15 luku

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1 – 5 Barabbas päästetään; Jeesus tuomitaan 6 – 15, hän on pilkan alaisena 16 – 20, hänet ristiinnaulitaan kahden ryövärin väliin 21 – 32, hän antaa henkensä 33 – 41, ja hänet haudataan 42 – 47.

1 Ja heti aamulla ylipapit ynnä vanhimmat ja kirjanoppineet ja koko neuvosto tekivät päätöksen, sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja antoivat Pilatuksen käsiin.

1 Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhinten ja kirjanoppineitten ja koko neuvoston kanssa. He sitoivat Jeesuksen, veivät pois ja luovuttivat Pilatuksen käsiin.

1. Ja kohta aamulla varhain pitivät ylimmäiset papit neuvoa vanhimpain ja kirjanoppineitten kanssa ja kaikki raati, ja veivät pois Jesuksen sidottuna ja antoivat ylön Pilatukselle.

1. JA cohta huomeneltain pidit ylimmäiset Papit neuwo wanhimbain Kirjanoppenuin ja caiken Raadin cansa ja sidottuna poisweit Jesuxen ja ylönannoit Pilatuxelle.

1. IA cochta Homeneltain pidhit ne ylimeiset Papit neuuo/ ninen vanhimbaiden/ ia Kirianoppenutten cansa/ Ja mös caiken Radhin cansa/ Ja sidhottuna IesuSEN poisweit/ ia yle'annoit Pilatuselle. (Ja kohta huomeneltain pidit ne ylimmäiset papit neuwoa/ niiden wanhimpaiden/ ja kirjanoppineittein kanssa/ ja myös kaiken raadin kanssa/ Ja sidottuna Jesuksen poisweit/ ja ylenannoit Pilatukselle.)

1. Καὶ εὐθέως ἐπὶ τὸ πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶν πρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριον, δήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκαν καὶ παρέδωκαν τῷ Πιλάτῳ.

1. και ευθεως επι το πρωι συμβουλιον ποιησαντες οι αρχιερεις μετα των πρεσβυτερων και γραμματεων και ολον το συνεδριον δησαντες τον ιησουν απηνεγκαν και παρεδωκαν τω πιλατω 1. kai eυtheos epi to proi sυmβoυlion poiesantes oi archiereis meta ton presβυteron kai grammateon kai olon to sυnedrion desantes ton iesoυn apenegkan kai paredokan to pilato

1 And immediately in the morning, the high-priests with the elders and scribes, and the whole (ruling) council, made* a council (together) and bound Jesus and carried him away and gave him up to Pilate. {Mat 27:3-10 & Acts 1:18-19 Fri. morning and toward the future.}{Mar 15:2-5 & Mat 27:11-14 & Luk 23:2-5 & Joh 18:28b-38 Jerusalem early Fri. morning.}

1. And straightway in the morning the chief priests held a consultation with the elders and scribes and the whole council, and bound Jesus, and carried him away, and delivered him to Pilate.

1. Og strax om Morgenen, der de Ypperstepræster med de Ældste og Skriftkloge og det ganske Raad havde holdt Raadslag, bandt de Jesus og førte ham bort og overantvordede Pilatus ham.

1. Och straxt om morgonen höllo de öfverste Presterna råd, med de äldsta och Skriftlärda, och med hela Rådet; och bundo Jesum, och ledde honom bort, och antvardade honom Pilato.

1. Ja warsi warra hom̃iko piddasid üllemad preestrid wañemattega ja kirjatundiattega, ja keik se suur kohhus, nou, ja siddusid Jesust kinni, ja wisid tedda ärra ja andsid tedda Pilatusse kätte.

1. Tuojau iš ryto aukštieji kunigai pasitarė su vyresniaisiais ir Rašto žinovais bei visu sinedrionu ir, surišę Jėzų, jie Jį nuvedė ir perdavė Pilotui.

1. Und bald am Morgen hielten die Hohenpriester einen Rat mit den Ältesten und Schriftgelehrten, dazu der ganze Rat, und banden Jesum und führten ihn hin und überantworteten ihn dem Pilatus.

1. Dès qu'il fut jour, les principaux sacrificateurs, avec les anciens et les scribes, et tout le sanhédrin ayant délibéré, emmenèrent Jésus lié, et le livrèrent à Pilate.

1. Y LUEGO por la mañana, hecho consejo, los sumos sacerdotes con los ancianos, y con los escribas, y con todo el concilio, trajeron a Jesús atado, y le entregaron a Pilato.

1 En terstond, des morgens vroeg, hielden de overpriesters te zamen raad, met de ouderlingen en Schriftgeleerden, en den gehelen raad, en Jezus gebonden hebbende, brachten zij Hem heen, en gaven Hem aan Pilatus over.

1. A zaraz rano naradziwszy się przedniejsi kapłani z starszymi i z nauczonymi w Piśmie i ze wszystką radą, związali Jezusa, i wiedli go, i podali Piłatowi.

1. És mindjárt reggel [1†] tanácsot tartván a főpapok a vénekkel és írástudókkal, és az egész tanács, megkötözvén Jézust, elvivék és átadák Pilátusnak.

1 Немедленно поутру первосвященники со старейшинами и книжниками и весь синедрион составили совещание и, связав Иисуса, отвели и предали Пилату.

1. І зараз уранцї, порадившись архиєреї з старшими та письменниками, і вся рада, звязавши Ісуса, повели та й видали Пилатові.

2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot".

2 Niin Pilatus kysyi Häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä sanot."

2. Ja Pilatus kysyi häneltä: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

2. Ja Pilatus kysyi hänelle: oletcos Judalaisten Cuningas ? Hän wastais ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

2. Ja Pilatus kysyi henelle/ Oleco sine Judasten Kuningas? Nin hen wastasi ia sanoi henelle/ Sinäpe sen sanot. (Ja Pilatus kysyi häneltä/ Oletko sinä judasten kuningas? Niin hän wastasi ja sanoi hänelle/ Sinäpä sen sanoit.)

2. καὶ ἐπηρώτησεν αὐτὸν ὁ Πιλᾶτος· Σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων; ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ· Σὺ λέγεις.

2. και επηρωτησεν αυτον ο πιλατος συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων ο δε αποκριθεις ειπεν αυτω συ λεγεις 2. kai eperotesen aυton o pilatos sυ ei o βasileυs ton ioυdaion o de apokritheis eipen aυto sυ legeis

2 And Pilate asked him, Are you the King of the Jews? But he answered and said to him, You speak (correctly).

2. And Pilate asked him, Art thou the King of the Jews And he answering said unto him, Thou sayest it.

2. Og Pilatus spurgte ham: er du den Jødernes Konge? Med han svarede og sagde til ham: du siger det.

2. Och Pilatus frågade honom: Äst du den Judarnas Konung? Då svarade han, och sade till honom: Du säger det.

2. Ja Pilatus küssis tem̃alt: Olled sa se Juda-rahwa kunningas? agga temma wastas, ja ütles tem̃ale: Jah ollen.

2. Pilotas paklausė Jį: ‘‘Ar Tu esi žydų karalius?’‘ Jis atsakė: ‘‘Taip yra, kaip sakai’‘.

2. Und Pilatus fragte ihn: Bist du der König der Juden? Er antwortete aber und sprach zu ihm: Du sagst es.

2. Et Pilate lui demanda: Es-tu le roi des Juifs? Jésus lui répondit: Tu le dis.

2. Y le preguntó Pilato: ¿Eres tú el Rey de los Judíos? Y respondiendo él, le dijo: Tú lo dices.

2 En Pilatus vraagde Hem: Zijt Gij de Koning der Joden? En Hij antwoordende, zeide tot hem: Gij zegt het.

2. I pytał go Piłat: Tyżeś jest król Żydowski? A on mu odpowiadając rzekł: Ty powiadasz.

2. És megkérdé őt Pilátus: [2†] Te vagy-é a zsidók királya? Ő pedig felelvén, monda néki: Te mondod.

2 Пилат спросил Его: Ты Царь Иудейский? Он же сказал ему в ответ: ты говоришь.

2. І спитав Його Пилат: Чи ти єси цар Жидівський? Він же озвавшись, рече йому: Ти кажеш.

3 Ja ylipapit tekivät monta syytöstä häntä vastaan.

3 Ja ylipapit esittivät monta syytöstä Häntä vastaan.

3. Ja ylimmäiset papit kantoivat hänen päällensä paljon.

3. Ja ylimmäiset Papit cannoit cowin hänen päällens.

3. Ja ne ylimeiset Papit cannoit hartasti henen pälens. (Ja ne ylimmäiset papit kannoit hartaasti hänen päällensä.)

3. καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά, αὐτὸς δὲ οὐδὲν ἀπεκρίνατο.

3. και κατηγορουν αυτου οι αρχιερεις πολλα {VAR2: αυτος δε ουδεν απεκρινατο } 3. kai kategoroυn aυtoυ oi archiereis polla {VAR2: aυtos de oυden apekrinato }

3 And the high-priests were accusing him of many things, {T} (but He answered nothing).

3. And the chief priests accused him of many things: but he answered nothing.

3. Og de Ypperstepræster anklagede ham meget.

3. Och öfverste Presterna anklagade honom om mång ting.

3. Ja üllemad preestrid kaebasid paljo temma peäle.

3. Aukštieji kunigai Jį daug kuo kaltino, bet Jis nieko neatsakinėjo.

3. Und die Hohenpriester beschuldigten ihn hart. {}

3. Et les principaux sacrificateurs l'accusaient de plusieurs choses.

3. Y le acusaban los príncipes de los sacerdotes de muchas cosas: mas él no respondió nada.

3 En de overpriesters beschuldigden Hem van vele zaken; maar Hij antwoordde niets.

3. I skarżyli naó przedniejsi kapłani o wiele rzeczy: (ale on nic nie odpowiedział.)

3. És erősen vádolják vala őt a főpapok.

3 И первосвященники обвиняли Его во многом.

3. І винуватили Його архиєреї багато.

4 Niin Pilatus taas kysyi häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon syytöksiä he tekevät sinua vastaan."

4 Niin Pilatus taas kysyi Häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon *he todistavat* sinua vastaan."

4. Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi: etkös mitään vastaa? Katso, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat.

4. Nijn Pilatus kysyi taas hänelle ja sanoi: etkös mitän wasta ? Cadzo cuinga paljo he sinun päälles candawat.

4. Nin Pilatus kysyi taas henelle ia sanoi/ Etkös miteken wasta? Catzo quin palio he sinu' päles candauat? (Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi/ Etkös mitäkään wastaa? Katso kuin paljon he sinun päällesi kantawat?)

4. ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων· Οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδέν; ἴδε πόσα σου καταμαρτυροῦσιν.

4. ο δε πιλατος παλιν επηρωτησεν αυτον λεγων ουκ αποκρινη ουδεν ιδε ποσα σου καταμαρτυρουσιν 4. o de pilatos palin eperotesen aυton legon oυk apokrine oυden ide posa soυ katamartυroυsin

4 But Pilate asked him again, saying, Do you answer nothing? Behold how-many things they are testifying against you.

4. And Pilate asked him again, saying, Answerest thou nothing? behold how many things they witness against thee.

4. Pilatus spurgte ham atter og sagde: svarer du slet intet? See, hvor meget de vidne imod dig.

4. Då frågade åter Pilatus honom, och sade: Svarar du intet? Si, huru mång stycke de vittna på dig.

4. Agga Pilatus küssis temmalt jälle, ja ütles: Eks sa middagi ei wasta? wata, kui paljo nemmad sinno wasto tunnistawad.

4. Pilotas vėl klausė Jį: ‘‘Tu nieko neatsakai? Žiūrėk, kiek daug kaltinimų jie Tau pateikia’‘.

4. Pilatus aber fragte ihn abermals und sprach: Antwortest du nichts? Siehe, wie hart sie dich verklagen!

4. Mais Pilate l'interrogea encore et lui dit: Ne réponds-tu rien? Vois combien de choses ils avancent contre toi.

4. Y le preguntó otra vez Pilato, diciendo: ¿No respondes algo? Mira cuán muchas cosas atestiguan contra tí.

4 En Pilatus vraagde Hem wederom, zeggende: Antwoordt Gij niet? Zie, hoe vele zaken zij tegen U getuigen!

4. Tedy go zasię pytał Piłat, mówiąc: Nic nie odpowiadasz? Oto jako wiele rzeczy świadczą przeciwko tobie.

4. Pilátus pedig ismét megkérdé őt, mondván: Semmit sem felelsz-é? Ímé, mennyi tanúbizonyságot szólnak ellened!

4 Пилат же опять спросил Его: Ты ничего не отвечаешь? видишь, как много против Тебя обвинений.

4. Пилат же знов спитав Його, кажучи: Не відказуєш нїчого? Он, скільки на Тебе сьвідкують;

5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.

5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Jesus sitte ensinkään vastannut, niin että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Jesus sijtte ensingän wastannut nijn että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Iesus sijtte ensingen wastanut/ nin ette Pilatus ihmetteli. (Mutta ei Jesus sitten ensinkään wastannut/ niin että Pilatus ihmetteli.)

5. ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη, ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον.

5. ο δε ιησους ουκετι ουδεν απεκριθη ωστε θαυμαζειν τον πιλατον 5. o de iesoυs oυketi oυden apekrithe oste thaυmazein ton pilaton

5 But Jesus no more answered anything; so-that Pilate marveled. {Luk 23:6-12 Jerusalem early Fri. morning.}{Mar 15:6-19 & Mat 27:15-30 & Joh 18:39-19:16 Fri., April 7, 30AD.}

5. But Jesus yet answered nothing; so that Pilate marvelled.

5. Men Jesus svarede endda Intet, saa at Pilatus forundrede sig.

5. Men Jesus svarade sedan platt intet; så att Pilatus förundrade sig.

5. Agga Jesus ei wastand ennam ühtegi, nenda et Pilatus sedda immeks panni.

5. Tačiau Jėzus nieko nebeatsakinėjo, ir Pilotas labai stebėjosi.

5. Jesus aber antwortete nichts mehr, also daß sich auch Pilatus verwunderte.

5. Mais Jésus ne répondit plus rien, de sorte que Pilate en était surpris.

5. Mas Jesús ni aun con eso respondió, de manera que Pilato se maravillaba.

5 En Jezus heeft niet meer geantwoord, zodat Pilatus zich verwonderde.

5. Ale Jezus przecię nic nie odpowiedział, tak iż się Piłat dziwował.

5. Jézus pedig [3†] semmit sem felele, annyira hogy Pilátus elcsudálkozék.

5 Но Иисус и на это ничего не отвечал, так что Пилат дивился.

5. Ісус же більш нїчого не відказав, так що дивував ся Пилат.

6 Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille yhden vangin irti, sen, jota he anoivat.

6 Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille irti yhden vangin, jota he anoivat.

6. Mutta juhlana päästi hän heille yhden vangin irralle, kenenkä he anoivat.

6. MUtta Pääsiäis Juhlana päästi hän heille jongun fangin kenengä he anoit.

6. Mutta Päsieis iuhlana he' pästi heille yhden Fa'gin kete he anoit. (Mutta Pääsiäisjuhlana hän päästi heille yhden wangin ketä he anoit.)

6. Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕνα δέσμιον ὅνπερ ᾐτοῦντο.

6. κατα δε εορτην απελυεν αυτοις ενα δεσμιον ονπερ ητουντο 6. kata de eorten apelυen aυtois ena desmion onper etoυnto

6 Now he (normally) released to them one prisoner at (the) feast, whomever they asked for.

6. Now at that feast he released unto them one prisoner, whomsoever they desired.

6. Men han pleiede at give dem een Fange løs om Høitiden, hvilken de begjerede.

6. Så plägade han i Påskahögtidene gifva dem en fånga lös, hvilken de helst begärade.

6. Agga Pühhade wasto laskis ta neile ühhe wangi lahti, kedda nemmad ial lahti pallusid.

6. Per šventes jis paleisdavo vieną kalinį, kurio žmonės prašydavo.

6. Er pflegte aber ihnen auf das Osterfest einen Gefangenen loszugeben, welchen sie begehrten.

6. Or, il avait coutume de relâcher, à chaque fête, celui des prisonniers que le peuple demandait.

6. Empero en el día de la fiesta les soltaba un preso, cualquiera que pidiesen.

6 En op het feest liet hij hun een gevangene los, wien zij ook begeerden.

6. A na święto zwykł im był wypuszczać więźnia jednego, o którego by prosili.

6. Ünnepenként pedig egy foglyot szokott vala elbocsátani nékik, a kit épen óhajtának.

6 На всякий же праздник отпускал он им одного узника, о котором просили.

6. На сьвято ж відпускав він їм одного вязника, про которого просили.

7 Niin siellä oli eräs mies, jota sanottiin Barabbaaksi, vangittu muiden kapinoitsijain kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.

7 Niin siellä oli eräs Barabbaaksi kutsuttu, vangittu muitten *kapinaan osallistuneitten* kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.

7. Niin oli yksi nimeltä Barabbas, joka oli sidottu kapinan nostajitten kanssa, jotka kapinassa murhan tehneet olivat.

7. Nijn oli yxi Barrabas nimeldä joca capinan nostaitten cansa sidottu oli ja capinas murhan tehnyt oli.

7. Nin oli yxi ioca cutzuttin Barrabas/ ioca ninen Capina' nostaite' cansa sidottu oli/ Ja capinan cautta murha' tehenyt oli. (Niin oli yksi joka kutsuttiin Barrabas/ joka niiden kapinan nostajain kanssa sidottu oli/ Ja kapinan kautta murhan tehnyt oli.)

7. ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν συστασιαστῶν δεδεμένος, οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνον πεποιήκεισαν.

7. ην δε ο λεγομενος βαραββας μετα των συστασιαστων δεδεμενος οιτινες εν τη στασει φονον πεποιηκεισαν 7. en de o legomenos βaraββas meta ton sυstasiaston dedemenos oitines en te stasei fonon pepoiekeisan

7 Now there was one called* Barabbas, having been bound with his fellow rioters, who in the riot had practiced murder.

7. And there was one named Barabbas, which lay bound with them that had made insurrection with him, who had committed murder in the insurrection.

7. Men der var En, som hedte Barrabas, som var fangen med Oprørere, som udi et Opløb havde begaaet Mord.

7. Så var der en, benämnd Barabbas, som gripen var med somliga, de der ett upplopp gjort hade, och hade uti upploppet bedrifvit ett dråp.

7. Agga üks mees, kedda hüti Parrabaks, olli kinnipandud mässajattega, kes mässamisse sees ollid ühhe ärratapnud.

7. Tada buvo vienas kalinys, vardu Barabas, suimtas kartu su maištininkais, kurie maišto metu nužudė žmogų.

7. Es war aber einer, genannt Barabbas, gefangen mit den Aufrührern, die im Aufruhr einen Mord begangen hatten.

7. Et il y avait en prison un nommé Barabbas avec ses complices qui avaient commis un meurtre dans une sédition.

7. Y había uno que se llamaba Barrabás, preso con sus compañeros de la revuelta, que en una revuelta habían hecho una muerte.

7 En er was een, genaamd Bar-abbas, gevangen met andere medeoproermakers, die in het oproer een doodslag gedaan had.

7. I był jeden, którego zwano Barabbasz, w więzieniu z tymi, co rozruch czynią, którzy byli w rozruchu mężobójstwo popełnili.

7. Vala pedig egy Barabbás nevű, megkötöztetve ama lázadókkal együtt, a kik a lázadás alkalmával gyilkosságot követtek vala el.

7 Тогда был в узах некто , по имени Варавва, со своими сообщниками, которые во время мятежа сделали убийство.

7. Був же названий Варава з своїми затязцями увязнений, котрі під бунт убийство зробили.

8 Ja kansa meni sinne ylös ja rupesi pyytämään, että hän tekisi heille, niinkuin hänen tapansa oli.

8 Ja kansa *alkoi huutaen* pyytää häntä tekemään niin kuin hän (aina) teki heille.

8. Ja kansa huusi ja rupesi häntä rukoilemaan, että hän tekis niinkuin hän aina heille tehnyt oli.

8. Ja Canssa meni ja rupeis händä rucoileman tekemän heille nijncuin hän aina tottunut oli.

8. 1Ja nin Canssa ylesmeni/ rupeisit rucoleman/ ette hen tekis ninquin hen aina tottunut oli heiden tekemen. (Ja niin kansa ylös meni/ rupesit rukoileman/ että hän tekin niinkuin hän aina tottunut oli heidän tekemän.)

8. καὶ ἀναβοήσας ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἀεὶ ἐποίει αὐτοῖς.

8. και αναβοησας ο οχλος ηρξατο αιτεισθαι καθως αει εποιει αυτοις 8. kai anaβoesas o ochlos erksato aiteisthai kathos aei epoiei aυtois

8 And the crowd having cried out, began to ask (him to do) like he was doing habitually for them.

8. And the multitude crying aloud began to desire him to do as he had ever done unto them.

8. Og Folket Raabte og begyndte at begjere, at han vilde gjøre med dem, som han altid pleiede.

8. Då ropade folket, och begynte bedja, att han skulle göra dem som hans plägsed alltid var.

8. Ja rahwas kissendas, ja hakkas palluma, et ta piddi teggema, nenda kui ta ikka neile olli teinud.

8. Susirinkusi minia, garsiai šaukdama, pradėjo prašyti to, ką Pilotas visuomet darydavo.

8. Und das Volk ging hinauf und bat, daß er täte, wie er pflegte.

8. Et le peuple se mit à demander, avec de grands cris, qu'il leur fît comme il leur avait toujours fait.

8. Y la multitud, dando voces, comenzó a pedir que les hiciese como siempre les había hecho.

8 En de schare riep uit, en begon te begeren, dat hij deed, gelijk hij hun altijd gedaan had.

8. Tedy lud wystąpiwszy i głosem zawoławszy, począł prosić, żeby uczynił tak, jako im zawsze czynił,

8. És a sokaság kiáltván, kezdé kérni Pilátust arra, a mit mindenkor megtesz vala nékik.

8 И народ начал кричать и просить Пилата о том, что он всегда делал для них.

8. І гукаючи народ, почав просити, щоб, як що-разу, зробив їм.

9 Pilatus vastasi heille sanoen: "Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"

9 Mutta Pilatus vastasi heille sanoen: "Haluatteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"

9. Niin Pilatus vastasi heitä, sanoen: tahdotteko, että minä päästän teille Juudalaisten kuninkaan?

9. Nijn Pilatus wastais heitä sanoden: tahdottaco että minä päästän teille Judalaisten Cuningan ?

9. Nin Pilatus wastasi heite sanoden/ Tadhottako ette mine pästen teille sen Judasten Kuningan? (Niin Pilatus wastasi heitä sanoen/ Tahdotteko että minä päästän teille sen judasten kuninkaan?)

9. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων· Θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων;

9. ο δε πιλατος απεκριθη αυτοις λεγων θελετε απολυσω υμιν τον βασιλεα των ιουδαιων 9. o de pilatos apekrithe aυtois legon thelete apolυso υmin ton βasilea ton ioυdaion

9 But Pilate answered them, saying, Do you° wish that I might release to you° the King of the Jews?

9. But Pilate answered them, saying, Will ye that I release unto you the King of the Jews?

9. Men Pilatus svarede dem og sagde: ville I, at jeg skal give Eder den Jødernes Konge løs?

9. Svarade Pilatus, sägandes: Viljen I, att jag skall eder lösgifva Judarnas Konung?

9. Agga Pilatus wastas neile ja ütles: Tahhate teie, et ma teile se Juda-rahwa Kunninga pean lahti laskma?

9. Pilotas paklausė: ‘‘Ar norite, kad jums paleisčiau žydų karalių?’‘

9. Pilatus aber antwortete ihnen: Wollt ihr, daß ich euch den König der Juden losgebe?

9. Pilate leur répondit: Voulez-vous que je vous relâche le roi des Juifs?

9. Y Pilato les respondió, diciendo: ¿Queréis que os suelte al Rey de los Judíos?

9 En Pilatus antwoordde hun, zeggende: Wilt gij, dat ik u den Koning der Joden loslate?

9. Ale Piłat im odpowiedział, mówiąc: Chcecież, wypuszczę wam króla Żydowskiego?

9. Pilátus pedig felele nékik, mondván: Akarjátok-é, hogy elbocsássam néktek a zsidók királyát?

9 Он сказал им в ответ: хотите ли, отпущу вам Царя Иудейского?

9. Пилат же відказав їм, говорячи: Чи хочете, щоб випустив вам царя Жидівського?

10 Sillä hän tiesi, että ylipapit kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

10 Sillä hän ymmärsi, että ylipapit olivat kateudesta luovuttaneet Hänet.

10. (Sillä hän tiesi, että ylimmäiset papit olivat hänen kateudesta antaneet ylön.)

10. Sillä hän tiesi että ylimmäiset Papit olit hänen cateudest ylönandanet.

10. Sille hen tiesi/ ette ne ylimeiset Papit olit henen ylenandanuet catehuden tedhen. (Sillä hän tiesi/ että ne ylimmäiset papit olit hänen ylenantaneet kateuden tähden.)

10. ἐγίνωσκε γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς.

10. εγινωσκεν γαρ οτι δια φθονον παραδεδωκεισαν αυτον οι αρχιερεις 10. eginosken gar oti dia fthonon paradedokeisan aυton oi archiereis

10 For* he knew that the high-priests had given him up because of envy.

10. For he knew that the chief priests had delivered him for envy.

10. Thi han vidste, at de Ypperstepræster havde overantvordet ham af Avind.

10. Ty han visste, att de öfverste Presterna hade utaf afund öfverantvardat honom.

10. (Sest temma teädis, et üllemad preestrid tedda kaddedusse pärrast ollid ärraannud.)

10. Nes jis žinojo, kad aukštieji kunigai Jį įskundė iš pavydo.

10. Denn er wußte, daß ihn die Hohenpriester aus Neid überantwortet hatten.

10. Car il savait que c'était par envie que les principaux sacrificateurs l'avaient livré.

10. Porque conocía que por envidia le habían entregado los príncipes de los sacerdotes.

10 (Want hij wist, dat de overpriesters Hem door nijd overgeleverd hadden.)

10. (Wiedział bowiem, iż go z nienawiści wydali przedniejsi kapłani.)

10. Mert tudja vala, hogy irígységből adták őt kézbe a főpapok. [4†]

10 Ибо знал, что первосвященники предали Его из зависти.

10. Знав бо, що через зависть видали Його архиєреї.

11 Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.

11 Mutta ylipapit kiihottivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.

11. Mutta ylimmäiset papit yllyttivät kansaa, että hän heille ennen päästäis Barabbaan.

11. Mutta ylimmäiset Papit yllytit Canssa että hän heille päästäis Barraban.

11. Mutta ne ylimeiset Papit Canssan yllytit/ ette hen heille paramin pästeis Barrabam. (Mutta ne ylimmäiset papit kansan yllytit/ että hän heille paremmin päästäisi Barrabaan.)

11. οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς.

11. οι δε αρχιερεις ανεσεισαν τον οχλον ινα μαλλον τον βαραββαν απολυση αυτοις 11. oi de archiereis aneseisan ton ochlon ina mallon ton βaraββan apolυse aυtois

11 But the high-priests shook up the crowd, in order that he should rather release Barabbas to them.

11. But the chief priests moved the people, that he should rather release Barabbas unto them.

11. Men de Ypperstepræster tilskyndte Folket at bede, at han hellere skulde give dem Barrabas løs.

11. Men öfverste Presterna eggade folket, att han heldre skulle gifva dem Barabbam lös.

11. Agga üllemad preestrid kihhutasid rahwast, et temma enneminne Parrabast neile piddi lahti laskma.

11. Tačiau aukštieji kunigai sukurstė minią reikalauti, kad geriau paleistų Barabą.

11. Aber die Hohenpriester reizten das Volk, das er ihnen viel lieber den Barabbas losgäbe.

11. Mais les principaux sacrificateurs incitèrent le peuple à demander qu'il leur relâchât plutôt Barabbas.

11. Mas los príncipes de los sacerdotes incitaron a la multitud, que les soltase ántes a Barrabás.

11 Maar de overpriesters bewogen de schare, dat hij hun liever Bar-abbas zou loslaten.

11. Ale przedniejsi kapłani podburzali lud, iżby im raczej Barabbasza wypuścił.

11. A főpapok azonban felindíták a sokaságot, hogy inkább Barabbást bocsássa el nékik.

11 Но первосвященники возбудили народ просить , чтобы отпустил им лучше Варавву.

11. Архиєреї ж наустили народ, щоб лучче Вараву відпустив їм.

12 Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?"

12 Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä *tahdotte minun sitten tekevän* Hänelle, jota kutsutte juutalaisten kuninkaaksi?"

12. Niin Pilatus vastasi ja taas sanoi heille: mitä te siis tahdotte, että minun pitää tälle tekemän, jonka te Juudalaisten kuninkaaksi kutsutte?

12. Nijn Pilatus taas wastais ja sanoi heille: mitä te sijs tahdotta että minun pitä tälle tekemän jonga te Judalaisten Cuningaxi cudzutta ? nijn he huusit: ristinnaulidze händä.

12. Nin Pilatus taas wastasi ia sanoi heille/ Mite sijs te tadhotta ette minun pite henelle tekemen/ ionga te cutzutta Judaste' Kuningaxi? Nin he taas hwdhit/ Ristinnaulitze hende. (Niin Pilatus taas wastasi ja sanoi heille/ Mitä siis te tahdotte että minun pitää hänelle tekemän/ jonka te kutsutte judasten kuninkaaksi? Niin he taas huusit/ Ristiinnaulitse häntä.)

12. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀποκριθεὶς πάλιν εἶπεν αὐτοῖς· Τί οὖν θέλετε ποιήσω ὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων;

12. ο δε πιλατος αποκριθεις παλιν ειπεν αυτοις τι ουν θελετε ποιησω ον λεγετε βασιλεα των ιουδαιων 12. o de pilatos apokritheis palin eipen aυtois ti oυn thelete poieso on legete βasilea ton ioυdaion

12 And Pilate again answered and said to them, Therefore what do you° wish that I might do to the one whom you° call* (the) King of the Jews?

12. And Pilate answered and said again unto them, What will ye then that I shall do unto him whom ye call the King of the Jews?

12. Men Pilatus svarede og sagde atter til dem: hvad ville I da, jeg skal gjøre med ham, som I kaldte Jødernes Konge?

12. Pilatus svarade åter, och sade till dem: Hvad viljen I då att jag skall göra honom, den I kallen Judarnas Konung?

12. Siis wastas Pilatus, ja ütles neile jälle: Mis teie siis tahhate, et ma pean teggema sellega, kedda teie ütlete Juda-rahwa Kuñinga ollewad?

12. Tada Pilotas vėl kreipėsi į juos: ‘‘O kaip jūs norite, kad aš pasielgčiau su Tuo, kurį vadinate žydų karaliumi?’‘

12. Pilatus aber antwortete wiederum und sprach zu ihnen: Was wollt ihr denn, daß ich tue dem, den ihr beschuldigt, er sei der König der Juden?

12. Et Pilate, reprenant la parole, leur dit: Que voulez-vous donc que je fasse de celui que vous appelez le roi des Juifs?

12. Y respondiendo Pilato, les dice otra vez: ¿Qué pues queréis que haga de él que llamais Rey de los Judíos?

12 En Pilatus, antwoordende, zeide wederom tot hen: Wat wilt gij dan, dat ik met Hem doen zal, Dien gij een Koning der Joden noemt?

12. A odpowiadając Piłat, rzekł im zasię: Cóż tedy chcecie, abym uczynił temu, którego nazywacie królem żydowskim?

12. Pilátus pedig felelvén, ismét monda nékik: Mit akartok tehát, hogy cselekedjem ezzel, a kit a zsidók királyának mondotok?

12 Пилат, отвечая, опять сказал им: что же хотите, чтобы я сделал с Тем, Которого вы называете Царем Иудейским?

12. Пилат же, озвавшись ізнов, сказав їм: Що ж оце хочете, щоб зробив із тим, кого звете царем Жидівським?

13 Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"

13 Niin he taas huusivat: "Naulitse Hänet ristiin!"

13. Niin he taas huusivat: ristiinnaulitse häntä.

13. Ja Pilatus sanoi heille: mitäst hän paha on tehnyt ?

13. Nin sanoi Pilatus heille/ Miteste hen paha tehnyt ombi? (Niin sanoi Pilatus heille/ Mitä hän pahaa tehnyt ompi?)

13. οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν· Σταύρωσον αὐτόν.

13. οι δε παλιν εκραξαν σταυρωσον αυτον 13. oi de palin ekraksan staυroson aυton

13 But they cried out again, Crucify him!

13. And they cried out again, Crucify him.

13. Men de raabte atter: korsfæst ham!

13. Då ropade de åter: Korsfäst honom.

13. Agga nemmad kissendasid ta: Lö tedda risti.

13. Tie šaukė: ‘‘Nukryžiuok Jį!’‘

13. Sie schrieen abermals: Kreuzige ihn!

13. Et ils crièrent de nouveau: Crucifie-le.

13. Y ellos volvieron a dar voces: Crucifícale.

13 En zij riepen wederom: Kruis Hem.

13. A oni znowu zawołali: Ukrzyżuj go!

13. És azok ismét kiáltának: Feszítsd meg őt!

13 Они опять закричали: распни Его.

13. Вони ж знов закричали: Розпни Його.

14 Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!"

14 Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä enemmän: "Naulitse Hänet ristiin!"

14. Mutta Pilatus sanoi heille: mitäs hän pahaa on tehnyt? Mutta he huusivat vielä kovemmin: ristiinnaulitse häntä.

14. Mutta he huusit wielä cowemmin: ristinnaulidze händä.

14. Mutta he wiele cowemin hwdhit/ Ristinnaulitze hende. (Mutta he wielä kowemmin huusit/ Ristiinnaulitse häntä.)

14. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς· Τί γὰρ ἐποίησε κακόν; οἱ δὲ περισσοτέρως ἔκραξαν· Σταύρωσον αὐτόν.

14. ο δε πιλατος ελεγεν αυτοις τι γαρ κακον εποιησεν οι δε περισσοτερως εκραξαν σταυρωσον αυτον 14. o de pilatos elegen aυtois ti gar kakon epoiesen oi de perissoteros ekraksan staυroson aυton

14 But Pilate said to them, For* what evil did he do? But they cried out even-more, Crucify him.

14. Then Pilate said unto them, Why, what evil hath he done? And they cried out the more exceedingly, Crucify him.

14. Da sagde Pilatus til dem: hvad Ondt har han da gjort? Men de raabte meget mere: korsfæst ham!

14. Pilatus sade till dem: Hvad hafver han då illa gjort? Då ropade de ännu fastare: Korsfäst honom.

14. Agga Pilatus ütles nende wasto: Mis ta siis kurja teinud? agga nemmad kissendasid weel ennam: Lö tedda risti.

14. Pilotas jų klausė: ‘‘Ką bloga Jis padarė?’‘ Tada jie pradėjo dar garsiau rėkti: ‘‘Nukryžiuok Jį!’‘

14. Pilatus aber sprach zu ihnen: Was hat er Übles getan? Aber sie schrieen noch viel mehr: Kreuzige ihn!

14. Et Pilate leur dit: Mais quel mal a-t-il fait? Et ils crièrent encore plus fort: Crucifie-le.

14. Mas Pilato les decía: ¿Pues, qué mal ha hecho? Y ellos daban mayores voces: Crucifícale.

14 Doch Pilatus zeide tot hen: Wat heeft Hij dan kwaads gedaan? En zij riepen te meer: Kruis Hem!

14. A Piłat rzekł do nich: I cóż wżdy złego uczynił? Ale oni tem bardziej wołali: Ukrzyżuj go!

14. Pilátus pedig monda nékik: Mert mi rosszat cselekedett? Azok pedig annál jobban kiáltanak vala: Feszítsd meg őt!

14 Пилат сказал им: какое же зло сделал Он? Но они еще сильнее закричали: распни Его.

14. Пилат же каже їм: Яке ж бо зло зробив? Вони ж ще гірш кричали: Розпни Його.

15 Ja kun Pilatus tahtoi tehdä kansalle mieliksi, päästi hän heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

15 Silloin Pilatus, tahtoessaan tehdä kansalle mieliksi, päästi heille Barabbaan, mutta ruoskitti Jeesuksen ja luovutti Hänet ristiin naulittavaksi.

15. Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa ja päästi heille Barabbaan. Ja Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi ylös ristiinnaulittaa.

15. Mutta Pilatus tahdoi Canssan mielen nouta ja päästi Barraban. Ja andoi Jesuxen ruoskitta ja ristinnaulitta.

15. Mutta Pilatus tachtoi Canssan mielen nouta/ ia laski Barraban. Ja ylenannoi IesuSEN Roskitta ia Ristinnaulitta. (Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa/ ja laski Barrabaan. Ja ylen antoi Jesuksen ruoskittaa ja ristiinnaulittaa.)

15. ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι, ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν, καὶ παρέδωκε τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ.

15. ο δε πιλατος βουλομενος τω οχλω το ικανον ποιησαι απελυσεν αυτοις τον βαραββαν και παρεδωκεν τον ιησουν φραγελλωσας ινα σταυρωθη 15. o de pilatos βoυlomenos to ochlo to ikanon poiesai apelυsen aυtois ton βaraββan kai paredoken ton iesoυn fragellosas ina staυrothe

15 Now Pilate, willing to do what (was) sufficient for the crowd, released to them Barabbas and gave up Jesus, having scourged him, in order that he might be crucified.

15. And so Pilate, willing to content the people, released Barabbas unto them, and delivered Jesus, when he had scourged him, to be crucified.

15. Men Pilatus vilde gjøre Folket Fyldest og gav dem Barrabas løs; og Jesus lod han hudstryge og gav ham hen til at korsfæstes.

15. Så ville då Pilatus göra folkena fyllest, och gaf dem Barabbam lös; och öfverantvardade dem Jesum, att han skulle hudflängas och korsfästas.

15. Agga Pilatus tahtis rahwa mele pärrast tehha, ja andis neile Parrabast lahti, ja Jesust laskis ta piitsaga peksta ja andis tedda ärra, et tedda piddi risti lödama.

15. Norėdamas įtikti miniai, Pilotas paleido Barabą, o Jėzų nuplakdino ir atidavė nukryžiuoti.

15. Pilatus aber gedachte, dem Volk genugzutun, und gab ihnen Barabbas los, und geißelte Jesum und überantwortete ihn, daß er gekreuzigt würde.

15. Pilate donc, voulant contenter le peuple, leur relâcha Barabbas; et après avoir fait fouetter Jésus, il le livra pour être crucifié.

15. Y Pilato, queriendo satisfacer al pueblo, les soltó a Barrabás, y entregó a Jesús, azotado, para que fuese crucificado.

15 Pilatus nu, willende der schare genoeg doen, heeft hun Bar-abbas losgelaten, en gaf Jezus over, als hij Hem gegeseld had, om gekruist te worden.

15. A tak Piłat, chcąc ludowi dosyć uczynić, wypuścił im Barabbasza, a Jezusa ubiczowawszy, podał im, aby był ukrzyżowany.

15. Pilátus pedig eleget akarván tenni a sokaságnak, elbocsátá nékik Barabbást, Jézust pedig megostoroztatván, kezökbe adá, hogy megfeszítsék.

15 Тогда Пилат, желая сделать угодное народу, отпустил им Варавву, а Иисуса, бив, предал на распятие.

15. Пилат же, хотївши народові догодити, відпустив їм Вараву, й передав Ісуса, побивши, щоб розпято Його.

16 Niin sotamiehet veivät hänet sisälle linnaan, se on palatsiin, ja kutsuivat siihen koko sotilasjoukon.

16 Sotamiehet veivät Hänet sisälle linnaan, joka on maaherran palatsi. Ja he kutsuivat koolle koko sotilasosaston.

16. Niin huovit veivät hänen raastupaan ja kutsuivat kokoon kaiken joukon,

16. NIin huowit weit hänen Rastupan ja cudzuit cocon caiken joucon.

16. Nin Houit poisweit henen siselle Radhinhoneseen/ ia cokon cutzuit caiken iouckon/ (Niin howit pois weit hänen sisälle raatihuoneeseen/ ja kokoon kutsuit kaiken joukon/)

16. Οἱ δὲ στρατιῶται ἀπήγαγον αὐτὸν ἔσω τῆς αὐλῆς, ὅ ἐστι πραιτώριον, καὶ συγκαλοῦσιν ὅλην τὴν σπεῖραν·

16. οι δε στρατιωται απηγαγον αυτον εσω της αυλης ο εστιν πραιτωριον και συγκαλουσιν ολην την σπειραν 16. oi de stratiotai apegagon aυton eso tes aυles o estin praitorion kai sυgkaloυsin olen ten speiran

16 Now the soldiers led him away, inside the courtyard, which is the palace, and they call together the whole cohort {600 soldiers} .

16. And the soldiers led him away into the hall, called Praetorium; and they call together the whole band.

16. Men Stridsmændene førte ham hen til Paladset, nemlig Domhuset, og sammenkaldte den ganske Rode.

16. Då hade krigsknektarna honom in uti Rådhuset, och kallade tillhopa hela skaran;

16. Agga söamehhed wisid tedda ärra siñna kotta, mis on kohto-paik, ja kutsusid keik sedda wäe hulka kokko,

16. Kareiviai nusivedė Jį į rūmų kiemą, tai yra pretorijų, ir ten sušaukė visą kuopą.

16. Die Kriegsknechte aber führten ihn hinein in das Richthaus und riefen zusammen die ganze Schar

16. Alors les soldats l'emmenèrent dans l'intérieur du palais, c'est-à-dire au prétoire, et ils y assemblèrent toute la cohorte;

16. Entónces los soldados le llevarón dentro de la sala, es a saber, a la audiencia; y convocan toda la cuadrilla,

16 En de krijgsknechten leidden Hem binnen in de zaal, welke is het rechthuis, en riepen de ganse bende samen;

16. Lecz żołnierze wprowadzili go do dworu, to jest do ratusza, i zwołali wszystkiej roty.

16. A vitézek pedig elvivék őt az udvar belső részébe, a mi az őrház; és összehívák az egész csapatot.

16 А воины отвели Его внутрь двора, то есть в преторию, и собрали весь полк,

16. Воїни ж повели Його в середину двору, чи то в Претор, і скликали всю роту.

17 Ja he pukivat hänen yllensä purppuravaipan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä

17 Niin he pukivat Hänet purppuravaippaan ja väännettyään orjantappurakruunun panivat sen Hänen päähänsä.

17. Ja puettivat hänen purpuraan ja panivat hänen päähänsä väännetyn orjantappuraisen kruunun,

17. Ja puetit hänen Purpuraan ja wäänsit orjantappuraisen Cruunun ja panit hänen päähäns.

17. Ja he pughetit henen purpuran waattehin/ ia he wänsit Orientappuroisen Crunon/ panit henen pähens/ (Ja he puetit hänen purppurawaatteihin/ ja he wäänsit orjantappuraisen kruunun/ panit hänen päähänsä/)

17. καὶ ἐνδύουσιν αὐτὸν πορφύραν καὶ περιτιθέασιν αὐτῷ πλέξαντες ἀκάνθινον στέφανον,

17. και ενδυουσιν αυτον πορφυραν και περιτιθεασιν αυτω πλεξαντες ακανθινον στεφανον 17. kai endυoυsin aυton porfυran kai perititheasin aυto pleksantes akanthinon stefanon

17 And they clothe him with purple, and braided a thorny crown, (and) they placed it around his (head);

17. And they clothed him with purple, and platted a crown of thorns, and put it about his head,

17. Og de iførte ham et Purpurklæde og flettede en Tornekrone og satte den paa ham,

17. Och klädde honom uti ett purpurkläde, och vredo tillhopa ena krono af törne, och satte på honom;

17. Ja pañid tem̃a ümber ühhe purpuri mantli, ja punnusid ühhe kibbowitsa kroni, ja pannid sedda temma ümber Pea,

17. Jie apvilko Jį purpuriniu apsiaustu, nupynę uždėjo Jam erškėčių vainiką

17. und zogen ihm einen Purpur an und flochten eine dornene Krone und setzten sie ihm auf,

17. Et ils le revêtirent d'un manteau de pourpre, et lui mirent sur la tête une couronne d'épines qu'ils avaient tressées;

17. Y le visten de púrpura, y le ponen una corona tejida de espinas;

17 En deden Hem een purperen mantel aan, en een doornenkroon gevlochten hebbende, zetten Hem die op;

17. A oblekłszy go w szarłat, i uplótłszy koronę z ciernia, włożyli naó;

17. És bíborba öltözteték őt, és tövisből font koszorút tevének a fejére,

17 и одели Его в багряницу, и, сплетши терновый венец, возложили на Него;

17. І одягли Його в багряницю, і положили на Него, сплївши з тернини, вінець,

18 ja rupesivat tervehtimään häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"

18 Sitten he alkoivat tervehtiä Häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"

18. Ja rupesivat häntä tervehtimään: terve Juudalaisten kuningas!

18. Ja rupeisit händä terwehtämän: Terwe Judalaisten Cuningas.

18. ia rupeisit hende teruettemen/ Terue Judasten Kuningas. (ja rupesit häntä terwehtämään/ Terwe judasten kuningas.)

18. καὶ ἤρξαντο ἀσπάζεσθαι αὐτόν· Χαῖρε ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων·

18. και ηρξαντο ασπαζεσθαι αυτον χαιρε βασιλευ των ιουδαιων 18. kai erksanto aspazesthai aυton chaire βasileυ ton ioυdaion

18 and they began to greet him, Hail, King of the Jews!

18. And began to salute him, Hail, King of the Jews!

18. og begyndte at hilse ham, sigende hil være dig, du Jødernes Konge!

18. Och begynte till att helsa honom: Hel, Judarnas Konung;

18. Ja hakkasid tedda terretama: Terre, Juda-rahwa Kunningas!

18. ir pradėjo Jį sveikinti: ‘‘Sveikas, žydų karaliau!’‘

18. und fingen an, ihn zu grüßen: Gegrüßet seist du, der Juden König!

18. Et ils se mirent à le saluer, en disant: Salut, roi des Juifs!

18. Y comenzaron a saludarle, y decir: Tengas gozo, Rey de los Judíos.

18 En begonnen Hem te groeten, zeggende: Wees gegroet, Gij Koning der Joden!

18. I poczęli go pozdrawiać, mówiąc: Bądź pozdrowiony, królu żydowski!

18. És elkezdék őt köszönteni: Üdvöz légy, zsidók királya!

18 и начали приветствовать Его: радуйся, Царь Иудейский!

18. та й почали витати Його: Радуй ся, царю Жидівський!

19 Ja he löivät häntä päähän ruovolla, sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.

19 He myös löivät Häntä päähän ruokokepillä, sylkivät Hänen päällensä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat Häntä.

19. Ja he löivät häntä päähän ruovolla ja sylkivät hänen päällensä, panivat polvillensa ja kumartaen rukoilivat häntä.

19. Ja he löit hänen päähäns ruogolla ja syljit hänen päällens panit polwillens ja cumarsit händä.

19. Ja he löit henen päens Rogholla/ ia sylijt henen pälens/ laskit poluillens ia cumarsit hende. (Ja he löit hänen päänsä ruokolla/ ja syljit hänen päällensä/ laskit polwillensa ja kumarsit häntä.)

19. καὶ ἔτυπτον αὐτοῦ τὴν κεφαλὴν καλάμῳ καὶ ἐνέπτυον αὐτῷ, καὶ τιθέντες τὰ γόνατα προσεκύνουν αὐτῷ.

19. και ετυπτον αυτου την κεφαλην καλαμω και ενεπτυον αυτω και τιθεντες τα γονατα προσεκυνουν αυτω 19. kai etυpton aυtoυ ten kefalen kalamo kai eneptυon aυto kai tithentes ta gonata prosekυnoυn aυto

19 And they were beating his head with a reed and were spitting on him, and placing the knees (down), they were worshiping him. {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

19. And they smote him on the head with a reed, and did spit upon him, and bowing their knees worshipped him.

19. Og de sloge hans Hoved med et Rør og bespyttede ham og faldt paa Knæ og tilbade ham.

19. Och slogo hans hufvud med en rö, och spottade på honom; föllo på knä, och tillbådo honom.

19. Ja löid temma pähhä pilliroga, ja süllitasid temma peäle, ja heitsid pölweli mahha, ja kummardasid tedda.

19. Jie daužė Jam per galvą nendrine lazda, spjaudė ir priklaupdami garbino Jį.

19. Und schlugen ihm das Haupt mit dem Rohr und verspeiten ihn und fielen auf die Kniee und beteten ihn an.

19. Et ils lui frappaient la tête avec une canne, et ils crachaient contre lui, et se mettant à genoux, ils se prosternaient devant lui.

19. Y le herían su cabeza con una caña, y escupían en él, y le hacían reverencia hincadas las rodillas.

19 En sloegen Zijn hoofd met een rietstok, en bespogen Hem, en vallende op de knieen, aanbaden Hem.

19. I bili głowę jego trzciną i plwali naó, a upadając na kolana, kłaniali mu się.

19. És verik vala a fejét nádszállal, és köpdösik vala őt, és térdet hajtva tisztelik vala őt.

19 И били Его по голове тростью, и плевали на Него, и, становясь на колени, кланялись Ему.

19. І били Його по голові тростиною, і плювали на Него, й, кидаючись на колїна, кланялись Йому.

20 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppuravaipan ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa. Ja he veivät hänet pois, ristiinnaulitakseen hänet.

20 Pilkattuaan Häntä he riisuivat Häneltä purppuravaipan ja pukivat Hänet Hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät Hänet pois naulitakseen Hänet ristiin.

20. Ja kuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purpuran, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ulos ristiinnaulittaa.

20. JA cuin he olit händä pilcannet rijsuit he häneldä Purpuran ja puetit hänen omijn waatteisijns ja weit hänen ristinnaulitta.

20. Ja quin he olit henen pilcanuet/ rijsuit he henelde sen purpuran waatten/ ia pughetit henen omin waattehins/ Ja vlosweit henen Ristinnaulitta. (Ja kuin he olit hänen pilkanneet/ riisuit he häneltä sen purppurawaatteen/ ja puetit hänen omiin waatteihinsa/ Ja ulosweit hänen ristiinnaulittaa.)

20. καὶ ὅτε ἐνέπαιξαν αὐτῷ, ἐξέδυσαν αὐτὸν τὴν πορφύραν καὶ ἐνέδυσαν αὐτὸν τὰ ἱμάτια τὰ ἴδια, καὶ ἐξάγουσιν αὐτὸν ἵνα σταυρώσωσιν αὐτόν.

20. και οτε ενεπαιξαν αυτω εξεδυσαν αυτον την πορφυραν και ενεδυσαν αυτον τα ιματια τα ιδια και εξαγουσιν αυτον ινα σταυρωσωσιν αυτον 20. kai ote enepaiksan aυto eksedυsan aυton ten porfυran kai enedυsan aυton ta imatia ta idia kai eksagoυsin aυton ina staυrososin aυton

20 And when they (had) mocked him, they stripped the purple (off) him and clothed him with his own garments. And they lead him out in order that they should crucify him.

20. And when they had mocked him, they took off the purple from him, and put his own clothes on him, and led him out to crucify him.

20. Og der de havde bespottet ham, toge de purpurklædet af ham og iførte ham hans egne Klæder, og de førte ham ud for at kosrfæste hem.

20. Och när de hade så begabbat honom, afklädde de honom purpurklädet, och klädde honom uti sin egen kläder; och ledde honom ut till att korsfästan.

20. Ja kui nemmad tedda said naernud, wotsid nemmad se purpuri mantli temma seljast ärra, ja pannid temma ommad rided temma selga, ja wisid tedda wälja, et nemmad tedda piddid risti löma.

20. Pasityčioję nuvilko Jam purpurinį apsiaustą, apvilko Jo paties drabužiais ir išvedė nukryžiuoti.

20. Und da sie ihn verspottet hatten, zogen sie ihm den Purpur aus und zogen seine eigenen Kleider an und führten ihn aus, daß sie ihn kreuzigten.

20. Après s'être moqués de lui, ils lui ôtèrent le manteau de pourpre, et lui ayant remis ses habits, ils l'emmenèrent pour le crucifier.

20. Y después que le hubieron escarnecido, le desnudaron de la púrpura, y le vistieron sus propios vestidos; y le sacan para crucificarle.

20 En als zij Hem bespot hadden, deden zij Hem den purperen mantel af, en deden Hem Zijn eigen klederen aan, en leidden Hem uit, om Hem te kruisigen.

20. A gdy się z niego naśmiali, zewlekli go z szarłatu, i oblekli go w szaty jego własne, i wiedli go, aby go ukrzyżowali.

20. Mikor pedig [5†] kicsúfolták őt, leveték róla a bíbor ruhát, és a maga ruháiba öltözteték; és kivivék őt, hogy megfeszítsék.

20 Когда же насмеялись над Ним, сняли с Него багряницу,одели Его в собственные одежды Его и повели Его, чтобыраспять Его.

20. І, як насьміялись із Него, роздягнули Його з багряницї, і одягнули Його в одежу Його, та й виводять Його, щоб розпяти Його.

21 Ja he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiänsä.

21 He pakottivat erään ohi kulkevan kyreneläisen Simonin, joka tuli pellolta, Aleksanterin ja Ruufuksen isän, kantamaan Hänen ristiään.

21. Ja niin he vaativat yhden, joka ohitse kävi (ja tuli pellolta, Simonin Kyreniläisen, Aleksanderin ja Rufin isän), kantamaan hänen ristiänsä.

21. Ja nijn he waadeit yhtä joca ohidzekäwi ja tuli pellolda nimeldä Simon Cyreneus ( Alexandrin ja Rufin Isä ) candaman hänen Ristiäns.

21. Ja nin he waadhit yhden/ ioca ohitzekeui nimelde Simon Kyrenesta/ quin tuli pellolda (Alexandrin ia Ruffin Ise) candaman henen Ristiens. (Ja niin he waadit yhden/ joka ohitse käwi nimeltä Simon Kyrenestä/ kuin tuli pellolta (Alexandrin ja Ruffin isä) kantamaan hänen ristiänsä.)

21. Καὶ ἀγγαρεύουσι παράγοντά τινα Σίμωνα Κυρηναῖον, ἐρχόμενον ἀπ’ ἀγροῦ, τὸν πατέρα Ἀλεξάνδρου καὶ Ρούφου, ἵνα ἄρῃ τὸν σταυρὸν αὐτοῦ.

21. και αγγαρευουσιν παραγοντα τινα σιμωνα κυρηναιον ερχομενον απ αγρου τον πατερα αλεξανδρου και ρουφου ινα αρη τον σταυρον αυτου 21. kai aggareυoυsin paragonta tina simona kυrenaion erchomenon ap agroυ ton patera aleksandroυ kai roυfoυ ina are ton staυron aυtoυ

21 And they compel a certain one passing by, Simon from Cyrene, coming from the rural-area, the father of Alexander and Rufus, to go (with them), in order that he might lift up his cross.

21. And they compel one Simon a Cyrenian, who passed by, coming out of the country, the father of Alexander and Rufus, to bear his cross.

21. Og de tvang En, som gik forbi, Simon fra Cyrene, som kom fra Marken, Alexanders og Rufus' Fader, til at bære hans Kors.

21. Då tvingade de en man, som der framgick, benämnd Simon af Cyrene, Alexandri och Rufi fader, den af markene inkom, att han måste bära hans kors.

21. Ja nem̃ad sundsid wäggise ühhe, kes möda läks, Simona, Kireni liñna mehhe (kes wäljalt tulli, Aleksandri ja Ruhwi issa) et ta temma risti piddi kandma.

21. Jie privertė vieną grįžtantį iš lauko praeivį­Simoną Kirėnietį, Aleksandro ir Rufo tėvą,­nešti Jo kryžių.

21. Und zwangen einen, mit Namen Simon von Kyrene, der vom Felde kam (der ein Vater war des Alexander und Rufus), daß er sein Kreuz trüge.

21. Et un certain homme de Cyrène, nommé Simon, père d'Alexandre et de Rufus, passant par là en revenant des champs, ils le contraignirent de porter la croix de Jésus.

21. Y cargaron a uno que pasaba, (Simón Cireneo padre de Alejandro y de Rufo, que venía del campo,) para que llevase su cruz.

21 En zij dwongen een Simon van Cyrene, die daar voorbijging, komende van den akker, den vader van Alexander en Rufus, dat hij Zijn kruis droeg.

21. Tedy przymusili mimo idącego niektórego Szymona Cyrenejczyka, (który szedł z pola,)ojca Aleksandrowego i Rufowego, aby niósł krzyż jego.

21. És kényszerítének egy mellettök elmenőt, bizonyos czirénei Simont, a [6†] ki a mezőről jő vala, Alekszándernek és [7†] Rufusnak az atyját, hogy vigye az ő keresztjét.

21 И заставили проходящего некоего Киринеянина Симона, отца Александрова и Руфова, идущего с поля, нести крест Его.

21. І заставили мимойдучого якогось Симона Киринея, ідучого з поля, батька Александра та Руфа, щоб нїс хрест Його.

22 Ja he veivät hänet paikalle, jonka nimi on Golgata, se on käännettynä: pääkallonpaikka.

22 Niin he veivät Hänet Golgata-nimiselle paikalle, joka käännettynä on pääkallonpaikka.

22. Ja he veivät hänen siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on niin paljo kuin Pääkallon paikka,

22. Ja he weit hänen siehen siaan joca cudzutan Golgatha se on Pääcalloin paicka.

22. Ja he weit henen sihen Sijan/ quin cutzuttan Golgata/ se on tulkittu/ Päcalloin paicka. (Ja he weit hänen siihen sijaan/ kuin kutsutaan Golgata/ se on tulkittu/ Pääkallon paikka.)

22. Καὶ φέρουσιν αὐτὸν ἐπὶ Γολγοθᾶν τόπον, ὅ ἐστι μεθερμηνευόμενον κρανίου τόπος.

22. και φερουσιν αυτον επι γολγοθα τοπον ο εστιν μεθερμηνευομενον κρανιου τοπος 22. kai feroυsin aυton epi golgotha topon o estin methermeneυomenon kranioυ topos

22 And they bring him to the place (called) Golgotha, which is, (after) being translated, The place of a skull.

22. And they bring him unto the place Golgotha, which is, being interpreted, The place of a skull.

22. Og de førte ham til det Sted Golgatha, det er udlagt: Hovedpandested.

22. Och de ledde honom på det rummet Golgatha; det är, om man det uttyder, hufvudskallaplatsen.

22. Ja nem̃ad wisid tedda Kolgata paika, se on ärraselletud, pealae-asse.

22. Ir jie nuvedė Jį į Golgotos vietą; išvertus tai reiškia: ‘‘Kaukolės vieta’‘.

22. Und sie brachten ihn an die Stätte Golgatha, das ist verdolmetscht: Schädelstätte.

22. Et ils le conduisirent au lieu appelé Golgotha, c'est-à-dire, la place du Crâne.

22. Y le llevan al lugar de Gólgota, que interpretado quiere decir, lugar de la Calavera.

22 En zij brachten Hem tot de plaats Golgotha, hetwelk is, overgezet zijnde, Hoofdschedelplaats.

22. I przywiedli go na miejsce Golgota, co się wykłada: Miejsce trupich głów.

22. És vivék őt a Golgotha [8†] nevű helyre, a mely megmagyarázva annyi, mint: koponya helye.

22 И привели Его на место Голгофу, что значит: Лобное место.

22. І приводять Його на Голготу місце, що прозване Черепове місце.

23 Ja he tarjosivat hänelle mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei sitä ottanut.

23 Ja he tarjosivat Hänelle (juotavaksi) mirhalla sekoitettua viiniä, mutta Hän ei ottanut.

23. Ja he antoivat hänelle viinaa juoda myrrhamilla sekoitettua. Vaan ei hän ottanut.

23. Ja he annoit hänelle wijna juoda Myrrhalla secoitettua. Waan ei hän ottanut.

23. Ja he annoit henelle ioodha Myrrhatun winan. Waan ei hen ottanut. (Ja he annoit hänelle juoda Mirrhatun wiinan. Waan ei hän ottanut.)

23. καὶ ἐδίδουν αὐτῷ πιεῖν ἐσμυρνισμένον οἶνον· ὁ δὲ οὐκ ἔλαβε.

23. και εδιδουν αυτω πιειν εσμυρνισμενον οινον ο δε ουκ ελαβεν 23. kai edidoυn aυto piein esmυrnismenon oinon o de oυk elaβen

23 And they were giving to him wine to drink, having been medicated with myrrh, but he did not take it. {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 until Noon, Fri.}

23. And they gave him to drink wine mingled with myrrh: but he received it not.

23. Og de gave ham Viin at drikke med Myrrha udi: men han tog det ikke.

23. Och de gåfvo honom bemyrrhadt vin dricka; men han tog det intet till sig.

23. Ja nem̃ad andsid tem̃ale jua mirriga seggatud wina; agga tem̃a ei wotnud mitte.

23. Ten davė Jam mira atmiešto vyno, bet Jis negėrė.

23. Und sie gaben ihm Myrrhe im Wein zu trinken; und er nahm's nicht zu sich.

23. Et ils lui présentèrent à boire du vin mêlé avec de la myrrhe; mais il n'en but point.

23. Y le dieron a beber vino mezclado con mirra; mas él no lo tomó.

23 En zij gaven Hem gemirreden wijn te drinken; maar Hij nam dien niet.

23. I dawali mu pić wino z myrrą; ale go on nie przyjął.

23. És [9†] mirhás bort adnak vala néki inni; de ő nem fogadá el.

23 И давали Ему пить вино со смирною; но Он не принял.

23. І дали Йому пити вина з смирною; Він же не прийняв.

24 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin oli saava.

24 Naulittuaan Hänet ristiin he jakoivat keskenään Hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin saisi.

24. Ja kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kunkin piti saaman.

24. JA cosca he olit hänen ristinnaulinnet jaoit he hänen waattens ja heitit nijstä arpa mitä cungin piti saaman.

24. Ja coska he olit henen Ristin naulinuet/ iaghoit he henen waatteins/ heitedhen arpa ninen päle/ mite cunghi piti saaman. (Ja koska he olit hänen ristiinnaulinneet/ jaoit he hänen waatteensa/ heittäen arpaa niiden päälle/ mitä kunkin piti saaman.)

24. καὶ σταυρώσαντες αὐτὸν διαμερίζονται τὰ ἱμάτια αὐτοῦ, βάλλοντες κλῆρον ἐπ’ αὐτὰ τίς τί ἄρῃ.

24. και σταυρωσαντες αυτον διεμεριζον τα ιματια αυτου βαλλοντες κληρον επ αυτα τις τι αρη 24. kai staυrosantes aυton diemerizon ta imatia aυtoυ βallontes kleron ep aυta tis ti are

24 And having crucified him, ‘they divide his garments, casting a lot upon them,’ who (and) what (each) might take. {Psa 22:18}

24. And when they had crucified him, they parted his garments, casting lots upon them, what every man should take.

24. Og der de havde korsfæstet ham skiftede de hans Klæder og Kastede Lod om dem, hvad hver skulde tage.

24. Och när de hade korsfäst honom, bytte de hans kläder, kastande lott på dem, hvad hvar få skulle.

24. Ja kui nemmad tedda said risti lönud, jaggasid nemmad temma rided, ja heitsid liisko nende pärrast, mis iggaüks piddi sama.

24. Nukryžiavę Jį, jie pasidalijo Jo drabužius, mesdami burtą, kas kuriam turi tekti.

24. Und da sie ihn gekreuzigt hatten, teilten sie seine Kleider und warfen das Los darum, wer etwas bekäme.

24. Et après l'avoir crucifié, ils partagèrent ses habits, jetant le sort à qui en emporterait une part.

24. Y cuando le hubieron crucificado, repartieron sus vestidos, echando suertes sobre ellos, qué llevaría cada uno.

24 En als zij Hem gekruisigd hadden, verdeelden zij Zijn klederen, werpende het lot over dezelve, wat een iegelijk wegnemen zou.

24. A gdy go ukrzyżowali, rozdzielili szaty jego, miecąc o nie los, co by kto wziąć miał.

24. És megfeszítvén őt, eloszták az ő ruháit, [10†] sorsot vetvén azokra, ki mit kapjon.

24 Распявшие Его делили одежды Его, бросая жребий, кому что взять.

24. І розпинателї Його подїлили одежу Його, кинувши жереб на неї, що кому впаде.

25 Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.

25 Oli kolmas tunti* kun he naulitsivat Hänet ristiin.

25. Mutta se oli kolmas hetki, kun he hänen ristiinnaulitsivat.

25. Ja se oli colmas hetki cuin he hänen ristinnaulidzit.

25. Ja se oli colmas hetki coska he Ristinnaulitzit henen. (Ja se oli kolmas hetki koska he ristiinnaulitsit hänen.)

25. ἦν δὲ ὥρα τρίτη καὶ ἐσταύρωσαν αὐτόν.

25. ην δε ωρα τριτη και εσταυρωσαν αυτον 25. en de ora trite kai estaυrosan aυton

25 Now it was the third hour {i.e. 9:00 AM} and they crucified him.

25. And it was the third hour, and they crucified him.

25. Men det var den tredie Time, da de korsfæstede ham.

25. Och det var vid tredje timman; och de korsfäste honom.

25. Agga se olli kolmas tund, kui nemmad tedda risti löid.

25. Buvo trečia valanda, kai Jį nukryžiavo.

25. Und es war um die dritte Stunde, da sie ihn kreuzigten.

25. Il était la troisième heure quand ils le crucifièrent.

25. Y era la hora de tercia cuando le crucificaron.

25 En het was de derde ure, en zij kruisigden Hem.

25. A była trzecia godzina, gdy go ukrzyżowali.

25. Vala pedig három óra, mikor megfeszíték őt.

25 Был час третий, и распяли Его.

25. Була ж година третя, і розпяли Його.

26 Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: "Juutalaisten kuningas".

26 Ja päälle oli kirjoitettu Hänen syytään osoittava kirjoitus: ”Juutalaisten kuningas.”

26. Ja oli päällekirjoitettu hänen syynsä kirjoitus: JUUDALAISTEN KUNINGAS.

26. Ja hänen pääns päälle oli kirjoitettu hänen syyns nimittäin: Judalaisten Cuningas.

26. Ja oli henen päens päle kirioitettu mike henen syyns oli/ nimittein/ Judasten Kuningas. (Ja oli hänen päänsä päälle kirjoitettu mikä hänen syynsä oli/ nimittäin/ judasten kuningas.)

26. καὶ ἦν ἡ ἐπιγραφὴ τῆς αἰτίας αὐτοῦ ἐπιγεγραμμένη· Ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων.

26. και ην η επιγραφη της αιτιας αυτου επιγεγραμμενη ο βασιλευς των ιουδαιων 26. kai en e epigrafe tes aitias aυtoυ epigegrammene o βasileυs ton ioυdaion

26 And the inscription of his accusation was written on (the cross), The King of the Jews.

26. And the superscription of his accusation was written over, THE KING OF THE JEWS.

26. Og der var skreven en Overskrift med Beskyldningen imod ham: den Jødernes Konge.

26. Och det man skyllde honom före, var skrifvet öfver hans hufvud, nämliga: Judarnas Konung.

26. Ja se peälekirri tem̃a surma süüst olli ülle temma Pea kirjotud: Juda-rahwa Kunningas.

26. Taip pat buvo užrašytas Jo kaltinimas: ‘‘Žydų karalius’‘.

26. Und es war oben über ihm geschrieben was man ihm schuld gab, nämlich: Der König der Juden.

26. Et le sujet de sa condamnation était marqué par cet écriteau: LE ROI DES JUIFS.

26. Y el título escrito de su causa era, EL REY DE LOS JUDÍOS.

26 En het opschrift Zijner beschuldiging was boven Hem geschreven: DE KONING DER JODEN.

26. Był też napis winy jego napisany: Król żydowski.

26. Az ő kárhoztatásának oka pedig így vala fölébe felírva: A zsidók [11†] királya.

26 И была надпись вины Его: Царь Иудейский.

26. І була надпись вини Його надписана: Цар Жидівський.

27 Ja he ristiinnaulitsivat hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolellensa.

27 Hänen kanssaan he naulitsivat ristiin kaksi ryöväriä, toisen Hänen oikealle ja toisen vasemmalle puolelleen.

27. Ja he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yhden hänen oikialle ja toisen vasemmalle puolellensa.

27. Ja he ristinnaulidzit caxi Ryöwäritä hänen cansans yhden oikialle ja toisen wasemalle puolelle.

27. Ja he ristinnaulitzit caxi Röuerite hene' cansans/ yxi oikealle ia toinen wasemella polelle. (Ja he ristiinnaulitsit kaksi ryöwäriä hänen kanssansa/ yksi oikealle ja toinen wasemmalle puolelle.)

27. Καὶ σὺν αὐτῷ σταυροῦσι δύο λῃστάς, ἕνα ἐκ δεξιῶν καὶ ἕνα ἐξ εὐωνύμων αὐτοῦ.

27. και συν αυτω σταυρουσιν δυο ληστας ενα εκ δεξιων και ενα εξ ευωνυμων αυτου 27. kai sυn aυto staυroυsin dυo lestas ena ek deksion kai ena eks eυonυmon aυtoυ

27 And they crucify two robbers together with him; one at his right and one at his left.

27. And with him they crucify two thieves; the one on his right hand, and the other on his left.

27. Og de korsfæstede to Røvere med ham, een ved hans høire, og een ved hans venstre Side.

27. Och de korsfäste med honom två röfvare, en på hans högra, och den andra på hans venstra sido.

27. Ja nemmad posid temmaga kaks rööwlit risti, teist parrema, ja teist tem̃a pahhema pole.

27. Kartu su Juo nukryžiavo du plėšikus: vieną dešinėje, kitą kairėje.

27. Und sie kreuzigten mit ihm zwei Mörder, einen zu seiner Rechten und einen zur Linken.

27. Ils crucifièrent aussi avec lui deux brigands, l'un à sa droite, et l'autre à sa gauche.

27. Y crucificaron con él dos ladrones, uno a su mano derecha, y otro a su mano izquierda.

27 En zij kruisigden met Hem twee moordenaars, een aan Zijn rechter-,en een aan Zijn linker zijde.

27. Ukrzyżowali też z nim dwóch zbójców; jednego po prawicy, a drugiego po lewicy jego.

27. Két rablót is megfeszítének vele, egyet jobb és egyet bal keze felől.

27 С Ним распяли двух разбойников, одного по правую, а другого по левую сторону Его.

27. І розпяли з Ним двох розбійників, одного по правицї, а одного по лївицї в Него.

28 (Ja niin se kirjoitus kävi toteen, joka sanoo: "Ja Hän luettiin pahantekijäin joukkoon.")

28 (Niin toteutui kirjoitus joka sanoo: "Ja Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon.")

28. Ja niin täytettiin se kirjoitus, joka sanoo: ja hän on pahantekiäin sekaan luettu.

28. Ja nijn täytettin se kirjoitus joca sano: hän on pahantekiäin secan luettu.

28. Ja nin teutettin se kirioitus ioca sanopi/ Hen ombi Pahointekiedhen cansa luettu. (Ja niin täytettiin se kirjoitus joka sanoopi/ Hän ompi pahointekijäiden kanssa luettu.)

28. καὶ ἐπληρώθη ἡ γραφὴ ἡ λέγουσα· καὶ μετὰ ἀνόμων ἐλογίσθη.

28. και επληρωθη η γραφη η λεγουσα και μετα ανομων ελογισθη 28. kai eplerothe e grafe e legoυsa kai meta anomon elogisthe

28 And the Scripture was fulfilled, which says ‘And he was counted with (the) lawless.’ {Isa 53:12}

28. And the scripture was fulfilled, which saith, And he was numbered with the transgressors.

28. Og Skriften blev fuldkommet, som siger: han er regnet med Overtrædere.

28. Och så blef Skriften fullbordad, som säger: Ibland ogerningsmän vardt han räknad.

28. Siis sai se kirri töeks, mis ütleb: Ja temma on üllekohtuste sekka arwatud.

28. Taip išsipildė Rašto žodis: ‘‘Jis buvo priskaitytas prie piktadarių’‘.

28. Da ward die Schrift erfüllet, die da sagt: "Er ist unter die Übeltäter gerechnet."

28. Ainsi cette parole de l'Écriture fut accomplie: Il a été mis au rang des malfaiteurs.

28. Y se cumplió la Escritura que dice: Y con los inícuos fué contado.

28 En de Schrift is vervuld geworden, die daar zegt: En Hij is met de misdadigers gerekend.

28. I wypełniło się Pismo, które mówi: Z złoczyócami jest policzony.

28. És beteljesedék [12†] az írás, a mely azt mondja: És a bűnösök közé számláltaték.

28 И сбылось слово Писания: и к злодеямпричтен.

28. І справдилось писаннє, що глаголе: І з беззаконними полїчено Його.

29 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!

29 Ohikulkijat rienasivat Häntä nyökyttäen päätään ja sanoen: "Voi sinua, joka hajoitat temppelin ja joka kolmessa päivässä sen rakennat!

29. Ja ne, jotka siitä ohitse kävivät, pilkkasivat häntä ja vääntelivät päätänsä, sanoen: voi sinuas, joka templin maahan jaotat ja kolmena päivänä rakennat ylös!

29. JA ne jotca sijtä ohidzekäwit pilckaisit händä ja wäändelit päätäns sanoden: Woi sinuas cuinga jalost sinä Templin maahan jaotat ja colmena päiwänä sen jällens rakennat:

29. Ja ne iotca sijte ohitzekeuit/ pilcasit hende ia wändelit pätens sanoden/ Pfui sinuas/ quinga hyuesti sine Templin mahanricot/ ia sen colmena peiuen ylesrakennat/ (Ja ne jotka siitä ohitsekäwit/ pilkkasit häntä ja wääntelit päätänsä sanoen/ Woi sinuas/ kuinka hywästi sinä templin maahanrikot/ ja sen kolmena päiwän ylösrakennat/)

29. Καὶ οἱ παραπορευόμενοι ἐβλασφήμουν αὐτὸν κινοῦντες τὰς κεφαλὰς αὐτῶν καὶ λέγοντες· Οὐὰ, ὁ καταλύων τὸν ναὸν καὶ ἐν τρισὶν ἡμέραις οἰκοδομῶν!

29. και οι παραπορευομενοι εβλασφημουν αυτον κινουντες τας κεφαλας αυτων και λεγοντες ουα ο καταλυων τον ναον και εν τρισιν ημεραις οικοδομων 29. kai oi paraporeυomenoi eβlasfemoυn aυton kinoυntes tas kefalas aυton kai legontes oυa o katalυon ton naon kai en trisin emerais oikodomon

29 ‘And those who traveled by were blaspheming him, wagging their heads’ and saying, Aha! You who (will) tear-down the temple and build (it) in three days;

29. And they that passed by railed on him, wagging their heads, and saying, Ah, thou that destroyest the temple, and buildest it in three days,

29. Og de, der gik forbi, bespottede ham og rystede med deres Hoveder og sagde: tvi dig! du som nedbryder Templet og bygger det i tre Dage;

29. Och de, som gingo der framom, hädde honom, och riste sin hufvud, och sade: Tvi dig! Skönliga slår du omkull templet, och i tre dagar uppbygger det.

29. Ja need, kes möda läksid, teotasid tedda, wangutasid ommad Pead, ja ütlesid: Woi! kes sa templi mahhakissud, ja kolmel päwal üllesehhitad.

29. Einantys pro šalį plūdo Jėzų, kraipydami galvas ir sakydami: ‘‘Še Tau, kuris sugriauni šventyklą ir per tris dienas ją atstatai.

29. Und die vorübergingen, lästerten ihn und schüttelten ihre Häupter und sprachen: Pfui dich, wie fein zerbrichst du den Tempel und baust ihn in drei Tagen!

29. Et ceux qui passaient par là lui disaient des outrages, hochant la tête et disant: Hé! toi, qui détruis le temple, et qui le rebâtis en trois jours;

29. Y los que pasaban le denostaban, meneando la cabeza, y diciendo: ¡Ah! que derribas el templo de Dios, y en tres dias lo edificas:

29 En die voorbijgingen, lasterden Hem, schuddende hun hoofden, en zeggende: Ha! Gij, die den tempel afbreekt, en in drie dagen opbouwt,

29. A ci, którzy mimo chodzili, bluźnili go, chwiejąc głowami swemi a mówiąc: Ehej! który rozwalasz kościół, a we trzech dniach budujesz go!

29. Az arra menők pedig szidalmazzák vala őt, fejüket hajtogatván és mondván: Hah! a ki [13†] lerontod a templomot, és három nap alatt fölépíted;

29 Проходящие злословили Его, кивая головами своими и говоря: э! разрушающий храм, и в три днясозидающий!

29. І мимоходячі хулили Його, киваючи головами своїми та говорячи: Овва! Ти, що руйнуєш церкву і в три днї будуєш,

30 Auta itseäsi ja astu alas ristiltä."

30 Pelasta itsesi ja astu alas ristiltä."

30. Vapahda itses ja astu alas rististä.

30. Wapahda nyt idzes ja astu alas rististä.

30. Wapadha nyt itzes/ ia alasastu Ristild. (Wapahda nyt itses/ ja alasastu ristiltä.)

30. σῶσον σεαυτὸν καὶ κατάβα ἀπὸ τοῦ σταυροῦ.

30. σωσον σεαυτον και καταβα απο του σταυρου 30. soson seaυton kai kataβa apo toυ staυroυ

30 ‘save yourself and come-down from the cross.’ {Psa 22:7}

30. Save thyself, and come down from the cross.

30. frels dig selv, og stig ned af Korset!

30. Fria dig sjelfvan, och stig neder af korset.

30. Aita isseennast, ja astu risti peält mahha.

30. Išgelbėk save, nuženk nuo kryžiaus!’‘

30. Hilf dir nun selber und steig herab vom Kreuz!

30. Sauve-toi toi-même, et descends de la croix.

30. Sálvate a tí mismo, y desciende de la cruz.

30 Behoud Uzelven, en kom af van het kruis.

30. Ratuj samego siebie, a zstąp z krzyża!

30. Szabadítsd meg magadat, és szállj le a keresztről!

30 спаси Себя Самого и сойди со креста.

30. спаси себе й зійди з хреста.

31 Samoin ylipapitkin ynnä kirjanoppineet keskenään pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.

31 Samoin ylipapitkin pilkaten keskenään kirjanoppineitten kanssa sanoivat: "Toisia Hän pelasti, itseään ei voi pelastaa.

31. Niin myös ylimmäiset papit pilkkasivat häntä keskenänsä kirjanoppineiden kanssa, sanoen: muita hän autti, ei hän voi itsiänsä auttaa.

31. Nijn myös ylimmäiset Papit pilckaisit händä keskenäns Kirjanoppenuitten cansa ja sanoit: muita hän autti mutta ei hän woi idzens autta.

31. Samalamoto mös ne ylimeiset Papit pilcasit hende keskenens Kirianoppenutten cansa/ ia sanoit/ Muita hen autti/ mutta ei hen woi itzens autta. (Samalla muotoa myös ne ylimmäiset papit pilkkasit häntä keskenänsä kirjanoppineitten kanssa/ ja sanoit/ Muita hän autti/ mutta ei hän woi itseensä auttaa.)

31. ὁμοίως δὲ καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἐμπαίζοντες πρὸς ἀλλήλους μετὰ τῶν γραμματέων ἔλεγον· Ἄλλους ἔσωσεν, ἑαυτὸν οὐ δύναται σῶσαι.

31. ομοιως δε και οι αρχιερεις εμπαιζοντες προς αλληλους μετα των γραμματεων ελεγον αλλους εσωσεν εαυτον ου δυναται σωσαι 31. omoios de kai oi archiereis empaizontes pros alleloυs meta ton grammateon elegon alloυs esosen eaυton oυ dυnatai sosai

31 Now likewise, the high-priests with the scribes (were) mocking (him) with one another, (and) were saying, He saved others(, but) he is not able to save himself.

31. Likewise also the chief priests mocking said among themselves with the scribes, He saved others; himself he cannot save.

31. Ligesaa bespottede og de Ypperstepræster ham indbyrdes tilligemed de Skriftkloge og sagde: han har frelst andre, sig selv kan han ikke frelse.

31. Sammalunda ock de öfverste Presterna gjorde spe af honom emellan sig, med de Skriftlärda, och sade: Androm hafver han hulpit, sig sjelfvom kan han icke hjelpa.

31. Agga nendasammoti naersid tedda ka üllemad preestrid issekeskes kirjatundiattega, ja ütlesid: Muid on temma aitnud, isseennast ei woi ta mitte aidata.

31. Panašiai tyčiojosi ir aukštieji kunigai su Rašto žinovais, kalbėdami tarp savęs: ‘‘Kitus gelbėdavo, o savęs negali išgelbėti.

31. Desgleichen die Hohenpriester verspotteten ihn untereinander samt den Schriftgelehrten und sprachen: Er hat anderen geholfen, und kann sich selber nicht helfen.

31. De même aussi les principaux sacrificateurs et les scribes disaient entre eux, en se moquant: Il a sauvé les autres, il ne peut se sauver lui-même.

31. Y de esta manera también los príncipes de los sacerdotes escarneciendo, decían unos a otros, con los escribas: A otros salvó, a sí mismo no puede salvar.

31 En insgelijks ook de overpriesters, met de Schriftgeleerden, zeiden tot elkander, al spottende: Hij heeft anderen verlost; Zichzelven kan Hij niet verlossen.

31. Także też i przedniejsi kapłani naśmiewając się, jedni do drugich z nauczonymi w Piśmie mówili: Innych ratował, a siebie samego ratować nie może;

31. Hasonlóképen pedig a főpapok is, csúfolodván egymás között, az írástudókkal együtt mondják vala: Másokat megtartott, magát nem bírja megtartani.

31 Подобно и первосвященники с книжниками, насмехаясь, говорили друг другу: других спасал, а Себя не может спасти.

31. Так само й архиєреї, насьміхаючись один до одного з письменниками, казали: Инших спасав, себе не може спасти.

32 Astukoon hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Myöskin ne, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, herjasivat häntä.

32 Astukoon Hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, jotta näkisimme ja uskoisimme." Myös Hänen kanssaan ristiin naulitut solvasivat Häntä.

32. Kristus, Israelin kuningas, astukaan nyt alas rististä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olivat, pilkkasivat häntä.

32. Jos hän on Christus ja Israelin Cuningas nijn astucan alas Rististä että me näkisim ja uscoisim. Ja ne jotca hänen cansans ristinnaulitut olit pilckaisit myös händä.

32. Jos hen ombi Christus/ ia Kuningas Israelis/ nin alasastucan nyt Rististe/ ette me näkisim/ ia vskoisim. Ja ne iotca henen cansans Ristinnaulitut olit pilcasit mös hende. (Jos hän ompi Kristus/ ja kuningas Israelissa/ niin alas astukaan nyt rististä/ että me näkisimme/ ja uskoisimme. ja ne jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olit pilkkasit myös häntä.)

32. ὁ Χριστὸς ὁ βασιλεὺς Ἰσραὴλ καταβάτω νῦν ἀπὸ τοῦ σταυροῦ, ἵνα ἴδωμεν καὶ πιστεύσωμεν αὐτῷ. καὶ οἱ συνεσταυρωμένοι αὐτῷ ὠνείδιζον αὐτόν.

32. ο χριστος ο βασιλευς του ισραηλ καταβατω νυν απο του σταυρου ινα ιδωμεν και πιστευσωμεν και οι συνεσταυρωμενοι αυτω ωνειδιζον αυτον 32. o christos o βasileυs toυ israel kataβato nυn apo toυ staυroυ ina idomen kai pisteυsomen kai oi sυnestaυromenoi aυto oneidizon aυton

32 Let the Christ, the King of Israel, come-down now from the cross, in order that we may see and may believe in him. And those who have been crucified together with him were reproaching him. {Mar 15:34 & Mat 27:45 & Luk 23:44 around Noon.}

32. Let Christ the King of Israel descend now from the cross, that we may see and believe. And they that were crucified with him reviled him.

32. Den Christus, den Israels Konge, stige nu ned af Korset, at vi kunne see og troe! og de, som vare korsfæstede med ham, forhaanede ham.

32. Christus, Israels Konung, stige nu neder af korset, att vi måtte det se, och tro. Och de der korsfäste voro med honom, försmädde honom ock.

32. Se Kristus se Israeli Kunningas astko nüüd risti peält mahha, et meie näme, ja ussume. Ja need, kes temmaga ollid risti podud, teotasid tedda.

32. Tegul Kristus, Izraelio karalius, dabar nužengia nuo kryžiaus, kad pamatytume ir įtikėtume’‘. Kartu nukryžiuotieji irgi užgauliojo Jį.

32. Ist er Christus und König in Israel, so steige er nun vom Kreuz, daß wir sehen und glauben. Und die mit ihm gekreuzigt waren, schmähten ihn auch.

32. Que le Christ, le roi d'Israël, descende maintenant de la croix, afin que nous le voyions, et que nous croyions. Et ceux qui étaient crucifiés avec lui, lui disaient aussi des outrages.

32. El Cristo, Rey de Israel, descienda ahora de la cruz para que veamos y creamos. También los que estaban crucificados con él, le denostaban.

32 De Christus, de Koning Israels, kome nu af van het kruis, opdat wij het zien en geloven mogen. Ook die met Hem gekruist waren, smaadden Hem.

32. Niechże teraz Chrystus on król Izraelski zstąpi z krzyża, abyśmy ujrzeli i uwierzyli. Ci też, co z nim byli ukrzyżowani, urągali mu.

32. A Krisztus, az Izráel királya, szálljon le most a keresztről, hogy lássuk és higyjünk. A kiket vele feszítettek meg, azok is szidalmazzák vala őt.

32 Христос, Царь Израилев, пусть сойдет теперь с креста, чтобы мы видели, и уверуем. И распятые с Ним поносили Его.

32. Христос, цар Жидівський, нехай зійде тепер з хреста, щоб побачили ми, й увіруємо. І розпяті з Ним зневажали Його.

33 Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.

33 Kuudennella tunnilla tuli pimeä yli kaiken maan aina yhdeksänteen tuntiin asti.

33. Mutta kuin kuudes hetki tuli, tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

33. JA cuudennen hetken perästä tuli pimeys caiken maan päälle haman yhdexänden hetken asti.

33. Ja quin Cudes Hetki tapachtui/ tuli Pimeys caiken maan päle haman Yhdexenden Hetken asti. (Ja kuin kuudes hetki tapahtui/ tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.)

33. Γενομένης δὲ ὥρας ἕκτης σκότος ἐγένετο ἐφ’ ὅλην τὴν γῆν ἕως ὥρας ἐνάτης·

33. γενομενης δε ωρας εκτης σκοτος εγενετο εφ ολην την γην εως ωρας εννατης 33. genomenes de oras ektes skotos egeneto ef olen ten gen eos oras ennates

33 Now (after) it became the sixth hour, there became darkness over the whole earth until the ninth hour {i.e. Noon until 3:00 PM; Amos 8:8–9?} . {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 3:00 to 5:00 PM.}

33. And when the sixth hour was come, there was darkness over the whole land until the ninth hour.

33. Men da den sjette Time var kommen, blev et Mørke over det ganske Land indtil den niende Time.

33. Och i sjette timman vardt ett mörker öfver allt landet, till nionde timman.

33. Agga kui kues tund olli, sai pimmedus keige ülle se Ma ühheksamast tunnist sadik.

33. Šeštai valandai atėjus, visą kraštą apgaubė tamsa iki devintos valandos.

33. Und nach der sechsten Stunde ward eine Finsternis über das ganze Land bis um die neunte Stunde.

33. Quand vint la sixième heure, il y eut des ténèbres sur toute la terre, jusqu'à la neuvième heure.

33. Y cuando vino la hora de sexta, fueron hechas tinieblas sobre toda la tierra, hasta la hora de nona.

33 En als de zesde ure gekomen was, werd er duisternis over de gehele aarde, tot de negende ure toe.

33. A gdy było o godzinie szóstej, stała się ciemność po wszystkiej ziemi, aż do godziny dziewiątej.

33. Mikor pedig hat [14†] óra lőn, sötétség támada az egész földön kilencz óráig.

33 В шестом же часу настала тьма по всей земле и продолжалась до часа девятого.

33. Як же настала година шеста, темрява стала по всїй землї аж до години девятої.

34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

34 Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä (sanoen): "Eloi, Eloi*, lama sabaktani?" Joka käännettynä on: *Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

34. Ja yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on niin paljo kuin: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minut annoit ylön?

34. Nijn yhdexännellä hetkellä huusi Jesus suurella änellä sanoden: Eli Eli lamasabthani se on: minun Jumalan minun Jumalan mixis minun ylönannoit ?

34. Nin yhdexenel hetkel hwsi IesuS swrella änelle sanoden/ ELI/ ELI lama asabthani/ se on tulkittu/ Minun JUMALAN/ Minun JUMALAN/ Mixis minun ylenannoit? (Niin yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä sanoen/ ELI/ ELI lama sabaktani/ se on tulkittu/ Minun JUMALANI/ Minun JUMALANI/ Miksi minun ylenannoit?)

34. καὶ τῇ ὥρᾳ τῇ ἐνάτῃ ἐβόησεν ὁ Ἰησοῦς φωνῇ μεγάλῃ λέγων· Ἐλωῒ Ἐλωῒ, λιμᾶ σαβαχθανί; ὅ ἐστι μεθερμηνευόμενον, ὁ Θεός μου ὁ Θεός μου, εἰς τί με ἐγκατέλιπες;

34. και τη ωρα τη εννατη εβοησεν ο ιησους φωνη μεγαλη λεγων ελωι ελωι λαμμα σαβαχθανι ο εστιν μεθερμηνευομενον ο θεος μου ο θεος μου εις τι με εγκατελιπες 34. kai te ora te ennate eβoesen o iesoυs fone megale legon eloi eloi lamma saβachthani o estin methermeneυomenon o theos moυ o theos moυ eis ti me egkatelipes

34 And Jesus cried in the ninth hour {i.e. 3:00 PM} with a loud voice, saying, Eloi, Eloi, lama sabachthani? which is, (after) being translated, ‘My God, my God, why did you forsake me?’ {Psa 22:1}

34. And at the ninth hour Jesus cried with a loud voice, saying, Eloi, Eloi, lama sabachthani which is, being interpreted, My God, my God, why hast thou forsaken me

34. Og ved den niende Time raabte Jesus med stor Røst og sagde: Eloi! Eloi! Lama Sabachtani? det er udlagt: min Gud! min Gud! hvorfor har du forladt mig?

34. Och i nionde timman ropade Jesus med höga röst, sägandes: Eloi, Eloi, Lamma Sabachthani? det är uttydt: Min Gud, min Gud, hvi hafver du öfvergifvit mig?

34. Ja ühheksamal tunnil kissendas Jesus sure heälega, ja ütles: Eli! Eli! lamma sabahtani, se on ärraselletud: Minno Jum̃al! minno Jum̃al! miks sa mind olled mahhajätnud?

34. Devintą valandą Jėzus garsiu balsu sušuko: ‘‘Elojí, Elojí, lemá sabachtáni?’‘ Tai reiškia: ‘‘Mano Dieve, mano Dieve, kodėl mane palikai?!’‘

34. Und um die neunte Stunde rief Jesus laut und sprach: "Eli, Eli lama asabthani? das ist verdolmetscht: Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen?

34. Et à la neuvième heure Jésus s'écria d'une voix forte: Éloï, Éloï, lamma sabachthani?C'est-à-dire: Mon Dieu, mon Dieu, pourquoi m'as-tu abandonné?

34. Y a la hora de nona exclamó Jesús a gran voz, diciendo: ¿Eloí, Eloí, lamma sabachthani? que interpretado, quiere decir: Dios mío, Dios mío, ¿por qué me has desamparado?

34 En ter negender ure, riep Jezus met een grote stem, zeggende: ELOI, ELOI, LAMMA SABACHTANI, hetwelk is, overgezet zijnde: Mijn God, Mijn God! Waarom hebt Gij Mij verlaten?

34. A o godzinie dziewiątej zawołał Jezus głosem wielkim, mówiąc: Eloi! Eloi! Lamma sabachtani, co się wykłada: Boże mój! Boże mój! czemuś mię opuścił?

34. És kilencz órakor fennszóval kiálta Jézus mondván: [15†] Elói, Elói! Lamma Sabaktáni? a mi megmagyarázva annyi, mint: Én Istenem, én Istenem! miért hagyál el engemet?

34 В девятом часу возопил Иисус громким голосом: Элои! Элои! ламма савахфани? - что значит: Боже Мой! Боже Мой! для чего Ты Меня оставил?

34. А години девятої покликнув Ісус голосом великим: Елоі, Елоі, лама саватани? що єсть перекладом: Боже мій, Боже мій, на що мене покинув єси?

35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".

35 Sen kuullessaan muutamat siinä seisovista sanoivat: "Katso, Hän huutaa Eliaa."

35. Ja kuin muutamat, jotka siinä seisoivat, sen kuulivat, sanoivat he: katso, hän huutaa Eliasta.

35. Ja cuin muutamat jotca sijnä seisoit sen cuulit sanoit he: cadzo hän huuta Eliast.

35. Ja mwtamat iotca tykene seisoit/ quin he sen cwlit/ sanoit he/ Catzo hen cutzupi Eliast. (Niin muutamat jotka tykönä seisoit/ kuin he sen kuulit/ sanoit he/ Katso hän kutsuupi Eliasta.)

35. καί τινες τῶν παρεστηκότων ἀκούσαντες ἔλεγον· Ἴδε Ἠλίαν φωνεῖ.

35. και τινες των παρεστηκοτων ακουσαντες ελεγον ιδου ηλιαν φωνει 35. kai tines ton parestekoton akoυsantes elegon idoυ elian fonei

35 And some of those standing beside (him), having heard it, were saying, Behold, he is summoning Elijah.

35. And some of them that stood by, when they heard it, said, Behold, he calleth Elias.

35. Og Nogle af dem, som stode hos, der de hørte det, sagde de, see, han kalder ad Elias.

35. Och somlige, de der när stodo, och hörde det, sade: Si, Eliam kallar han.

35. Ja monningad neist, kes seäl jures seisid, kui nemmad sedda kuulsid, ütlesid: Wata, temma kutsub Eliast.

35. Kai kurie ten stovintys išgirdę sakė: ‘‘Žiūrėk, Jis šaukiasi Elijo’‘.

35. Und etliche, die dabeistanden, da sie es hörten, sprachen sie: Siehe er ruft den Elia.

35. Et quelques-uns de ceux qui étaient présents, l'ayant entendu, disaient: Voilà qu'il appelle Élie.

35. Y oyéndolo unos de los que estaban allí, decían: He aquí, a Elías llama.

35 En sommigen van die daarbij stonden, dit horende, zeiden: Ziet, Hij roept Elias.

35. A niektórzy z tych, co tam stali, usłyszawszy mówili: Oto Elijasza woła.

35. Némelyek pedig meghallván ezt az ott állók közül, mondának: Ímé Illést hívja.

35 Некоторые из стоявших тут, услышав, говорили: вот, Илию зовет.

35. І деякі з тих, що тут стояли, почувши казали: Ось Ілию кличе.

36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".

36 Niin muuan mies juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruokokepin päähän ja antoi Hänelle juoda sanoen: "Annas, katsotaan, tuleeko Elia ottamaan Hänet alas."

36. Niin juoksi yksi ja täytti sienen etikalla ja pani sen ruovon ympärille, taritsi hänen juoda, sanoen: pidäs! katsokaamme, tuleeko Elias häntä ottamaan pois.

36. Nijn juoxi yxi ja täytti sienen eticalla ja pani sen ruogon päähän taridzi hänen juoda sanoden: pidäs cadzocam jos Elias tule händä poisottaman.

36. Nin yxi iooxi ia teutti Sienen Eticalla/ ia pani sen Roghon pähen/ taritzi henen iooma sanoden/ Sallicat/ catzokam ios Elias tule hende poispaneman. (Niin yksi juoksi ja täytti sienen etikalla/ ja pani sen ruokon päähän/ taritsi hänen juomaan sanoen/ Sallikaat/ Katsokaamme jos Elias tulee häntä pois paneman.)

36. δραμὼν δέ εἷς καὶ γεμίσας σπόγγον ὄξους περιθεὶς τε καλάμῳ ἐπότιζεν αὐτόν λέγων· Ἄφετε ἴδωμεν εἰ ἔρχεται Ἠλίας καθελεῖν αὐτόν.

36. δραμων δε εις και γεμισας σπογγον οξους περιθεις τε καλαμω εποτιζεν αυτον λεγων αφετε ιδωμεν ει ερχεται ηλιας καθελειν αυτον 36. dramon de eis kai gemisas spoggon oksoυs peritheis te kalamo epotizen aυton legon afete idomen ei erchetai elias kathelein aυton

36 But one having ran and filled a sponge from (the) vinegar (vessel), placed it around a reed and was giving (it to) him to drink, saying, Allow° (it, that) we may see if Elijah comes to take him down.

36. And one ran and filled a spunge full of vinegar, and put it on a reed, and gave him to drink, saying, Let alone; let us see whether Elias will come to take him down.

36. Men En løb og fyldte en Svamp med Eddike og stak den paa et Rør og gav ham at drikke og sagde: holdt! lader os see, om Elias kommer at tage ham ned.

36. Så lopp en till med en svamp, uppfylldan med ättiko; den satte han på en rö, och böd honom dricka, och sade: Håll, låt se, om Elias kommer, till att taga honom neder.

36. Siis jooksis üks, ja täitis ühhe käsna ädikaga, ja pistis sedda pilliroo otsa, ja jotis tedda, ja ütles: Ootke, same nähha, kas Elias tulleb tedda mahhawotma.

36. Tada vienas nubėgęs primirkė kempinę rūgštaus vyno, užmovė ją ant nendrės ir davė Jam gerti, sakydamas: ‘‘Palaukite, pažiūrėsime, ar ateis Elijas Jo nuimti’‘.

36. Da lief einer und füllte einen Schwamm mit Essig und steckte ihn auf ein Rohr und tränkte ihn und sprach: Halt, laßt sehen, ob Elia komme und ihn herabnehme.

36. Et l'un d'eux courut, emplit une éponge de vinaigre, la mit au bout d'un roseau, et la lui présenta pour boire, en disant: Laissez; voyons si Élie viendra le descendre de la croix.

36. Y corrió uno, e hinchiendo de vinagre una esponja, y poniéndola en una caña, le dió de beber, diciendo: Dejád, veamos si vendrá Elías a quitarle.

36 En er liep een, en vulde een spons met edik, en stak ze op een rietstok, en gaf Hem te drinken, zeggende: Houdt stil, laat ons zien, of Elias komt, om Hem af te nemen.

36. Zatem bieżawszy jeden, napełnił gąbkę octem, a włożywszy ją na trzcinę, dawał mu pić, mówiąc: Zaniechajcie, patrzmy, jeźli przyjdzie Elijasz, zdejmować go.

36. Egy ember pedig odafutamodék és egy szivacsot megtöltvén eczettel és azt nádszálra tűzvén, inni ada néki, mondván: Hagyjátok el, lássuk, ha eljő-é Illés, hogy levegye őt.

36 А один побежал, наполнил губку уксусом и, наложив на трость, давал Ему пить, говоря: постойте, посмотрим, придет ли Илия снятьЕго.

36. Побігши ж один і сповнивши губку оцтом, і настромивши на тростину, поїв Його, кажучи: Стривайте, побачимо, чи прийде Ілия зняти Його.

37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

37 Mutta Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.

37. Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

37. Mutta Jesus huusi suurella änellä ja andoi hengens.

37. Mutta IesuS hwti swrella änelle/ ia ylesa'noi Henge's (Mutta Jesus huusi suurella äänellä/ ja ylösantoi henkensä.)

37. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀφεὶς φωνὴν μεγάλην ἐξέπνευσε.

37. ο δε ιησους αφεις φωνην μεγαλην εξεπνευσεν 37. o de iesoυs afeis fonen megalen eksepneυsen

37 But Jesus expired, having left (with) a loud voice.

37. And Jesus cried with a loud voice, and gave up the ghost.

37. Men Jesus raabte med stor Røst og udgav Aanden.

37. Då ropade Jesus med höga röst, och gaf upp andan.

37. Agga Jesus kissendas sure heälega, ja heitis hinge.

37. Bet Jėzus, garsiai sušukęs, atidavė dvasią.

37. Aber Jesus schrie laut und verschied.

37. Alors Jésus, ayant jeté un grand cri, rendit l'esprit.

37. Mas Jesús, dando una grande voz, espiró.

37 En Jezus, een grote stem van Zich gegeven hebbende, gaf den geest.

37. A Jezus zawoławszy głosem wielkim, oddał ducha.

37. Jézus pedig nagy [16†] fennszóval kiáltván kibocsátá lelkét.

37 Иисус же, возгласив громко, испустилдух.

37. Ісус же, пустивши голос великий, зітхнув.

38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

38. Ja templin esivaate repesi kahtia, ylhäältä hamaan alas.

38. Ja Templin waate repeis cahtia ylhäldä haman alhalle.

38. Ja Templin purie halkeisi cachtia/ ylhelde hamaha' alhalle. (Ja templin purje halkesi kahtia/ ylhäältä hamaan alhaalle.)

38. Καὶ τὸ καταπέτασμα τοῦ ναοῦ ἐσχίσθη εἰς δύο ἀπὸ ἄνωθεν ἕως κάτω.

38. και το καταπετασμα του ναου εσχισθη εις δυο απο ανωθεν εως κατω 38. kai to katapetasma toυ naoυ eschisthe eis dυo apo anothen eos kato

38 And the curtain of the temple was split-apart, into two (pieces), from the top to the bottom.

38. And the veil of the temple was rent in twain from the top to the bottom.

38. Og Forhænget i Templet splittedes i to fra det Øverste indtil det Nederste.

38. Och förlåten i templet remnade i tu stycke, ifrån öfverst och neder igenom.

38. Ja templi wahhe-tek keigepühhama ees kärrises löhki kahheks tükkiks üllemast otsast allamast sadik.

38. Ir šventyklos uždanga perplyšo pusiau nuo viršaus iki apačios.

38. Und der Vorhang im Tempel zerriß in zwei Stücke von obenan bis untenaus.

38. Et le voile du temple se déchira en deux, du haut en bas.

38. Entónces el velo del templo se partió en dos de alto a bajo.

38 En het voorhangsel des tempels scheurde in tweeen, van boven tot beneden.

38. I rozerwała się zasłona kościelna na dwoje, od wierzchu aż do dołu.

38. És a templom kárpítja fölétől aljáig ketté hasada.

38 И завеса в храме раздралась надвое, сверху донизу.

38. І завіса церковня роздерлась надвоє з верху аж до низу.

39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".

39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi Häntä vastapäätä, näki Hänen näin (huutaen) antavan henkensä, hän sanoi: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika."

39. Mutta kuin päämies, joka siinä hänen kohdallansa seisoi, näki, että hän niin huutain henkensä antoi, sanoi hän: totisesti oli tämä ihminen Jumalan Poika.

39. Cosca Päämies joca sijnä hänen cohdallans seisoi näki että hän sen muotoisella huudolla hengens andoi sanoi hän: totisest oli tämä ihminen Jumalan Poica.

39. Coska nyt Pämies/ ioca sijne hene' Cohdalla's seisoi/ näki ette hen semmotoisella hwdholla/ Hengens annoi/ sanoi hen/ Totisesta teme Inhiminen oli JUMALAN Poica. (Koska nyt päämies/ joka siinä hänen kohdallansa seisoi/ näki että hän semmoisella huudolla/ Henkensä antoi/ sanoi hän/ Totisesti tämä ihminen oli JUMALAN Poika.)

39. Ἰδὼν δὲ ὁ κεντυρίων ὁ παρεστηκὼς ἐξ ἐναντίας αὐτοῦ ὅτι οὕτω κράξας ἐξέπνευσεν, εἶπεν· Ἀληθῶς ὁ ἄνθρωπος οὗτος υἱὸς ἦν Θεοῦ.

39. ιδων δε ο κεντυριων ο παρεστηκως εξ εναντιας αυτου οτι ουτως κραξας εξεπνευσεν ειπεν αληθως ο ανθρωπος ουτος υιος ην θεου 39. idon de o kentυrion o parestekos eks enantias aυtoυ oti oυtos kraksas eksepneυsen eipen alethos o anthropos oυtos υios en theoυ

39 Now the centurion* standing (there), opposite from him, saw that he thus cried out and expired, said, Truly this man was (the) Son of God.

39. And when the centurion, which stood over against him, saw that he so cried out, and gave up the ghost, he said, Truly this man was the Son of God.

39. Men Høvedsmanden, som stod hos, tvært over for ham, og sae, at han udgav Anden med saadant Raab, sagde: sandelig var dette Menneske Guds Søn.

39. Då höfvitsmannen, som stod der när gentemot honom, såg att han med ett sådant rop gaf upp andan, sade han: Sannerliga var denne mannen Guds Son.

39. Agga kui se pealik, kes temma kohhal seisis, näggi, et ta nenda kissendades hinge heitis, ütles temma: Töest sesinnane innimenne olli Jummala Poeg.

39. Šimtininkas, stovėjęs priešais ir matęs, kaip Jis šaukdamas mirė, tarė: ‘‘Tikrai šitas žmogus buvo Dievo Sūnus!’‘

39. Der Hauptmann aber, der dabeistand ihm gegenüber und sah, daß er mit solchem Geschrei verschied, sprach: Wahrlich, dieser Mensch ist Gottes Sohn gewesen!

39. Et le centenier, qui était vis-à-vis de lui, voyant qu'il avait expiré en criant ainsi, dit: Cet homme était véritablement Fils de Dieu.

39. Y el centurión, que estaba delante de él, viendo que había espirado así clamando, dijo: Verdaderamente este hombre era el Hijo de Dios.

39 En de hoofdman over honderd, die daarbij tegenover Hem stond, ziende, dat Hij alzo roepende den geest gegeven had, zeide: Waarlijk, deze Mens was Gods Zoon!

39. Tedy widząc setnik, który stał przeciwko niemu, iż tak wołając oddał ducha, rzekł: Prawdziwie człowiek ten był Synem Bożym.

39. Látván pedig a százados, a ki vele átellenben áll vala, hogy ekként kiáltva bocsátá ki lelkét, monda: Bizony, ez az ember Isten Fia vala!

39 Сотник, стоявший напротив Его, увидев, что Он, так возгласив, испустил дух, сказал: истинно Человек Сей был Сын Божий.

39. Бачивши ж сотник, що там стояв проти Него, що, так закричавши, зітхнув, каже: Справдї чоловік сей Син був Божий.

40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,

40 Oli naisiakin taampana katselemassa, joitten joukossa oli myös Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,

40. Ja siellä oli myös vaimoja, jotka taampaa katselivat, joiden seassa oli Maria Magdalena ja Maria, vähemmän Jakobin ja Joseen äiti, ja Salome,

40. Ja siellä oli myös waimoja jotca taambana cadzelit joiden seas oli Maria Magdalena ja Maria wähemnän Jacobin ja Josen Äiti ja Salome:

40. Ja olit mös Waimot sielle taamba catzelit/ ioinenga seas oli Maria Magdalena ia Maria sen wehen Jacobin ia Josesin eiti ia Salome/ (Ja olit myös waimot siellä taempana katselit/ joidenka seassa oli Maria Magdaleena ja Maria sen wähän Jakobin ja Josesin äiti ja Salome/)

40. Ἦσαν δὲ καὶ γυναῖκες ἀπὸ μακρόθεν θεωροῦσαι, ἐν αἷς ἦν καὶ Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ καὶ Μαρία ἡ τοῦ Ἰακώβου τοῦ μικροῦ καὶ Ἰωσῆ μήτηρ καὶ Σαλώμη,

40. ησαν δε και γυναικες απο μακροθεν θεωρουσαι εν αις ην και μαρια η μαγδαληνη και μαρια η του ιακωβου του μικρου και ιωση μητηρ και σαλωμη 40. esan de kai gυnaikes apo makrothen theoroυsai en ais en kai maria e magdalene kai maria e toυ iakoβoυ toυ mikroυ kai iose meter kai salome

40 Now there were also women viewing from afar, among whom were both Mary the Magdalene and Mary the mother of James the little {Or: least} and of Joses and Salome;

40. There were also women looking on afar off: among whom was Mary Magdalene, and Mary the mother of James the less and of Joses, and Salome;

40. Men der var ogsaa Kvinder, som langtfra saae til; iblandt hvilke vare Maria Magdalene, og Maria, Jakob den Mindres og Josefs' Moder, og Salome;

40. Och voro ock qvinnor der, som långt ifrå detta skådade; ibland hvilka var Maria Magdalena, och Maria, litsle Jacobs och Jose moder, och Salome.

40. Agga seäl olli ka naesi kaugelt waatmas, kelle seas ka olli Maria Mahdalena, ja Maria weike Jakobusse ja Josesse emma ja Salome.

40. Ten taip pat buvo moterų, kurios žiūrėjo iš toli; tarp jų ir Marija Magdalietė, Marija­Jokūbo Jaunesniojo ir Jozės motina­ir Salomė.

40. Und es waren auch Weiber da, die von ferne solches sahen; unter welchen war Maria Magdalena und Maria, Jakobus des Kleinen und des Joses Mutter, und Salome,

40. Il y avait aussi des femmes qui regardaient de loin, parmi lesquelles étaient Marie de Magdala, et Marie, mère de Jacques le petit et de Joses, et Salomé,

40. Y también estaban algunas mujeres mirando de léjos: entre las cuales era María Magdalena, y María madre de Santiago el menor y de Joses, y Salomé;

40 En er waren ook vrouwen, van verre dit aanschouwende, onder welke ook was Maria Magdalena, en Maria, de moeder van Jakobus, den kleine, en van Joses, en Salome;

40. Były też i niewiasty z daleka się przypatrując, między któremi była Maryja Magdalena, i Maryja, Jakóba małego i Jozesa matka, i Salome;

40. Valának pedig asszonyok is, a kik [17†] távolról nézik vala, a kik között vala Mária Magdaléna, [18†] és Mária, a kis Jakabnak és Józsénak anyja, és Salomé,

40 Были тут и женщины, которые смотрели издали: между ними была и Мария Магдалина, и Мария, мать Иакова меньшего и Иосии, и Саломия,

40. Були ж і жінки, оддалеки дивлячись, між котрими була й Мария Магдалина, й Мария, Якова меншого та Йосиї мати, й Саломия,

41 jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.

41 jotka (hekin) Hänen Galileassa ollessaan seurasivat ja palvelivat Häntä, sekä useita muita naisia, jotka olivat tulleet Hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.

41. Jotka myös häntä Galileassa seuranneet ja palvelleet olivat; ja monta muuta, jotka hänen kanssansa Jerusalemiin menneet olivat.

41. Jotca myös händä Galileas seurannet ja palwellet olit ja monda muuta jotca hänen cansans Jerusalemijn mennet olit.

41. iotca mös/ coska hen oli Galileas/ hende seuraneet ia paluelluet olit/ ia monda mwta iotca ynne ylesmennyet olit henen cansans Hierosoliman. (jotka myös/ koska hän oli Galileassa/ häntä seuranneet ja palwelleet olit/ ja monta muuta jotka ynnä ylös mennyt olit hänen kanssansa Jerusalemiin.)

41. αἳ καὶ ὅτε ἦν ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ ἠκολούθουν αὐτῷ καὶ διηκόνουν αὐτῷ, καὶ ἄλλαι πολλαὶ αἱ συναναβᾶσαι αὐτῷ εἰς Ἱεροσόλυμα.

41. αι και οτε ην εν τη γαλιλαια ηκολουθουν αυτω και διηκονουν αυτω και αλλαι πολλαι αι συναναβασαι αυτω εις ιεροσολυμα 41. ai kai ote en en te galilaia ekoloυthoυn aυto kai diekonoυn aυto kai allai pollai ai sυnanaβasai aυto eis ierosolυma

41 who also, when he was in Galilee, was following him and was serving him, and many other women who came-up together with him to Jerusalem. {Mar 15:42-47 & Mat 27:57-66 & Luk 23:50-56 & Joh 19:31-42 Before The Sabbath.}

41. Who also, when he was in Galilee, followed him, and ministered unto him;) and many other women which came up with him unto Jerusalem.

41. hvilke og have fulgt ham og tjent ham, der han var i Galilæa, og mange andre Kvinder, som vare gangne op til Jerusalem med ham.

41. Hvilka ock, medan han var i Galileen, hade följt honom, och tjent honom; och många andra, som med honom uppfarit hade till Jerusalem.

41. Kes ka ollid temma järrel käinud, ja tedda teninud, kui ta Kalilea-maal olli, ja paljo muid naesi, kes temmaga ühtlase ollid üllesläinud Jerusalemma.

41. Kai Jėzus dar buvo Galilėjoje, jos Jį lydėjo ir Jam tarnavo. Ten buvo ir daug kitų moterų, kartu su Juo atvykusių į Jeruzalę.

41. die ihm auch nachgefolgt waren, da er in Galiläa war, und gedient hatten, und viele andere, die mit ihm hinauf gen Jerusalem gegangen waren.

41. Qui le suivaient et le servaient lorsqu'il était en Galilée, et plusieurs autres qui étaient montées avec lui à Jérusalem.

41. Las cuales, estando aun él en Galilea le seguían, y le servían; y otras muchas que juntamente con él habían subido a Jerusalem.

41 Welke ook, toen Hij in Galilea was, Hem waren gevolgd, en Hem gediend hadden; en vele andere vrouwen, die met Hem naar Jeruzalem opgekomen waren.

41. Które gdy jeszcze były w Galilei, chodziły za nim, a posługowały mu; i wiele innych, które z nim były wstąpiły do Jeruzalemu.

41. A kik, mikor Galileában vala, akkor is követték vala őt, és szolgálnak vala néki; és sok más asszony, a kik vele mentek vala fel Jeruzsálembe.

41 которые и тогда, как Он был в Галилее, следовали заНим и служили Ему, и другие многие, вместес Ним пришедшие в Иерусалим.

41. що, й як був у Галилеї, ходили слїдом за Ним, і послугували Йому, і инших багато, що поприходили з Ним у Єрусалим.

42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,

42 Illan jo tultua — koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä —

42. Ja kuin jo ehtoo tuli (että valmistuspäivä oli, joka on esisabbatti),

42. JA ehtona että walmistus päiwä oli joca on esisabbathi

42. Ja Echtona sill ette Walmistus peiue oli/ ioca ombi se Esisabbathi/ (Ja ehtoona sillä että walmistuspäiwä oli/ joka ompi esisabbathi/)

42. Καὶ ἤδη ὀψίας γενομένης, ἐπεὶ ἦν παρασκευή, ὅ ἐστι προσάββατον,

42. και ηδη οψιας γενομενης επει ην παρασκευη ο εστιν προσαββατον 42. kai ede opsias genomenes epei en paraskeυe o estin prosaββaton

42 And already becoming evening, since it was (the) Preparation, which is, the daytime before the Sabbath,

42. And now when the even was come, because it was the preparation, that is, the day before the sabbath,

42. Og der det nu var blevet Aften, (efterdi det var Beredelsens Dag, hvilken er en For-Sabbat),

42. Då aftonen kom, efter det var tillredelsedagen, den som går före Sabbathen,

42. Agga kui jo öhto kätte tulnud (et se walmistamisse pääw olli, se on se Pühhade laupääw.)

42. Vakarui atėjus, kadangi buvo Prisirengimas,­sabato išvakarės,­

42. Und am Abend, dieweil es der Rüsttag war, welcher ist der Vorsabbat,

42. Comme il était déjà tard, et que c'était le jour de la préparation, c'est-à-dire, la veille du sabbat,

42. Y cuando fué la tarde, porque era la preparación, esto es, la víspera del sábado,

42 En als het nu avond was geworden, dewijl het de voorbereiding was, welke is de voorsabbat;

42. A gdy już był wieczór, (ponieważ był dzieó przygotowania,)który jest przed sabatem,

42. És mikor immár este lőn, [19†] mivelhogy péntek vala, azaz szombat előtt való nap,

42 И как уже настал вечер, - потому что была пятница,то есть день перед субботою, -

42. А як уже настав вечір, бо була пятниця, чи то перед суботою,

43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

43 tuli Joosef arimatialainen, arvostettu neuvoston jäsen, joka itsekin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä, meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

43. Tuli Joseph Arimatiasta, kunniallinen raatimies, joka myös odotti Jumalan valtakuntaa, hän rohkeni mennä Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista.

43. Tuli Joseph Arimathiast yxi cunnialinen Raadimies joca myös odotti Jumalan waldacunda hän rohkeis mennä Pilatuxen tygö ja anoi häneldä Jesuxen ruumista.

43. tuli Joseph Arimathiast/ Yxi cunnialinen Radhin mies/ ioca mös odhotti JUMALAN Waldacu'da. Hen rohkeisi/ ia sisellemeni Pilatusen tyge/ ia anoi henelde Iesusen Rumista. (tuli Joseph Arimatiasta/ Yksi kunniallinen raadin mies/ joka myös odotti JUMALAN waltakuntaa. Hän rohkaisi/ ja sisälle meni Pilatuksen tykö/ ja anoi häneltä Jesuksen ruumista.)

43. ἐλθὼν Ἰωσὴφ ὁ ἀπὸ Ἁριμαθαίας, εὐσχήμων βουλευτής, ὃς καὶ αὐτὸς ἦν προσδεχόμενος τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, τολμήσας εἰσῆλθε πρὸς Πιλᾶτον καὶ ᾐτήσατο τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ.

43. ηλθεν ιωσηφ ο απο αριμαθαιας ευσχημων βουλευτης ος και αυτος ην προσδεχομενος την βασιλειαν του θεου τολμησας εισηλθεν προς πιλατον και ητησατο το σωμα του ιησου 43. elthen iosef o apo arimathaias eυschemon βoυleυtes os kai aυtos en prosdechomenos ten βasileian toυ theoυ tolmesas eiselthen pros pilaton kai etesato to soma toυ iesoυ

43 Joseph, a prominent counselor, came, (who was) from Arimathaea, who himself was also waiting for the kingdom of God, and having dared, he entered to Pilate and asked for the body of Jesus.

43. Joseph of Arimathaea, an honourable counsellor, which also waited for the kingdom of God, came, and went in boldly unto Pilate, and craved the body of Jesus.

43. kom Joseph af Arimathææa, en hæderlig Raadsherre, hvilken og selv ventede Guds Rige; han dristede sig til at gaae ind til Pilatus og bede om Jesu Legeme.

43. Kom Joseph, bördig af den staden Arimathia, en ärlig rådherre, den ock vänte efter Guds rike; han tog sig dristighet till, och gick in till Pilatum, och beddes af honom Jesu lekamen.

43. Siis tulli Josep Arimatiast, üks aus raeissand, kes issegi otis Jummala riki, se julges ja läks Pilatusse jure, ja pallus eñesele Jesusse ihho.

43. atvyko Juozapas iš Arimatėjos, garbingas teismo tarybos narys, kuris irgi laukė Dievo karalystės. Jis drąsiai nuėjo pas Pilotą ir paprašė Jėzaus kūno.

43. kam Joseph von Arimathia, ein ehrbarer Ratsherr, welcher auch auf das Reich Gottes wartete. Der wagte es und ging hinein zu Pilatus und bat um den Leichnam Jesu.

43. Joseph d'Arimathée, conseiller fort considéré, qui attendait aussi le royaume de Dieu, vint avec hardiesse vers Pilate, et lui demanda le corps de Jésus.

43. José de Arimatea, senador noble, que también él esperaba el reino de Dios, vino, y osadamente entró a Pilato, y pidió el cuerpo de Jesús.

43 Kwam Jozef, die van Arimathea was, een eerlijk raadsheer, die ook zelf het Koninkrijk Gods was verwachtende, en zich verstoutende, ging hij in tot Pilatus, en begeerde het lichaam van Jezus.

43. Przyszedłszy Józef z Arymatyi, poczesny radny pan, który też sam oczekiwał królestwa Bożego, śmiele wszedł do Piłata, i prosił o ciało Jezusowe.

43. Eljöve az arimathiai József, egy tisztességes tanácsbeli, a ki maga is várja vala az Isten országát; beméne bátran Pilátushoz, és kéré Jézusnak testét.

43 пришел Иосиф из Аримафеи, знаменитый член совета, который и сам ожидал Царствия Божия, осмелился войти к Пилату, и просил тела Иисусова.

43. прийшов Йосиф з Ариматеї, поважний радник, що також сподївавсь царства Божого, й зосьмілившись, увійшов до Пилата й просив тїла Ісусового.

44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko hän jo kuollut, ja kutsuttuaan luoksensa sadanpäämiehen kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.

44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko Hän jo kuollut. Kutsuttuaan luokseen sadanpäämiehen hän kysyi tältä, oliko Hän jo kauan sitten kuollut.

44. Niin Pilatus ihmetteli, että hän jo kuollut oli, ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä, oliko hän jo aikaa kuollut.

44. Nijn Pilatus ihmetteli että hän jo cuollut oli ja cudzui tygöns Päämiehen ja kysyi häneldä jos hän jo aica cuollut oli.

44. Nin Pilatus imehteli ette hen io coollut oli/ ia cutzui tygens Pämiehen ia kysyi henelde/ Jos hen io Amu coollut oli/ (Niin Pilatus ihmetteli että hän jo kuollut oli/ ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä/ Jos hän jo aamulla kuollut oli/)

44. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἐθαύμασεν εἰ ἤδη τέθνηκε, καὶ προσκαλεσάμενος τὸν κεντυρίωνα ἐπηρώτησεν αὐτὸν εἰ πάλαι ἀπέθανε·

44. ο δε πιλατος εθαυμασεν ει ηδη τεθνηκεν και προσκαλεσαμενος τον κεντυριωνα επηρωτησεν αυτον ει παλαι απεθανεν 44. o de pilatos ethaυmasen ei ede tethneken kai proskalesamenos ton kentυriona eperotesen aυton ei palai apethanen

44 Now Pilate marveled if he had already died. And having called to him the centurion*, he asked him if he had been dead very-long.

44. And Pilate marvelled if he were already dead: and calling unto him the centurion, he asked him whether he had been any while dead.

44. Men Pilatus forundrede sig over, at han allerede skulde være død,

44. Då förundrade Pilatus, att han allaredo var död; och kallade till sig höfvitsmannen, och frågade, om han länge sedan död var.

44. Agga Pilatus panni immeks, et ta jo olli ärrasurnud, ja kutsus se pealikko ennese jure, ja küssis temmalt, kas ta jo ammo ärrasurnud.

44. Pilotas nustebo, argi jau būtų miręs? Jis pasišaukė šimtininką ir paklausė, ar Jėzus jau miręs.

44. Pilatus aber verwunderte sich, daß er schon tot war, und rief den Hauptmann und fragte ihn, ob er schon lange gestorben wäre.

44. Pilate s'étonna qu'il fût déjà mort; et ayant appelé le centenier, il lui demanda s'il y avait longtemps qu'il était mort.

44. Y Pilato se maravilló, si ya fuese muerto; y haciendo venir al centurión, le preguntó, si era ya muerto.

44 En Pilatus verwonderde zich, dat Hij alrede gestorven was; en den hoofdman over honderd tot zich geroepen hebbende, vraagde hem, of Hij lang gestorven was.

44. A Piłat się dziwował, jeźliby już umarł; i zawoławszy setnika, pytał go, dawnoli umarł?

44. Pilátus pedig csodálkozék, hogy immár meghalt volna; és magához hivatva a századost, megkérdé tőle, ha régen halt-é meg?

44 Пилат удивился, что Он уже умер, и, призвав сотника, спросил его, давно ли умер?

44. Пилат же дивувавсь, що вже вмер би; й покликавши сотника, спитав його, чи давно вмер.

45 Ja saatuaan sadanpäämieheltä siitä tiedon hän lahjoitti ruumiin Joosefille.

45 Saatuaan sadanpäämieheltä tietää sen, hän lahjoitti ruumiin Joosefille.

45. Ja kuin hän asian päämiehiltä ymmärsi, antoi hän Josephille ruumiin.

45. Ja cuin hän asian Päämieheldä ymmärsi andoi hän Josephille ruumin.

45. Ja quin hen ymmersi asian Pämiehelde/ Annoi hen Josephille Rwmijn. (Ja kuin hän ymmärsi asian päämieheltä/ Antoi hän Josephille ruumiin.)

45. καὶ γνοὺς ἀπὸ τοῦ κεντυρίωνος ἐδωρήσατο τὸ σῶμα τῷ Ἰωσήφ.

45. και γνους απο του κεντυριωνος εδωρησατο το σωμα τω ιωσηφ 45. kai gnoυs apo toυ kentυrionos edoresato to soma to iosef

45 And (after) he knew it from the centurion*, he bestowed as a gift the body to Joseph.

45. And when he knew it of the centurion, he gave the body to Joseph.

45. og kaldte Høvedsmanden og spurgte ham, om han havde længe været død; og der han fik det at vide af Høvedsmanden, skjenkte han Joseph Legemet.

45. Och då han det förnummit hade af höfvitsmannenom, gaf han Joseph lekamen.

45. Ja kui temma sedda pealikkult teäda sai, andis temma se ihho Josepile.

45. Sužinojęs tai iš šimtininko, jis atidavė Juozapui kūną.

45. Und als er's erkundet von dem Hauptmann, gab er Joseph den Leichnam.

45. Et l'ayant appris du centenier, il donna le corps à Joseph.

45. Y como lo entendió del centurión, dió el cuerpo a José.

45 En als hij het van den hoofdman over honderd verstaan had, schonk hij Jozef het lichaam.

45. A dowiedziawszy się od setnika, darował ciało Józefowi.

45. És megtudván a századostól, odaajándékozá a testet Józsefnek.

45 И, узнав от сотника, отдал тело Иосифу.

45. А довідавшись од сотника, дав тїло Йосифові.

46 Tämä osti liinavaatteen ja otti hänet alas, kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.

46 Tämä osti liinavaatteen ja otettuaan Hänet alas, kääri Hänet liinavaatteeseen ja pani hautakammioon, joka oli hakattu kallioon. Hautakammion ovelle hän vieritti kiven.

46. Ja hän osti liinavaatteen, otti hänen alas ja kääri liinavaatteeseen, ja pani hänen hautaan, joka kallioon hakattu oli, ja vieritti kiven haudan ovelle.

46. Ja hän osti lijnawaatten otti hänen ja kääri lijnawaatteisin. Ja pani hänen hautaan joca calliohon hacattu oli ja wieritti kiwen haudan owelle.

46. Ja hen osti Linawaatten/ ia poisotti henen/ ia käri Linawaattehin Ja pani hene' Hautan quin oli hacattu Callion ia wieritti kiuen Haudhan ouelle. (Ja hän osti liinawaatteen/ ja pois otti hänen/ ja kääri liinawaatteihin. Ja pani hänen hautaan kuin oli hakattu kallioon ja wieritti kiwen haudan owelle.)

46. καὶ ἀγοράσας σινδόνα καὶ καθελὼν αὐτὸν ἐνείλησε τῇ σινδόνι καὶ κατέθηκεν αὐτὸν ἐν μνημείῳ ὃ ἦν λελατομημένον ἐκ πέτρας, καὶ προσεκύλισε λίθον ἐπὶ τὴν θύραν τοῦ μνημείου.

46. και αγορασας σινδονα και καθελων αυτον ενειλησεν τη σινδονι και κατεθηκεν αυτον εν μνημειω ο ην λελατομημενον εκ πετρας και προσεκυλισεν λιθον επι την θυραν του μνημειου 46. kai agorasas sindona kai kathelon aυton eneilesen te sindoni kai katetheken aυton en mnemeio o en lelatomemenon ek petras kai prosekυlisen lithon epi ten thυran toυ mnemeioυ

46 And having bought a linen cloth and having taken him down, he coiled him in the linen cloth, and placed him in a tomb which was hewed out of a rock, and he rolled a stone against the door of the tomb.

46. And he bought fine linen, and took him down, and wrapped him in the linen, and laid him in a sepulchre which was hewn out of a rock, and rolled a stone unto the door of the sepulchre.

46. Og denne kjøbte et fiint Lindklæde og tog ham ned, svæbte ham i Linklædet og lagde ham i en Grav, som var udhuggen i en Klippe, og væltede en Steen for Indgangen til Graven.

46. Och han köpte ett linkläde, och tog honom ned, och svepten uti linklädet, och lade honom ned uti ena graf, som uthuggen var uti ett hälleberg; och välte en sten för grafvenes dörr.

46. Ja temma ostis kallist linnast riet, ja wottis tedda mahha, ja mähkis tedda kalli linnase ride sisse, ja pañi tedda seña hauda, mis kaljo sisse olli raiutud, ja weretas kiwwi haua ukse ette.

46. Šis nupirko drobulę, nuėmė Jėzų nuo kryžiaus, įvyniojo į drobulę, paguldė Jį kape, kuris buvo iškaltas uoloje, ir užritino angą akmeniu.

46. Und er kaufte eine Leinwand und nahm ihn ab und wickelte ihn in die Leinwand und legte ihn in ein Grab, das war in einen Felsen gehauen, und wälzte einen Stein vor des Grabes Tür.

46. Et Joseph ayant acheté un linceul, le descendit de la croix, l'enveloppa dans ce linceul, et le mit dans un sépulcre qui était taillé dans le roc; et il roula une pierre à l'entrée du sépulcre.

46. El cual compró una sábana, y quitándole, le envolvió en la sábana, y le puso en un sepulcro labrado en una roca; y revolvió una piedra a la puerta del sepulcro.

46 En hij kocht fijn lijnwaad, en Hem afgenomen hebbende, wond Hem in dat fijne lijnwaad, en leide Hem in een graf, hetwelk uit een steenrots gehouwen was; en hij wentelde een steen tegen de deur des grafs.

46. A on kupiwszy prześcieradło, zdjąwszy go, obwinął w prześcieradło, i położył go w grobie, który był wykowany z opoki, i przywalił kamieó do drzwi grobowych.

46. Ő pedig gyolcsot vásárolván, és levévén őt, begöngyölé a gyolcsba, és elhelyezé egy sírboltba, a mely kősziklából vala kivágva; és követ hengeríte a sírbolt szájára.

46 Он, купив плащаницу и сняв Его, обвил плащаницею, и положил Его во гробе, который был высечен в скале, и привалил камень к двери гроба.

46. І, купивши плащеницю і знявши Його, обгорнув Його плащеницею, та й положив Його у гробі, що був висїчений із скелї, та й прикотив каменя до дверей гробу.

47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.

47 Mutta Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti katselivat, mihin Hänet pantiin.

47. Mutta Maria Magdalena ja Joseen Maria katselivat, kuhunka hän pantiin.

47. Mutta Maria Magdalena Ja Josen Maria cadzelit cuhunga hän pandin.

47. Mutta Maria Magdalena ia Maria Jose catzelit cuhunga hen pandijn. (Mutta Maria Magdaleena ja Maria Jose katselit kuhunka hän pantiin.)

47. ἡ δὲ Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ καὶ Μαρία Ἰωσῆ ἐθεώρουν ποῦ τίθεται.

47. η δε μαρια η μαγδαληνη και μαρια ιωση εθεωρουν που τιθεται 47. e de maria e magdalene kai maria iose etheoroυn poυ tithetai

47 Now Mary the Magdalene and Mary the (mother) of Joses were viewing where he is placed.

47. And Mary Magdalene and Mary the mother of Joses beheld where he was laid.

47. Men Maria Magdalene og Maria, Josef' Moder, saae, hvor han blev lagt.

47. Men Maria Magdalena och Maria Jose sågo till hvart han lades.

47. Agga Maria Mahdalena, ja Maria Josesse emma waatsid, kuhho tedda pandi.

47. Marija Magdalena ir Marija, Jozės motina, matė, kur Jis buvo palaidotas.

47. Aber Maria Magdalena und Maria, des Joses Mutter, schauten zu, wo er hingelegt ward.

47. Et Marie de Magdala et Marie, mère de Joses, regardaient où on le mettait.

47. Y María Magdalena, y María madre de Joses, miraban donde le ponían.

47 En Maria Magdalena, en Maria, de moeder van Joses, aanschouwden, waar Hij gelegd werd.

47. Ale Maryja Magdalena, i Maryja, matka Jozesowa, patrzały, kędy go położono.

47. Mária Magdaléna pedig és Mária, a Józsé anyja, nézik vala, hová helyezék.

47 Мария же Магдалина и Мария Иосиева смотрели, где Егополагали.

47. Мария ж Магдалина й Мария Йосиїна дивились, де Його положено.