JOBIN KIRJA
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
16 Luku |
16 Luku |
|
|
Jobin vastaus: Ystävät ovat kurjia lohduttajia, he eivät käsitä hänen kärsimyksiään; häellä, armottomain ystäväin hylkäämällä, on puolustaja korkeudessa. |
Job osoittaa ystävänsä väärinpuhujaksi. |
|
II. Valittaa taas tuskaansa. |
|
III. Rohkaisee itsiänsä omantuntonsa vakuudella, ja toivottaa sen ennen kuolemaansa julki tulevan. |
|
|
1. Job vastasi ja sanoi: |
1. Sitte vastasi Job ja sanoi: |
2. Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki. |
2. Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt lohduttajat. |
|
|
Job 13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni. |
Job 13:4. Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit. |
Job 21:34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne - niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle. |
Job 21:34. Miksi te minua lohdutatte turhaan, ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi? |
|
|
3. Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan? |
3. Koska siis nämät tyhjät puheet loppuvat? eli mikä sinun niin rohkaisee puhumaan? |
4. Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni; |
4. Minä taitaisin myös puhua niin kuin tekin. Minä soisin teidän sielunne olevan minun sieluni siassa, niin minä löytäisin myös sanoja teitä vastaan, ja taitaisin vääntää päätäni teitä vastaan. |
5. rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla. |
5. Minä tahtoisin vahvistaa teitä suullani, ja lohduttaa huulillani. |
6. Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä? |
6. Mutta ehkä minä puhuisin, niin ei kuitenkaan minun vaivani lakkaa: jos minä vaikenen, niin ei se kuitenkaan mene minusta pois. |
7. Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni. |
7. Mutta nyt hän saattaa minulle vaivaisuuden: sinä hävität koko minun seurani. |
8. ja olet minut kukistanut - siitä muka tuli todistaja - ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä. |
8. Sinä olet tehnyt minun ryppyiseksi*, että olis todistus minua vastaan: minun laihuuteni nousee minua vastaan+, ja sanoo minua vastaan. |
|
|
|
Ps 6:8. Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä minä ahdistetaan kaikilta puolilta. |
|
Job 13:24. Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena? |
|
|
9. Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan; |
9. Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni. |
10. he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan. |
10. He ammottivat suunsa minua vastaan*, ja ovat minua häpiällisesti poskelle piesseet+: he ovat sammuttaneet vihansa minun päälleni. |
|
|
Job 12:4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana. |
Job 12:4. Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niin kuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan. |
|
Miik 4: 14. Mutta hankitse nyt, sinä sotanainen: sillä meitä piiritetään; ja Israelin tuomaria vitsalla poskelle lyödään. |
|
|
11. Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin. |
11. Jumala on minun hyljännyt väärille, ja antanut minun tulla jumalattomain käsiin. |
12. Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen; |
12. Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi. |
|
|
Valit. 3:12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. |
Val. v. 3:12. Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi. |
|
|
13. hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni. |
13. Hänen ampujansa ovat piirittäneet minun*: hän on reväissyt minun munaskuuni, eikä säästänyt: hän on vuodattanut minun sappeni maan päälle: |
|
|
|
Val. v. 3:13. Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet. |
|
|
14. Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi. |
14. Hän on haavoittanut minun yhdellä haavalla toisen perään: hän karkasi minun päälleni niin kuin joku väkevä. |
15. Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun. |
15. Minä ompelin säkin minun nahkani päälle, ja laskin sarveni multaan. |
|
|
|
Job 30:19. Minä sotkutaan lokaan, ja verrataan tomuun ja tuhkaan. |
|
Ps 7:6. Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun*, Sela! |
|
|
16. Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys; |
16. Minun kasvoni ovat soaistut itkusta, ja silmälautani päällä on kuoleman varjo, |
17. vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas. |
17. Ehkei kuitenkaan minun kädessäni ole vääryys, ja minun rukoukseni on puhdas. |
|
|
Job 33:9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä. |
Job 33:9. Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin. |
|
|
18. Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa! |
18. Maa, älä peitä minun vertani, ja älkään olko minun huudolleni siaa. |
19. Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa. |
19. Ja katso, minun todistajani on taivaassa, ja joka minun tuntee, on korkeudessa. |
20. Ystäväni pitävät minua pilkkanansa - Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo; |
20. Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani*; mutta minun silmäni vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö, |
|
|
|
Job 19:3. Te olette nyt kymmenen kertaa* pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata. |
|
|
21. että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan. |
21. Joka ihmisen puolesta vastaa Jumalan tykönä, niin kuin ihmisen lapsi lähimmäisensä puolesta. |
|
|
|
Rom 8:34. Kuka on, joka tahtoo kadottaa*? Kristus on kuollut. Ja, hän on myös herätetty ylös, on myös Jumalan oikialla kädellä+, joka myös rukoilee meidän edestämme. |
|
|
22. Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja. |
22. Mutta määrätyt* vuodet ovat tulleet, ja minä menen sitä tietä pois, jota en minä jälleen palaja. |
|
|
|
Ps 139:16. Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät* sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut. |
|
|