Propheta Esaia
iotca ei mite sijte cwlleet ole/ ne sen astaitzeuat.
Mutta niin hänen pitää monta pakanata wiskoiman (priiskottawa)/ että
myös kuninkaatkin pitää heidän suunsa hänen edessänsä kiinnitukkiman.
Sillä että jolle ei mitään hänestä ilmoitettu ollut/ nekin ilolla hänen
näkewät. Ja jotka ei mitään siitä kuulleet ole/ ne sen astaitsewat
(hawaitsewat)
LIII. Lucu.
Christusen Pinast/ Colemast ia Cunniasta.
53:1 Mutta cuca vskopi meiden Sarnam? Ja kellen HERRAN Käsiuarsi
ilmoitetan?
Mutta kuka uskoopi meidän saarnamme? Ja kellen HERRAN käsiwarsi
ilmoitetaan?
53:2 Sille ette hen ylescarckapi Henen edesens/ ninquin yxi Wesa/ Ja
ninquin yxi Jwri quiuasta Maasta. Eipe henellä ole ychten moto eike
cauniutta. Me näime henen/ Wan ei ollut henelle meille kelpauata moto.
Sillä että hän ylöskarkaapi hänen edessänsä/ niinkuin yksi wesa/ Ja
niinkuin yksi juuri kuiwasta maasta. Eipä hänellä ole yhtään muotoa eikä
kauneutta, Me näimme hänen/ Waan ei ollut hänellä meille kelpaawata
muotoa.
53:3 Hen oli se caikein ylencatzottapa/ ia caikein haluin/ kipua ia
Sairautta teunens. Hen oli nin ylencatzottu/ ettei kengen maltanut
henen pälens catzoa/ Senuoxi eipe me hende mixiken piteneet.
Hän oli se kaikkein ylenkatsottawa/ ja kaikkein halwin/ kipua ja
sairautta täynnänsä. Hän oli niin ylenkatsottu/ ettei kenkään malttanut
hänen päällensä katsoa/ Senwuoksi eipä me häntä miksikään pitäneet.
53:4 Wissiste hen candoi meiden Sairaudhen/ Ja meiden kiwudh hen
pälense sälytti. Mutta me pidhim Henen sixi ioca Jumalalda rangaistu/
piexettu/ ia pinattu oli.
Wissiste hän kantoi meidän sairauden/ Ja meidän kiwut hän päällensä
