JOBIN KIRJA
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
26 Luku |
26 Luku |
|
|
Jobin vastaus: Hän ei tarvitse Bildadin neuvoja; itsekin hän osaa kuvata Jumalan suuruutta ja voimaa. |
Job kysyy Bildadin puheen tarkoitusta. |
|
II. Puhuu laviammalta kuin Bildad Jumalan suurista teoista, joita ei hän eikä yksikään ihminen taida käsittää. |
|
|
1. Job vastasi ja sanoi: |
1. Job vastasi ja sanoi: |
2. Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta! |
2. Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa? |
3. Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä! |
3. Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan? |
4. Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt? |
4. Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos? |
5. Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla. |
5. Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat. |
6. Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. |
6. Helvetti on avoinna* hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä. |
|
|
Sananl. 15:11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. |
Ps 139:8. Jos minä astuisin ylös taivaasen, niin sinä siellä olet*: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet+. |
Hebr. 4:13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. |
San l. 15:11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kuinka paljo enemmin ihmisten lasten sydämet. |
|
Hebr 4:13. Ja ei ole yhtään luontokappaletta hänen edessänsä näkymättä, mutta kaikki ovat paljaat ja julki* hänen silmäinsä edessä, josta me puhumme. |
|
|
7. Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle. |
7. Hän venyttää* pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä. |
|
|
Ps. 104:2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan; |
Job 9:8. Hän yksin levittää taivaat*, ja käy meren aaltoin päällä. |
|
Ps 104:2. Sinä puetat itses valkeudella niin kuin vaatteella: sinä levität taivaat niin kuin peitteen. |
|
Jer 10:12. Mutta hän on tehnyt maan voimallansa, ja vahvistanut maan piirin viisaudellansa, on myös levittänyt taivaan ymmärryksellänsä. |
|
|
8. Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla. |
8. Vedet hän kokoo pilviinsä*, ja pilvet ei repee niiden alla. |
|
|
|
Ps 135:7. Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa; |
|
|
9. Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse. |
9. Hän pitää istuimensa*, ja levittää pilvensä sen päälle. |
|
|
|
Jes 66:1. Näin sanoo Herra: taivas on minun istuimeni, ja maa minun jalkaini astinlauta. Mikä siis on se huone, jonka te minulle rakennatte*, eli mikä on minun leposiani? |
|
|
10. Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään. |
10. Hän on asettanut määrän* vetten ympärille, siihen asti kuin valkeus ja pimeys loppuvat. |
|
|
|
1 Mos 1:9. Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin. |
|
Job 38:10. Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen, |
|
Job 38:11. Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman. |
|
Ps 33:7. Hän pitää koossa veden meressä niin kuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet. |
|
Ps 104:9. Määrän sinä panit*, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään. |
|
Jer 5:22. Ettekö te tahdo peljätä minua, sanoo Herra? ja ettekö te pelkää minun kasvoini edessä? joka panen hiedan meren rajaksi ja ijankaikkiseksi määräksi, jota ei hänen pidä käymän ylitse; ja vaikka se pauhais, niin ei se kuitenkaan voi sen ylitse; ja jos hänen aaltonsa paisuvat, niin ei heidän pidä menemän sen ylitse. |
|
|
11. Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan. |
11. Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa. |
12. Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin. |
12. Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys. |
|
|
Job 9:13 Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuivat Rahabin auttajat. |
Jes 51:15. Sillä minä olen Herra sinun Jumalas, joka meren liikutan, että sen aallot pauhaavat*: hänen nimensä on Herra Zebaot. |
|
Jer 31:35. Näin sanoo Herra, joka auringon antaa päivällä valkeudeksi*, kuun ja tähtien järjestyksen yöllä valkeudeksi: joka meren liikuttaa, että hänen aaltonsa pauhaavat, Herra Zebaot on hänen nimensä+. |
|
|
13. Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen. |
13. Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen. |
|
|
Jes. 27:1 Sinä päivänä Herra kostaa kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa Leviatanille, kiitävälle käärmeelle, ja Leviatanille, kiemurtelevalle käärmeelle, ja tappaa lohikäärmeen, joka on meressä. |
|
|
|
14. Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän? |
14. Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän? |
|
|