Apostolien teghot
sadekuuron tähden/ joka meidän päällen tuli/ ja wilun tähden.
28:3 Coska nyt Pauali cocosi ydhen coghon Risuija ia pani ne Tulen
päle/ edesmateli yxi Kyykerme palaudhesta/ ia carckasi Paualin
kätehen.
Koska nyt Pawali kokosi yhden kokoon risuja ja pani ne tulen päälle/
edesmateli yksi kyykäärme palaudesta/ ja karkasi Pawalin käteen.
28:4 Coska sis se Canssa näki sen Kermen rippuuan henen kädhesens/
nin he sanoit keskenens/ Caiketi on teme Inhiminen yxi Miehentappaija/
iota Costo ei salli elä/ waicka hen ombi Meren hädheste päsznut.
Koska siis se kansa näki sen käärmeen riippuwan hänen kädessänsä/
niin he sanoit keskenänsä/ Kaiketi on tämä ihminen yksi
miehentappaja/ jota kosto ei salli elää/ waikka hän ompi meren
hädästä päässyt.
28:5 Mutta hen pudhisti Kermen Tuleen/ ia ei hen miten kipua kersinyt.
Mutta hän pudisti käärmeen tuleen/ ja ei hän mitään kipua kärsinyt.
28:6 Mutta he odhotit henen Ylespaisuuan/ eli cochta mahanlangeuan/
ia coleuan. Ja quin he cauuan site odhotit/ ia neit ettei henen miten
wahingota ollut/ nin he sait toisen mielen/ ia lwlit henen Jumalaxi.
Mutta he odotit hänen ylös paisuwan/ eli kohta maahan lankeawan/ ja
kuolewan. Ja kuin he kauan sitä odotit/ ja näit ettei hänen mitään
wahinkoa ollut/ niin he sait toisen mielen/ ja luulit hänen jumalaksi.
28:7 Mutta sielde wähen matkan takan/ oli sille Lodhon pämiehelle/
Publius nimelde/ yxi Maancartano/ ioca meite wastanrupeis/ ia piti
meite cunnialisesta Werassans colme peiue.
Mutta sieltä wähän matkan takaan/ oli sillä luodon päämiehellä/ Publius
nimeltä/ yksi maankartano/ joka meitä wastaan rupeisi/ ja piti meitä
kunniallisesti wieraissansa kolme päiwää.
28:8 Nin tapachtui ette sen Publiusen Ise sairasti Wilutauti ia
Watzankipu. Jonga tyge Pauali sisellemeni/ ia rucoli/ ia pani Kädhens
henen pälens/ ia paransi henen.
Niin tapahtui että sen Publiuksen isä sairasti wilutautia ja watsankipua.
