Apostolien teghot
mitään ole ottaneet tykönne/
27:34 Sen teden mine neuuon teite/ ette te otate roca tygen/ Sille se
tule teiden terueydhexen/ Sille ettei ydhengen teiden päästen pidhe
hiuscarua catoman.
Sen tähden minä neuwon teitä/ että te otatte ruokaa tykönne/ Sillä se
tulee teidän terweydeksen/ Sillä ettei yhdenkään teidän päästän pidä
hiuskarwa katoaman.
27:35 Ja coska hen oli sen sanonut/ otti hen Leiuen/ ia kijtti Jumala
caikein nähden/ ia mursi/ ia rupeis sömen.
Ja koska hän oli sen sanonut/ otti hän leiwän/ ja kiitti Jumalaa kaikkein
nähden/ ja mursi/ ja rupesi syömään.
27:36 Nin he caiki wircosit/ Ja rupeisit he mös sömen.
Niin he kaikki wirkosit/ Ja rupesit he myös syömään.
27:37 Mutta oli meite Hahdesa caiki ychten/ caxi sata seitzemen
kymmende ia cwsi Henge.
Mutta oli meitä haahdessä kaikki yhteen/ kaksisataa seitsemän
kymmentä ja kuusi henkeä.
27:38 Ja coska he olit rauitetud/ nin he keuiensit Hahden/ ia vlosheitit
Nisut Meren.
Ja koska he olit rawitetut/ niin he käänsiwät haahden/ ja ulos heitit
nisut mereen.
27:39 Coska nyt peiue oli/ eiuet he tundeneet maata. Mutta he astasit
ydhen Lahden/ iossa oli yxi randa/ iohonga he aijatelit Hahden piti
cwlkeman/ ios se olis madholinen.
Koska nhyt päiwä oli/ eiwät he tunteneet maata. Mutta he astasit
(hawaitsit) yhden lahden/ jossa oli yksi ranta/ johonka he ajattelin
haahden piti kulkemaan/ jos se olis mahdollinen.
27:40 Ja quin he Ankarit olit ylesottaneet/ lexit he Mereen/ ia ylespästit
Styrin siteet/ Ja he asetit Puriehen twlehen/ ia annoit ioosta Randa
codhen.
Ja kuin he ankkurit olit ylös ottaneet/ läksit he mereen/ ja ylös päästit
