Se Toinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.
päiwä käsissä olis.
2:3 Elket kenengen andaco teiten wietelle iollaki modhalla. Sille eipe
Herra tule/ ellei se Poisloopumus ennen tule/ ia se synnin Inhiminen
tule ilmoitetuxi/ ia se cadhotuxen Lapsi/
Älkäät kenenkään antako teitän wietellä jollakin muodolla. Sillä eipä
Herra tule/ ellei se poisluopumus ennen tule/ ja se synnin ihminen tule
ilmoitetuksi/ ja se kadotuksen lapsi/
2:4 Joca ombi yxi Wastanseisoija/ ia itzense yleskorghotta caikein ylitze
quin Jumalaxi taicka Jumalan paluelus cutzutan/ Nin/ ette hen itzens
istuttapi Jumalan Templijn/ nin quin yxi Jumala/ ia teettele itzens/
ninquin hen olis JUmala.
Joka ompi yksi wastaanseisoja/ ja itsensä ylös korottaa kaikkein ylitse
kuin Jumalaksi taikka Jumalan palwelus kutsutaan/ Niin/ että hän
itsensä istuttaapi Jumalan templiin/ niin kuin yksi Jumala/ ja teettelee
itsensä/ niinkuin hän olisi jumala.
2:5 Ettekö te muista/ ette coska mine wiele olin teiden tykenen/ neite
teille sanoin?
Ettekö te muista/ että koska minä wielä olin teidän tykönän/ näitä teille
sanoin?
2:6 Ja mike sen wiele estepi/ te tiedhette/ ette henen pite aijalans
ilmoitetuxi tulema'.
Ja mikä sen wielä estääpi/ te tiedätte/ että hänen pitää ajallansa
ilmoitetuksi tuleman.
2:7 Sille ette io hen nyt Pahuden waickuttapi salaisesta. Waiuoin se quin
nyt pitepi/ sen pite poistulema'/
Sillä että jo hän nyt pahuuden waikuttaapi salaisesti. Waiwoin se kuin
nyt pitääpi/ sen pitää pois tuleman/
2:8 ia silloin se Pahaelkinen ilmoitetuxi tule/ Jonga HERRA pite
tappaman henen suuns Hengelle/ ia pite henen cansans Lopun
tekemen/ Henen Tulemisens ilmotuxen cautta sen/
ja silloin se pahanilkinen ilmoitetuksi tulee/ Jonka HERRA pitää
