Propheta Jeremia
ei ikänänsä unohdeta.
20:12 Ja nyt HERRA Zebaoth/ sine quin ne Hurskat coettelet/
munaskuut ia sydhemet näet. Anna minun nädhä sinun Costos heiden
ylitzens/ sille mine olen minun syyni andanut sinun haltus.
Ja nyt HERRA Zebaoth/ sinä kuin ne hurskaat koettelet/ munaskuut ja
sydämet näet. Anna minun nähdä sinun kostosi heidän ylitsensä/ sillä
minä olen minun syyni antanut sinun haltuusi.
20:13 Weisacat HERRALLE/ kijtteket HERRA/ ioca sen Waiuaisen sielun
ninen Pahatekiedhen käsist wapactapi.
Weisatkaat HERRALLE/ kiittäkäät HERRA/ joka sen waiwaisen sielun
niiden pahantekijäiden käsistä wapahtaapi.
20:14 Kirottu olcoon se peiue/ iona mine syndynyt olin/ elken se peiue
siugnattu olco/ iona minun Eiten synnytti minun.
Kirottu olkoon se päiwä/ jona minä syntynyt olin/ älkään se päiwä
siunattu olko/ jona minun äitini synnytti minun.
20:15 Kirottu olcoon se/ ioca minun Isälleni hyue sanomata toi/ ia
sanoi/ Sinulle poica syndyi hende ilahuttaxens.
Kirottu olkoon se/ joka minun isälleni hywää sanomaa toi/ ja sanoi/
Sinulle poika syntyi häntä ilahduttaaksensa.
20:16 Se sama Mies olcoon ninquin ne Caupungit/ iotca HERRA cukisti/
ia ei hen site catunut. Hen cwlcan ydhen parun amulla/ ia polipeiuelle
ydhen surkiudhen.
Se sama mies olkoon niinkuin ne kaupungit/ jotka HERRA kukisti/ ja ei
hän sitä katunut. Hän kuulkaan yhden parun aamulla/ ja puolipäiwällä
yhden surkeuden.
20:17 Oy ettet sine ole minua tappanut minun Eiteni codhussa/ ette
minun Eiten olis minun Hautani ollut/ ia henen Rumins olis ijancaikisesta
wastaoin ollut.
Oi ettet sinä ole mina tappanut minun äitini kohdussa/ että minun äitini
olisi minun hautani ollut/ ja hänen ruumiinsa olisi iankaikkisesti wastoin
ollut.
