33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

28 Luku

28 Luku

Jobin puheen jatkoa: Ihminen tutkii maan uumenia, mutta viisaus pysyy häneltä salattuna; sen tuntee Jumala yksin; jumanpelko on oikea viisaus.

Job antaa myöten, että ihmisillä on suuri ymmärrys maailmallisissa ja luonnollisissa asioissa.

II. Mutta ei niistä saada oikiaa viisautta.

III. Vaan Jumala antaa oikian viisauden niille, jotka häntä pelkäävät.

1. Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;

1. Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.

2. rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.

2. Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.

3. Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.

3. Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.

4. Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.

4. Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.

5. Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.

5. Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niin kuin tuulelta.

6. Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.

6. Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.

7. Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.

7. Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.

8. Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.

8. Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.

9. Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.

9. Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.

10. Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.

10. Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.

11. Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.

11. Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.

12. Mutta viisaus - mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

12. Mutta mistä taito löydetään, ja missä on ymmärryksen sia?

Baar 3:15 Kuka tietää, kussa hän asuu? Kuka on ollut hänen kammioissansa?

13. Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.

13. Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydetä elävien maasta.

14. Syvyys sanoo: 'Ei se ole minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni.'

14. Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.

15. Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.

15. Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.

Sananl. 3:14 Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.

San l. 3:14. Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta.

Sananl. 8:11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.

San l. 8:11. Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.

Sananl. 8:19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.

San l. 8:19. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.

Sananl. 16:16 Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.

San l. 16:16. Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.

Viis 7:9 En minä pitänyt kallista kiveä hänen vertanansa; sillä kaikki kulta on hänen suhteensa niinkuin huono hieta, ja hopia on niinkuin loka hänen ehtoonsa arvattava.

Viis 7:9. En minä pitänyt kallista kiveä hänen vertanansa; sillä kaikki kulta on hänen suhteensa niin kuin huono hieta, ja hopia on niin kuin loka hänen ehtoonsa arvattava.

16. Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.

16. Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.

17. Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.

17. Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.

San l. 3:14. Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta.

San l. 3:15. Hän on kalliimpi kuin päärlyt*, eikä hänen vertaansa mitään toivottaa taideta.

18. Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.

18. Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.

19. Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.

19. Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.

20. Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

20. Mistä siis taito tulee? ja missä on ymmärryksen sia?

21. Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.

21. Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.

22. Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan.'

22. Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.

23. Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.

23. Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.

Sananl. 8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

Jak 1:5. Mutta jos joltain teistä viisautta puuttuis, hän anokaan sitä Jumalalta, joka hänelle antaa yksinkertaisesti, ja ei soimaa, ja se hänelle annetaan.

Jaak. 1:5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.

24. Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.

24. Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,

25. Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet;

25. Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.

26. kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien;

26. Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,

Job 38:25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,

27. silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.

27. Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,

28. Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko - se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä.'

28. Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito*; ja karttaa pahaa on ymmärrys.

Ps. 111:10 Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat. Hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.

Ps 111:10. Herran pelko on viisauden alku*: se on hyvä ymmärrys kaikille, jotka sen tekevät: hänen kiitoksensa pysyy ijankaikkisesti.

Sananl. 1:7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.

San l. 1:7. Herran pelko on viisauden alku*; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.

Sananl. 9:10 Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -

San l. 9:10. Viisauden alku on Herran pelko*, ja pyhäin tieto on ymmärrys.

Sir 1:16. Herran pelko on viisauden alku, joka on uskollisten sydänten pohjassa, ja asuu valittuin vaimoin tykönä, ja löydetään ainoasti vanhurskasten ja uskollisten tykönä.