4 luku

Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1 – 9, vastaa opetuslapsilleen, minkä tähden hän puhuu vertauksilla 10 – 12, selittää vertauksen kylväjästä 13 – 20, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 21 – 23, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 24, 25, vertaa Jumalan valtakuntaa maahan kylvettyyn jyvään 26 – 29 ja sinapinsiemeneen 30 – 32, puhuu sanaa muillakin vertauksilla 33, 34 ja asettaa myrskyn järvellä 35 – 41.

1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.

1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona. Ja Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, niin että Hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Mutta kaikki kansa oli maalla järven rannalla.

1. Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.

1. JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä ja paljo Canssa cocounsi hänen tygöns nijn että hänen piti astuman hahten ja istuman merellä.

1. JA taas rupesi hen opettaman meren tykene ia cokounsi palio Canssa henen tygense/ nin että henen piti astuma' hachtee'/ ia istuma' meren päle. (Ja taas rupesi hän opettamaan meren tykönä ja kokoontui paljon kanssa hänen tykönsä/ niin että hänen piti astuman haahteen/ ja istumaan meren päälle.)

1. Καὶ πάλιν ἤρξατο διδάσκειν παρὰ τὴν θάλασσαν· καὶ συνήχθη πρὸς αὐτὸν ὄχλος πολύς, ὥστε αὐτὸν ἐμβάντα εἰς τὸ πλοῖον καθῆσθαι ἐν τῇ θαλάσσῃ· καὶ πᾶς ὁ ὄχλος πρὸς τὴν θάλασσαν ἐπὶ τῆς γῆς ἦσαν.

1. και παλιν ηρξατο διδασκειν παρα την θαλασσαν και συνηχθη προς αυτον οχλος πολυς ωστε αυτον εμβαντα εις το πλοιον καθησθαι εν τη θαλασση και πας ο οχλος προς την θαλασσαν επι της γης ην 1. kai palin erksato didaskein para ten thalassan kai sυnechthe pros aυton ochlos polυs oste aυton emβanta eis to ploion kathesthai en te thalasse kai pas o ochlos pros ten thalassan epi tes ges en

1 {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.} And again he began to teach beside the sea. And a large crowd was gathered together to him, so-that having stepped onto the ship, he sat in the sea, and all the crowd were (next) to the sea upon the land.

1. And he began again to teach by the sea side: and there was gathered unto him a great multitude, so that he entered into a ship, and sat in the sea; and the whole multitude was by the sea on the land.

1. Og han begyndte atter at lære ved Søen, og meget Folk forsamledes til ham, saa at han maatte træde ind og sætte sig i et Skib paa Søen; og alt Folket var paa Landet ved Søen.

1. Och han begynte åter lära vid hafvet; och till honom församlades mycket folk, så att han måste stiga uti ett skepp, och satt der på hafvet; och allt folket blef på landet vid hafvet.

1. Ja temma hakkas ta öppetama järwe äres, ja paljo rahwast koggus tem̃a jure, nenda et ta piddi laewa minnema, ja järwe peäl istma: ja keik rahwas olli mäel järwe äres.

1. Jis vėl ėmė mokyti paežerėje. Prie Jo susirinko didžiausia minia, kad Jis net įlipo į valtį ir sėdėjo ant vandens, o visa minia liko ant kranto palei ežerą.

1. Und er fing abermals an, zu lehren am Meer. Und es versammelte sich viel Volks zu ihm, also daß er mußte in ein Schiff treten und auf dem Wasser sitzen; und alles Volk stand auf dem Lande am Meer.

1. Jésus se mit encore à enseigner près de la mer, et une grande multitude s'étant assemblée auprès de lui, il monta dans une barque où il s'assit, et tout le peuple était à terre sur le rivage.

1. Y OTRA vez comenzó a ense- ñar junto a la mar, y se juntó a él una gran multitud, tanto que entrándose él en un barco, se sentó en la mar, y toda la multitud estaba en tierra junto a la mar.

1 En Hij begon wederom te leren omtrent de zee; en er vergaderde een grote schare bij Hem, alzo dat Hij, in het schip gegaan zijnde, nederzat op de zee; en de gehele schare was op het land aan de zee.

1. I począł zasię uczyć przy morzu; i zgromadził się do niego lud wielki, tak iż wstąpiwszy w łódź, siedział na morzu, a wszystek lud był przy morzu na ziemi.

1. És [1†] ismét kezde tanítani a tenger mellett. És nagy sokaság gyűle ő hozzá, úgy hogy ő a hajóba lépvén, a tengeren ül vala, az egész sokaság pedig a tenger mellett a földön vala.

1 И опять начал учить при море; и собралось к Нему множество народа, так что Он вошел в лодку и сидел на море, а весь народ был на земле, у моря.

1. І почав знов навчати над морем; і назбиралось багато народу, так що Він увійшов у човен, щоб сидїти на морі; а ввесь народ був на землї при морю.

2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:

2 Niin Hän opetti heitä paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan:

2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa:

2. Ja caicki Canssa jäi maalle meren tygö ja hän opetti heitä paljo wertauxilla ja sanoi saarnasans:

2. Ja caiki Canssa iäi maalle mere' tyge/ Ja hen opetti heite palio werdausten cautta/ Ja hen sanoi heille henen Sarnasans/ (Ja kaikki kansa jäi maalle meren tykö/ Ja hän opetti heitä paljon wertausten kautta/ Ja hän sanoi heille hänen saarnassansa.)

2. καὶ ἐδίδασκεν αὐτοὺς ἐν παραβολαῖς πολλά, καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ἐν τῇ διδαχῇ αὐτοῦ·

2. και εδιδασκεν αυτους εν παραβολαις πολλα και ελεγεν αυτοις εν τη διδαχη αυτου 2. kai edidasken aυtoυs en paraβolais polla kai elegen aυtois en te didache aυtoυ

2 And he was teaching them many things in parables and said to them in his teaching,

2. And he taught them many things by parables, and said unto them in his doctrine,

2. Og han lærte dem meget ved Lignelser og sagde til dem i sin Underviisning:

2. Och han lärde dem mycket genom liknelser; och sade till dem uti sin predikan:

2. Ja temma öppetas neid paljo tähhendamisse sannade läbbi, ja ommas öppetusses ütles temma neile:

2. Jis mokė juos daugelio dalykų palyginimais. Mokydamas sakė:

2. Und er predigte ihnen lange durch Gleichnisse; und in seiner Predigt sprach er zu ihnen:

2. Il leur enseignait beaucoup de choses par des similitudes, et il leur disait dans ses instructions:

2. Y les enseñaba por parábolas muchas cosas, y les decía en su doctrina:

2 En Hij leerde hun veel dingen door gelijkenissen, en Hij zeide in Zijn lering tot hen:

2. I nauczał ich wiele rzeczy w podobieóstwach, a mówił do nich w nauce swojej: Słuchajcie!

2. És sokat tanítja vala őket példázatokban, és ezt mondja vala nékik tanításában:

2 И учил их притчами много, и в учении Своем говорил им:

2. І навчав їх багато приповістями, й глаголав до них у науцї своїй:

3 Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3 ”Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3. Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.

3. cuulcat: Cadzo kylwäjä läxi kylwämän.

3. Cwlcat. Catzo vloslexi kylueije kyluemen. (Kuulkaat. Katso ulosläksi kylwäjä kylwämään.)

3. Ἀκούετε· ἰδοὺ ἐξῆλθεν ὁ σπείρων σπεῖραι.

3. ακουετε ιδου εξηλθεν ο σπειρων του σπειραι 3. akoυete idoυ ekselthen o speiron toυ speirai

3 Listen°: behold, the sower went forth to sow,

3. Hearken; Behold, there went out a sower to sow:

3. Hører til! See, en Sædemand gik ud at saae.

3. Hörer till: Si, en sädesman gick ut till att så.

3. Kuulge: wata, üks külwaja läks wälja külwama

3. ‘‘Paklausykite! Štai sėjėjas išėjo sėti.

3. Höret zu! Siehe, es ging ein Sämann aus, zu säen.

3. Écoutez; un semeur sortit pour semer;

3. Oid: He aquí, el que sembraba salió a sembrar.

3 Hoort toe: ziet, een zaaier ging uit om te zaaien.

3. Oto wyszedł rozsiewca, aby rozsiewał.

3. Halljátok: Ímé, a magvető kiméne vetni.

3 слушайте: вот, вышел сеятель сеять;

3. Слухайте: Ось вийшов сїяч сїяти:

4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.

4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja (taivaan) linnut tulivat ja söivät sen.

4. Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen.

4. Ja kylwäis tapahdui että muutamat langeisit tien oheen nijn tulit Taiwan linnut ja söit sen.

4. Ja tapachtui kyluetteis/ että monicahda langesit Tien wiereen/ Nin tulit Taiuas alda linnut ia söit sen. (Ja tapahtui kylwettäissä/ että monikahdat lankesit tien wiereen/ Niin tulit taiwas alta linnut ja söit sen.)

4. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ σπείρειν ὃ μὲν ἔπεσεν ἐπὶ τὴν ὁδόν, καὶ ἦλθον τὰ πετεινὰ καὶ κατέφαγεν αὐτό·

4. και εγενετο εν τω σπειρειν ο μεν επεσεν παρα την οδον και ηλθεν τα πετεινα του ουρανου και κατεφαγεν αυτο 4. kai egeneto en to speirein o men epesen para ten odon kai elthen ta peteina toυ oυranoυ kai katefagen aυto

4 and it happened, while* he was sowing, some (seed) fell beside the road and the birds came and devoured it.

4. And it came to pass, as he sowed, some fell by the way side, and the fowls of the air came and devoured it up.

4. Og det skete, idet han saaede, at Noget faldt ved Veien, og Himmelens Fugle kom og aade det op.

4. Och hände sig, vid han sådde, föll somt vid vägen; och foglarna under himmelen kommo, och åto det upp.

4. Ja se sündis, kui temma külwas, kukkus muist tee äre, ja need linnud, mis taewa all, tullid, ja söid sedda ärra.

4. Jam besėjant, dalis grūdų nukrito palei kelią, ir atskridę padangių paukščiai juos sulesė.

4. Und es begab sich, indem er säte, fiel etliches an den Weg; da kamen die Vögel unter dem Himmel und fraßen's auf.

4. Et il arriva qu'en semant, une partie de la semence tomba le long du chemin, et les oiseaux vinrent et la mangèrent toute;

4. Y aconteció sembrando, que una parte cayó junto al camino; y vinieron las aves del cielo, y la tragaron.

4 En het geschiedde in het zaaien, dat het ene deel zaads viel bij den weg; en de vogelen des hemels kwamen, en aten het op.

4. I stało się, gdy rozsiewał, że jedno padło podle drogi, a ptaki niebieskie przyleciały i podziobały je.

4. És lőn vetés közben, hogy némely az út [2†] mellé esék, és eljövének az égi madarak és megevék azt.

4 и, когда сеял, случилось, что иное упало при дороге, и налетели птицы и поклевали то.

4. і сталось, як сїяв, одно впало над шляхом, і налетїло птаство небесне, й пожерло його.

5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.

5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata.

5. Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.

5. Muutamat langeisit kiwistöhön josa ei paljo maata ollut joca cohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut sywä maata.

5. Monicadhat langesit Kiuiraunion/ iossa ei ollut palio multa/ ia cochta se ylescasuoi/ sille ettei henelle ollut syue maata/ (Monikahdat lankesit kiwiraunioon/ jossa ei ollut paljon muita/ ja kohta se ylöskaswoi/ sillä ettei hänellä ollut sywää maata/)

5. καὶ ἄλλο ἔπεσεν ἐπὶ τὸ πετρῶδες, ὅπου οὐκ εἶχε γῆν πολλήν, καὶ εὐθέως ἐξανέτειλε διὰ τὸ μὴ ἔχειν βάθος γῆς,

5. αλλο δε επεσεν επι το πετρωδες οπου ουκ ειχεν γην πολλην και ευθεως εξανετειλεν δια το μη εχειν βαθος γης 5. allo de epesen epi to petrodes opoυ oυk eichen gen pollen kai eυtheos eksaneteilen dia to me echein βathos ges

5 But other (seed) fell upon the rocky-area, where it did not have much earth, and immediately it rose up, because it had no depth of earth;

5. And some fell on stony ground, where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth:

5. Men Noget faldt paa Steengrund, hvor det havde ikke megen Jord; og det voxte snart op, fordi det ikke havde dyb Jord.

5. Men somt föll på stenören, der icke mycken jord var; och det gick straxt upp, ty der var icke djup jord.

5. Agga muist kukkus kaljopeälse Ma peäle, kussa tem̃al ep olnud paljo mulda, ja tousis pea ülles, sepärrast et tem̃al ep olnud süggawat mulda.

5. Kiti nukrito į uolėtą dirvą, kur buvo nedaug žemės, ir greit sudygo, nes neturėjo gilesnio žemės sluoksnio.

5. Etliches fiel in das Steinige, wo es nicht viel Erde hatte; und ging bald auf, darum daß es nicht tiefe Erde hatte.

5. Une autre partie tomba sur un endroit pierreux, où elle avait peu de terre; et aussitôt elle leva, parce qu'elle n'entrait pas profondément dans la terre;

5. Y otra parte cayó en pedregales, donde no tenía mucha tierra; y luego nació, porque no tenía la tierra profunda.

5 En het andere viel op het steenachtige, waar het niet veel aarde had; en het ging terstond op, omdat het geen diepte van aarde had.

5. Drugie zasię padło na miejsce opoczyste, gdzie nie miało wiele ziemi; i prędko weszło, przeto iż nie miało głębokości ziemi;

5. Némely pedig a köves helyre esék, a hol nem sok földje vala, és hamar kikele, mivel nem vala mélyen a földben.

5 Иное упало на каменистое место , где немного было земли, и скоро взошло, потому что земля была неглубока;

5. Инше ж упало на каменистому, де не мало доволї землї, і зараз посходило, бо не мало глибокої землї.

6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.

6 Mutta auringon noustua se paahtui ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui.

6. Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui.

6. Cosca Auringo coitti nijn se poudittin sillä ei hän ollut juurtunut ja cuiwetui.

6. Coska nyt Auringo ylescoitti/ nin se poudhittijn/ ia sille ettei hen ollut iwrdunut/ nin se quiuettijn. (Koska nyt aurinko ylös koitti/ niin se poudittiin/ ja sillä ettei hän ollut juurtunut/ niin se kuiwettiin.)

6. ἡλίου δὲ ἀνατείλαντος ἐκαυματίσθη, καὶ διὰ τὸ μὴ ἔχειν ῥίζαν ἐξηράνθη·

6. ηλιου δε ανατειλαντος εκαυματισθη και δια το μη εχειν ριζαν εξηρανθη 6. elioυ de anateilantos ekaυmatisthe kai dia to me echein rizan ekseranthe

6 now (after) the sun rose, it was burnt, and it dried up because it had no root.

6. But when the sun was up, it was scorched; and because it had no root, it withered away.

6. Men der Solen gik op, blev det forbrændt, og efterdi det ikke havde Rod, visnede det.

6. Men då solen gick upp, förvissnade det; och efter det var icke väl berotadt, förtorkades det.

6. Agga kui päike tousis, wottis poud sedda kinni, ja et temmal juurt ep olnud, kuiwis temma ärra.

6. Saulei patekėjus, daigai išdegė ir, neturėdami šaknų, sudžiūvo.

6. Da nun die Sonne aufging, verwelkte es, und dieweil es nicht Wurzel hatte verdorrte es.

6. Mais quand le soleil fut levé, elle fut brûlée, et parce qu'elle n'avait pas de racine, elle sécha;

6. Mas, salido el sol, se quemó; y por cuanto no tenía raíz se secó.

6 Maar als de zon opgegaan was, zo is het verbrand geworden, en omdat het geen wortel had, zo is het verdord.

6. A gdy słoóce weszło, wygorzało, a iż korzenia nie miało, uschło.

6. Mikor pedig fölkelt a nap, elsűle, és mivelhogy nem volt gyökere, elszárada.

6 когда же взошло солнце, увяло и, как не имело корня, засохло.

6. Як же зійшло сонце, повяло, й, не маючи кореня, посохло.

7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.

7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää.

7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.

7. Ja muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat caswoit ja tucahutit ne eikä candanet hedelmätä.

7. Ja mwtamat langesit Oriantappuroijn/ ia ne Oriantappurat ylescasuoit/ ia läkeytit ne/ ia ei candanut hedelmete. (Ja muutamat lankesit orjantappuroihin/ ja ne orjantappurat ylös kaswoit/ ja läkähdytit ne/ ja ei kantanut hedelmätä.)

7. καὶ ἄλλο ἔπεσεν εἰς τὰς ἀκάνθας, καὶ ἀνέβησαν αἱ ἄκανθαι καὶ συνέπνιξαν αὐτό, καὶ καρπὸν οὐκ ἔδωκε·

7. και αλλο επεσεν εις τας ακανθας και ανεβησαν αι ακανθαι και συνεπνιξαν αυτο και καρπον ουκ εδωκεν 7. kai allo epesen eis tas akanthas kai aneβesan ai akanthai kai sυnepniksan aυto kai karpon oυk edoken

7 And other (seed) fell into the thorns, and the thorns shot-up and choked it, and it gave no fruit.

7. And some fell among thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit.

7. Og Noget faldt iblandt Torne; og Tornene voxte op og kvalte det, og det bar ikke Frugt.

7. Och somt föll i törne; och törnen växte upp, och förqvafde det; och det bar ingen frukt.

7. Ja muist kukkus ohhakatte sekka, ja need ohhakad kaswid ülles ja lämmatasid sedda ärra, ja temma ei annud mitte wilja.

7. Kiti nukrito tarp erškėčių. Erškėčiai išaugo ir nusmelkė juos, ir jie nedavė derliaus.

7. Und etliches fiel unter die Dornen; und die Dornen wuchsen empor und erstickten's, und es brachte keine Frucht.

7. Une autre partie tomba parmi les épines; et les épines crûrent et l'étouffèrent, et elle ne rapporta point de fruit;

7. Y otra parte cayó en espinas; y crecieron las espinas, y la ahogaron, y no dió fruto.

7 En het andere viel in de doornen, en de doornen wiesen op, en verstikten hetzelve, en het gaf geen vrucht.

7. A drugie padło między ciernie; i wzrosły ciernie i zadusiły je, i nie wydało pożytku.

7. Némely pedig a tövisek közé esék, és felnevekedének a tövisek és megfojták azt, és nem ada gyümölcsöt.

7 Иное упало в терние, и терние выросло, и заглушило семя , и оно не дало плода.

7. А инше попадало між тернину, й тернина, розвившись, поглушила його, і овощу не дало.

8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."

8 Mutta osa putosi hyvään maahan, ja se nousi oraalle ja kasvoi ja teki hedelmää ja kantoi mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä ja mikä sata jyvää."

8. Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset.

8. Ja muutamat langeisit hywän maahan ja se candoi hedelmän joca enäni ja caswoi. Ja muutamat caswoit colmenkymmenen kertaiset ja muutamat cuudenkymmenen kertaiset ja muutamat sadan kertaiset:

8. Ja mwtamat langesit hyuen mahan/ ia se cannoi hedhelmen/ ioca ylespuhckesi ia casuoi. Ja mwtamat edhestoit colmenkymenkerdhaiset/ ia mwtamat cwsikymenkerdhaiset/ ia mwtamat sadhankerdhaiset/ (Ja muutamat lankesit hywään maahan/ ja se kantoi hedelmän/ joka ylöspuhkesi ja kaswoi. Ja muutamat edestoit kolmenkymmenkertaiset/ ja muutamat kuusikymmenkertaiset/ ja muutamat sadankertaiset/)

8. καὶ ἄλλο ἔπεσεν εἰς τὴν γῆν τὴν καλήν καὶ ἐδίδου καρπὸν ἀναβαίνοντα καὶ αὐξανόμενα, καὶ ἔφερεν ἓν τριάκοντα καὶ ἓν ἑξήκοντα καὶ ἓν ἑκατόν.

8. και αλλο επεσεν εις την γην την καλην και εδιδου καρπον αναβαινοντα και αυξανοντα και εφερεν εν τριακοντα και εν εξηκοντα και εν εκατον 8. kai allo epesen eis ten gen ten kalen kai edidoυ karpon anaβainonta kai aυksanonta kai eferen en triakonta kai en eksekonta kai en ekaton

8 And other (seed) fell into the good soil and it was giving fruit, shooting-up and growing, and it was bringing (forth) by thirty (times), and by sixty (times), and by a hundred (times as much.)

8. And other fell on good ground, and did yield fruit that sprang up and increased; and brought forth, some thirty, and some sixty, and some an hundred.

8. Og Noget faldt i god Jord og bar Frugt, som voxte op og blev stor; og Noget bar tredive Fold, og Noget tresinstyve Fold, og Noget Hundrede Fold.

8. Och somt föll i goda jord, och det bar frukt, som uppgick, och växte; ett bar tretiofaldt, och ett sextiofaldt, och ett hundradefaldt.

8. Ja muist kukkus hea Ma peäle, ja kui tem̃a tousis ja kaswis, andis temma wilja, ja monni kandis kolmekümne wörra, ja monni kuekümne wörra, ja monni saa wörra.

8. Dar kiti nukrito į gerą žemę, sudygo, užaugo ir davė derlių: vieni trisdešimteriopą, kiti šešiasdešimteriopą, treti šimteriopą’‘.

8. Und etliches fiel auf ein gutes Land und brachte Frucht, die da zunahm und wuchs; etliches trug dreißigfältig und etliches sechzigfältig und etliches hundertfältig.

8. Et une autre partie tomba dans une bonne terre et rendit du fruit, qui monta et crût, en sorte qu'un grain en rapporta trente, un autre soixante, et un autre cent.

8. Y otra parte cayó en buena tierra, y dió fruto, que subió y creció; y llevó uno a treinta, y otro a sesenta, y otro a ciento.

8 En het andere viel in de goede aarde, en gaf vrucht, die opging en wies; en het ene droeg dertig-,en het andere zestig-,en het andere honderd voud.

8. Drugie zasię padło na ziemię dobrą, i wydało pożytek bujno wschodzący i rosnący; i przyniosło jedno trzydziesiątny, a drugie sześćdziesiątny, a drugie setny.

8. Némely pedig a jó földbe esék; és ád vala nevekedő és bővölködő gyümölcsöt, és némely hoz vala harmincz annyit, némely hatvan annyit, némely pedig száz annyit.

8 И иное упало на добрую землю и дало плод, который взошел и вырос, и принесло иное тридцать, иноешестьдесят, и иное сто.

8. А инше впало на землю добру, й дало плід, що сходив і ріс, і вродило одно в трийцятеро, а одно в шістьдесятеро а одно в сотеро.

9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".

9 Ja Hän sanoi (heille): "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

9. Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

9. Ja hän sanoi heille: Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

9. ia hen sanoi heille. Jolla coruat on cwlla/ hen cwlcaan. (ja hän sanoi heille. Jolla korwat on kuulla/ hän kuulkaan.)

9. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

9. και ελεγεν αυτοις ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 9. kai elegen aυtois o echon ota akoυein akoυeto

9 And he said, He who has ears to hear, let him hear.

9. And he said unto them, He that hath ears to hear, let him hear.

9. Og han sagde til dem: hvo som har Øren at høre med, han høre.

9. Och han sade till dem: Den der öron hafver till att höra, han höre.

9. Ja temma ütles neile: Kel körwad on kuulda, se kuulgo.

9. Jis pasakė jiems: ‘‘Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

9. Und er sprach zu ihnen: Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

9. Et il leur dit: Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende.

9. Entónces les dijo: El que tiene oidos para oir, oiga.

9 En Hij zeide tot hen: Wie oren heeft om te horen, die hore.

9. I mówił im: Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha.

9. És monda nékik: A kinek van füle a hallásra, hallja.

9 И сказал им: кто имеет уши слышать, да слышит!

9. І рече до них: Хто має уші слухати, нехай слухає.

10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.

10 Mutta kun Hän oli yksin, kysyivät ne kaksitoista ja ne, jotka olivat Hänen ympärillään Häneltä *tätä vertausta*.

10. Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta.

10. JA cuin hän rupeis yxinäns oleman nijn ne jotca hänen ymbärilläns cahden toistakymmenen cansa olit kysyit häneldä sijtä wertauxest.

10. Ja quin hen rupesi yxinens oleman/ nin ne/ iotca henen ymberillens olit cahde'toistakymenen cansa kysyit henelde/ sijte werdauxest/ (Ja kuin hän rupesi yksinänsä olemaan/ niin ne/ jotka hänen ympärillänsä olit kahdentoistakymmenen kanssa kysyit häneltä/ siitä wertauksesta/)

10. Ὃτε δὲ ἐγένετο κατὰ μόνας, ἠρώτησαν αὐτὸν οἱ περὶ αὐτὸν σὺν τοῖς δώδεκα τὴν παραβολήν.

10. οτε δε εγενετο καταμονας ηρωτησαν αυτον οι περι αυτον συν τοις δωδεκα την παραβολην 10. ote de egeneto katamonas erotesan aυton oi peri aυton sυn tois dodeka ten paraβolen

10 And when he happened (to be) alone, those who were around him together with the twelve, asked (about) the parable.

10. And when he was alone, they that were about him with the twelve asked of him the parable.

10. Men der han var alene, spurgte de, som vare om ham, tilligemed de Tolv, ham om Lignelsen.

10. Då han nu allena var, sporde de, som med honom voro med de tolf, honom till om den liknelsen.

10. Agga kui tem̃a üksi olli, siis küssisid need, kes nende kahheteistkümnega tem̃a ümber ollid, tem̃alt sedda tähhendamisse sanna.

10. Kai Jėzus pasiliko vienas, aplink Jį esantys kartu su dvylika paklausė apie palyginimą.

10. Und da er allein war, fragten ihn um dies Gleichnis, die um ihn waren, mitsamt den Zwölfen.

10. Or, quand il fut en particulier, ceux qui étaient autour de lui, avec les Douze, l'interrogèrent sur la parabole.

10. Y cuando estuvo solo le preguntaron, los que estaban al rededor de él con los doce, de la parábola.

10 En als Hij nu alleen was, vraagden Hem degenen, die omtrent Hem waren, met de twaalven, naar de gelijkenis.

10. A gdy sam tylko był, pytali go ci, co przy nim byli ze dwunastoma, o to podobieóstwo.

10. Mikor pedig egyedül vala, megkérdezék őt a körülötte lévők a tizenkettővel együtt a példázat felől.

10 Когда же остался без народа, окружающие Его, вместе с двенадцатью, спросили Его о притче.

10. Як же був на самотї, питались у Него ті, що з Ним, разом з дванайцятьма, про приповість.

11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,

11 Niin Hän sanoi heille: "Teidän on annettu ymmärtää* Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,

11. Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta:

11. Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salaisudet: mutta nijlle jotca vlcona owat tapahtuwat caicki wertauxen cautta

11. ia hen sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan Waldakunnan salaus/ mutta nijlle/ iotca vlcon ouat/ Wertauxen cautta/ caiki tapachtuuat/ (ja hän sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan waltakunnan salaus/ mutta niille/ jotka ulkona owat/ wertauksen kautta/ kaikki tapahtuwat/)

11. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ· ἐκείνοις δὲ τοῖς ἔξω ἐν παραβολαῖς τὰ πάντα γίνεται,

11. και ελεγεν αυτοις υμιν δεδοται γνωναι το μυστηριον της βασιλειας του θεου εκεινοις δε τοις εξω εν παραβολαις τα παντα γινεται 11. kai elegen aυtois υmin dedotai gnonai to mυsterion tes βasileias toυ theoυ ekeinois de tois ekso en paraβolais ta panta ginetai

11 And he said to them, You° have been given to know the mystery of the kingdom of God, but to those who are outside, all things happen in parables;

11. And he said unto them, Unto you it is given to know the mystery of the kingdom of God: but unto them that are without, all these things are done in parables:

11. Og han sagde til dem: Eder er det givet, at vide Guds Riges Hemmelighed; med dem, som ere udenfor, meddeles Alt ved Lignelser;

11. Och han sade till dem: Eder är gifvet att veta Guds rikes hemlighet; men dem der utantill äro sker all ting genom liknelser;

11. Ja temma ütles neile: Teile on Jummala rigi sallaja-asja teäda antud; agga neile, kes wäljas on, sünnib se keik tähhendamisse sannade läbbi,

11. Jis atsakė: ‘‘Jums duota suprasti Dievo karalystės paslaptis, o pašaliniams viskas sakoma palyginimais,

11. Und er sprach zu ihnen: Euch ist's gegeben, das Geheimnis des Reiches Gottes zu wissen; denen aber draußen widerfährt es alles nur durch Gleichnisse,

11. Et il leur dit: Il vous est donné de connaître le mystère du royaume de Dieu; mais pour ceux du dehors, tout est annoncé en paraboles;

11. Y les dijo: A vosotros es dado saber el misterio del reino de Dios; mas a los que están fuera, por parábolas se les hace todo;

11 En Hij zeide tot hen: Het is u gegeven te verstaan de verborgenheid van het Koninkrijk Gods; maar dengenen, die buiten zijn, geschieden al deze dingen door gelijkenissen;

11. A on im odpowiedział: Wam dano wiedzieć tajemnicę królestwa Bożego; ale tym, którzy są obcymi, wszystko się podawa w podobieóstwach;

11. Ő pedig monda nékik: Néktek adatott, hogy az Isten országának titkát tudjátok, ama [3†] kívül levőknek pedig példázatokban adatnak mindenek,

11 И сказал им: вам дано знать тайныЦарствия Божия, а тем внешним все бывает в притчах;

11. І рече до них: Вам дано знати тайну царства Божого; тим же, що осторонь, у приповістях усе стаєть ся,

12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".

12 jotta he näkemällä näkisivät, eivätkä käsittäisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi (syntejä) anteeksi.”

12. Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi.

12. Että he näkewäisillä silmillä näkewät ja ei sijttekän tunne ja cuulewaisilla corwilla cuulewat ja ei sijttekän ymmärrä ettei he joscus palajais ja heille annetaisin synnit andexi.

12. senpäle että heidhen pite näkeueisil silmille näkemen/ ia ei sitteken tundeman/ ia cwleuaisilla Coruilla cwleman/ ia ei sitteken ymmertemen/ ettei he ioskus palaiaisi/ ia heiden synnit andexiannetaisi. (sen päälle että heidän pitää näkewäisin silmillä näkemän/ ja ei sittenkään tunteman/ ja kuulewaisilla korwilla kuuleman/ ja ei sittenkään ymmärtämän/ ettei he joskus palaisi/ ja heidän synnit anteeksi annettaisiin.)

12. ἵνα βλέποντες βλέπωσι καὶ μὴ ἴδωσι, καὶ ἀκούοντες ἀκούωσι καὶ μὴ συνιῶσι, μήποτε ἐπιστρέψωσι καὶ ἀφεθῇ αὐτοῖς τὰ ἁμαρτήματα.

12. ινα βλεποντες βλεπωσιν και μη ιδωσιν και ακουοντες ακουωσιν και μη συνιωσιν μηποτε επιστρεψωσιν και αφεθη αυτοις τα αμαρτηματα 12. ina βlepontes βleposin kai me idosin kai akoυontes akoυosin kai me sυniosin mepote epistrepsosin kai afethe aυtois ta amartemata

12 in order that seeing, they may see and (yet) may not know, and hearing, they may hear and (yet) may not understand; lest they should turn again and (their) sins might be forgiven them.

12. That seeing they may see, and not perceive; and hearing they may hear, and not understand; lest at any time they should be converted, and their sins should be forgiven them.

12. at de see med øinene, og ikke skjønne, og høre med ørene, og ikke forstaae; at de ingenlunde omvende sig, og Synderne forlades dem.

12. På det de skola med seende ögon se, och dock icke förnimmat; och med hörande öron höra, och dock icke förståt; på det de sig icke ens skola omvända, och synderna dem förlåtna varda.

12. Et nemmad nähhes näwad, ja siiski ei tunne: ja kuuldes kuulwad, ja siiski ei moista, et nem̃ad wahhest ümber ei pöra, ja neile pattud andeks ei anta.

12. kad jie ‘regėti regėtų, bet nematytų, girdėti girdėtų, bet nesuprastų, kad neatsiverstų ir nuodėmės nebūtų jiems atleistos’ ‘‘.

12. auf daß sie es mit sehenden Augen sehen, und doch nicht erkennen, und mit hörenden Ohren hören, und doch nicht verstehen, auf daß sie sich nicht dermaleinst bekehren und ihre Sünden ihnen vergeben werden.

12. De sorte qu'en voyant, ils voient et n'aperçoivent point; et qu'en entendant, ils entendent et ne comprennent point; de peur qu'ils ne se convertissent et que leurs péchés ne leur soient pardonnés.

12. Para que viendo, vean y no vean; y oyendo, oigan y no entiendan; porque no se conviertan, y les sean perdonados sus pecados.

12 Opdat zij ziende zien, en niet bemerken, en horende horen, en niet verstaan; opdat zij zich niet te eniger tijd, bekeren en hun de zonden vergeven worden.

12. Aby patrząc patrzeli, ale nie widzieli, i słysząc słyszeli, ale nie zrozumieli, by się snać nie nawrócili, a byłyby im grzechy odpuszczone.

12. Hogy [4†] nézvén nézzenek és ne lássanak; és hallván halljanak és ne értsenek, hogy soha meg ne térjenek és bűneik meg ne bocsáttassanak.

12 так что они своими глазами смотрят, и не видят; своими ушами слышат, и не разумеют, да не обратятся, и прощены будут им грехи.

12. щоб дивлячись дивились, та й не бачили, й слухаючи слухали, та й не розуміли, щоб инколи не навернулись, і не простились їм гріхи.

13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?

13 Ja Hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta. Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki vertaukset?

13. Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte?

13. Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä wertausta cuinga sijs te tahdotte muut wertauxet ymmärtä.

13. Ja sanoi heille/ Eikö te ymmerdä tetä Wertausta? Ja quinga sijs te tahdotta caiki wertauxet ymmerte? (Ja sanoi heille/ eikö te ymmärrä tätä wertausta? ja kuinka siis te tahdotte kaikki wertaukset ymmärtää?)

13. καὶ λέγει αὐτοῖς· Οὐκ οἴδατε τὴν παραβολὴν ταύτην, καὶ πῶς πάσας τὰς παραβολὰς γνώσεσθε;

13. και λεγει αυτοις ουκ οιδατε την παραβολην ταυτην και πως πασας τας παραβολας γνωσεσθε 13. kai legei aυtois oυk oidate ten paraβolen taυten kai pos pasas tas paraβolas gnosesthe

13 And he says to them, Do you° not know this parable? And how will you° know all the parables?

13. And he said unto them, Know ye not this parable and how then will ye know all parables

13. Og han sagde til dem: forstaae I ikke denne Lignelse? hvorledess ville I da forstaae alle de andre Lignelser?

13. Och han sade till dem: Förstån I icke denna liknelsen? Huru viljen I då förstå alla liknelser?

13. Ja temma ütles neile: Eks teie ei moista sedda tähhendamisse sanna, ja kuidas tahhate teie keik teised tähhendamisse sannad moista?

13. Ir Jis paklausė: ‘‘Nejaugi nesuprantate šito palyginimo? Tai kaip suprasite visus kitus palyginimus?

13. Und er sprach zu ihnen: Verstehet ihr dies Gleichnis nicht, wie wollt ihr denn die andern alle verstehen?

13. Et il leur dit: N'entendez-vous pas cette similitude? Et comment entendrez-vous les autres?

13. Y les dijo: ¿No sabéis esta parábola? ¿Cómo pues entenderéis todas las parábolas?

13 En Hij zeide tot hen: Weet gij deze gelijkenis niet, en hoe zult gij al de gelijkenissen verstaan?

13. Zatem rzekł do nich: Nie rozumiecie tego podobieóstwa? A jakoż zrozumiecie wszystkie inne podobieóstwa?

13. És monda nékik: Nem értitek ezt a példázatot? Akkor mimódon értitek meg majd a többi példázatot?

13 И говорит им: не понимаете этой притчи? Как же вам уразуметь все притчи?

13. І рече до них: Хиба не знаєте приповістї сієї? як же всї приповістї зрозумієте?

14 Kylväjä kylvää sanan.

14 Kylväjä kylvää sanan.

14. Kylväjä kylvää sanan.

14. Kylwäjä kylwä sanan mutta nämät owat ne jotca tien wieres owat:

14. Se Kylueije sanan kyluepi. (Se kylwäjä sanan kylwääpi.)

14. ὁ σπείρων τὸν λόγον σπείρει.

14. ο σπειρων τον λογον σπειρει 14. o speiron ton logon speirei

14 The sower is sowing the word.

14. The sower soweth the word.

14. Den, som saaer, saaer Ordet.

14. Sädesmannen sår ordet.

14. Se külwaja on, kes se sanna külwab.

14. Sėjėjas sėja žodį.

14. Der Sämann sät das Wort.

14. Le semeur sème la Parole.

14. El que siembra siembra la palabra.

14 De zaaier is, die het Woord zaait.

14. Rozsiewca on rozsiewa słowo.

14. A magvető [5†] az ígét hinti.

14 Сеятель слово сеет.

14. Сїяч слово сїє.

15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.

15 Nämä vastaavat* niitä, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvetään, ja kun he kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan.

15. Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli.

15. Cusa sana kylwetän ja cuin he sen owat cuullet tule Satan ja otta pois sanan joca heidän sydämijns kylwetty oli.

15. Mutta nemet ouat ne quin Tien wieresse ouat/ cussa sana kyluetten/ ia quin he sen ouat cwlluet/ cochta tulepi Sathanas/ ia poisotta Sanan ioca kyluetty oli heidhen Sydhemihins. (Mutta nämät owat ne kuin tien wieressä owat/ kussa sana kylwettiin/ ja kuin he sen owat kuulleet/ kohta tuleepi satanas/ ja pois ottaa sanan joka kylwetty oli heidän sydämihinsä.)

15. οὗτοι δέ εἰσιν οἱ παρὰ τὴν ὁδὸν ὅπου σπείρεται ὁ λόγος, καὶ ὅταν ἀκούσωσιν εὐθὺς ἔρχεται ὁ σατανᾶς καὶ αἴρει τὸν λόγον τὸν ἐσπαρμένον ἐν ταῖς καρδίαις αὐτῶν.

15. ουτοι δε εισιν οι παρα την οδον οπου σπειρεται ο λογος και οταν ακουσωσιν ευθεως ερχεται ο σατανας και αιρει τον λογον τον εσπαρμενον εν ταις καρδιαις αυτων 15. oυtoi de eisin oi para ten odon opoυ speiretai o logos kai otan akoυsosin eυtheos erchetai o satanas kai airei ton logon ton esparmenon en tais kardiais aυton

15 Now these are those beside the road, wherever the word is sown, and whenever they hear, immediately the Adversary comes and takes away the word which has been sown in their hearts.

15. And these are they by the way side, where the word is sown; but when they have heard, Satan cometh immediately, and taketh away the word that was sown in their hearts.

15. Men de ved Veien ere de, hvor Ordet bliver saaet, og naar de have hørt det, kommer strax Satan, og tager Ordet bort, som var saaet i deres Hjerter.

15. Men desse äro de som vid vägen äro, der ordet sådt varder; och de hafva det hört, straxt kommer Satan, och tager bort ordet, som sådt var i deras hjertan.

15. Agga tee-äärtsed on, kui se sanna külwetakse; ja kui nemmad sedda sawad kuulnud, tulleb Sadan seddamaid, ja wottab se sanna ärra, mis nende süddamesse olli külwatud.

15. Palei kelią sėjamas žodis­tai tie, kuriems vos išgirdus, tuoj pat ateina šėtonas ir išplėšia jų širdyse pasėtąjį žodį.

15. Diese sind's aber, die an dem Wege sind: Wo das Wort gesät wird und sie es gehört haben, so kommt alsbald der Satan und nimmt weg das Wort, das in ihr Herz gesät war.

15. Ceux qui sont le long du chemin, ce sont ceux en qui la Parole est semée, mais aussitôt qu'ils l'ont entendue, Satan vient et enlève la Parole qui avait été semée dans leurs cœurs;

15. Y estos son los de junto al camino, en los que la palabra es sembrada; mas después que la oyeron, luego viene Satanás, y quita la palabra que fué sembrada en sus corazones.

15 En dezen zijn, die bij den weg bezaaid worden, waarin het Woord gezaaid wordt; en als zij het gehoord hebben, zo komt de satan terstond, en neemt het Woord weg, hetwelk in hun harten gezaaid was.

15. A którzy podle drogi, ci są, którym się rozsiewa słowo; ale gdy usłyszeli, zaraz przychodzi szatan, a wybiera słowo wsiane w serca ich.

15. Az útfélen valók pedig azok, a kiknek hintik az ígét, de mihelyest hallják, azonnal eljő a Sátán és elragadja a szívökbe vetett ígét.

15 Посеянное при дороге означает тех, в которых сеется слово, но к которым , когда услышат, тотчас приходит сатана ипохищает слово, посеянное в сердцах их.

15. Що ж над шляхом, се ті, де сїється слово, й, як почують, зараз приходить сатана, й забирає слово, посїяне в серцях їх.

16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,

16 Nämä taas vastaavat* niin ikään niitä, jotka on kylvetty kallioperälle. Sanan kuullessaan he heti ottavat sen ilolla vastaan,

16. Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan:

16. Ja muutamat owat sencaltaiset jotca kiwistöhön kylwetyt owat: cosca he sanan cuullet owat ottawat he sen cohta ilolla wastan

16. Ja mwtamad ouat sencaltaiset/ iotca Kiuiraunion Kylwetydh owat/ coska he sarnan cwlleet ouat/ cochta he ilon cansa site wastan rupeuat/ (Ja muutamat owat senkaltaiset/ jotka kiwiraunioon kylwetyt owat/ koska he saarnan kuulleet owat/ kohta he ilon kanssa sitä wastaan rupeewat/)

16. καὶ οὗτοι ὁμοίως εἰσὶν οἱ ἐπὶ τὰ πετρώδη σπειρόμενοι, οἳ ὅταν ἀκούσωσι τὸν λόγον, εὐθὺς μετὰ χαρᾶς λαμβάνουσιν αὐτόν,

16. και ουτοι εισιν ομοιως οι επι τα πετρωδη σπειρομενοι οι οταν ακουσωσιν τον λογον ευθεως μετα χαρας λαμβανουσιν αυτον 16. kai oυtoi eisin omoios oi epi ta petrode speiromenoi oi otan akoυsosin ton logon eυtheos meta charas lamβanoυsin aυton

16 And likewise, these are those who are sown upon the rocky-areas, who, whenever they hear the word, they immediately receive it with joy;

16. And these are they likewise which are sown on stony ground; who, when they have heard the word, immediately receive it with gladness;

16. Og ligelsedes de, som fik Sæden paa Steengrund, ere de, som, naar de have hørt Ordet, annamme det strax med Glæde;

16. Alltså äro ock de som på stenören sådde äro; då de hafva hört ordet, anamma de det straxt med fröjd;

16. Ja nendasammoti on need, kes kaljopeälse Ma peäle on külwatud, kes warsi römoga se saña wastowotwad, kui nemmad sedda kuulwad.

16. Panašiai ir su tais, kurie pasėti uolėtoje dirvoje. Išgirdę žodį, jie tuojau su džiaugsmu jį priima.

16. Also auch die sind's, bei welchen aufs Steinige gesät ist: wenn sie das Wort gehört haben, nehmen sie es alsbald mit Freuden auf,

16. De même, ceux qui reçoivent la semence dans des endroits pierreux, sont ceux qui, ayant entendu la Parole, la reçoivent d'abord avec joie;

16. Y asimismo estos son los que son sembrados en pedregales; los que cuando han oido la palabra, luego la reciben con gozo;

16 En dezen zijn desgelijks, die op de steenachtige plaatsen bezaaid worden; welke, als zij het Woord gehoord hebben, terstond hetzelve met vreugde ontvangen.

16. Także i ci, którzy na opoczystych miejscach posiani są, ci są, którzy, gdy usłyszeli słowo, zaraz je z radością przyjmują;

16. És hasonlóképen a köves helyre vetettek azok, a kik mihelyst hallják az ígét, mindjárt örömmel fogadják,

16 Подобным образом и посеянное на каменистом местеозначает тех, которые, когда услышат слово, тотчас с радостью принимают его,

16. Подібно ж і ті, що на каменистому посїяні, котрі, як почують слово, зараз із радостю приймають його,

17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.

17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan he ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan vuoksi, niin he heti lankeavat pois.

17. Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat.

17. Ja ei ole heisä juurta mutta owat ajalliset waan cosca murhe taicka waiwa sattu sanan tähden nijn he cohta pahenewat.

17. ia ei ole heisse iwrta mutta ouat aijaliset/ Sitte coska mureh taicka waiua sattu sanan tedhen/ nin he cochta pahaneuat. (ja ei ole heissä juurta mutta owat ajalliset/ Sitten koska murhe taikka waiwa sattuu sanan tähden/ niin he kohta pahenewat.)

17. καὶ οὐκ ἔχουσι ῥίζαν ἐν ἑαυτοῖς, ἀλλὰ πρόσκαιροί εἰσιν· εἶτα γενομένης θλίψεως ἢ διωγμοῦ διὰ τὸν λόγον, εὐθὺς σκανδαλίζονται.

17. και ουκ εχουσιν ριζαν εν εαυτοις αλλα προσκαιροι εισιν ειτα γενομενης θλιψεως η διωγμου δια τον λογον ευθεως σκανδαλιζονται 17. kai oυk echoυsin rizan en eaυtois alla proskairoi eisin eita genomenes thlipseos e diogmoυ dia ton logon eυtheos skandalizontai

17 and they have no root in themselves, but are temporary. Thereafter, (after) affliction or persecution happened (to them) because of the word, immediately they stumble.

17. And have no root in themselves, and so endure but for a time: afterward, when affliction or persecution ariseth for the word's sake, immediately they are offended.

17. dog have de ingen Rod i sig, men blive ved til en Tid; naar siden Trængsel eller Forfølgelse skeer for Ordets Skyld, forarges de strax.

17. Och de hafva inga rötter i sig, utan stå till en tid; då någor bedröfvelse kommer uppå, eller förföljelse, för ordets skull, straxt förargas de.

17. Ja neil ep olle juurt enneses, waid seiswad agga ürrikesseks, pärrast kui willetsus ehk kiusaminne se sanna pärrast touseb, siis pahhandakse neid warsi.

17. Bet jie neturi savyje šaknų ir išsilaiko neilgai. Ištikus kokiam sunkumui ar persekiojimui dėl žodžio, jie tuoj pat pasipiktina.

17. und haben keine Wurzel in sich, sondern sind wetterwendisch; wenn sich Trübsal oder Verfolgung um des Wortes willen erhebt, so ärgern sie sich alsbald.

17. Mais ils n'ont point de racine en eux-mêmes, et ils ne durent qu'un moment, de sorte que l'affliction ou la persécution survenant pour la Parole, ils sont aussitôt scandalisés.

17. Mas no tienen raíz en sí, ántes son temporales; que en levantándose la tribulación, o la persecución por causa de la palabra, luego se escandalizan.

17 En hebben geen wortel in zichzelven, maar zijn voor een tijd; daarna, als verdrukking of vervolging komt om des Woords wil, zo worden zij terstond geergerd.

17. Wszakże nie mają korzenia w sobie, ale są doczesnymi; potem, gdy przychodzi ucisk albo prześladowanie dla słowa, wnet się gorszą;

17. De nincsen ő bennük gyökere, hanem ideig valók; azután ha nyomorúság vagy háborúság támad az íge miatt, azonnal megbotránkoznak.

17 но не имеют в себе корня и непостоянны; потом, когда настанет скорбь или гонение за слово, тотчас соблазняются.

17. та не мають кореня в собі, а тільки до часу вони; опісля ж, як настане горе або гоненнє за слово, зараз блазнять ся.

18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,

18 Ja nämä* vastaavat niitä, jotka on kylvetty orjantappuroihin. He ovat niitä, jotka kuuntelevat sanaa.

18. Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan,

18. Ja muutamat owat jotca orjantappuroihin kylwetyt owat:

18. Ja mwtamadh ouat iotca Oriantappuroihin ouat kyluetyt/ (Ja muutamat owat jotka orjantappuroihin owat kylwetyt/)

18. καὶ οὗτοί εἰσιν οἱ εἰς τὰς ἀκάνθας σπειρόμενοι, οἱ τὸν λόγον ἀκούοντες,

18. και ουτοι εισιν οι εις τας ακανθας σπειρομενοι {VAR1: ουτοι εισιν } οι τον λογον ακουοντες 18. kai oυtoi eisin oi eis tas akanthas speiromenoi {VAR1: oυtoi eisin } oi ton logon akoυontes

18 And these are those who are sown into the thorns; those who hear the word,

18. And these are they which are sown among thorns; such as hear the word,

18. Og de, som fik Sæden blandt Torne, ere de, som høre Ordet;

18. Och desse äro de som i törne sådde äro; de der höra ordet;

18. Ja need, kes ohhakatte sekka on külwatud, on needsinnatsed, kes se sanna kuulwad.

18. Kiti sėjami tarp erškėčių. Jie išgirsta žodį,

18. Und diese sind's, bei welchen unter die Dornen gesät ist: die das Wort hören,

18. Et ceux qui reçoivent la semence parmi les épines, ce sont ceux qui écoutent la Parole;

18. Y estos son los que son sembrados entre espinas; los que oyen la palabra;

18 En dezen zijn, die in de doornen bezaaid worden; namelijk degenen, die het Woord horen;

18. A którzy między cierniem są posiani, ci są, którzy słuchają słowa;

18. A tövisek közé vetettek pedig azok, a kik az ígét hallják,

18 Посеянное в тернии означает слышащих слово,

18. А ті, що посїяні між терниною, се ті, що слухали слово,

19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

19 Mutta tämän maailmanajan huolet rikkauden viettelys ja muita asioita koskevat himot pääsee valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

19. Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi.

19. Ne cuulewat sanan tämän mailman suru ja rickauden wiettelys ja muut himot tulewat ja tucahuttawat sanan ja saatetan hedelmättömäxi.

19. Ne ouat iotca sanan cwleuat/ ia temen mailman surut/ ia rickaudhen wiettelus/ ia muidhen rijstain himodh siselemeneuet/ ia läkäyttewet sanan ia se saatetan hedhelmettömexi. (Ne owat jotka sanan kuulewat/ ja tämän maailman surut/ ja rikkauden wiettelys/ ja muiden riistain himot sisälle menewät/ ja läkähdyttäwät sanan ja se saatetaan hedelmättömäksi.)

19. καὶ αἱ μέριμναι τοῦ αἰῶνος τούτου καὶ ἡ ἀπάτη τοῦ πλούτου καὶ αἱ περὶ τὰ λοιπὰ ἐπιθυμίαι εἰσπορευόμεναι συμπνίγουσι τὸν λόγον, καὶ ἄκαρπος γίνεται.

19. και αι μεριμναι του αιωνος τουτου και η απατη του πλουτου και αι περι τα λοιπα επιθυμιαι εισπορευομεναι συμπνιγουσιν τον λογον και ακαρπος γινεται 19. kai ai merimnai toυ aionos toυtoυ kai e apate toυ ploυtoυ kai ai peri ta loipa epithυmiai eisporeυomenai sυmpnigoυsin ton logon kai akarpos ginetai

19 and the anxieties of this age, and the deception of riches, and the lusts concerning (all) the rest (of the worldly things) travel into (their hearts), are choking the word, and it becomes unfruitful.

19. And the cares of this world, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becometh unfruitful.

19. og denne Verdens Bekymringer, og Rigdommens Forførelse og Begjerligheder efter de andre Ting, trænge ind og kvæle Ordet, saa det bliver uden Frugt.

19. Och denna verldenes omsorger, och de bedrägelige rikedomar, och mycken annor begärelse, gå derin, och förqväfva ordet, och det varder ofruktsamt.

19. Ja selle ma-ilma murred, ja se pettis rikkus ja himmud muunde asjade järrele lähhäwad süddame sisse, ja lämmatawad se sanna ärra, ja se jääb ilma wiljata.

19. bet pasaulio rūpesčiai, turtų apgaulė ir sukilę geismai kitiems dalykams nusmelkia žodį ir jis tampa nevaisingas.

19. und die Sorgen dieser Welt und der betrügerische Reichtum und viele andere Lüste gehen hinein und ersticken das Wort, und es bleibt ohne Frucht.

19. Mais les soucis de ce monde, la séduction des richesses et les passions pour les autres choses survenant, étouffent la Parole, et elle devient infructueuse;

19. Mas las congojas de este siglo, y el engaño de las riquezas, y las codicias que hay en las otras cosas, entrando ahogan la palabra, y viene a quedar sin fruto.

19 En de zorgvuldigheden dezer wereld, en de verleiding des rijkdoms en de begeerlijkheden omtrent de andere dingen, inkomende, verstikken het Woord, en het wordt onvruchtbaar.

19. Ale pieczołowanie świata tego i omamienie bogactw, i pożądliwości innych rzeczy, wszedłszy zaduszają słowo, i staje się bez pożytku.

19. De a világi gondok és a gazdagság csalárdsága és egyéb dolgok kívánsága közbejővén, elfojtják az ígét, és gyümölcstelen lesz. [6†]

19 но в которых заботы века сего, обольщение богатством и другие пожелания,входя в них, заглушают слово, и оно бывает без плода.

19. та журба сьвіта сього, й омана багацтва, і инші жадоби входять, і глушять слово, й безовочним робить ся воно.

20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ,mikä satakertaisen."

20 Nämä taas vastaavat* niitä, jotka on kylvetty hyvään maahan, kuuntelevat sanaa ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää."

20. Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin.

20. Ja muutamat owat jotca hywän maahan kylwetyt owat ne cuulewat sanan ja ottawat sen wastan ja hedelmöidzewät muutamat colmenkymmenin ja muutamat cuusinkymmenin ja muutamat sadoin kerroin.

20. Ja mwtamadh ouat iotca hyueen Mahan ouat kyluetydh/ Ne ouat iotca sarnan cwleuat/ ia wastanrupeuat/ ia hedhelmeitzeuet/ Nin ette mwtamadh candauat colmenkymenin/ ia mwtamat cusinkymenin/ ia mwtamat Sadhoin kerdhoin. (Ja muutamat owat jotka hywään maahan owat kylwetyt/ Ne owat jotka saarnan kuulewat/ ja wastaan rupeawat/ ja hedelmäitsewät/ Niin että muutamat kantawat kolmenkymmenen/ ja muutamat kuusinkymmenen/ ja muutamat sadoin kerroin.)

20. καὶ οὗτοί εἰσιν οἱ ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν σπαρέντες, οἵτινες ἀκούουσι τὸν λόγον καὶ παραδέχονται, καὶ καρποφοροῦσιν ἓν τριάκοντα καὶ ἓν ἑξήκοντα καὶ ἓν ἑκατόν.

20. και ουτοι εισιν οι επι την γην την καλην σπαρεντες οιτινες ακουουσιν τον λογον και παραδεχονται και καρποφορουσιν εν τριακοντα και εν εξηκοντα και εν εκατον 20. kai oυtoi eisin oi epi ten gen ten kalen sparentes oitines akoυoυsin ton logon kai paradechontai kai karpoforoυsin en triakonta kai en eksekonta kai en ekaton

20 And these are those who were sown upon the good soil; who hear the word and accept it, and bear-fruit, by thirty (times) and by sixty (times) and by a hundred (times).

20. And these are they which are sown on good ground; such as hear the word, and receive it, and bring forth fruit, some thirtyfold, some sixty, and some an hundred.

20. Og de, der fik Sæden i god Jord, ere de, som høre ordet og annamme det, og bære Frugt, Endeel tredive Fold, Endeel tresindstyve Fold, og Endeel hundrede fold.

20. Och desse äro de som uti goda jord sådde äro; de der ordet höra, och anammat, och bära frukt, somt tretiofaldt, och somt sextiofaldt, och somt hundradefaldt.

20. Ja need, kes hea Ma peäle on külwatud, on needsinnatsed, kes se sanna kuulwad, ja wastowotwad, ja wilja kandwad, monni kolmekümne wörra, ja monni kuekümne wörra, ja monni saa wörra.

20. Geroje žemėje pasėta sėkla­tai tie, kurie išgirsta žodį, priima jį ir duoda vaisių: kas trisdešimteriopą, kas šešiasdešimteriopą, o kas šimteriopą’‘.

20. Und diese sind's, bei welchen auf ein gutes Land gesät ist: die das Wort hören und nehmen's an und bringen Frucht, etliche dreißigfältig und etliche sechzigfältig und etliche hundertfältig.

20. Mais ceux qui ont reçu la semence dans une bonne terre, ce sont ceux qui écoutent la Parole, qui la reçoivent et qui portent du fruit, un grain trente, un autre soixante, et un autre cent.

20. Y estos son los que fueron sembrados en buena tierra; los que oyen la palabra, y la reciben, y hacen fruto, uno a treinta, otro a sesenta, otro a ciento.

20 En dezen zijn, die in de goede aarde bezaaid zijn, welke het Woord horen en aannemen, en dragen vruchten, het ene dertig-,en het andere zestig-,en het andere honderd voud.

20. A którzy na dobrą ziemię przyjęli nasienie, ci są, co słuchają słowa, i przyjmują je, przynoszą pożytek, jedno trzydziesiątny, a drugie sześćdziesiątny, a drugie setny.

20. A jó földbe vetettek pedig azok, a kik hallják az ígét és beveszik, és gyümölcsöt teremnek, némely harmincz annyit, némely hatvan annyit, némely száz annyit.

20 А посеянное на доброй земле означает тех, которые слушают слово и принимают, и приносят плод, один в тридцать, другой в шестьдесят, иной во сто крат.

20. А на землю добру посїяні, се ті, що чують слово й приймають, і приносять овощ, одно в трийцятеро, друге в шістьдесятеро, а инше в сотеро.

21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?

21 Ja Hän sanoi heille: "Ei kai *lamppua tuoda* pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi?

21. Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan.

21. JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panda wacan ala eli pöydän ala ? waan kyntiläjalcaan.

21. Ja sanoi hen heille/ Sytytetengö Kyntele sitewarten että se wacan ala pannan/ eli woten ala? Eikö että se pannan kynttelijalgan päle? (Ja sanoi hän heille/ Sytytetäänkö kynttilä sitä warten että se wakan alle pannaan/ eli wuoteen alle? Eikö että se pannaan kynttiläjalan päälle?)

21. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Μήτι ἔρχεται ὁ λύχνος ἵνα ὑπὸ τὸν μόδιον τεθῇ ἢ ὑπὸ τὴν κλίνην; οὐχ ἵνα ἐπὶ τὴν λυχνίαν ἐπιτεθῇ;

21. και ελεγεν αυτοις μητι ο λυχνος ερχεται ινα υπο τον μοδιον τεθη η υπο την κλινην ουχ ινα επι την λυχνιαν επιτεθη 21. kai elegen aυtois meti o lυchnos erchetai ina υpo ton modion tethe e υpo ten klinen oυch ina epi ten lυchnian epitethe

21 And he said to them, Why not come (with) the lamp in order that it might be placed under a peck-container or under the bed? No, (you bring it) in order that it might be placed upon the lamp-stand.

21. And he said unto them, Is a candle brought to be put under a bushel, or under a bed and not to be set on a candlestick

21. Og han sagde til dem: kommer Lyset ind for at sættes under Skjeppen eller under Bordet? monne ikke, for at sættes paa Lysestagen?

21. Och han sade till dem: Icke varder ett ljus upptändt fördenskull, att man skall sätta det under ena skäppo, eller under bordet? Sker det icke fördenskull, att det skall uppsättas på ljusastakan?

21. Ja tem̃a ütles neile: Kas künal tulleb, et sedda peab wakka alla pandama ehk wodi alla? eks sepärrast, et tedda peab küünlajalla peäle pandama?

21. Jis kalbėjo jiems: ‘‘Argi žiburys atnešamas pakišti po indu ar po lova? Argi ne įstatyti į žibintuvą?

21. Und er sprach zu ihnen: Zündet man auch ein Licht an, daß man es unter einen Scheffel oder unter einen Tisch setze? Mitnichten, sondern daß man's auf einen Leuchter setze.

21. Il leur disait encore: Apporte-t-on une lumière pour la mettre sous le boisseau, ou sous le lit? N'est-ce pas pour la mettre sur le chandelier?

21. Díjoles también: ¿Viene la luz para ser puesta debajo de un almud, o debajo de la cama? ¿No viene para ser puesta en el candelero?

21 En Hij zeide tot hen: Komt ook de kaars, opdat zij onder de koornmaat of onder het bed gezet worde? Is het niet, opdat zij op den kandelaar gezet worde?

21. Nadto mówił im: Izali przynoszą świecę, aby wstawiona była pod korzec albo pod łoże? izali nie dlatego, aby ją na świecznik wstawiono?

21. És monda nékik: Avagy azért hozzák-é elő a gyertyát, hogy véka alá tegyék, vagy az ágy alá? És nem azért-é, hogy a gyertyatartóba tegyék? [7†]

21 И сказал им: для того ли приносится свеча, чтобы поставить ее под сосуд или под кровать? не для того ли, чтобы поставить ее на подсвечнике?

21. І рече до них: Чи на те приносять сьвітло, щоб ставити його під посудину, або під ліжко, а не щоб на сьвічнику ставити?

22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki.

22 Sillä mikään ei ole salassa paitsi tullakseen ilmi, eikä mikään ole kätkettynä paitsi tullakseen julki.

22. Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis.

22. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei ilmoiteta eikä ole salaista jota ei julisteta.

22. Sille ettei ole miten peitetty/ quin ei ilmoiteta/ ia ei ole Salaista/ quin ei iulghisteta. (Sillä ettei ole mitään peitetty/ kuin ei ilmoiteta/ ja ei ole salaista/ kuin ei julkisteta.)

22. οὐ γάρ ἐστι κρυπτὸν ὃ ἐὰν μὴ φανερωθῇ, οὐδὲ ἐγένετο ἀπόκρυφον, ἀλλ’ ἵνα ἔλθῃ εἰς φανερόν.

22. ου γαρ εστιν τι κρυπτον ο εαν μη φανερωθη ουδε εγενετο αποκρυφον αλλ ινα εις φανερον ελθη 22. oυ gar estin ti krυpton o ean me fanerothe oυde egeneto apokrυfon all ina eis faneron elthe

22 For* there is not anything hidden, (that) it should not be made manifest, nor (has anything) secret happened, but in order that it should come into apparent (view).

22. For there is nothing hid, which shall not be manifested; neither was any thing kept secret, but that it should come abroad.

22. Thi Intet er skjult, som jo skal aabenbares; ei heller skeer det lønligt, men for at komme til Lyset.

22. Ty intet är fördoldt, som icke uppenbaras skall; ej heller hemligit, som icke skall uppkomma.

22. Sest ühtegi ei olle sallaja, mis ei peaks awwalikuks sama, ja ühtegi ep olle ärrapetud, waid et se peab ilmuma.

22. Juk nėra nieko paslėpta, kas nebūtų apreikšta, ir nieko paslaptyje laikomo, kas neišeitų aikštėn.

22. Denn es ist nichts verborgen, das es nicht offenbar werde, und ist nichts Heimliches, das nicht hervorkomme.

22. Car il n'y a rien de secret qui ne doive être manifesté, et il n'y a rien de caché qui ne doive venir en évidence.

22. Porque no hay nada oculto que no haya de ser manifestado; ni secreto, que no haya de venir en descubierto.

22 Want er is niets verborgen, dat niet geopenbaard zal worden; en er is niets geschied, om verborgen te zijn, maar opdat het in het openbaar zou komen.

22. Bo nic nie masz tajemnego, co by nie miało być objawiono; ani się stało co skrytego, aby na jaw nie wyszło.

22. Mert nincs semmi rejtett dolog, a [8†] mi meg ne jelentetnék; és semmi sem volt eltitkolva, hanem hogy nyilvánosságra jusson.

22 Нет ничего тайного, что не сделалось бы явным, и ничего не бывает потаенного, что не вышло бы наружу.

22. Нема бо нїчого схованого, щоб не обявилось; і не втаєно, а щоб на яв вийшло.

23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."

23 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

23. Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

23. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

23. Jolla coruat on cwleman/ hen cwlkan. (Jolla korwat on kuuleman/ hän kuulkaan.)

23. εἴ τις ἔχει ὦτα ἀκούειν, ἀκουέτω.

23. ει τις εχει ωτα ακουειν ακουετω 23. ei tis echei ota akoυein akoυeto

23 If anyone has ears to hear, let him hear.

23. If any man have ears to hear, let him hear.

23. Dersom Nogen har Øren at høre med, han høre!

23. Den der öron hafver till att höra, han höre.

23. Kui kegil körwad on kuulda, se kuulgo.

23. Jei kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

23. Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

23. Si quelqu'un a des oreilles pour entendre, qu'il entende.

23. Si alguno tiene oidos para oir, oiga.

23 Zo iemand oren heeft om te horen, die hore.

23. Jeźli kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha!

23. Ha valakinek van füle a hallásra, hallja.

23 Если кто имеет уши слышать, да слышит!

23. Коли хто має уші слухати, нехай слухає.

24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.

24 Myös Hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille, vieläpä lisätään teille, (jotka kuulette).

24. Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette.

24. Ja hän sanoi heille: cadzocat mitä te cuuletta. Jolla mitalla te mittatte sillä muut teille mittawat ja wielä lisäten jotca tämän cuuletta:

24. Ja hen sanoi heille/ Catzocat mite te cwletta. Jolla mitalla te mittatta/ sille mwdh teille mittauat/ ia wiele liseteen teille iotca temen cwletta/ (Ja hän sanoi heille/ Katsokaat mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte/ sillä muut teille mittaawat/ ja wielä lisätään teille jotka tämän kuulette/)

24. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Βλέπετε τί ἀκούετε. ἐν ᾧ μέτρῳ μετρεῖτε, μετρηθήσεται ὑμῖν, καὶ προστεθήσεται ὑμῖν τοῖς ἀκούουσιν.

24. και ελεγεν αυτοις βλεπετε τι ακουετε εν ω μετρω μετρειτε μετρηθησεται υμιν και προστεθησεται υμιν τοις ακουουσιν 24. kai elegen aυtois βlepete ti akoυete en o metro metreite metrethesetai υmin kai prostethesetai υmin tois akoυoυsin

24 And he said to them, Beware° what you° are hearing; in what measure, you° measure, it will be measured to you°, and to you° who hear, (more) will be added.

24. And he said unto them, Take heed what ye hear: with what measure ye mete, it shall be measured to you: and unto you that hear shall more be given.

24. Og han sagde til dem: agter paa, hvad I høre: med hvad Maade I maale, skal Eder maales, og Eder som høre, skal end gives Mere.

24. Och han sade till dem: Ser till, hvad I hören: Med hvad mått I mälen, der skola andra mäla eder med; och eder varder ändå tillgifvet, I som hören detta.

24. Ja tem̃a ütles neile: Katske, mis teie kulete: mis moödoga teie moödate, sega peab teile moödetama, ja teile, kes teie kulete, peab jure pandama.

24. Jis sakė jiems: ‘‘Įsidėmėkite, ką girdite: kokiu saiku seikėjate, tokiu ir jums bus atseikėta, ir jums, kurie girdite, bus dar pridėta.

24. Und er sprach zu ihnen: Sehet zu, was ihr höret! Mit welcherlei Maß ihr messet, wird man euch wieder messen, und man wird noch zugeben euch, die ihr dies hört.

24. Il leur dit encore: Prenez garde à ce que vous entendez. On vous mesurera de la même mesure dont vous aurez mesuré, et on y ajoutera encore davantage pour vous qui écoutez.

24. Díjoles también: Mirád lo que oís: Con la medida que medís, os medirán otros; y será añadido a vosotros los que oís.

24 En Hij zeide tot hen: Ziet, wat gij hoort. Met wat mate gij meet, zal u gemeten worden, en u, die hoort, zal meer toegelegd worden.

24. I rzekł do nich: Patrzcież, czego słuchacie; jaką miarą mierzycie, taką wam będzie odmierzono, a będzie wam przydano, którzy słuchacie.

24. És monda nékik: Megjegyezzétek, a mit hallotok: A [9†] milyen mértékkel mértek, olyannal mérnek néktek, sőt ráadást adnak néktek, a kik halljátok.

24 И сказал им: замечайте, что слышите: какою мерою мерите, такою отмерено будет вам и прибавлено будет вам, слушающим.

24. І рече їм: Вважайте, що чуєте: Якою мірою міряєте, відміряєть ся вам, і прибавить ся вам, що слухаєте.

25 Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."

25 Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on."

25. Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois.

25. Sillä jolla on hänelle annetan ja jolla ei ole sekin cuin hänellä on otetan häneldä pois.

25. Sille iolla ombi/ henelle annetan/ Ja iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ se henelde poisotetan. (Sillä jolla ompi/ hänelle annetaan/ Ja jolla ei ole/ sekin myös kuin hänellä on/ se häneltä pois otetaan.)

25. ὃς γὰρ ἂν ἔχῃ, δοθήσεται αὐτῷ· καὶ ὃς οὐκ ἔχει, καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

25. ος γαρ αν εχη δοθησεται αυτω και ος ουκ εχει και ο εχει αρθησεται απ αυτου 25. os gar an eche dothesetai aυto kai os oυk echei kai o echei arthesetai ap aυtoυ

25 For* whoever has, to him will be given, and he who does not have, then what he has will be taken from him. {Mar 4:26-29; no parallel.}

25. For he that hath, to him shall be given: and he that hath not, from him shall be taken even that which he hath.

25. Thi hvo som har, han skal gives; og hvo som ikke har, fra ham skal endog det fratages, som har.

25. Ty den der hafver, honom varder gifvet; och den der icke hafver, af honom skall ock taget varda det han hafver.

25. Sest kel ial on, sellele peab antama: ja kel ei olle, selle käest peab ka ärrawoetama, mis temmal on.

25. Kas turi, tam bus duota, o iš neturinčio bus atimta net ir tai, ką turi’‘.

25. Denn wer da hat, dem wird gegeben; und wer nicht hat, von dem wird man nehmen, auch was er hat.

25. Car on donnera à celui qui a; mais à celui qui n'a pas, on ôtera même ce qu'il a.

25. Porque al que tiene, le será dado; y al que no tiene, aun lo que tiene le será quitado.

25 Want zo wie heeft, dien zal gegeven worden; en wie niet heeft, van dien zal genomen worden, ook dat hij heeft.

25. Albowiem kto ma, będzie mu dano; a kto nie ma, i to, co ma, będzie od niego odjęto.

25. Mert [10†] a kinek van, annak adatik; és a kinek nincs, attól az is elvétetik, a mije van.

25 Ибо кто имеет, тому дано будет, а кто не имеет, у того отнимется и то, что имеет.

25. Хто бо має, дасть ся йому; а хто не має, і що має, візьметь ся від него.

26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;

26 Vielä hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos mies kylvää siemenen maahan,

26. Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan,

26. JA hän sanoi: nijn on Jumalangin waldacunda jos ihminen heittäis siemenen maahan

26. Ja hen sanoi/ Nin Jumalan Waldakunda on/ quin ios Inhiminen heitteis siemenen mahan/ (Ja hän sanoi/ Niin Jumalan waltakunta on/ kuin jos ihminen heittäisi siemenen maahan/)

26. Καὶ ἔλεγεν· Οὕτως ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ, ὡς ἂν ἄνθρωπος βάλῃ τὸν σπόρον ἐπὶ τῆς γῆς,

26. και ελεγεν ουτως εστιν η βασιλεια του θεου ως εαν ανθρωπος βαλη τον σπορον επι της γης 26. kai elegen oυtos estin e βasileia toυ theoυ os ean anthropos βale ton sporon epi tes ges

26 And he said, So is the kingdom of God, as if a man cast seed upon the earth;

26. And he said, So is the kingdom of God, as if a man should cast seed into the ground;

26. Og han sagde: med Guds Rige har det set sig saaledes, som naar et Menneske kaster Sæd i Jorden,

26. Och han sade: Så är Guds rike, som en man kastar ena säd i jordena;

26. Ja temma ütles: Nenda on se Jummala riik, otsekui üks innimenne peaks semet wiskama Ma peäle.

26. Jis kalbėjo: ‘‘Su Dievo karalyste yra kaip su žmogumi, beriančiu dirvon sėklą.

26. Und er sprach: Das Reich Gottes hat sich also, als wenn ein Mensch Samen aufs Land wirft

26. Il dit encore: Il en est du royaume de Dieu comme si un homme jette de la semence en terre;

26. Decía mas: Así es el reino de Dios, como si un hombre echase simiente en la tierra;

26 En Hij zeide: Alzo is het Koninkrijk Gods, gelijk of een mens het zaad in de aarde wierp;

26. I mówił: Takie jest królestwo Boże, jako gdyby człowiek wrzucił nasienie w ziemię;

26. És monda: Úgy van az Isten országa, mint mikor az ember beveti a magot a földbe.

26 И сказал: Царствие Божие подобно тому, как если человек бросит семя в землю,

26. І рече: Так єсть царство Боже, як коли чоловік, що вкине зерно у землю,

27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.

27 ja hän nukkuu ja nousee yötä päivää, ja siemen kasvaa ja tekee vartta, eikä hän tiedä miten.

27. Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään.

27. Ja macais ja nousis yöllä ja päiwällä ja laiho wihotais ja caswais cosca ei hän tiedäckän.

27. ia macais/ ia ylesnousis öte ia peiue/ ia se Laiho wihottais/ ia casuais coska ei hen tiedhecken. (ja makaisi / ja ylös nousisi yötä ja päiwää/ ja se laiho wihottaisi / ja kaswaisi koska ei hän tiedäkään.)

27. καὶ καθεύδῃ καὶ ἐγείρηται νύκτα καὶ ἡμέραν, καὶ ὁ σπόρος βλαστάνῃ καὶ μηκύνηται ὡς οὐκ οἶδεν αὐτός.

27. και καθευδη και εγειρηται νυκτα και ημεραν και ο σπορος βλαστανη και μηκυνηται ως ουκ οιδεν αυτος 27. kai katheυde kai egeiretai nυkta kai emeran kai o sporos βlastane kai mekυnetai os oυk oiden aυtos

27 and he should sleep and should arise night and day, and the seed may sprout and should lengthen, he does not know how.

27. And should sleep, and rise night and day, and the seed should spring and grow up, he knoweth not how.

27. og sover, og staaer op Nat og Dag; og Sæden voxer og bliver høi, han veed ei selv hvorledes.

27. Och sofver, och står upp, natt och dag; och säden går upp, och växer, så att han der intet af vet.

27. Ja peaks maggama ja üllestousma ö ja päwa aial, ja se seme touseks, ja kaswaks pitkaks, et ta isse ei tea, kuida.

27. Ar jis miega ar keliasi, ar naktį ar dieną, sėkla dygsta ir auga, jam nežinant kaip.

27. und schläft und steht auf Nacht und Tag; und der Same geht auf und wächst, daß er's nicht weiß.

27. Soit qu'il dorme ou qu'il se lève, la nuit ou le jour, la semence germe et croît sans qu'il sache comment.

27. Y durmiese y se levantase de noche y de día, y la simiente brotase y creciese como él no sabe.

27 En voorts sliep, en opstond, nacht en dag; en het zaad uitsproot en lang werd, dat hij zelf niet wist, hoe.

27. A spałby i wstawałby we dnie i w nocy, a nasienie by weszło i urosło, gdy on nie wie.

27. És alszik és fölkel éjjel és nappal; a mag pedig kihajt és felnő, ő maga sem tudja miképen. [11†]

27 и спит, и встает ночью и днем; икак семя всходит и растет, не знает он,

27. та й спить, і встає в ночі і в день, а зерно сходить і росте, як - він не знає.

28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.

28 Sillä itsestään maa antaa sadon, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.

28. Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä.

28. Sillä maa hedelmöidze idzestäns ensin oraxen sijtte tähkäpään ja nijn täyden jywän tähkäpääs.

28. Sille ette maa mielellens hedhelmeitzepi/ ensin Oraxen/ sijtten tehckepäen/ sijtte teudhen iyuen tehckepäes. (Sillä että maa mielellänsä hedelmöitsee/ ensin oraksen/ sitten tähkäpään/ sitten täyden jywän tähkäpäässä.)

28. αὐτομάτη ἡ γῆ καρποφορεῖ, πρῶτον χόρτον, εἶτα στάχυν, εἶτα πλήρη σῖτον ἐν τῷ στάχυϊ.

28. αυτοματη γαρ η γη καρποφορει πρωτον χορτον ειτα σταχυν ειτα πληρη σιτον εν τω σταχυι 28. aυtomate gar e ge karpoforei proton chorton eita stachυn eita plere siton en to stachυi

28 For* the earth is bearing-fruit by herself; first the blade, thereafter the top, then the full grain in the top.

28. For the earth bringeth forth fruit of herself; first the blade, then the ear, after that the full corn in the ear.

28. Thi Jorden bæver Frugt af sig selv, først Græs, derefter Ax, derefter fuldt Korn i Axet.

28. Ty jorden bär utaf sig sjelf, först brodd, sedan ax, sedan fullbordadt hvete i axena.

28. Sest Ma kannab isseennesest wilja, esmalt orrast, pärrast päid, pärrast täit nisso Pea sees.

28. Juk žemė savaime duoda vaisių: pradžioje želmenį, paskui varpą, pagaliau pribrendusį grūdą varpoje.

28. Denn die Erde bringt von selbst zum ersten das Gras, darnach die Ähren, darnach den vollen Weizen in den Ähren.

28. Car la terre produit d'elle-même, premièrement l'herbe, ensuite l'épi, puis le grain formé dans l'épi.

28. Porque la tierra de suyo frutifica, primero yerba, luego espiga, después grano lleno en la espiga.

28 Want de aarde brengt van zelve vruchten voort: eerst het kruid, daarna de aar, daarna het volle koren in de aar.

28. Boć ziemia sama z siebie pożytek wydawa, naprzód trawę, potem kłos, a potem zupełne zboże w kłosie.

28. Mert magától terem a föld, először füvet, azután kalászt, azután teljes buzát a kalászban.

28 ибо земля сама собою производит сперва зелень, потом колос, потом полное зерно в колосе.

28. Від себе бо земля родить: спершу траву, потім колос, а далїй повну пшеницю в колосї.

29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."

29 Mutta kun sato on kypsynyt, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut."

29. Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä.

29. Mutta cosca hedelmä kypsy lähettä hän cohta sirpin sillä elon aica on läsnä.

29. Mutta coska hedhelme edhestulepi/ cochta hen sirpin Lehette/ sille että Elonaica ombi Lesse. (Mutta koska hedelmä edestuleepi/ kohta hän sirpin lähettää/ sillä että elonaika ompi läsnä.)

29. ὅταν δὲ παραδῷ ὁ καρπός, εὐθέως ἀποστέλλει τὸ δρέπανον, ὅτι παρέστηκεν ὁ θερισμός.

29. οταν δε παραδω ο καρπος ευθεως αποστελλει το δρεπανον οτι παρεστηκεν ο θερισμος 29. otan de parado o karpos eυtheos apostellei to drepanon oti paresteken o therismos

29 But whenever the fruit gives (way), immediately he sends forth the sickle, because the harvest is standing (ready). {Mat 13:24-30.}{Mar 4:30-34 & Mat 13:31-35.}

29. But when the fruit is brought forth, immediately he putteth in the sickle, because the harvest is come.

29. Men naar Frugten er fuldkommen, skikker han strax Seglen hen; thi Høsten er forhaanden.

29. När nu frukten mogen är, straxt brukar han lian; ty skördetiden är för handen.

29. Agga kui willi näitab walmis ollewad, siis läkkitab temma seddamaid sirpi senna, et leikusse aeg kä on.

29. Derliui prinokus, žmogus tuojau ima pjautuvą, nes pjūtis atėjo’‘.

29. Wenn sie aber die Frucht gebracht hat, so schickt er bald die Sichel hin; denn die Ernte ist da.

29. Et quand le fruit est dans sa maturité, on y met aussitôt la faucille, parce que la moisson est prête.

29. Y cuando el fruto fuere producido, luego se mete la hoz, porque la siega es llegada.

29 En als de vrucht zich voordoet, terstond zendt hij de sikkel daarin, omdat de oogst daar is.

29. A skoro się okaże urodzaj, wnet gospodarz zapuszcza sierp; bo żniwo przyszło.

29. Mihelyt pedig a gabona arra való, azonnal sarlót ereszt reá, mert az aratás elérkezett.

29 Когда же созреет плод, немедленно посылает серп, потомучто настала жатва.

29. Як же доспіє овощ, зараз посилає серпа, бо настали жнива.

30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?

30 Jälleen Hän sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa eli millä vertauksella esittäisimme* sen?

30. Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme?

30. JA hän sanoi: keneen me Jumalan waldacunnan wertamme ? eli millä wertauxella me sen wertamme ?

30. Ja hen sanoi/ Kelle me werdhoittamme Jumalan Waldakunnan? Taicka minge wertauxen cansa me sen werdautam? (Ja hän sanoi/ Kelle me wertautamme Jumalan waltakunnan? Taikka minkä wertauksen kanssa me sen wertautamme?)

30. Καὶ ἔλεγε· Πῶς ὁμοιώσωμεν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, ἢ ἐν τίνι παραβολῇ παραβάλωμεν αὐτὴν;

30. και ελεγεν τινι ομοιωσωμεν την βασιλειαν του θεου η εν ποια παραβολη παραβαλωμεν αυτην 30. kai elegen tini omoiosomen ten βasileian toυ theoυ e en poia paraβole paraβalomen aυten

30 And he said, To what may be similar to the kingdom of God? Or in what parable may we put it (in comparison)?

30. And he said, Whereunto shall we liken the kingdom of God or with what comparison shall we compare it

30. Og han sagde: hvorved ville vi ligne Guds Rige? eller med hvad Lignelse ville vi forestille det?

30. Och han sade: Vid hvem skole vi likna Guds rike? Och med hvad liknelse skole vi beteckna det?

30. Ja temma ütles: Kelle sarnatseks peame meie Jummala riki arwama? ehk missugguse tähhendamisse sannaga peame meie sedda tähhendama?

30. Jėzus dar sakė: ‘‘Su kuo galima palyginti Dievo karalystę? Arba kokiu palyginimu ją pavaizduosime?

30. Und er sprach: Wem wollen wir das Reich Gottes vergleichen, und durch welch Gleichnis wollen wir es vorbilden?

30. Il disait encore: A quoi comparerons-nous le royaume de Dieu, ou par quelle similitude le représenterons-nous?

30. También decía: ¿A qué haremos semejante el reino de Dios? ¿o con qué parábola le compararémos?

30 En Hij zeide: Waarbij zullen wij het Koninkrijk Gods vergelijken, of met wat gelijkenis zullen wij hetzelve vergelijken?

30. Nad to rzekł: Do czego przypodobamy królestwo Boże, albo którem je podobieóstwem wyrazimy?

30. És monda: [12†] Mihez hasonlítsuk az Isten országát? Avagy milyen példában példázzuk azt?

30 И сказал: чему уподобим Царствие Божие? или какою притчею изобразим его?

30. І рече: Кому уподобимо царство Боже? або до якої приповісти приложимо його?

31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä;

31 Se on niin kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettynä on vähäisin kaikista siemenistä maan päällä.

31. Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on;

31. Se on nijncuin sinapin siemen cosca se kylwetän nijn on se wähin caickia siemenitä cuin maasa on

31. Se ombi ninquin Sinapin iyue/ coska se mahan kyluetän/ nin se ombi wehin caikia siemenite iotca maasa ouat/ (Se ompi niinkuin sinapin jywä/ koska se maahan kylwetään/ niin se ompi wähin kaikkia siemeniä jotka maassa owat/)

31. ὡς κόκκον σινάπεως, ὃς ὅταν σπαρῇ ἐπὶ τῆς γῆς, μικρότερος πάντων τῶν σπερμάτων ἐστὶ τῶν ἐπὶ τῆς γῆς·

31. ως κοκκω σιναπεως ος οταν σπαρη επι της γης μικροτερος παντων των σπερματων εστιν των επι της γης 31. os kokko sinapeos os otan spare epi tes ges mikroteros panton ton spermaton estin ton epi tes ges

31 (It is) like a kernel of a mustard-seed, which, whenever it is sown upon the earth, (though) it is least (compared to) all the seeds that are upon the earth,

31. It is like a grain of mustard seed, which, when it is sown in the earth, is less than all the seeds that be in the earth:

31. Det er som med Senepskornet, hvilket, naar det saaes i Jorden er mindre end alt andet Frø paa jorden;

31. Det är såsom ett senapskorn, hvilket, då det sådt varder i jordena, är det mindre än all annor frö på jordene;

31. Otsego sinnäpi iwwike: kui sedda mahhakülwetakse, siis on se wähhem, kui keik muud seemned, mis Ma peäl on.

31. Ji kaip garstyčios grūdelis, kuris sėjamas dirvon. Jis yra mažiausias iš visų sėklų žemėje,

31. Gleichwie ein Senfkorn, wenn das gesät wird aufs Land, so ist's das kleinste unter allen Samen auf Erden;

31. Il en est comme du grain de moutarde, lequel, lorsqu'on le sème, est la plus petite de toutes les semences que l'on jette en terre;

31. Es como el grano de la mostaza, que cuando es sembrado en tierra es el más pequeño de todas las simientes que hay en la tierra;

31 Namelijk bij een mosterdzaad, hetwelk, wanneer het in de aarde gezaaid wordt, het minste is van al de zaden, die op de aarde zijn.

31. Jest jako ziarno gorczyczne; które, gdy wsiane bywa w ziemię, najmniejsze jest ze wszystkich nasion, które są na ziemi.

31. A mustármaghoz, [13†] a mely mikor a földbe vettetik, minden földi magnál kisebb,

31 Оно - как зерно горчичное, которое, когда сеется в землю, есть меньше всех семян на земле;

31. Воно мов зерно горчицї, що, як сїєш його в землю, то воно дрібнїще від усїх зерен, які є на землї;

32 mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."

32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee kaikkia vihanneskasveja suuremmaksi ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä."

32. Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä.

32. Ja cuin hän kylwetty on nijn hän nouse ja tule suremmaxi cuin caicki ruohot ja teke suuret oxat nijn että Taiwan linnut hänen warjons alla pesiä tekewät.

32. Ja quin hen kyluetty on/ nin hen ylesnouse/ ia tule swremaxi quin iocu Caali/ ia teke swret Oxat/ nin ette Linnut Taiuas alla henen warions alla pesiuet. (Ja kuin hän kylwetty on/ niin hän ylös nousee/ ja tulee suuremmaksi kuin joku kaali/ ja tekee suuret oksat/ niin että taiwaan linnun taiwasalla hänen warjonsa alla pesiwät.)

32. καὶ ὅταν σπαρῇ, ἀναβαίνει καὶ γίνεται μεῖζων πάντων τῶν λαχάνων, καὶ ποιεῖ κλάδους μεγάλους, ὥστε δύνασθαι ὑπὸ τὴν σκιὰν αὐτοῦ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατασκηνοῦν.

32. και οταν σπαρη αναβαινει και γινεται παντων των λαχανων μειζων και ποιει κλαδους μεγαλους ωστε δυνασθαι υπο την σκιαν αυτου τα πετεινα του ουρανου κατασκηνουν 32. kai otan spare anaβainei kai ginetai panton ton lachanon meizon kai poiei kladoυs megaloυs oste dυnasthai υpo ten skian aυtoυ ta peteina toυ oυranoυ kataskenoυn

32 yet whenever it is sown, it shoots-up and becomes greater (than) all the herbs and produces great branches; so-that the birds of the heaven are able to nest under its shadow.

32. But when it is sown, it groweth up, and becometh greater than all herbs, and shooteth out great branches; so that the fowls of the air may lodge under the shadow of it.

32. og Naar det er saaet, voxer det op, og bliver større end alle Urter, og faaer store Grene, saa at Himmelens Fugle kunne gjøre Rede under dets Skygge.

32. Och då det sådt är, går det upp, och varder större än all annor krydder, och får stora grenar, så att foglarna under himmelen måga bo under dess skugga.

32. Ja kui se külwatud on, kaswab tem̃a ülles, ja saab suremaks, kui keik aia-rohhud, ja aiab suri okse, nenda et need linnud, mis taewa al, woiwad temma warjo alla pessad tehha.

32. bet pasėtas užauga, tampa didesnis už visus augalus ir išleidžia plačias šakas, kad jo pavėsyje gali susisukti lizdą padangių sparnuočiai’‘.

32. und wenn es gesät ist, so nimmt es zu und wird größer denn alle Kohlkräuter und gewinnt große Zweige, also daß die Vögel unter dem Himmel unter seinem Schatten wohnen können.

32. Mais après qu'on l'a semé, il monte et devient plus grand que tous les autres légumes, et pousse de grandes branches, en sorte que les oiseaux du ciel peuvent demeurer sous son ombre.

32. Mas cuando fuere sembrado, sube, y se hace la mayor de todas las legumbres; y hace grandes ramas, de tal manera que las aves del cielo puedan hacer nidos debajo de su sombra.

32 En wanneer het gezaaid is, gaat het op, en wordt het meeste van al de moeskruiden, en maakt grote takken, alzo dat de vogelen des hemels onder zijn schaduw kunnen nestelen.

32. Ale gdy bywa wsiane, wzrasta, i bywa największe nad wszystkie jarzyny, i rozpuszcza gałęzie wielkie, tak iż pod cieniem jego mogą sobie czynić gniazda ptaki niebieskie.

32. És mikor elvettetik, felnő, és minden veteménynél nagyobb lesz és nagy ágakat hajt, úgy hogy árnyéka alatt fészket rakhatnak az égi madarak.

32 а когда посеяно, всходит и становится больше всех злаков, и пускает большие ветви, так что под тенью его могут укрываться птицы небесные.

32. а як посїєть ся, сходить, і робить ся більшим над усї зілля, і ширить велике віттє, так що під тїнню його кублитись може птаство небесне.

33 Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan;

33 Monin tällaisin vertauksin Hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuuntelemaan.

33. Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla.

33. Ja semmuotoisella monella wertauxella puhui hän heille: sen peräst cuin he woit cuulla

33. Ja semmotoisille monella wertauxella puhui hen heille Sarnan/ semperäst quin he woisit cwlla/ (Ja semmosilla monella wertauksella puhuin hän heille saarnan/ sen perästä kuin he woisit kuulla/)

33. Καὶ τοιαύταις παραβολαῖς πολλαῖς ἐλάλει αὐτοῖς τὸν λόγον, καθὼς ἠδύναντο ἀκούειν,

33. και τοιαυταις παραβολαις πολλαις ελαλει αυτοις τον λογον καθως ηδυναντο ακουειν 33. kai toiaυtais paraβolais pollais elalei aυtois ton logon kathos edυnanto akoυein

33 And he was speaking the word to them with many such parables, as they were able to hear it.

33. And with many such parables spake he the word unto them, as they were able to hear it.

33. Og han talede Ordet til dem ved mange saadanne lignelser, eftersom de det kunde fatte.

33. Och med mång sådana liknelser sade han dem ordet, efter som de förmådde hörat;

33. Ja mitme nisugguse tähhendamisse sannaga räkis temma neile sedda sanna, nenda kui nemmad suutsid kuulda.

33. Daugeliu tokių palyginimų Jėzus skelbė jiems žodį, kiek jie sugebėjo suprasti.

33. Und durch viele solche Gleichnisse sagte er ihnen das Wort, nach dem sie es hören konnten.

33. Il leur annonçait la Parole par plusieurs similitudes de cette sorte, selon qu'ils étaient capables de l'entendre.

33. Y con muchas tales parábolas les hablaba la palabra, conforme a lo que podían oir.

33 En door vele zulke gelijkenissen sprak Hij tot hen het Woord, naardat zij het horen konden.

33. I przez wiele takich podobieóstw mówił do nich słowo, tak jako słuchać mogli.

33. És sok ilyen példázatban hirdeti vala nékik az ígét, úgy a mint megérthetik vala.

33 И таковыми многими притчами проповедывал им слово, сколько они могли слышать.

33. І многими такими приповістями глаголав їм слово, скільки могли слухати.

34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.

34 Ja ilman vertausta Hän ei puhunut heille. Mutta yksityisesti Hän selitti kaiken opetuslapsilleen.

34. Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä.

34. Mutta ei hän ilman wertauxita mitän heille puhunut waan hän selitti caicki Opetuslapsillens erinäns.

34. mutta ilman werdauxita ei hen miten heille puhunut/ waan erinens hen caiki Opetuslapsillens vlgostoimitti. (mutta ilman wertauksia ei hän mitäään heille puhunut/ waan erinänsä hän kaikki opetuslapsillensa ulos toimitti.)

34. χωρὶς δὲ παραβολῆς οὐκ ἐλάλει αὐτοῖς τὸν λόγον· κατ’ ἰδίαν δὲ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἐπέλυε πάντα.

34. χωρις δε παραβολης ουκ ελαλει αυτοις κατ ιδιαν δε τοις μαθηταις αυτου επελυεν παντα 34. choris de paraβoles oυk elalei aυtois kat idian de tois mathetais aυtoυ epelυen panta

34 But he was not speaking to them without a parable, but privately he was interpreting all things for his disciples. {Mat 13:36-53.}{Mar 4:35-41 & Mat:8:18-27 & Luk 8:22-25 Sea of Galilee.}

34. But without a parable spake he not unto them: and when they were alone, he expounded all things to his disciples.

34. Men uden Lignelse talede han ikke til dem; men i Eenrum udlagde han sine Disciple det altsammen.

34. Och utan liknelse talade han intet till dem; men Lärjungomen uttydde han all ting afsides.

34. Agga ilma tähhendamisse sannata ei räkind temma neile mitte; agga issepäineis selletas temma omma jüngrittele keik ärra.

34. Be palyginimų Jis jiems nekalbėdavo, bet kai pasilikdavo vienas su savo mokiniais, viską jiems išaiškindavo.

34. Und ohne Gleichnis redete er nichts zu ihnen; aber insonderheit legte er's seinen Jüngern alles aus.

34. Et il ne leur parlait point sans similitudes; mais, en particulier, il expliquait tout à ses disciples.

34. Y sin parábola no les hablaba; mas a sus discípulos en particular declaraba todo.

34 En zonder gelijkenis sprak Hij tot hen niet; maar Hij verklaarde alles Zijn discipelen in het bijzonder.

34. A bez podobieóstwa nie mówił do nich; wszakże uczniom swym wszystko z osobna wykładał.

34. Példázat nélkül pedig nem szól vala nékik; maguk közt azonban a tanítványoknak mindent megmagyaráz vala.

34 Без притчи же не говорил им, а ученикам наедине изъяснял все.

34. Без приповістї ж не говорив їм; на самотї ж ученикам своїм вияснював усе.

35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle".

35 Sinä päivänä Hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle."

35. Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse.

35. JA sen päiwän ehtona sanoi hän heille: mengäm ylidze.

35. Ja saman Peiuen Echtona sanoi hen heille/ Mengem ylitze toiseen ra'taan. (Ja saman päiwän ehtoona sanoi hän heille/ Menkäämme ylitse toiseen rantaan.)

35. Καὶ λέγει αὐτοῖς ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ ὀψίας γενομένης· Διέλθωμεν εἰς τὸ πέραν.

35. και λεγει αυτοις εν εκεινη τη ημερα οψιας γενομενης διελθωμεν εις το περαν 35. kai legei aυtois en ekeine te emera opsias genomenes dielthomen eis to peran

35 And (after) it became evening in that day, he says to them, We should go through to the (area) beyond-that.

35. And the same day, when the even was come, he saith unto them, Let us pass over unto the other side.

35. Og den samme Dag, der det var blevet aften, sagde han til dem; lader os fare over til hiin Side.

35. Och den samma dagen, då aftonen vardt, sade han till dem: Låt oss fara utöfver, på den andra stranden.

35. Ja sel päwal, kui öhto olli sanud, ütles temma neile: Läkki teile pole järwe.

35. Tą pačią dieną, atėjus vakarui, Jis tarė mokiniams: ‘‘Irkimės į aną pusę!’‘

35. Und an demselben Tage des Abends sprach er zu ihnen: Laßt uns hinüberfahren.

35. Ce jour-là, quand le soir fut venu, il leur dit: Passons de l'autre côté de l'eau.

35. Y les dijo aquel día, cuando fué tarde: Pasemos a la otra parte.

35 En op denzelfden dag, als het nu avond geworden was, zeide Hij tot hen: Laat ons overvaren aan de andere zijde.

35. I rzekł do nich w tenże dzieó, gdy już był wieczór: Przeprawmy się na drugą stronę.

35. Azután [14†] monda nékik azon a napon, a mint este lőn: Menjünk át a túlsó partra.

35 Вечером того дня сказал им: переправимся на ту сторону.

35. І рече їм того дня, як настав вечір: Перевезімось на той бік.

36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan.

36 Laskettuaan kansan luotaan he ottavat Hänet mukaansa niin kuin Hän veneessä oli. Ja muitakin veneitä oli Hänen seurassaan.

36. Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa.

36. Ja he laskit Canssan ja otit hänen cuin hän oli hahdes: oli myös muita haaxia hänen cansans.

36. Ja he laskit Canssan/ ia otit henen Hahden cansa/ iosa hen io sisell oli/ ia oli mös muita Haaxia henen cansans. (Ja he laskit kansan/ ja otit hänen haahden kanssa/ jossa hän jo sisällä oli/ ja oli myös muita haaksia hänen kanssansa.)

36. καὶ ἀφέντες τὸν ὄχλον παραλαμβάνουσιν αὐτὸν ὡς ἦν ἐν τῷ πλοίῳ· καὶ ἄλλα δὲ πλοῖα ἦν μετ’ αὐτοῦ.

36. και αφεντες τον οχλον παραλαμβανουσιν αυτον ως ην εν τω πλοιω και αλλα δε πλοιαρια ην μετ αυτου 36. kai afentes ton ochlon paralamβanoυsin aυton os en en to ploio kai alla de ploiaria en met aυtoυ

36 And having left the crowd, they take him with (them), as he was in the ship. But also other small-boats were with him.

36. And when they had sent away the multitude, they took him even as he was in the ship. And there were also with him other little ships.

36. Og de lode Folke gaae, og tage ham med, som han sad i Skibet; men der vare og andre Skibe med ham.

36. Så läto de folket gå, och togo honom, med skeppet der han redo uti var; voro ock desslikes någor annor skepp med honom.

36. Ja kui nemmad rahwast lasknud ärraminna, siis wotsid nemmad tedda, nenda kui ta laewas olli, ennese jure; agga temmaga ollid ka teised laewokessed.

36. Atleidę žmones, jie Jį pasiėmė, nes Jis tebebuvo valtyje. Kartu plaukė ir kitos mažos valtys.

36. Und sie ließen das Volk gehen und nahmen ihn, wie er im Schiff war; und es waren mehr Schiffe bei ihm.

36. Et après avoir renvoyé le peuple, ils emmenèrent Jésus dans la barque comme il y était; et il y avait aussi d'autres petites barques qui l'accompagnaient.

36. Y enviada la multitud, le tomaron así como estaba en la nave, y había también con él otros barquichuelos.

36 En zij, de schare gelaten hebbende, namen Hem mede, gelijk Hij in het schip was; en er waren nog andere scheepjes met Hem.

36. A rozpuściwszy lud, wzięli go z sobą, tak jako był w łodzi; ale i inne łódki były przy nim.

36. Elbocsátván azért a sokaságot, elvivék őt, úgy a mint a hajóban vala; de más hajók is valának vele.

36 И они, отпустив народ, взяли Его с собою, как Он был в лодке; с Ним были и другие лодки.

36. І, відпустивши народ, узяли Його, як був в човнї. І инші ж човни були з Ним.

37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi.

37 Niin nousi ankara myrskytuuli, ja aallot vyöryivät veneeseen, niin että se* jo täyttyi.

37. Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin.

37. Ja suuri tuulispää nousi ja allot löit hahten nijn että se täytettin.

37. Ja nousi swri Tuulispä/ ia Aldhot löit siselle Hachten/ nin ette se io teutettin. (Ja nousi suuri tuulispää/ ja aallot löit sisälle haahteen/ niin että se jo täytettiin.)

37. καὶ γίνεται λαῖλαψ ἀνέμου μεγάλη, τὰ δὲ κύματα ἐπέβαλλεν εἰς τὸ πλοῖον, ὥστε ἤδη αὐτὸ βυθίζεσθαι.

37. και γινεται λαιλαψ ανεμου μεγαλη τα δε κυματα επεβαλλεν εις το πλοιον ωστε αυτο ηδη γεμιζεσθαι 37. kai ginetai lailaps anemoυ megale ta de kυmata epeβallen eis to ploion oste aυto ede gemizesthai

37 And there becomes a great gale of wind, and the waves were putting (water) into the ship, so-that the ship now was being filled (with water).

37. And there arose a great storm of wind, and the waves beat into the ship, so that it was now full.

37. Og der kom en stærk Hvirvelvind, og den kastede Bølgerne ind i Skibet, saa at det allerede fyldtes.

37. Och der uppväxte en stor storm, och vågen slog in i skeppet, så att det förfylldes.

37. Ja suur kange tuulispask tousis, ja aias laenid laewa, nenda et se jo täis sai.

37. Pakilo didžiulė vėtra ir bangos daužėsi į valtį taip, kad ją jau sėmė.

37. Und es erhob sich ein großer Windwirbel und warf Wellen in das Schiff, also daß das Schiff voll ward.

37. Alors s'éleva un grand coup de vent, et les vagues entraient dans la barque, en sorte qu'elle commençait à s'emplir.

37. Y se levantó una grande tempestad de viento, y echaba las ondas en la nave, de tal manera que ya se llenaba.

37 En er werd een grote storm van wind, en de baren sloegen over in het schip, alzo dat het nu vol werd.

37. Tedy powstała wielka nawałność wiatru, a wały biły na łódź, tak że się już napełniała.

37. Akkor nagy szélvihar [15†] támada, a hullámok pedig becsapnak vala a hajóba, annyira, hogy már-már megtelék.

37 И поднялась великая буря; волны били в лодку, так что она уже наполнялась водою .

37. І схопилась велика вітряна буря, а филї заливали човен, так що вже тонув.

38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"

38 Mutta Hän itse oli veneen perässä nukkuen päänalusta vasten. Niin he herättivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"

38. Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme?

38. Ja hän oli perällä ja macais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen ja sanoit hänelle: Mestari etkös tottele että me hucumme ?

38. Ja hen oli Peräs ia macasi Penalaisen päle. Ja he heräytit henen ia sanoit henelle/ Mestari etkös tottele että me hukuma? (Ja hän oli perässä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he heräytit hänen ja sanoit hänelle/ Mestari etkös tottele että me hukumme?)

38. καὶ ἦν αὐτὸς ἐπὶ τῇ πρύμνῃ ἐπὶ τὸ προσκεφάλαιον καθεύδων· καὶ διεγείρουσιν αὐτὸν καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Διδάσκαλε, οὐ μέλει σοι ὅτι ἀπολλύμεθα;

38. και ην αυτος επι τη πρυμνη επι το προσκεφαλαιον καθευδων και διεγειρουσιν αυτον και λεγουσιν αυτω διδασκαλε ου μελει σοι οτι απολλυμεθα 38. kai en aυtos epi te prυmne epi to proskefalaion katheυdon kai diegeiroυsin aυton kai legoυsin aυto didaskale oυ melei soi oti apollυmetha

38 And he himself was upon the stern, sleeping upon the cushion, and they awaken him and say to him, Teacher, do you not care that we are perishing?

38. And he was in the hinder part of the ship, asleep on a pillow: and they awake him, and say unto him, Master, carest thou not that we perish?

38. Og han var i Bagstavnen og sov paa en Hovedpude; og de vakte ham op og sagde til ham: Mester! bekymrer du dig ikke om, at vi forgaae?

38. Och han sof bak i skeppet på ett hyende; då väckte de honom upp, och sade till honom: Mästar, sköter du intet derom, att vi förgås?

38. Ja temma olli laewa pärras maggamas peapadja peäl, ja nemmad ärratasid tedda ülles, ja ütlesid temmale: Öppetaja, eks sinna sest ei holi, et meie hukka lähhäme?

38. Jėzus buvo valties gale ir miegojo ant pagalvės. Mokiniai pažadino Jį, šaukdami: ‘‘Mokytojau, Tau nerūpi, kad mes žūvame?!’‘

38. Und er war hinten auf dem Schiff und schlief auf einem Kissen. Und sie weckten ihn auf und sprachen zu ihm: Meister, fragst du nichts darnach, daß wir verderben?

38. Mais il était à la poupe, dormant sur un oreiller; et ils le réveillèrent et lui dirent: Maître, ne te soucies-tu point de ce que nous périssons?

38. Y él estaba en la popa durmiendo sobre un cabezal; y le despertaron, y le dicen: ¿Maestro, no te importa nada que perezcamos?

38 En Hij was in het achterschip, slapende op een oorkussen; en zij wekten Hem op, en zeiden tot Hem: Meester, bekommert het U niet, dat wij vergaan?

38. A on na zadzie łodzi spał na wezgłówku; i obudzili go i mówili mu: Nauczycielu! nie dbasz, że giniemy?

38. Ő pedig a hajó hátulsó részében a fejaljon aluszik vala. És fölkelték őt és mondának néki: Mester, nem törődöl vele, hogy elveszünk?

38 А Он спал на корме на возглавии. Его будят и говорят Ему: Учитель! неужели Тебе нужды нет, что мы погибаем?

38. А був Він на кермі, сплючи на подусцї. І розбудили Його, й кажуть Йому: Учителю, чи Тобі байдуже, що погибаємо?

39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.

39 Herättyään Hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyyni.

39. Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi.

39. Ja cuin hän herätettin nuhteli hän tuulda ja sanoi merelle: waickene ja asetu.

39. Ja quin hen ylesherätetty oli/ nuchteli hen Tuulda/ ia sanoi merelle/ Waickene ia asetu/ (Ja kuin hän ylösherätetty oli/ nuhteli hän tuulta/ ja sanoi merelle/ Waikene ja asetu/)

39. καὶ διεγερθεὶς ἐπετίμησε τῷ ἀνέμῳ καὶ εἶπε τῇ θαλάσσῃ· Σιώπα, πεφίμωσο. καὶ ἐκόπασεν ὁ ἄνεμος, καὶ ἐγένετο γαλήνη μεγάλη.

39. και διεγερθεις επετιμησεν τω ανεμω και ειπεν τη θαλασση σιωπα πεφιμωσο και εκοπασεν ο ανεμος και εγενετο γαληνη μεγαλη 39. kai diegertheis epetimesen to anemo kai eipen te thalasse siopa pefimoso kai ekopasen o anemos kai egeneto galene megale

39 And he was awakened and rebuked the wind, and said to the sea, Be silent. Hush. And the wind paused and there became a great calm.

39. And he arose, and rebuked the wind, and said unto the sea, Peace, be still. And the wind ceased, and there was a great calm.

39. Og han stod op, og truede Veiret, og sagde til Søen, ti, vær stille! og Veiret lagde sig, og det blev ganske blikstille.

39. Och då han uppväckt var, näpste han vädret, och sade till hafvet: Tig, och var stilla. Och vädret saktade sig, och vardt ett stort lugn.

39. Ja temma tousis ülles, ja ähwardas tuult, ja ütles selle järwele: Olle wait, ja wagga, ja se tuul heitis, siis sai se koggone waikseks.

39. Pabudęs Jis sudraudė vėją ir įsakė ežerui: ‘‘Nutilk, nusiramink!’‘ Tuojau pat vėjas nutilo, ir pasidarė visiškai ramu.

39. Und er stand auf und bedrohte den Wind und sprach zu dem Meer: Schweig und verstumme! Und der Wind legte sich, und es ward eine große Stille.

39. Mais lui, étant réveillé, parla avec autorité aux vents, et il dit à la mer: Tais-toi, sois tranquille.Et le vent cessa, et il se fit un grand calme.

39. Y levantándose él, riñó al viento, y dijo a la mar: Calla, enmudece. Y cesó el viento; y fué hecha grande bonanza.

39 En Hij opgewekt zijnde, bestrafte den wind, en zeide tot de zee: Zwijg, wees stil! En de wind ging liggen, en er werd grote stilte.

39. A tak ocknąwszy się, zgromił wiatr, i rzekł morzu: Umilknij, a uśmierz się. I przestał wiatr, a stało się wielkie uciszenie.

39. És felkelvén megdorgálá a szelet, és monda a tengernek: Hallgass, némulj el! És elállt a szél, és lőn nagy csendesség.

39 И, встав, Он запретил ветру и сказал морю: умолкни, перестань. И ветер утих, и сделалась великая тишина.

39. І вставши, погрозив вітрові, і рече до моря: Мовчи, перестань! І втих вітер, і настала тишина велика.

40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"

40 Ja Hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelokkaita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"

40. Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa?

40. Nijn tuuli asetui ja tuli juuri tywenexi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte ? Cuinga se tule ettei teillä ole vsco ? Ja he peljästyit sangen suurest ja sanoit keskenäns: cuca tämä on ? sillä tuuli ja meri owat hänelle cuuliaiset.

40. Nin Tuuli asettui ia tuli swri tyuen. Ja hen sanoi heille/ Mite te oletta nin palio pelkeueiset? Quinga se tule ettei teille ole vsko? (Niin tuuli asettui ja tuli suuri tywen. Ja hän sanoi heille/ Mitä te olette niin paljon pelkääwäiset? Kuinka se tulee ettei teillä ole usko?)

40. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί δειλοί ἐστε οὕτω; πῶς οὐκ ἔχετε πίστιν;

40. και ειπεν αυτοις τι δειλοι εστε ουτως πως ουκ εχετε πιστιν 40. kai eipen aυtois ti deiloi este oυtos pos oυk echete pistin

40 And he said to them, Why are you° so cowardly? How do you° not have faith?

40. And he said unto them, Why are ye so fearful how is it that ye have no faith

40. Og han sagde til dem: hvi ere I saa frygtagtige? hvorledes have I ikke Tro?

40. Och han sade till dem: Hvarföre ären I så rädde? Huru kommer det till, att I icke hafven trona?

40. Ja temma ütles neile: Mikspärrast ollete teie ni arrad, kuis ep olle teil usko?

40. Jis tarė jiems: ‘‘Kodėl jūs tokie bailūs? Ar vis dar neturite tikėjimo?’‘

40. Und er sprach zu ihnen: Wie seid ihr so furchtsam? Wie, daß ihr keinen Glauben habt?

40. Puis il leur dit: Pourquoi avez-vous peur? Comment n'avez-vous point de foi?

40. Y a ellos dijo: ¿Por qué estáis tan medrosos? ¿Cómo es que no tenéis fé?

40 En Hij zeide tot hen: Wat zijt gij zo vreesachtig? Hebt gij geen geloof?

40. Zatem rzekł im: Przecz jesteście tak bojaźliwi? Jakoż nie macie wiary?

40. És monda nékik: Miért vagytok ily félénkek? Hogy van, hogy nincsen hitetek?

40 И сказал им: что вы так боязливы? как у вас нет веры?

40. І рече їм: Чого ви такі полохливі? Як се? нема в вас віри?

41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"

41 Mutta he pelkäsivät hyvin suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat?"

41. Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset.

41. Ja he peliestyit sangen/ ia sanoit keskenens/ Cuca teme on/ sille seke Tuuli ia meri henen ouat cwliaiset? (ja he peljästyit sangen/ ja sanoit keskenänsä/ Kuka tämä on/ sillä sekä tuuli ja meri hänen owat kuuliaiset?)

41. καὶ ἐφοβήθησαν φόβον μέγαν καὶ ἔλεγον πρὸς ἀλλήλους· Τίς ἄρα οὗτός ἐστιν, ὅτι καὶ ὁ ἄνεμος καὶ ἡ θάλασσα ὑπακούουσιν αὐτῷ;

41. και εφοβηθησαν φοβον μεγαν και ελεγον προς αλληλους τις αρα ουτος εστιν οτι και ο ανεμος και η θαλασσα υπακουουσιν αυτω 41. kai efoβethesan foβon megan kai elegon pros alleloυs tis ara oυtos estin oti kai o anemos kai e thalassa υpakoυoυsin aυto

41 And they feared (with) a great fear, and were saying to one another, Who then is this, that even the wind and the sea are obeying* him?

41. And they feared exceedingly, and said one to another, What manner of man is this, that even the wind and the sea obey him?

41. Og de frygtede saare og sagde til hverandre; hvo er da denne, at baade Vind og Sø ere ham lydige?

41. Och de vordo ganska förskräckte, och sade emellan sig: Ho är denne? Ty vädret och hafvet äro honom lydig.

41. Ja nemmad kartsid üpres wägga, ja ütlesid teine teise wasto: Kes siis sesinnane on, et ka tuul ja järw tem̃a saña wotwad kuulda?

41. Juos apėmė didelė baimė, ir jie kalbėjo vienas kitam: ‘‘Kas gi Jis toks? Net vėjas ir ežeras Jo klauso!’‘

41. Und sie fürchteten sich sehr und sprachen untereinander: Wer ist der? denn Wind und Meer sind ihm gehorsam.

41. Et ils furent saisis d'une fort grande crainte, et ils se disaient l'un à l'autre: Mais qui est celui-ci, que le vent même et la mer lui obéissent?

41. Y temieron con gran temor, y decían el uno al otro: ¿Quién es éste, que aun el viento y la mar le obedecen?

41 En zij vreesden met grote vreze, en zeiden tot elkander: Wie is toch Deze, dat ook de wind en de zee Hem gehoorzaam zijn?

41. I bali się bojaźnią wielką, i mówili jedni do drugich: Któż wżdy ten jest, że mu i wiatr i morze są posłuszne?

41. És megfélemlének nagy félelemmel, és ezt mondják vala egymásnak: Kicsoda hát ez, hogy mind a szél, mind a tenger engednek néki?

41 И убоялись страхом великим и говорили между собою: кто же Сей, что и ветер и море повинуются Ему?

41. І полякались страхом великим; і казали один до одного: Хто оце Сей, що й вітер і море слухає Його?