman Kristuksen kirkkaudesta/ Joka ompi Jumalan kuwa.
4:5 Sille eipe me itze meiten sarna/ waan Christust Jestust/ Ette hen on HERRA/ Mutta me teiden Paueliat Iesusen teden.
Sillä eipä me itse meitän saarnaa/ waan Kristusta Jesusta/ Että hän on HERRA/ Mutta me teidän palwelijat Jesuksen tähden.
4:6 Sille ette Jumala/ ioca keski walkiudhen wlos pimeydhesta paista/ se ombi ydhen kircan walkiudhen meiden sydhemihin andanut/ ette meiden cauttan * paistais se walkeus/ quin Jumalan kircaudhen tundemisesta tule/ Iesusen Christusen Casuoisa.
Sillä että Jumala/ joka käski walkeuden ulos pimeydestä paistaa/ se ompi yhden kirkkaan walkeuden meidän sydämihin antanut/ että meidän kauttan paistaisi se walkeus/ kuin Jumalan kirkkauden tuntemisesta tulee/ Jesuksen Kristuksen kaswoissa.
4:7 Mutta meille ombi sencaltainen Tauara sauisis Astioissa/ senpäle/ ette se ylenpaldinen woima pite olema' Jumalalda/ ia ei meiste.
Mutta meille ompi senkaltainen tawara sawisissa astioissa/ sen päälle/ että se ylenpalttinen woima pitää oleman Jumalalta/ ja ei meistä.
4:8 Meille ombi iocapaicas ahdistos/ Mutta eipe me ikeuöitze. Meille ombi packo/ Mutta eipe me wäsy.
Meillä ompi joka paikassa ahdistus/ Mutta eipä me ikäwöitse. Meillä ompi pakko/ Mutta eipä me wäsy.
4:9 Me kerssime waino/ Mutta eipe me ylenanneta. Me alaspaineta'/ Mutta eipe me poishucu.
Me kärsimme wainoa/ Mutta eipä me ylenanneta. Me alas painetaan/ Mutta eipä me pois huku.
4:10 Me ymberinswienme aina HERRAN Iesusen Coolema meiden Rumisan/ Senpäle ette mös se Herran Iesusen Eleme meiden Rumisan pite ilmoitettaman.
Me ympärinsä wiemme aina HERRAN Jesuksen kuolemaa meidän ruumiissan/ Sen päälle että myös se Herran Jesuksen elämä meidän ruumiissan pitää ilmoitettaman.
4:11 Sille ette me/ iotca eleme/ aina ylenannetaan Coolemahan Iesusen tedhen/ Senpäle ette mös Iesusen Eleme pite ilmoitettaman meiden Cooleuaisen Lihan päle.
Sillä että me/ jotka elämme/ aina ylenannetaan kuolemahan Jesuksen tähden/ Sen päälle että myös Jesuksen elämä pitää ilmoitettaman meidän kuolewaisen lihan päälle.
4:12 Senteden/ nin on nyt se Coolema woimalinen meisse/ Mutta Eleme teisse.
Sentähden/ niin on nyt se kuolema woimallinen meissä/ mutta elämä teissä.
4:13 Mutta senwoxi ette meille ombi saman Uskon Hengi/ sen ielken quin kiriotettu on Mine Uskon/ senteden mine puhun. Nin me mös vskoma/ senteden me mös puhuma/
Mutta sen wuoksi että meillä ompi saman uskon Henki/ sen jälkeen kuin kirjoitettu on Minä uskon/ sentähden minä puhun. Niin me myös uskomme/ sentähden me myös puhumme/
4:14 ia tiedhem sen ioca HERRAN IesuSEN ylesheretti/ hen mös meite ylesherettepi Iesusen cautta/ ia asettapi meite ynne teiden secan.
ja tiedämme sen joka HERRAN Jesuksen ylös herätti/ hän myös meitä ylös herättääpi Jesuksen kautta/ ja asettaapi meitä ynnä teidän sekaan.
4:15 Sille ette caiki tapachtu teiden techten/ Senpäle ette se ylenpaltinen Armo/ monein Kijtoxen cautta/ pite runsasta tuleman Jumalan ylistoxexi.
Sillä että kaikki tapahtuu teidän tähden/ Senpäälle että se ylenpalttinen armo/ monien kiitoksen kautta/ pitää runsaasti tuleman Jumalan ylistykseksi.
4:16 Senteden eipe me wäsy/ waicka ehcke meiden wlcoinen Inhiminen turmellaan/ Nin se siselinen quitengi peiue peiuelde wdhistetan.
Sentähden eipä me wäsy/ waikka ehkä meidän ulkoinen ihminen turmellaan/ Niin se sisällinen kuitenkin päiwä päiwältä uudistetaan.
4:17 Sille meiden Waiuan/ quin on aijalinen ia keuie saattapi ydhen ijancaikisen ia ilman märettomen waitzeuan Cunnian/
Sillä meidän waiwan/ kuin on ajallinen ja keweä saattaapi yhden iankaikkisen ja ilman määrättömän wallitsewan kunnian/
4:18 meille iotca ei catzo ninen näkyueisten päle/ waan ninen nakymettomein. Sille iotca näkyueiset ouat ne aijaliset ouat/ Mutta iotca näkymäte ouat/ ne ijancaikiset ouat.
meille jotka ei katso niiden näkywäisten päälle/ waan niiden näkymättömäin. Sillä jotka näkywäiset owat ne ajalliset owat/ Mutta jotka näkymättä owat/ ne iankaikkiset owat.

* Salaiset) Tesse hen nijte wäri Opetaita ia Apostolit kylken lycke/ iotca wlconaisesta caunit kijldeuet. Mutta siselde he ouat teunens ilkeytte * Paistais) se on/ meiden pite paistaman ia sarnaman/ quinga Jumalan Armo tutan/ Christusesa meille osotettu/ Mudh machtauat Töite ia Lakia itzestens paista.

V. Lucu.

5:1 MUtta me tiedheme/ ette ios temen Maian meidhen mailmainen Hoone mahanserieteen/ ette meille ombi yxi Rakenos Jumalalda ylesrakettu/ yxi Hoone/ ei käsille techty/ ioca ijancaikine' on Taiuahisa.
Mutta me tiedämme/ että jos tämän majan meidän maailmainen huone maahan särjetään/ että meillä ompi yksi rakennus Jumalalta ylös rakettu/ yksi huone/ ei käsillä tehty/ joka iankaikkinen on taiwahissa.
5:2 Ja sen saman pereste me mös hookama/ ielken meiden Maian ioca Taiuahasta ombi/ ia me ikewöitzeme/ ette me sen cansa ylitzepughetetuxi tulisima/
Ja sen saman perästä me myös huokaamme/ jälkeen meidän majan joka taiwahasta ompi/ ja me ikäwöitsemme/ että me sen kanssa ylös puetetuksi tulisimme.
5:3 Jos me mwtoin pughietetudh/ ia ei alasti leuteisi.
Jos me muutoin puetetut/ ja ei alasti löydettäisi.
5:4 Senteden nincauuan quin me olema tesse aijalises Maiasa/ nin me hookanma ia olema raskautetudh/ Sen woxi ettei me tadho poisrisutta/ waan ylitzepughetetta/ Se'päle ette se Cooleuainen mahdais ylesnielttä Hengeste.
Sentähden niin kauan kuin me olemme tässä ajallisessa majassa/ niin me huokaamme ja olemme raskautetut/ Sen wuoksi ettei me tahdo pois riisuttaa/ waan ylitse puetettaa/ Senpäälle että se kuolewainen mahtaisi ylös nieltää.
5:5 Mutta ioca meite sitewarten walmista/ se on Jumala/ ioca Hengen on Pantixi meille andanut.
Mutta joka meitä sitä warten walmistaa/ se on Jumala/ joka Hengen on pantiksi meille antanut.
5:6 Nin me olema senteden aina hyuesse turuassa/ ia tiedhe'me/ ette nincauua' quin me Rumisa asuma/ nin me olema culgulla HErrasta/
Niin me olemme sentähden aina hywässa turwassa/ ja tiedämme/ että niinkauan kuin me ruumiissa asumme/ niin me olemme kulkulla (oudot) Herrasta/
5:7 Sille ette me waelanma Uskossa/ ia eipe me hende näghe.
Sillä että me waellamme uskossa/ ja eipä me häntä näe.
5:8 Mutta meille on turua/ ia palio enemin halanma pois olla Rumihista/ ia Cotona olla HERRAN tykene.
Mutta meille on turwa/ ja paljon enemmin halaamme pois olla ruumiista/ ja kotona olla HERRAN tykönä.
5:9 Sentede' waicka me Cotona olema/ eli wlcona waellanma/ nin me achkeroitzemma/ ette me henen mahdaisima Keluata.
Sentähden waikka me kotona olemme/ ja ulkona waellamme/ niin me ahkeroitsemme/ että me hänen mahtaisimme kelwata.
5:10 Sille ette me caiki pite iulghistuman Christusen Domiostolin edesse/ Senpäle ette iocaitzen pite saaman senielkin quin hen Eleisens elenyt on/ se olcon hyue eli paha.
Sillä että me kaikki pitää julkistuman Kristuksen tuomioistuimen edessä/ Sen päälle että jokaisen pitää saaman sen jälkeen kuin hän eläissäns elänyt on/ se olkoon hywä eli paha.
5:11 Ette me sis tiedheme sen HERran pelghon/ nin me hilian meneme Inhimistein cansa/ mutta Jumalan me olema iulkiset. Mutta mine toiuon/ ette me olema mös iulki teiden Omassatunnossan.
Että me siis tiedämme sen HERRAN pelon/ niin me hiljaa menemme ihmisten kanssa/ mutta Jumalan me olemme julkiset. Mutta minä toiwon/ että me olemme myös julki teidän omassatunnossan.
5:12 Eipe me taas kerska itzen teiden edesse/ waan me annama teille tilan kerskaman meiste/ Senpäle/ ette teille iotaki olis kerskamista nijte wastan/ iotca itzens Casuoin ielkin kerskauat/ ia ei sydhemen ielkin.
Eipä me taas kerskaa itseän teidän edessä/ waan me annamme teille tilan kerskaaman meistä/ Sen päälle/ että teillä jotakin olisi kerskaamista niitä wastaan/ jotka itsensä kaswoin jälkeen kerskaawat/ ja ei sydämen jälkeen.
5:13 Sille ios me * ylenangarat olema/ nin me sen Jumalasa teemme/ Eli ios me olema cochtoliset/ nin me teille olema cochtoliset.
Sillä jos me ylen ankarat olemme/ niin me sen Jumalassa teemme/ Eli jos me olemme kohtuulliset/ niin me teille olemme kohtuulliset.
5:14 Sille ette Christusen rackaus meite nin waati/ Ette me sen pidhemme/ ette ios yxi on coollut caikein edhestä/ nin he caiki ouat coollehet/
Sillä että Kristuksen rakkaus meitä niin waatii/ Että me sen pidämme/ että jos yksi on kuollut kaikkein edestä/ niin he kaikki owat kuolleet/
5:15 Ja hen on senteden caikein edeste coollut/ Senpäle ette ne iotca eleuet/ eiuet pidhe nyt itzellens elemen/ waan Henelle ioca heide' edestens coollut ia ylesnosnut on.
Ja hän on sentähden kaikkein edestä kuollut/ Senpäälle että ne jotka eläwät/ eiwät pidä nyt itsellensä elämän/ waan hänelle joka heidän edestänsä kuollut ja ylös noussut on.
5:16 Senteden/ ielken temen aijan/ eipe me ketän tunne Lihan cautta. Ja echke me olisima mös Christusen tundenuet Lihan ielkin/ nin eipe me enembi hende sillen tunne.
Sentähden/ jälkeen tämän ajan/ eipä me ketään tunne lihan kautta. Ja ehkä me olisimme myös Kristuksen tunteneet lihan jälkeen/ niin eipä me enempi häntä silleen tunne.
5:17 Senteden ios iocu ombi Christusesa/nin hen on yxi Wsi Loondocappale. Sille se Wa'ha on catonut/ catzo/ caiki cappalet ouat wdhexi tulluet.
Sentähden jos joku ompi Kristuksessa/ hän on yksi uusi luontokappale. Sillä se wanha on kadonnut/ katso/ kaikki kappaleet owat uudeksi tulleet.
5:18 Mutta ne caiki ouat Jumalasta/ ioca meite on itzens ca'sa souittanut Iesusen Christusen cautta/ ia meille Wirgan annoi sijte samasta Souinnosta sarnata.
Mutta ne kaikki owat Jumalasta/ joka meitä on itsensä kanssa sowittanut Jesuksen Kristuksen kautta/ ja meille wiran antoi siitä samasta sowinnosta saarnata.
5:19 Sille ette Jumala oli Christusesa/ ia souitti Mailma' itzens cansa/ ia ei soimanut heiden syndiens heille/ Ja ombi meiden seasa sen Sarnan sijte Souinnosta sätenyt.
Sillä että Jumala oli Kristuksessa/ ja sowitti maaiman itsensä kanssa/ ja ei soimannut heidän syntiänsä heille/ Ja ompi meidän seassa sen saarnan siitä sowinnosta säätänyt.
5:20 Nin olema me nyt Christusen polesta Keskyleiset/
Niin olemme me nyt Kristuksen puolesta käskyläiset/
5:21 Sille ette Jumala he' manapi meiden cauttame Nin me rucolema sis Christusen polesta ette te * souitta Jumalan cansa. Sille ette he' ombi SEN/ ioca ei miten synniste tienyt/ Meiden tedhen Synnixi tehnyt/ Senpäle ette me tulisim Henesse sixi Wanhurskaudhexi ioca Jumalan edesse kelpa.
Sillä että Jumala hän manaapi meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta että te sowitte Jumalan kanssa. Sillä että hän ompi sen/ joka ei mitään synnistä tiennyt/ Meidän tähden synniksi tehnyt/ Sen päälle että me tulisimme hänessä siksi wanhurskaudeksi joka Jumalan edessä kelpaa.

* Ylenangarat) se on/ Jos me wiele couasta heiden cansans meneme/ nin me quitengin sijnä paluelema Jumalata Jos me taas hilian meneme heiden cansa/ Nin me sen teem heille palueluxexi ia Mielennouteexi/ Jotca ouat caiki oikein ia Hyuesti tehdhyt. * Souitta) Tesse hen yleskorghotta sen ylenpaltisen Jumalan Laupiuden meiden cochtan ettes näet/ quinga Apostoli asetta Christusen/ quin ei waan hen itze/ mutta mös itze Ise Jumala/ Euangelium sarnan cautta/ caikein neurimeste souindo pyytä meilde. O ihmelinen Jumalan Rackaus/ meiden cochtan/ haleus/ achkerus ia palawus.

VI. Lucu

6:1 NIn me nyt teite maname quin Cansa auttaiat ettei te Jumalan Armo huckan otaisi/
Niin me nyt teitä manaamme kuin kanssa-auttajat ettei te Jumalan armo hukkaan ottaisi/
6:2 Sille ette hen sanopi/ Mine olen otolisella aiala sinua cuullut/ ia olen sinua Terueydhen päiuene auttanut. Catzo/ Nyt on se otolinen aica/ Catzo nyt on Terueydhen Päiue.
Sillä että hän sanoopi/ Minä olen otollisella ajalla sinua kuullut/ ja olen sinua terweyden päiwänä auttanut. Katso/ Nyt on se otollinen aika/ Katso nyt on terweyden päiwä.
6:3 Elkem me kenengen ioskussa Pahenosta andaco/ Senpäle ettei meiden Wirca pidheisi laitettaman/
Älkäämme me kenenkään jossa kussa pahennusta antako/ Sen päälle ettei meidän wirka pitäisi laitettaman/
6:4 Wan osottacam meite caikissa asioissa ninquin Jumalan Palueliat.
Waan osoittakaamme meitä kaikissa asioissa niinkuin Jumalan palwelijat.
6:5 Swressa kerssimises/ Waiuoissa/ Hädhissa/ Suruissa/
Suuressa kärsimisessä/ waiwoissa/ hädissa/ suruissa/
6:6 Hosumisis/ Fangiuxisa/ Capinoissa/ Töisse/ Waluomisis/ Paastoisa/ Puchtas Elemes/ Taidhossa/ Pitkemielisudhes/ Suloisudhes/ Pyhesse Hengesse wilpittomes Rackaudhesa/
hosumisissa/ wankeuksissa/ kapinoissa/ töissä/ walwomisissa/ paastoissa/ puhtaassa elämässä/ taidossa/ pitkämielisyydessä/ suloisuudessa/ Pyhässä Hengessä wilpittömässä rakkaudessa/
6:7 Totudhe' sanoisa/ Jumalan wäesse/ Wanhurskaudhen sotaaseten cautta/ oikealla kädhelle ia wasemalla/
Totuuden sanoissa/ Jumalan wäessä/ Wanhurskauden sota-aseittein kautta/ oikealla kädellä ja wasemmalla/
6:8 Cunnian lepitze ia pilca'. Panetoxen ia kijtoxen cautta.
Kunnian läwitse ja pilkan. Panetuksen ja kiitoksen kautta.
6:9 Ninquin wietteliet/ ia quitengin Waghat. Ninquin tuttomattomat/ ia quitengi tutud. Ninquin cooleuaiset/ ia catzo/ me eleme.
Niinkuin wiettelijät/ ja kuitenkin wakaat. Niinkuin tuntemattomat/ ja kuitenkin tutut. Niinkuin kuolewaiset./ ja katso/ me elämme.
6:10 Ninquin rangaistud/ ia ei quitengan tapetud. Ninquin mureheliset/ aina quitengi iloiset. Ninquin kieuhet/ mutta quitengi mo'da Höödhytteueiset. Nin quin ne ioilla ei miteken ole/ ia quitengi caiki cappalet omat ouat.
Niinkuin rangaistut/ ja ei kuitenkaan tapetut. Niinkuin murheelliset/ aina kuitenkin iloiset. Niinkuin köyhät/ mutta kuitenkin monta hyödyttäwäiset. Niinkuin ne joilla ei mitäkään ole/ ja kuitenkin kaikki kappaleet omat owat.
6:11 O te Corintherit/ meiden Suun ombi henens auanudh teiden cochtan/ meide' Sydheme' ombi turuassa.
Oi te korinterit/ meidän suun ompi hänens awannut teidän kohtaan/ meidän sydämen ompi turwassa.
6:12 Ei teide' taruitze meide' polesta' * caruahasmieles olema'. Mutta ette te caruahillamielin oletta/ sen te teette sydemellisest tadhosta.
Ei teidän tarwitse meidän puolesta karwahassa mielessä oleman. Mutta että te karwaalla mielellä olette/ sen te teette sydämellisestä tahdosta.
6:13 Mine puhuttelen teite/ ninquin omi Lapsiani/ ette te mös nin teiten minua wastan asetatt ia olcat tekin mös turuassa.
Minä puhuttelen teitä/ niinkuin omia lapsiani/ että te myös niin teitän minua wastaan asetatte ja olkaat tekin myös turwassa.
6:14 Elket wetekö Iieste vskottomain cansa. Sille mite Oikiudhe' ombi wärydhen cansa tekemiste? Eli mite Osalisusta walkiudhelle ombi Pimeydhen cansa?
Älkäät wetäkö iestä uskottomain kanssa. Sillä mitä oikeuden ompi wääryyden kanssa tekemistä? Eli mitä osallisuutta walkeudella ompi pimeyden kanssa?
15 Eli mikä souindo Christusella ombi Belialin cansa? Taicka mite osa Uskolisella ombi wskomattoman cansa?
Eli mikä sowinto Kristuksella ompi Belialin kanssa? Taikka mitä osaa uskollisella ompi uskottoman kanssa?
16 Taicka quinga Jumalan Templi sopi Epeiumalden cansa? Sille ette Te oletta eleuen Jumalan Templit/ Ninquin Jumala sano/ Mine tadhon heisse asuua/ ia heisse waelda/ ia mine tadhon olla heiden Jumalans/ ia heiden pite olema' minun Canssan.
Taikka kuinka Jumalan templi sopii epäjumalten kanssa? Sillä että te olette eläwän Jumalan templit/ Niinkuin Jumala sanoo/ Minä tahdon heissä asua/ ja heissä waeltaa/ ja minä tahdon olla heidän Jumalansa/ ja heidän pitää oleman minun kanssani.
6:17 Senteden poismengete heiden seastans/ ia eritteke teiten heiste/ sanopi HErra/ ia elkette saastaha' ruuetko/ ia nin mine corian teite/
Sentähden pois menkäätte heidän seastansa/ ja erittäkää teitän heistä/ sanoopi Herra/ ja älkäätte saastahan ruwetko/ ja niin minä korjaan teitä/
6:18 ia olen teille Isen sijassa/ ia teiden pite oleman minun Poicani ia Tytterni/ sanopi se Caikiwaldias HERRA.
ja olen teille Isän sijassa/ ja teidän pitää oleman minun poikani ja tyttäreni/ sanoopi se Kaikkiwaltias HERRA.

* Caruahas mielese) Sijte Ensimeisest Lehetuskiriasta ne Corintherit hämmestuit ia Caruahas mielese olit/ Ette he olit Apostolit wihoittaneet. Nyt hen Heite turuapi/ ia sano ette henen Suuns ia Sydhemens iloisa on/ ia wlosleuitetty. Senteden ei heiden pidhe murehisans eli mielicarvahalla oleman/ Ninquin hen olis Wihoisans heidhen pälens/ Wan ei se ollut henen Syynsse ette he olit sijte Mielicaruahisa/ Mutta ninquin hyuet Lapset he nerkestyit hyueste Sydhemeste cussa ei site taruittu olisi.

VII. Lucu.

7:1 ETte meille nyt sencaltaiset Lupauxet ouat/ Minun Rackahani/ sijtte pudistacam me itzemme caikista Lihan ia Hengen saastasta/ Pyhyden teuttein Jumalan pelkemises.
Että meille nyt senkaltaiset lupaukset owat/ Minun rakkaani/ siitä puhdistakaamme me itsemme kaikista lihan ja hengen saastasta/ pyhyyden täyttäin Jumalan pelkäämisessä.
7:2 Tauoittaca meite/ eipe me kenengen wastanrikconet/ eipe me keten wietellet/ eipe me kenenge lijcatechnet.
Tawoittakaa meitä/ eipä me kenenkään wastaan rikkoneet/ eip me ketään wietelleet/ eipä me kenenkään liikaa tehneet.
7:3 Sencaltaista em mine sano teille cadotuxexi/ Sille ette mine olen teille io ennen sanonut/ Ette te oletta meiden Sydemesem elä ia coolta teiden cansanne.
Senkaltaista en minä sano teille kadotukseksi/ Sillä että minä olen teille jo ennen sanonut/ Että te olette meidän sydämessämme elää ja kuolla teidän kanssanne.
7:4 Mine puhun swrella rochkiudella teiden tygenne. Mine kerskan itzeni palio teiste. Mine olen Lohutoxella teutetty. Mine olen ylenpalttises Ilosa caikissa meiden waiuassa.
Minä puhun suurella rohkeudella teidän tykönne. Minä kerskaan itseni paljon teistä. Minä olen lohdutuksella täytetty. Minä olen ylenpalttisessa ilossa kaikissa meidän waiwassa.
7:5 Sille coska me tulima Macedoniahan/ ei ollut meiden Lihalla ychte helppo/ wan caikissa paicoissa me olima waiuassa/ Ulcoisesta sodhat/ sisellisesta pelgot.
Sillä koska me tulimme Makedoniaan/ ei ollut meidän lihalla yhtään helppoa/ waan kaikissa paikoissa me olimme waiwassa/ ulkoisesti sodat/ sisällisesti pelot.
7:6 Mutta Jumala ioca ne murehelliset lohuttapi/ se lohutti mös meite Titusen tulemisen cautta/
Mutta Jumala joka ne murheelliset lohduttaapi/ se lohdutti myös meitä Tituksen tulemisen kautta/
7:7 Mutta ei ainostansa henen tulemisens cautta/ waan mös sen Lohutoxen cautta ionga hen teilte saanut oli/ ia ilmoitti meille teiden halunna/ teiden itkonna/ ia teiden achkeruenne minusta/ Nin ette mine wiele enemin ihastuin.
Mutta ei ainoastansa hänen tulemisensa kautta/ waan myös sen lohdutuksen kautta jonka hän teiltä saanut oli/ ja ilmoitti meille teidän halunne/ teidän itkunne/ ja teidän ahkeruutenne minusta/ Niin että minä wielä enemmin ihastuin.
7:8 Sille sen quin mine teite murehesen saatoin/ minun Lehetöskiriani cansa/ eipe mine site cadhu/ Ja echke mine site caduisin/ quitengi ette mine näen ette se Lähetuskiria o'bi teite lehes hetke' aica surettanut/
Sillä sen kuin minä teitä murheeseen saatoin/ minun lähetyskirjani kanssa/ eipä minä sitä kadu/ Ja ehkä minä sitä katuisin/ kuintenkin että minä näen että se lähetyskirja ompi teitä lähes hetken aikaa surettanut/
7:9 sijte mine nyt quite'gi iloitze'/ Ei sijte ette te olitta murehissa/ wan senuoxi ette te olitta murehisa Paranoxexi. Sille te oletta murehelliset olleet Jumala' miele' ielkin/ nin ettei teille pidheis meiste ioskus wahingota oleman.
Siitä minä nyt kuitenkin iloitsen/ Ei siitä että te olitte murheessa/ waan sen wuoksi että te olitte murheessa parannukseksi. Sillä te olette murheelliset olleet Jumalan mielen jälkeen/ niin ettei teille pitäisi meistä joskus wahinkoa oleman.
7:10 Sille se mureh ioca Jumalan miellen pereste on/ hen matkan saatta ydhen Catumisen Autuahudhexi/ iota eikengen cadhu. Mutta Mailman mureh/ se Cooleman matkan saatta.
Sillä se murhe joka Jumalan mielen perästä on/ hän matkaan saattaa yhden katumisen autuudeksi/ jota ei kenkään kadu. Mutta maailman murhe/ se kuoleman matkaan saattaa.
7:11 Catzoca/ Se sama ette te olitta Jumalan mielen ielkijn mureliset/ quinga swren achkerudhen se ombi teisse waickuttanut Ja tosin mös Luchtamisen/ närckestyxen/ pelgon/ Halamisen/ Kiuauxen/ coston. Te oletta caikissa cappaleissa teiten osottaneet/ ette te puchtat oletta sijnä Töösse.
Katsokaa/ Se sama että te olitte Jumalan mielen jälkeen murheelliset/ kuinka suuren ahkeruuden se ompi teissä waikuttanut ja tosin myös luhtamisen/ närkästyksen/ pelon/ halaamisen/ kiiwauksen/ koston. Te olette kaikissa kappaleissa teitän osoittaneet/ että te puhtaat olette siinä työssä.
7:12 Senteden waicka mine kirioitin teille/ nin eipe se ole quitengan henen techtens tapachtanut ioca rickonut oli/ eike mös henen techtens iolle wäryys techtijn/ Mutta sen syyn tedhen/ ette teidhen achkerudhe' meiden cochtan iulkisexi tulis teide' tykenä Jumalan edes.
Sentähden waikka minä kirjoitan teille/ niin eipä se ole kuitenkaan hänen tähtensä tapahtunut joka rikkonut oli/ eikä myös hänen tähtensä jolle wääryys tehtiin/ Mutte sen syyn tähden/ että teidän ahkeruuden meidän kohtaan julkiseksi tulisi teidän tykönä Jumalan edessä.
7:13 Senteden me olema Lohutoxen saaneet/ ette te lohutetudh oletta. Mutta wiele ylenpaltisesta enemin me iloitzinma Titusen ilon tedhen. Sille ette henen Hengens oli wirghotettu teildä caikilda.
Sentähden me olemme lohdutuksen saaneet/ että te lohdutetut olette. Mutta wielä ylenpalttisesti enemmin me iloitsimme Tituksen ilon tähden. SIllä että hänen henkensä oli wirwoitettu teiltä kaikilta.
7:14 Sille mite mine henen edesens teiste olen kerskannut/ eipe mine site Häpie/ Waan ninquin caiki todhet ouat iotca mine olen teiden cansan puhunut/ Nin ombi mös meiden Kerskauxen Titusen edhessä todhexi tullut.
Sillä mitä minä hänen edessänsä teistä olen kerskannut/ eipä minä sitä häpeä/ Waan niinkuin kaikki todet owat jotka minä olen teidän kanssan puhunut/ Niin ompi myös meidän kerskauksen Tituksen edessä todeksi tullut.
7:15 Ja henelle ombi sa'gen swri sydhemelinen lembi teiden polehen/ coska hen muista caikein teiden cwliaisudhen päle/ quinga te pelghon/ ia wapistuxen cansa hende wastanrupesitta.
Ja hänelle ompi sangen suuri sydämellinen lempi teidän puoleen/ koska hän muistaa kaikkein teidän kuuliaisuuden päälle/ kuinka te pelon/ ja wapistuksen kanssa häntä wastaan rupesitte.
7:16 Mine iloitzen/ ette mine caikissa asijoissa vskallan teiden tyghen.
Minä iloitsen/ että minä kaikissa asioissa uskallan teidän tykön.

VIII. Lucu

8:1 Mine teen teille tietteuexi/ rackat Weliet sijte Jumalan Armosta ioca nijsse Seurakunnissa Macedonias annettu on/
Minä teen teille tiettäwäksi/ rakkaat weljet siitä Jumalan armosta joka niissä seurakunnissa Makedoniassa annettu on/
8:2 Sille heiden ilo'sa oli ylenpaltinen/ coska he monen Waiuan cautta coetellut olit/ Ja waicka he sangen Kieuhet olit/ ouat he quite'gi ru'sahasta andaneet caikessa yxikerdhasudhessa.
Sillä heidän ilonsa oli ylenpalttinen/ koska he monen waiwan kautta koetellut olit/ Ja waikka he sangen köyhät olit/ owat he kuitenkin runsahasti antaneet kaikessa yksinkertaisuudessa.
8:3 Sille he olit caiken woimans pereste/ ia ylitze woimans
Sillä he olit kaiken woimansa perästä/ ja ylitse woimansa.
8:4 (sen mine todhistan) itze walmihit/ ia rucolit meite swren achkerudhe' cansa/ ette me wastanottaisinma sen Hyuenteghon/ ia sen palueluxen Osalisudhen/ ioca coottu oli ninen Pyhein waraxi.
(sen minä todistan) itse walmiit/ ja rukoilit meitä suuren ahkeruuden kanssa/ että me wastaan ottaisimme se hywän teon/ ja sen palweluksen osallisuuden/ joka kootu on niiden pyhäin waraksi.
8:5 Ja ei nin/ quin me toiuoimma/ waan he annoit itzens ensin HErrale/ ia sitelehin meillen/ Jumalan tahdhon lepitze/
Ja ei niin/ kuin me toiwomme/ wan he annoit itsensä ensin Herralle/ ja siitä lähin meillen/ Jumalan tahdon läwitse/
8:6 Ette meiden pidheis Titum manaman/ ette quin hen oli ennen ruuennut/ nin henen mös pidheis sencaltaisen Hyuenteghon teiden seasan päättemen.
Että meidän pitäist Tituksen manaaman/ että kuin hän oli ennen ruwennut/ niin hänen myös pitäis senkaltaisen hywän teon teidän seassan päättämän.
8:7 Mutta ninquin te oletta caikissa rickaat/ vskossa ia sanassa ia taidosa/ ia caikinaises achkerudhes/ ia teiden Rackauxesan meiden tyge/ Nin souittacat sis/ ette te mös tesse Hyuesteghos rickat olisitta.
Mutta niinkuin te olette kaikissa rikkaat/ uskossa ja sanassa ja taidossa/ ja kaikkinaisessa ahkeruudessa/ ja teidän rakkaudessan meidän tykö/ Niin sowittakaat siis/ että te myös tässä hywässä teossa rikkaat olisitte.
8:8 Eipe mine site sano/ ette mine sijhen teite waadhin/ Waan ette mud nin achkerat ouat/ kiusan mine mös teiden Rackaudhen/ ios hen selkie ombi.
Eipä minä sitä sano/ että minä siihen teitä waadin/ waan että muut niin ahkerat owat/ kiusaan minä myös teidän rakkauden/ jos hän selkeä ompi.
8:9 Sille te tiedhet meiden HERRAN IesuSEN Christusen Armon/ ette waicka hen kylle Ricas oli/ tuli hen quitengin Kieuhexi teiden tedhen/ Senpäle ette te henen Kieuhydhens cautta Rickaxi tulisitta.
Sillä te tiedät meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen armon/ että waikka hän kyllä rikas oli/ tuli hän kuitenkin köyhäksi teidän tähden/ Sen päälle että te hänen köyhyytensä kautta rikkaaksi tulisitte.
8:10 Minun neuuoni mine tehen annan/ Sille se on teille tarpelinen/ ette te io oletta aijastaica ennen ruueneet/ ei ainostans site tekemen/ waan mös site tadhoita.
Minun neuwoni minä tähän annan/ Sillä se on teille tarpeellinen/ että te jo olette ajastaikaa ennen ruwenneet/ ei ainoastansa sitä tekemään/ waan myös sitä tahdoitte.
8:11 Teutteke sis nyt se Teco quin rupesitta/ Ette quin tachto walmis oli/ nin te mös site teuttäke taghanna pereste/
Täyttäkää siis nyt se teko kuin rupesitte/ Että kuin tahto walmista oli/ niin te myös sitä täyttäkään taakanne perästä/
8:12 Sille ios iocu mielelinen on/ nin he' on otolinen/ waranssa ielkin/ ia ei sen pereste iota ei henelle ole.
Sillä jos joku mielellinen on/ niin hän on otollinen/ waransa jälkeen/ ja ei sen perästä jota ei hänellä ole.
8:13 Ei nin lwlten/ ette muilla pite oleman hooistus ia teille adhistus/ waan ette se tasainen olis/ Nin paluelkaan teiden Rickaudhen heiden Kieuhyttens telle Coualla aialla/
Ei niin luulten/ että muilla pitää oleman huojennus ja teillä ahdistus/ waan että se tasainen olisi/ Niin palwelkaan teidän rikkauden heidän köyhyyttänsä tällä kowalla ajalla/
8:14 Ette mös heiden yldekyllydhens testedes paluelis teiden puttumistan/ senpäle ette tasaisus pidheis tapachtuma'/
Että myös heidän yltäkyllyytensä tästedes palwelis teidän puuttumistan/ sen päälle että tasaisuus pitäisi tapahtuman/
8:15 ninquin kirioitettu on/ Joca palio cocosi/ ei henelle ollut lijaxi/ Ja ioca wähen cocosi/ ei henelle miteken pwttunut.
niinkuin kirjoitettu on/ Joka paljon kokosi/ ei hänellä ollut liiaksi/ Ja joka wähän kokosi/ ei hänellä mitään puuttunut.
8:16 Mutta Jumalan olcoon Kijtos/ ioca sencaltaisen achkerudhen annoi Titusen Sydhemeen teidhen tedhe'.
Mutta Jumalan olkoon kiitos/ joka sen kaltaisen ahkeruuden antoi Tituksen sydämeen teidän tähden.
8:17 Sille he' otti sen manauxen pälens/ ia tosin/ ette he' oli nin ylenachkera/ lexi hen itze mielellens teiden tygen menemen.
Sillä hän otti sen manauksen päällensä/ ja tosin/ että hän oli niin ylen ahkera/ läksi hän itse mielellänsä teidän tykön menemän.
8:18 Mutta me olema ydhe' Welien henen cansans lehettenyet/ Joca kijteten Euangeliumis/ caikissa Seurakunnissa.
Mutta me olemme yhden weljen hänen kanssansa lähettäneet/ Joka kiitetään ewankeliumissa/ kaikissa seurakunnissa.
8:19 Mutta ei ainostans site/ waan hen ombi mös säätty Seurakunnilda oleman meiden Matka Cumpanina tesse Hyuesseteghossa/ ioca meiden cautta wlostoimitetaan HERRan cunniaxi/ ia teiden Hyuen mielen walmistoxen ylistoxexi.
Mutta ei ainoastansa sitä/ waan hän ompi myös säädetty seurakunnilta oleman meidän matkakumppanina tässä hywässä teossa/ joka meidän kautta ulos toimitetaan Herran kunniaksi/ ja teidän hywän mielen walmistuksen ylistykseksi.
8:20 Ja cauattacat site/ ettei kengen meite mahdhaisi panetella sencaltaisen rickan Auun polesta/ ioca meiden cauttan toimitetaan.
Ja kawahtakaat sitä/ ettei kenkään meitä mahtaisi panetella senkaltaisen rikkaan awun puolesta/ joka meidän kauttan toimitetaan.
8:21 Ja catzocat site/ ette se waghasti edeskeuis/ Ei ainostans HERRAN edhes/ waan mös Inhimisten edhesse.
Ja katsokaat sitä/ että se wakaasti edeskäwisi/ Ei ainoastansa HERRAN edes/ waan myös ihmisten edessä.
8:22 Ja me olema henen cansans lehettenyet meiden Welien/ ionga me monessa olema wsein kiusaneet/ ette hen achkera on/ Ja wiele nyt palio achkerambi.
Ja me olemme hänen kanssansa lähettäneet meidän weljen/ jonka me monessa olemme usein kiusanneet/ että hän ahkera on/ Ja wielä nyt paljon ahkerampi.
8:23 Ja sen me olema tehnyet sen swren wskalluxen tedhen/ quin meille ombi teiden tyghen/ seke Titusen polesta (ioca minun Cumpanin on/ ia Canssaauttaijan teiden seasa) ia nin mös meiden Welijein tedhen (iotca ouat Seurakundain Apostolit/ ia Christusen cunnia)
Ja sen me olemme tehneet sen suuren uskalluksen tähden/ kuin meillä ompi teidän tykön/ sekä Tituksen puolesta (joka minun kumppanin on/ ja kanssa-auttajan teidän seassa) ja niin myös meidän weljein tähden (jotka owat seurakunnan apostolit/ ja Kristuksen kunnia)
8:24 Osottacat sis nyt teiden Rackaudhen tunnusmercki ia meiden Kerskamisen teistenne/ neinen cochtan/ ia mös iulkisesta Seurakunnan edes.
Osoittakaat siis nyt teidän rakkauden tunnusmerkki ja meidän kerskaamisen teistänne/ näitä kohtaan/ ja myös julkisesti seurakunnan edessä.

IX. Lucu.

9:1 SIlle sencaltaisesta Auusta/ ioca pyhille tapachtupi/ ei taruitze minun teille kirioittaman/
Sille senkaltaisesta awusta/ joka pyhille tapahtuupi/ ei tarwitse minun teille kirjoittaman/
9:2 Sille ette mine tiedhen teidhen hyuen miele'ne notkiudhen/ iosta mine mös kehun ninen seas Macedoniassa (ia sanon) Achaia on ollut io aijastaijan walmis. Ja teiden Esicuuan on monda kehuttanut.
Sillä että minä tiedän teidän hywän mielenne notkeuden/ josta minä myös kehun niiden seassa Makedoniassa (ja sanon) Achaia on ollut jo ajastajan walmis. Ja teidän esikuwan on monta kehottanut.
9:3 Quitengin mine olen temen Welien senteden lehettenyt/ senpolest/ ettei meiden kerskamus tyhijexi tulisi tesse asiasa/ Ja ette te olisitta walmihit/ ninquin me teiste sanonuet olema/
Kuitenkin minä olen tämän weljen sen tähden lähettänyt/ sen puolesta/ ettei meidän kerskaamus tyhjäksi tulisi tässä asiassa/ Ja että te olisitte walmiit/ niinkuin me teistä sanoneet olemme/
9:4 Senpäle coska ne Macedoniasta tuleuat minun cansani/ ia ei leudhe teite walmissa/ ettei silloin me (em mine sano te) häpiehen tulisi sencaltaisest kerskamisesta.
Sen päälle koska ne Makedoniasta tulewan minun kanssani/ ja ei löydä teitä walmiina/ ettei silloin me (en minä sano te) häpeähän tulisi senkaltaisesta kerskaamisesta.
9:5 Mutta se näky minulle tarpelisexi/ nijte Welije manamaha' ette he ensin teille menisit walmistamaha' täte enne' wlosluuattua Siugnausta/ ette se walmissa olis/ Nin ette se olis yxi Siugnaus/ ia ei Ahnaus.
Mutta se näkyy minulle tarpeelliseksi/ niitä weljiä manaamaan että he ensin teille menisit walmistamaan tätä ennen ulos luwattua siunausta/ että se walmiina olisi/ Niin että se olis yksi siunaus/ ja ei ahneus
9:6 Mutta sen mine sanon/ Joca tiuihistä Kylue/ se mös tiuihistä ylesleicka/ Ja ioca kyluepi Siugnauxes/ hen mös ylesleickapi Siugnauxesa.
Mutta sen minä sanon/ Joka tiiwiisti kylwää/ se myös tiiwiisti ylös leikkaa/ Ja joka kylwää siunauksessa/ hän myös ylösleikkaapi siunauksessa.
9:7 Itzecuki henen sydhemens Ehdhon ielkeen/ ei itarudhesta eli waatimisesta. Sille ette Ilolista andaijata Jumala racasta.
Itsekukin hänen sydämensä ehdon jälkeen/ ei itaruudesta eli waatimisesta. Sillä että iloista antajata Jumalan rakastaa.
9:8 Mutta Jumala wäkeue on nin souittamaan/ ette caikinaiset Armot teiden seasan rickasta olisit/ ette teille caikissa cappaleissa yldekylle olis/ ia rickat olisitta caikinaisis Hyuisse töisse.
Mutta Jumala wäkewä on niin sowittaman/ että kaikkinaiset armot teidän seassan rikkaasti olisit/ että teille kaikissa kappaleissa yltäkyllä olisi/ ja rikkaat olisitte kaikkinaisissa hywissä töissä.
9:9 Nin quin kirioitettu o'bi/ Hen on wloshaiottanut ia andanut Keuhein/ Hene' Wanhurskaudhens pysypi ijancaikisutehe'
Niin kuin kirjoitettu ompi/ Hän on ulos hajoittanut ja antanut köyhäin/ Hänen wanhurskautensa pysyypi iankaikkisuuteen.
9:10 (Mutta se ioca Siemenen Kylueijelle oijenda/ Hen mös oijenda teille Leiuen södhexenne/ ia Lisepi teiden Siemenen/ ia casuattapi sen teiden Wanhurskaudhen tulon)
(Mutta se joka siemenen kylwäjälle ojantaa/ Hän myös ojentaa teille leiwän syödäksenne/ ja lisääpi teidän siemenen/ ja kaswattaapi sen teidän wanhurskauden tulon)
9:11 ette te rickaxi tulisitta caikissa cappaleisa/ caiken yxikerdhasudhen cansa/ ioca meiden cauttan waickutapi Jumalalle kijttoxen.
että te rikkaaksi tulisitte kaikissa kappaleissa/ kaiken yksinkertaisuuden kanssa/ joka meidän kauttan waikuttaapi Jumalalle kiitoksen.
9:12 Sille teme Apu ioca Pyhille tehdhen/ ei se ainostans ylesteutä site quin Pyhilde pwttu/ Waan sijhen se mös ylenpaltine' on/
Sillä tämä apu joka pyhille tehdään/ ei se ainoastansa ylös täytä sitä kuin pyhiltä puuttuu/ Waan siihen se myös ylenpalttinen on/
9:13 ette moni kijttä Jumalata temen meiden waghan Palueluxen tedhen/ ia ylisteuet Jumalata/ teiden neuren Tunnustoxen tedhen Christusen Euangeliumis/ ia mös teiden yxikerdhaisen Tasaiaghon polesta heiden ia caikein cochtan/
että moni kiittää Jumalata tämän meidän wakaan palweluksen tähden/ ja ylistäwät Jumalata/ teidän nöyrän tunnustuksen tähden Kristuksen ewankeliumissa/ ja myös teidän yksinkertaisen tasajaon puolesta heidän ja kaikkein kohtaan/
9:14 ia nin mös heiden Rucouxisans teidhen tedhenne/ Jotca mös ikeuöitzeuet teiden ielkin/ sen ylenpaltisen Jumalan Armon tedhen quin teisse on.
ja niin myös heidän rukouksissan teidän tähtenne/ Jotaka myös ikäwöitsewät teidän jälkeen/ sen ylenpalttisen Jumalan armon tähden kuin teissä on.
9:15 Mutta Jumalan olcoon Kijtos henen sanomattoman Lahiansa edeste.
Mutta Jumalan olkoon kiitos hänen sanomattoman lahjansa edestä.

X Lucu.

10:1 MUtta mine itze Pauali manan teitä Christusen siueydhen ia Lakiudhen cautta/ Mine ioca teiden keskenä tykenollesani kehno olen/ waan poisollesani olen rochkia teite wastan.
Mutta minä itse Pawali manaan teitä Kristuksen siweyden ja lakeuden kautta/ Minä joka teidän keskenän tykön ollessani kehno olen/ waan pois ollessani olen rohkea teitä wastaan.
10:2 Mutta mine rucolen teite/ ettei minua waadhitaisi tykenollesani rochkiasti kieuttemen/ ia site Kempiutta prwcaman/ ioca minun päleni luullan mutomita wastan/ iotca meite aruauat/ ninquin me lihalisella taualla waelaisimma.
Mutta minä rukoilen teitä/ ettei minua waadittaisi tykön ollessani rohkeasti kiwittämän/ ja sitä kempiyttä pruukaaman/ joka minun päälläni luullaan muutamia wastaan/ jotka meitä arwaawat/ niinkuin me lihallisella tawalla waeltaisimme.
10:3 Sille echke me Lihassa waella'me/ eipe me senwoxi lihalisella taualla sodhi.
Sillä ehkä me lihassa waellamme/ eipä me sen wuoksi lihallisella tawalla sodi.
10:4 Sille ettei meiden Sotaaset ole lihaliset/ waan wäkeuet Jumalan edes alaskukistaman nijte Warieluxi/ ioinenga cansa me mahanlööme ne Aighotuxet
Sillä ettei meidän sota-aseet ole lihalliset/ waan wäkewät Jumalan edes alas kukistamaan niitä warjelluksia/ joidenka kanssa me maahan lyömme ne ajatukset.
10:5 ia caiken Corkiudhen/ quin henens ylesnostapi Jumalan Tundemisen wastan/ Ja Fangixi otamma caiken aijatoxen Christusen cwliaisudhen ala/
ja kaiken korkeuden/ kuin hänens ylös nostaapi Jumalan tuntemista wastaan/ Ja wangiksi otamme kaiken ajatuksen Kristuksen kuuliaisuuden alle/
10:6 Ja me olema walmihit costaman caiken cwlemattudhen/ coska teiden cwliaisus teutetään. Domitzetteko te ninen ielkin iotca näkyuet.
Ja me olemme walmiit kostamaan kaiken kuulemattomuuden/ koska teidän kuuliaisuus täytetään. Tuomitsetteko te niiden jälkeen jotka näkywät.
10:7 Jos iocu vskalda senpäle/ ette hen on Christusen oma/ Se aijatelkan mös itzellense/ ette ninquin hen on Christusen oma/ nin mös me olema Christusen omat.
Jos joku uskaltaa sen päälle/ että hän on Kristuksen oma/ Se ajatelkaan myös itsellensä/ että niinkuin hän on Kristuksen oma/ niin myös me olemme Kristuksen omat.
10:8 Ja ios mine mös iotakin enemin kerskasin itzeni meiden Wallastan/ ionga HErra meille andanut on/ teidhen paranoxexi/ ia ei teidhen turmioxi/ eipe mine wiele sijtteken häpijeisi.
Ja jos minä myös jotakin enemmin kerskaisin itseni meidän wallastan/ jonka Herra meille antanut on/ teidän parannukseksi/ ja ei teidän turmioksi/ eipä minä wielä sittenkään häpeäisi.
10:9 (Mutta sen mine sanon) ettei teiden luuleman pidhe/ quin mine tahdhoisin teite peliettä Lehetuskiriain cautta.
(Mutta sen minä sanon) ettei teidän luuleman pidä/ kuin minä tahtoisin teitä peljättää lähetyskirjain kautta.
10:10 Sille ette Lehetuskiriat (ma he) ouat tosin raskat ia wäkeuet/ Mutta se Rumilinen tykenolemus ombi heicko/ ia ne Puhet ylencatzotudh.
Sillä että lähetyskirjat owat tosin raskaat ja wäkewät/ Mutta sen ruumiillinen tykön olemus ompi heikko/ ja ne puheet ylenkatsotut.
10:11 Joca sencaltainen on/ Se aijatelkan/ ette sencaltaiset quin me olema sanoissa Lehetuskiriain cautta poisollen/ Nin me mös kylle tohdhimme olla töön cansa tykeneollesam.
Joka senkaltainen on/ Se ajatelkaan/ että senkaltaiset kuin me olemme sanoissa lähetyskirjan kautta pois ollen/ Niin me myös kyllä tohdimme olla työn kanssa tykönä ollessamme.
10:12 Sille eipe me iulke meite' lukia eli wertautta heiden seasans iotca itzense ylisteuet/ Mutta ette he heidens mittauat itzense ielkin/ ia piteuet waan heiste itzestens/ nin eiuet he miten ymmerdhä.
Sillä eipä me julki meidän lukea eli werrata heidän seassan jotka itsensä ylistäwät/ Mutta että he heidäns mittaawat itsensä jälkeen/ ja pitäwät waan heistä itsestänsä/ niin eiwät he mitään ymmärrä.
10:13 Mutta eipe me meiten kerska ylitze määren/ Waan ainostans sen cochtolisen märetyn Mitan ielkijn/ iolla Jumala ombi meille mitannut sen määren wlottuuan mös haman teihin asti.
Mutta eipä me meitän kerskaa ylitse määrän/ Waan ainoastansa sen kohtuullisen määrätyn mitan jälkeen/ jolla Jumala ompi meille antanut sen määrän ulottuwan myös hamaan teihin asti.
10:14 Sille eipe me itzenne wloswenyte/ ninquin ei me olisi wlottuneet haman teiden tyghe'ne/ Sille me olema io mös haman teiden tygen Christusen Euangeliumin cansa tulluet/
Sillä eipä me itsenne ulos wenytä/ niinkuin ei me olisi ulottuneet hamaan teidän tykönne/ Sillä me olemme jo myös hamaan teidän tykön Kristuksen ewankeliumin kanssa tulleet/
10:15 ia ei me ylitze määren meiten kerska weraisa töise. Ja me toiuoma/ coska nyt teiden Uskon teisse casuapi/ ette me meiden Määren ielkin tahdhoma leuiemälde tulla/
ja ei me ylitse määrän meitän kerskaa wieraissa töissä. Ja me toiwomme/ koska nyt teidän uskon teissä kaswaapi/ että me meidän määrän jälkeen tahdomme leweämmältä tulla/
10:16 ia site Euangelium mös sarnata/ nijllen iotca teiden toollapolen asuuat ia ei meitem kerskata sijte ioca werasten Määren ielkin walmistettu on.
ja sitä ewankeliumia myös saarnata/ niillen jotka teidän tuolla puolen asuwat ja ei meitämme kerskata siitä joka wierasten määrän jälkeen walmistetu on.
10:17 Mutta ioca itzens kerska/ se kerskatcan itzens Herrassa.
Mutta joka itseänsä kerskaa/ se kerskatkoon itseänsä Herrassa.
10:18 Sille ette ioca itzens kijttepi/ ei se ole coeteldu/ Wan se ionga HErra kijttepi.
Sillä että joka itseänsä kiittääpi/ ei se ole koeteltu/ Waan sen jonka Herra kiittääpi.

XI. Lucu.

11:1 Joska te wähengi minun Tyhmytteni hyuexi ottaisitta. Kylle tosin te minun kerssitte.
Josko te wähänkin minun tyhmyyttäni hywäksi ottaisitte. Kyllä tosin te minun kärsitte.
11:2 Sille mine kijuan * teidhen ylitzen iumalisella kijuauxella. Sille mine olen teille kihilanut ydhen Miehen/ ette mine ydhen puchtan Neitzyen Christuselle totaisin.
Sillä minä kiiwaan teidän ylitsen jumalisella kiiwauksella. Sillä minä olen teille kihlannut yhden miehen/ että minä yhden puhtaan neitsyen Kristukselle tuottaisin.
11:3 Mutta mine pelken/ Ettei ninquin Kärme Heuan hene' caualuxellans wietteli Nin mös teiden taidhot poiskietehen sijte yxikerdhaisudhesta Christusesa.
Mutta minä pelkään/ Ettei niinkuin käärme Hewan hänen kawaluuksellansa wietteli. Niin myös teidän taidot pois käännetään siitä yksinkertaisuudesta Kristuksessa.
11:4 Sille ios se ioca teiden tygen tulepi/ ydhen toisen Iesusen teille sarnapi/ iota ei me sarnaneet/ Taicka ios te iongun toisen Hengen saatta/ iota ette te ole saaneet/ Eli toisen Euangelium/ iota ette te ole wastanruuenuet/ Nin te oikein heite kerssitte.
Sillä jos se joka teidän tykön tuleepi/ yhden toisen Jesuksen teille saarnaapi/ jota ei me saarnanneet/ Taikka jos te jonkun toisen hengen saattte/ jota ette te ole saaneet/ Eli toisen ewankeliumin/ jota ette te ole wastaan ruwenneet/ Niin te oikein heitä kärsitte.
11:5 Sille mine aruan/ Ettei mine ole haluembi/ quin ne corkeimat Apostolit ouat/
Sillä minä arwaan/ Ettei minä ole halwempi/ kuin ne korkeimmat apostolit owat/
11:6 Ja echke mine olen yxikerdhainen puhesa Nin em mine ole yxikerdhainen Tiedhossa/ Quitengin me olema kylle tietteuet iocapaicas teiden tykene'.
Ja ehkä minä olen yksinkertainen puheessa. Niin en minä ole yksinkertainen tiedossa/ Kuitenkin me olemme kylle tiettäwät joka paikassa teidän tykönne.
11:7 Eli olengo mine syndi tehnyt/ ette mine ole' itzeni alenud/ senpäle ette teiden piteis ylettäme'? Sille mine olen teille Jumalan Euangelium ilma' palcata ilmoittanut/
Eli olenko minä syntiä tehnyt/ että minä olen itseni alennut/ sen päälle että teidän pitäisi ylettämän? Sillä minä olen teille Jumalan ewankeliumin ilman palkkata ilmoittanut/
11:8 ia olen mwdh Seurakunnat röuenyt/ ia heilde Palcan ottanut/ iolla mine teite paluelin.
Ja olen muut seurakunnat ryöwännyt/ ja heiltä palkan ottanut/ jolla minä teitä palwelin.
11:9 Ja coska mine olin teiden tykenen/ ia minulda puuttui iotaki/ eipe mine keteken raskauttanut/ Sille mite minulda puuttui/ sen ne Weliet teutit iotca Macedoniasta tulit. Ja nin mine pidhin itzeni caikissa/ ettei mine kenengen Coormana ollut/ Ja tahdhon wiele nyt minuni nin pite.
Ja koska minä olin teidän tykönän/ ja minulta puuttui jotakin/ eipä minä ketäkään raskauttanut/ Sillä mitä minulta puuttui/ sen ne weljet täytit jotka Makedoniasta tulit. Ja niin minä pidin itseni kaikissa/ ettei minä kenenkään kuormana ollut/ Ja tahdon wielä nyt minuni niin pitää.
11:10 Nin Wissist quin Christusen totuus on minussa/ nin teme Kerskaus ei pidhe minulda * poissiualtaman Achaian maaku'nissa.
Niin wissiste kuin Kristuksen totuus on minussa/ niin tämä kerskaus ei pidä minulta pois siwaltaman Achaian maakunnissa.
11:11 Minge syyn tedhen? Sengötedhen ettei mine teite racasta? Sen tiete Jumala.
Minkä syyn tähden? Senkö tähden ettei minä teitä rakasta? Sen tietää Jumala.
11:12 Mutta mite mine teen/ sen mine tahdhon tehdhä/ senpäle ette minun pite heilde ihdhan häätäme'/ iotca ichta etziuet heitens kerskata/ ette he ouat ninquin me.
Mutta mitä minä teen/ sen minä tahdon tehdä/ senpäälle että minun pitää heiltä ihdan (tilan) häätämän/ jotka tilaa etsiwät heitäns kerskata/ että he owat niinkuin me.
11:13 Sille sencaltaiset wäret Apostolit/ ia wieckat Tööntekiet/ rakendauat itzens Christusen Apostoleixi.
Sillä senkaltaiset wäärät apostolit/ ja wiekkaat työntekijät/ rakentawat itsensä Kristuksen apostoleiksi.
11:14 Ja ei se ychten Ihme ole. Sille ette mös itze Perkele muuttapi itzense kircaudhen Engelixi/
Ja ei yhtään ihme ole. Sillä että myös itse perkele muuttaapi itsensä kirkkauden enkeliksi/¨
11:15 Senteden ei mös ole ychten ihmetta/ ette henen Paluelians mös sixi heitens asettauat/ quin he olisit Wanhurskaudhe' sarnaiat/ Joinenga loppu pite oleman heiden Töidens pereste.
Sentähden ei myös ole yhtään ihmettä/ että hänen palwelijansa myös siksi heitäns asettawat/ kuin he olisit wanhurskauden saarnaajat/ Joidenka loppu pitää oleman heidän töidensä perästä.
11:16 Taas mine sanon/ Ettei kenengen pidhe minua luulema' tyhmexi/ Waan ellei mwtoin taidha olla/ Sijtte pitekä minua ninquin Tyhme/ ette mine edes weheisengi itzeni kerskaisin.
Taas minä sanon/ Ettei kenenkään pidä minua luulemaan tyhmäksi/ Waan ellei muutoin taida olla/ Siitä pitäkö minua niinkuin tyhmää/ että minä edes wähäisenkin itsenni kerskaisin.
11:17 Mite mine nyt puhun/ site em mine puhu quin Herrassa/ wan ninquin Tyhmydhes/ ette me sihen Kerskamisen tulluet olema/
Mitä minä nyt puhun/ sitä en minä puhu kuin Herrassa/ waan niinkuin tyhmyydessä/ että me siihen kerskaamiseen tulleet olemme/
11:18 Senwoxi/ ette moni itzens kerskauat Lihan ielkin/ nin mine mös itzeni tahdhon kerskata.
Senwuoksi/ että moni itsens kerskaawat lihan jälkeen/ niin minä myös itseni tahdon kerskata.
11:19 Sille te kernasta kerssittä nijte Tyhmie/ ette te itze wijsat oletta.
Sillä te kernaasti kärsitte niitä tyhmiä/ että te itse wiisaat olette.
11:20 Te kerssittä/ ios iocu teite Oriutehen waati/ Jos iocu teite ylessöpi/ Jos iocu teite repele/ Jos iocu teiden ylitzen itzens corghotta/ Jos iocu teite Casuoille paiska.
Te kärsitte/ jos joku teitä orjuutehen waatii/ Jos joku teitä ylössyöpi/ Jos joku teitä repii/ Jos joku teidän ylitsen itsensä korottaa/ Jos joku teitä kaswoille paiskaa.
11:21 Sen mine sanon häueistuxen polesta/ ninquin me heicot olisinma. Minge päle nyt iocu vskalda (mine puhun tyhmydhes) sen päle mine mös vskallan.
Sen minä sanon häwäistyksen puolesta/ niinkuin me heikot olisimme. Minkä päälle nyt joku uskaltaa (minä puhun tyhmyydessä) sen päälle minä myös uskallan.
11:22 He ouat Ebreit/ Mine mös. He ouat Israelitit/ Mine mös. He ouat Abrahamin siemen/ Mine mös.
He owat Ebreit/ Minä myös. He owat Israelitit/ Minä myös. He owat Abrahamin siemen/ Minä myös.
11:23 He ouat Christusen palueliat (mine puhun tyhmesti) palio enemin mine olen. Mine olen enemen tötetehnyt. Mine ole' enemen haawoija kerssinyt. Mine olen vseman Fanghin ollut. Wsen olen Cooleman hädhes ollut.
He owat Kristuksen palwelijat (minä puhun tyhmästi) paljon enemmin minä olen. Minä olen enemmän työtä tehnyt. Minä olen enemmän haawoja kärsinut. Minä ole useammin wankina ollut. Usein ole kuoleman hädässä ollut.
11:24 Juttailda mine olen wijdhiste Neliekymende Haawa saanut/ ychte wailla.
Juuttailta minä olen wiidesti neljäkymmentä haawaa saanut/ yhtä wailla.
11:25 Colmasti mine olen Vitzoilla piesty. Wihdhon olin Kiuitetty. Colmasti mine olin Haaxiricossa. Ööseen ia peiuen mine Meren sywydhes culutin.
Kolmasti minä ole witsoilla piesty. Wihdoin olin kiwitetty. Kolmasti minä olin haaksirikossa. Yön ja päiwän minä meren sywyydessä kulutin.
11:26 Mine olen Usein waeldanut. Mine olen ollut wedhen hädhesse. Hedhesse Röuerein keskene. Hedhesse Juttain keskene. Hedhesse Pacanain keskene/ Hedhesse Caupungissa. Hädhesse coruesa. Hädhesse meren päle. Hädhesse Falskein Weliein seas.
Minä olen usein waeltanut. Minä olen ollut weden hädässä. Hädässä ryöwärein keskellä. Hädässä pakanain keskenä/ hädässä kaupungissa. Hädässä korwessa. Hädässä meren päällä. Hädässä falskien weljien seassa.
11:27 Töösse ia tuskas. Swressa waluomises. Isomises ia ianosa. Palios Paastosa. Wilussa ia alastuxes.
Työssä ja tuskassa. Suuressa walwomisessa. Isoamisessa ja janossa. Paljossa paastossa. Wilussa ja alastomuudessa.
11:28 Ilman nijte quin mwtoin tapachtuuat/ nimitten/ se iocapeiuenen pälecarckaus/ ia surun pidhen caikista Seurakunnista.
Ilman niitä kuin muutoin tapahtuwat/ nimittäin/ se joka päiwäinen päällekarkaus/ ja surun pidän kaikista seurakunnista.
11:29 Cuca ombi * Heicko/ ia ei mine mös Heicoxi tule? Cuca pahoitetaan/ ia me mine * pala?
Kuka ompi heikko/ ja ei minä myös heikoksi tule? Kuka pahoitetaan/ ja en minä pala?
11:30 Ette minun pite caickeni nyt itzeni kerskaman/ sijtte mine kerskan itzeni minun heickoudhestani.
Että minun pitää kaikkeni nyt itseni kerskaaman/ siitä minä kerskaan itseni minun heikkoudestani.
11:31 Jumalan ia meiden HERRAN Iesusen Christusen Ise ioca olcoon ylistetty ijancaikisesta/ tietepi etten mine walechtele.
Jumalan ja meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen Isä joka olkoon ylistetty iankaikkisesti/ tietääpi etten minä walehtele.
11:32 Sijnä Damaskon Caupungis/ Arethan Kuningan Man wanhin wartioitzi sen Damascenerin caupungin/ ia tachtoi minun kijniotta.
Siinä Damaskon kaupungissa/ Arethan kuninkaan maan wanhin wartioitsi sen Damascenerin kaupungin/ ja tahtoi minun kiinni ottaa.
11:33 Ja ydhen Ackonan lepitze mwrin ylitze mine Corisa mahanlaskettijn/ ia nin poisueltin hene' kädensse.
Ja yhden akkunan läwitse muurin ylitse minä korissa maahan laskettiin/ ja niin pois wältin hänen kätensä.

XII. Lucu.

12:1 EI Ole swingan minulle tarue itzeni kerskata/ tule' quitengin Näkyhin ia HErran Ilmoitoste' tyge.
Ei ole suinkaan minulla tarwe itseäni kerskata/ tulen kuitenkin näkyihin ja Herran ilmoitusten tykö.
12:2 Mine tunne' ydhen inhimisen Christusesa enne' Nelietoistakyme'de aiastaica/ olico he' Rumijssa ollut/ em mine tiedhä/ Eli olico hen wlcona Rumijsta ollut/ em mine siteken tiedhä/ Jumala sen tietä. Se sama oli ylestemmattu/ haman colmanden Taiuasen.
Minä tunnen yhden ihmisen Kristuksessa ennen neljätoista kymmentä ajastaikaa/ oliko hän ruumiissa ollut/ en minä tiedä/ Eli oliko hän ulkona ruumiista ollut/ en minä sitäkään tiedä/ Jumala sen tietää. Se sama oli ylös temmattu/ hamaan kolmanteen taiwaaseen.
12:3 Ja mine tunnen sen saman Inhimisen. Jos hen Rumissa Taicka wlcona Rumista oli/ em mine tiedhe/ Jumala sen tietä.
Ja minä tunnen sen saman ihmisen. Jos hän ruumiissa taikka ulkona ruumiista oli/ en minä tiedä/ Jumala sen tietää.
12:4 Hen oli ylestemmattu Paradisijn/ ia cwli salaiset sanat/ ioita ei yxike' Inhiminen mahdha puhua.
Hän oli ylös temmattu paratiisiin/ ja kuuli salaiset sanat/ joita ei yksikään ihminen mahda puhua.
12:5 Sijte mine itzeni kerskaan/ Mutta itzesteni em mine ychten kerska/ waan minun Heickoudhestani.
Siitä minä itseäni kerskaan/ Mutta itsestäni en minä yhtään kerskaa/ waan minun heikkoudestani.
12:6 Ja ios mine itzeni kerskata tahdhoisin/ sijtte em mine tekisi miten tyhmesti/ Sille mine tahdhoisin totudhen sano. Mutta quitengin mine sen pidheten/ Senpäle/ ettei yxiken minua corckiamaxi lukisi quin hen minun päleni näke/ eli minusta cwle.
Ja jos minä itseni kerskata tahtoisin/ sitten en minä tekisi mitään tyhmästi/ Sillä minä tahtoisin totuuden sanoa. Mutta kuitenkin minä sen pidätän/ Sen päälle/ ettei yksikään minua korkeammaksi lukisi kuin hän minun päälleni näke eli minusta kuulee.
12:7 Ja senpäle/ ettei Ilmoituste' ylenpaltisus minua pidheis yleskorghottama'/ Ombi minulle annettu yxi * Pistin Liha' lepitze/ nimitten/ se Perkelen engeli ioca minua piti Rusicoitzema' ettei mine ylitze mären itzeni yleskorghotaisi/
Ja sen päälle/ ettei ilmoitusten ylenpalttisuus minä pitäisi ylös koroittaman/ Ompi minulle annettu yksi pistin lihan läwitse/ nimittäin/ se perkeleen enkeli joka minua piti rusikoitseman ettei minä ylitse määrän itseni ylös korottaisi.
12:8 Sen syyn tedhe'/ mine colmaiste olen HErra rucollut/ ette hen poislexis minulda.
Sen syyn tähden/ minä kolmesti olen Herraa rukoillut/ että hän pois läksisi minulta.
12:9 Ja sanoi hen minulle/ Tydhy minun Armohoni/ Sille minun * Woiman o'bi nijsse Heicoisa woimalinen.
Ja sanoi hän minulle/ Tyydy minun armooni/ Sillä minun woimani ompi niissä heikoissa woimallinen.
12:10 Senteden mine tahdhon enimitten itzeni kerskata minun Heickoudhestani/ senpäle ette Christusen woima minussa asuis. Senteden mine olen Hyues turuas/ Heickoudhesa/ ylencatzeisa/ hädhisse/ wainomisis/ ahdhistoxisa Christusen tedhen. Sille coska mine Heicko olen/ nin mine olen wäkeue.
Sentähden minä tahdon enimmiten itseäni kerskata minun heikkoudestani/ sen päälle että Kristuksen woima minussa asuisi. Sentähden minä olen hywässä turwassa/ Heikkoudessa/ ylenkatseissa/ hädissä/ wainoamisissa/ ahdistuksissa Kristuksen tähden. Sillä koska minä heikko olen/ niin minä olen wäkewä.
12:11 Mine olen Tyhmexi tullut kerskamisen polesta. Sihen te oletta minua watineet. Sille minun piti teiste kijtettu oleman. Senwoxi etten mine miten wähembi ole quin ne corckeimat Apostolit ouat/ Ehckei mine miten ole.
Minä olen tyhmäksi tullut kerskaamisen puolesta. Siihen te olette minua waatineet. Sillä minun piti teistä kiitetty oleman. Sen wuoksi etten minä mitään wähempi ole kuin ne korkeimmat apostolit owat/ Ehkei minä mitään ole.
12:12 Nin ouat quitengin Apostolin Merckit teiden seassanna tapachtanuet/ caiken kerssimisen cansa/ Merckein ia Ihmetten cansa/ ia wäkewein Töidhen cansa.
Niin owat kuitenkin apostolin merkit teidän seassanne tapahtuneet/ kaiken kärsimisen kanssa/ Merkkein ja ihmeitten kansa/ ja wäkewäin töiden kanssa.
12:13 Mikä se on misse te oletta hoonomat ollet quin neken mwdh Seurakunnat? Paitzi sen/ ettei mine itze ole ollut teiden Coormanan. Andaca minulle andexi se wäärys.
Mikä se on missä te olette huonommat olleet kuin nekin muut seurakunnat? Paitsi sen/ ettei minä itse ole ollut teidän kuormanan. Antakaa minulle anteeksi se wääryys.
12:14 Catzo Mine olen walmis Colmanen kerdhan teiden tygen tuleman/ ia en tahdho ensingen teite raskautta. Sille eipe mine etzi teiden Omana/ waan teitä. Sille ettei Lasten pidhe Tauarata cocoma' wanhembains waraxi/ waan ne wanhemat Lapsile's.
Katso minä olen walmis kolmannen kerran teidän tykön tuleman/ ja en tahdo ensinkään teitä raskauttaa. Sillä eipä minä etsi teidän omaanne/ waan teitä. Sillä ettei lasten pidä tawarata kokoaman wanhempainsa waraksi/ waan ne wanhemmat lapsillensa.
12:15 Mutta sangen ihaisesta mine tahdhon itzeni altijxianda/ ia itze wlosannetta teiden Sieluna tädhen/ waicka te wähe minua racastatte/ ioca quitengi sangen ialosti teite racastan.
Mutta sangen ihaisesti (mielelläni) tahdon itseni alttiiksi antaa/ ja itse ulos annettaa teidän sielunne tähden/ waikka te wähän minua rakastatte/ joka kuitenkin sangen jalosti teitä rakastan.
12:16 Mutta olcon sillens/ ettei mine ole teite raskauttanudh/ Quitengi ette mine olin cauala/ nin mine olen teite ionilla kijnisaanudh.
Mutta olkoon sillens/ ettei minä ole teitä raskauttanut/ Kuitenkin että minä olin kawala/ niin minä olen teitä juonilla kiinni saanut.
12:17 Olengo mine mös keten paliahaxi tehnyt/ iongun ninen cansa iotca mine teille lehettenyt olen?
Olenko minä myös ketään paljaaksi tehnyt/ jonkun niiden kanssa jotka minä teille lähettänyt olen?
12:18 Mine olen Titusta mananut/ ia lehetin henen cansans ydhen Welien/ Ongo sis Titus iotaki teilde waatinut? Eikö me ole ydhesse Hengesse waeldanuet? Eikö me ole sama Jelkie mödhen kieunehet?
Minä olen Titusta manannut/ ja lähetin hänen kanssansa yhden weljen/ Onko siis Titus jotakin teiltä waatinut? Eikö me ole yhdessä hengessä waeltanut? Eikö me ole samaa jälkeä myöten käyneet?
12:19 Lulettaco te ette me luchtam itzemme teidhen edesse? Me puhuma Christusesa Jumalan edes.
Luuletteko te että me luhtaamme (wastaamme) teidän edessän. Me puhumme Kristuksessa Jumalan edessä.
12:20 Mutta caiki nämet (Rackat Weliet) tapachtuuat teiden Paranoxexi. Sille mine cartan/ ettei mine tulduani teite leudhä sencaltaissa/ quin mine tahdhon/ Ja ei mös te leudhä minua/ nin quin te tahdhotta. Ettei sielle Rijdhat/ Cateudhet/ Wihat/ Torat/ Panetoxet/ Lackaruxet/ Ylespaisumiset/ Capinat iollaca modolla olisi/
Mutta kaikki nämät (rakkaat weljet) tapahtuwat teidän parannukseksi. Sillä minä kartan/ ettei minä tultuani teitä löydä sen kaltaisissa/ kuin minä tahdon/ Ja ei myös te löydän minua/ niin kuin te tahdotte. Että siellä riidat/ kateudet/ wihat/ torat/ panetukset/ lakkarukset (parjaukset)/ ylöspaisumiset/ kapinat jolla muodolla olisi/
12:21 Ettei taas coska mine palaian/ ia minun Jumalan pite minua neurittemen teiden tykenen/ ia pidheis murechtiman monein ylitze/ iotca ennen ouat syndi tehnet/ ia ei ole Paranusta tehnet/ sen Saastaudhen/ ia Hoorudhen ia Irttaudhen edeste quin he teuttenet ouat.
Ettei taas koska minä palajan/ ja minun Jumalan pitää minua nöyryttämän teidän tykönän/ ja pitäisi murehtiman monein ylitse/ jotka ennen owat syntiä tehneet/ ja ei ole parannusta tehneet/ sen saastauden/ ja huoruuden ja irtauden edestä kuin he täyttäneet owat.


XIII. Lucu.

13:1 JOs mine nyt Colmanen kerdhan tulen teiden tyge'ne/ Nin pite cahdhen eli colmen swn cautta caikinaiset asiat kijnitettemen.
Jos minä nyt kolmannen kerran tulen teidän tykönne/ Niin pitää kahden eli kolmen suun kautta kaikkinaiset asiat kiinnitettämän.
13:2 Mine olen sen teille ennen sanonut/ ia sanon teille nyt edhelle/ ninquin tykeneollen/ io toisen haauan/ ia kirioitan sen nyt poisollen nijlle iotca enne' syndi tehnyt olit/ ia nijlle muille caikille/ ette ios mine iellenstule'/ em mine armaitze.
Minä olen sen teille ennen sanonut/ ja sanon teille nyt edellä/ niinkuin tykönä ollen/ jo toisen haawan/ ja kirjoitan sen nyt pois ollen niille jotka ennen syntiä tehnyt olit/ ja niille muille kaikille/ että jos minä jällens tulen/ en minä armaitse.
13:3 Senwoxi ette te etzitte wihdhoin tuta sitä/ ioca minussa puhupi/ nimitten Christ9/ Joca eiswingan heicko ole teiden seasan/ waan hen on wäkeue teiden seasan.
Sen wuoksi että te etsitte wihdoin tuta sitä/ joka minussa puhuupi/ nimittäin Kristus/ Joka ei suinkaan heikko ole teidän seassan/ waan hän on wäkewä teidän seassan.
13:4 Ja echke hen oli ristinnaulittu heickoudhesa/ Nin hen quitengin elepi Jumalan woimassa. Ja waicka me olema Heicot henesse/ Nin me quitengin eleme henen cansans/ Jumalan woimassa teiden tykenen.
Ja ehkä hän oli ristiinnaulittu heikkoudessa/ Niin hän kuitenkin elääpi Jumalan woimassa. Ja waikka me olemme heikot hänessä/ Niin me kuitenkin elämä hänen kanssansa/ Jumalan woimassa teidän tykönän.
13:5 Kiusatca itze teite' ios te oletta wskossa/ Cokeca itze teiten. Eli eikö te itzenna tunne ette Iesus Christus ombi teisse? Ellei te ratki keluottomat ole.
Kiusatkaa itse teitän jos te olette uskossa/ Kokekaa itse teitän. Eli eikö te itseänne tunne että Jesus Kristus ompi teissä? Ellei te ratki kelwottomat ole.
13:6 Mutta mine toiuon ette te tunnetta/ ettei me keluottomat ole.
Mutta minä toiwon että te tunnette/ ettei me kelwottomat ole.
13:7 Mutta mine soisin Jumalalda/ ettei te miten Paha tekisi/ Ei sitewarten ette me keluolisexi näkyisinme/ Waan sen päle ette te tekisitta site quin hyue on/ ia me olisinma sijtte ninquin keluottomat.
Mutta minä soisin Jumalalta/ ettei te mitään pahaa tekisi/ Ei sitä warten että me kelwolliseksi näkyisimme/ Waan sen päälle että te tekisitte sitä kuin hywä on/ ja me olisimme sitten niinkuin kelwottomat.
13:8 Sille ei me miten woi Totudhen wastan/ waan Totudhen möten.
Sillä ei me mitään woi totuuden wastaan/ waan totuuden myöten.
13:9 Mutta me iloitze'ma coska me heicot olema/ ia te Wäkeuet oletta/ ia sen saman me mös toiuaisinma/ nimitten teiden teudhelisudhen.
Mutta me iloitsemme koska me heikot olemme/ ja te wäkewät olette/ ja sen saman me myös toiwoisimme/ nimittäin teidän täydellisyyden.
13:10 Senteden mine mös poisollen neitä kirioitan/ Senpäle ettei minun pidheis tykenollesani coua oleman/ Sen wäen pereste ionga HErra minun andoi paranoxexi/ ia ei turmioxi.
Sentähden minä myös pois ollen näitä kirjoitan/ Senpäälle ettei minun pitäisi tykönä ollessani kowa oleman/ Sen wäen perästä jonka Herra minun antoi parannukseksi/ ja ei turmioksi.
13:11 Wijmein/ rackat Weliet/ Iloitca teiten/ Olca teudheliset/ Lohuttaca teiten/ Olca yximieliset/ Olca rauhaliset/ Nin se Rackaudhen ia Rauhan Jumala ombi teiden cansan. Teruetteke teite keskenen/ pyhelle Suunandeilla. Teruetteuet teite caiki Pyhet.
Wiimein/ rakkaat weljet/ Iloitkaa teitän/ Olkaa täydelliset/ Lohduttakaa teitän/ Olkaa yksimieliset/ Olkaa rauhalliset/ Niin se rakkauden ja rauhan Jumala ompi teidän kanssan. Terwehtäkää teitä keskenän/ pyhällä suunannoilla. Terwehtäwät teitä kaikki pyhät.
13:12 Meiden HERRAN Iesusen Christusen Armo/ ia Jumalan Rackaus/ ia Pyhen Hengen Osaliseus olcohon teiden caikein cansa/ AMEN.
Meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen armo/ ja Jumalan rakkaus/ ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon teidän kaikkein kanssa/ AMEN.

Se toinen Lehetuskiria Corintherin tyge. Lehetetty Philippiste Macedonias/ Titusen ia Lucan möte.

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13