Propheta Jeremia
Sentähden katso/ Nyt minä tahdon heitä opettaa/ ja minun käteni ja
waltani heille tiettäwäksi tehdä/ että he tuntisit/ että minä HERRAKSI
kutsutaan.
XVII. Lucu.
Sen Ensimeisen Taulun ialo Toimitos.
17:5 Nein HERRA sanopi. KIrottu ombi se mies/ ioca Inhimisten päle
vskalta/ ia pitepi lihan henen Käsiuardhens edest/ ia sydhemellens
HERRASTA poiswelte.
Näin HERRA sanoopi. Kirottu ompi se mies/ joka ihmisten päälle
uskaltaa/ ja pitääpi lihan hänen käsiwartensa edestä/ ja sydämellänsä
HERRASTA pois wälttää.
17:6 Henen pite oleman ninquin Caneruan coruesa/ ia ei hen saa nädhe
site tuleuaista Lohutosta. Waan henen pite iemen sihen quiuahan
coruesa/ hedelmettömes ia autias Maasa.
Hänen pitää oleman niinkuin kanerwan korwessa/ ja ei hän saa nähdä
sitä tulewaista lohdutusta. Waan hänen pitää jäämän siihen kuin
kuiwahan korwessa/ hedelmättömässä ja autiossa maassa.
17:7 Mutta siugnattu on se Mies/ ioca HERRAN päle loottapi/ ia ionga
turua HERRA ombi.
Mutta siunattu on se mies/ joka HERRAN päälle luottaapi/ ja jonka
turwa HERRA ompi.
17:8 Hen on ninquin iocu istutettu Puu wedhen tykene/ ia wirdhan
wierelle iwritettu. Sille waicka iocu helleh tule/ nin ei hen senuoxi
quiuetu/ waan henen Lectens wiherieiszne pysyuet/ ia ei murhedi/ quin
iocu quiua woosi tule/ Waan se candapi lackamat Hedhelmen.
Hän on niinkuin joku istutettu puu weden tykönä/ ja wirran wierellä
juuritettu. Sillä waikka joku helle tulee/ niin ei hän senwuoksi kuiwettuu/
waan hänen lähteensä wiheriäisenä pysywät/ ja ei murehdi/ kuin joku
kuiwa wuosi tulee/ Waan se kantaapi lakkaamat hedelmän.
