JOBIN KIRJA
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
3 Luku |
3 Luku |
|
|
Job epätoivon vallassa kiroaa syntymäpäivänsä. |
Job kivuissansa joutuu kiroomaan syntymäpäivänsä. |
|
II. Sois, että hän olis kohdastansa äitinsä kohdusta päässyt tuonelan lepoon. |
|
III. Surkuttelee viheliäisten vaivaa ja omaa surkeuttansa. |
|
|
1. Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä; |
1. Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä. |
|
|
|
Jer 15:10. Voi minua, äitini, ettäs minun synnytit* riiteliäksi ja vastustajaksi koko maalle+! En minä ole korkoa ottanut, eikä he ole minulle kasvulle antaneet, kuitenkin kaikki minua kiroilevat. |
|
|
2. Job lausui ja sanoi: |
2. Ja Job vastasi ja sanoi: |
3. Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt.' |
3. Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen*, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt. |
|
|
Jer. 20:14 Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jona äitini minut synnytti, olko siunattu. |
Jer 20:14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt. |
|
|
4. Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako. |
4. Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä. |
5. Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset. |
5. Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi. |
6. Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun. |
6. Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun. |
7. Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko. |
7. Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen. |
8. Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin. |
8. Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania. |
9. Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö; |
9. Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä, |
10. koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni. |
10. Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä. |
11. Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani? |
11. Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani? |
|
|
Job 10:18 Miksi toit minut ilmoille äitini kohdusta? Jospa olisin kuollut, ihmissilmän näkemätönnä! |
Job 10:18. Miksis minun annoit lähteä äitini kohdusta? jospa minä olisin kuollut*, ettei yksikään silmä olisi minua nähnyt! |
|
|
12. Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni? |
12. Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt? |
13. Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä. |
13. Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo. |
14. kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja; |
14. Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on; |
15. päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla; |
15. Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa; |
16. tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet. |
16. Eli niin kuin keskensyntyneet kätketyt, ja en oliskaan: niin kuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet. |
17. Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä; |
17. Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa*, jotka paljon vaivaa nähneet ovat; |
|
|
Jes. 57:2 Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa. |
Ilm K 14:13. Ja minä kuulin äänen taivaasta minulle sanovan: kirjoita: autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästä lähin*. Jaa, Henki sanoo: heidän pitää lepäämän töistänsä; sillä heidän tekonsa noudattavat heitä. |
Ilm. 14:13 Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä. |
|
|
|
18. kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä. |
18. Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä; |
19. Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa. |
19. Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä: |
20. Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille; |
20. Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille? |
21. jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta; |
21. Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa? |
|
|
Ilm. 9:6 Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä. |
|
|
|
22. jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan - |
22. Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan? |
23. miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut? |
23. Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty? |
|
|
Job 19:8 Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni. |
Job 19:8. Hän on aidannut minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni. |
|
|
24. Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi. |
24. Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niin kuin vesi, |
|
|
Ps. 42:4 Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: Missä on sinun Jumalasi? |
Ps 42:4. Minun kyyneleeni ovat minun ruokani* päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas? |
Ps. 80:6 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä; |
Ps 80:6. Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä*, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä, |
|
|
25. Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui. |
25. Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle. |
26. Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen. |
26. Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee. |
|
|