20 luku

Sotalakeja.

1. Jos lähdet sotaan vihollistasi vastaan ja näet hevosia ja sotavaunuja ja sotajoukon, joka on sinua suurempi, niin älä pelkää heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, hän, joka johdatti sinut Egyptin maasta.

1. Koskas menet sotaan vihollisias vastaan, ja näet hevoset ja vaunut, ja kansan joka on suurempi sinua, niin älä pelkää heitä; sillä Herra sinun Jumalas, joka sinun johdatti ulos Egyptin maalta, on sinun kanssas.

1. COscas menet sotaan sinun wiholisias wastan ja näet hewoiset ja waunut ja Canssan cuin on suurembi sinua nijn älä pelkä heitä: sillä HERra sinun Jumalas joca sinun johdatti Egyptin maalda on sinun cansas.

1 When you go forth to battle against your enemies and see horses and chariots, (and) a people more than you, you will not be afraid of them, for Jehovah your God is with you, who brought you up out of the land of Egypt.

1. When thou goest out to battle against thine enemies, and seest horses, and chariots, and a people more than thou, be not afraid of them: for the LORD thy God is with thee, which brought thee up out of the land of Egypt.

1. Wenn du in einen Krieg ziehst wider deine Feinde und siehst Rosse und Wagen eines Volks, das größer ist als du, so fürchte dich nicht vor ihnen; denn der HER, dein Gott, der dich aus Ägyptenland geführt hat, ist mit dir.

1. CUANDO salieres a la guerra contra tus enemigos, y vieres caballos y carros, pueblo más grande que tú, no hayas temor de ellos, que Jehová tu Dios es contigo, que te sacó de tierra de Egipto.

1 Когда ты выйдешь на войну против врага твоего и увидишь коней иколесницы и народа более, нежели у тебя, то не бойся их, ибо с тобою Господь Бог твой, Который вывел тебя из земли Египетской.

2. Kun olette ryhtymässä taisteluun, astukoon pappi esiin puhumaan kansalle

2. Ja kuin te lähestytte sotaa, niin astukaan pappi edes ja puhukaan kansalle,

2. Ja cosca te lähestytte sota nijn astucan edes Pappi ja puhucan Canssalle/

2 And it will be, when you* draw near to the battle, that the priest will approach and speak to the people,

2. And it shall be, when ye are come nigh unto the battle, that the priest shall approach and speak unto the people,

2. Wenn ihr nun hinzukommt zum Streit, so soll der Priester herzutreten und mit dem Volk reden

2. Y será que cuando os acercareis para pelear, el sacerdote se llegará, y hablará al pueblo:

2 Когда же приступаете к сражению, тогда пусть подойдет священник, и говорит народу,

3. ja sanokoon heille: 'Kuule, Israel! Te ryhdytte nyt taisteluun vihollisianne vastaan. Älkää arkailko, älkää peljätkö älkääkä hätääntykö, älkää säikähtykö heitä;

3. Ja sanokaan heille: kuule Israel, te menette tänäpänä sotaan vihollisianne vastaan: älkään sydämenne pehmetkö, älkäät peljätkö, älkäät vavisko, älkäät myös hämmästykö heidän edessänsä.

3. Ja sanocan heille: cuule Israel te menette tänäpänä sotaan teidän wiholisian wastan älkän teidän sydämmen pehmitkä älkät peljätkö älkät wapisco älkät myös hämmästykö heidän edesäns.

3 and will say to them, Hear, O Israel, you* draw near this day to battle against your* enemies. Do not let your* heart faint. Do not fear, nor tremble, neither be you* frightened at them.

3. And shall say unto them, Hear, O Israel, ye approach this day unto battle against your enemies: let not your hearts faint, fear not, and do not tremble, neither be ye terrified because of them;

3. und zu ihnen sprechen: Israel, höre zu! Ihr geht heute in den Streit wider eure Feinde; euer Herz verzage nicht, fürchtet euch nicht und erschreckt nicht und laßt euch nicht grauen vor ihnen;

3. Y decirles ha: Oye Israel: Vosotros os juntáis hoy en batalla contra vuestros enemigos: no se enternezca vuestro corazón, no temáis, no os apresuréis, y no os quebrantéis delante de ellos:

3 и скажет ему: слушай, Израиль! вы сегодня вступаете в сражение сврагами вашими, да не ослабеет сердце ваше, не бойтесь, не смущайтесь ине ужасайтесь их,

4. sillä Herra, teidän Jumalanne, käy teidän kanssanne, sotii teidän puolestanne vihollisianne vastaan ja antaa teille voiton.'

4. Sillä Herra teidän Jumalanne käy kanssanne, sotimaan edestänne vihollisianne vastaan, ja auttaa teitä.

4. Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän cansan sotiman teidän edestän teidän wiholisian wastan ja autta teitä.

4 For Jehovah your* God is he who goes with you*, to fight for you* against your* enemies, to save you*.

4. For the LORD your God is he that goeth with you, to fight for you against your enemies, to save you.

4. denn der HERR, euer Gott, geht mit euch, daß er für euch streite mit euren Feinden, euch zu helfen.

4. Que Jehová vuestro Dios anda con vosotros para pelear por vosotros contra vuestros enemigos para salvaros.

4 ибо Господь Бог ваш идет с вами, чтобы сразиться за вас с врагамивашими и спасти вас.

5. Ja päällysmiehet puhukoot kansalle ja sanokoot: 'Joka on rakentanut uuden talon, mutta ei vielä ole sitä vihkinyt, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen vihkisi sitä.

5. Vaan sodan päämiehet puhutelkaan kansaa ja sanokaan: joka uuden huoneen on rakentanut, ja ei siinä vielä ruvennut asumaan, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja joku toinen omistais sen.

5. WAan sodan päämiehet puhutelcan Canssa ja sanocan: joca uden huonen on rakendanut ja ei sijhen wielä ruwennut asuman hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja jocu toinen omistais sen.

5 And the officers will speak to the people, saying, What man is there who has built a new house and has not dedicated it? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man dedicate it.

5. And the officers shall speak unto the people, saying, What man is there that hath built a new house, and hath not dedicated it? let him go and return to his house, lest he die in the battle, and another man dedicate it.

5. Aber die Amtleute sollen mit dem Volk reden und sagen: Welcher ein neues Haus gebaut hat und hat's noch nicht eingeweiht, der gehe hin und bleibe in seinem Hause, auf daß er nicht sterbe im Krieg und ein anderer weihe es ein.

5. Y los alcaldes hablarán al pueblo, diciendo: ¿Quién ha edificado casa nueva, y no la ha estrenado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla, y otro alguno la estrene.

5 Надзиратели же пусть объявят народу, говоря: кто построил новый дом и не обновил его, тот пусть идет и возвратитсяв дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не обновил его;

6. Joka on istuttanut viinitarhan, mutta ei vielä ole korjannut sen ensi hedelmää, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen korjaisi sen ensi hedelmää.

6. Ja se joka istutti viinamäen, ja ei vielä sitä tehnyt yhteiseksi, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa ja toinen tekis sen yhteiseksi.

6. Se cuin istutti wijnapuita ja ei wielä nijtä tehnyt yhteisexi hän palaitcan tacaperin ja pysykän cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen tekis sen yhteisexi.

6 And what man is there who has planted a vineyard and has not used the fruit of it? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man use the fruit of it.

6. And what man is he that hath planted a vineyard, and hath not yet eaten of it? let him also go and return unto his house, lest he die in the battle, and another man eat of it.

6. Welcher einen Weinberg gepflanzt hat und hat seine Früchte noch nicht genossen, der gehe hin und bleibe daheim, daß er nicht im Kriege sterbe und ein anderer genieße seine Früchte.

6. Y ¿quién ha plantado viña, y no la ha profanado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla y otro alguno la profane.

6 и кто насадил виноградник и не пользовался им, тот пусть идет ивозвратится в дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не воспользовался им;

7. Joka on kihlannut naisen, mutta ei vielä ole ottanut häntä vaimoksensa, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen ottaisi hänen morsiantaan vaimoksensa.'

7. Jos joku on hänellensä vaimon kihlannut, ja ei ottanut häntä tykönsä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja toinen nais häntä.

7. Jos jocu on hänellens waimon kihlannut ja ei tuonut händä cotians hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen nais hänen.

7 And what man is there who has betrothed a wife and has not taken her? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man take her.

7. And what man is there that hath betrothed a wife, and hath not taken her? let him go and return unto his house, lest he die in the battle, and another man take her.

7. Welcher ein Weib sich verlobt hat und hat sie noch nicht heimgeholt, der gehe hin und bleibe daheim, daß er nicht im Kriege sterbe und ein anderer hole sie heim.

7. Y ¿quién se ha desposado con mujer, y no la ha tomado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla y algún otro la tome.

7 и кто обручился с женою и не взял ее, тот пусть идет и возвратится в дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не взял ее.

8. Vielä puhukoot päällysmiehet kansalle ja sanokoot: 'Joka pelkää ja arkailee, menköön ja palatkoon kotiinsa, etteivät hänen veljensäkin menettäisi rohkeuttaan niinkuin hän.'

8. Ja sodan päämiehet vielä puhukaan kansalle ja sanokaan: joka pelkuri on ja vapisevaisella sydämellä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän saattaisi veljeinsä sydämiä pelkuriksi, niinkuin hänen sydämensä on.

8. Ja sodan päämiehet wielä puhucan Canssalle ja sanocan: joca pelcuri on ja wapisewaisella sydämmellä hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän saatais hänen weljeins sydämmitä pelcurixi nijncuin hänen sydämmens on.

8 And the officers will speak further to the people and they will say, What man is there who is fearful and faint-hearted? Let him go and return to his house, lest his brother's heart melt as his heart.

8. And the officers shall speak further unto the people, and they shall say, What man is there that is fearful and fainthearted? let him go and return unto his house, lest his brethren's heart faint as well as his heart.

8. Und die Amtleute sollen weiter mit dem Volk reden und sprechen: Welcher sich fürchtet und ein verzagtes Herz hat, der gehe hin und bleibe daheim, auf daß er nicht auch seiner Brüder Herz feige mache, wie sein Herz ist.

8. Y tornarán los alcaldes a hablar al pueblo, y dirán: ¿Quién es hombre medroso, y tierno de corazón? Vaya, y vuélvase a su casa, y no deslía el corazón de sus hermanos, como su corazón.

8 И еще объявят надзиратели народу, и скажут: кто боязлив и малодушен, тот пусть идет и возвратится в дом свой, дабы онне сделал робкими сердца братьев его, как его сердце.

9. Ja kun päällysmiehet ovat tämän kaiken kansalle puhuneet, asettakoot he osastopäälliköt väen johtoon.

9. Ja sittekuin sodan päämiehet lopettaneet ovat kansalle puheensa, niin he asettakaan sotajoukon ylimmäiset ensimäiseksi kansan sekaan.

9. Ja sijttecuin sodan päämiehet puhunet owat Canssalle heidän puhens nijn he asettacan sotajoucon ylimmäiset ensimäisixi Canssan secaan.

9 And it will be, when the officers have made an end of speaking to the people, that they will appoint captains of armies at the head of the people.

9. And it shall be, when the officers have made an end of speaking unto the people, that they shall make captains of the armies to lead the people.

9. Und wenn die Amtleute ausgeredet haben mit dem Volk, so sollen sie die Hauptleute vor das Volk an die Spitze stellen.

9. Y será, que cuando los alcaldes acabaren de hablar al pueblo, entónces los capitanes de los ejércitos mandarán delante del pueblo.

9 Когда надзиратели скажут все это народу, тогда должно поставить военных начальников в вожди народу.

10. Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa.

10. Kuin mene jonkun kaupungin eteen, sotimaan sitä vastaan, niin taritse heille rauhaa.

10. COscas menet jongun Caupungin eteen sotiman händä wastan nijn taridze heille ensin rauha.

10 When you draw near to a city to fight against it, then proclaim peace to it.

10. When thou comest nigh unto a city to fight against it, then proclaim peace unto it.

10. Wenn du vor eine Stadt ziehst, sie zu bestreiten, so sollst du ihr den Frieden anbieten.

10. Cuando te acercares a la ciudad para combatirla, pregonarle has paz.

10 Когда подойдешь к городу, чтобы завоевать его, предложи ему мир;

11. Ja jos se suostuu tarjoamaasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisesti vastaavat ja avaavat etees, niin olkaan kaikki kansa joka siinä on, sinulle verollinen ja palvelkaan sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisest wastawat ja awawat sinun etees nijn olcan caicki Canssa cuin sijnä on sinulle werollinen ja alemmainen.

11 And it will be, if it makes to you an answer of peace and opens to you, then it will be, that all the people that are found in it will become forced-labor to you and will serve you.

11. And it shall be, if it make thee answer of peace, and open unto thee, then it shall be, that all the people that is found therein shall be tributaries unto thee, and they shall serve thee.

11. Antwortet sie dir friedlich und tut dir auf, so soll das Volk, das darin gefunden wird dir zinsbar und untertan sein.

11. Y será, que si te respondiere: Paz, y te abriere, todo el pueblo que en ella fuere hallado te serán tributarios, y te servirán.

11 если он согласится на мир с тобою и отворит тебе ворота , то весь народ, который найдется в нем, будет платить тебе дань и служить тебе;

12. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piiritä sitä.

12. Vaan jos ei he tee rauhaa sinun kanssas, vaan sotivat sinua vastaan, niin ahdista heitä.

12. Waan jos ei he tee rauha sinun cansas waan sotiwat sinua wastan nijn saarra heitä.

12 And if it will make no peace with you, but will make war against you, then you will besiege it.

12. And if it will make no peace with thee, but will make war against thee, then thou shalt besiege it:

12. Will sie aber nicht friedlich mit dir handeln und will mit dir kriegen, so belagere sie.

12. Mas sino hiciere paz contigo, e hiciere contigo guerra, y la cercares,

12 если же он не согласится на мир с тобою и будет вести с тобою войну, то осади его,

13. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä.

13. Ja kuin Herra sinun Jumalas antaa heidät sinun käsiis, niin lyö kuoliaaksi kaikki miehenpuoli miekan terällä.

13. Ja cosca HERra sinun Jumalas anda heidän sinun käsijs nijn lyö cuoliaxi caicki miehenpuolet miecan terällä.

13 And when Jehovah your God delivers it into your hand, you will kill* every male of it with the edge of the sword,

13. And when the LORD thy God hath delivered it into thine hands, thou shalt smite every male thereof with the edge of the sword:

13. Und wenn sie der HERR, dein Gott, dir in die Hand gibt, so sollst du alles, was männlich darin ist, mit des Schwertes Schärfe schlagen.

13. Y Jehová tu Dios la diere en tu mano, entónces herirás a todo varón suyo a filo de espada.

13 и когда Господь Бог твой предаст его в руки твои, порази в нем весь мужеский пол острием меча;

14. Mutta naiset, lapset ja karja ja kaikki, mitä kaupungissa on, kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi, ja nauti vihollisiltasi saatu saalis, minkä Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

14. Mutta vaimot, lapset ja eläimet, ja kaikki ne jotka kaupungissa ovat, ja kaikki saalis ota itselles, ja syö vihollistes saalista, kuin Herra sinun Jumalas antaa sinulle.

14. Paidzi waimoja lapsia ja eläimitä ja caicki ne cuin Caupungis owat ja caicki saalis jacacat teidän keskenän ja syökät wiholisten jaosta cuin HERra sinun Jumalas annoi sinulle.

14 but the women and the little ones and the cattle and all that is in the city, even all the spoil of it, you will take for a prey to yourself. And you will eat the spoil of your enemies, which Jehovah your God has given you.

14. But the women, and the little ones, and the cattle, and all that is in the city, even all the spoil thereof, shalt thou take unto thyself; and thou shalt eat the spoil of thine enemies, which the LORD thy God hath given thee.

14. Allein die Weiber, die Kinder und das Vieh und alles, was in der Stadt ist, und allen Raub sollst du unter dich austeilen und sollst essen von der Ausbeute deiner Feinde, die dir der HERR, dein Gott, gegeben hat.

14. Solamente las mujeres y los niños, y los animales, y todo lo que hubiere en la ciudad, todos sus despojos, tomarás para tí: y comerás del despojo de tus enemigos, los cuales Jehová tu Dios te entregó.

14 только жен и детей и скот и все, что в городе, всю добычу его возьми себе и пользуйся добычею врагов твоих, которых предал тебе Господь Бог твой;

15. Tee näin kaikille niille kaupungeille, jotka ovat sinusta hyvin kaukana, jotka eivät ole näiden kansojen kaupunkeja.

15. Ja tee niin jokaiselle kaupungille, joka sinusta aivan kaukana on, ja ei ole näiden kansain kaupunkia.

15. Ja tee nijn jocaidzelle Caupungille cuin sinusta caucana owat ja ei ole tämän Canssan Caupungeista.

15 Thus you will do to all the cities which are very far off from you, which are not of the cities of these nations.

15. Thus shalt thou do unto all the cities which are very far off from thee, which are not of the cities of these nations.

15. Also sollst du allen Städten tun, die sehr ferne von dir liegen und nicht von den Städten dieser Völker hier sind.

15. Así harás a todas las ciudades que estuvieren muy léjos de tí, que no fueren de las ciudades de estas gentes.

15 так поступай со всеми городами, которые от тебя весьма далеко, которые не из числа городов народов сих.

16. Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon,

16. Mutta näiden kansain kaupungeissa, jotka Herra sinun Jumalas sinulle perimiseksi antaa, älä jätä elämään yhtäkään henkeä;

16. Mutta tämän Canssan Caupungeista cuin HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda älä jätä elämän yhtäkän henge.

16 But of the cities of these peoples, that Jehovah your God gives you for an inheritance, you will save alive nothing that breathes,

16. But of the cities of these people, which the LORD thy God doth give thee for an inheritance, thou shalt save alive nothing that breatheth:

16. Aber in den Städten dieser Völker, die dir der HERR, dein Gott, zum Erbe geben wird, sollst du nichts leben lassen, was Odem hat,

16. Solamente de las ciudades de estos pueblos que Jehová tu Dios te da por heredad, ninguna persona dejarás a vida:

16 А в городах сих народов, которых Господь Бог твой дает тебе во владение, не оставляй в живых ни одной души,

17. vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,

17. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin Hetiläiset, Amorilaiset, Kanaanealaiset, Pheresiläiset, Heviläiset ja Jebusilaiset, niinkuin Herran sinun Jumalas sinulle on käskenyt,

17. Mutta kiro ne peräti cuin owat: Hetherit Amorrerit Cananerit Phereserit Hewerit ja Jebuserit nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle on käskenyt.

17 but you will utterly destroy them — the Hittite and the Amorite, the Canaanite and the Perizzite, the Hivite and the Jebusite — as Jehovah your God has commanded you,

17. But thou shalt utterly destroy them; namely, the Hittites, and the Amorites, the Canaanites, and the Perizzites, the Hivites, and the Jebusites; as the LORD thy God hath commanded thee:

17. sondern sollst sie verbannen, nämlich die Hethiter, Amoriter, Kanaaniter, Pheresiter, Heviter und Jebusiter, wie dir der HERR, dein Gott, geboten hat,

17. Mas destruyendo los destruirás, al Jetteo, y al Amorreo, y al Cananeo, y al Ferezeo, y al Heveo, y al Jebuseo: como Jehová tu Dios te ha mandado.

17 но предай их заклятию: Хеттеев и Аморреев, и Хананеев, и Ферезеев, и Евеев, и Иевусеев, как повелел тебе Господь Бог твой,

18. etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.

18. Ettei he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistuksia, joita he tekivät jumalillensa, ettette myös tekisi syntiä Herraa teidän Jumalaanne vastaan.

18. Ettei hän opetais teidän tekemän caickia nijtä cauhistuxia cuin he teit heidän jumalillens ettet te myös tekis syndiä HERra teidän Jumalatan wastan.

18 that they not teach you* to do after all their abominations, which they have done to their gods, so you* would sin against Jehovah your* God.

18. That they teach you not to do after all their abominations, which they have done unto their gods; so should ye sin against the LORD your God.

18. auf daß sie euch nicht lehren tun alle die Greuel, die sie ihren Göttern tun, und ihr euch versündigt an dem HERR, eurem Gott.

18. Porque no os enseñen a hacer según todas sus abominaciones, que ellos hacen a sus dioses, y pequéis contra Jehová vuestro Dios.

18 дабы они не научили вас делать такие же мерзости, какие они делали для богов своих, и дабы вы не грешили пред Господом Богом вашим.

19. Jos joudut kauan piirittämään kaupunkia ja sotimaan sitä vastaan valloittaaksesi sen, niin älä hävitä sen puita äläkä heiluta kirvestäsi niitä vastaan. Niiden hedelmiä saat nauttia, mutta älä hakkaa niitä maahan, sillä eivät kedon puut ole ihmisiä joutuakseen sinun piiritettäviksesi.

19. Jos sinä kauvan olet jonkun kaupungin edessä, jota vastaan sinä sodit omistaakses sitä, niin älä hävitä sen puita, älä myös kirveellä raiskaa niitä; sillä sinä saat niistä syödä, sentähden älä hakkaa niitä maahan; sillä ihmisellä on metsäpuitakin, tulemaan varustukseksi sinun etees.

19. JOs sinä cauwan olet jongun Caupungin edes jota wastan sinä sodit omistaxes sitä nijn älä häwitä puita älä myös kirwellä raisca heitä: sillä sinä saat nijstä syödä sentähden älä hacka heitä maahan tehdäxes nijstä scantzi sillä maan puu on ihmisen elatus.

19 When you will besiege a city a long time, in making war against it to take it, you will not destroy the trees of it by wielding an axe against them, for you may eat of them. And you will not cut them down, for is the tree of the field a man, that it should be besieged by you?

19. When thou shalt besiege a city a long time, in making war against it to take it, thou shalt not destroy the trees thereof by forcing an axe against them: for thou mayest eat of them, and thou shalt not cut them down (for the tree of the field is man's life) to employ them in the siege:

19. Wenn du vor einer Stadt lange Zeit liegen mußt, wider die du streitest, sie zu erobern, so sollst die Bäume nicht verderben, daß du mit Äxten dran fährst; denn du kannst davon essen, darum sollst du sie nicht ausrotten. Ist's doch Holz auf dem Felde und nicht ein Mensch, daß es vor dir ein Bollwerk sein könnte.

19. Cuando pusieres cerco a alguna ciudad peleando contra ella muchos dias para tomarla, no destruirás su arboleda metiendo en ella hacha, porque de ella comerás: y no la talarás, que no es hombre el árbol del campo, que venga contra tí en el cerco.

19 Если долгое время будешь держать в осаде какой-нибудь город, чтобы завоевать его и взять его, то не порти дерев его, от которых можно питаться, и не опустошай окрестностей, ибо дерево на поле не человек, чтобы могло уйти от тебя в укрепление;

20. Ainoastaan ne puut, joista tiedät, että niissä ei ole mitään syötävää, saat hävittää ja hakata maahan, rakentaaksesi niistä varustuksia sinun kanssasi sotivaa kaupunkia vastaan, kunnes se kukistuu.

20. Vaan ne puut, joista tiedät, ettei ne ole syötäviä, hävitä ja hakkaa maahan, ja rakenna varustus kaupunkia vastaan, jonka kanssa sinä sodit, siksi kuin sinä voitat sen.

20. Waan puut joista ei syödä häwitä ja hacka maahan ja tee nijstä puista Caupungin eteen scantzi jonga cansa sinä sodit nijncauwan cuins woitat hänen.

20 Only the trees of which you know that they are not trees for food, you will destroy and cut them down. And you will build ramparts against the city that makes war with you, until it falls.

20. Only the trees which thou knowest that they be not trees for meat, thou shalt destroy and cut them down; and thou shalt build bulwarks against the city that maketh war with thee, until it be subdued.

20. Welches aber Bäume sind, von denen du weißt, daß man nicht davon ißt, die sollst du verderben und ausrotten und Bollwerk daraus bauen wider die Stadt, die mit dir kriegt, bis du ihrer mächtig werdest.

20. Mas el árbol que supieres que no es árbol para comer, destruirlo has y talarlo has, y edificarás baluarte contra la ciudad que pelea contigo, hasta sojuzgarla.

20 только те дерева, о которых ты знаешь, что они ничего не приносят в пищу, можешь портить и рубить, и строить укрепление против города, которыйведет с тобою войну, доколе не покоришь его.