Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.
Sillä että te tiedätte mitkä käskyt me annoimme teille Herran Jesuksen
kautta.
4:3 Sille se ombi Jumala' tachto/ teiden Pyheus/ ette te weltette
Hoorutta/
Sillä se ompi Jumalan tahto/ teidän pyhyys/ että te wältätte huoruutta.
4:4 ia iocainen teiste tiedheis henen Astians pite pyhydhes ia cunnias/
ei himoin halauxes/ Ninquin ne Pacanat/ iotca Jumalasta ei miten
tiedhe.
ja jokainen teistä tietäisi hänen astiansa pitää pyhyydessä ja kunniassa/
ei himoin halauksessa/ Niinkuin ne pakanat/ jotka Jumalasta ei mitään
tiedä.
4:5 Ja ettei yxiken sordhasi eli petteisi henen Weliens iossakusa Asias.
Ja ettei yksikään sortaisi eli pettäisi hänen weljeensä jossakussa
asiassa.
4:6 Sille ette itze Herra ombi Costaija ylitze caikein neinen/ quin me
teille ennen sanonut ia todhistanut olema.
Sillä että itse Herra ompi kostaja ylitse kaikkein näiden/ kuin me teille
ennen sanonut ja todistanut olemme.
4:7 Sille eipe Jumala meite ole cutzunut saastautehen/ waan
pyheytehen.
Sillä eipä Jumala meitä ole kutsunut saastautehen/ waan pyhyytehen.
4:8 Joca nyt ylencatzopi/ se ylencatzo ei Inhimiste waan Jumalan/ ioca
henen pyhen Hengens andanut on teihin.
Joka nyt ylenkatsoopi/ se ylenkatsoo ei ihmistä waan Jumalan/ joka
hänen Pyhän Henkensä antanut on teihin.
4:9 Mutta sijte Welielisest Rackaudhesta/ eipe te taruitze ette mine
kirioitaisin teille/ Sille te oletta itze Jumalalda opetetudh teite keskenen
racastaman/
Mutta siitä weljellisestä rakkaudesta/ eipä te tarwitse että minä
kirjoittaisin teille/ Sillä te olette itse Jumalalta opetetut teitä keskenän
rakastaman/
