JOBIN KIRJA
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
27 Luku |
27 Luku |
|
|
Jobin puheen jatkoa: Puhtaalla omallatunnolla hän pitää kiinni vanhurskaudestaan; ystäviä, jotka ovat tulleet hänen vihollisikseen, odottaa jumalattoman kohtalo. |
Job lupaa kiintiästi ja järkähtämättä pysyä jumalisuudessa. |
|
II. Osoittaa ulkokullattuin toivon turhaksi. |
|
III. Perustaa jumalattomain menestyksen olevan heille sulaksi kiroukseksi. |
|
|
1. Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi: |
1. Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi: |
2. Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut: |
2. Niin totta kuin Jumala elää*, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa: |
|
|
|
Jes 45:23. Minä vannon itse kauttani, ja minun suustani on vanhurskauden sana käyvä ulos, ja sen pitää vahvana pysymän: minulle pitää kaikki polvet kumartaman*, ja kaikki kielet vannoman, |
|
Job 34:5. Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas*, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni+. |
|
|
3. niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieraimissani; |
3. Niin kauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani, |
4. eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu. |
4. Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä. |
5. Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani. |
5. Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihen asti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani. |
|
|
|
Job 33:9. Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin. |
|
|
6. Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa. |
6. Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani. |
|
|
1. Kor. 4:4 sillä ei minulla ole mitään tunnollani, mutta en minä silti ole vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra. |
|
|
|
7. Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän. |
7. Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi. |
8. Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa? |
8. Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois? |
|
|
Luuk. 12:20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' |
Matt 16:26. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa ihminen sielunsa lunastukseksi? |
|
Luuk 12:20. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tyhmä! tänä yönä sinun sielus sinulta pois otetaan: kuka ne sitte saa, joita sinä valmistanut olet? |
|
|
9. Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa? |
9. Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa*, kuin hänelle ahdistus tulee? |
|
|
Sananl. 28:9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus. |
Ps 18:42. He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä. |
Miika 3:4 kerran he huutavat Herran puoleen, mutta hän ei vastaa heille, vaan kätkee heiltä kasvonsa sinä aikana, koska he ovat pahoja töitä tehneet. |
San l. 28:9. Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus. |
Joh. 9:31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee. |
Jes 1:15. Ja kuin te parhaallansa käsiänne nostatte (a), niin minä kuitenkin käännän silmäni teistä pois*; ja vaikka te paljon rukoilisitte, en minä kuitenkaan teitä kuule; teidän kätenne ovat verenvikoja täynnä+. |
|
Jer 14:12. Sillä jos he paastoavat, en minä sittekään kuule heidän rukoustansa*, ja jos he polttouhria ja ruokauhria uhraavat, niin ei ne minulle kelpaa; vaan minä lopetan heidät miekalla, nälällä ja rutolla. |
|
Hes 8:18. Sen tähden tahdon minä myös tehdä minun hirmuisuudessani, ja ei pidä minun silmäni säästämän enkä minä armahda heitä*; ja he huutavat korkialla äänellä minun korvissani, en minä kuitenkaan kuule heitä+. |
|
Miik 3:4. Sen tähden kuin te Herran tykö huudatte, niin ei hän teitä kuule, vaan peittää silloin teiltä kasvonsa, niin kuin te olette teidän pahalla menollanne ansainneet. |
|
Joh 9:31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee. |
|
|
10. Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika? |
10. Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika? |
11. Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä. |
11. Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa. |
12. Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette? |
12. Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne? |
13. Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat. |
13. Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat: |
14. Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi. |
14. Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla*, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä. |
|
|
2. Kun. 10:7 Kun kirje tuli heille, ottivat he kuninkaan pojat ja tappoivat heidät, seitsemänkymmentä miestä, panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne Jeehulle Jisreeliin. |
Job 18:19. Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän. |
Job 18:19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa. |
|
|
|
15. Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä. |
15. Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän. |
16. Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea; |
16. Jos hän kokoo rahaa niin kuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niin kuin lokaa, |
17. kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean. |
17. Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan. |
|
|
Sananl. 13:22 Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle. |
San l. 13:22. Hyvällä ovat perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään. |
Sananl. 28:8 Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa. |
San l. 28:8. Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi. |
Saarn. 2:26 Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. |
Saarn 2:26. Sillä sille ihmiselle, joka hänelle on otollinen, antaa hän viisauden, ymmärryksen ja ilon*; vaan syntiselle antaa hän kovan onnen+ koota ja hakea: ja se kuitenkin annetaan hänelle, joka on Jumalalle otollinen: Se on myös turhuus ja hengen vaiva. |
|
|
18. Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää. |
18. Hän rakentaa huoneensa niin kuin toukka, ja niin kuin vartia tekee itsellensä lakan. |
19. Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä. |
19. Rikas kuolee, vaan ei koota*: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä+. |
|
|
|
Ps 49:18. Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa. |
|
1 Tim 6:7. Sillä emmepä me ole mitään maailmaan tuoneet, on siis tiettävä, ettemme myös mitään täältä taida viedä ulos. |
|
Jer 8:2. Ja ne pitää hajoitettaman auringon, kuun ja kaiken taivaan sotajoukon alle, joita he rakastaneet, palvelleet, seuranneet, etsineet ja rukoilleet ovat; ei he pidä enään koottaman eikä haudattaman, vaan pitää oleman lokana maassa. |
|
Jer 25:33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan äärestä niin toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli haudattaman, vaan pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman. |
|
Ps 37:9. Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan. |
|
Ps 37:10. Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa. |
|
Ps 37:35. Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan*, joka levitti itsensä, ja vihotti niin kuin viheriäinen laakeripuu. |
|
Ps 37:36. Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty. |
|
|
20. Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma. |
20. Hänen päällensä lankee pelko* niin kuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois. |
|
|
|
Job 15:21. Pelvon ääni on hänen korvissansa*, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä+. |
|
Job 18:11. Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän*, ja hänen jalkansa eksyttämän+. |
|
|
21. Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa. |
21. Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa. |
22. Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi. |
22. Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman. |
23. Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa. |
23. Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut. |
|
|
Valit. 2:15 Sinulle paukuttavat kämmeniänsä kaikki ohikulkijat, he viheltävät ja nyökyttävät ilkkuen päätänsä tytär Jerusalemille: Tämäkö on kaupunki, jota sanottiin kauneuden täydellisyydeksi, kaiken maan ihastukseksi? |
San l. 11:20. Petollinen sydän on kauhistus Herralle, vaan viattoman tie on hänelle otollinen. |
|
Val. v. 2:15. Kaikki ohitse käyväiset paukuttavat käsiänsä sinun tähtes, ja viheltelevät sinua*, ja pudistelevat päätänsä Jerusalemin tyttären ylitse: tämäkö se kaupunki on, josta sanottiin: se on kaikkein jaloin, josta koko maakunta iloitsee? |
|
|