Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.

Alcupuhe sen Ensimeisen P. Paualin Epistolan päle/ Tessalonicerin tyge.

TEmen Epistolan kirioittapi P. Pauali erinomaisesta Rackaudhesta ia Apostolisesta Surusta. Sille hen kijttepi heite nijsse cadhesa ensimeises Lugusa/ Ette he olit henelde Euangelium sencaltaisen totudhen cansa wastanottaneet/ Ette he mös kersimisen ia wainon cautta sijne seisouaiset pysyit/ ia olit caikille Seurakunnille hyuexi Esicuuaxi vskossa tullehet. Ja olit tasan Christusen ia henen Apostoleins cansa/ Juttaista heiden omista Langoistans wainon kersinyet/ Ninquin hen mös itze heiden tykenens kersinyt oli/ heille Esicuuaxi/ ia Pyhen Elemen heide' tykenens pitenyt. Sijte hen Jumalata kijtte/ ette henen Euangeliumins sarna sencaltaisen Hedelmen heiden tykenens matkan saattoi. Colmanes hen osottapi henen Achkeruxens ia Surunsa/ ettei semmotoinen henen Töens/ ia heiden kijtettepä Alkunsa/ pitenyt Perkelen ia henen Apostolins cautta/ Inhimisten opin cansa turmeltaman. Senteden hen oli ennen Timotheusen heiden tygens lehettenyt neite ilmoittaman. Ja kijttepi Jumalata/ ette se wiele leutijn heiden tykene's oikeasti edeskieuneexi/ ia toiuottapi heille höödhytuxen ia lisemisen. Nelienes/ mana hen heite/ Ette he heitens synniste cauataisit/ ia keskenens hyuesti tekisit. Siehen mös hen heite wastapi ydhen heiden Kysymisens päle ionga he Timotheusen cautta heneste kysynet olit/ Ninen Coolleidhen Ylesnousemisesta/ Jos he caiki ychte haua/ eli toinen toisens ielkin piti ylesnouseman? Widhenes/ kirioittapi hen sijte Wimeiseste peiueste/ quinga sen saman piasest ia ekist tuleman pite. Ja andapi heille mutomat hyuet Sädhyt/ hallita nijte muita/ Ja quinga he keskenens Elemen ia Opettaman pite.

Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.

I. Lucu.

1:1 PAuali ia Siluanus ia Timotheus. Sille Seurakunnalle Tessalonias Ises Jumalas ia HERrasa Iesuses Christuses. Armo olcohon teiden cansa ia Rauha Jumalalda meiden Iselde ia HERralda Iesuselda Christuselda.
Pawali ja Silwanus ja Timotheus. Sille seurakunnalle Tessaloniassa Isässä Jumalassa ja Herrassa Jesuksessa Kristuksessa. Armo olkohon teidän kanssa ja rauha Jumalalta meidän Isältä ja Herralta Jesukselta Kristukselta.
1:2 ME kijtemme aina Jumalata caikein teiden edeste'/ ia muistama teide' pälene meide' Rucoxisanme ilman lackamata/
ME kiitämme aina Jumalata kaikkein teidän edestän/ ja muistamme teidän päällenne meidän rukouksissamme ilman lakkaamata/
1:3 Ja muistama teiden Teghonna päle Uskosa/ ia teiden Töen päle Rackaudhes/ ia teiden kersimisen päle Toiuosa/ ioca ombi meiden HERran Iesus Christus
Ja muistamme teidän tekonne päälle uskossa/ ja teidän työn päälle rakkaudessa/ ja teidän kärsimisen päälle toiwossa/ joka ompi meidän Herran Jesus Kristus.
1:4 Jumalan ia meiden Isen edes/ Sille/ rackat Weliet/ Jumalalda racastetudh/ me tiedheme quinga te wloswalitudh oletta/
Jumalan ja meidän Isän edessä/ Sille/ rakkaat weljet/ Jumalalta rakastetut/ me tiedämme kuinka te uloswalitut olette/
1:5 ette meiden Euangelium ombi teiden tykenen ollut/ ei waiuoin sanoissa/ waan seke wäes ette Pyhesse Hengesse/ ia wahuas wissiudhes/ Quin te tiedhette/ mingecaltaiset me olima teiden keskellen teiden tedhen.
että meidän ewankelium ompi teidän tykönän ollut/ ei waiwoin sanoissa/ waan sekä wäessä että Pyhässä Hengessä/ ja wahwassa wissiudessa/ Kuin te tiedätte/ minkäkaltaiset me olimme teidän keskellän teidän tähden.
1:6 Ja te oletta meiden Tauoittaijaxi tullet ia Herran/ ia oletta sen Sanan wastanottaneet monen waiuan seas/ ilon cansa pyhes Henges/
Ja te olette meidän tawoittajaksi tulleet ja Herran/ ja olette sen sanan wastaanottaneet monen waiwan seassa/ ilon kanssa Pyhässä Hengessä/
1:7 Nin ette te oletta tullet Esicuuaxi caikille Seurakunnille Macedonias ia Achaias.
Niin että te olette tulleet esikuwaksi kaikille seurakunnille Makedoniassa ja Akaiassa.
1:8 Sille ette teiste ombi se Herran Sana wloskaijactanut/ ei waiuoin Macedonias ia Achaias/ waan mös Jocapaicas ombi teiden Uskon Jumalan tyge wloshaijotettu/ nin ettei teille taruitze iotakuta sanoman.
Sillä että teistä ompi se Herran sana ulos kajahtanut/ ei waiwoin Makedoniassa ja Akaiassa/ waan myös jokapaikassa ompi teidän uskon Jumalan tykö ulos hajoitettu/ niin ettei teille tarwitse jotakuta sanoman.
1:9 Sille he itze teiste ilmoittauat/ mingecaltainen Siselkieumys meille on ollut teiden tygenne/ ia quinga te kätydh oletta Jumalan tyge nijste Epeiumaloista/ paluelema' site eleuete ia totista Jumalata/
Sillä he itse teistä ilmoittawat/ minkäkaltainen sisälle käymys meille on ollut teidän tykönne/ ja kuinka te käynyt olette Jumalan tykö niistä epäjumaloista/ palwelemaan sitä eläwätä ja totista Jumalata/
1:10 Ja odhottaman henen Poicans Taiuahasta/ ionga hen ombi ylesherettenyt nijste Coolleista/ Iesum/ Joca meite sijte tuleuaisesta Wihasta wapachtapi.
Ja odottamaan hänen Poikaansa taiwahasta/ jonka hän ompi ylös herättänyt niistä kuolleista/ Jesus/ Joka meitä siitä tulewaisesta wihasta wapahtaapi.
II. Lucu.

2:1 SIlle itze te mös tiedhette rackat Weliet/ meiden Siselkieumisesta teiden tygen/ ettei se ole turha ollut/
Sillä itse te myös tiedätte rakkaat weljet/ meidän sisälle käymisestä teidän tykön/ ettei se ole turha ollut/
2:2 Waan quin me ennen kersinet olema/ ia häueistudh olima Philippis (qui te tiedhette) nin me quitengin rochkiat olima meiden Jumalasam/ puhuman teille Jumalan Euangelium swres campauxes.
Waan kuin me ennen kärsineet olemme/ ja häwäistyt olimme Philippissä (kun te tiedätte) niin me kuitenkin rohkiat olimme meidän Jumalassamme/ puhumaan teille Jumalan ewankelium suuren kamppauksessa.
2:3 Sille ette meiden manauxen ei ollut exytoxehen eikä saastautehen/ eikä mös caualuxen cansa/
Sillä että meidän manauksen ei ollut eksytyksehen eikä saastautehen/ eikä myös kawaluksen kanssa/
2:4 Waan quin me Jumalalda coetellud olema/ ette meille Euangelium on vskottu sarnata/ nin me puhuma/ Ei nin ette me tahdhoisim Inhimisten keluata waan Jumalan/ ioca meiden sydhemen coettele.
Waan kuin me Jumalalta koetellut olemme/ että meille ewankelium on uskottu saarnata/ niin me puhumme/ Ei niin että me tahtoisimme ihmisten kelwata waan Jumalan/ Joka meidän sydämen koettelee.
2:5 Sille eipe me coskan waeldanuet ole liuckasten sanain cansa (quin te tiedhette) eikä mös Ahneuxen tilan cansa/ Jumala ombi sihen Todhistaija.
Sillä eipä me koskaan waeltaneet ole liukasten sanain kanssa (kuin te tiedätte) eikä myös ahneuksen tilan kanssa/ Jumala ompi siihen todistaja.
2:6 Eipe me mös ole Cunnia pytenyet Inhimisilde/ eikä teilde eikä muilda.
Eipä me myös ole kunniaa pyytäneet ihmisiltä/ eikä teiltä eikä muilta.
2:7 Waicka meille olis kylle walta teite raskautta/ ninquin Christusen Apostolit. Waan me olema Eiteliset olluet teiden tykenen/
Waikka meillä olisi kyllä walta teitä raskauttaa/ niinkuin Kristuksen apostolit. Waan me olimme äiteelliset olleet teidän tykönän/
2:8 Ninquin iocu amma Lapsensa hellikeine pideis/ Juri nin oli meille sydemen halu teihin/ iacamaha' teide' cansan/ ei waan Jumala' Eua'gelium/ mutta mös meide' He'gem/ Sille te oletta tullet meille rackahaxi.
Niinkuin joku ämmä lapsensa hellikäinä pitäisi/ Juuri niin oli meillä sydämen halu teihin/ jakamahan teidän kanssan/ ei waan Jumalan ewankelium/ mutta myös meidän henkemme/ Sillä te olette tulleet meille rakkahaksi.
2:9 Te muistatta kylle (rackat weliet) meiden töen ia meiden waiuan. Sille ette ölle ia peiuelle me töteteimme/ ettei me ketäken teiste raskauttaisi/ ia sarnasim teiden edesen Jumalan Euangelium.
Te muistatte kyllä (rakkaat weljet) meidän työn ja meidän waiwan. Sillä että yöllä ja päiwällä me työtä teimme/ ettei me ketäkään teistä raskauttaisi/ ja saarnasimme teidän edessän Jumalan ewankelium.
2:10 Sihen te oletta Todhistaijat ia Jumala/ quinga Pyhesti ia oikiasti ia nuchtettomasti me teiden tykenen (iotca vskoitta) waelsim.
Siihen te olette todistajat ja Jumala/ kuinka pyhästi ja oikeasti ja nuhteettomasti me teidän tykönän (jotka uskoitte) waelsimme.
2:11 Ninquin te tiedhette/ ette me quin yxi Ise henen Lapsens/ olema iocaista teiden seassan mananet ia lohuttanet/ ia todistanet
Niinkuin te tiedätte/ että me kuin yksi isä hänen lapsensa/ olemme jokaista teidän seassan mananneet ja lohduttaneet/ ja todistaneet.
2:12 ette te waellaisit otolisesta Jumalan edes/ ioca teite cutzunut ombi henen waldakundahans ia henen Cunniahans.
että te waeltaisit otollisesti Jumalan edessä/ joka teitä kutsunut ompi hänen waltakuntahansa ja hänen kunniahansa.
2:13 Senteden mös me lackamat kijtem Jumalata/ ette coska te meilde saitte sen Jumalisen sarnan Sanan/ nin eipe te site ottanuet quin Inhimisen sana waan (ninquin se mös totisesta ombi) quin Jumala' sanan ioca mös teisse vskolisisa waickuttapi.
Sentähden myös me lakkaamat kiitämme Jumalata/ että koska te meiltä saitte sen Jumalisen saarnan Sanan/ niin eipä te sitä ottaneet kuin ihmisen sana waan (niinkuin se myös totisesti ompi) kuin Jumalan sanan joka myös teissä uskollisissa waikuttaapi.
2:14 Sille te oletta tullet (rackat weliet) sen Jumalan Seurakunnan Judeas Tauoittaijaxi Christuses Iesuses/ Ette te oletta iuri ne samat kersinyet teiden omilda Langoilda/ iota he kersinyet ouat Juttailda.
Sillä te olette tulleet (rakkaat weljet) sen Jumalan seurakunnan Judeassa tawoittajaksi Kristuksessa Jesuksessa/ Että te oletta juuri ne samat kärsineet teidän omilta lankoilta/ jota he kärsineet owat juuttailta.
2:15 Jotca mös sen Herran Iesusen tapoit/ ia heiden omans Prophetans/ ia ouat meite wainonut/ ia eiuet he Jumala' kelpa/ ia caikille Inhimisille he wasthacoiset ouat/
Jotka myös sen Herran Jesuksen tapoit/ ja heidän omansa prophetat/ ja owat meitä wainonnut/ ja eiwät he Jumalan kelpaa/ ja kaikille ihmisille he wastahakoiset owat/
2:16 iotca meite toriuuat puhumasta site Pacanoille/ iolla he autuaxi tulisit/ senpäle ette he teuteisit heiden synninse aina/ Sille se Wiha ombi io lopusa heiden ylitzens tullut.
jotka meitä torjuwat puhumasta sitä pakanoille/ jolla he autuaaksi tulisit/ sen päälle että he täyttäisit heidän syntinsä aina/ Sillä se wiha ompi jo lopussa heidän ylitsensä tullut.
2:17 Mutta me (rackat weliet) sijttequin me hetkexi olema teilde radhellut/ näkyuisten ia ei sydhemesten/ nin me olema site enämin riendeneet teiden casuoitan näkemehe' surella halulla.
Mutta me (rakkaat weljet) sittenkuin me hetkeksi olemme teiltä raadellut/ näkywisten ja ei sydämestän/ niin me olemme sitä enemmin rientäneet teidän kaswoitan näkemähän suurella halulla.
2:18 Senteden me tahdhoima tulla teiden tygen (Mine Pauali) caxikerta/ Ja Satanas oli meite estenyt.
Sentähden me tahdoimme tulla teidän tykön (minä Pawali) kaksi kertaa/ ja satanas oli meitä estänyt.
2:19 Sille ette mike on meiden Toiuo taicka Ilo/ eli meide' Kerskauxen Crunu?
Sillä että mikä on meidän toiwo taikka ilo/ eli meidän kerskauksen kruunu?
2:20 Ettekö te ne ole meide' Herran Iesusen Christusen casuon edes/ hene' Tyge tulemisesans? Te oletta wissist meiden Cunnia ia remu.
Ettäkö te ne ole meidän Herran Jesuksen Kristuksen kaswon edessä/ hänen tykö tulemisessansa? Te olette wissiste meidän kunnia ja riemu.

III. Lucu.

3:1 SEnteden eipe me site tactonuet wiwuytte/ ia olema sihen mielistynyet/ iämen Athenas yxinens.
Sentähden eipä me sitä tahtoneet wiiwyttää/ ja olemme siihen mielistyneet/ jäämään Athenassa yksinänsä.
3:2 Ja lehettim Timotheusen meiden Welien/ ia Jumalan Paluelian/ ia meiden Auttaijan Christusen Euangeliumis/ teite wahwistaman ia lohuttaman teiden Uskosanne/
Ja lähettimme Timotheusen meidän weljen/ ja Jumalan palwelijan/ ja meidän auttajan Kristuksen ewankeliumissa/ teitä wahwistaman ja lohduttaman teidän uskossanne.
3:3 Ettei iocu heickonuisi neisse waiuoisa/ Sille te tiedhette/ ette me ole'ma sitewarte' pannut.
Ettei joku heikontuisi näissä waiwoissa/ Sillä te tiedätte/ että me olemme sitä warten pannut.
3:4 Ja quin me olima teiden tykenen/ sanoima me sen teille enne'/ Ette meiden piti waiua kersimen/ Ninquin mös tapachtui/ ia te tiedhette.
Ja kuin me olimme teidän tykönän/ sanoimme me sen teille ennen/ Että meidän piti waiwaa kärsimän/ Niinkuin myös tapahtui/ ja te tiedätte.
3:5 Senteden ette' mine enämbe tainut odotta/ mutta wloslehetin ette mine tundisin teiden vskon/ Senpäle ettei se Kiusaija teite lehes kiusanut olisi/ ia meiden töen turhaxi tulis.
Sentähden etten minä enempi tainnut odottaa/ mutta uloslähetin että minä tuntisin teidän uskon/ Senpäälle ettei se kiusaaja teitä lähes kiusannut olisi/ ja meidän työn turhaksi tulisi.
3:6 Mutta nyt esken sittequin Timotheus meiden tygen teilde tullut ombi/ ia meille ilmoittanut on teiden vskon ia Rackaudhen/ ia ette te aina muistatta meiden pälen parahaxi/ halaten meite nehdhexen/ Ninquin me mös teite.
Mutta nyt äsken sittenkuin Timotheus meidän tykön teiltä tullut ompi/ ja meille ilmoittanut on teidän uskon ja rakkauden/ ja että te aina muistatte meidän päällen parhaaksi/ halaten meitä nähdäksen/ Niinkuin me myös teitä.
3:7 Silloin me saima (rackat Weliet) teiste lohutoxen/ caikesa meiden waiuasa ia tuskasa/ teiden vskona cautta.
Silloin me saimme (rakkaat weljet) teistä lohdutuksen/ kaikessa meidän waiwassa ja tuskassa/ teidän uskonne kautta.
3:8 Sille nyt me eleme ette te seisotta Herrasa.
Sillä nyt me elämme että te seisotte Herrassa.
3:9 Sille minge Kijtoxe' me taidama Jumalalle maxa teiden edesten caiken temen ilon edeste ioca meille ombi teiste meiden Jumala' edes?
Sillä minkä kiitoksen me taidamme Jumalalle maksaa teidän edestän kaiken tämän ilon edestä joka meillä ompi teistä meidän Jumalan edessä?
3:10 Me rucolema öte ia peiue sangen coua' ette me näkisim teiden casuon/ ia ylesteutteisimme ios iotakin teiden vskostan puuttuis.
Me rukoilemme yötä ja päiwää sangen kowaa että me näkisimme teidän kaswon/ ja ylös täyttäisimme jos jotakin teidän uskostan puuttuisi.
3:11 Mutta itze Jumala/ ia meiden Isen/ ia meiden HErran Iesus Christus/ asettaca' meiden tien teide' tyge'.
Mutta itse Jumala/ ja meidän Isän/ ja meidän Herran Jesus Kristus/ asettakaa meidän tien teidän tykön.
3:12 Mutta Herra lisetkön teite/ ia andacan Rackauden teudelisen olla teiden keskenen/ ia iocaitzen cochtan (ninquin me mös olema teihin)
Mutta Herra lisätköön teitä/ ja antakaan rakkauden täydellisen olla teidän keskenän/ ja jokaisen kohtaan (niinkuin me myös olemme teihin)
3:13 ette teiden sydhemen wahwistettu ia laittamatoin olis/ pyhydhes Jumalan edes/ ia meiden Isen/ meiden Herran Iesusen Christusen tulemises/ ynne caikein henen Pyheins cansa.
että teidän sydämen wahwistettu ja laittamatoin olisi/ pyhyyden Jumalan edessä/ ja meidän Isän/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa/ ynnä kaikkein hänen pyhäinsä kanssa.

IV. Lucu.

4:1 EDespein rackat Weliet/ rucolema me teite/ ia manama Herrasa Iesuses/ Ninquin te oletta meilde saaneet/ quinga teiden pite waeldama' ia kelpaman Jumalalle/ ette te enämin teudhelisexi tulisitta/
Edespäin rakkaat weljet/ rukoilemme me teitä/ ja manaamme Herrassa Jesuksessa/ Niinkuin te olette meiltä saaneet/ kuinka teidän pitää waeltaman ja kelpaaman Jumalalle/ että te enemmin täydelliseksi tulisitte/
4:2 Sille ette te tiedette mitke Keskyt me annoima teille Herran Iesusen cautta.
Sillä että te tiedätte mitkä käskyt me annoimme teille Herran Jesuksen kautta.
4:3 Sille se ombi Jumala' tachto/ teiden Pyheus/ ette te weltette Hoorutta/
Sillä se ompi Jumalan tahto/ teidän pyhyys/ että te wältätte huoruutta.
4:4 ia iocainen teiste tiedheis henen Astians pite pyhydhes ia cunnias/ ei himoin halauxes/ Ninquin ne Pacanat/ iotca Jumalasta ei miten tiedhe.
ja jokainen teistä tietäisi hänen astiansa pitää pyhyydessä ja kunniassa/ ei himoin halauksessa/ Niinkuin ne pakanat/ jotka Jumalasta ei mitään tiedä.
4:5 Ja ettei yxiken sordhasi eli petteisi henen Weliens iossakusa Asias.
Ja ettei yksikään sortaisi eli pettäisi hänen weljeensä jossakussa asiassa.
4:6 Sille ette itze Herra ombi Costaija ylitze caikein neinen/ quin me teille ennen sanonut ia todhistanut olema.
Sillä että itse Herra ompi kostaja ylitse kaikkein näiden/ kuin me teille ennen sanonut ja todistanut olemme.
4:7 Sille eipe Jumala meite ole cutzunut saastautehen/ waan pyheytehen.
Sillä eipä Jumala meitä ole kutsunut saastautehen/ waan pyhyytehen.
4:8 Joca nyt ylencatzopi/ se ylencatzo ei Inhimiste waan Jumalan/ ioca henen pyhen Hengens andanut on teihin.
Joka nyt ylenkatsoopi/ se ylenkatsoo ei ihmistä waan Jumalan/ joka hänen Pyhän Henkensä antanut on teihin.
4:9 Mutta sijte Welielisest Rackaudhesta/ eipe te taruitze ette mine kirioitaisin teille/ Sille te oletta itze Jumalalda opetetudh teite keskenen racastaman/
Mutta siitä weljellisestä rakkaudesta/ eipä te tarwitse että minä kirjoittaisin teille/ Sillä te olette itse Jumalalta opetetut teitä keskenän rakastaman/
4:10 ia sen te mös teette caikein Weliein cochtan iotca coco Macedonias ouat.
ja sen te myös teette kaikkein weljein kohtaan jotka koko Makedoniassa owat.
4:11 Mutta me manama teite/ rackat Weliet/ ette te wiele teudhelisemaxi tulisitte/ Ja pyteket olla leuoliset/ Ja teide' omana askaren totelcata/ ia töteteckette omilla käsille'ne/ quin me teille keskenyt olema/
Mutta me manaamme teitä/ rakkaat weljet/ että te wielä täydellisemmäksi tulisitte/ Ja pyytäkäät olla lewolliset/ Ja teidän omana askareen totelkaatte/ ja työtä tehkäätte omilla käsillänne/ kuin me teille käskeneet olemme/
4:12 ette te cunnialisesta teiten keuteisitte ninen wlconaisten cochtan/ ia ettei te heilde miten taruitzisi.
että te kunniallisesti teitän käyttäisitte niinen ulkonaisten kohtaan/ ja ettei te heiltä mitään tarwitsisi.
4:13 Edespein/ eipe me tahdho teilde salata (rackat Weliet) nijste iotca Nuckunet ouat/ Ettei te murehdisi ninquin ne mwdh ioilla ei toiuo ole.
Edespäin/ eipä me tahdo teiltä salata (rakkaat weljet) niistä jotka nukkuneet owat/ Ettei te murehtisi niinkuin ne muut joilla ei toiwoa ole.
4:14 Sille ios me Uskom/ ette Iesus coolludh on ia ylesnosnut/ Nin pite mös Jumalan nijte iotca nuckunet ouat Iesusen cautta/ henen cansans edestootaman.
Sillä jos me uskommr/ että Jesus kuollut on ja ylös noussut/ Niin pitää myös Jumalan niitä jotka nukkuneet owat Jesuksen kautta/ hänen kansanss edestuotaman.
4:15 Sille sen me sanoma teille/ ninquin Herran sanan/ Ette me iotca eleme ia ielkijniäme Herra' tulemiseen/ eiswingan me ennete nijte iotca nuckunet ouat.
Sillä sen me sanomme teille/ niinkuin Herran sanan/ Että me jotka elämme ja jälkeen jäämme Herran tulemiseen/ ei suinkaan me ennätä niitä jotka nukkuneet owat.
4:16 Sille ette se itze Herra alasastupi Taiuahasta swrella Hwmulla/ ia Ylimeisen engelin änelle/ ia Jumalan Basunalla/ Ja ne Coolluet Christuses ensin ylesnouseuat.
Sillä että se itse Herra alas astuupi taiwahasta suurelle humulla/ ja ylimmäisen enkelin äänellä/ ja Jumalan pasuunalla/ Ja ne kuolleet Kristuksessa ensin ylösnousewat.
4:17 Senielken me iotca eleme/ ia ielkiniäme ynne heiden cansans ylestemmatanme piluihin/ site Herra wastan Twlihin. Ja sillens me aina olema Herran cansa. Nin lohuttacat sis teiten keskenen neille sanoilla.
Sen jälkeen me jotka elämme/ ja jälkeen jäämme ynnä heidän kanssansa ylöstemmataamme pilwihin/ sitä Herra wastaan tuulihin. Ja sillens me aina olemme Herran kanssa. Niin lohduttakaat siis teitän keskenän näillä sanoilla.
V. Lucu.

5:1 MUtta nijste aijoista ia Hetkiste/ rackat weliet/ ei taruitze teille kirioittaman/
Mutta niistä ajoista ja hetkistä/ rakkaat weljet/ ei tarwitse teille kirjoittaman/
5:2 Sille itze te ratki tiedhette/ Ette se Herran peiue ombi tuleua ninquin Warghas ölle.
Sillä itse te ratki tiedätte/ Että se Herran päiwä ompi tulewa niinkuin waras yöllä.
5:3 Sille coska he sanouat/ Rauha on/ Ei ole ychten häte/ Silloin se cadhotus heiden ylitzens eckiste langepi/ Ninquin raskan Waimon kipu/ ia eiuet he saa paeta.
Sillä koska he sanowat/ Rauha on/ Ei ole yhtään hätää/ Silloin se kadotus heidän ylitsensä äkisti lankeepi/ Niinkuin raskaan waimon kipu/ ja eiwät he saa paeta.
5:4 Mutta te rackat weliet/ eipe te ole Pimeydhes/ ettei se peiue teite ninquin Warghas käsiteisi/
Mutta te rakkaat weljet/ eipä te ole pimeydessä/ ettei se päiwä teitä niinkun waras käsittäisi/
5:5 Te oletta caiki Walkiudhen Lapset/ ia Peiuen Lapset. Eipe me ole ööste eikä mös pimeyxista.
Te olette kaikki walkeuden lapset/ ja päiwän lapset. Eipä me ole yöstä eikä myös pimeyksistä.
5:6 Nin elke' me sis matko/ ninquin ne mwd/ waan olcam walpaat ia raitihit/
Niin älkäämme me siis maatko/ niinkuin ne muut/ waan olkaamme walppaat ja raittihit/
5:7 Sille iotco macauat/ ne ölle macauat/ ia iotca iouxisa ouat/ ne ölle iouxisa ouat.
Sillä jotka makaawat/ ne yöllä makaawat/ ja jotka juowuksissa owat/ ne yöllä juowuksissa owat.
5:8 Mutta iotca peiuen olema/ meide' tule raitihit olla/ Puetetud Uskon ia rackauden Rindaraudalla/ ia Toiuon Rautalakilla autuutehen.
Mutta jotka päiwän olemme/ meidän tulee raittihit olla/ Puetetut uskon ja rakkauden rintaraudalla/ ja toiwon rautalakilla autuutehen.
5:9 Sille eipe Jumala ole meite pannut wihahan/ waan site autuutta omistaman/ meiden Herra' Iesusen Christusen cautta/
Sillä eipä Jumala ole meitä pannut wihahan/ waan sitä autuutta omistaman/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta/
5:10 Joca meide' edesten cooludh on/ Senpäle ette ios me waluom eli macam/ ynne me henen cansans elemen pite.
Joka meidän edestän kuollut on/ Senpäälle että jos me walwomme eli makaamme/ ynnä me hänen kanssansa elämän pitää.
5:11 Senteden manatcat teite keskenen/ ia raketkan toinen toisens/ quin te mös teette.
Sentähden manatkaat teitä keskenän/ ja raketkaan toinen toisensa/ kuin te myös teette.
5:12 Mutta me rucolema teite/ rackat Weliet/ ette te tundisitte ne iotca teisse tötetekeuet/ ia teiden edesseisouat Herrasa/ ia teite neuuouat.
Mutta me rukoilemme teitä/ rakkaat weljet/ että te tuntisitte ne jotka teissä työtä tekewät/ ja teidän edesseisowat Herrassa/ ja teitä neuwowat.
5:13 Site rackambana heite piteket heiden teghonsa tädhen ia olcat rauhaliset heiden cansans.
Sitä rakkaampana heitä pitäkäät heidän tekonsa tähden ja olkaat rauhalliset heidän kanssansa.
5:14 Mutta me manama teite (rackat Weliet) manatca nijte Tauattomia/ Lohutacat nijte Heickomielisijtä/ Kersiket nijte Heicoia/ Olcat kersiuet iocaitzen cansa.
Mutta me manaamme teitä (rakkaat weljet) manatkaa niitä tawattomia/ Lohduttakaat niitä heikkomielisiä/ Kärsikäät niitä heikkoja/ Olkaat kärsiwät jokaisen kanssa.
5:15 Catzocat ettei iocu paha pahalla costa. Waan noudhattaca site Hyue/ seke keskenen ette iocaitzen cochtan.
Katsokaat ettei joku pahaa pahalla kosta. Waan noudattakaa sitä hywää/ sekä keskenän että jokaista kohtaan.
5:16 Olcat aina iloiset/
Olkaat aina iloiset/
5:17 rucolcat lackamat/
rukoilkaat lakkaamat/
5:18 caikista kijtteket/ Sille se ombi Jumalan tachto/ Christuses Iesuses teihin.
kaikista kiittäkäät/ Sillä se ompi Jumalan tahto/ Kristuksessa Jesuksessa teihin.
5:19 Elket site Hengi sammuttaco.
Älkäät sitä Henkeä sammuttako.
5:20 Elket site Prophetia ylencatzoco.
Älkäät sitä prophetiaa ylenkatsoko.
5:21 Coetelcat caikia/ ia site hyue piteket.
Koetelkaat kaikkia/ ja sitä hywää pitäkäät.
5:22 Welteket caikest pahast modhosta.
Wältäkäät kaikesta pahasta muodosta.
5:23 Mutta se rauhan Jumala pyhittekön teite coconans/ ette teiden coco Hengen/ ynne Sielun ia Rumin cansa/ mahdhais pidhettä nuchtetoin meiden Herran Iesusen Christusen tulemises.
Mutta se rauhan Jumala pyhittäköön teitä kokonansa/ että teidän koko Hengen/ ynnä sielun ja ruumiin kanssa/ mahtaisi pidettää nuhteetoinna meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa.
5:24 Hen ombi wskolinen/ ioca teite cutzunut on/ ioca sen mös teuttepi.
Hän ompi uskollinen/ joka teitä kutsunut on/ joka sen myös täyttääpi.
5:25 Rackat Weliet/ rucolcat meiden edesten.
Rakkaat weljet/ rukoilkaat meidän edestän.
5:26 Teruetteket caiki Welie sen pyhen Suunandamisen cansa.
Terwehtäkäät kaikkia weljiä sen pyhän suun antamisen kanssa.
5:27 Mine wannotan teite Jumalan cautta/ ette te temen Epistolan annatte lukia caikein pyhein Welieni edes. Meiden Herran Iesusen Christusen Armo olcon teiden cansan/ Amen.
Minä wannotan teitä Jumalan kautta/ että te tämän epistolan annatte lukea kaikkein pyhäin weljieni edessä. Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssan/ Amen.

Se ensimeinen Tessalonicerein tyge. oli Kirjoitettu Athenista.

Valitse
luku

1 2 3
4 5