JOBIN KIRJA

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

3 Luku

3 Luku

 

 

Job epätoivon vallassa kiroaa syntymäpäivänsä.

Job kivuissansa joutuu kiroomaan syntymäpäivänsä.

 

II. Sois, että hän olis kohdastansa äitinsä kohdusta päässyt tuonelan lepoon.

 

III. Surkuttelee viheliäisten vaivaa ja omaa surkeuttansa.

 

 

1. Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;

1. Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

 

 

 

Jer 15:10. Voi minua, äitini, ettäs minun synnytit* riiteliäksi ja vastustajaksi koko maalle+! En minä ole korkoa ottanut, eikä he ole minulle kasvulle antaneet, kuitenkin kaikki minua kiroilevat.

 

 

2. Job lausui ja sanoi:

2. Ja Job vastasi ja sanoi:

3. Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt.'

3. Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen*, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.

 

 

Jer. 20:14 Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jona äitini minut synnytti, olko siunattu.

Jer 20:14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.

 

 

4. Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.

4. Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

5. Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.

5. Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

6. Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.

6. Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

7. Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.

7. Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

8. Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.

8. Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

9. Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö;

9. Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

10. koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.

10. Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

11. Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?

11. Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?

Job 10:18 Miksi toit minut ilmoille äitini kohdusta? Jospa olisin kuollut, ihmissilmän näkemätönnä!

Job 10:18. Miksis minun annoit lähteä äitini kohdusta? jospa minä olisin kuollut*, ettei yksikään silmä olisi minua nähnyt!

 

 

12. Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?

12. Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

13. Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä.

13. Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

14. kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja;

14. Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

15. päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;

15. Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

16. tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.

16. Eli niin kuin keskensyntyneet kätketyt, ja en oliskaan: niin kuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

17. Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;

17. Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa*, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;

 

 

Jes. 57:2 Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.

Ilm K 14:13. Ja minä kuulin äänen taivaasta minulle sanovan: kirjoita: autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästä lähin*. Jaa, Henki sanoo: heidän pitää lepäämän töistänsä; sillä heidän tekonsa noudattavat heitä.

Ilm. 14:13 Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.

 

 

 

18. kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.

18. Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

19. Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.

19. Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

20. Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille;

20. Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

21. jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta;

21. Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

 

 

Ilm. 9:6 Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä.

 

 

 

22. jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan -

22. Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

23. miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?

23. Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?

 

 

Job 19:8 Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.

Job 19:8. Hän on aidannut minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

 

 

24. Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.

24. Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niin kuin vesi,

 

 

Ps. 42:4 Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: Missä on sinun Jumalasi?

Ps 42:4. Minun kyyneleeni ovat minun ruokani* päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas?

Ps. 80:6 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;

Ps 80:6. Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä*, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,

 

 

25. Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.

25. Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

26. Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen.

26. Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.

 

 

 


Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42