9 luku

Jeesus kirkastuu 2 – 8, sanoo, että Johannes on se Elias, joka oli tuleva 9 -13, parantaa kuunvaihetautisen 14 – 29, puhuu jälleen kuolemastaan ja ylösnousemisestaan 30 – 32, selittää, kuka on taivaan valtakunnassa suurin 33 – 37, ojentaa opetuslastensa suvaitsematonta intoa 38 – 41 ja neuvoo vastustamaan viettelyksiä 42 – 50.

1 Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa".

1 Ja Hän sanoi heille: "Totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassa.”

1. Ja hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: muutamat näistä, jotka tässä seisovat, ei pidä kuolemaa maistavan siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan voimalla tulevan.

1. Ja hän sanoi heille: totisest sanon minä teille: muutamat näistä jotca täsä seisowat ei pidä cuolemata maistaman sijhenasti cuin he näkewät Jumalan waldacunnan woimalla tulewan.

1. Ja hen sanoi heille/ Totisesta sano mine teille/ Ouat mutamat neisse/ iotca tesse seisouat/ iotca ei maistaman pide colemata/ Sihenasti quin he näkeuet JUMALAN Waldakunnan woimalla tulluexi. (Ja hän sanoi heille/ Totisesti sanon minä teille/ Owat muutamat näistä/ jotka tässä seisowat/ jotka ei maistaman pidä kuolemaa/ Siihen asti kuin he näkewät JUMALAN waltakunnan woimalla tulleeksi.)

1. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι εἰσί τινες ὧδε τῶν ἑστηκότων, οἵτινες οὐ μὴ γεύσωνται θανάτου ἕως ἂν ἴδωσι τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ ἐληλυθυῖαν ἐν δυνάμει.

1. και ελεγεν αυτοις αμην λεγω υμιν οτι εισιν τινες των ωδε εστηκοτων οιτινες ου μη γευσωνται θανατου εως αν ιδωσιν την βασιλειαν του θεου εληλυθυιαν εν δυναμει 1. kai elegen aυtois amen lego υmin oti eisin tines ton ode estekoton oitines oυ me geυsontai thanatoυ eos an idosin ten βasileian toυ theoυ elelυthυian en dυnamei

1 And he was saying to them, Assuredly I am saying to you°, There are some of those who are standing here, who should never taste of death, until they should see the kingdom of God having come in power. {Mar 9:2-13 & Mat 17:1-13 & Luk 9:28-36 Caesarea Philippi.}

1. And he said unto them, Verily I say unto you, That there be some of them that stand here, which shall not taste of death, till they have seen the kingdom of God come with power.

1. Og han sagde til dem: sandelig siger jeg Eder, der ere Nogle af dem, som her staae, som ingenlunde skulle smage Døden, førend de see Guds Rige at være kommet med Kraft.

1. Och han sade till dem: Sannerliga säger jag eder, någre äro ibland dem som här stå, de der icke skola smaka döden, tilldess de få se Guds rike komma med kraft.

1. Ja tem̃a ütles neile: Töest minna ütlen teile: Neist, kes siin seiswad, on moñed, kes ei pea surma maitsma, kunni nem̃ad näwad, et Jum̃ala riik wäega on tulnud.

1. Jis jiems kalbėjo: ‘‘Iš tiesų sakau jums: tarp čia stovinčių yra tokių, kurie neragaus mirties, kol išvys Dievo karalystę, ateinančią su galybe’‘.

1. Und er sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Es stehen etliche hier, die werden den Tod nicht schmecken, bis daß sie sehen das Reich Gottes mit seiner Kraft kommen.

1. Il leur dit aussi: Je vous dis en vérité, qu'il y en a quelques-uns de ceux qui sont ici présents, qui ne mourront point, qu'ils n'aient vu le royaume de Dieu venir avec puissance.

1. DÍJOLES también: De cierto os digo, que hay algunos de los que están aquí que no gustarán la muerte, hasta que hayan visto el reino de Dios que viene con poder.

1 En Hij zeide tot hen: Voorwaar, Ik zeg u, dat er sommigen zijn van degenen, die hier staan, die den dood niet zullen smaken, totdat zij zullen hebben gezien, dat het Koninkrijk Gods met kracht gekomen is.

1. I mówił im: Zaprawdę powiadam wam, iż są niektórzy z tych, co tu stoją, którzy nie ukuszą śmierci, ażby ujrzeli, że królestwo Boże przyszło w mocy.

1. Azután monda nékik: Bizony mondom néktek, hogy vannak némelyek az itt állók között, a kik nem kóstolnak addig halált, [1†] a míg meg nem látják, hogy az Isten országa eljött hatalommal.

1 И сказал им: истинно говорю вам: есть некоторые из стоящих здесь, которые не вкусят смерти, как уже увидят Царствие Божие, пришедшее в силе.

1. І рече їм: Істино глаголю вам: Що є деякі між стоячими тут, котрі не вкусять смерти, поки побачять царство Боже, що прийде в потузї.

2 Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään;

2 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei ainoastaan heidät erilleen korkealle vuorelle. Ja Hänen muotonsa muuttui heidän edessään.

2. Ja kuuden päivän perästä, otti Jesus tykönsä Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja vei heidät erinänsä korkialle vuorelle yksinänsä: ja hän kirkastettiin heidän edessänsä,

2. JA cuuden päiwän peräst otti Jesus tygöns Petarin ja Jacobin ja Johannexen ja wei heidän corkialle wuorelle erinäns ja hän kircastettin heidän nähtens

2. IA Cudhen peiuen peräst/ otti IesuS tygens Petarin ia Jacobin ia Johannesen/ ia wei heidet corckian Wooren päle erinens yxineiset/ ia kirkastettijn heiden edhesens/ (Ja kuuden päiwän perästä/ otti Jesus tykönsä Petarin ja Jakobin ja Johanneksen/ ja wei heidät korkian wuoren päälle erinänsä yksinäiset/ ja kirkastettiin heidän edessänsä/)

2. Καὶ μεθ’ ἡμέρας ἓξ παραλαμβάνει ὁ Ἰησοῦς τὸν Πέτρον καὶ τὸν Ἰάκωβον καὶ τὸν Ἰωάννην καὶ ἀναφέρει αὐτοὺς εἰς ὄρος ὑψηλὸν κατ’ ἰδίαν μόνους· καὶ μετεμορφώθη ἔμπροσθεν αὐτῶν,

2. και μεθ ημερας εξ παραλαμβανει ο ιησους τον πετρον και τον ιακωβον και τον ιωαννην και αναφερει αυτους εις ορος υψηλον κατ ιδιαν μονους και μετεμορφωθη εμπροσθεν αυτων 2. kai meth emeras eks paralamβanei o iesoυs ton petron kai ton iakoβon kai ton ioannen kai anaferei aυtoυs eis oros υpselon kat idian monoυs kai metemorfothe emprosthen aυton

2 And after six days Jesus takes with (him) Peter and James and John and brings them up alone into a high mountain privately, and he was transfigured before them;

2. And after six days Jesus taketh with him Peter, and James, and John, and leadeth them up into an high mountain apart by themselves: and he was transfigured before them.

2. Og sex Dage derefter tog Jesus Peter og Jakob og Johannes til sig og førte dem afsides op paa et høit Bjerg, og han blev forvandlet for dem.

2. Och efter sex dagar tog Jesus Petrum, Jacobum och Johannem till sig; och hade dem allena upp på ett högt berg afsides, och vardt förklarad för dem.

2. Ja kue päwa pärrast wottis Jesus ennesega Peetrust ja Jakobust, ja Joannest, ja wiis neid ülles ühhe körge mäe peäle körwale issepäinis, ja tedda mudeti nende ees.

2. Po šešių dienų Jėzus pasiėmė Petrą, Jokūbą ir Joną ir užsivedė juos vienus nuošaliai į aukštą kalną. Ten Jis atsimainė jų akivaizdoje.

2. Und nach sechs Tagen nahm Jesus zu sich Petrus, Jakobus und Johannes und führte sie auf einen hohen Berg besonders allein und verklärte sich vor ihnen.

2. Six jours après, Jésus prit avec lui Pierre, Jacques et Jean, et les mena seuls à part sur une haute montagne; et il fut transfiguré en leur présence.

2. Y seis dias después tomó Jesús a Pedro, y a Santiago, y a Juan, y los sacó aparte solos a un monte alto, y fué transfigurado delante de ellos.

2 En na zes dagen nam Jezus met Zich Petrus, en Jakobus, en Johannes, en bracht hen op een hogen berg bezijden alleen; en Hij werd voor hen van gedaante veranderd.

2. A po sześciu dniach wziął z sobą Jezus Piotra, Jakóba i Jana, i wiódł je na górę wysoką same osobno, i przemienił się przed nimi.

2. És hat nap [2†] múlva magához vevé Jézus Pétert és Jakabot és Jánost, és felvivé őket csupán magukban egy magas hegyre. És elváltozék előttük;

2 И, по прошествии дней шести, взял Иисус Петра, Иакова и Иоанна, и возвел на гору высокую особо их одних, и преобразился перед ними.

2. А через шість день бере Ісус Петра, та Якова, та Йоана, й веде їх на гору високу окроме самих; і переобразивсь перед ними.

3 ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.

3 Hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkeiksi (kuin lumi), jollaisiksi kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä ei voi valkaista.

3. Ja hänen vaatteensa tulivat kiiltäväksi ja sangen valkiaksi niinkuin lumi, ettei yksikään vaatteen painaja taida niin valkiaksi painaa maan päällä.

3. Ja hänen waattens tulit kijldäwäxi ja sangen walkiaxi nijncuin lumi

3. Ja henen Wattens tulit kijldeuexi ia sangen walkiaxi ninquin Lumi/ ettei yxiken Waatten painaija taida nin walkiaxi paina maan päle. (Ja hänen waatteensa tuli kiiltäwäksi ja sangen walkeaksi niinkuin lumi/ ettei yksikään waattein painaja taida niin walkeaksi painaa maan päällä.)

3. καὶ τὰ ἱμάτια αὐτοῦ ἐγένετο στίλβοντα, λευκὰ λίαν ὡς χιών, οἷα γναφεὺς ἐπὶ τῆς γῆς οὐ δύναται οὕτω λευκᾶναι.

3. και τα ιματια αυτου εγενετο στιλβοντα λευκα λιαν ως χιων οια γναφευς επι της γης ου δυναται λευκαναι 3. kai ta imatia aυtoυ egeneto stilβonta leυka lian os chion oia gnafeυs epi tes ges oυ dυnatai leυkanai

3 and his garments became gleaming, exceedingly white like snow, such-as no launderer upon the earth is able to whiten.

3. And his raiment became shining, exceeding white as snow; so as no fuller on earth can white them.

3. Og hans Klæder bleve skinnende, meget hvide, som Snee, saa at ingen farver paa Jorden kan gjøre dem saa hvide.

3. Och hans kläder vordo klar, och ganska hvit såsom snö, att ingen färgare på jordene kan göra dem så hvit.

3. Ja tem̃a rided läksid hiilgawaks, wägga walgeks otsego lum̃i, mähhärdussed üks ride-wañutaja Ma peäl ei woi ni walgeks tehha.

3. Jo drabužiai pradėjo spindėti tarsi sniegas, kaip jų išbalinti negalėtų joks skalbėjas žemėje.

3. Und seine Kleider wurden hell und sehr weiß wie der Schnee, daß sie kein Färber auf Erden kann so weiß machen.

3. Et ses vêtements devinrent resplendissants, blancs comme la neige et tels qu'il n'y a point de foulon sur la terre qui pût ainsi blanchir.

3. Y sus vestidos fueron vueltos resplandecientes, muy blancos como la nieve, cuales lavador no los puede blanquear en la tierra.

3 En Zijn klederen werden blinkende, zeer wit als sneeuw, hoedanige geen voller op aarde zo wit maken kan.

3. A szaty jego stały się lśniące, i bardzo białe jako śnieg, jak ich blecharz na ziemi nie może wybielić.

3. És a ruhája fényes lőn, igen fehér, mint a hó, mihez hasonlót a ruhafestő e földön nem fehéríthet.

3 Одежды Его сделались блистающими, весьма белыми, какснег, как на земле белильщик не может выбелить.

3. І стала одежа Його осяйна, вельми біла мов снїг, якої біляр на землї не може вбілити.

4 Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa.

4 Ja heille ilmestyi Elia ynnä Mooses, ja he puhuivat Jeesuksen kanssa.

4. Ja heille ilmestyi Elias Moseksen kanssa, jotka puhuivat Jesuksen kanssa.

4. ettei yxikän waatten painaja taida nijn walkiaxi paina maan päällä. Ja heille ilmestyi Elias ja Moses jotca puhelit Jesuxen cansa.

4. Ja ilmestui heille Elias Mosesen cansa/ ia puhelit IesuSEN cansa. (Ja ilmestyi heille Elias Moseksen kanssa/ ja puhelit Jesuksen kanssa.)

4. καὶ ὤφθη αὐτοῖς Ἠλίας σὺν Μωϋσεῖ, καὶ ἦσαν συλλαλοῦντες τῷ Ἰησοῦ. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Πέτρος λέγει τῷ Ἰησοῦ·

4. και ωφθη αυτοις ηλιας συν μωσει και ησαν συλλαλουντες τω ιησου 4. kai ofthe aυtois elias sυn mosei kai esan sυllaloυntes to iesoυ

4 And Elijah, together with Moses, was seen by them, and they were speaking together with Jesus.

4. And there appeared unto them Elias with Moses: and they were talking with Jesus.

4. Og Elias tilligemed Moses viste sig for dem, og de talede med Jesus.

4. Och dem syntes Elias med Mose, och de talade med Jesu.

4. Ja Elias Mosessega näitsid ennast neile, ja könnelesid Jesussega.

4. Jiems pasirodė Elijas ir Mozė, ir jie kalbėjosi su Jėzumi.

4. Und es erschien ihnen Elia mit Mose und hatten eine Rede mit Jesu.

4. Et ils virent paraître Moïse et Élie, qui s'entretenaient avec Jésus.

4. Y les apareció Elías con Moisés, que hablaban con Jesús.

4 En van hen werd gezien Elias met Mozes, en zij spraken met Jezus.

4. I ujrzeli Elijasza z Mojżeszem, którzy rozmawiali z Jezusem.

4. És megjelenék nékik Mózes Illéssel együtt, és beszélnek vala Jézussal.

4 И явился им Илия с Моисеем; и беседовали с Иисусом.

4. І явив ся їм Ілия з Мойсейом, і розмовляли з Ісусом.

5 Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".

5 Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on hyvä olla tässä. Tehkäämme siis kolme majaa, yksi sinulle ja yksi Moosekselle ja yksi Elialle."

5. Ja Pietari vastaten sanoi Jesukselle: Rabbi, hyvä on meidän tässä olla: tehkäämme siis tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden.

5. Ja Petari sanoi Jesuxelle: Rabbi hywä on meidän täsä olla tehkämme tähän colme maja sinulle yxi Mosexelle yxi ja Elialle yxi.

5. Ja Petari wastaten sanoi IesuSelle Rabbi/ Hyue o'bi meiden tesse olla/ Tehckeme tähen colme maia/ sinu' yxi/ Mosesen yxi/ ia Elian yxi. (Ja Petari wastaten sanoi Jesukselle Rabbi/ Hywä ompi meidän tässä olla/ Tehkäämme tähän kolme majaa/ sinun yksi/ Moseksen yksi/ ja Elian yksi.)

5. Ραββί, καλόν ἐστιν ἡμᾶς ὧδε εἶναι· καὶ ποιήσωμεν σκηνάς τρεῖς, σοὶ μίαν καὶ Μωϋσεῖ μίαν καὶ Ἠλίᾳ μίαν.

5. και αποκριθεις ο πετρος λεγει τω ιησου ραββι καλον εστιν ημας ωδε ειναι και ποιησωμεν σκηνας τρεις σοι μιαν και μωσει μιαν και ηλια μιαν 5. kai apokritheis o petros legei to iesoυ raββi kalon estin emas ode einai kai poiesomen skenas treis soi mian kai mosei mian kai elia mian

5 And Peter answered and says to Jesus, Rabbi, it is good for us to be here, and we should make* three tabernacles; one for you and one for Moses and one for Elijah.

5. And Peter answered and said to Jesus, Master, it is good for us to be here: and let us make three tabernacles; one for thee, and one for Moses, and one for Elias.

5. Og Peter svarede og sagde til Jesus: Rabbi! her er os godt at være, og vi ville gjøre tre Boliger, dig een og Moses een og Elias een.

5. Då svarade Petrus, sägandes till Jesum: Rabbi, här är oss godt att vara; låt oss göra här tre hyddor, dig en, Mosi en, och Elie en.

5. Ja Peetrus wastas ja ütles Jesussele: Rabbi, hea on, et meie siin olleme: Tehkem nüüd kolm maia, sinnule ühhe, ja Mosessele ühhe, ja Eliale ühhe.

5. Petras tarė Jėzui: ‘‘Rabi, gera mums čia būti. Pastatykime tris palapines: vieną Tau, kitą Mozei, trečią Elijui’‘.

5. Und Petrus antwortete und sprach zu Jesu: Rabbi, hier ist gut sein. Lasset uns drei Hütten machen: dir eine, Mose eine und Elia eine.

5. Alors Pierre, prenant la parole, dit à Jésus: Maître, il est bon que nous demeurions ici; faisons donc trois tentes, une pour toi, une pour Moïse, et une pour Élie.

5. Entónces respondiendo Pedro, dice a Jesús: Maestro, bien será que nos quedemos aquí, y hagamos tres cabañas: para tí una, y para Moisés otra, y para Elías otra;

5 En Petrus, antwoordende, zeide tot Jezus: Rabbi, het is goed, dat wij hier zijn, en laat ons drie tabernakelen maken, voor U een, en voor Mozes een, en voor Elias een.

5. A odpowiadając Piotr, rzekł Jezusowi: Mistrzu! dobrze nam tu być; przetoż uczynimy tu trzy namioty, tobie jeden, Mojżeszowi jeden, i Elijaszowi jeden.

5. Péter pedig megszólalván, monda Jézusnak: Mester, jó nékünk itt lenni: csináljunk azért három hajlékot, néked egyet, Mózesnek is egyet, Illésnek is egyet.

5 При сем Петр сказал Иисусу: Равви! хорошо нам здесь быть; сделаем три кущи: Тебе одну, Моисею одну, и одну Илии.

5. І озвавшись Петр, каже до Ісуса: Учителю, добре нам тут бути; зробимо три намети, Тобі один, і Мойсейові один, і Ілиї один.

6 Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään.

6 Sillä hän ei tiennyt mitä sanoa, koska he olivat suuresti pelästyneet.

6. Vaan ei hän tietänyt, mitä hän puhui; sillä he olivat hämmästyneet.

6. Waan ei hän tiennyt mitä hän puhui: sillä he olit hämmästynet.

6. Waan ei hen tienyt mite he' puhui/ Sille he olit hämmestynyet. (Waan ei hän tiennyt mitä hän puhui/ Silllä he olit hämmästyneet.)

6. οὐ γὰρ ᾔδει τί λαλήσῃ· ἦσαν γὰρ ἔκφοβοι.

6. ου γαρ ηδει τι λαληση ησαν γαρ εκφοβοι 6. oυ gar edei ti lalese esan gar ekfoβoi

6 For* he did not know what he would {Greek: will} say; for* they were fearful.

6. For he wist not what to say; for they were sore afraid.

6. Thi han vidste ikke, hvad han talede; thi de vare heel forfærdede.

6. Men han visste icke hvad han sade; ty de voro häpne vordne.

6. Sest temma ei teädnud, mis ta piddi räkima, sest nemmad ollid kartust täis.

6. Jis nežinojo, ką sakyti, nes jie buvo labai persigandę.

6. Er wußte aber nicht, was er redete; denn sie waren bestürzt.

6. Car il ne savait pas ce qu'il disait, parce qu'ils étaient effrayés.

6. Porque no sabía lo que hablaba, que estaba fuera de sí.

6 Want hij wist niet, wat hij zeide; want zij waren zeer bevreesd.

6. Albowiem nie wiedział, co by mówił; bo przestraszeni byli.

6. De nem tudja vala mit beszél, mivelhogy megrémülének.

6 Ибо не знал, что сказать; потому что они были в страхе.

6. Не знав бо, що казати: були бо полякані.

7 Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä".

7 Niin tuli pilvi joka varjosi heidät, ja pilvestä kuului* ääni (joka sanoi): "Tämä on minun rakas Poikani, kuunnelkaa Häntä."

7. Ja pilvi tuli, joka ympäri varjosi heidät, ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.

7. Ja pilwi tuli ja warjois heitä. Ja äni tuli pilwest sanoden: Tämä on minun racas Poican cuulcat händä.

7. Ja tuli Pilui quin wariosi heijet. Ja äni tuli pilueste sanoden/ TEME Ombi Minun Racas Poican/ site cwlcat. (Ja tuli pilwi kuin warjosi heidät. Ja ääni tuli pilwestä sanoen/ Tämä ompi minun rakas poikani/ sitä kuulkaat.)

7. καὶ ἐγένετο νεφέλη ἐπισκιάζουσα αὐτοῖς, καὶ ἦλθε φωνὴ ἐκ τῆς νεφέλης λέγουσα· Οὗτός ἐστιν ὁ υἱός μου ὁ ἀγαπητός· αὐτοῦ ἀκούετε.

7. και εγενετο νεφελη επισκιαζουσα αυτοις και ηλθεν φωνη εκ της νεφελης λεγουσα ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος αυτου ακουετε 7. kai egeneto nefele episkiazoυsa aυtois kai elthen fone ek tes nefeles legoυsa oυtos estin o υios moυ o agapetos aυtoυ akoυete

7 And there became a cloud overshadowing them, and a voice came out of the cloud, This is my beloved Son; hear° him!

7. And there was a cloud that overshadowed them: and a voice came out of the cloud, saying, This is my beloved Son: hear him.

7. Og der kom en Sky, som overskyggede dem; og en Røst kom af Skyen, som sagde: denne er min Søn, den Elskelige, hører ham!

7. Och en sky kom, som öfverskyggde dem; och en röst kom utaf skyn, och sade: Denne är min käre Son; honom hörer.

7. Ja üks pilw tulli, se warjas nende ülle, ja heäl tulli pilwest, ja ütles: Sesiñane on mo armas Poeg, tedda kuulge.

7. Užėjo debesis ir uždengė juos, o iš debesies nuskambėjo balsas: ‘‘Šitas yra mano mylimasis Sūnus. Jo klausykite!’‘

7. Und es kam eine Wolke, die überschattete sie. Und eine Stimme fiel aus der Wolke und sprach: Das ist mein lieber Sohn; den sollt ihr hören!

7. Et il vint une nuée qui les couvrit; et une voix sortit de la nuée, qui dit: C'est ici mon Fils bien-aimé, écoutez-le.

7. Y vino una nube que los asombró, y una voz de la nube que decía: Este es mi hijo amado, a él oid.

7 En er kwam een wolk, die hen overschaduwde, en een stem kwam uit de wolk, zeggende: Deze is Mijn geliefde Zoon, hoort Hem!

7. I stał się obłok, który je zacienił, a przyszedł głos z obłoku mówiący: Ten jest Syn mój miły, tegoż słuchajcie.

7. És felhő támada, mely őket befogá, és a felhőből szózat jöve, mondván: [3†] Ez az én szerelmes Fiam; őt hallgassátok.

7 И явилось облако, осеняющее их, и из облака исшел глас, глаголющий: Сей есть Сын Мойвозлюбленный; Его слушайте.

7. І постала хмара отїняюча їх, і вийшов голос із хмари, глаголючи: Се Син мій любий; Його слухайте.

8 Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.

8 Ja yhtäkkiä he ympärilleen katsoessaan, eivät enää nähneet ketään muuta kuin ainoastaan Jeesuksen seurassaan.

8. Ja kohta kuin he ympäri katsahtivat, ei he enään ketään nähneet, vaan Jesuksen yksin heidän kanssansa.

8. Ja cohta cuin he ymbärins cadzahdit ei he ketän nähnet mutta Jesuxen yxinäns heidän cansans.

8. Ja cochta quin he ymberinscatzadhit/ nin eiuet he sille' Kete mwta nähnyet/ mutta yxinens IesuSEN heiden tykenens. (Ja kohta kuin he ympärinsä katsahdit/ niin eiwät he silleen ketään muuta nähneet/ mutta yksinänsä Jesuksen heidän tykönänsä.)

8. καὶ ἐξάπινα περιβλεψάμενοι οὐκέτι οὐδένα εἶδον, ἀλλὰ τὸν Ἰησοῦν μόνον μεθ’ ἑαυτῶν.

8. και εξαπινα περιβλεψαμενοι ουκετι ουδενα ειδον αλλα τον ιησουν μονον μεθ εαυτων 8. kai eksapina periβlepsamenoi oυketi oυdena eidon alla ton iesoυn monon meth eaυton

8 And suddenly, having looked around, they saw no one anymore, but only Jesus with themselves.

8. And suddenly, when they had looked round about, they saw no man any more, save Jesus only with themselves.

8. Og strax, der de skuede omkring sig, saae de Ingen mere uden jesus alene med dem.

8. Och i det samma som de sågo sig om, sågo de ingen vara der när dem, utan allena Jesus.

8. Ja kui nemmad äkkitselt ümberwaatsid, ei näinud nemmad keddagit ennam, kui agga Jesust üksi enneste jures.

8. Ir tuojau apsižvalgę, jie nieko prie savęs nebematė, tik vieną Jėzų.

8. Und bald darnach sahen sie um sich und sahen niemand mehr denn allein Jesum bei ihnen.

8. Et soudain les disciples, ayant regardé autour d'eux, ne virent plus personne que Jésus seul avec eux.

8. Y luego, como miraron, no vieron más a nadie consigo, sino a solo Jesús.

8 En haastelijk rondom ziende, zagen zij niemand meer, dan Jezus alleen bij zich.

8. A wnet obejrzawszy się, nikogo więcej nie widzieli, tylko Jezusa samego z sobą.

8. És mikor nagyhirtelen körültekintének, senkit sem látának többé maguk körül, egyedül a Jézust.

8 И, внезапно посмотрев вокруг, никого более с собою не видели, кроме одного Иисуса.

8. І зараз озирнувшись, уже нїкого не бачили, тільки Ісуса одного з собою.

9 Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille, etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.

9 Mutta heidän laskeutuessaan vuorelta, Hän kielsi heitä kenellekään kertomasta, mitä olivat nähneet, paitsi kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.

9. Mutta kuin he menivät alas vuorelta, kielsi hän heidät kellenkään niitä sanomasta, mitä he näkivät, vaan sitte kuin Ihmisen Poika on kuolleista noussut.

9. Cosca he menit alas wuorelda kielsi Jesus heidän kellengän nijtä sanomast cuin he näit sijhenasti cuin ihmisen Poica cuolleista ylösnousis.

9. Coska he nyt Worelda alasmenit/ kielsi heite IesuS ettei he kellengen sanoisi nijte quin he neit/ sihenasti quin Inhimisen Poica colluista ylesnousis. (Koska he nyt wuorelta alasmenit/ kielsi heitä Jesus ettei he kellenkään sanoisi niitä kuin he näit/ siihenasti kuin Ihmisen Poika kuolleista ylösnousisi.)

9. καταβαινόντων δὲ αὐτῶν ἀπὸ τοῦ ὄρους διεστείλατο αὐτοῖς ἵνα μηδενὶ διηγήσωνται ἃ εἶδον, εἰ μὴ ὅταν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐκ νεκρῶν ἀναστῇ.

9. καταβαινοντων δε αυτων απο του ορους διεστειλατο αυτοις ινα μηδενι διηγησωνται α ειδον ει μη οταν ο υιος του ανθρωπου εκ νεκρων αναστη 9. kataβainonton de aυton apo toυ oroυs diesteilato aυtois ina medeni diegesontai a eidon ei me otan o υios toυ anthropoυ ek nekron anaste

9 Now (while) coming-down from the mountain, he ordered them in order that they should describe to no one what they saw, except whenever the Son of Man rises* up from the dead.

9. And as they came down from the mountain, he charged them that they should tell no man what things they had seen, till the Son of man were risen from the dead.

9. Men der de gik ned af Bjerget, bød ham dem, at de skulde Ingen fortælle, hvad de havde seet, førend Menneskens Søn var opstanden fra de Døde.

9. Men då de gingo neder af berget, böd han dem, att de skulle ingom säga hvad de sett hade, förr än menniskones Son vore uppstånden ifrå de döda.

9. Agga kui nem̃ad mäelt allaläksid, kelas temma neid, et nemmad ei piddand ühhelegi ülleskulutama, mis nem̃ad ollid näinud, mitte enne, kui innimesse Poeg surnust saaks üllestousnud.

9. Besileidžiant nuo kalno, Jėzus liepė niekam nepasakoti, ką jie matė, kol Žmogaus Sūnus neprisikels iš numirusių.

9. Da sie aber vom Berge herabgingen, verbot ihnen Jesus, daß sie niemand sagen sollten, was sie gesehen hatten, bis des Menschen Sohn auferstünde von den Toten.

9. Et comme ils descendaient de la montagne, il leur défendit de dire à personne ce qu'ils avaient vu, jusqu'à ce que le Fils de l'homme fût ressuscité des morts.

9. Y descendiendo ellos del monte, les mandó que a nadie dijesen lo que habían visto, sino cuando el Hijo del hombre hubiese resucitado de los muertos.

9 En als zij van den berg afkwamen, gebood Hij hun, dat zij niemand verhalen zouden, hetgeen zij gezien hadden, dan wanneer de Zoon des mensen uit de doden zou opgestaan zijn.

9. A gdy oni zstępowali z góry, przykazał im, aby tego nikomu nie powiadali, co widzieli, aż kiedy by Syn człowieczy zmartwychwstał.

9. Mikor pedig a hegyről leszállának, megparancsolá nékik, [4†] hogy senkinek se beszéljék el, a mit láttak vala, csak a mikor az embernek Fia a halálból feltámad.

9 Когда же сходили они с горы, Он не велел никому рассказывать о том, что видели, доколе Сын Человеческий не воскреснет из мертвых.

9. Як же вони сходили з гори, наказав їм, щоб нїкому не казали, що бачили, аж поки Син чоловічий з мертвих воскресне.

10 Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen oli.

10 Ja he pitivät sen sanan mielessään pohtien keskenään, mitä kuolleista nouseminen on.

10. Ja he pitivät sanan mielessänsä, ja tutkivat keskenänsä, mitä se olis, nousta ylös kuolleista.

10. Ja he pidit sen sanan mielesäns ja tutkeit keskenäns mitä se olis cuin hän sanoi: ylösnosta cuolluista.

10. Ja he pidhit sen Sanan tykenens/ ia tutkit keskenens/ mite olis se quin hen sanoi/ Ylesnouse coolemasta. (Ja he pidit sen sanan tykönänsä/ ja tutkit keskenänsä/ mitä olisi se kuin hän sanoi/ Ylös nouse kuolemasta.)

10. καὶ τὸν λόγον ἐκράτησαν, πρὸς ἑαυτοὺς συζητοῦντες τί ἐστι τὸ ἐκ νεκρῶν ἀναστῆναι.

10. και τον λογον εκρατησαν προς εαυτους συζητουντες τι εστιν το εκ νεκρων αναστηναι 10. kai ton logon ekratesan pros eaυtoυs sυzetoυntes ti estin to ek nekron anastenai

10 And they took-hold of the word for themselves, debating together with (themselves), What is the rising* up from the dead?

10. And they kept that saying with themselves, questioning one with another what the rising from the dead should mean.

10. Og de holdt dette hos sig selv og bespurgte sig med hverandre, hvad det er, at opstaae fra de Døde.

10. Och de behöllo det ordet när sig, och befrågade emellan sig, hvad det skulle vara, att han sade: uppstå ifrå de döda.

10. Ja nem̃ad piddasid sedda saña meles, ja küssisid issikeskes: mis se on, surnust üllestousma?

10. Jie įsidėmėjo šį pasakymą ir svarstė, ką reiškia ‘‘prisikelti iš numirusių’‘.

10. Und sie behielten das Wort bei sich und befragten sich untereinander: Was ist doch das Auferstehen von den Toten?

10. Et ils retinrent cette parole, se demandant les uns aux autres ce que voulait dire, ressusciter des morts.

10. Y ellos retuvieron el caso en sí altercando que sería aquello: Resucitar de los muertos.

10 En zij behielden dit woord bij zichzelven, vragende onder elkander, wat het was, uit de doden opstaan.

10. A tak oni zatrzymali tę rzecz u siebie, pytając się między sobą, co by to było zmartwychwstać.

10. És ezt a szót megtarták magukban, tudakozván egymás között, mit tesz a halálból feltámadni?

10 И они удержали это слово, спрашивая друг друга, что значит: воскреснуть из мертвых.

10. І задержали вони се слово в себе, перепитуючись, що се єсть: із мертвих воскреснути.

11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Eliaan pitää tuleman ensin?"

11 Niin he kysyivät Häneltä sanoen: "Kirjanoppineet sanovat, että Elian on tultava ensin?"

11. Ja he kysyivät häneltä sanoen: mitä kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää ensin tuleman?

11. Ja he kysyit hänelle sanoden: mikä se on cuin Kirjanoppenet sanowat: Elian pitä ensin tuleman ?

11. Ja he kysyit henelle sanoden/ Mite se on quin ne Kirianoppeneet sanouat/ Ette Elian pite ennen tuleman? (Ja he kysyit häneltä sanoen/ Mitä se on kuin ne kirjanoppineet sanowat/ Että Elian pitää ennen tuleman?)

11. καὶ ἐπηρώτων αὐτὸν λέγοντες, ὅτι λέγουσιν οἱ γραμματεῖς ὅτι Ἠλίαν δεῖ ἐλθεῖν πρῶτον.

11. και επηρωτων αυτον λεγοντες οτι λεγουσιν οι γραμματεις οτι ηλιαν δει ελθειν πρωτον 11. kai eperoton aυton legontes oti legoυsin oi grammateis oti elian dei elthein proton

11 And they asked him, saying, (How is it) that the scribes say that it is essential (for) Elijah to come first?

11. And they asked him, saying, Why say the scribes that Elias must first come?

11. Og de spurgte ham og sagde: sige dog de Skriftkloge, at Elias bør først komme?

11. Och de sporde honom, sägande: Hvad är det, som de Skriftlärde säga, att Elias måste komma först?

11. Ja nem̃ad küssisid tem̃alt, ja ütlesid: Miks kirjatundiad ütlewad, et Elias peab eñe tullema?

11. Jie klausė Jį: ‘‘Kodėl Rašto žinovai sako, jog pirmiau turįs ateiti Elijas?’‘

11. Und sie fragten ihn und sprachen: Sagen doch die Schriftgelehrten, daß Elia muß zuvor kommen.

11. Et ils l'interrogeaient, en disant: Pourquoi les scribes disent-ils qu'il faut qu'Élie vienne premièrement?

11. Y le preguntaron, diciendo: ¿Qué es lo que los escribas dicen, que es menester que Elías venga ántes?

11 En zij vraagden Hem, zeggende: Waarom zeggen de Schriftgeleerden, dat Elias eerst komen moet?

11. I pytali go, mówiąc: Cóż tedy nauczeni w Piśmie powiadają, że Elijasz pierwej przyjść ma?

11. És megkérdezék őt, mondván: Miért mondják az írástudók, hogy előbb Illésnek kell eljőnie?

11 И спросили Его: как же книжники говорят, что Илиинадлежит придти прежде?

11. І питали Його, говорячи: Що се кажуть письменники, що Ілия мусить прийти перше?

12 Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?

12 Hän (vastasi ja) sanoi heille: "Elia tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten Ihmisen Pojasta on kirjoitettu, että Hän on kärsivä paljon ja tuleva halveksituksi?

12. Mutta hän vastaten sanoi heille: Elias tosin tulee ensin ja ojentaa kaikki: ja niinkuin on Ihmisen Pojasta kirjoitettu, että hänen pitää paljon kärsimän ja katsottaman ylön.

12. Hän wastais ja sanoi heille: Elias tosin tule ensin ja toimitta caicki. Ja nijncuin on ihmisen Pojasta kirjoitettu hänen pitä paljo kärsimän ja ylöncadzottaman.

12. Hen wastasi ia sanoi heille/ Elias tosin coska hen edhelletulepi/ nin hen caiki cohdhe'da. Ja ninquin kirioitettu on Inhimisen Poiasta/ ette henen palio pite kerssime'/ ia ylencatzottama'. (Hän wastasi ja sanoi heille/ Elias tosin koska hän edellä tuleepi/ niin hän kaikki kohdentaa. Ja niinkuin kirjoitettu on Ihmisen Pojasta/ että häne paljon pitää kärsimän/ ja ylenkatsottaman.)

12. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ἠλίας μὲν ἐλθὼν πρῶτον ἀποκαθιστᾷ πάντα· καὶ πῶς γέγραπται ἐπὶ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἵνα πολλὰ πάθῃ καὶ ἐξουδενωθῇ;

12. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις ηλιας μεν ελθων πρωτον αποκαθιστα παντα και πως γεγραπται επι τον υιον του ανθρωπου ινα πολλα παθη και εξουδενωθη 12. o de apokritheis eipen aυtois elias men elthon proton apokathista panta kai pos gegraptai epi ton υion toυ anthropoυ ina polla pathe kai eksoυdenothe

12 But he answered and said to them, Elijah indeed did come first, and restores all things, and how it has been written of the Son of Man, in order that he should suffer many things and should be scorned,

12. And he answered and told them, Elias verily cometh first, and restoreth all things; and how it is written of the Son of man, that he must suffer many things, and be set at nought.

12. Men han svarede og sagde til dem: Elias bør først komme og skikke alle Ting tilrette; og det skal skee, som det er skrevet om Menneskens Søn, at han skal lide meget og foragtes.

12. Men han svarade, och sade till dem: Elias skall ju komma först, och sätta all ting i lag igen; och att menniskones Son skall mycket lida, och föraktad varda, såsom skrifvet är.

12. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Elias tulleb kül enne ja sadab keik jälle korda, ja segi saab töeks, mis innimesse Poiast on kirjotud, et ta paljo peab kannatama, ja et tedda ei pea mikski petama.

12. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Tikrai, Elijas ateina pirmas ir viską atstato. Bet kaipgi parašyta apie Žmogaus Sūnų, jog Jis daug iškentėsiąs ir būsiąs paniekintas?

12. Er antwortete aber und sprach zu ihnen: Elia soll ja zuvor kommen und alles wieder zurechtbringen; dazu soll des Menschen Sohn viel leiden und verachtet werden, wie denn geschrieben steht.

12. Il leur répondit: Il est vrai qu'Élie doit venir premièrement et rétablir toutes choses; et que le Fils de l'homme, selon qu'il est écrit de lui, doit souffrir beaucoup, et être méprisé.

12. Y respondiendo él, les dijo: Elías a la verdad, cuando viniere ántes, restituirá todas las cosas; y como está escrito del Hijo del hombre; que padezca mucho, y sea tenido en nada.

12 En Hij, antwoordende, zeide tot hen: Elias zal wel eerst komen, en alles weder oprichten; en het zal geschieden, gelijk geschreven is van den Zoon des mensen, dat Hij veel lijden zal en veracht worden.

12. A on odpowiadając, rzekł im: Elijaszci przyszedłszy pierwej, naprawi wszystko, a jako napisano o Synu człowieczym, że musi wiele ucierpieć, a za nic poczytanym być.

12. Ő pedig felelvén, monda nékik: Illés ugyan előbb eljövén helyre állít mindent; de hogyan van az embernek Fiáról [5†] megírva, hogy sokat kell szenvednie és megvettetnie?

12 Он сказал им в ответ: правда, Илия должен придти прежде и устроить все; и Сыну Человеческому, как написано о Нем, надлежит много пострадать и быть уничижену.

12. Він же, озвавшись, рече їм: Ілия, прийшовши перше, налагодить усе; і як писано про Сина чоловічого, щоб Він багато витерпів і був погорджений.

13 Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu."

13 Kuitenkin sanon teille, että Elia onkin tullut, ja he tekivät hänelle kaiken, mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu."

13. Mutta minä sanon teille, että Elias on myös tullut, ja he tekivät hänelle, mitä he tahtoivat, niinkuin hänestä kirjoitettu oli.

13. Mutta minä sanon teille: Elias on tullut ja he teit hänelle mitä he tahdoit nijncuin hänestä kirjoitettu oli.

13. Mutta mine sanon teille/ Elias ombi tullut/ ia he teit henelle/ mitke he tachtoit/ ninquin heneste kirioitettu oli. (Mutta minä sanon teille/ Elias ompi tullut/ ja he teit hänelle/ mitkä he tahtoit/ niinkuin hänestä kirjoitettu oli.)

13. ἀλλὰ λέγω ὑμῖν ὅτι καὶ Ἠλίας ἐλήλυθε, καὶ ἐποίησαν αὐτῷ ὅσα ἠθέλησαν, καθὼς γέγραπται ἐπ’ αὐτόν.

13. αλλα λεγω υμιν οτι και ηλιας εληλυθεν και εποιησαν αυτω οσα ηθελησαν καθως γεγραπται επ αυτον 13. alla lego υmin oti kai elias elelυthen kai epoiesan aυto osa ethelesan kathos gegraptai ep aυton

13 But I am saying to you°, that Elijah has come, and they also did to him as many things as they wished, just-as it has been written of him. {Mar 9:14-29 & Mat 17:14-21 & Luk 9:37-43 Region of Caesarea Philippi.}

13. But I say unto you, That Elias is indeed come, and they have done unto him whatsoever they listed, as it is written of him.

13. Men jeg siger Eder, at baade er Elias kommen, og de gjorde ved ham, hvad de vilde, eftersom det er skrevet om ham.

13. Men jag säger eder: Elias är kommen, och de gjorde honom allt det de ville, såsom skrifvet var om honom.

13. Agga minna ütlen teile, et ka Elias on tulnud, ja et nemmad temmaga teinud, mis nemmad tahtnud, nenda kui temmast on kirjotud.

13. Todėl sakau jums: Elijas buvo atėjęs, ir jie pasielgė su juo kaip norėjo­taip, kaip apie jį parašyta’‘.

13. Aber ich sage euch: Elia ist gekommen, und sie haben an ihm getan, was sie wollten, nach dem von ihm geschrieben steht.

13. Mais je vous dis qu'Élie est venu, et qu'ils lui ont fait tout ce qu'ils ont voulu, comme il est écrit de lui.

13. Empero os digo que Elías ya vino, y le hicieron todo lo que quisieron, como está escrito de él.

13 Maar Ik zeg u, dat ook Elias gekomen is, en zij hebben hem gedaan al wat zij gewild hebben, gelijk van hem geschreven is.

13. Aleć wam powiadam, że i Elijasz przyszedł, i uczynili mu cokolwiek chcieli, jako o nim napisano.

13. De [6†] mondom néktek, hogy Illés is eljött, és azt cselekedték vele, a mit akartak, a mint meg van [7†] írva ő felőle.

13 Но говорю вам, что и Илия пришел, и поступили с ним, как хотели, как написано о нем.

13. Тільки ж глаголю вам: Що Ілия прийшов, і зробили йому, що схотїли, як писано про него.

14 Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.

14 Tultuaan opetuslasten luo *Hän näki* paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.

14. Ja kuin hän tuli opetuslasten tykö, näki hän paljon kansaa heidän ympärillänsä, ja kirjanoppineet kamppailevan heidän kanssansa.

14. JA cuin hän tuli Opetuslastens tygö näki hän paljo Canssa heidän ymbärilläns ja Kirjanoppenet kyselewän heildä.

14. Ja quin hen tuli Opetuslastens tyge/ ia näki palio Canssa heiden ymberillens ia Kirianoppenuet campaileuan heiden ca'sans. (Ja kuin hän tuli opetuslastensa tykö/ ja näki paljon kansaa heidän ympärillänsä ja kirjanoppineet kamppailewan heidän kanssansa.)

14. Καὶ ἐλθὼν πρὸς τοὺς μαθητὰς εἶδεν ὄχλον πολὺν περὶ αὐτοὺς, καὶ γραμματεῖς συζητοῦντας αὐτοῖς.

14. και ελθων προς τους μαθητας ειδεν οχλον πολυν περι αυτους και γραμματεις συζητουντας αυτοις 14. kai elthon pros toυs mathetas eiden ochlon polυn peri aυtoυs kai grammateis sυzetoυntas aυtois

14 And (after) he came (back) to the disciples, they saw a large crowd around them and scribes debating together with them.

14. And when he came to his disciples, he saw a great multitude about them, and the scribes questioning with them.

14. Og da han kom til Disciplene, saae han meget Folk omkring dem og de Skriftkloge, som bespurgte sig med dem.

14. Då han kom till sina Lärjungar, såg han mycket folk omkring dem, och de Skriftlärda disputerande med dem.

14. Ja kui temma jüngritte jure sai, näggi temma paljo rahwast nende ümber ollewad, ja kirjatundiad nendega waidlewad.

14. Sugrįžęs pas mokinius, Jis pamatė apie juos susirinkusią didelę minią ir besiginčijančius su jais Rašto žinovus.

14. Und er kam zu seinen Jüngern und sah viel Volks um sie und Schriftgelehrte, die sich mit ihnen befragten.

14. Et étant venu vers les autres disciples, il vit une grande foule autour d'eux, et des scribes qui disputaient avec eux.

14. Y como vino a los discípulos, vió una grande multitud al derredor de ellos, y los escribas que disputaban con ellos.

14 En als Hij bij de discipelen gekomen was, zag Hij een grote schare rondom hen, en enige Schriftgeleerden met hen twistende.

14. A przyszedłszy do uczniów, ujrzał lud wielki około nich, i nauczone w Piśmie spór mające z nimi.

14. És mikor [8†] a tanítványokhoz ment vala, nagy sokaságot láta körülöttök, és írástudókat, a kik azokkal versengenek vala.

14 Придя к ученикам, увидел много народа около них и книжников, спорящих с ними.

14. І, прийшовши до учеників, побачив багато народу кругом них, і письменників, що перепитують ся з ними.

15 Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.

15 Heti Hänet nähdessään koko joukko hämmästyi ja riensi Hänen luokseen tervehtimään Häntä.

15. Ja kohta kuin kaikki kansa näki hänen, hämmästyivät he ja juosten tykö tervehtivät häntä.

15. Ja cuin caicki Canssa näit hänen hämmästyit he ja wastan juosten terwetit händä.

15. Ja cochta quin caiki Canssa neit hene'/ hämmestyit he ia wastan ioosten teruetit hende. (Ja kohta kuin kaikki kansa näit hänen/ hämmästyit he ja wastaan juosten terwehdit häntä.)

15. καὶ εὐθέως πᾶς ὁ ὄχλος ἰδόντες αὐτὸν ἐξεθαμβήθησαν, καὶ προστρέχοντες ἠσπάζοντο αὐτόν.

15. και ευθεως πας ο οχλος ιδων αυτον εξεθαμβηθη και προστρεχοντες ησπαζοντο αυτον 15. kai eυtheos pas o ochlos idon aυton eksethamβethe kai prostrechontes espazonto aυton

15 And immediately all the crowd, having seen him, were utterly amazed, and running up to him, they were greeting him.

15. And straightway all the people, when they beheld him, were greatly amazed, and running to him saluted him.

15. Og strax forbausedes alt Folket, der de saae ham, og de løb til og hilsede ham.

15. Och straxt allt folket såg honom, vordo de häpne; och lupo till och helsade honom.

15. Ja seddamaid, kui keik rahwas tedda näggid, ehmatasid nemmad wägga ärra ja jooksid temma wasto, ja terretasid tedda.

15. Vos pastebėjusi Jėzų, minia labai nustebo, ir visi bėgo Jį pasveikinti.

15. Und alsbald, da alles Volk ihn sah, entsetzten sie sich, liefen zu und grüßten ihn.

15. Et dès que toute cette foule le vit, elle fut saisie d'étonnement, et étant accourus ils le saluèrent.

15. Y luego toda la multitud, viéndole, se espantó, y corriendo a él, le saludaron.

15 En terstond de gehele schare Hem ziende, werd verbaasd, en toelopende groetten zij Hem.

15. A wnetże lud wszystek ujrzawszy go, polękali się, i zbieżawszy się, przywitali go.

15. És az egész sokaság meglátván őt, azonnal elálmélkodék, és hozzásietvén köszönté őt.

15 Тотчас, увидев Его, весь народ изумился, и, подбегая, приветствовали Его.

15. І зараз увесь народ, побачивши Його, вельми сполохнув ся, і прибігаючи витали Його.

16 Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"

16 Niin Hän kysyi kirjanoppineilta*: "Mitä väittelette heidän kanssaan?"

16. Ja hän kysyi kirjanoppineilta: mitä te kamppailette keskenänne?

16. Ja hän kysyi Kirjanoppenuilda mitä te kyselittä keskenän ?

16. Ja hen kysyi Kirianoppenuilda/ Mitke te Campalet teidhen keskenen? (Ja hän kysyi kirjanoppineilta/ Mitkä te kamppailet teidän keskenän?)

16. καὶ ἐπηρώτησε τοὺς γραμματεῖς· Τί συζητεῖτε πρὸς ἑαυτούς;

16. και επηρωτησεν τους γραμματεις τι συζητειτε προς αυτους 16. kai eperotesen toυs grammateis ti sυzeteite pros aυtoυs

16 And he asked the scribes, What are you° debating together with them?

16. And he asked the scribes, What question ye with them

16. Og han spurgte de Skriftkloge: hvorom bespørge I Eder indbyrdes?

16. Och han sporde de Skriftlärda: Hvad disputeren I med dem?

16. Ja temma küssis kirjatundiatte käest: Mis teie issekeskes waidlete?

16. Jis paklausė Rašto žinovų: ‘‘Apie ką ginčijatės su jais?’‘

16. Und er fragte die Schriftgelehrten: Was befragt ihr euch mit ihnen?

16. Alors il demanda aux scribes: De quoi disputez-vous avec eux?

16. Y preguntó a los escribas: ¿Qué disputais con ellos?

16 En Hij vraagde den Schriftgeleerden: Wat twist gij met dezen?

16. I pytał nauczonych w Piśmie: O cóż spór macie między sobą?

16. Ő pedig megkérdezé az írástudókat: Mit versengetek ezekkel?

16 Он спросил книжников: о чем спорите с ними?

16. І питав Він письменників: Про що ви перепитуєте ся з ними?

17 Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki.

17 Silloin muuan mies kansanjoukosta vastasi [Hänelle] (sanoen): "Opettaja, toin luoksesi poikani, jossa on mykkä henki.

17. Niin yksi kansan seasta vastasi ja sanoi: Mestari, minä toin sinun tykös poikani, jolla on mykkä henki.

17. Nijn yxi Canssan seast wastais ja sanoi: Mestari minä toin sinun tygös poicani jolla on myckä hengi:

17. Nin yxi Ca'ssan seas wastasi ia sanoi/ Mestari/ mine edhestoin sinun tyges minun Poicani/ iolla on mycke Hengi/ (Niin yksi kansan seassa wastasi ja sanoi/ Mestari/ minä edestoin sinun tykösi minun poikani/ jolla on mykkä henki/)

17. καὶ ἀποκριθεὶς εἷς ἐκ τοῦ ὄχλου εἶπε· Διδάσκαλε, ἤνεγκα τὸν υἱόν μου πρὸς σέ, ἔχοντα πνεῦμα ἄλαλον.

17. και αποκριθεις εις εκ του οχλου ειπεν διδασκαλε ηνεγκα τον υιον μου προς σε εχοντα πνευμα αλαλον 17. kai apokritheis eis ek toυ ochloυ eipen didaskale enegka ton υion moυ pros se echonta pneυma alalon

17 And one out of the crowd answered and said, Teacher, I brought my son to you, who has a mute spirit;

17. And one of the multitude answered and said, Master, I have brought unto thee my son, which hath a dumb spirit;

17. Og Een af Folket svarede og sagde: Mester! jeg har ført min Søn til dig; han har en maalløs Aand.

17. Och en af folket svarade, och sade: Mästar, jag hafver haft min son hit till dig, den der hafver en stum anda;

17. Ja üks rahwa seast wastas ja ütles: Öppetaja, ma ollen omma poia so jure tonud, sel on keleto waim.

17. Vienas iš minios Jam atsakė: ‘‘Mokytojau, aš atvedžiau pas Tave savo sūnų, kuris turi nebylę dvasią.

17. Einer aber aus dem Volk antwortete und sprach: Meister, ich habe meinen Sohn hergebracht zu dir, der hat einen sprachlosen Geist.

17. Et un homme de la foule, prenant la parole, dit: Maître, je t'ai amené mon fils qui est possédé d'un esprit muet.

17. Y respondiendo uno de la multitud, dijo: Maestro, traje mi hijo a tí, que tiene un espíritu mudo,

17 En een uit de schare, antwoordende, zeide: Meester, ik heb mijn zoon tot U gebracht, die een stommen geest heeft.

17. A odpowiadając jeden z onego ludu, rzekł: Nauczycielu! przywiodłem do ciebie syna mego, który ma ducha niemego.

17. És felelvén egy a sokaságból, monda: Mester, ide hoztam hozzád az én fiamat, a kiben néma lélek van.

17 Один из народа сказал в ответ: Учитель! я привел к Тебе сына моего, одержимого духом немым:

17. І озвавшись один з народу, каже: Учителю, привів я сина мого до тебе, що має духа нїмого.

18 Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."

18 Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, se paiskaa hänet maahan ja hänestä lähtee vaahto ja hän kiristelee hampaitaan, ja hän kuihtuu. Ja minä puhuin opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."

18. Ja kuin hän rupee hänen kimppuunsa, niin hän repelee häntä, ja hän vaahtuu, ja kiristelee hampaitansa, ja kuivettuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsilles, että he ajaisivat hänen ulos, ja ei he voineet.

18. Ja cosca hän rupe hänen kimpuuns nijn hän repele händä ja hän wahtu ja kiristele hambaitans ja cuiwettu. Ja minä sanoin sinun Opetuslapsilles että he ajaisit hänen ulos ja ei he woinet.

18. ia coska ikenens hen riuapi hene'/ nin hen räpele henen/ ia hen Waachtupi/ ia kiristele hambaillans ia quiuettu. Ja mine sanoin sinun Opetuslapsilles/ että he henen vlosaijaisit/ ia eiuet he woinuet. (ja koska ikänänsä hän riiwaapi häntä/ niin hän repii häntä/ ja hän waahtoaapi/ ja kiristelee hampaillansa ja kuiwettuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi/ että he hänen ulosajaisit/ ja eiwät he woineet.)

18. καὶ ὅπου ἂν αὐτὸν καταλάβῃ, ῥήσσει αὐτόν, καὶ ἀφρίζει καὶ τρίζει τοὺς ὀδόντας αὐτοῦ, καὶ ξηραίνεται· καὶ εἶπον τοῖς μαθηταῖς σου ἵνα αὐτὸ ἐκβάλωσι, καὶ οὐκ ἴσχυσαν.

18. και οπου αν αυτον καταλαβη ρησσει αυτον και αφριζει και τριζει τους οδοντας αυτου και ξηραινεται και ειπον τοις μαθηταις σου ινα αυτο εκβαλωσιν και ουκ ισχυσαν 18. kai opoυ an aυton katalaβe ressei aυton kai afrizei kai trizei toυs odontas aυtoυ kai kserainetai kai eipon tois mathetais soυ ina aυto ekβalosin kai oυk ischυsan

18 and wherever it overtakes him, it rips at him and he foams and grinds his teeth and he is dried up, and I spoke to your disciples in order that they might cast it out, and (yet) they were not strong-enough.

18. And wheresoever he taketh him, he teareth him: and he foameth, and gnasheth with his teeth, and pineth away: and I spake to thy disciples that they should cast him out; and they could not.

18. Og naar den faaer fat paa ham, slider den ham, og han fraader og skærer med sine Tænder, og han henvisner; og jeg har begjeret af dine Disciple, at de skulde uddrive den, og de kunde ikke.

18. Och då han tager honom fatt, far han illa med honom; och han fradgas, och gnisslar med sina tänder, och förtvinar. Jag talade med dina Lärjungar, att de skulle drifva honom ut; och de kunde icke.

18. Ja kus ta ial tem̃asse kinni hakkab, kissub temma tedda, ja temma aiab wahto ja kirristab ommad hambad, ja kuiwab ärra, ja minna ollen räkinud sinno jüngrittega, et nemmad tedda piddid wäljaaiama, ja nemmad ei woinud mitte.

18. Kur tik sugriebusi, dvasia jį tąso, iš burnos jam eina putos, jis griežia dantimis ir pastyra. Aš prašiau Tavo mokinius išvaryti dvasią, bet jie nepajėgė’‘.

18. Und wo er ihn erwischt, da reißt er ihn; und er schäumt und knirscht mit den Zähnen und verdorrt. Ich habe mit deinen Jüngern geredet, daß sie ihn austrieben, und sie können's nicht.

18. En quelque lieu qu'il le saisisse, il le déchire; et il écume, il grince les dents, et se dessèche; et j'ai prié tes disciples de le chasser; mais ils ne l'ont pu.

18. El cual donde quiera que le toma, le despedaza, y echa espumarajos, y cruje los dientes, y se va secando; y dije a tus discípulos que le echasen fuera, y no pudieron.

18 En waar hij hem ook aangrijpt, zo scheurt hij hem, en schuimt, en knerst met zijn tanden, en verdort; en ik heb Uw discipelen gezegd dat zij hem zouden uitwerpen, en zij hebben niet gekund.

18. Ten gdziekolwiek go popadnie, rozdziera go, a on się ślini, i zgrzyta zębami swemi i schnie; i mówiłem uczniom twoim, aby go wygnali; ale nie mogli.

18. És a hol csak előfogja, szaggatja őt; ő pedig tajtékot túr, a fogát csikorgatja, és elfonnyad. Mondám hát tanítványaidnak, hogy űzzék ki azt, de nem tudták.

18 где ни схватывает его, повергает его на землю, и он испускает пену, и скрежещет зубами своими, и цепенеет. Говорил я ученикам Твоим, чтобы изгнали его, и они не могли.

18. І як схопить його, то рве його, й пінить ся він, і скрегоче зубами своїми, та все сохне. І казав я ученикам твоїм, щоб його вигнали, та не здолїли.

19 Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."

19 Mutta Hän vastasi hänelle* sanoen: "Voi epäuskoista sukupolvea, kuinka kauan minun täytyy olla luonanne, kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet luokseni."

19. Niin hän vastasi ja sanoi: oi sinä uskotoin sukukunta! kuinka kauvan minun pitää oleman teidän kanssanne? kuinka kauvan minä teitä kärsin? Tuokaat häntä minun tyköni.

19. Nijn hän wastais ja sanoi: sinä uscotoin sucucunda cuinga cauwan minun pitä oleman teidän cansan ? cuinga cauwan minä teitä kärsin ? tuocat händä minun tygöni.

19. Nin hen wastasi ia sanoi/ O sine vskotoin Sucukunda/ quincauuan minun pite oleman teiden cansa? Quincauuan mine teite kerssin? Tookat hende minun tykeni. (Niin hän wastasi ja sanoi/ Oi sinä uskotoin sukukunta/ niin kauan minun pitää oleman teidän kanssa? Kuin kauan minä teitä kärsin? Tuokaat häntä minun tyköni.)

19. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς αὐτῷ λέγει· Ὦ γενεὰ ἄπιστος, ἕως πότε πρὸς ὑμᾶς ἔσομαι; ἕως πότε ἀνέξομαι ὑμῶν; φέρετε αὐτὸν πρός με. καὶ ἤνεγκαν αὐτὸν πρὸς αὐτόν.

19. ο δε αποκριθεις αυτω λεγει ω γενεα απιστος εως ποτε προς υμας εσομαι εως ποτε ανεξομαι υμων φερετε αυτον προς με 19. o de apokritheis aυto legei o genea apistos eos pote pros υmas esomai eos pote aneksomai υmon ferete aυton pros me

19 But he answered and says, O unbelieving generation, until when will I be with you°? Until when will I tolerate you°? Bring° him to me.

19. He answereth him, and saith, O faithless generation, how long shall I be with you how long shall I suffer you bring him unto me.

19. Men han svarede dem og sagde: o du vantroe Slægt! hvorlænge skal jeg være hos Eder? hvorlænge skal jeg taale Eder? Bringer ham til mig!

19. Då svarade han honom, och sade: O I otrogna slägte; huru länge skall jag vara när eder? Huru länge skall jag lida eder? Leder honom hit till mig.

19. Agga temma wastas tem̃ale, ja ütles: Oh uskmatta suggu! kui kaua pean ma teie jures ollema? kui kaua pean ma teid kañatama? toge tedda minno jure.

19. Tada Jėzus tarė: ‘‘O netikinti karta! Kiek dar man reikės su jumis būti? Kaip ilgai jus kęsti? Atveskite jį pas mane!’‘

19. Er antwortete ihm aber und sprach: O du ungläubiges Geschlecht, wie lange soll ich bei euch sein? wie lange soll ich euch tragen? Bringet ihn her zu mir!

19. Alors Jésus leur répondit: O race incrédule, jusqu'à quand serai-je avec vous? jusqu'à quand vous supporterai-je? Amenez-le-moi.

19. Y respondiendo él, le dijo: ¡Oh generación infiel! ¿hasta cuándo estaré con vosotros? ¿hasta cuándo os tengo de sufrir? Traédmele.

19 En Hij antwoordden hem, en zeide: O ongelovig geslacht, hoe lang zal Ik nog bij ulieden zijn, hoe lang zal Ik u nog verdragen? Brengt hem tot Mij.

19. Lecz on odpowiadając mu, rzekł: O rodzaju niewierny! dokądże z wami będę? i dokądże was cierpieć będę? przywiedźcie go do mnie.

19. Ő pedig felelvén néki, monda: Óh hitetlen nemzetség, meddig leszek még veletek? Meddig szenvedlek még titeket? Hozzátok őt hozzám.

19 Отвечая ему, Иисус сказал: о, род неверный! доколе буду с вами? доколе буду терпеть вас? Приведите его ко Мне.

19. Він же, озвавшись, рече йому: О кодло невірне! доки в вас буду? доки терпіти му вас? Приведїть його до мене.

20 Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.

20 Niin he toivat hänet Hänen luokseen. Nähdessään Hänet henki heti kouristi poikaa*, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.

20. Ja he toivat sen hänen tykönsä. Ja kuin hän näki hänen, repäisi kohta henki häntä, ja hän lankesi maahan, ja kieritteli itsiänsä ja vaahtui.

20. Ja he toit sen hänen tygöns. Ja cohta cuin hengi näki hänen rewäis hän händä ja langeis maahan ja kieritteli händäns ja wahtui.

20. Ja he edhestoit sen henen tygens. Ja cochta quin se Hengi näki henen/ reueisi hen henen/ Ja la'ngesi mahan/ ia kieritteli henens ia Waachtui. (Ja he edestoit sen hänen tykönsä. ja kohta kuin se henki näki hänen/ rewäisi hän hänen/ Ja lankesi maahan/ ja kieritteli hänensä ja waahtoi.)

20. καὶ ἰδὼν αὐτὸν εὐθέως τὸ πνεῦμα ἐσπάραξεν αὐτόν, καὶ πεσὼν ἐπὶ τῆς γῆς ἐκυλίετο ἀφρίζων.

20. και ηνεγκαν αυτον προς αυτον και ιδων αυτον ευθεως το πνευμα εσπαραξεν αυτον και πεσων επι της γης εκυλιετο αφριζων 20. kai enegkan aυton pros aυton kai idon aυton eυtheos to pneυma esparaksen aυton kai peson epi tes ges ekυlieto afrizon

20 And they brought him to him, and (after) he saw him, immediately the spirit convulsed him, and he fell upon the earth. He was wallowing– foaming.

20. And they brought him unto him: and when he saw him, straightway the spirit tare him; and he fell on the ground, and wallowed foaming.

20. Og de ledte ham frem til ham; og der han saae ham, sled Aanden ham strax, og han faldt paa Jorden og væltede sig og fraadede.

20. Och de ledden fram till honom. Då anden fick se honom, straxt for han illa med honom; och föll neder på jordena, och välte sig, och fradgades.

20. Ja nemmad töid tedda temma jure, ja kui temma tedda näggi, seddamaid rapputas se waim tedda, ja temma langes mahha, ja aeles möda maad ja aias wahto.

20. Jie atvedė. Vos Jį pamačiusi, dvasia pradėjo tąsyti berniuką; šis parpuolė ant žemės ir apsiputojęs raičiojosi.

20. Und sie brachten ihn her zu ihm. Und alsbald, da ihn der Geist sah, riß er ihn; und er fiel auf die Erde und wälzte sich und schäumte.

20. Ils le lui amenèrent donc; et dès qu'il vit Jésus, l'esprit l'agita avec violence, et il tomba par terre, et se roulait en écumant.

20. Y se le trajeron; y como él le vió, luego el espíritu le comenzó a despedazar; y cayendo en tierra se revolcaba, echando espumarajos.

20 En zij brachten denzelven tot Hem; en als hij Hem zag, scheurde hem terstond de geest; en hij vallende op de aarde, wentelde zich al schuimende.

20. I przywiedli go do niego; a skoro go ujrzał, zaraz go duch rozdarł, a on upadłszy na ziemię, przewracał się, śliniąc się.

20. És hozzá vivék azt; és mihelyt ő meglátta azt, a lélek azonnal szaggatá azt; és leesvén a földre, tajtékot túrván fetreng vala.

20 И привели его к Нему. Как скоро бесноватый увидел Его, дух сотряс его; он упал на землю и валялся, испуская пену.

20. І привели його до Него. І, побачивши Його, зараз дух затряс ним; і впавши той на землю, качав ся запінившись.

21 Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.

21 Ja Jeesus* kysyi hänen isältään: "Kuinka pitkä aika on siitä, kun tätä on esiintynyt hänessä?" Hän vastasi: "Pienokaisesta asti.

21. Ja hän kysyi hänen isältänsä: kuinka paljon aikaa sitte on kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi: lapsuudesta;

21. Ja hän kysyi hänen Isällens: cuinga paljo aica sijtte on cuin tämä on hänelle tullut ? hän sanoi lapsudest.

21. Ja hen kysyi hene' Iseldens/ Quinpalio aica on sijtte quin teme on henelle tullut? Hen sanoi/ Lapsest saadhen/ (Ja hän kysyi hänen isältänsä/ Kuin paljon aikaa on siitä kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi/ Lapsesta saaden/)

21. καὶ ἐπηρώτησε τὸν πατέρα αὐτοῦ· Πόσος χρόνος ἐστὶν ὡς τοῦτο γέγονεν αὐτῷ; ὁ δὲ εἶπε· Παιδιόθεν.

21. και επηρωτησεν τον πατερα αυτου ποσος χρονος εστιν ως τουτο γεγονεν αυτω ο δε ειπεν παιδιοθεν 21. kai eperotesen ton patera aυtoυ posos chronos estin os toυto gegonen aυto o de eipen paidiothen

21 Now he asked his father, How-much time is it (that things) like this has happened to him? And he said, From childhood.

21. And he asked his father, How long is it ago since this came unto him And he said, Of a child.

21. Og han spurgte hans Fader: hvor længe er det, at dette Vederfares ham? Men han sagde: fra Barndommen;

21. Då sporde han hans fader till: Huru länge är, sedan detta kom honom uppå? Då sade han: Utaf barndom.

21. Ja temma küssis temma issalt: Ammuks se on, kui se temmale on sanud? agga temma ütles: lapsest sadik.

21. Jėzus paklausė tėvą: ‘‘Ar seniai jam taip darosi?’‘ Šis atsakė: ‘‘Nuo pat vaikystės.

21. Und er fragte seinen Vater: Wie lange ist's, daß es ihm widerfahren ist? Er sprach: Von Kind auf.

21. Alors Jésus demanda à son père: Combien y a-t-il de temps que ceci lui arrive?Le père dit: Dès son enfance.

21. Y preguntó a su padre: ¿Cuánto tiempo ha que le aconteció esto? Y él dijo: Desde niño:

21 En Hij vraagde zijn vader: Hoe langen tijd is het, dat hem dit overkomen is? En hij zeide: Van zijn kindsheid af.

21. Zatem spytał Jezus ojca jego: Jakoż mu się to dawno przydało? A on powiedział: Z dziecióstwa.

21. És megkérdezé az atyját: Mennyi ideje, hogy ez esett rajta? Az pedig monda: Gyermeksége óta.

21 И спросил Иисус отца его: как давно это сделалось с ним? Он сказал: с детства;

21. І спитав батька його: З якого се часу, що так сталось йому? Він же казав: З малку.

22 Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä."

22 Monesti se on heittänyt hänet sekä tuleen, että vesiin tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotain voit, auta meitä ja armahda meitä."

22. Ja hän heitti hänen usein tuleen ja vesiin, että hän hukuttais hänen. Mutta jos sinä jotakin voit, niin auta meitä ja armahda meidän päällemme.

22. Ja hän heitti hänen usein tuleen ja wesijn että hän hucutais hänen. Mutta jos sinä jotakin woit nijn armahda meidän päällem ja auta meitä.

22. ia monaiste hen seke tuleen ette wesijn hene' heitti/ ette hen hucutais henen. Mutta ios sine iotakin woidh/ nin armadha meiden pälen ia auta meite. (ja monesti hän sekä tuleen että wesiin hänen heitti/ että hän hukuttaisi hänen. Mutta jos sinä jotakin woit/ niin armahda meidän päällen ja auta meitä.)

22. καὶ πολλάκις αὐτὸν καὶ εἰς πῦρ ἔβαλε καὶ εἰς ὕδατα, ἵνα ἀπολέσῃ αὐτόν· ἀλλ’ εἴ τι δύνασαι, βοήθησον ἡμῖν σπλαγχνισθεὶς ἐφ’ ἡμᾶς.

22. και πολλακις αυτον και εις πυρ εβαλεν και εις υδατα ινα απολεση αυτον αλλ ει τι δυνασαι βοηθησον ημιν σπλαγχνισθεις εφ ημας 22. kai pollakis aυton kai eis pυr eβalen kai eis υdata ina apolese aυton all ei ti dυnasai βoetheson emin splagchnistheis ef emas

22 And often it has cast him both into fire and into waters, in order that it might destroy him, but if you are able (to do) anything, help us and have compassion upon us.

22. And ofttimes it hath cast him into the fire, and into the waters, to destroy him: but if thou canst do any thing, have compassion on us, and help us.

22. og den har ofte kastet ham baade i Ild og Vand, at den kunde omkomme ham; men formaaer du noget, da forbarm dig over os og hjælp os!

22. Och han hafver ofta kastat honom i elden, och i vattnet, att han måtte förgöra honom; men förmår du något, så varkunna dig öfver oss, och hjelp oss.

22. Ja tem̃a on tedda mitto puhko ni hästi tullesse kui wette heitnud, et ta tedda piddi hukka saatma, agga kui siña middagi woid, siis hallasta süddamest meie peäle, ja aita meid.

22. Dvasia dažnai įstumdavo jį į vandenį ir į ugnį, norėdama nužudyti. Bet, jei ką gali padaryti, pasigailėk mūsų ir padėk mums!’‘

22. Und oft hat er ihn in Feuer und Wasser geworfen, daß er ihn umbrächte. Kannst du aber was, so erbarme dich unser und hilf uns!

22. Et l'esprit l'a souvent jeté dans le feu et dans l'eau, pour le faire périr; mais si tu y peux quelque chose, aide-nous et aie compassion de nous.

22. Y muchas veces le echa en el fuego, y en aguas, para matarle; mas, si puedes algo, ayúdanos, teniendo misericordia de nosotros.

22 En menigmaal heeft hij hem ook in het vuur en in het water geworpen, om hem te verderven; maar zo Gij iets kunt, wees met innerlijke ontferming over ons bewogen, en help ons.

22. I często go miotał w ogieó i w wodę, żeby go stracił, ale możeszli co, ratuj nas, użaliwszy się nad nami.

22. És gyakorta veté őt tűzbe is, vízbe is, hogy elveszítse őt; de ha valamit tehetsz, légy segítségül nékünk, könyörülvén rajtunk.

22 и многократно дух бросал его и в огонь и в воду, чтобы погубить его; но, если что можешь, сжалься над нами и помоги нам.

22. І почасту в огонь кидав його і в воду, щоб погубити його. Тільки ж, коли що зможеш, поможи нам, змилосердившись над нами.

23 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo".

23 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Jos voit (uskoa). Kaikki on mahdollista uskovalle."

23. Niin sanoi Jesus hänelle: jos sinä sen voit uskoa, kaikki ovat uskovaiselle mahdolliset.

23. Nijn sanoi Jesus hänelle: jos sinä sen uscot sillä caicki owat uscowaisille mahdolliset.

23. Nin sanoi IesuS henelle/ Jos sine sen woidh vskoa/ Caiki ouat vskowaisten mahdoliset. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Jos sinä sen woit uskoa/ kaikki owat uskowaisten mahdolliset.)

23. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Τὸ εἰ δύνασαι πιστεῦσαι, πάντα δυνατὰ τῷ πιστεύοντι.

23. ο δε ιησους ειπεν αυτω το ει δυνασαι πιστευσαι παντα δυνατα τω πιστευοντι 23. o de iesoυs eipen aυto to ei dυnasai pisteυsai panta dυnata to pisteυonti

23 Now Jesus said to him, If you are able to believe. All things are possible to the one who believes.

23. Jesus said unto him, If thou canst believe, all things are possible to him that believeth.

23. Men Jesus sagde til ham: dersom du kan troe; alle TIng ere den mulige, som troer.

23. Jesus sade till honom: Om du tro kan; all ting äro möjelig honom, som tror.

23. Agga Jesus ütles temmale: Kül woin, kui sinna woid uskuda, keik woib sündida sellele, kes ussub.

23. Jėzus jam atsakė: ‘‘Jei gali tikėti, viskas įmanoma tikinčiam!’‘

23. Jesus aber sprach zu ihm: Wenn du könntest Glauben! Alle Dinge sind möglich dem, der da glaubt.

23. Jésus lui dit: Si tu peux croire, toutes choses sont possibles pour celui qui croit.

23. Y Jesús le dijo: Si puedes creer esto, al que cree todo es posible.

23 En Jezus zeide tot hem: Zo gij kunt geloven, alle dingen zijn mogelijk dengene, die gelooft.

23. Ale mu Jezus rzekł: Jeźli możesz temu wierzyć? Wszystko jest możno wierzącemu.

23. Jézus pedig monda néki: Ha hiheted azt, [9†] minden lehetséges a hívőnek.

23 Иисус сказал ему: если сколько-нибудь можешь веровать, все возможно верующему.

23. Ісус же рече йому: Коли можеш у те вірувати, то все можливе віруючому.

24 Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi (kyynelin): "Minä uskon, Herra; auta minun epäuskoani".

24 Heti lapsen isä huusi ja sanoi (kyynelin): "Minä uskon (, Herra). Auta epäuskoani!"

24. Ja kohta pojan isä huusi itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani.

24. Ja cohta pojan Isä huusi itkein ja sanoi: Herra minä uscon auta minun epäuscoani.

24. Ja cochta Poian Ise hwsi idku kynelille/ ia sanoi/ HERRA/ Mine wskon/ Auta minun epewskoani. (Ja kohta pojan isä huusi itku kyynelillä/ ja sanoi/ HERRA/ Minä uskon/ Auta minun epäuskoani.)

24. καὶ εὐθέως κράξας ὁ πατὴρ τοῦ παιδίου μετὰ δακρύων ἔλεγε· Πιστεύω, Κύριε· βοήθει μου τῇ ἀπιστίᾳ.

24. και ευθεως κραξας ο πατηρ του παιδιου μετα δακρυων ελεγεν πιστευω κυριε βοηθει μου τη απιστια 24. kai eυtheos kraksas o pater toυ paidioυ meta dakrυon elegen pisteυo kυrie βoethei moυ te apistia

24 And immediately the father of the child cried out with tears and said, I believe; Lord, help (me) with my unbelief.

24. And straightway the father of the child cried out, and said with tears, Lord, I believe; help thou mine unbelief.

24. Og strax raabte Barnets Fader grædende og sagde: jeg troer, Herre! hjælp min Vantro.

24. Och straxt ropade drängens fader, med gråtande tårar, sägandes: Herre, jag tror; hjelp mina otro.

24. Ja selle poisi issa kissendas warsi ja ütles nuttes: Issand, minna ussun, aita minno uskmatta süddant.

24. Tučtuojau vaiko tėvas verkdamas sušuko: ‘‘Tikiu, Viešpatie! Padėk mano netikėjimui!’‘

24. Und alsbald schrie des Kindes Vater mit Tränen und sprach: Ich glaube, lieber HERR, hilf meinem Unglauben!

24. Aussitôt le père de l'enfant s'écriant, dit avec larmes: Je crois, Seigneur, aide-moi dans mon incrédulité.

24. Y luego el padre del muchacho dijo, clamando con lágrimas: Creo, Señor: ayuda mi incredulidad.

24 En terstond de vader des kinds, roepende met tranen, zeide: Ik geloof, Heere! kom mijn ongelovigheid te hulp.

24. A zarazem zawoławszy ojciec onego młodzieóca, ze łzami rzekł: Wierzę, Panie! ty ratuj niedowiarstwa mego.

24. A gyermek atyja pedig azonnal kiáltván, könnyhullatással monda: Hiszek Uram! Légy segítségül az én hitetlenségemnek.

24 И тотчас отец отрока воскликнул со слезами: верую, Господи! помоги моему неверию.

24. І зараз, заголосивши, батько хлопчика, каже кріз сльози: Вірую, Господи; поможи моєму недовірству.

25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".

25 Mutta nähdessään kansaa rientävän kokoon Jeesus nuhteli saastaista henkeä sanoen sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, käsken sinua: lähde ulos hänestä äläkä enää häneen mene."

25. Mutta kuin Jesus sen näki, että kansa ynnä juoksi tykö, nuhteli hän sitä saastaista henkeä, sanoen hänelle: sinä mykkä ja kuuro henki! minä käsken sinua, mene ulos hänestä, ja älä tästedes hänen sisällensä mene.

25. Cosca Jesus näki että Canssa juoxi tygö nuhteli hän sitä saastaist henge sanoden: sinä myckä ja cuuroi hengi minä käsken sinua mene ulos hänestä ja älä enä hänen sisällens mene.

25. Coska nut IesuS näki että Canssa ynne tyge iooxi/ nuchteli hen site sastaist Henge sanoden henelle/ Sine mycke ia Cwroi Hengi/ Mine manan sinun/ vlosmene heneste/ ia ele testedhes henen sisellensmene. (Koska nyt Jesus näki että kansaa ynnä tykö juoksi/ nuhteli hän sitä saastaista henkeä sanoen hänelle/ Sinä mykkä ja kuuro henki/ Minä manaan sinun/ ulos mene hänestä/ ja älä tästedes hänen sisällensä mene.)

25. ἰδὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς ὅτι ἐπισυντρέχει ὄχλος ἐπετίμησε τῷ πνεύματι τῷ ἀκαθάρτῳ λέγων αὐτῷ· Τὸ πνεῦμα τὸ ἄλαλον καὶ κωφὸν, ἐγὼ σοι ἐπιτάσσω, ἔξελθε ἐξ αὐτοῦ καὶ μηκέτι εἰσέλθῃς εἰς αὐτόν.

25. ιδων δε ο ιησους οτι επισυντρεχει οχλος επετιμησεν τω πνευματι τω ακαθαρτω λεγων αυτω το πνευμα το αλαλον και κωφον εγω σοι επιτασσω εξελθε εξ αυτου και μηκετι εισελθης εις αυτον 25. idon de o iesoυs oti episυntrechei ochlos epetimesen to pneυmati to akatharto legon aυto to pneυma to alalon kai kofon ego soi epitasso ekselthe eks aυtoυ kai meketi eiselthes eis aυton

25 Now (after) Jesus saw that a crowd was running together, he rebuked the unclean spirit, saying to him, I command you, the mute and deaf spirit, come out of him and enter into him no longer.

25. When Jesus saw that the people came running together, he rebuked the foul spirit, saying unto him, Thou dumb and deaf spirit, I charge thee, come out of him, and enter no more into him.

25. Men der Jesus saae, at Folket løb til, truede han den urene Aand og sagde til den: du maalløse og døve Aand! jeg byder dig, far ud af ham, og at du ikke herefter farer ind i ham.

25. När Jesus såg, att folket lopp till med, näpste han den orena andan, och sade till honom: Du ande, döfver och dumbe, jag bjuder dig, gack ut af honom, och gack intet mer härefter in uti honom.

25. Agga kui Jesus näggi, et rahwas kokkojooksis, söitles ta sedda rojast waimo, ja ütles temmale: Sinna keleto ja kurt waim, ma kässin sind: minne tem̃ast wälja, ja ärra tulle teps temma sisse.

25. Matydamas susibėgančią minią, Jėzus sudraudė netyrąją dvasią, sakydamas jai: ‘‘Nebyle ir kurčia dvasia, įsakau tau, išeik iš jo ir daugiau nebegrįžk!’‘

25. Da nun Jesus sah, daß das Volk zulief, bedrohte er den unsauberen Geist und sprach zu ihm: Du sprachloser und tauber Geist, ich gebiete dir, daß du von ihm ausfahrest und fahrest hinfort nicht in ihn!

25. Et Jésus voyant que le peuple accourait en foule, reprit sévèrement l'esprit immonde et lui dit: Esprit muet et sourd, je te l'ordonne, moi, sors de cet enfant, et ne rentre plus en lui.

25. Y como Jesús vió que la multitud concurría, riñó al espíritu inmundo, diciéndole: Espíritu mudo y sordo, yo te mando, sal de él, y no entres más en él.

25 En Jezus ziende, dat de schare gezamenlijk toeliep, bestrafte den onreinen geest, zeggende tot hem: Gij stomme en dove geest! Ik beveel u, ga uit van hem, en kom niet meer in hem.

25. A widząc Jezus, iż się lud zbiegał, zgromił onego ducha nieczystego, mówiąc mu: Duchu niemy i głuchy! ja tobie rozkazuję, wynijdź z niego, a nie wchodź więcej w niego.

25. Jézus pedig mikor látta vala, hogy a sokaság még inkább összetódul, megdorgálá a tisztátalan lelket, mondván néki: Te néma és siket lélek, én parancsolom néked, menj ki belőle, és többé belé ne menj!

25 Иисус, видя, что сбегается народ, запретил духу нечистому, сказав ему: дух немой и глухой! Я повелеваю тебе, выйди из него и впредь не входи в него.

25. Бачивши ж Ісус, що збігаєть ся народ, погрозив духові нечистому, глаголючи йому: Душе нїмий і глухий, я тобі повелїваю, вийди з него й більш не входь в него.

26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli".

26 Huutaen ja ankarasti häntä kouristaen, se lähti ulos. Ja hän kävi kuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli."

26. Niin se huusi ja repeli kovin häntä, ja läksi ulos. Ja se tuli niinkuin kuollut, niin että moni sanoi: hän on kuollut.

26. Nijn se hengi parcui ja repeli cowan händä ja ulos läxi. Ja se tuli nijncuin cuollu nijn että moni sanoi: hän on cuollut.

26. Nin se Hengi parghui/ ia couan repeli hende/ ia vloslexi. Ja se tuli ninquin coollut/ nin ette moni sanoi/ Hen on coollut. (Niin se henki parkui/ ja kowin repi häntä/ ja ulosläksi. Ja se tuli niinkuin kuollut/ niin että moni sanoi/ Hän on kuollut.)

26. καὶ κράξαν καὶ πολλὰ σπαράξαν αὐτόν ἐξῆλθε, καὶ ἐγένετο ὡσεὶ νεκρός, ὥστε πολλοὺς λέγειν ὅτι ἀπέθανεν.

26. και κραξαν και πολλα σπαραξαν αυτον εξηλθεν και εγενετο ωσει νεκρος ωστε πολλους λεγειν οτι απεθανεν 26. kai kraksan kai polla sparaksan aυton ekselthen kai egeneto osei nekros oste polloυs legein oti apethanen

26 And having cried out and having convulsed him much, it came out, and (the boy) became like (one) dead; so-that many said, He is dead.

26. And the spirit cried, and rent him sore, and came out of him: and he was as one dead; insomuch that many said, He is dead.

26. Da skreg og sled den ham saare, og foer ud, og han blev ligesom død, saa at Mange sagde: han er død.

26. Så ropade anden, och for ganska illa med honom, och gick ut. Och han vardt som han hade varit död; så att månge sade: Han är död.

26. Siis kissendas se waim, ja rapputas tedda wägga, ja läks wälja; ja se pois jäi otsego surnuks, nenda et mitto ütlesid, et ta olli surnud.

26. Dvasia, klykdama ir smarkiai jį purtydama, išėjo. O jis liko tarsi negyvas, ir daugelis sakė: ‘‘Jis mirė’‘.

26. Da schrie er und riß ihn sehr und fuhr aus. Und er ward, als wäre er tot, daß auch viele sagten: Er ist tot.

26. Et l'esprit sortit en jetant un grand cri et en l'agitant avec violence; et l'enfant devint comme mort, de sorte que plusieurs disaient: Il est mort.

26. Entónces el espíritu clamando, y despedazándole mucho, salió; y él quedó como muerto, de manera que muchos decían, que era muerto.

26 En hij, roepende en hem zeer scheurende, ging uit; en het kind werd als dood, alzo dat velen zeiden, dat het gestorven was.

26. Zawoławszy tedy bardzo, rozdarłszy go, wyszedł; i stał się on człowiek jako umarły, tak że ich wiele mówiło, iż umarł.

26. És kiáltás és erős szaggatás között kiméne; az pedig olyan lőn, mint egy halott, annyira, hogy sokan azt mondják vala, hogy meghalt.

26 И, вскрикнув и сильно сотрясши его, вышел; и он сделался, как мертвый, так что многие говорили, что он умер.

26. І закричавши, й вельми потрясши ним, вийшов; і став наче мертвий; так що многі казали: Що вмер.

27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi.

27 Mutta tarttuen häntä käteen Jeesus nosti häntä, ja hän nousi.

27. Mutta Jesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänen, ja hän nousi.

27. Mutta Jesus tartui hänen käteens ja nosti hänen ja se nousi.

27. Mutta IesuS tarttui henen käteens/ ia codhensi henen/ Ja se ylesnousi. (Mutta Jesus tarttui hänen käteensä/ ja kohdensi hänen/ Ja se ylösnousi.)

27. ὁ δὲ Ἰησοῦς κρατήσας αὐτὸν τῆς χειρὸς ἤγειρεν αὐτόν, καὶ ἀνέστη.

27. ο δε ιησους κρατησας αυτον της χειρος ηγειρεν αυτον και ανεστη 27. o de iesoυs kratesas aυton tes cheiros egeiren aυton kai aneste

27 But having taken-hold of him by the hand, Jesus lifted him up, and he stood up.

27. But Jesus took him by the hand, and lifted him up; and he arose.

27. Men Jesus tog ham fat ved Haanden og reiste ham op; og han stod op.

27. Då tog Jesus honom vid handena, och reste honom upp; och han stod upp.

27. Agga Jesus hakkas temma kätte kinni, ja aitis tedda ülles, ja temma tousis ülles.

27. Bet Jėzus paėmė jį už rankos, pakėlė, ir šis atsistojo.

27. Jesus aber ergriff ihn bei der Hand und richtete ihn auf; und er stand auf.

27. Mais Jésus, l'ayant pris par la main, le fit lever; et il se tint debout.

27. Mas Jesús tomándole de la mano, le enhestó, y se levantó.

27 En Jezus, hem bij de hand grijpende, richtte hem op; en hij stond op.

27. Ale Jezus ująwszy go za rękę, podniósł go; i wstał.

27. Jézus pedig megfogván kezét, fölemelé; és az fölkele.

27 Но Иисус, взяв его за руку, поднял его; и он встал.

27. Ісус же, взявши його за руку, підвів його; й він устав.

28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"

28 Kun Jeesus* oli mennyt huoneeseen, Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä yksityisesti: "Miksi me emme voineet ajaa sitä ulos?"

28. Ja kuin hän oli huoneeseen mennyt sisälle, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä erinänsä: miksi emme voineet häntä ajaa ulos?

28. Ja cuin hän oli huonesen mennyt kysyit hänen Opetuslapsens häneldä salaisest: mixemme woinet händä aja ulos ?

28. Ja quin hen oli honesen sisellemennyt/ kysyit henen Opetuslapsens henelde erinens/ Mixei me woinuet hende vlosaija? (Ja kuin hän oli huoneeseen sisälle mennyt / kysyit hänen opetuslapsensa häneltä erinänsä/ Miksei me woineet häntä ulos ajaa?)

28. Καὶ εἰσελθόντα αὐτὸν εἰς οἶκον οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐπηρώτων αὐτόν κατ’ ἰδίαν, ὅτι ἡμεῖς οὐκ ἠδυνήθημεν ἐκβαλεῖν αὐτό.

28. και εισελθοντα αυτον εις οικον οι μαθηται αυτου επηρωτων αυτον κατ ιδιαν οτι ημεις ουκ ηδυνηθημεν εκβαλειν αυτο 28. kai eiselthonta aυton eis oikon oi mathetai aυtoυ eperoton aυton kat idian oti emeis oυk edυnethemen ekβalein aυto

28 And having entered into the house, his disciples asked him privately, (How is it) that we were not able to cast it out?

28. And when he was come into the house, his disciples asked him privately, Why could not we cast him out?

28. Og der han var indgangen i Huset, spurgte hans Disciple ham i Eenrum: hvi kunde vi ikke uddrive den?

28. Och när han kom hem i huset, frågade hans Lärjungar honom afsides: Hvi förmådde icke vi utdrifva honom?

28. Ja kui temma koio tulli, küssisid temma jüngrid temmalt isseärranis: Miks meie ei woinud tedda wäljaaiada?

28. Kai Jis sugrįžo namo, mokiniai, pasilikę su Juo vieni, klausė: ‘‘Kodėl mes negalėjome jos išvaryti?’‘

28. Und da er heimkam, fragten ihn seine Jünger besonders: Warum konnten wir ihn nicht austreiben?

28. Lorsque Jésus fut entré dans la maison, ses disciples lui demandèrent en particulier: Pourquoi n'avons-nous pas pu chasser ce démon?

28. Y como él se entró en casa, sus discípulos le preguntaron aparte: ¿Por qué nosotros no pudimos echarle fuera?

28 En als Hij in huis gegaan was, vraagden Hem Zijn discipelen alleen: Waarom hebben wij hem niet kunnen uitwerpen?

28. A gdy wszedł w dom, pytali go osobno uczniowie jego: Czemużeśmy go wygnać nie mogli?

28. Mikor pedig bement vala a házba, tanítványai megkérdezék őt külön: Mi miért nem űzhettük ki azt?

28 И как вошел Иисус в дом, ученики Его спрашивали Его наедине: почему мы не могли изгнать его?

28. І, як увіходив у господу, ученики Його питали Його окроме: Чому ми не змогли вигнати його.

29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

29 Hän sanoi heille: "Tämä laji ei voi lähteä ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla."

29. Ja hän sanoi heille: tämä suku ei taida millään muulla kuin rukouksella ja paastolla mennä ulos.

29. Ja hän sanoi: tämä lai ei taida millän muulla cuin rucouxella ja paastolla ulosmennä.

29. Ja hen sanoi/ Teme suku ei woidha mille mwla/ quin rucouxen ia paston cautta vlosaijetta. (Ja hän sanoi/ Tämä suku ei woida millä kuulla/ kuin rukouksen ja paaston kautta ulosajettaa.)

29. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τοῦτο τὸ γένος ἐν οὐδενὶ δύναται ἐξελθεῖν εἰ μὴ ἐν προσευχῇ καὶ νηστείᾳ.

29. και ειπεν αυτοις τουτο το γενος εν ουδενι δυναται εξελθειν ει μη εν προσευχη και νηστεια 29. kai eipen aυtois toυto to genos en oυdeni dυnatai ekselthein ei me en proseυche kai nesteia

29 And he said to them, This variety is not able to come out by anything, except in prayer and fasting. {Mar 9:30-32 & Mat 17:22-23 & Luk 9:43-45 Return to Galilee.}

29. And he said unto them, This kind can come forth by nothing, but by prayer and fasting.

29. Og han sagde til dem: dette Slags kan ikke fare ud ved Noget uden ved Bøn og Faste.

29. Sade han till dem: Detta slägtet kan med ingen ting utfara, utan med bön och fasto.

29. Ja temma ütles nende wasto: Sesinnane suggu ei woi milgi wisil wäljaminna, kui agga palwe ja paastmisse läbbi.

29. Jis atsakė: ‘‘Ta veislė neišvaroma nieku kitu, tik malda ir pasninku’‘.

29. Und er sprach: Diese Art kann mit nichts ausfahren denn durch Beten und Fasten.

29. Et il leur répondit: Cette espèce de démons ne peut sortir que par la prière et le jeûne.

29. Y les dijo: Este género de demonios con nada puede salir, sino con oración y ayuno.

29 En Hij zeide tot hen: Dit geslacht kan nergens door uitgaan, dan door bidden en vasten.

29. A on im rzekł: Ten rodzaj dyjabłów inaczej wynijść nie może, tylko przez modlitwę i przez post.

29. Ő pedig monda nékik: Ez a faj semmivel sem űzhető ki, csupán könyörgéssel és bőjtöléssel.

29 И сказал им: сей род не может выйти иначе, как от молитвы и поста.

29. І рече їм: Се кодло нїчим не може вийти, тільки молитвою та постом.

30 Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.

30 Sieltä lähdettyään he kulkivat Galilean kautta eikä Hän tahtonut kenenkään sitä tietävän.

30. Ja he läksivät ulos sieltä ja vaelsivat Galilean lävitse, ja ei hän tahtonut sitä kenenkään tietää.

30. JA he läxit sieldä ja waelsit Galilean läpidze eikä tahtonet sitä kellengän sanoa.

30. Ja he sielde poiskeuit ia waelsit Galilean lepitze/ ia eike tahtonut site kenengen tiete/ (Ja he sieltä pois käwit ja waelsit Galilean läwitse/ ja eikä tahtonut sitä kenenkään tietää/)

30. Καὶ ἐκεῖθεν ἐξελθόντες παρεπορεύοντο διὰ τῆς Γαλιλαίας, καὶ οὐκ ἤθελεν ἵνα τις γνῷ·

30. και εκειθεν εξελθοντες παρεπορευοντο δια της γαλιλαιας και ουκ ηθελεν ινα τις γνω 30. kai ekeithen ekselthontes pareporeυonto dia tes galilaias kai oυk ethelen ina tis gno

30 And they went forth from there, and were traveling through Galilee, and he did not wish that* anyone should know (it).

30. And they departed thence, and passed through Galilee; and he would not that any man should know it.

30. Og da de gik ud derfra, vandrede de igjennem Galilæa; og han vilde ikke, at Nogen skulde vide det.

30. Och de gingo dädan, och vandrade genom Galileen; och han ville icke, att någor skulle vetat.

30. Ja kui nem̃ad seält said wäljaläinud, käisid nemmad Kalilea-maad läbbi, ja temma ei tahtnud, et kegi sedda piddi teäda sama.

30. Iš ten išėję, jie keliavo per Galilėją. Jėzus nenorėjo, kad kas apie tai žinotų.

30. Und sie gingen von da hinweg und wandelten durch Galiläa; und er wollte nicht, daß es jemand wissen sollte.

30. Puis étant partis de là, ils traversèrent la Galilée; et Jésus ne voulut pas que personne le sût.

30. Y salidos de allí, caminaron juntos por Galilea; y no quería que nadie lo supiese.

30 En van daar weggaande, reisden zij door Galilea; en Hij wilde niet, dat het iemand wist.

30. A stamtąd wyszedłszy, szli z sobą przez Galileję; ale nie chciał, aby kto o tem wiedział.

30. És [10†] onnét kimenvén, Galileán mennek vala át; és nem akará, hogy valaki megtudja.

30 Выйдя оттуда, проходили через Галилею; и Он не хотел, чтобы кто узнал.

30. І, вийшовши звідтіля, переходили через Галилею; і не хотїв, щоб хто знав.

31 Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös".

31 Hän näet opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat Hänet. Ja kun Hänet on tapettu Hän nousee * kolmantena päivänä* ylös."

31. Sillä hän opetti opetuslapsiansa ja sanoi heille: Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin, ja he tappavat hänen; ja kuin hän on tapettu, niin hän kolmantena päivänä nousee ylös.

31. Nijn hän opetti Opetuslapsians ja sanoi heille: ihmisen Poica ylönannetan ihmisten käsijn ja he tappawat hänen ja cuin hän on tapettu nijn hän colmandena päiwänä ylösnouse.

31. Nin hen opetti Opetuslapsians ia sanoi heille/ Inhimisen Poica ylenannetan Inhimisten käsijn/ ia he tappauat henen/ Ja quin hen on tapettu/ nin hen colmandena peiuen ylesnouse. (Niin hän opetti opetuslapsiansa ja sanoi heille/ Ihmisen Poika ylenannetaan ihmisten käsiin/ ja he tappawat hänen/ Ja kuin hän on tapettu/ niin hän kolmantena päiwänä ylös nousee.)

31. ἐδίδασκε γὰρ τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ὅτι Ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδίδοται εἰς χεῖρας ἀνθρώπων, καὶ ἀποκτενοῦσιν αὐτόν, καὶ ἀποκτανθεὶς τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστήσεται.

31. εδιδασκεν γαρ τους μαθητας αυτου και ελεγεν αυτοις οτι ο υιος του ανθρωπου παραδιδοται εις χειρας ανθρωπων και αποκτενουσιν αυτον και αποκτανθεις τη τριτη ημερα αναστησεται 31. edidasken gar toυs mathetas aυtoυ kai elegen aυtois oti o υios toυ anthropoυ paradidotai eis cheiras anthropon kai apoktenoυsin aυton kai apoktantheis te trite emera anastesetai

31 For* he was teaching his disciples and was saying to them, The Son of Man is (to be) given up into the hands of men, and they will be killing him, and having been killed, he will be risen* in the third day.

31. For he taught his disciples, and said unto them, The Son of man is delivered into the hands of men, and they shall kill him; and after that he is killed, he shall rise the third day.

31. Thi han lærte sine Disciple og sagde til dem: Menneskenes Søn skal overantvordes i Menneskenes Hænder, og de skulde ihjelslaae ham; og naar han er ihjelslagen, skal han opstaae paa den tredie Dag.

31. Ty han underviste sina Lärjungar, och han sade till dem: Menniskones Son skall varda öfverantvardad i menniskors händer, och de skola döda honom; och då han är dödad, skall han på tredje dagen uppstå.

31. Sest temma öppetas ommad jüngrid ja ütles neile: Innimesse Poeg antakse ärra innimeste kätte, ja nemmad tappawad tedda ärra, ja kui temma on ärratappetud, siis touseb ta kolmandamal päwal ülles.

31. Mokydamas savo mokinius, Jis sakė jiems: ‘‘Žmogaus Sūnus bus atiduotas į žmonių rankas, ir jie nužudys Jį. Nužudytas Jis po trijų dienų prisikels’‘.

31. Er lehrte aber seine Jünger und sprach zu ihnen: Des Menschen Sohn wird überantwortet werden in der Menschen Hände, und sie werden ihn töten; und wenn er getötet ist, so wird er am dritten Tage auferstehen.

31. Cependant il instruisait ses disciples, et il leur disait: Le Fils de l'homme va être livré entre les mains des hommes, et ils le feront mourir; mais après avoir été mis à mort, il ressuscitera le troisième jour.

31. Porque enseñaba a sus discípulos, y les decía: El Hijo del hombre será entregado en manos de hombres, y le matarán; mas muerto él, resucitará al tercero día.

31 Want Hij leerde Zijn discipelen, en zeide tot hen: De Zoon des mensen zal overgeleverd worden in de handen der mensen, en zij zullen Hem doden, en gedood zijnde, zal Hij ten derden dage wederopstaan.

31. Albowiem uczył ucznie swoje, i mówił im: Syn człowieczy będzie wydany w ręce ludzkie, i zabiją go; ale gdy będzie zabity, dnia trzeciego zmartwychwstanie.

31. Mert tanítja vala tanítványait, és ezt mondja vala nékik: Az embernek Fia az emberek kezébe adatik, és megölik őt; de ha megölték, harmadnapra föltámad. [11†]

31 Ибо учил Своих учеников и говорил им, что Сын Человеческий предан будет в руки человеческие и убьют Его, и, по убиении, в третий день воскреснет.

31. Навчав бо учеників своїх, і глаголав їм: Що Син чоловічий буде виданий у руки чоловічі, і вбють Його, і вбитий, Він третього дня воскресне.

32 Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä.

32 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä puhetta ja pelkäsivät kysyä Häneltä.

32. Mutta ei he ymmärtäneet sitä mitä hän sanoi, ja pelkäsivät häneltä kysyä.

32. Mutta ei he ymmärtänet sitä cuin hän sanoi: ja pelkäisit myös häneldä kysyä.

32. Mutta ei he ymmertenet site quin hen sanoi/ Ja he pelkesit henelde kysyue. (Mutta ei he ymmärtäneet sitä kuin hän sanoi/ Ja he pelkäsit häneltä kysyä.)

32. οἱ δὲ ἠγνόουν τὸ ῥῆμα, καὶ ἐφοβοῦντο αὐτὸν ἐπερωτῆσαι.

32. οι δε ηγνοουν το ρημα και εφοβουντο αυτον επερωτησαι 32. oi de egnooυn to rema kai efoβoυnto aυton eperotesai

32 But they were not considering the declaration, and were afraid to ask him. {Mat 17:24-27 Capernaum Sept. 29 AD.}{Mar 9:33-50 & Mat 18:1-14 & Luk 9:46-50 Sept. 29 AD.}

32. But they understood not that saying, and were afraid to ask him.

32. Men de forstode ikke det Ord og frygtede at spørge ham.

32. Men de förstodo intet hvad han sade, och torde icke spörja honom.

32. Agga nemmad ei moistnud mitte sedda sanna, ja kartsid temmalt küssides.

32. Mokiniai nesuprato tų žodžių, bet bijojo Jį klausti.

32. Sie aber verstanden das Wort nicht, und fürchteten sich, ihn zu fragen.

32. Mais ils ne comprenaient point ce discours; et ils craignaient de l'interroger.

32. Mas ellos no entendían esta palabra, y tenían miedo de preguntarle.

32 Maar zij verstonden dat woord niet, en zij vreesden Hem te vragen.

32. Lecz oni tej rzeczy nie rozumieli; wszakże bali się go spytać.

32. De ők nem [12†] értik vala e mondást, és féltek őt megkérdezni.

32 Но они не разумели сих слов, а спросить Его боялись.

32. Вони ж не розуміли слова, й боялись Його спитати.

33 Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"

33 Ja *Hän saapui* Kapernaumiin. Huoneessa ollessaan Hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte toistenne kanssa?”

33. Ja hän tuli Kapernaumiin, ja kotona ollessa kysyi hän heiltä: mitä te tiellä keskenänne kamppailitte?

33. JA hän tuli Capernaumijn ja cotona olles kysyi hän heille: mitä te tiellä keskenän kyselittä ?

33. Ja hen tuli Capernaumin/ ia quin hen honesen tuli/ kysyi hen heille/ Mite te tielle keskenen campalitta? (Ja hän tuli Kapernaumiin/ ja kuin hän huoneeseen tuli/ kysyi hän heiltä/ Mitä te tiellä keskenään kamppailitte?)

33. Καὶ ἦλθεν εἰς Καπερναούμ· καὶ ἐν τῇ οἰκίᾳ γενόμενος ἐπηρώτα αὐτούς· Τί ἐν τῇ ὁδῷ πρὸς ἑαυτοὺς διελογίζεσθε;

33. και ηλθεν εις καπερναουμ και εν τη οικια γενομενος επηρωτα αυτους τι εν τη οδω προς εαυτους διελογιζεσθε 33. kai elthen eis kapernaoυm kai en te oikia genomenos eperota aυtoυs ti en te odo pros eaυtoυs dielogizesthe

33 And he came into Capernaum, and (after) he came* in(to) the house he asked them, What were you° reasoning among yourselves by the road?

33. And he came to Capernaum: and being in the house he asked them, What was it that ye disputed among yourselves by the way

33. Og han kom til Capernaum, og der han var i Huset, spurgte han dem: hvorom bespurgte I Eder indbyrdes paa Veien?

33. Så kom han till Capernaum; och när han var kommen i huset, sporde han dem: Hvad handladen I eder emellan i vägen?

33. Ja temma tulli Kapernaumma, ja kui temma ühte kotta sai, küssis temma neilt: Mis teie tee peäl issekeskes waidlesite?

33. Jie atėjo į Kafarnaumą. Namie Jėzus juos paklausė: ‘‘Apie ką kalbėjotės kelyje?’‘

33. Und er kam gen Kapernaum. Und da er daheim war, fragten er sie: Was handeltet ihr miteinander auf dem Wege?

33. Il vint ensuite à Capernaüm; et étant dans la maison, il leur demanda: De quoi discouriez-vous ensemble en chemin?

33. Y vino a Capernaum; y como vino a casa, les preguntó: ¿Qué disputabais entre vosotros en el camino?

33 En Hij kwam te Kapernaum, en in het huis gekomen zijnde, vraagde Hij hun: Waarvan hadt gij woorden onder elkander op den weg?

33. Zatem przyszedł do Kapernaum, a będąc w domu, pytał ich: O czemżeście w drodze między sobą rozmawiali?

33. És elméne [13†] Kapernaumba. És odahaza megkérdezé őket: Mi felett vetekedtetek egymással az úton?

33 Пришел в Капернаум; и когда был в доме, спросил их: о чем дорогою вы рассуждали между собою?

33. І прийшов у Капернаум, і, бувши в господї, спитав їх: Про що ви дорогою між собою міркували?

34 Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.

34 Mutta he olivat vaiti, sillä he olivat tiellä puhelleet keskenään, kuka on suurin.

34. Mutta he vaikenivat; sillä he olivat kamppailleet tiellä keskenänsä, kuka heistä suurin olis.

34. Mutta he waickenit: sillä he olit kysynet keskenäns cuca heistä suurin olis.

34. Mutta he waikenit/ Sille he olit campaleet keskenens tielle cuca heiste olis Swrin. (Mutta he waikenit/ Sillä he olit kamppaileet keskenään tiellä kuka heistä olis suurin.)

34. οἱ δὲ ἐσιώπων· πρὸς ἀλλήλους γὰρ διελέχθησαν ἐν τῇ ὁδῷ τίς μείζων.

34. οι δε εσιωπων προς αλληλους γαρ διελεχθησαν εν τη οδω τις μειζων 34. oi de esiopon pros alleloυs gar dielechthesan en te odo tis meizon

34 But they were silent; for* they had reasoned with one another on the road, who (was) greater.

34. But they held their peace: for by the way they had disputed among themselves, who should be the greatest.

34. Men de taug, thi de havde bespurgt sig med hverandre paa Veien, hvilken der skulde være den Største.

34. Men de tigde; förty de hade handlat emellan sig i vägen, hvilken af dem ypperst var.

34. Agga nem̃ad jäid wait; sest nem̃ad ollid tee peäl issekeskis waidlenud, kes surem piddi ollema.

34. Jie tylėjo. Mat kelyje jie ginčijosi, kuris iš jų didžiausias.

34. Sie aber schwiegen; denn sie hatten miteinander auf dem Wege gehandelt, welcher der Größte wäre.

34. Et ils se turent; car ils avaient disputé en chemin, sur celui qui serait le plus grand.

34. Mas ellos callaron; porque los unos con los otros habían disputado en el camino, quién de ellos había de ser el mayor.

34 Doch zij zwegen; want zij waren onder elkander in woorden geweest op den weg, wie de meeste zou zijn.

34. Lecz oni milczeli; albowiem rozmawiali między sobą w drodze, kto by z nich był większy.

34. De ők hallgatának, mert egymás között a felett vetekedtek vala az úton, ki a [14†] nagyobb?

34 Они молчали; потому что дорогою рассуждали между собою, кто больше.

34. Вони ж мовчали; перемовлялись бо між собою в дорозї, хто більший.

35 Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".

35 Niin Hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hän olkoon kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija."

35. Ja kuin hän istui, kutsui hän ne kaksitoistakymmentä ja sanoi heille: jos joku tahtoo ensimmäinen olla, sen pitää oleman kaikkein viimeinen ja kaikkein palvelian.

35. Ja cuin hän istui cudzui hän ne caxitoistakymmendä ja sanoi heille: joca tahto ensimäinen olla sen pitä oleman caickein wijmeisen ja caickein palwelian.

35. Ja quin hen istui cutzui hen ne caxitoistakymende/ ia sanoi heille/ Joca tachto ensimeinen olla/ sen pite oleman caikein wimeisen/ ia caikedhen paluelian. (Ja kuin hän istui kutsui hän ne kaksitoistakymmentä/ ja sanoi heille/ Joka tahtoo ensimmäinen olla/ sen pitää oleman kaikkein wiimeisin/ ja kaikkein palwelijan.)

35. καὶ καθίσας ἐφώνησε τοὺς δώδεκα καὶ λέγει αὐτοῖς· Εἴ τις θέλει πρῶτος εἶναι, ἔσται πάντων ἔσχατος καὶ πάντων διάκονος.

35. και καθισας εφωνησεν τους δωδεκα και λεγει αυτοις ει τις θελει πρωτος ειναι εσται παντων εσχατος και παντων διακονος 35. kai kathisas efonesen toυs dodeka kai legei aυtois ei tis thelei protos einai estai panton eschatos kai panton diakonos

35 And having sat down, he summoned the twelve, and he said to them, If anyone wishes to be first, he will be last of all and servant of all.

35. And he sat down, and called the twelve, and saith unto them, If any man desire to be first, the same shall be last of all, and servant of all.

35. Og han satte sig og kaldte de Tolv og sagde til dem: dersom Nogen vil være den Første, han skal være den Sidste iblandt Alle og Alles Tjener.

35. Och då han hade satt sig, kallade han de tolf, och sade till dem: Hvilken som vill den främste vara, han skall vara ytterst af allom, och allas tjenare.

35. Ja temma istus mahha, ja hüdis need kaksteistkümmend, ja ütles neile: Kui kegi tahhab essimenne olla, se olgo keikide seast wiimne ja keikide tener.

35. Atsisėdęs Jis pasišaukė dvylika ir tarė: ‘‘Jei kas trokšta būti pirmas, tebūnie paskutinis ir visų tarnas!’‘

35. Und er setzte sich und rief die Zwölf und sprach zu ihnen: So jemand will der Erste sein, der soll der Letzte sein vor allen und aller Knecht.

35. Et s'étant assis, il appela les douze et leur dit: Si quelqu'un veut être le premier, il sera le dernier de tous et le serviteur de tous.

35. Entónces sentándose, llamó a los doce, y les dice: El que quisiere ser el primero, será el postrero de todos, y el servidor de todos.

35 En nedergezeten zijnde, riep Hij de twaalven, en zeide tot hen: Indien iemand wil de eerste zijn, die zal de laatste van allen zijn, en aller dienaar.

35. A usiadłszy, zawołał dwunastu i mówił im: Jeźli kto chce być pierwszym, niech będzie ze wszystkich ostatnim, i sługą wszystkich.

35. És leülvén, odaszólítá a tizenkettőt, és monda nékik: Ha valaki első akar [15†] lenni, legyen mindenek között utolsó és mindeneknek szolgája.

35 И, сев, призвал двенадцать и сказал им: кто хочет быть первым, будь из всех последним и всем слугою.

35. І сївши, призвав дванайцятьох, і рече їм: Коли хто хоче першим бути, нехай буде з усїх останнїм і всїм слугою.

36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:

36 Ja Hän otti pienokaisen ja asetti hänet heidän keskelleen, ja otettuaan hänet syliinsä sanoi heille:

36. Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä. Ja kuin hän otti sen syliinsä, sanoi hän heille:

36. Ja nijn hän otti yhden lapsen ja asetti heidän keskellens.

36. Ja nin hen temmasi yhden Lapsen/ ia seisatti sen heiden keskellens. (Ja niin hän tempasi yhden lapsen/ ja seisatti sen heidän keskellensä.)

36. καὶ λαβὼν παιδίον ἔστησεν αὐτὸ ἐν μέσῳ αὐτῶν, καὶ ἐναγκαλισάμενος αὐτὸ εἶπεν αὐτοῖς·

36. και λαβων παιδιον εστησεν αυτο εν μεσω αυτων και εναγκαλισαμενος αυτο ειπεν αυτοις 36. kai laβon paidion estesen aυto en meso aυton kai enagkalisamenos aυto eipen aυtois

36 And having taken a little child, he stood it in the midst of them. And having wrapped it in (his) arms, he said to them,

36. And he took a child, and set him in the midst of them: and when he had taken him in his arms, he said unto them,

36. Og han tog et lidet Barn, og stillede det midt iblandt dem, og tog det i Favn og sagde til dem:

36. Och så tog han ett barn, och ställde det midt ibland dem. Och då han hade tagit det i sin famn, sade han till dem:

36. Ja temma wottis lapsokesse ja panni sedda nende keskpaika seisma, ja wottis sedda süllesse, ja ütles neile:

36. Paėmęs mažą vaiką, pastatė tarp jų ir, apsikabinęs jį, pasakė jiems:

36. Und er nahm ein Kindlein und stellte es mitten unter sie und herzte es und sprach zu ihnen:

36. Et ayant pris un petit enfant, il le mit au milieu d'eux; et le tenant entre ses bras, il leur dit:

36. Y tomando a un niño, le puso en medio de ellos; y tomándole en sus brazos, les dice:

36 En nemende een kindeken, stelde Hij dat midden onder hen, en omving het met Zijn armen, en zeide tot hen:

36. A wziąwszy dzieciątko, postawił je w pośrodku nich, a wziąwszy je na ręce, rzekł im:

36. És előfogván egy gyermeket, közéjök állatá azt; és ölébe [16†] vévén azt, monda nékik:

36 И, взяв дитя, поставил его посреди них и, обняв его, сказал им:

36. І, взявши дитину, поставив її серед них, і обнявши її, рече їм:

37 Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt.

37 ”Joka ottaa luokseen yhden tällaisen pienokaisen minun nimessäni, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ei ota luokseen minua vaan Hänet, joka on minut lähettänyt.”

37. Kuka ikänä yhden tainkaltaisen lapsen korjaa minun nimeeni, se korjaa minun: ja joka minun korjaa, ei hän minua korjaa, vaan sen, joka minun lähetti.

37. Ja cuin hän otti sen sylijns sanoi hän heille: Cuca yhden taencaltaisen lapsen corja minun nimeni tähden se corja minun ja joca minun corja ei hän minua corja mutta sen joca minun lähetti.

37. Ja quin hen otti sen sylihins/ sanoi hen heille/ Cuca yhden sen caltaisen Lapsen coriapi minun Nimeni tehden se minu' coriapi. Ja ioca minun coriapi/ ei hen minua coria/ mutta sen ioca minu' lehetti. (Ja kuin hän otti sen sylihinsä/ sanoi hän heille/ Kuka yhden sen kaltaisen lapsen korjaapi minun nimeni tähden se minun korjaapi. Ja joka minun korjaapi/ ei hän minua korjaa/ mutta sen joka minun lähetti.)

37. Ὃς ἐὰν ἓν τῶν τοιούτων παιδίων δέξηται ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου, ἐμὲ δέχεται· καὶ ὃς ἐὰν ἐμὲ δέξηται, οὐκ ἐμὲ δέχεται, ἀλλὰ τὸν ἀποστείλαντά με.

37. ος εαν εν των τοιουτων παιδιων δεξηται επι τω ονοματι μου εμε δεχεται και ος εαν εμε δεξηται ουκ εμε δεχεται αλλα τον αποστειλαντα με 37. os ean en ton toioυton paidion deksetai epi to onomati moυ eme dechetai kai os ean eme deksetai oυk eme dechetai alla ton aposteilanta me

37 Whoever accepts one little child of such in my name, accepts me, and whoever accepts me, does not accept me, but the one who sent me.

37. Whosoever shall receive one of such children in my name, receiveth me: and whosoever shall receive me, receiveth not me, but him that sent me.

37. hvo som annammer eet af saadanne smaa Børn i mit Navn, annammer mig; og hvo mig annammer, annammer ikke mig, men den, som mig udsendte.

37. Hvilken som anammar ett sådant barn i mitt Namn, han anammar mig; och hvilken mig anammar, han anammar icke mig, utan honom som mig sändt hafver.

37. Kes ial ühhe nisuggusist lapsokessist mo nimmel wastowottab, se wottab mind wasto, ja kes ial mind wastowottab, se ei wotta mind, waid tedda wasto, kes mind on läkkitanud.

37. ‘‘Kas priima tokį vaiką mano vardu, tas priima mane, o kas priima mane, tas ne mane priima, bet Tą, kuris mane siuntė’‘.

37. Wer ein solches Kindlein in meinem Namen aufnimmt, der nimmt mich auf; und wer mich aufnimmt, der nimmt nicht mich auf, sondern den, der mich gesandt hat.

37. Quiconque reçoit un de ces petits enfants à cause de mon nom, me reçoit; et quiconque me reçoit, ce n'est pas moi qu'il reçoit, mais celui qui m'a envoyé.

37. El que recibiere en mi nombre a uno de los tales niños, a mí recibe; y el que a mí recibe, no me recibe a mí, sino al que me envió.

37 Zo wie een van zodanige kinderkens zal ontvangen in Mijn Naam, die ontvangt Mij; en zo wie Mij zal ontvangen, die ontvangt Mij niet, maar Dien, Die Mij gezonden heeft.

37. Kto by jedno z takich dziateczek przyjął w imieniu mojem, mnie przyjmuje; a kto by mnie przyjął, nie mnie przyjmuje, ale onego, który mię posłał.

37. A ki az ilyen gyermekek közül egyet befogad az én nevemben, [17†] engem fogad be; és a ki engem befogad, nem engem fogad be, hanem azt, a ki engem elbocsátott.

37 кто примет одно из таких детей во имя Мое, тот принимает Меня; а кто Меня примет, тот не Меня принимает, но Пославшего Меня.

37. Хто одно з таких дїтей прийме в імя моє, мене приймає; а хто мене приймає, не мене приймає, а пославшого мене.

38 Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä".

38 Johannes (alkoi puhua ja) sanoi Hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, ajavan ulos riivaajia sinun nimessäsi, ja kielsimme häntä, koska hän ei seuraa* meitä"

38. Mutta Johannes vastasi häntä sanoen: Mestari, me näimme yhden sinun nimelläs perkeleitä ajavan ulos, joka ei seuraa meitä, ja me kielsimme häntä, ettei hän seuraa meitä.

38. MUtta Johannes wastais hänelle sanoden: Mestari me näimme yhden sinun nimelläs Perkeleitä ulosajawan ja ei hän seura meitä ja me kielsim händä meitä seuramast.

38. Mutta Johannes wastasi henelle sanoden/ Mestari/ Me neime yhden sinun Nimes cautta Perkelet vlosaijauan/ eike hen meite seura/ ia me kielsime henen/ sentedhen ettei hen meite seura. (Mutta Johannes wastasi hänelle sanoen/ Mestari/ Me näimme yhden sinun nimesi kautta perkeleet ulos ajawan/ eikä hän meitä seuraa/ ja me kielsimme hänen/ sen tähden ettei hän meitä seuraa.)

38. Ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ Ἰωάννης λέγων· Διδάσκαλε, εἴδομέν τινα ἐν τῷ ὀνόματί σου ἐκβάλλοντα δαιμόνια, ὃς οὐκ ἀκολουθεῖ ἡμῖν, καὶ ἐκωλύσαμεν αὐτόν, ὅτι οὐκ ἀκολουθεῖ ἡμῖν.

38. απεκριθη δε αυτω ο ιωαννης λεγων διδασκαλε ειδομεν τινα {VAR2: εν } τω ονοματι σου εκβαλλοντα δαιμονια ος ουκ ακολουθει ημιν και εκωλυσαμεν αυτον οτι ουκ ακολουθει ημιν 38. apekrithe de aυto o ioannes legon didaskale eidomen tina {VAR2: en } to onomati soυ ekβallonta daimonia os oυk akoloυthei emin kai ekolυsamen aυton oti oυk akoloυthei emin

38 Now John answered him, saying, Teacher, we saw someone casting out demons in your name, who is not following us, and we forbade him because he is not following us.

38. And John answered him, saying, Master, we saw one casting out devils in thy name, and he followeth not us: and we forbad him, because he followeth not us.

38. Men Johannes svarede ham og sagde: Mester! vi saae Een, som ikke følger os, at uddrive Djævle i dit Navn; og vi forbøde ham det, fordi han ikke følger os.

38. Men Johannes svarade honom, sägandes: Mästar, vi sågom en utdrifva djeflar uti ditt Namn, och han följer oss icke; och vi förböde honom det, efter han icke följer oss.

38. Agga Joannes wastas temmale ja ütles: Öppetaja, meie näggime ühhe sinno nimmel kurjad waimud wäljaaiawad, kes meie järrel ei käi, ja meie olleme tedda keelnud, sest et ta meie järrel ei käi.

38. Jonas Jam tarė: ‘‘Mokytojau, mes matėme vieną, kuris nevaikščioja su mumis, bet Tavo vardu išvarinėja demonus. Mes jam draudėme, nes jis mūsų neseka’‘.

38. Johannes aber antwortete ihn und sprach: Meister, wir sahen einen, der trieb Teufel in deinem Namen aus, welcher uns nicht nachfolgt; und wir verboten's ihm, darum daß er uns nicht nachfolgt.

38. Alors Jean, prenant la parole, lui dit: Maître, nous avons vu quelqu'un chasser les démons en ton nom et qui ne nous suit pas, et nous nous y sommes opposés, parce qu'il ne nous suit pas.

38. Y le respondió Juan, diciendo: Maestro, hemos visto a uno, que en tu nombre echaba fuera los demonios, el cual no nos sigue; y se lo vedamos, porque no nos sigue.

38 En Johannes antwoordde Hem, zeggende: Meester! wij hebben een gezien, die de duivelen uitwierp in Uw Naam, welke ons niet volgt; en wij hebben het hem verboden, omdat hij ons niet volgt.

38. Tedy mu odpowiedział Jan, mówiąc: Nauczycielu! widzieliśmy niektórego w imieniu twojem dyjabły wyganiającego, który nie chodzi za nami, i zabranialiśmy mu, przeto że nie chodzi za nami.

38. János pedig felele néki, mondván: Mester, látánk valakit, a ki a te neveddel ördögöket [18†] űz, a ki nem követ minket; és eltiltók őt, mivelhogy nem követ minket.

38 При сем Иоанн сказал: Учитель! мы видели человека, который именем Твоим изгоняет бесов, а не ходит за нами; и запретили ему, потому что не ходит за нами.

38. Озвавсь до Него Йоан, говорячи: Учителю, бачили ми одного, що імям Твоїм виганяв біси, а не ходить слїдом за нами, й заборонили йому; бо не ходить слїдом за нами.

39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.

39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää kieltäkö häntä. Sillä ei ole ketään, joka tekee voimateon minun nimessäni ja kohta voi puhua minusta pahaa.

39. Niin Jesus sanoi: älkäät häntä kieltäkö; sillä ei ole ketään, joka tekee voimallisen työn minun nimeni kautta, ja taitaa kohta pahasti puhua minusta.

39. Nijn Jesus sanoi: ei teidän pitänyt händä kieldämän: sillä ei kengän tee jotacuta woimallista työtä minun nimeni cautta joca cohta pahast puhu minusta.

39. Nin sanoi IesuS/ Ei teiden pitenyt hende kieldemen/ Sille ettei kengen ole ioca teke iongun auwun minun Nimeni cautta/ ioca malta cochta pahasti puhu minusta. (Niin sanoi Jesus/ Ei teidän pitänyt ketään kieltämän/ Sillä ettei kenkään ole joka tekee jonkun awun minun nimeni kautta/ joka maltaa kohta pahasti puhua minusta.)

39. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπε· Μὴ κωλύετε αὐτόν· οὐδεὶς γάρ ἐστιν ὃς ποιήσει δύναμιν ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου καὶ δυνήσεται ταχὺ κακολογῆσαί με·

39. ο δε ιησους ειπεν μη κωλυετε αυτον ουδεις γαρ εστιν ος ποιησει δυναμιν επι τω ονοματι μου και δυνησεται ταχυ κακολογησαι με 39. o de iesoυs eipen me kolυete aυton oυdeis gar estin os poiesei dυnamin epi to onomati moυ kai dυnesetai tachυ kakologesai me

39 But Jesus said, Do° not forbid him; for* there is no one who will be doing a miracle in my name, and be able to speak evil of me quickly.

39. But Jesus said, Forbid him not: for there is no man which shall do a miracle in my name, that can lightly speak evil of me.

39. Men Jesus sagde: forbyder ham det ikke; thi der er Ingen, som gjør en kraftig Gjerning i mit Navn og kan snart derpaa tale ilde om mig.

39. Då sade Jesus: Förbjuder honom icke; ty ingen är den som gör krafter i mitt Namn, som snarliga kan tala ondt på mig;

39. Agga Jesus ütles: Ärge keelge tedda, sest ükski ei olle, kes üht wäggewa teggo minno nimmel teeb, ja woib seddamaid kurja minnust räkida.

39. Jėzus atsakė: ‘‘Nedrauskite jam! Nėra tokio, kuris mano vardu darytų stebuklus ir galėtų čia pat blogai apie mane kalbėti.

39. Jesus aber sprach: Ihr sollt's ihm nicht verbieten. Denn es ist niemand, der eine Tat tue in meinem Namen, und möge bald übel von mir reden.

39. Mais Jésus dit: Ne vous y opposez point; car il n'y a personne qui fasse des miracles en mon nom, et qui puisse aussitôt parler mal de moi.

39. Y Jesús le dijo: No se lo vedéis; porque ninguno hay que haga milagro en mi nombre que luego pueda decir mal de mí.

39 Doch Jezus zeide: Verbiedt hem niet; want er is niemand, die een kracht doen zal in Mijn Naam, en haastelijk van Mij zal kunnen kwalijk spreken.

39. Ale Jezus rzekł: Nie zabraniajcie mu; albowiem nikt nie jest, co by czynił cuda w imieniu mojem, aby mógł snadnie mówić źle o mnie.

39. Jézus pedig monda: Ne tiltsátok el őt; mert senki sincs, a ki csodát tesz az én nevemben és mindjárt gonoszul szólhatna felőlem.

39 Иисус сказал: не запрещайте ему, ибо никто, сотворивший чудо именем Моим, не может вскоре злословить Меня.

39. Ісус же рече: Не боронїть йому, нема бо такого, що зробить чудо в імя моє, і зможе скоро злословити мене.

40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.

40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, on puolellamme.

40. Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän edestämme.

40. Sillä joca ei ole meitä wastan se on meidän cansam.

40. Sille cuca ei ole meite wastan/ se on meiden edhestem. (Sillä kuka ei ole meitä wastaan/ se on meidän edestämme.)

40. ὃς γὰρ οὐκ ἔστι καθ’ ἡμῶν, ὑπὲρ ἡμῶν ἐστιν.

40. ος γαρ ουκ εστιν καθ {VAR1: υμων υπερ υμων } {VAR2: ημων υπερ ημων } εστιν 40. os gar oυk estin kath {VAR1: υmon υper υmon } {VAR2: emon υper emon } estin

40 For* he who is not against you° is (working) on your° behalf.

40. For he that is not against us is on our part.

40. Thi hvo som ikke er imod os, er med os.

40. Förty den der icke är emot oss, han är med oss.

40. Sest kes meie wasto ei olle, se on meie poolt.

40. Kas ne prieš mus, tas už mus.

40. Wer nicht wider uns ist, der ist für uns.

40. Car celui qui n'est pas contre nous, est pour nous.

40. Porque el que no es contra nosotros, por nosotros es.

40 Want wie tegen ons niet is, die is voor ons.

40. Bo kto nie jest przeciwko nam, za nami jest.

40. Mert a ki nincs ellenünk, [19†] mellettünk van.

40 Ибо кто не против вас, тот за вас.

40. Хто бо не проти вас, той за вас.

41 Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.

41 Sillä joka antaa teille juotavaksi maljallisen vettä *minun nimessäni, koska* te olette Kristuksen omia, totisesti sanon teille: hän ei menetä palkkaansa.

41. Sillä kuka ikänä juottaa teitä vesipikarilla minun nimeeni, että te olette Kristuksen, totisesti sanon minä teille: ei hän suinkaan kadota palkkaansa.

41. Ja cuca juotta teitä wesi picarilla minun nimeeni että te oletta Christuxen totisest sanon minä teille: ei hänelle suingan sitä pidetä maxamat.

41. Ja cuca iootta teite wesi picarilla minun Nimeeni/ senteden että te oletta Christusen/ Totisesta sano' mine teille/ ei hen swingan cadhottaman pidhe henen palcans. (Ja kuka juottaa teitä wesipikarilla minun nimeeni/ sentähden että te olette Kristuksen/ Totisesti sanon minä teille/ ei hän suinkaan kadottaman pidä hänen palkkansa.)

41. ὃς γὰρ ἂν ποτίσῃ ὑμᾶς ποτήριον ὕδατος ἐν τῷ ὀνόματί μου, ὅτι Χριστοῦ ἐστε, ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ μὴ ἀπολέσῃ τὸν μισθὸν αὐτοῦ.

41. ος γαρ αν ποτιση υμας ποτηριον υδατος εν τω ονοματι μου οτι χριστου εστε αμην λεγω υμιν ου μη απολεση τον μισθον αυτου 41. os gar an potise υmas poterion υdatos en to onomati moυ oti christoυ este amen lego υmin oυ me apolese ton misthon aυtoυ

41 For* whoever gives you° a cup of water to drink in my name, because you° are of Christ, assuredly I am saying to you°, He should never lose his reward.

41. For whosoever shall give you a cup of water to drink in my name, because ye belong to Christ, verily I say unto you, he shall not lose his reward.

41. Thi hvo som skjenker Eder med et Bæger Vand i mit Navn, fordi I høre Christus til, sandelig siger jeg Eder, han skal ingenlunde miste sin Løn.

41. Men hvilken som gifver eder dricka en bägare vatten, i mitt Namn, derföre att I Christo tillhören, sannerliga säger jag eder, han skall ingalunda mista sin lön.

41. Sest kes ial teid jodab ühhe wee karrikaga minno nim̃el, sest et teie Kristusse pärralt ollete, töest minna ütlen teile: Se ei pea om̃ast palgast mitte ilma jäma.

41. Kas duos jums atsigerti taurę vandens mano vardu dėl to, kad priklausote Kristui, iš tiesų sakau jums, tas nepraras savo atlygio’‘.

41. Wer aber euch tränkt mit einem Becher Wassers in meinem Namen, darum daß ihr Christo angehöret, wahrlich, ich sage euch, es wird ihm nicht unvergolten bleiben.

41. Et quiconque vous donnera un verre d'eau en mon nom, parce que vous appartenez à Christ, je vous dis en vérité, qu'il ne perdra pas sa récompense;

41. Porque cualquiera que os diere un jarro de agua en mi nombre, porque sois de Cristo, de cierto os digo, que no perderá su recompensa.

41 Want zo wie ulieden een beker water zal te drinken geven in Mijn Naam, omdat gij discipelen van Christus zijt, voorwaar zeg Ik u, hij zal zijn loon geenszins verliezen.

41. Albowiem kto by was napoił kubkiem wody w imieniu mojem, dlatego iż jesteście Chrystusowi, zaprawdę powiadam wam, nie straci zapłaty swojej.

41. Mert a ki innotok ád egy pohár vizet [20†] az én nevemben, mivelhogy a Krisztuséi vagytok, bizony mondom néktek, el nem veszti az ő jutalmát.

41 И кто напоит вас чашею воды во имя Мое, потому что вы Христовы, истинно говорю вам, не потеряет награды своей.

41. Хто бо напоїть вас чашею води в імя моє, що ви Христові, істино глаголю вам: не втеряє нагороди своєї.

42 Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.

42 Joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat (minuun), hänen olisi parempi, jos myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.

42. Ja kuka ikänä pahentaa yhden vähimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi olis hänelle, jos myllyn kivi pantaisiin hänen kaulaansa ja heitettäisiin mereen.

42. Ja cuca yhden nijstä wähimmist jotca uscaltawat minun päälleni pahenda parambi olis hänelle jos myllyn kiwi hänen caulaans ripustettu olis ja mereen heitetty olis.

42. Ja cuca yhde' nijste wehimist/ iotca vskaltauat minu' päleni pahoittapi/ parambi henelle olis/ ios myllyn kiui henen caulans riputettu olis/ ia mereen heitettu olis. (Ja kuka yhden niistä wähimmistä/ jotka uskaltawat minun päälleni pahoittaapi/ parempi hänelle olisi/ jos myllynkiwi hänen kaulaansa ripustettu olis/ ja mereen heitetty olisi.)

42. καὶ ὃς ἂν σκανδαλίσῃ ἕνα τῶν μικρῶν τούτων τῶν πιστευόντων εἰς ἐμέ, καλόν ἐστιν αὐτῷ μᾶλλον εἰ περίκειται λίθος μυλικὸς περὶ τὸν τράχηλον αὐτοῦ καὶ βέβληται εἰς τὴν θάλασσαν.

42. και ος αν σκανδαλιση ενα των μικρων {VAR2: τουτων } των πιστευοντων εις εμε καλον εστιν αυτω μαλλον ει περικειται λιθος μυλικος περι τον τραχηλον αυτου και βεβληται εις την θαλασσαν 42. kai os an skandalise ena ton mikron {VAR2: toυton } ton pisteυonton eis eme kalon estin aυto mallon ei perikeitai lithos mυlikos peri ton trachelon aυtoυ kai βeβletai eis ten thalassan

42 And whoever offends one of these little ones who believe in me, it is good for him rather if a mill’s stone encompassed his neck, and he had been cast into the sea.

42. And whosoever shall offend one of these little ones that believe in me, it is better for him that a millstone were hanged about his neck, and he were cast into the sea.

42. Og hvo som forarger een af disse Smaa, som troe paa mig, ham vare det bedre, at der blev hængt en Møllesteen om hans Hals, og han blev kastet i Havet.

42. Och hvilken som förargar en af de små, som tro på mig, bättre vore honom, att vid hans hals hängdes en qvarnsten, och han bortkastades uti hafvet.

42. Ja kes ial pahhandab ühhe neist pissokessist, kes minno sisse uskwad, sellele olleks parram, kui weskikiwwi temma kaela ümber pannakse ja tedda merresse wissatakse.

42. ‘‘Kas pastūmėtų į nuodėmę vieną iš šitų mažutėlių, kurie tiki manimi, tam būtų geriau, jeigu jam užkabintų ant kaklo girnų akmenį ir įmestų į jūrą.

42. Und wer der Kleinen einen ärgert, die an mich glauben, dem wäre es besser, daß ihm ein Mühlstein an seinen Hals gehängt und er ins Meer geworfen würde.

42. Mais quiconque scandalisera l'un de ces petits qui croient en moi, il vaudrait mieux pour lui qu'on lui mît une meule au cou, et qu'on le jetât dans la mer.

42. Y cualquiera que ofendiere a uno de estos pequeñitos que creen en mí, mejor le sería que le fuera puesta al cuello una piedra de molino, y que fuese echado en la mar.

42 En zo wie een van deze kleinen, die in Mij geloven, ergert, het ware hem beter, dat een molensteen om zijn hals gedaan ware, en dat hij in de zee geworpen ware.

42. A kto by zgorszył jednego z tych małych, którzy w mię wierzą, daleko by mu lepiej było, aby był zawieszony kamieó młyóski u szyi jego, i w morze był wrzucony.

42. A ki pedig megbotránkoztat egyet ama kicsinyek közül, a kik én bennem hisznek, jobb annak, [21†] ha malomkövet kötnek a nyakára, és a tengerbe vetik.

42 А кто соблазнит одного из малых сих, верующих в Меня, тому лучше было бы, если бы повесилиему жерновный камень на шею и бросили его в море.

42. Та хто зблазнить одного з малих віруючих у мене, лучче йому, коли б почеплено жорно млинове на шию йому, та й укинуто в море.

43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.

43 Ja jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinun käsipuolena mennä elämään sisälle kuin molemmat kädet tallella mennä helvettiin, sammumattomaan tuleen,

43. Jos kätes on sinulle pahennukseksi, niin hakkaa se pois: parempi on sinun käsipuolena elämään mennä, kuin jos sinulla olis kaksi kättä ja menisit helvettiin, sammumattomaan tuleen,

43. JOs sinun kätes on sinulle pahennuxexi nijn hacka se pois parambi on sinun käsipuolna elämähän mennä cuin sinulla olis caxi kättä ja mennä Helwettijn ijancaickiseen tuleen

43. Ja ios sinun Kätes olis sinulle pahanoxexi/ nin poishacka se/ Parambi on sinun kesipoola elemehen sisellemenne/ quin sinulla olis caxi kätte ia poismenne Heluettijn/ sihen Iancaickiseen tuleen/ (Ja jos sinun kätesi olis sinulle pahennukseksi/ niin pois hakkaa se/ Parempi on sinun käsipuolena elämähän sisälle mennä/ kuin sinulla olis kaksi kättä ja pois mennä helwettiin/ siihen iankaikkiseen tuleen/)

43. καὶ ἐὰν σκανδαλίζῃ σε ἡ χείρ σου, ἀπόκοψον αὐτήν· καλόν σοί ἐστι κυλλὸν εἰς τὴν ζωὴν εἰσελθεῖν, ἢ τὰς δύο χεῖρας ἔχοντα ἀπελθεῖν εἰς τὴν γέενναν, εἰς τὸ πῦρ τὸ ἄσβεστον,

43. και εαν σκανδαλιζη σε η χειρ σου αποκοψον αυτην καλον σοι εστιν κυλλον εις την ζωην εισελθειν η τας δυο χειρας εχοντα απελθειν εις την γεενναν εις το πυρ το ασβεστον 43. kai ean skandalize se e cheir soυ apokopson aυten kalon soi estin kυllon eis ten zoen eiselthein e tas dυo cheiras echonta apelthein eis ten geennan eis to pυr to asβeston

43 And if your hand offends you, cut it off. It is good for you to enter into life crippled, (rather) than having your two hands, (and) to go into hell, into the unquenchable fire,

43. And if thy hand offend thee, cut it off: it is better for thee to enter into life maimed, than having two hands to go into hell, into the fire that never shall be quenched:

43. Og dersom din Haand forarger dig, hug den af; det er dig bedre at gaae en Krøbling ind i Livet, end at have to Hænder og fare hen til Helvede i den uslukkelige Ild,

43. Nu, om din hand vore dig till förargelse, hugg henne af. Bättre är dig enhändtan ingå uti lifvet, än att du hafver två händer, och far till helvetet, uti evig eld;

43. Ja kui sinno kässi sind pahhandab, raiu tedda ärra; parram on sulle, et sa wiggane ellusse lähhäd, kui et sul kaks kät on, ja pead pörgo minnema kustutamatta tullesse,

43. Jei tavo ranka traukia tave nusidėti,­nukirsk ją! Tau geriau sužalotam įeiti į amžinąjį gyvenimą, negu su abiem rankom patekti į pragarą, į negęstančią ugnį,

43. So dich aber deine Hand ärgert, so haue sie ab! Es ist dir besser, daß du als ein Krüppel zum Leben eingehest, denn daß du zwei Hände habest und fahrest in die Hölle, in das ewige Feuer,

43. Que si ta main te fait tomber, coupe-la; il vaut mieux pour toi que tu entres dans la vie, n'ayant qu'une main, que d'avoir deux mains, et d'aller dans la géhenne, au feu qui ne s'éteint point,

43. Mas si tu mano te fuere ocasión de caer, córtala: mejor te es entrar en la vida manco, que teniendo dos manos ir al infierno, al fuego que no puede ser apagado:

43 En indien uw hand u ergert, houwt ze af; het is u beter verminkt tot het leven in te gaan, dan de twee handen hebbende, heen te gaan in de hel, in het onuitblusselijk vuur;

43. A jeźliby cię gorszyła ręka twoja, odetnij ją; bo lepiej jest tobie ułomnym wnijść do żywota, niżeli dwie ręce mając, iść do piekła w on ogieó nieugaszony,

43. És ha megbotránkoztat [22†] téged a te kezed, vágd le azt: jobb néked csonkán bemenned az életre, mint két kézzel menned a gyehennára, a megolthatatlan tűzre.

43 И если соблазняет тебя рука твоя, отсеки ее: лучше тебе увечному войти в жизнь, нежели сдвумя руками идти в геенну, в огонь неугасимый,

43. І коли блазнить тебе рука твоя, відотни її; лучче тобі калїкою в життє ввійти, нїж, дві руцї мавши, пійти в пекло, в огонь невгасаючий,

44 (jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.)

44 (jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu).

44. Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.

44. Cusa ei heidän matons cuole eikä tuli sammuteta.

44. cussa heiden matons ei cole ia tuli ei sammuteta. (kussa heidän matonsa ei kuole ja tuli ei sammuteta.)

44. ὅπου ὁ σκώληξ αὐτῶν οὐ τελευτᾷ καὶ τὸ πῦρ οὐ σβέννυται.

44. οπου ο σκωληξ αυτων ου τελευτα και το πυρ ου σβεννυται 44. opoυ o skoleks aυton oυ teleυta kai to pυr oυ sβennυtai

44 where a maggot of them does not die* and the fire is not quenched.

44. Where their worm dieth not, and the fire is not quenched.

44. hvor deres Orm ikke døer, og Ilden ikke udslukkes.

44. Der deras matk icke dör, och elden icke utsläckes.

44. Kus nende us ärra ei surre, ja se tulli ärra ei kustu.

44. kur ‘jų kirminas nemiršta ir ugnis negęsta’.

44. da ihr Wurm nicht stirbt und ihr Feuer nicht verlöscht.

44. Où leur ver ne meurt point, et où le feu ne s'éteint point.

44. Donde su gusano no muere, y su fuego nunca se apaga.

44 Waar hun worm niet sterft, en het vuur niet uitgeblust wordt.

44. Gdzie robak ich nie umiera, a ogieó nie gaśnie.

44. A hol az ő férgök meg nem [23†] hal, és tüzök el nem aluszik.

44 где червь их не умирает и огонь не угасает.

44. де червяк їх не вмирає, й огонь не вгасає.

45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin (sammumattomaan tuleen,

45 Ja jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinun jalkapuolena mennä elämään sisälle kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin (sammumattomaan tuleen,

45. Ja jos jalkas on sinulle pahennukseksi, hakkaa se pois: parempi on sinulle, että ontuvana elämään menet, kuin jos sinulla olis kaksi jalkaa ja heitettäisiin helvettiin, sammumattomaan tuleen,

45. Ja jos sinun jalcas on sinulle pahennuxexi hacka se pois parambi on sinun ettäs onduwana elämään menet cuin sinulla olis caxi jalca ja heitetäisin Helwettijn ijancaickiseen tuleen

45. Ja ios sinu' Jalcas pahanoxexi sinulle olis/ poishacka se/ Parambi on ettes onduuana elemen sisellemenet/ quin sinulla caxi Jalca olis ia heiteteisin Heluettin/ sihen Iancaickiseen tuleen/ (Ja jos sinun jalkasi pahennukseksi sinulle olisi/ pois hakkaa se/ Parempi on ettäs ontuwana elämään sisälle menet/ kuin sinulla kaksi jalkaa olisi ja heitettäisiin helwettiin/ siihen iankaikkiseen tulee/)

45. καὶ ἐὰν ὁ πούς σου σκανδαλίζῃ σε, ἀπόκοψον αὐτόν· καλόν σοί ἐστιν εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν χωλὸν, ἢ τοὺς δύο πόδας ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὴν γέενναν, εἰς τὸ πῦρ τὸ ἄσβεστον,

45. και εαν ο πους σου σκανδαλιζη σε αποκοψον αυτον καλον εστιν σοι εισελθειν εις την ζωην χωλον η τους δυο ποδας εχοντα βληθηναι εις την γεενναν εις το πυρ το ασβεστον 45. kai ean o poυs soυ skandalize se apokopson aυton kalon estin soi eiselthein eis ten zoen cholon e toυs dυo podas echonta βlethenai eis ten geennan eis to pυr to asβeston

45 And if your foot offends you, cut it off. It is good for you to enter into life lame, (rather) than having your two feet, (and) to be cast into hell, into the unquenchable fire,

45. And if thy foot offend thee, cut it off: it is better for thee to enter halt into life, than having two feet to be cast into hell, into the fire that never shall be quenched:

45. Og dersom din Fod forarger dig, hug den af; det er dig bedre at gaae halt ind i Livet, end at have to Fødder og blive kastet i Helvede i den uslukkelige Ild,

45. Och om din fot vore dig till förargelse, hugg honom af. Dig är bättre, att du ingår uti lifvet halter, än att du hafver två fötter, och varder kastad till helvetet, uti evig eld;

45. Ja kui so jalg sind pahhandab, raiu tedda ärra; parram on sulle, et sa jalloto ellusse lähhäd, kui et sul kaks jalga on, ja sind peab pörgo heidetama kustutamatta tullesse,

45. Ir jei tavo koja traukia tave į nuodėmę, nukirsk ją, nes tau geriau luošam įžengti į amžinąjį gyvenimą, negu su abiem kojom būti įmestam į pragarą, į negęstančią ugnį,

45. Ärgert dich dein Fuß, so haue ihn ab. Es ist dir besser, daß du lahm zum Leben eingehest, denn daß du zwei Füße habest und werdest in die Hölle geworfen, in das ewige Feuer,

45. Et si ton pied te fait tomber, coupe-le; il vaut mieux pour toi que tu entres dans la vie, n'ayant qu'un pied, que d'avoir deux pieds, et d'être jeté dans la géhenne, dans le feu qui ne s'éteint point,

45. Y si tu pié te fuere ocasión de caer, córtale: mejor te es entrar en la vida cojo, que teniendo dos piés ser echado en el infierno, al fuego que no puede ser apagado.

45 En indien uw voet u ergert, houwt hem af; het is u beter kreupel tot het leven in te gaan, dan de twee voeten hebbende, geworpen te worden in de hel, in het onuitblusselijk vuur;

45. A jeźliby cię noga twoja gorszyła, odetnij ją; bo lepiej tobie chromym wnijść do żywota, niżeli dwie nogi mając, być wrzuconym do piekła, w ogieó nieugaszony,

45. És ha a te lábad botránkoztat meg téged, vágd le azt: jobb néked sántán bemenned az életre, mint két lábbal vettetned a gyehennára, a megolthatatlan tűzre.

45 И если нога твоя соблазняет тебя, отсеки ее: лучше тебе войти в жизнь хромому, нежели сдвумя ногами быть ввержену в геенну, в огонь неугасимый,

45. І коли нога твоя блазнить тебе, відотни її; лучче тобі ввійти в життє кривим, нїж дві нозї мавши, бути вкинутим у пекло, в огонь невгасаючий,

46 (jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.)

46 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu).

46. Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.

46. Cusa ei heidän matons cuole eikä tuli sammuteta.

46. cussa ei heiden matons cole/ eike tuli sammuteta. (kussa heidän matonsa ei kuole ja tuli ei sammuteta.)

46. ὅπου ὁ σκώληξ αὐτῶν οὐ τελευτᾷ καὶ τὸ πῦρ οὐ σβέννυται.

46. οπου ο σκωληξ αυτων ου τελευτα και το πυρ ου σβεννυται 46. opoυ o skoleks aυton oυ teleυta kai to pυr oυ sβennυtai

46 where a maggot does not die* and the fire is not quenched.

46. Where their worm dieth not, and the fire is not quenched.

46. hvor deres Orm ikke døer, og Ilden ikke udslukkes.

46. Der deras matk icke dör, och elden icke utsläckes.

46. Kus nende us ärra ei surre, ja se tulli ärra ei kustu.

46. kur ‘jų kirminas nemiršta ir ugnis negęsta’.

46. da ihr Wurm nicht stirbt und ihr Feuer nicht verlöscht.

46. Où leur ver ne meurt point, et où le feu ne s'éteint point.

46. Donde su gusano no muere, y su fuego nunca se apaga.

46 Waar hun worm niet sterft, en het vuur niet uitgeblust wordt.

46. Gdzie robak ich nie umiera, a ogieó nie gaśnie.

46. A hol az ő férgök meg nem [24†] hal, és tüzök el nem aluszik.

46 где червь их не умирает и огонь не угасает.

46. де червяк їх не вмирає й огонь не вгасає.

47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,

47 Ja jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinun mennä silmäpuolena sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään *helvetin tuleen,

47. Ja jos silmäs on sinulle pahennukseksi, niin heitä se pois: parempi on sinun silmäpuolena Jumalan valtakuntaan sisälle mennä, kuin jos sinulla olis kaksi silmää ja heitettäisiin helvetin tuleen,

47. Ja jos sinun silmäs on sinulle pahennuxexi nijn puhcais se parambi on sinun silmäpuolla Jumalan waldacundan mennä cuin sinulla olis caxi silmä ja heitetäisin Helwetin tuleen

47. Ja ios sinun Silmes ombi sinulle pahanoxexi/ nin puchkaise se/ Parambi on sinun Silmepoolla JUMALAN Waldakunnan sisellemenne/ quin sinulla caxi silme olis/ ia heiteteisin Heluettin tuleen/ (Ja jos sinun silmäsi ompi sinulle pahennukseksi/ niin puhkaise se/ Parempi on sinun silmäpuolla JUMALAN waltakuntaan sisälle mennä/ kuin sinulla kaksi silmää olisi/ ja heitettäisiin helwettiin tuleen/)

47. καὶ ἐὰν ὁ ὀφθαλμός σου σκανδαλίζῃ σε, ἔκβαλε αὐτόν· καλόν σοί ἐστι μονόφθαλμον εἰσελθεῖν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, ἢ τοὺς δύο ὀφθαλμοὺς ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός,

47. και εαν ο οφθαλμος σου σκανδαλιζη σε εκβαλε αυτον καλον σοι εστιν μονοφθαλμον εισελθειν εις την βασιλειαν του θεου η δυο οφθαλμους εχοντα βληθηναι εις την γεενναν του πυρος 47. kai ean o ofthalmos soυ skandalize se ekβale aυton kalon soi estin monofthalmon eiselthein eis ten βasileian toυ theoυ e dυo ofthalmoυs echonta βlethenai eis ten geennan toυ pυros

47 And if your eye offends you, cast it out. It is good for you to enter into the kingdom of God one-eyed, (rather) than having two eyes, (and) to be cast into the hell of fire,

47. And if thine eye offend thee, pluck it out: it is better for thee to enter into the kingdom of God with one eye, than having two eyes to be cast into hell fire:

47. Og dersom dit Øie forarger dig, kast det fra dig; det er dig bedre at gaae eenøiet ind i Guds Rige, end at have to Øine og blive kastet i Helvedes Ild,

47. Och om ditt öga vore dig till förargelse, rif det ut. Bättre är dig, att du enögder ingår uti Guds rike, än att du skulle hafva tu ögon, och bortkastas i helvetes eld;

47. Ja kui sinno silm sind pahhandab, kissu tedda wälja; parram on sulle, et sa ühhe silmaga Jummala riki lähhäd, kui et sul kaks silma on, ja sind peab pörgo tullesse heidetama,

47. Ir jei tavo akis traukia tave nusidėti,­išlupk ją, nes geriau tau vienakiui įeiti į Dievo karalystę, negu su abiem akim būti įmestam į ugnies pragarą,

47. Ärgert dich dein Auge, so wirf's von dir! Es ist dir besser, daß du einäugig in das Reich Gottes gehest, denn daß du zwei Augen habest und werdest in das höllische Feuer geworfen,

47. Et si ton œil te fait tomber, arrache-le; il vaut mieux pour toi que tu entres dans le royaume de Dieu, n'ayant qu'un œil, que d'avoir deux yeux, et d'être jeté dans la géhenne de feu;

47. Y si tu ojo te fuere ocasión de caer, sácale: mejor te es entrar en el reino de Dios con un ojo, que teniendo dos ojos ser echado al fuego del infierno:

47 En indien uw oog u ergert, werpt het uit; het is u beter maar een oog hebbende in het Koninkrijk Gods in te gaan, dan twee ogen hebbende, in het helse vuur geworpen te worden;

47. A jeźliby cię oko twoje gorszyło, wyłup je; bo lepiej tobie jednookim wnijść do królestwa Bożego, niżeli dwoje oczu mając, wrzuconym być do ognia piekielnego.

47. És ha a te [25†] szemed botránkoztat meg téged, vájd ki azt: jobb néked félszemmel bemenned az Isten országába, mint két szemmel vettetned a tüzes gyehennára.

47 И если глаз твой соблазняет тебя, вырви его: лучше тебе с одним глазом войти вЦарствие Божие, нежели с двумя глазами быть ввержену в геенну огненную,

47. І коли око твоє блазнить тебе, вирви його; лучче тобі однооким увійти в царство Боже, нїж, дві оцї мавши, бути вкинутим ув огняне пекло,

48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

48. Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.