Se P. Jacobin epistola
1:9 Mutta yxi weli ioca neurä ombi/ kehucan henen Corghotoxesans/
Mutta yksi weli joka nöyrä ompi/ kehukaan hänen korotuksessansa.
1:10 Ja wastoinpäin/ ioca Rikas ombi hen kehucan henen
Alandamisesans. Sille ette ninquin Roohon Cu'coistos pite henen
poiskatoman.
Ja wastoin päin/ joka rikas ompi hän kehukaan hänen
alentamisessansa. Sillä että niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen pois
katoaman.
1:11 Auringo yleskoitta Helten cansa/ ia Roho taipu/ ia henen Cuckans
poiswarise/ ia henen Cuniudhens mooto hucastui. Nein mös sen Rickan
pite henen Tauaroisans taipuman.
Aurinko ylös koittaa helteen kanssa/ ja ruoho taipuu/ ja hänen
kukkansa pois warisee/ ja hänen kauneutensa muoto hukastui. Näin
myös sen rikkaan pitää hänen tawaroissansa taipuman.
1:12 Autuas ombi se Mies ioca Kiusauxen kersipi/ Sille coska he'
coeteltu ombi/ pite henen saaman sen Elemisen Crunun/ ionga Jumala
ombi luuanut ninen iotca hende racastauat.
Autuas ompi se mies joka kiusauksen kärsiipi/ Sillä koska hän koeteltu
ompi/ pitää hänen saaman sen elämisen kruunun/ jonka Jumala ompi
luwannut niiden jotka häntä rakastawat.
1:13 Elken kengen sanoco coska hen kiusatan/ ette hen Jumalalda
kiusatan/ Sille eipe Jumala ole kiusaia pahude' päin/ nin ei hen kete'
kiusa.
Älkään kenkään sanoko koska hän kiusataan/ että hän Jumalalta
kiusataan/ Sillä eipä Jumala ole kiusaaja pahuuteen päin/ niin ei hän
ketään kiusaa.
1:14 Waan iocainen kiusatan/ coska hen omasta Himosta poiswedheten
ia haucutellan/
Waan jokainen kiusataan/ koska hän omasta himosta pois wedetään ja
hukutellaan/
1:15 Senielken coska Himo ombi sigitenyt/ synnyttepi hen Synnin/
