3 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Jordanin itäpuolelle asettuneiden heimojen alueet; Mooses ei pääse luvattuun maahan; hän saa seuraajakseen Joosuan.

1. Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, hän ja kaikki hänen sotaväkensä, Edreihin taistelemaan meitä vastaan.

1. Ja me palasimme ja menimme Basanin tietä: niin Og Basanin kuningas läksi kaiken väkensä kanssa meitä vastaan sotimaan Edrein tykönä.

1. JA me palaisim ja menim Basanin tietä nijn Og Basanin Cuningas läxi caiken sotawäkens cansa meitä wastan sotiman Edrein tykönä.

1 Then we turned and went up the way to Bashan. And Og the King of Bashan came out against us, he and all his people, to battle at Edrei.

1. Then we turned, and went up the way to Bashan: and Og the king of Bashan came out against us, he and all his people, to battle at Edrei.

1. Und wir wandten uns und zogen hinauf den Weg nach Basan. Und Og, der König von Basan, zog aus uns entgegen, mit allem seinem Volk, zu streiten bei Edrei.

1. Y VOLVIMOS, y subimos camino de Basán, y saliónos al encuentro Og rey de Basán para pelear, él y todo su pueblo, en Edrai.

1 И обратились мы оттуда, и шли к Васану, и выступил против нас на войну Ог, царь Васанский, со всем народом своим, при Едреи.

2. Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja kaiken hänen kansansa ja hänen maansa. Tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.'

2. Mutta Herra sanoi minulle: älä pelkää häntä; sillä minä olen antanut hänen sinun käsiis ja kaiken hänen väkensä ja hänen maansa, ja sinun pitää tekemän hänelle, niinkuin sinä teit Sihonille Amorilaisten kuninkaalle, joka Hesbonissa asui.

2. Mutta HERra sanoi minulle: älä pelkä händä: sillä minä olen andanut hänen sinun käsijs ja caiken hänen sotawäkens ja hänen maans ja sinun pitä tekemän hänen cansans nijncuin sinä teit Sihonin Amorrerein Cuningan cansa joca Hesbonis asui.

2 And Jehovah said to me, Fear him not, for I have delivered him and all his people and his land, into your hand. And you will do to him as you did to Sihon King of the Amorites, who dwelt at Heshbon.

2. And the LORD said unto me, Fear him not: for I will deliver him, and all his people, and his land, into thy hand; and thou shalt do unto him as thou didst unto Sihon king of the Amorites, which dwelt at Heshbon.

2. Aber der HERR sprach zu mir: Fürchte dich nicht vor ihm; denn ich habe ihn und all sein Volk mit seinem Lande in deine Hände gegeben; und du sollst mit ihm tun, wie du mit Sihon, dem König der Amoriter, getan hast, der zu Hesbon saß.

2. Y díjome Jehová: No hayas temor de él, porque en tu mano he entregado a él y a todo su pueblo, y su tierra, y harás con él como hiciste con Sejón rey Amorreo, que habitaba en Jesebón.

2 И сказал мне Господь: не бойся его, ибо Я отдам в руку твою его, ивесь народ его, и всю землю его, и ты поступишь с ним так, как поступил с Сигоном, царемАморрейским, который жил в Есевоне.

3. Ja niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myöskin Oogin, Baasanin kuninkaan, ja kaiken hänen sotaväkensä, ja me voitimme hänet, päästämättä pakoon ainoatakaan.

3. Ja niin Herra meidän Jumalamme antoi kuningas Ogin Basanista meidän käsiimme, ynnä kaiken hänen väkensä kanssa, ja me löimme hänen siihenasti ettei hänelle yhtäkään jäänyt.

3. Ja nijn HERra meidän Jumalam andoi Cuningas Oggin Basanist meidän käsijm ynnä caiken hänen sotawäkens cansa nijn että me löimme hänen sijhenasti ettei hänelle yhtäkän jäänyt.

3 So Jehovah our God delivered into our hand Og also, the King of Bashan and all his people and we killed* him until none was left to him remaining.

3. So the LORD our God delivered into our hands Og also, the king of Bashan, and all his people: and we smote him until none was left to him remaining.

3. Also gab der HERR, unser Gott, auch den König Og von Basan in unsre Hände mit allem seinem Volk, daß wir ihn schlugen, bis daß ihm nichts übrigblieb.

3. Y Jehová nuestro Dios entregó en nuestra mano también a Og rey de Basán y a todo su pueblo, al cual herimos hasta no quedar de él ninguno.

3 И предал Господь, Бог наш, в руки наши и Ога, царя Васанского, ивесь народ его; и мы поразили его, так что никого не осталось у него в живых;

4. Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa — ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet — kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa,

4. Ja silloin me otimme kaikki hänen kaupunkinsa, ja ei ollut hänellä yhtään kaupunkia,jota emme häneltä ottaneet pois: kuusikymmentä kaupunkia, ja koko Argobin maakunnan, joka oli Ogin valtakunnassa Basanissa.

4. Ja silloin me woitimme caicki hänen Caupungins ja ei ollut hänellä yhtän Caupungita jota em me häneldä ottanet pois cuusikymmendä Caupungita ja coco Argobin maacunnan joca oli Basanis Oggin waldacunnas.

4 And we took all his cities at that time. There was not a city which we did not take from them, sixty cities, all the region of Argob, the kingdom of Og in Bashan.

4. And we took all his cities at that time, there was not a city which we took not from them, threescore cities, all the region of Argob, the kingdom of Og in Bashan.

4. Da gewannen wir zu der Zeit alle seine Städte (und war keine Stadt, die wir ihm nicht nahmen): sechzig Städte, die ganze Gegend Argob, das Königreich Ogs von Basan.

4. Y tomamos entónces todas sus ciudades: no quedó ciudad que no les tomásemos, sesenta ciudades, toda la tierra de Argob del reino de Og en Basán:

4 и взяли мы в то время все города его; не было города, которого мы не взяли бы у них:шестьдесят городов, всю область Аргов, царство Ога Васанского;

5. kaikki nämä kaupungit korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja, ja sen lisäksi vielä suuren joukon linnoittamattomia pikkukaupunkeja.

5. Ja kaikki nämät kaupungit olivat vahvistetut korkeilla muureilla, porteilla ja teljillä, paitsi monta muuta kaupunkia, jotka olivat erinäiset maakylät,

5. Ja caicki nämät Caupungit olit wahwistetut corkeilla muureilla porteilla telijllä ilman monda muuta wähä Caupungita joisa ei muuri ollut.

5 All these were cities fortified with high walls, gates and bars; besides the un-walled towns a great many.

5. All these cities were fenced with high walls, gates, and bars; beside unwalled towns a great many.

5. Alle diese Städte waren fest mit hohen Mauern, Toren und Riegeln, außer sehr vielen anderen Flecken ohne Mauern.

5. Todas estas ciudades fortalecidas con alto muro, con puertas y barras; sin otras muy muchas ciudades sin muro:

5 все эти города укреплены были высокими стенами,воротами и запорами, кроме городов неукрепленных, весьма многих;

6. Ja me vihimme ne tuhon omiksi, niinkuin olimme tehneet Siihonille, Hesbonin kuninkaalle; me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.

6. Jotka me kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;

6. Jotca me caicki kiroisim nijncuin me Sihonille Hesbonin Cuningalle teimme caiken Caupungin miehet me kiroisim lapset ja myös waimot.

6 And we utterly destroyed them, as we did to Sihon King of Heshbon, utterly destroying every inhabited city, with the women and the little ones.

6. And we utterly destroyed them, as we did unto Sihon king of Heshbon, utterly destroying the men, women, and children, of every city.

6. Und wir verbannten sie, gleich wie wir mit Sihon, dem König zu Hesbon, taten. Alle Städte verbannten wir, mit Männern, Weibern und Kindern.

6. Y destruímoslas, como hicimos a Sejón rey de Jesebón, destruyendo toda ciudad, hombres, mujeres, y niños.

6 и предали мы их заклятию, как поступили с Сигоном,царем Есевонским, предав заклятию всякий город с мужчинами, женщинами и детьми;

7. Mutta kaiken karjan ynnä saaliin kaupungeista me ryöstimme itsellemme.

7. Vaan kaikki eläimet, ja kaiken saaliin kaupungeista, otimme me meillemme.

7. Waan caicki eläimet ja caiken saalin caupungeista otim me meillem.

7 But all the cattle and the spoil of the cities, we took for a prey to ourselves.

7. But all the cattle, and the spoil of the cities, we took for a prey to ourselves.

7. Aber alles Vieh und den Raub der Städte raubten wir für uns.

7. Y todas las bestias, y los despojos de las ciudades tomamos para nosotros.

7 но весь скот и захваченное в городах взяли себе в добычу.

8. Niin me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta, jotka hallitsivat tuolla puolella Jordanin, heidän maansa Arnon-joesta aina Hermonin vuoreen asti —

8. Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.

8. JA nijn me otim sijhen aican sen maan cahden Amorrerein Cuningan kädest sillä puolen Jordanin Arnonin wirrasta nijn Hermonin wuoren asti.

8 And we took the land at that time out of the hand of the two kings of the Amorites who were beyond the Jordan, from the valley of the Arnon to Mount Hermon

8. And we took at that time out of the hand of the two kings of the Amorites the land that was on this side Jordan, from the river of Arnon unto mount Hermon;

8. Also nahmen wir zu der Zeit das Land aus der Hand der zwei Könige der Amoriter, jenseit des Jordans, von dem Bach Arnon an bis an den Berg Hermon

8. Y tomamos entónces la tierra de mano de dos reyes Amorreos que estaba de esta parte del Jordán, desde el arroyo de Arnón hasta el monte de Hermón.

8 И взяли мы в то время из руки двух царей Аморрейских землю сию,которая по эту сторону Иордана, от потока Арнона до горы Ермона, –

9. siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi —

9. Sidonilaiset kutsuivat Hermonin Sirioniksi, mutta Amorilaiset kutsuivat sen Seniriksi,

9. Jonga Sidoniterit Sirionixi cudzuit mutta Amorrerit cudzuit sen Senirixi.

9 (the Sidonians call Hermon, Sirion and the Amorites call it Senir),

9. (Which Hermon the Sidonians call Sirion; and the Amorites call it Shenir;)

9. (welchen die Sidoniter Sirjon heißen, aber die Amoriter heißen ihn Senir),

9. (Los Sidonios llaman a Hermón, Sarión; y los Amorreos, Sanir.)

9 Сидоняне Ермон называют Сирионом, а Аморреи называют его Сениром, –

10. kaikki ylätasangon kaupungit ja koko Gileadin ja koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.

10. Ja kaikki kaupungit lakialla, ja koko Gileadin, ja koko Basanin, Salkaan ja Edreiin asti, Ogin valtakunnassa Basanin kaupungit.

10. Ja caicki ne Caupungit lakialla ja coco Gileadin ja coco Basanin Salchan ja Edrein asti Oggin waldacunnas Basanin Caupungit.

10 all the cities of the plain and all Gilead and all Bashan, to Salecah and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan.

10. All the cities of the plain, and all Gilead, and all Bashan, unto Salchah and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan.

10. alle Städte auf der Ebene und das ganze Gilead und das ganze Basan bis gen Salcha und Edrei, die Städte des Königreichs Ogs von Basan.

10. Todas las ciudades de la campaña, y todo Galaad, y todo Basán hasta Selca y Edrai, ciudades del reino de Og en Basán.

10 все города на равнине, весь Галаад и весь Васан до Салхи и Едреи, города царства Ога Васанского;

11. Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.

11. Sillä ainoastansa kuningas Og Basanissa oli jäänyt Refalaisista: katso, hänen vuoteensa, rautainen vuode, eikö se ole Ammonin lasten Rabbatissa? joka on yhdeksän kyynärää pitkä, ja neljä kyynärää lavia, miehen kyynärpään pituudelta.

11. Sillä Cuningas Og Basanist oli ainoastans jäänyt sangareista. Cadzo hänen wuotens on raudasta joca on täsä Rabbathis Ammonin lasten tykönä yhdexän kynärätä pitkä ja neljä kynärätä lawia miehen kynärpään pituudella.

11 (For only Og king of Bashan remained of the remnant of the Rephaim. Behold, his couch was a couch of iron. Is it not in Rabbah of the sons of Ammon? Nine cubits was the length of it and four cubits the breadth of it, after the cubit of a man.)

11. For only Og king of Bashan remained of the remnant of giants; behold, his bedstead was a bedstead of iron; is it not in Rabbath of the children of Ammon? nine cubits was the length thereof, and four cubits the breadth of it, after the cubit of a man.

11. (Denn allein der König Og von Basan war noch übrig von den Riesen. Siehe, sein eisernes Bett ist zu Rabba der Kinder Ammon, neun Ellen lang und vier Ellen breit nach eines Mannes Ellenbogen.)

11. Porque solo Og rey de Basán había quedado de los gigantes que quedaron. He aquí su lecho, un lecho de hierro, ¿no está en Rabbat de los hijos de Ammón? su longura es de nueve codos, y su anchura de cuatro codos, al codo de un hombre.

11 ибо только Ог, царь Васанский, оставался из Рефаимов. Вот, одрего, одр железный, и теперь в Равве, у сынов Аммоновых: длина его девять локтей, а ширина его четыре локтя, локтей мужеских.

12. Kun me silloin olimme ottaneet omaksemme tämän maan, annoin minä sen osan siitä, joka alkaa Aroerista, Arnon-joen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristoa kaupunkeineen ruubenilaisille ja gaadilaisille.

12. Ja niin me siihen aikaan sen maan meillemme omistimme: Aroerista Arnonin ojan tyköä, ja puolen Gileadin mäkeä, ja sen kaupungit, annoin minä Rubenilaisille ja Gadilaisille.

12. JA nijn me sijhen aican sen maan meillem omistim Aroerist Arnonin wirran tykö ja puolen Gileadin mäke ynnä nijden Caupungein cansa annoin minä Rubenitereille ja Gaditereille.

12 And we took this land in possession at that time. From Aroer, which is by the valley of the Arnon and half the hill-country of Gilead and the cities of it, I gave to the Reubenites and to the Gadites.

12. And this land, which we possessed at that time, from Aroer, which is by the river Arnon, and half mount Gilead, and the cities thereof, gave I unto the Reubenites and to the Gadites.

12. Solches Land nahmen wir ein zu derselben Zeit. Von Aroer an, das am Bach Arnon liegt, gab ich's den Rubeniter und Gaditern samt dem halben Gebirge Gilead mit seinen Städten.

12. Y esta tierra heredamos entónces desde Aroer, que está al arroyo de Arnon; y la mitad del monte de Galaad con sus ciudades dí a los Rubenitas y a los Gaditas:

12 Землю сию взяли мы в то время начиная от Ароера, который у потока Арнона; и половину горы Галаада с городами ее отдал я колену Рувимову и Гадову;

13. Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen sukukuntaa, koko Argobin seudun; koko tätä Baasania kutsutaan refalaisten maaksi.

13. Mutta mitä Gileadista jäi ja koko Basanin kanssa, joka kutsutaan Refalaisten maaksi.

13. Mutta se cuin Gileadist oli ylidze ja coco Basanin Oggin waldacunnan annoin minä puolelle Manassen sucucunnalle ja caiken Argobin maacunnan coco Basanin cansa joca cudzutan Sangarein maaxi.

13 And the rest of Gilead and all Bashan, the kingdom of Og, I gave to the half-tribe of Manasseh, all the region of Argob, even all Bashan. The same is called the land of Rephaim.

13. And the rest of Gilead, and all Bashan, being the kingdom of Og, gave I unto the half tribe of Manasseh; all the region of Argob, with all Bashan, which was called the land of giants.

13. Aber das übrige Gilead und das ganze Basan, das Königreich Ogs, gab ich dem halben Stamm Manasse, die ganze Gegend Argob (dieses ganze Basan heißt der Riesen Land).

13. Y la resta de Galaad y toda la Basán del reino de Og dí a la media tribu de Manasés, toda la tierra de Argob toda Basán, que se llamaba la tierra de los gigantes.

13 а остаток Галаада и весь Васан, царство Ога, отдал я половинеколена Манассиина, всю область Аргов со всем Васаном.

14. Jaair, Manassen poika, valtasi koko Argobin seudun aina gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka, ja hän kutsui nämä seudut, se on Baasanin, oman nimensä mukaan Jaairin leirikyliksi, niinkuin niitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä.

14. Jair Manassen poika sai koko Argobin maakunnan Gessurin ja Makatin maan ääriin, ja kutsui Basanin oman nimensä jälkeen Jairin kyliksi, tähän päivään asti.

14. Jair Manassen poica sai coco Argobin maacunnan Gessurin ja Machathin maan ärijn ja cudzui Basanin oman nimens jälken Jairin kylixi tähän päiwän asti.

14 (Jair the son of Manasseh took all the region of Argob, to the border of the Geshurites and the Maacathites and called them, even Bashan, after his own name, Havvoth-jair, to this day.)

14. Jair the son of Manasseh took all the country of Argob unto the coasts of Geshuri and Maachathi; and called them after his own name, Bashanhavothjair, unto this day.

14. Jair, der Sohn Manasses, nahm die ganze Gegend Argob bis an die Grenze der Gessuriter und Maachathiter und hieß das Basan nach seinem Namen Dörfer Jairs bis auf den heutigen Tag.

14. Jair hijo de Manasés tomó toda la tierra de Argob hasta el término de Gessuri y Macati; y llamóla de su nombre Basan-havot-jair, hasta hoy.

14 Иаир, сын Манассиин, взял всю область Аргов, до пределов Гесурских и Маахских, и назвал Васан, по имени своему, селениями Иаировыми, что и доныне;

15. Ja Maakirille minä annoin Gileadin.

15. Mutta Makirille minä annoin Gileadin.

15. Mutta Machirille minä annoin Gileadin.

15 And I gave Gilead to Machir.

15. And I gave Gilead unto Machir.

15. Machir aber gab ich Gilead.

15. Y a Maquir dí a Galaad.

15 Махиру дал я Галаад;

16. Ja ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin maan Gileadista aina Arnon-jokeen, jokilaakson keskikohtaan saakka, joka on rajana, ja Jabbok-jokeen saakka, joka on ammonilaisten rajana;

16. Ja Rubenilaisille ja Gadilaisille annoin minä osan Gileadista, Arnonin ojaan asti, keskelle ojaa, kussa raja on, niin Jabbokin ojaan asti, jossa Ammonin lasten raja on,

16. Ja Rubenitereille ja Gaditereille annoin minä osan Gileadist Arnonin wirtan asti keskellä sitä wirta cusa raja on nijn Jabokin wirtan Ammonin lasten rajan asti.

16 And I gave to the Reubenites and to the Gadites from Gilead even to the valley of the Arnon, the middle of the valley and the border (of it), even to the brook of Jabbok, which is the border of the sons of Ammon,

16. And unto the Reubenites and unto the Gadites I gave from Gilead even unto the river Arnon half the valley, and the border even unto the river Jabbok, which is the border of the children of Ammon;

16. Und den Rubenitern und Gaditern gab ich des Gileads einen Teil bis an den Bach Arnon, die Mitte des Bachs, der die Grenze ist, und bis an den Bach Jabbok, der die Grenze ist der Kinder Ammon;

16. Y a los Rubenitas y Gaditas dí a Galaad hasta el arroyo de Arnón, el medio del arroyo por término hasta el arroyo de Jeboc, el término de los hijos de Ammon:

16 а колену Рувимову и Гадову дал от Галаада до потока Арнона, землюмежду потоком и пределом, до потока Иавока, предела сынов Аммоновых,

17. niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.

17. Niin myös Araban kedon ja Jordanin ja rajamaat Kinneretistä niin kedon mereen asti, se on Suolainen meri, Pisgan vuoren alaisella puolella itää kohden.

17. Nijn myös sen kedon ja Jordanin ( joca maan raja on ) Einerethist nijn meren asti kedon tykönä nimittäin suolaiseen mereen Pisgan wuoren wierellä itä cohden.

17 also the Arabah and the Jordan and the border (of it), from Chinnereth even to the sea of the Arabah, the Salt Sea, under the slopes of Pisgah eastward.

17. The plain also, and Jordan, and the coast thereof, from Chinnereth even unto the sea of the plain, even the salt sea, under Ashdothpisgah eastward.

17. dazu das Gefilde und den Jordan, der die Grenze ist, von Kinnereth an bis an das Meer am Gefilde, das Salzmeer, unten am Berge Pisga gegen Morgen.

17. Y la campaña, y el Jordán y el término, desde Ceneret hasta la mar de la campaña, la mar de sal, las vertientes abajo del Fasga al oriente.

17 также равнину и Иордан, который есть и предел, от Киннерефа до моря равнины, моря Соленого, при подошве горы Фасги к востоку.

18. Ja silloin minä käskin teitä ja sanoin: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Mutta te, kaikki sotakuntoiset miehet, lähtekää asestettuina veljienne, israelilaisten, etunenässä.

18. Ja minä käskin teitä sillä ajalla, ja sanoin: Herra teidän Jumalanne on antanut teille tämän maan omaksenne: menkäät aseinenne veljeinne Israelin lasten edellä, kaikki te, jotka väkevät olette sotaan menemään.

18. Ja minä käskin teitä ja sanoin: HERra teidän Jumalan on andanut teille tämän maan omistaxen mengät aseinen teidän weljein Israelin lasten edellä caicki te cuin wahwat oletta sotaan menemän.

18 And I commanded you* at that time, saying, Jehovah your* God has given you* this land to possess it. You* will pass over armed before your* brothers the sons of Israel, all the men of valor.

18. And I commanded you at that time, saying, The LORD your God hath given you this land to possess it: ye shall pass over armed before your brethren the children of Israel, all that are meet for the war.

18. Und ich gebot euch zu der Zeit und sprach: Der HERR, euer Gott, hat euch dies Land gegeben einzunehmen; so ziehet nun gerüstet vor euren Brüder, den Kindern Israel, her, was streitbar ist,

18. Y mandéos entónces, diciendo: Jehová vuestro Dios os ha dado esta tierra, que la poséais: pasaréis armados delante de vuestros hermanos los hijos de Israel todos los valientes.

18 И дал я вам в то время повеление, говоря: Господь, Бог ваш, дал вам землю сию во владение; все способные к войне, вооружившись, идите впереди братьев ваших, сынов Израилевых;

19. Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne — sillä minä tiedän teillä olevan paljon karjaa — jääkööt kaupunkeihinne, jotka minä olen teille antanut,

19. Paitsi emäntiänne, lapsianne ja myös karjaanne, (sillä minä tiedän teillä olevan paljo karjaa) antakaat niiden olla kaupungeissanne, jotka minä teille antanut olen,

19. Paidzi teidän emännitän lapsian ja myös carjan ( sillä minä tiedän teillä olewan paljo carja ) andacat nijden olla teidän Caupungeisan jotca minä teille andanut olen.

19 But your* wives and your* little ones and your* cattle, (I know that you* have much cattle,) will abide in your* cities which I have given you*

19. But your wives, and your little ones, and your cattle, (for I know that ye have much cattle,) shall abide in your cities which I have given you;

19. allein eure Weiber und Kinder und das Vieh (denn ich weiß, daß ihr viel Vieh habt) laßt in euren Städten belieben, die ich euch gegeben habe,

19. Solamente vuestras mujeres, y vuestros niños, y vuestros ganados, porque yo sé que tenéis mucho ganado, quedarán en vuestras ciudades que os he dado,

19 только жены ваши и дети ваши и скот ваш пусть останутся в городах ваших, которые я дал вам,

20. kunnes Herra suo veljienne, samoinkuin teidänkin, päästä rauhaan, kun hekin ovat ottaneet omaksensa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille Jordanin tuolta puolelta; sitten saatte palata takaisin, kukin omistamallensa maalle, jonka minä olen teille antanut.'

20. Siihenasti että Herra teidän veljennekin saattaa lepoon, niinkuin teidätkin, että hekin omistaisivatsen maan, jonka Herra teidän Jumalanne heille antava on tuolla puolella Jordania: sitte te palajatte kukin omaisuuteenne, jonka minä teille antanut olen.

20. Sijhenasti että HERra myös teidän weljenneckin saatta lepoon nijncuin teidängin että hekin omistaisit sen maan jonga HERra heidän Jumalans heille andawa on tuolla puolen Jordanin sijtte te palajatte teidän asuinsioillen cuin minä teille andanut olen.

20 until Jehovah gives rest to your* brothers, as to you* and they also possess the land which Jehovah your* God gives them beyond the Jordan, then you* will return every man to his possession, which I have given you*.

20. Until the LORD have given rest unto your brethren, as well as unto you, and until they also possess the land which the LORD your God hath given them beyond Jordan: and then shall ye return every man unto his possession, which I have given you.

20. bis daß der HERR eure Brüder auch zu Ruhe bringe wie euch, daß sie auch das Land einnehmen, das ihnen der HERR, euer Gott, geben wird jenseit des Jordans; so sollt ihr dann wiederkehren zu eurer Besitzung, die ich euch gegeben habe.

20. Hasta que Jehová dé reposo a vuestros hermanos, como a vosotros, y hereden también ellos la tierra, que Jehová vuestro Dios les da tras el Jordán: y volveros heis cada uno a su heredad, que yo os he dado.

20 доколе Господь не даст покоя братьям вашим, как вам, и доколе и они неполучат во владение землю, которую Господь, Бог ваш, дает им за Иорданом; тогда возвратитесь каждый в свое владение, которое я дал вам.

21. Ja silloin minä käskin Joosuaa ja sanoin: 'Sinä olet omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavalla Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.

21. Ja minä käskin Josualle sillä ajalla, sanoen: sinun silmäs ovat nähneet kaikki, mitä Herra teidän Jumalanne näille kahdelle kuninkaalle on tehnyt, niin hän on myös tekevä kaikille valtakunnille, kuhunka sinä menet.

21. JA minä käskin Josualle sillä ajalla sanoden: sinä olet nähnyt caicki mitä HERra sinun Jumalas näille cahdelle Cuningalle on tehnyt nijn hän myös caikille waldacunnille on tekewä cuhunga sinä menet.

21 And I commanded Joshua at that time, saying, Your eyes have seen all that Jehovah your* God has done to these two kings. So will Jehovah do to all the kingdoms where you go over.

21. And I commanded Joshua at that time, saying, Thine eyes have seen all that the LORD your God hath done unto these two kings: so shall the LORD do unto all the kingdoms whither thou passest.

21. Und Josua gebot ihnen zu derselben Zeit und sprach: Deine Augen haben gesehen alles, was der HERR, euer Gott, diesen Königen getan hat. Also wird der HERR auch allen Königreichen tun, da du hin ziehst.

21. Mandé también a Josué entónces, diciendo: Tus ojos ven todo lo que Jehová vuestro Dios ha hecho a aquellos dos reyes; así hará Jehová a todos los reinos a los cuales tú pasarás.

21 И Иисусу заповедал я в то время, говоря: глаза твои видели все, что сделал Господь, Бог ваш, с двумя царями сими; то же сделает Господь со всеми царствами, которые ты будешь проходить;

22. Älkää niitä peljätkö, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'

22. Älkäät heitä peljätkö; sillä Herra teidän Jumalanne itse sotii teidän edestänne.

22. Älkät heitä peljätkö sillä HERra teidän Jumalan soti teidän edestän.

22 You* will not fear them, for Jehovah your* God, he it is who fights for you*.

22. Ye shall not fear them: for the LORD your God he shall fight for you.

22. Fürchtet euch nicht vor ihnen; denn der HERR, euer Gott, streitet für euch.

22. No los temáis, que Jehová vuestro Dios, él es el que pelea por vosotros.

22 не бойтесь их, ибо Господь, Бог ваш, Сам сражается за вас.

23. Ja silloin minä anoin Herralta armoa sanoen:

23. Ja minä rukoilin Herraa siihen aikaan, sanoen:

23. Ja minä rucoilin HERra sijhen aican sanoden:

23 And I besought Jehovah at that time, saying,

23. And I besought the LORD at that time, saying,

23. Und ich bat den HERRN zu derselben Zeit und sprach:

23. Y oré a Jehová entónces, diciendo:

23 И молился я Господу в то время, говоря:

24. Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?

24. Herra, Heraa, sinä olet ruvennut ilmoittamaan palvelialles sinun kunnias ja sinun vahvan kätes; sillä kuka on Jumala taivaassa eli maassa, joka taitaa sinun tekos ja väkes perään tehdä?

24. HERra HERra sinä olet ruwennut ilmoittaman sinun palwelialles sinun cunnias ja sinun wahwan kätes: sillä cuca on Jumala Taiwas eli maas joca taita sinun tecos ja wäkes perän tehdä?

24 O lord Jehovah, you have begun to show your servant your greatness and your strong hand, for what god is there in heaven or in earth, that can do according to your works and according to your mighty acts?

24. O Lord GOD, thou hast begun to shew thy servant thy greatness, and thy mighty hand: for what God is there in heaven or in earth, that can do according to thy works, and according to thy might?

24. HERR HERR, du hast angehoben, zu erzeigen deinem Knecht deine Herrlichkeit und deine starke Hand. Denn wo ist ein Gott im Himmel und auf Erden, der es deinen Werken und deiner Macht könnte nachtun?

24. Señor Jehová, tú has comenzado a mostrar a tu siervo, tu grandeza, y tu mano fuerte: porque ¿qué Dios hay en el cielo ni en la tierra que haga como tus obras, y como tus valentías?

24 Владыко Господи, Ты начал показывать рабу Твоему величие Твое икрепкую руку Твою; ибо какой бог есть на небе, или на земле, который мог бы делать такие дела, как Твои, и с могуществом таким, как Твое?

25. Niin salli minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on tuolla puolella Jordanin, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.'

25. Anna nyt minun mennä katsomaan sitä hyvää maata tuolla puolella Jordania, hyviä vuoria ja Libanonia.

25. Anna nyt minun mennä cadzoman sitä hywä maata sille puolen Jordanin nijtä hywiä wuoria ja Libanonit.

25 Let me go over, I beseech you and see the good land that is beyond the Jordan, that pleasant mountain and Lebanon.

25. I pray thee, let me go over, and see the good land that is beyond Jordan, that goodly mountain, and Lebanon.

25. Laß mich hinübergehen und sehen das gute Land jenseit des Jordans, dies gute Gebirge und den Libanon.

25. Pase yo ahora, y vea aquella tierra buena, que está tras el Jordán, este buen monte, y el Líbano.

25 дай мне перейти и увидеть ту добрую землю, которая за Иорданом, и ту прекрасную гору и Ливан.

26. Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: 'Riittää! Älä puhu minulle enempää tästä asiasta.

26. Mutta Herra vihastui minun päälleni teidän tähtenne, eikä kuullut minun rukoustani; mutta sanoi minulle: sinulla on kyllä, älä minulle siitä asiasta enempää puhu.

26. Mutta HERra wihastui minun päälleni teidän tähten ja ei cuullut minun rucoustani mutta sanoi minulle: tydy älä minulle sijtä asiast enämbi puhu.

26 But Jehovah was angry with me because of you* and did not listen to me. And Jehovah said to me, It will be enough for you. Speak no more to me of this matter.

26. But the LORD was wroth with me for your sakes, and would not hear me: and the LORD said unto me, Let it suffice thee; speak no more unto me of this matter.

26. Aber der HERR war erzürnt auf mich um euretwillen und erhörte mich nicht, sondern sprach: Laß es genug sein! rede mir davon nicht mehr!

26. Mas Jehová se había enojado contra mí por amor de vosotros, por lo cual no me oyó: y me dijo Jehová: Bástete, no me hables más de este negocio.

26 Но Господь гневался на меня за вас и не послушал меня, и сказал мне Господь: полно тебе, впредь не говори Мне более об этом;

27. Nouse Pisgan huipulle ja kohota katseesi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katsele silmilläsi; sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.

27. Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin, pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylitse.

27. Astu Pisgan wuoren cuckulalle ja nosta silmäs länden pohjan lounasen ja itän päin ja cadzo silmilläs: sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylidze.

27 You get up to the top of Pisgah and lift up your eyes westward and northward and southward and eastward and behold with your eyes, for you will not go over this Jordan.

27. Get thee up into the top of Pisgah, and lift up thine eyes westward, and northward, and southward, and eastward, and behold it with thine eyes: for thou shalt not go over this Jordan.

27. Steige auf die Höhe des Berges Pisga, und hebe deine Augen auf gegen Abend und gegen Mitternacht und gegen Mittag und gegen Morgen, und siehe es mit deinen Augen; denn du wirst nicht über diesen Jordan gehen.

27. Sube a la cumbre del Fasga, y alza tus ojos al occidente, y al aquilón, y al mediodía, y al oriente, y vé por tus ojos: porque no pasarás este Jordán.

27 взойди на вершину Фасги и взгляни глазами твоими к морю и к северу, и к югу и к востоку, и посмотри глазами твоими, потому что ты не перейдешь за Иордан сей;

28. Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'

28. Mutta käske Josualle ja vahvista häntä, ja rohkaise häntä; sillä hänen pitää menemän ylitse, tämän kansan edellä, ja pitää heille omistaman perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.

28. Mutta käske Josualle ja wahwista händä ja rohwaise händä: sillä hänen pitä menemän Jordanin ylidze Canssan edellä ja pitä heille jacaman sen maan jonga sinä näet.

28 But charge Joshua and encourage him and strengthen him, for he will go over before this people and he will cause them to inherit the land which you will see.

28. But charge Joshua, and encourage him, and strengthen him: for he shall go over before this people, and he shall cause them to inherit the land which thou shalt see.

28. Und gebiete dem Josua, daß er getrost und unverzagt sei; denn er soll über den Jordan ziehen vor dem Volk her und soll ihnen das Land austeilen, das du sehen wirst.

28. Y manda a Josué, y esfuérzale, y confórtale, porque él ha de pasar delante de este pueblo, y él les hará heredar la tierra que verás.

28 и дай наставление Иисусу, и укрепи его, и утверди его; ибо он будет предшествовать народу сему и он разделит им на уделы землю, на которую ты посмотришь.

29. Ja me jäimme laaksoon, vastapäätä Beet-Peoria.

29. Ja me olimme siinä laaksossa, joka on BetPeorin kohdalla.

29. Ja me olim sijnä laxos joca on Peorin huonen cohdalla.

29 So we abode in the valley opposite Beth-peor.

29. So we abode in the valley over against Bethpeor.

29. Also blieben wir im Tal gegenüber Beth-Peor.

29. Y parámos en el valle delante de Bet-pehor.

29 И остановились мы на долине, напротив Беф-Фегора.