2 luku

Jeesus parantaa halvatun miehen 1 – 12, kutsuu Matteuksen 13, 14 ja syö publikaanien kanssa 15 – 17, puhuu paastoamisesta 18 – 22 ja puolustaa opetuslapsiaan, jotka katkovat tähkäpäitä sapattina 23 – 28.

1 Ja muutamien päivien perästä hän taas meni Kapernaumiin; ja kun kuultiin hänen olevan kotona,

1 Muutamien päivien kuluttua Hän jälleen meni Kapernaumiin, ja saatiin tietää, että Hän on kotona.

1. Ja taas muutamain päiväin jälkeen meni hän Kapernaumiin, ja se kuultiin, että hän huoneessa oli,

1. JA taas muuttamain päiwäin jälken meni hän Capernaumijn

1. JA taas mwtamain peiuein ielkin/ sisellemeni hen Capernaumin/ Ja se tuli cwluxi/ että hen hones oli. (Ja taas muutamain päiwäin jälkeen/ sisälle meni hän Kapernaumiin/ Ja se tuli kuulluksi/ että hän huoneessa oli.)

1. Καὶ εἰσῆλθε πάλιν εἰς Καπερναοὺμ δι’ ἡμερῶν καὶ ἠκούσθη ὅτι εἰς οἶκόν ἐστι.

1. και παλιν εισηλθεν εις καπερναουμ δι ημερων και ηκουσθη οτι εις οικον εστιν 1. kai palin eiselthen eis kapernaoυm di emeron kai ekoυsthe oti eis oikon estin

1 {Mar 2:1-12 & Mat 9:2-8 & Luk 5:17-26.} And he again entered into Capernaum after (a few) days, and it was heard that he was in a house.

1. And again he entered into Capernaum after some days; and it was noised that he was in the house.

1. Og nogle Dage derefter gik han atter ind i Capernaum, og der spurgtes, at han var hjemme.

1. Och efter några dagar gick han åter in i Capernaum; och det spordes, att han var i huset.

1. Ja monne päwa pärrast läks temma ta Kapernaummi liñna, ja se sai kuulda, et temma koddo olli.

1. Po kelių dienų Jėzus vėl atėjo į Kafarnaumą. Žmonės, išgirdę Jį esant namuose,

1. Und über etliche Tage ging er wiederum gen Kapernaum; und es ward ruchbar, daß er im Hause war.

1. Quelques jours après, Jésus revint à Capernaüm, et on entendit dire qu'il était dans la maison.

1. Y ENTRÓ otra vez en Capern- aum después de algunos dias; y se oyó que estaba en casa.

1 En na sommige dagen is Hij wederom binnen Kapernaum gekomen; en het werd gehoord, dat Hij in huis was.

1. A zasię przyszedł po kilku dniach do Kapernaum, i usłyszano, że jest w domu.

1. Napok mulva pedig ismét beméne Kapernaumba, és meghallák, hogy otthon van.

1 Через несколько дней опять пришел Он в Капернаум; и слышно стало, что Он в доме.

1. І знов увійшов у Капернаум через кілька днїв; і розголошено, що Він у господї.

2 kokoontui paljon väkeä, niin etteivät he enää mahtuneet oven edustallekaan. Ja hän puhui heille sanaa.

2 (Heti) kokoontui monia, niin ettei ollut sijaa enää ovenkaan edessä. Ja Hän puhui heille sanaa.

2. Ja kohta kokoontuivat monta, niin ettei enää siaa ollut, ei ovenkaan tykönä; ja hän puhui heille sanan.

2. Ja cohta cocounsit monda nijn ettei heillä sia ollut ei ulcommaisellacan puolella owe ja hän puhui heille.

2. Ja cochta cokounsit monda/ nin ettei io ne sijat/ quin Ouen tykene olit/ heite wetänyet/ ia hen puhui heille sarnan. (Ja kohta kokoontui monta/ niin ettei jo ne sijat/ kuin owen tykönä olit/ heitä wetäneet/ ja hän puhui heille saarnan.)

2. καὶ εὐθέως συνήχθησαν πολλοὶ, ὥστε μηκέτι χωρεῖν μηδὲ τὰ πρὸς τὴν θύραν· καὶ ἐλάλει αὐτοῖς τὸν λόγον.

2. και ευθεως συνηχθησαν πολλοι ωστε μηκετι χωρειν μηδε τα προς την θυραν και ελαλει αυτοις τον λογον 2. kai eυtheos sυnechthesan polloi oste meketi chorein mede ta pros ten thυran kai elalei aυtois ton logon

2 And immediately many were gathered together, so-that (it was) no longer (possible) to make room, not even (next) to the door, and he was speaking the word to them.

2. And straightway many were gathered together, insomuch that there was no room to receive them, no, not so much as about the door: and he preached the word unto them.

2. Og strax forsamledes Mange, saa at de ikke havde Rum, end ikke for Døren; og han talede Ordet til dem.

2. Och straxt församlades der månge, så att de icke rum hade, icke heller utanför dörrene; och han hade tal för dem.

2. Ja seddamaid koggus paljo rahwast siñna, nenda et neil ennam ep olnud maad wäljaski ukse ees, ja temma räkis neile se sanna.

2. nedelsiant susirinko, ir taip gausiai, jog nė prie durų nebeliko vietos. O Jis skelbė jiems žodį.

2. Und alsbald versammelten sich viele, also daß sie nicht Raum hatten auch draußen vor der Tür; und er sagte ihnen das Wort.

2. Et aussitôt tant de gens s'y assemblèrent, que même l'espace qui était devant la porte ne pouvait les contenir; et il leur annonçait la parole de Dieu.

2. Y luego se juntaron a él muchos, que ya no cabían ni aun al contorno de la puerta; y les predicaba la palabra.

2 En terstond vergaderden daar velen, alzo dat ook zelfs de plaatsen omtrent de deur hen niet meer konden bevatten; en Hij sprak het woord tot hen.

2. A wnet zeszło się ich tak wiele, że się zmieścić nie mogli ani przede drzwiami; i opowiadał im słowo Boże.

2. És azonnal sokan összegyülekezének, annyira, hogy még az ajtó elébe sem fértek; és hirdeté nékik az igét.

2 Тотчас собрались многие, так что уже и у дверей не было места; и Он говорил им слово.

2. І зараз назбиралось багато, так що не було місця анї перед дверима. І проповідував Він їм слово.

3 Ja he tulivat tuoden hänen tykönsä halvattua, jota kantamassa oli neljä miestä.

3 Niin he tulivat Hänen luokseen tuoden halvautunutta neljän miehen kantamana.

3. Ja hänen tykönsä tulivat, jotka toivat yhtä halvattua, joka neljältä kannettiin.

3. JA hänen tygöns tulit jotca toit yhtä halwattua joca neljäldä cannettin.

3. Ja tulit henen tygens wiedhen ychte Ramba/ ioca nelielde cannettin. (Ja tulit hänen tykönsä wieden yhtä rampaa/ joka neljältä kannettiin.)

3. καὶ ἔρχονται πρὸς αὐτὸν παραλυτικὸν φέροντες, αἰρόμενον ὑπὸ τεσσάρων.

3. και ερχονται προς αυτον παραλυτικον φεροντες αιρομενον υπο τεσσαρων 3. kai erchontai pros aυton paralυtikon ferontes airomenon υpo tessaron

3 And they come, carrying to him a paralytic, lifted up by four (men.)

3. And they come unto him, bringing one sick of the palsy, which was borne of four.

3. Og Nogle kom til ham som bragte en Værkbruden, der blev baaren af Fire.

3. Och de hade fram för honom en borttagnan, den der framburen var af fyra.

3. Ja temma jure tullid, kes töid ühhe alwatud, kedda neljast kanti.

3. Tada keturi vyrai atnešė pas Jį paralyžiuotą žmogų.

3. Und es kamen etliche zu ihm, die brachten einen Gichtbrüchigen, von vieren getragen.

3. Alors il vint à lui des gens qui lui présentèrent un paralytique, porté par quatre hommes.

3. Entónces vinieron a él unos trayendo un paralítico, que era traido de cuatro.

3 En er kwamen sommigen tot Hem, brengende een geraakte, die van vier gedragen werd.

3. Tedy przyszli do niego niosący powietrzem ruszonego, którego czterej nieśli.

3. És jövének hozzá egy gutaütöttet hozva, a kit négyen emelnek vala.

3 И пришли к Нему с расслабленным, которого несли четверо;

3. І приходять до Него, несучи розслабленого; несло його четверо.

4 Ja kun he väentungokselta eivät päässeet häntä tuomaan hänen tykönsä, purkivat he katon siltä kohdalta, missä hän oli, ja kaivettuaan aukon laskivat alas vuoteen, jossa halvattu makasi.

4 Kun he eivät kansanjoukon vuoksi päässeet* Hänen lähelleen, he purkivat kattoa siitä, missä Hän oli ja kaivettuaan aukon laskivat alas vuoteen, jossa halvautunut makasi.

4. Ja kuin ei he saaneet häntä lähestyä kansan tähden, niin he kiskoivat huoneen katon, jossa hän oli, ja kaivoivat lävitse, ja laskivat vuoteen alas, jossa halvattu makasi.

4. Ja cuin ei he woinet händä lähestyä Canssan tähden nijn he kiscoit huonen caton josa hän oli ja caiwoit caton läpidze ja laskit wuoten alas josa halwattu macais.

4. Ja quin eiuet he woinuet hende lehestyue canssan tehden/ nin he kiskoit honecten caton/ ioissa hen oli/ ia lepitzencaiwoit caton/ ia kieusille alaslaskit wooten/ iossa se Ramba macasi. (Ja kuin eiwät he woineet häntä lähestyä kansan tähden/ niin he kiskoit huoneitten katon/ jossa hän oli/ läwitse kaiwoit katon/ ja köysillä alaslaskit wuoteen/ jossa se rampa makasi.)

4. καὶ μὴ δυνάμενοι προσεγγίσαι αὐτῷ διὰ τὸν ὄχλον, ἀπεστέγασαν τὴν στέγην ὅπου ἦν, καὶ ἐξορύξαντες χαλῶσι τὸν κράβαττον ἐφ’ ᾧ ὁ παραλυτικὸς κατέκειτο.

4. και μη δυναμενοι προσεγγισαι αυτω δια τον οχλον απεστεγασαν την στεγην οπου ην και εξορυξαντες χαλωσιν τον κραββατον εφ ω ο παραλυτικος κατεκειτο 4. kai me dυnamenoi proseggisai aυto dia ton ochlon apestegasan ten stegen opoυ en kai eksorυksantes chalosin ton kraββaton ef o o paralυtikos katekeito

4 And not being able to draw near to him because of the crowd, they unroofed the roof where he was. And having shoveled (a hole in it), they lowered the pallet upon which the paralytic was laying.

4. And when they could not come nigh unto him for the press, they uncovered the roof where he was: and when they had broken it up, they let down the bed wherein the sick of the palsy lay.

4. Og der de ikke kunde komme nær til ham for Folket, toge de Taget af, hvor han var; og da de havde brudt Hul, lode de Sengen ned, paa hvilken den Værkbrudne laae.

4. Och då de icke kunde komma till honom, för folkets skull, refvo de taket på huset, der han var; och gjorde ett hål på taket, och med tåg släppte neder sängena, der den borttagne uti låg.

4. Ja kui nemmad ei woinud temma liggi sada rahwa pärrast, kisksid nemmad kattust lahti, kus temma olli, ja kui nemmad sedda said läbbikaewanud, lasksid nemmad se wodi mahha, kus sees se alwatud maas olli.

4. Negalėdami dėl minios prinešti jo prie Jėzaus, jie praplėšė stogą namo, kur Jis buvo, ir, padarę skylę, nuleido žemyn neštuvus, ant kurių gulėjo paralyžiuotasis.

4. Und da sie nicht konnten zu ihm kommen vor dem Volk, deckten sie das Dach auf, da er war, und gruben's auf und ließen das Bett hernieder, darin der Gichtbrüchige lag.

4. Mais ne pouvant approcher de lui à cause de la foule, ils découvrirent le toit de la maison où il était; et l'ayant percé, ils descendirent le lit où le paralytique était couché.

4. Y como no podían llegar a él a causa de la multitud, descubrieron la techumbre donde estaba, y habiéndola destechado, bajaron el lecho en que el paralítico estaba echado.

4 En niet kunnende tot Hem genaken, overmits de schare, ontdekten zij het dak, waar Hij was; en dat opgebroken hebbende, lieten zij het beddeken neder, daar de geraakte op lag.

4. A gdy do niego przystąpić nie mogli dla ciżby, odarli dach, gdzie był Jezus, a przełamawszy go, spuścili po powrozach na dół łoże, na którem leżał powietrzem ruszony.

4. És mivel a sokaság miatt nem férkőzhettek azzal ő hozzá, megbonták ama háznak fedelét, a hol Ő vala, és rést törvén, leereszték a nyoszolyát, a melyben a gutaütött feküdt.

4 и, не имея возможности приблизиться кНему за многолюдством, раскрыли кровлю дома , где Он находился, и, прокопав ее, спустили постель, на которой лежал расслабленный.

4. І, не можучи приступити до Него за народом, розкрили стелю, де був; і, проламавши, спустили ліжко, на котрому лежав розслаблений.

5 Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi".

5 Nähdessään heidän uskonsa Jeesus sanoi halvautuneelle: "Poikani, syntisi *ovat (sinulle) anteeksi annetut*."

5. Mutta kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.

5. Cosca Jesus näki heidän vscons sanoi hän halwatulle: poican sinun syndis annetan sinulle andexi.

5. Quin nyt Iesus neki heiden wskons/ sanoi hen Rammalle/ Poican/ sinun synnis andexiannetan sinulle. (Kuin nyt Jesus näki heidän uskonsa/ sanoi hän rammalle/ Poikani/ sinun syntisi anteeksiannetaan sinulle.)

5. ἰδὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς τὴν πίστιν αὐτῶν λέγει τῷ παραλυτικῷ· Τέκνον, ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου.

5. ιδων δε ο ιησους την πιστιν αυτων λεγει τω παραλυτικω τεκνον αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου 5. idon de o iesoυs ten pistin aυton legei to paralυtiko teknon afeontai soi ai amartiai soυ

5 Now Jesus saw their faith {Or: belief; and throughout the N.T.} and says to the paralytic, Child, your sins have been forgiven to you.

5. When Jesus saw their faith, he said unto the sick of the palsy, Son, thy sins be forgiven thee.

5. Men der Jesus saae deres Tro, sagde han til den Værkbrudne: Søn! dine Synder ere dig forladne.

5. När Jesus såg deras tro, sade han till den borttagna: Min son, dina synder vare dig förlåtna.

5. Agga kui Jesus nende usko näggi, ütles temma selle alwatud wasto: Poeg, sinno pattud on sulle andeks antud.

5. Išvydęs jų tikėjimą, Jėzus tarė paralyžiuotajam: ‘‘Sūnau, atleidžiamos tau tavo nuodėmės!’‘

5. Da aber Jesus ihren Glauben sah, sprach er zu dem Gichtbrüchigen: Mein Sohn, deine Sünden sind dir vergeben.

5. Alors Jésus, voyant leur foi, dit au paralytique: Mon fils, tes péchés te sont pardonnés.

5. Y viendo Jesús la fé de ellos, dice al paralítico: Hijo, tus pecados te son perdonados.

5 En Jezus, hun geloof ziende, zeide tot den geraakte: Zoon, uw zonden zijn u vergeven.

5. A widząc Jezus wiarę ich, rzekł powietrzem ruszonemu: Synu! odpuszczone są tobie grzechy twoje.

5. Jézus pedig azoknak hitét látván, monda a gutaütöttnek: Fiam, megbocsáttattak néked a te bűneid.

5 Иисус, видя веру их, говорит расслабленному: чадо!прощаются тебе грехи твои.

5. Бачивши ж Ісус віру їх, рече до розслабленого: Сину, оставляють ся тобі гріхи твої.

6 Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat sydämessään:

6 Mutta siellä oli istumassa joitakin kirjanoppineita ja he ajattelivat mielessään:

6. Niin siellä olivat muutamat kirjanoppineista, jotka istuivat ja ajattelivat sydämessänsä:

6. Nijn siellä olit muutamat Kirjanoppenuist istuit ja ajattelit sydämisäns: mitä tämä näin pilcka puhu ?

6. Nin olit sielle mwtamat Kirianoppenuist/ istudhen/ ia aijattelit heiden sydhemisens/ Mite teme nein pilca puhupi? (Niin olit siellä muutamat kirjanoppineista/ istuen/ ja ajattelit heidän sydämissänsä/ Mitä tämä näin pilkkaa puhuupi?)

6. ἦσαν δέ τινες τῶν γραμματέων ἐκεῖ καθήμενοι καὶ διαλογιζόμενοι ἐν ταῖς καρδίαις αὐτῶν·

6. ησαν δε τινες των γραμματεων εκει καθημενοι και διαλογιζομενοι εν ταις καρδιαις αυτων 6. esan de tines ton grammateon ekei kathemenoi kai dialogizomenoi en tais kardiais aυton

6 But some of the scribes were sitting there and reasoning in their hearts,

6. But there were certain of the scribes sitting there, and reasoning in their hearts,

6. Men nogle af de skriftkloge sadde der, og de tænkte i deres Hjerter:

6. Så voro der någre utaf de Skriftlärde sittande, som tänkte i sin hjerta:

6. Agga seäl istsid monned kirjatundiad, ja mötlesid ommas süddames:

6. Tenai sėdėjo keletas Rašto žinovų ir svarstė savo širdyse:

6. Es waren aber etliche Schriftgelehrte, die saßen allda und gedachten in ihrem Herzen:

6. Et quelques scribes, qui étaient assis là, raisonnaient ainsi en leurs cœurs:

6. Y estaban allí sentados algunos de los escribas, los cuales pensando en sus corazones,

6 En sommigen van de Schriftgeleerden zaten aldaar, en overdachten in hun harten:

6. A byli tam niektórzy z nauczonych w Piśmie, siedząc i myśląc w sercach swoich:

6. Valának pedig ott némely írástudók, a kik ott ülnek vala, szívökben így okoskodván:

6 Тут сидели некоторые из книжников и помышляли в сердцах своих:

6. Були ж деякі з письменників, що там сидїли, і казали в серцях своїх:

7 Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?

7 Kuinka tämä näin *rienaa?* Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi yksi, Jumala?

7. Mitä tämä niin pilkkaa puhuu? Kuka voi synnit antaa anteeksi paitsi ainoaa Jumalaa?

7. Cuca woi synnit anda andexi paidzi ainoata Jumalata ?

7. Cuca woipi synnit andeexianda/ mutta ainoa Jumala? (Kuka woipi synnit anteeksi antaa/ mutta ainoa Jumala?)

7. Τί οὗτος οὕτως λαλεῖ βλασφημίας; τίς δύναται ἀφιέναι ἁμαρτίας εἰ μὴ εἷς ὁ Θεός;

7. τι ουτος ουτως λαλει βλασφημιας τις δυναται αφιεναι αμαρτιας ει μη εις ο θεος 7. ti oυtos oυtos lalei βlasfemias tis dυnatai afienai amartias ei me eis o theos

7 Why is this man speaking blasphemies so? Who is able to forgive sins except one, (our) God?

7. Why doth this man thus speak blasphemies? who can forgive sins but God only?

7. hvi taler denne saadanne Bespottelser? Hvo kan forlade Synder uden Een, det er Gud?

7. Hvi talar denne sådana hädelse? Ho kan förlåta synder, utan allena Gud?

7. Mis sesinnane nenda Jummala teotussi rägib? kes woib pattud andeks anda muud, kui agga ainus Jummal?

7. ‘‘Kodėl Jis taip piktžodžiauja? Kas gali atleisti nuodėmes, jei ne vienas Dievas?!’‘

7. Wie redet dieser solche Gotteslästerung? Wer kann Sünden vergeben denn allein Gott?

7. Pourquoi cet homme prononce-t-il ainsi des blasphèmes? Qui peut pardonner les péchés que Dieu seul?

7. Decían: ¿Por qué habla éste blasfemias? ¿Quién puede perdonar pecados, sino solo Dios?

7 Wat spreekt Deze aldus gods lasteringen? Wie kan de zonden vergeven, dan alleen God?

7. Czemuż ten takie mówi bluźnierstwa? któż może grzechy odpuszczać, tylko sam Bóg?

7. Mi dolog, hogy ez ilyen káromlásokat szól? ki bocsáthatja meg [1†] a bűnöket, hanemha egyedül az Isten?

7 что Он так богохульствует? кто может прощать грехи, кроме одного Бога?

7. Що за хулу сей так говорить? хто може оставляти гріхи, як тільки один Бог?

8 Ja heti Jeesus tunsi hengessänsä, että he mielessään niin ajattelivat, ja sanoi heille: "Miksi ajattelette sellaista sydämessänne?

8 Kun Jeesus heti hengessään tunsi, että he näin itsekseen ajattelivat, Hän sanoi heille: "Miksi ajattelette tätä mielessänne?

8. Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä, että he niin itsellänsä ajattelivat, sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette teidän sydämessänne?

8. Ja cohta cuin Jesus tunsi Hengesäns että he nijn idzelläns ajattelit sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette teidän sydämisän ?

8. Ja cochta quin Iesus tunsi Hengesens/ että he nin aiattelit itzellens/ sanoi hen heille. Mite te neite aiattelette teiden sydhemisen? (Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä/ että he niin ajattelit itsellensä/ sanoi hän heille. Mitä te näitä ajattelette teidän sydämissän?)

8. καὶ εὐθέως ἐπιγνοὺς ὁ Ἰησοῦς τῷ πνεύματι αὐτοῦ ὅτι οὕτως αὐτοὶ διαλογίζονται ἐν ἑαυτοῖς εἶπεν αὐτοῖς· Τί ταῦτα διαλογίζεσθε ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν;

8. και ευθεως επιγνους ο ιησους τω πνευματι αυτου οτι ουτως διαλογιζονται εν εαυτοις ειπεν αυτοις τι ταυτα διαλογιζεσθε εν ταις καρδιαις υμων 8. kai eυtheos epignoυs o iesoυs to pneυmati aυtoυ oti oυtos dialogizontai en eaυtois eipen aυtois ti taυta dialogizesthe en tais kardiais υmon

8 And immediately Jesus, having fully known in his spirit that they reason so in themselves, said to them, Why are you° reasoning these things in your° hearts?

8. And immediately when Jesus perceived in his spirit that they so reasoned within themselves, he said unto them, Why reason ye these things in your hearts

8. Og Jesus kjendte strax i sin Aand, at de tænkte saa ved sig selv, og sagde til dem: hvi tænke I saadant i Eders Hjerter?

8. Och straxt Jesus förnam det i sinom anda, att de sådant tänkte vid sig sjelfva, sade han till dem: Hvi tänken I sådant i edor hjerta?

8. Ja warsi tundis Jesus ommas waimus, et nemmad issienneses nenda mötlesid, ja ütles nende wasto: Mis teie sedda mötlete ommas süddames?

8. Jėzus, iš karto savo dvasia supratęs jų mintis, tarė: ‘‘Kam taip svarstote savo širdyse?

8. Und Jesus erkannte alsbald in seinem Geist, daß sie also gedachten bei sich selbst, und sprach zu Ihnen: Was denkt ihr solches in eurem Herzen?

8. Et Jésus ayant connu aussitôt, par son esprit, qu'ils raisonnaient ainsi en eux-mêmes, leur dit: Pourquoi avez-vous ces pensées dans vos cœurs?

8. Y conociendo luego Jesús en su espíritu que pensaban esto dentro de sí, les dijo: ¿Por qué pensáis estas cosas en vuestros corazones?

8 En Jezus, terstond in Zijn geest bekennende, dat zij alzo in zichzelven overdachten, zeide tot hen: Wat overdenkt gij deze dingen in uw harten?

8. A zaraz poznawszy Jezus duchem swym, iż tak w sobie myśleli, rzekł im: Czemuż tak myślicie w sercach waszych?

8. És Jézus azonnal észrevevé az ő lelkével, hogy azok magukban így okoskodnak, és monda nékik: Miért gondoljátok ezeket a ti szívetekben?

8 Иисус, тотчас узнав духом Своим, что они так помышляют в себе, сказал им: для чего так помышляете в сердцах ваших?

8. І зараз, постерігши Ісус духом своїм, що так мислять собі, рече до них: На що се кажете в серцях ваших?

9 Kumpi on helpompaa, sanoako halvatulle: 'Sinun syntisi annetaan anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja käy'?

9 Kumpi on helpompaa, sanoa halvautuneelle: *'Synnit ovat sinulle anteeksi annetut'* vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja käy'?

9. Kumpi on keviämpi, sanoa halvatulle: synnit annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: nouse, ja ota sinun vuotees ja käy?

9. Cumbi on kewiämbi sano halwatulle synnit annetan sinulle andexi taicka sanoa: nouse ota sinun wuotes ja mene ?

9. Cumbi on keuiembi sanoa sillen rammalle/ synnit andexiannetaan sinulle/ taicka sano/ Nouse ota sinun wotes/ ia mene? (Kumpi on keweämpi sanoa sillen rammalle/ synnit anteeksi annetaan sinulle/ taikka sanoa/ Nouse ota sinun wuoteesi/ ja mene?)

9. τί ἐστιν εὐκοπώτερον, εἰπεῖν τῷ παραλυτικῷ, ἀφέωνταί σου αἱ ἁμαρτίαι, ἢ εἰπεῖν, ἔγειρε καὶ ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει;

9. τι εστιν ευκοπωτερον ειπειν τω παραλυτικω αφεωνται σοι αι αμαρτιαι η ειπειν εγειραι και αρον σου τον κραββατον και περιπατει 9. ti estin eυkopoteron eipein to paralυtiko afeontai soi ai amartiai e eipein egeirai kai aron soυ ton kraββaton kai peripatei

9 What is easier to say to the paralytic, Your sins have been forgiven; or to say, Lift yourself up, and take up your pallet and walk?

9. Whether is it easier to say to the sick of the palsy, Thy sins be forgiven thee; or to say, Arise, and take up thy bed, and walk?

9. Hvilket er lettere, at sige til den Værkbrudne: Synderne ere dig forladne? eller at sige Staa op, og tag din Seng, og vandre?

9. Hvilket är lättare säga till den borttagna: Dina synder vare dig förlåtna; eller säga: Statt upp, och tag dina säng och gack?

9. Kumb on kergem selle wasto öölda, kes alwatud on: Pattud on sulle andeks antud, ehk öölda: Touse ülles, ja tösta omma wodi ülles, ja könni?

9. Kas lengviau­ar pasakyti paralyžiuotam: ‘Tau atleidžiamos nuodėmės’, ar liepti: ‘Kelkis, imk neštuvus ir vaikščiok’?

9. Welches ist leichter: zu dem Gichtbrüchigen zu sagen: Dir sind deine Sünden vergeben, oder: Stehe auf, nimm dein Bett und wandle?

9. Lequel est le plus aisé, de dire à ce paralytique: Tes péchés te sont pardonnés, ou de lui dire: Lève-toi, et prends ton lit, et marche?

9. ¿Cuál es más fácil: Decir al paralítico: Tus pecados te son perdonados; o decirle: Levántate, y toma tu lecho, y anda?

9 Wat is lichter, te zeggen tot den geraakte: De zonden zijn u vergeven, of te zeggen: Sta op, en neem uw beddeken op, en wandel?

9. Cóż łatwiejszego jest, rzec powietrzem ruszonemu: Odpuszczone są tobie grzechy, czyli rzec: Wstaó i weźmij łoże twoje, a chodź?

9. Mi könnyebb, azt mondanom-é a gutaütöttnek: Megbocsáttattak néked a te bűneid, vagy ezt mondanom: Kelj fel, vedd fel a te nyoszolyádat, és járj?

9 Что легче? сказать ли расслабленному: прощаются тебе грехи? или сказать: встань, возьми свою постель и ходи?

9. Що легше? сказати розслабленому: Оставляють ся тобі гріхи твої, або сказати: Устань, і візьми постїль твою, та й ходи.

10 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" — hän sanoi halvatulle —

10 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi" — Hän sanoi halvautuneelle:

10. Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (sanoi hän halvatulle:)

10. Mutta että te tiedäisitte ihmisen Pojalla olewan woiman maan päällä syndiä anda andexi nijn hän sanoi halwatulle:

10. Mutta senpäle että teiden pite tietemen/ että Inhimisen Poialla/ ombi woima maan päle syndi andexianda/ nin hen sanoi Rammalle/ (Mutta sen päälle että teidän pitää tietämän/ että Ihmisen Pojalla/ ompi woima maan päällä synti anteeksi antaa/ niin hän sanoi rammalle/)

10. ἵνα δὲ εἰδῆτε ὅτι ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἀφιέναι ἐπὶ τῆς γῆς ἁμαρτίας - λέγει τῷ παραλυτικῷ·

10. ινα δε ειδητε οτι εξουσιαν εχει ο υιος του ανθρωπου αφιεναι επι της γης αμαρτιας λεγει τω παραλυτικω 10. ina de eidete oti eksoυsian echei o υios toυ anthropoυ afienai epi tes ges amartias legei to paralυtiko

10 But in order that you° may know that the Son of Man has authority upon the earth to forgive sins (he says to the paralytic),

10. But that ye may know that the Son of man hath power on earth to forgive sins, (he saith to the sick of the palsy,)

10. Men at I skulle vide, at Menneskens Søn har Magt at forlade Synder paa Jorden, (sagde han til den Værkbrudne):

10. Men på det I skolen veta, att menniskones Son hafver magt på jordene förlåta synder, sade han till den borttagna:

10. Agga et teie peate teäda sama, et innimesse Poial melewald on pattud Ma peäl andeks anda:(ütles temma selle alwatud wasto:)

10. Bet, kad žinotumėte Žmogaus Sūnų turintį valdžią atleisti žemėje nuodėmes,­čia Jis tarė paralyžiuotajam,­

10. Auf das ihr aber wisset, daß des Menschen Sohn Macht hat, zu vergeben die Sünden auf Erden, (sprach er zu dem Gichtbrüchigen):

10. Or, afin que vous sachiez que le Fils de l'homme a sur la terre le pouvoir de pardonner les péchés,il dit au paralytique:

10. Pues porque sepáis que el Hijo del hombre tiene potestad en la tierra de perdonar los pecados, (dice al paralítico:)

10 Doch opdat gij moogt weten, dat de Zoon des mensen macht heeft, om de zonden op de aarde te vergeven (zeide Hij tot den geraakte):

10. Ale żebyście wiedzieli, iż Syn człowieczy ma moc na ziemi grzechy odpuszczać, rzekł powietrzem ruszonemu:

10. Hogy pedig megtudjátok, hogy az ember Fiának van hatalma e földön a bűnöket megbocsátani, monda a gutaütöttnek:

10 Но чтобы вы знали, что Сын Человеческий имеет власть на земле прощать грехи, - говорит расслабленному:

10. От же, щоб ви знали, що Син чоловічий має власть оставляти на землї гріхи (рече до розслабленого:)

11 minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.

11 Minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

11. Minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.

11. Minä sanon sinulle: nouse ota wuotes ja mene cotias.

11. Sinulle mine sanon/ nouse ota wootes ia mene cotias. (Sinulle minä sanon/ nouse ota wuoteesi ja mene kotiasi.)

11. Σοὶ λέγω, ἔγειρε καὶ ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ ὕπαγε εἰς τὸν οἶκόν σου.

11. σοι λεγω εγειραι και αρον τον κραββατον σου και υπαγε εις τον οικον σου 11. soi lego egeirai kai aron ton kraββaton soυ kai υpage eis ton oikon soυ

11 I say to you, Lift yourself up, and take up pallet and go to your house.

11. I say unto thee, Arise, and take up thy bed, and go thy way into thine house.

11. jeg siger dig: staa op, og tag din Seng, og gak til dit Huus.

11. Dig säger jag: Statt upp; tag dina säng, och gack i ditt hus.

11. Ma ütlen sulle: touse ülles, ja wotta omma wodi, ja minne omma kotta.

11. sakau tau: kelkis, imk savo neštuvus ir eik namo!’‘

11. Ich sage dir, stehe auf, nimm dein Bett und gehe heim!

11. Je te dis: Lève-toi, et prends ton lit, et t'en va en ta maison.

11. A tí digo: Levántate, y toma tu lecho, y véte a tu casa.

11 Ik zeg u: Sta op, en neem uw beddeken op, en ga heen naar uw huis.

11. Tobie mówię: Wstaó, a weźmij łoże twoje, a idź do domu twego.

11. Mondom néked, kelj föl, vedd fel a te nyoszolyádat, és eredj haza.

11 тебе говорю: встань, возьми постель твою и иди в дом твой.

11. Тобі глаголю: Устань, і візьми постїль твою, та й іди до дому твого.

12 Silloin hän nousi, otti kohta vuoteensa ja meni ulos kaikkien nähden, niin että kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Tämänkaltaista emme ole ikinä nähneet".

12 Niin tämä heti nousi ja otettuaan vuoteensa meni ulos kaikkien nähden, niin että kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Emme ole koskaan nähneet tällaista."

12. Ja hän nousi kohta ja otti vuoteen ja meni ulos kaikkein nähden, että he kaikki hämmästyivät ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: emme ole ikänä sen muotoista nähneet.

12. Ja hän nousi cohta otti wuotens ja meni ulos caickein nähden että he caicki hämmästyit ja cunnioidzit Jumalata sanoden: En me ole ikänäns sen muotoista nähnet.

12. Ja cochta hen nousi otti wootens ia wlgosmeni caikein nähden/ nin että he caiki hemmestyit ia cunnioitzit Jumalata sanoden/ Emme me ikenens semmotoista nähneet. (Ja kohta hän nousi otti wuoteensa ja ulosmeni kaikkein nähden/ niin että he kaikki hämmästyit ja kunnioitsit Jumalata sanoen/ Emme me ikänänsä semmotoista nähneet.)

12. καὶ ἠγέρθη εὐθέως, καὶ ἄρας τὸν κράβαττον ἐξῆλθεν ἐναντίον πάντων, ὥστε ἐξίστασθαι πάντας καὶ δοξάζειν τὸν Θεὸν λέγοντας ὅτι Οὐδέποτε οὕτως εἴδομεν.

12. και ηγερθη ευθεως και αρας τον κραββατον εξηλθεν εναντιον παντων ωστε εξιστασθαι παντας και δοξαζειν τον θεον λεγοντας οτι ουδεποτε ουτως ειδομεν 12. kai egerthe eυtheos kai aras ton kraββaton ekselthen enantion panton oste eksistasthai pantas kai doksazein ton theon legontas oti oυdepote oυtos eidomen

12 And he immediately arose, and having lifted up the pallet, went out in front of them all; so-that they were all astonished and glorified God, saying, We never saw (this happen) so. {Mar 2:13-14 & Mat 9:9 & Luk 5:27-28 At or near Capernaum.}

12. And immediately he arose, took up the bed, and went forth before them all; insomuch that they were all amazed, and glorified God, saying, We never saw it on this fashion.

12. Og han stod strax op, og tog Sengen, og gik ud for Alles Øine, saa de bleve alle forfærdede og prisede Gud og sagde: vi have aldrig seet Saadant.

12. Och straxt stod han upp, tog sina säng, och gick ut i allas deras åsyn; så att alle undrade storliga, och prisade Gud, sägande: Sådant såge vi aldrig.

12. Ja seddamaid tousis temma ülles, ja wottis se wodi, ja läks wälja keikide nähhes, nenda et keik ärraehmatasid, ja Jummalat kiitsid, ja ütlesid: Sähhärdust ep olle meie ial näinud.

12. Šis tuojau atsikėlė ir, visiems matant, pasiėmęs neštuvus, išėjo. Visi stebėjosi ir garbino Dievą, sakydami: ‘‘Tokių dalykų mes niekad nesame matę’‘.

12. Und alsbald stand er auf, nahm sein Bett und ging hinaus vor allen, also daß sie sich entsetzten und priesen Gott und sprachen: Wir haben solches noch nie gesehen.

12. Et aussitôt il se leva, et s'étant chargé de son lit, il sortit, en la présence de tout le monde, de sorte qu'ils furent tous dans l'étonnement, et qu'ils glorifièrent Dieu, disant: Nous ne vîmes jamais rien de pareil.

12. Entónces él se levantó luego; y tomando su lecho, se salió delante de todos, de manera que todos quedaron atónitos, y glorificaron a Dios, diciendo: Nunca tal hemos visto.

12 En terstond stond hij op, en het beddeken opgenomen hebbende, ging hij uit in aller tegenwoordigheid; zodat zij zich allen ontzetten en verheerlijkten God, zeggende: Wij hebben nooit zulks gezien!

12. A on zarazem wstał, i wziąwszy łoże swoje, wyszedł przed wszystkimi, tak iż się wszyscy zdumiewali i chwalili Boga, mówiąc: Nigdyśmy nic takiego nie widzieli.

12. Az pedig azonnal fölkele és felvévén nyoszolyáját, kiméne mindenkinek láttára; úgy hogy mindenki elálmélkodék, és dicsőíté az Istent, ezt mondván: Soha sem láttunk ilyet!

12 Он тотчас встал и, взяв постель, вышел перед всеми, так что все изумлялись и прославляли Бога, говоря: никогда ничего такого мы не видали.

12. І встав зараз, і взявши постїль, вийшов перед усїма; так що здивувались усї, і прославляли Бога, говорячи: Що нїколи такого не бачили.

13 Ja taas hän lähti pois ja kulki järven rantaa. Ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.

13 Jälleen Hän lähti pois pitkin järven rantaa. Ja kaikki kansa tuli Hänen luokseen ja Hän opetti heitä.

13. Ja hän läksi taas ulos meren puoleen, ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.

13. JA hän läxi taas ulos meren puoleen ja paljo Canssa tulit hänen tygöns ja hän opetti heitä.

13. Ja hen wlgoslexi/ taas meren poleen/ ia caiki Canssa tuli henen tygens/ ia hen opetti heite. (Ja hän ulosläksi/ taas meren puoleen/ ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä/ ja hän opetti heitä.)

13. Καὶ ἐξῆλθε πάλιν παρὰ τὴν θάλασσαν· καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἤρχετο πρὸς αὐτόν, καὶ ἐδίδασκεν αὐτούς.

13. και εξηλθεν παλιν παρα την θαλασσαν και πας ο οχλος ηρχετο προς αυτον και εδιδασκεν αυτους 13. kai ekselthen palin para ten thalassan kai pas o ochlos ercheto pros aυton kai edidasken aυtoυs

13 And he went forth again beside the sea, and all the crowd was coming to him and he was teaching them.

13. And he went forth again by the sea side; and all the multitude resorted unto him, and he taught them.

13. Og han gik ud igjen til Søen, og alt Folket kom til ham, og han lærte dem.

13. Och han gick åter ut till hafvet; och allt folket kom till honom, och han lärde dem.

13. Ja temma läks jälle wälja järwe äre, ja keik rahwas tulli temma jure, ja temma öppetas neid.

13. Jėzus vėl nuėjo į paežerę. Didelė minia rinkosi prie Jo, ir Jis juos mokė.

13. Und er ging wiederum hinaus an das Meer; und alles Volk kam zu ihm, und er lehrte sie.

13. Alors Jésus retourna du côté de la mer; et tout le peuple venait à lui, et il les enseignait.

13. Y volvió a salir a la mar, y toda la multitud venía a él, y les enseñaba.

13 En Hij ging wederom uit naar de zee; en de gehele schare kwam tot Hem, en Hij leerde hen.

13. I wyszedł zasię nad morze, a wszystek lud przychodził do niego, i nauczał je.

13. És ismét kiméne a tenger mellé; és az egész sokaság megy vala ő hozzá, és ő tanítja vala őket.

13 И вышел Иисус опять к морю; и весь народпошел к Нему, и Он учил их.

13. І вийшов знов над море; а ввесь народ пійшов до Него, й навчав їх.

14 Ja ohi kulkiessaan hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.

14 Eteenpäin kulkiessaan Hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua." Niin tämä nousi ja seurasi Häntä."

14. Ja kuin hän meni ohitse, näki hän Levin Alphein pojan istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua. Ja hän nousi ja seurasi häntä.

14. Ja cuin Jesus meni ohidze näki hän Lewin Alphein pojan istuwan Tulli ottamas ja hän sanoi hänelle: Seura minua.

14. Ja quin Iesus ohitzemeni/ näki hen Leuin Alphein poian/ istuuan Tullin tykene/ ia sanoi henelle/ Seura minua. (Ja kuin Jesus ohitse meni/ näki hän Lewin Alphein pojan/ istuwan tullin tykönä/ ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.)

14. καὶ παράγων εἶδε Λευῒν τὸν τοῦ Ἁλφαίου, καθήμενον ἐπὶ τὸ τελώνιον, καὶ λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι. καὶ ἀναστὰς ἠκολούθησεν αὐτῷ.

14. και παραγων ειδεν λευιν τον του αλφαιου καθημενον επι το τελωνιον και λεγει αυτω ακολουθει μοι και αναστας ηκολουθησεν αυτω 14. kai paragon eiden leυin ton toυ alfaioυ kathemenon epi to telonion kai legei aυto akoloυthei moi kai anastas ekoloυthesen aυto

14 And passing by, he saw Levi the (son) of Alphaeus sitting at the tax-office, and he says to him, Follow me. And he stood up and followed him. {Mar 2:15-22 & Mat 9:10-17 & Luk 5:29-39 Capernaum.}

14. And as he passed by, he saw Levi the son of Alphaeus sitting at the receipt of custom, and said unto him, Follow me. And he arose and followed him.

14. Og der han gik frem, saae han Levi, Alphæus' Søn, siddende i Toldboden, og sagde til ham: følg mig. Og han stod op og fulgte ham.

14. Och då Jesus gick der fram, såg han Levi, Alphei son, sittandes vid tullen, och sade till honom: Följ mig. Och han stod upp, och följde honom.

14. Ja kui ta möda läks, näggi temma Lewi Alweusse poega tolli hone jures istwad, ja ütles temmale: Käi minno järrel, ja temma tousis ülles, ja käis temma järrel.

14. Praeidamas Jis pamatė Levį, Alfiejaus sūnų, sėdintį muitinėje, ir tarė jam: ‘‘Sek paskui mane!’‘ Šis atsikėlė ir nusekė paskui Jį.

14. Und da Jesus vorüberging, sah er Levi, den Sohn des Alphäus, am Zoll sitzen und sprach zu ihm: Folge mir nach! Und er stand auf und folgte ihm nach.

14. Et en passant, il vit Lévi, fils d'Alphée, assis au bureau des impôts; et il lui dit: Suis-moi.Et lui, s'étant levé, le suivit.

14. Y pasando vió a Leví, hijo de Alfeo, sentado al banco de los tributos, y le dice: Sígueme. Y levantándose, le siguió.

14 En voorbijgaande zag Hij Levi, den zoon van Alfeus zitten in het tolhuis, en zeide tot hem: Volg Mij. En hij opstaande, volgde Hem.

14. A idąc mimo cła, ujrzał Lewiego, syna Alfeuszowego, siedzącego na cle, i rzekł mu: Pójdź za mną! a on wstawszy szedł za nim.

14. És a mikor tovaméne, meglátá Lévit, az Alfeus fiát, a ki a vámszedő helyen ül vala, és monda néki: Kövess engemet. És felkelvén, követi vala őt.

14 Проходя, увидел Он Левия Алфеева, сидящего у сбора пошлин, и говорит ему: следуй за Мною. И он , встав, последовал за Ним.

14. І, йдучи мимо, побачив Левію Алфеєвого, сидячого на митницї, і рече йому: Йди слїдом за мною. І, вставши, пійшов слїдом за Ним.

15 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, aterioi myös monta publikaania ja syntistä Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä heitä oli paljon häntä seuraamassa.

15 Ja tapahtui, että kun Hän aterioi hänen kotonaan, niin myös monta veronkantajaa ja syntistä aterioi Jeesuksen ja Hänen opetuslastensa kanssa. Sillä heitä oli paljon, ja he seurasivat Häntä.

15. Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi hänen huoneessansa, atrioitsi myös monta Publikania ja syntistä Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä niitä oli paljo, jotka häntä olivat seuranneet.

15. Ja hän nousi ja seurais händä. Ja se tapahtui cosca hän atrioidzi hänen huonesans atrioidzi myös monda Publicani ja syndistä Jesuxen ja hänen Opetuslastens cansa: sillä nijtä oli paljo cuin händä olit seurannet.

15. Ja hen ylesnousi/ seurasi hende. Ja se tapachtui/ coska hen atrioitzi henen honesans monda mös Publicani ia Syndiste ynne atroitzit Iesusen/ ia henen Opetuslastens cansa/ sille nijte oli monda iotca hende olit seuraneet. (Ja hän ylösnousi/ seurasi häntä. Ja se tapahtui/ koska hän aterioitsi hänen huoneessansa monta myös publikaania ja syntistä ynnä aterioitsit Jesuksen/ ja hänen opetuslastensa kanssa/ sillä niitä oli monta jotka häntä olit seuranneet.)

15. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ κατακεῖσθαι αὐτὸν ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ, καὶ πολλοὶ τελῶναι καὶ ἁμαρτωλοὶ συνανέκειντο τῷ Ἰησοῦ καὶ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· ἦσαν γὰρ πολλοί, καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ.

15. και εγενετο εν τω κατακεισθαι αυτον εν τη οικια αυτου και πολλοι τελωναι και αμαρτωλοι συνανεκειντο τω ιησου και τοις μαθηταις αυτου ησαν γαρ πολλοι και ηκολουθησαν αυτω 15. kai egeneto en to katakeisthai aυton en te oikia aυtoυ kai polloi telonai kai amartoloi sυnanekeinto to iesoυ kai tois mathetais aυtoυ esan gar polloi kai ekoloυthesan aυto

15 And it happened, while* he reclined (at a meal) in his house, many tax collectors and sinners were also reclining together with Jesus and his disciples; for* there were many, and they followed him.

15. And it came to pass, that, as Jesus sat at meat in his house, many publicans and sinners sat also together with Jesus and his disciples: for there were many, and they followed him.

15. Og det begav sig, der han sad tilbors i hans Huus, satte og mange Toldere og Syndere sig tilbords med Jesus og hans Disciple; thi de vare mange og havde fulgt ham.

15. Och det begaf sig, då han satt till bords i hans hus, såto ock desslikes månge Publicaner och syndare till bords med Jesu och hans Lärjungar; ty de voro månge, som hade följt honom.

15. Ja se sündis, kui temma laudas istus temma koias, istsid ka paljo tölnerid ja pattusid laudas Jesusse ja temma jüngrittega; sest neid olli paljo, kes temma järrel käisid.

15. Kai Jėzus Levio namuose valgė, drauge prie stalo su Jėzumi ir mokiniais sėdėjo daug muitininkų bei nusidėjėlių, nes tokių buvo daug ir jie sekė paskui Jį.

15. Und es begab sich, da er zu Tische saß in seinem Hause, setzten sich viele Zöllner und Sünder zu Tische mit Jesu und seinen Jüngern; denn ihrer waren viele, die ihm nachfolgten.

15. Jésus étant à table dans la maison de cet homme, plusieurs péagers et gens de mauvaise vie se mirent aussi à table avec Jésus et ses disciples; car il y en avait beaucoup qui l'avaient suivi.

15. Y aconteció, que estando Jesús a la mesa en casa de él, muchos publicanos y pecadores se sentaban también juntamente con Jesús, y con sus discípulos; porque había muchos, y le seguían.

15 En het geschiedde, als Hij aanzat in deszelfs huis, dat ook vele tollenaren en zondaren aanzaten met Jezus en Zijn discipelen; want zij waren velen, en waren Hem gevolgd.

15. I stało się, gdy Jezus siedział za stołem w domu jego, że wiele celników i grzeszników wespół siedziało z Jezusem i z uczniami jego; bo ich wiele było, i chodzili za nim.

15. És lőn, a mikor ő ennek házában asztalhoz üle, a vámszedők és bűnösök is sokan odaülnek vala Jézussal és az ő tanítványaival; mert sokan valának, és követék őt.

15 И когда Иисус возлежал в доме его, возлежали с Ним и ученики Его и многиемытари и грешники: ибо много их было, и они следовали заНим.

15. І сталось, як сидїв Він за столом у господї в него, посїдало з Ісусом і учениками Його й багато митників та грішників; було бо їх багато, і йшли слїдом за Ним.

16 Kun fariseusten kirjanoppineet näkivät, että hän söi syntisten ja publikaanien kanssa, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Publikaanien ja syntistenkö kanssa hän syö?"

16 Nähdessään Hänen syövän * veronkantajain ja syntisten kanssa kirjanoppineet ja fariseukset* sanoivat Hänen opetuslapsilleen: "Miksi Hän syö (ja juo) veronkantajain ja syntisten kanssa?"

16. Ja kuin kirjanoppineet ja Pharisealaiset näkivät hänen syövän Publikanien ja syntisten kanssa, sanoivat he hänen opetuslapsillensa: miksi hän syö ja juo Publikanien ja syntisten kanssa?

16. Ja cuin Kirjanoppenet ja Phariseuxet näit hänen syöwän Publicanein ja syndisten cansa sanoit he hänen Opetuslapsillens: mixi hän syö ja juo Publicanein ja synneisten cansa ?

16. Ja ne Kirianoppeneet ia Phariseuset quin he neit henen söuen Publicanein ia Syndiste' cansa/ sanoit he henen Opetuslapsillens/ Mixi hen sööpi ia ioopi Publicanein ia Synneisten cansa? (Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset kuin he näit hänen syöwän publikanein ja syntisten kanssa/ sanoit he hänen opetuslapsillensa/ Miksi hän syöpi ja juopi publikanein ja syntisten kanssa?)

16. καὶ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαίοι ἰδόντες αὐτὸν ἐσθίοντα μετὰ τῶν τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν ἔλεγον τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Τί ὅτι μετὰ τῶν τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν ἐσθίει καὶ πίνει;

16. και οι γραμματεις και οι φαρισαιοι ιδοντες αυτον εσθιοντα μετα των τελωνων και αμαρτωλων ελεγον τοις μαθηταις αυτου τι οτι μετα των τελωνων και αμαρτωλων εσθιει και πινει 16. kai oi grammateis kai oi farisaioi idontes aυton esthionta meta ton telonon kai amartolon elegon tois mathetais aυtoυ ti oti meta ton telonon kai amartolon esthiei kai pinei

16 And the scribes and the Pharisees, having seen him eating with the tax collectors and sinners, were saying to his disciples, Why (is it) that he is eating and drinking with tax collectors and sinners?

16. And when the scribes and Pharisees saw him eat with publicans and sinners, they said unto his disciples, How is it that he eateth and drinketh with publicans and sinners?

16. Og der de Skriftkloge og Pharisæerne saae, at han aad med Toldere og Syndere, sagde de til hans Disciple; hvad er det, at han æder og drikker med Toldere, og Syndere?

16. Och då de Skriftlärde och Phariseer sågo, att han åt med de Publicaner och syndare, sade de till hans Lärjungar: Hvi äter och dricker han med Publicaner och syndare?

16. Ja kui kirjatundiad ja Wariserid näggid, et temma tölneritte ja pattustega söi, ütlesid nemmad temma jüngrittele: Mis se on, et ta tölneritte ja pattustega sööb ja joob?

16. Rašto žinovai ir fariziejai, išvydę Jį valgantį su muitininkais ir nusidėjėliais, klausė Jo mokinių: ‘‘Kodėl Jis valgo su muitininkais ir nusidėjėliais?’‘

16. Und die Schriftgelehrten und Pharisäer, da sie sahen, daß er mit den Zöllnern und Sündern aß, sprachen sie zu seinen Jüngern: Warum ißt und trinkt er mit den Zöllnern und Sündern?

16. Et les scribes et les pharisiens, voyant qu'il mangeait avec les péagers et les gens de mauvaise vie, disaient à ses disciples: Pourquoi mange-t-il et boit-il avec les péagers et les gens de mauvaise vie?

16. Y los escribas y los Fariseos, viéndole comer con publicanos, y con pecadores, dijeron a sus discípulos: ¿Qué es esto, que vuestro Maestro come y bebe con publicanos, y con pecadores?

16 En de Schriftgeleerden en de Farizeen, ziende Hem eten met de tollenaren en zondaren, zeiden tot Zijn discipelen: Wat is het, dat Hij met de tollenaren en zondaren eet en drinkt?

16. A nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie widząc go, że jadł z celnikami i z grzesznikami, mówili do uczniów jego: Cóż jest, iż z celnikami i z grzesznikami je i pije?

16. És a mikor látták az írástudók és a farizeusok, hogy együtt eszik a vámszedőkkel és bűnösökkel, mondának az ő tanítványainak: Mi dolog, hogy a [2†] vámszedőkkel és a bűnösökkel eszik és iszik?

16 Книжники и фарисеи, увидев, что Он ест с мытарями и грешниками, говорили ученикам Его: как это Он ест и пьет с мытарями и грешниками.

16. І бачивши письменники та Фарисеї, що Він їсть із митниками та грішниками, казали до учеників Його: Як се, що Він з митниками та грішниками їсть і пє?

17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

17 Sen kuultuaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä (mielenmuutokseen)."

17. Ja kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.

17. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän heille: Ei terwet tarwidze Läkäritä mutta sairat: en minä ole tullut cudzuman wanhurscaita mutta syndisitä parannuxeen.

17. Coska Iesus sen cwli/ sanoi hen heille. Ei taruitze ne Teruet läkerite/ mutta ne Sairahat. Em mine ole tullut cutzuman wanhurskaita/ mutta synnisite parannoxelle. (Koska Jesus sen kuuli/ sanoi hän heille. Ei tarwitse ne terweet lääkäriä/ mutta ne sairaat. En minä ole tullut kutsumaan wanhurskaita/ mutta syntisiä parannukselle.)

17. καὶ ἀκούσας ὁ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· Οὐ χρείαν ἔχουσιν οἱ ἰσχύοντες ἰατροῦ, ἀλλ’ οἱ κακῶς ἔχοντες· οὐκ ἦλθον καλέσαι δικαίους, ἀλλὰ ἁμαρτωλούς εἰς μετάνοιαν.

17. και ακουσας ο ιησους λεγει αυτοις ου χρειαν εχουσιν οι ισχυοντες ιατρου αλλ οι κακως εχοντες ουκ ηλθον καλεσαι δικαιους αλλα αμαρτωλους εις μετανοιαν 17. kai akoυsas o iesoυs legei aυtois oυ chreian echoυsin oi ischυontes iatroυ all oi kakos echontes oυk elthon kalesai dikaioυs alla amartoloυs eis metanoian

17 And (after) Jesus heard it, he says to them, Those who are strong have no need of a physician, but those who are ill. I did not come to call the righteous, but sinners to repentance.

17. When Jesus heard it, he saith unto them, They that are whole have no need of the physician, but they that are sick: I came not to call the righteous, but sinners to repentance.

17. Og der Jesus det hørte, sagde han til dem: de karske have ikke Læge behov, men de, som have ondt. Jeg er ikke kommen at kalde retfærdige, men Syndere til Omvendelse.

17. När Jesus det hörde, sade han till dem: De der helbregda äro, behöfva icke läkare, utan de som kranke äro; jag är icke kommen till att kalla de rättfärdiga, utan syndare, till bättring.

17. Ja kui Jesus sedda kulis, ütles temma nende wasto: Neile, kes terwed on, ep olle arsti tarwis, waid haigedele: minna ep olle tulnud öigid kutsma, waid pattusid mele-parrandamisse pole.

17. Tai išgirdęs, Jėzus atsiliepė: ‘‘Ne sveikiesiems reikia gydytojo, bet ligoniams! Aš atėjau šaukti ne teisiųjų, bet nusidėjėlių atgailai’‘.

17. Da das Jesus hörte, sprach er zu ihnen: Die Starken bedürfen keines Arztes, sondern die Kranken. Ich bin gekommen, zu rufen die Sünder zur Buße, und nicht die Gerechten.

17. Et Jésus ayant entendu cela, leur dit: Ce ne sont pas ceux qui sont en santé qui ont besoin de médecin, mais ceux qui se portent mal; je suis venu appeler à la repentance non les justes, mais les pécheurs.

17. Y oyéndolo Jesús, les dice: Los sanos no tienen necesidad de médico, sino los que tienen mal. No he venido a llamar a los justos, mas los pecadores a arrepentimiento.

17 En Jezus, dat horende, zeide tot hen: Die gezond zijn, hebben den medicijnmeester niet van node, maar die ziek zijn. Ik ben niet gekomen, om te roepen rechtvaardigen, maar zondaars tot bekering.

17. A usłyszawszy to Jezus, rzekł im: Nie potrzebują zdrowi lekarza, ale ci, co się źle mają; nie przyszedłem, wzywać sprawiedliwych, ale grzesznych do pokuty.

17. És a mikor ezt hallja vala Jézus, monda nékik: Nem az egészségeseknek van szükségök orvosra, hanem a betegeknek, nem azért jöttem, hogy igazakat, hanem hogy [3†] bűnösöket hívjak megtérésre.

17 Услышав сие , Иисус говорит им: не здоровыеимеют нужду во враче, но больные; Я пришел призвать не праведников, но грешников к покаянию.

17. І почувши Ісус, рече до них: Не треба здоровим лїкаря, а недужим. Не прийшов я звати праведників, а грішників до покаяння.

18 Ja Johanneksen opetuslapset ja fariseukset pitivät paastoa. Niin tultiin ja sanottiin hänelle: "Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"

18 Johanneksen *ja fariseusten opetuslapset* paastosivat. Niin tultiin ja sanottiin Hänelle: "Miksi Johanneksen [opetuslapset] ja fariseusten opetuslapset paastoavat, mutta sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"

18. Ja Johanneksen ja Pharisealaisten opetuslapset paastosivat; niin he tulivat ja sanoivat hänelle: miksi Johanneksen ja Pharisealaisten opetuslapset paastoovat, mutta ei sinun opetuslapses paastoo?

18. JA Johannexen ja Phariseusten Opetuslapset paastoisit paljo nijn he tulit ja sanoit hänelle: mixi Johannexen ja Phariseusten Opetuslapset paastowat mutta ei sinun Opetuslapses paasto ?

18. Ja ne Johannesen ia Phariseusten Opetuslapset paastosit palio/ Ja nin he tulit ia sanoit henelle/ Mixi Johannesen ia Phariseusten Opetuslapset paastouat/ mutta sinun Opetuslapses eiuet paasto? (Ja ne Johanneksen ja phariseusten opetuslapset paastosit paljon/ Ja niin he tulit ja sanoit hänelle/ Miksi Johanneksen ja phariseusten opetuslapset paastoawat/ mutta sinun opetuslapsesi eiwät paastoa?)

18. Καὶ ἦσαν οἱ μαθηταὶ Ἰωάννου καὶ οἱ τῶν Φαρισαῖων νηστεύοντες. καὶ ἔρχονται καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Διατί οἱ μαθηταὶ Ἰωάννου καὶ οἱ τῶν Φαρισαίων νηστεύουσιν, οἱ δὲ σοὶ μαθηταὶ οὐ νηστεύουσι;

18. και ησαν οι μαθηται ιωαννου και οι των φαρισαιων νηστευοντες και ερχονται και λεγουσιν αυτω δια τι οι μαθηται ιωαννου και οι των φαρισαιων νηστευουσιν οι δε σοι μαθηται ου νηστευουσιν 18. kai esan oi mathetai ioannoυ kai oi ton farisaion nesteυontes kai erchontai kai legoυsin aυto dia ti oi mathetai ioannoυ kai oi ton farisaion nesteυoυsin oi de soi mathetai oυ nesteυoυsin

18 And the disciples of John, and those of the Pharisees, were fasting, and they come and say to him, Why do the disciples of John and those of the Pharisees fast, but your disciples do not fast?

18. And the disciples of John and of the Pharisees used to fast: and they come and say unto him, Why do the disciples of John and of the Pharisees fast, but thy disciples fast not?

18. Og johannes' Disciple og Pharisæerne fastede, og de kom og sagde til ham: hvorfor faste johannes' Disciple og pharisæernes, men dine Disciple faste ikke?

18. Och Johannis lärjungar och de Phariseers fastade mycket; och de kommo, och sade till honom: Hvi fasta Johannis lärjungar och de Phariseers, och dine Lärjungar fasta intet?

18. Ja Joannesse ja Wariseride jüngrid paastsid, ja tullid ja ütlesid temmale: Miks Joañesse ja Wariseride jüngrid paastwad, agga sinno jüngrid ei paastu mitte?

18. Jono mokiniai ir fariziejai pasninkavo. Jie atėję klausė Jėzų: ‘‘Kodėl Jono ir fariziejų mokiniai pasninkauja, o Tavieji ne?’‘

18. Und die Jünger des Johannes und der Pharisäer fasteten viel; und es kamen etliche, die sprachen zu ihm: Warum fasten die Jünger des Johannes und der Pharisäer, und deine Jünger fasten nicht?

18. Or les disciples de Jean et des pharisiens jeûnaient souvent, et ils vinrent à Jésus et lui dirent: D'où vient que les disciples de Jean et des pharisiens jeûnent, et que tes disciples ne jeûnent point?

18. Y los discípulos de Juan, y los de los Fariseos ayunaban; y vienen, y le dicen: ¿Por qué los discípulos de Juan, y los de los Fariseos ayunan; y tus discípulos no ayunan?

18 En de discipelen van Johannes en der Farizeen vastten; en zij kwamen en zeiden tot Hem: Waarom vasten de discipelen van Johannes en der Farizeen, en Uw discipelen vasten niet?

18. A uczniowie Janowi i Faryzejscy pościli, a przyszedłszy mówili do niego: Czemuż uczniowie Janowi i Faryzejscy poszczą, a twoi uczniowie nie poszczą?

18. A János és a farizeusok tanítványai pedig bőjtölnek vala. Odamenének azért és mondának néki: Mi az oka, hogy Jánosnak és a farizeusoknak tanítványai bőjtölnek, a te tanítványaid pedig nem bőjtölnek?

18 Ученики Иоанновы и фарисейские постились. Приходят к Нему и говорят: почему ученики Иоанновы и фарисейскиепостятся, а Твои ученики не постятся?

18. А були ученики Йоанові та Фарисейські постниками; й приходять і кажуть Йому: Чого ученики Йоанові та Фарисейські постять, Твої ж ученики не постять?

19 Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan? Niin kauan kuin heillä on ylkä seurassaan, eivät he voi paastota.

19 Jeesus sanoi heille: "Eivät kai häävieraat voi paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan? Niin kauan kuin ylkä on heidän kanssaan he eivät voi paastota.

19. Ja Jesus sanoi heille: kuinka hääjoukko taitaa paastota, niinkauvan kuin ylkä on heidän kanssansa? Niinkauvan kuin ylkä on heidän kanssansa, ei he voi paastota.

19. Ja Jesus sanoi heille: Cuinga hääjoucko taita paastota nijncauwan cuin ylkä on heidän cansans ? Nijncauwan cuin ylkä on heidän cansans ei he woi paastota.

19. Ja sanoi heille Iesus/ Quinga Hääcansa taita paastota/ nincauuan quin Ylke on heiden cansans? Quincauuan Ylke on heiden cansans ei he woi paastota. (Ja sanoi heille Jesus/ Kuinka hääkansa taitaa paastota/ niinkauan kuin ylkä on heidän kanssansa? Kuin kauan ylkä oon heidän kanssansa ei he woi paastota.)

19. καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Μὴ δύνανται οἱ υἱοὶ τοῦ νυμφῶνος, ἐν ᾧ ὁ νυμφίος μετ’ αὐτῶν ἐστι, νηστεύειν; ὅσον χρόνον μεθ’ ἑαυτῶν ἔχουσι τὸν νυμφίον, οὐ δύνανται νηστεύειν.

19. και ειπεν αυτοις ο ιησους μη δυνανται οι υιοι του νυμφωνος εν ω ο νυμφιος μετ αυτων εστιν νηστευειν οσον χρονον μεθ εαυτων εχουσιν τον νυμφιον ου δυνανται νηστευειν 19. kai eipen aυtois o iesoυs me dυnantai oi υioi toυ nυmfonos en o o nυmfios met aυton estin nesteυein oson chronon meth eaυton echoυsin ton nυmfion oυ dυnantai nesteυein

19 And Jesus said to them, The sons of the bridal-party {companions or guests} are not able to fast at which (time) the bridegroom is with them, are they? Inasmuch time as they have the bridegroom with them, they are not able to fast.

19. And Jesus said unto them, Can the children of the bridechamber fast, while the bridegroom is with them as long as they have the bridegroom with them, they cannot fast.

19. Og Jesus sagde til ham: mon Bryllupsfolkene kunne faste, den Stund Brudgommen er hos dem? Saalænge de have brudgommen hos sig, kunne de ikke faste.

19. Sade Jesus till dem: Bröllopsfolket, kunna de fasta, så länge brudgummen är med dem? Så länge de hafva brudgummen när sig, kunna de icke fasta.

19. Ja Jesus ütles nende wasto: Kas pulma-rahwas woiwad paastuda, kunni peigmees nende jures on? ni kaua kui peigmees nende jures on, ei woi nemmad mitte paastuda.

19. Jėzus atsakė: ‘‘Argi gali vestuvininkai pasninkauti, kol su jais yra jaunikis? Kol jie turi su savim jaunikį, jie negali pasninkauti.

19. Und Jesus sprach zu ihnen: Wie können die Hochzeitsleute fasten, dieweil der Bräutigam bei ihnen ist? Solange der Bräutigam bei ihnen ist, können sie nicht fasten.

19. Et Jésus leur dit: Les amis de l'époux peuvent-ils jeûner pendant que l'époux est avec eux? Tout le temps qu'ils ont l'époux avec eux ils ne peuvent jeûner.

19. Y Jesús les dice: No pueden ayunar los que son de bodas, cuando el esposo está con ellos: entre tanto que tienen consigo al esposo no pueden ayunar.

19 En Jezus zeide tot hen: Kunnen ook de bruiloftskinderen vasten, terwijl de Bruidegom bij hen is? Zo langen tijd zij den Bruidegom bij zich hebben, kunnen zij niet vasten.

19. I rzekł im Jezus: Izali mogą synowie łożnicy małżeóskiej pościć, póki z nimi jest oblubieniec? Póki z sobą oblubieóca mają, nie mogą pościć.

19. Jézus pedig monda nékik: Avagy bőjtölhet-é a vőlegény násznépe, a míg velök van a vőlegény? A meddig a vőlegény velök van, nem bőjtölhetnek.

19 И сказал им Иисус: могут ли поститься сыны чертога брачного, когда с ними жених? Доколе с ними жених, не могут поститься,

19. І рече їм Ісус: Чи можуть синове весїльні постити, як жених з ними? Доки мають із собою жениха, не можуть постити.

20 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, sinä päivänä, he paastoavat.

20 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin *niinä päivinä* he paastoavat.

20. Mutta ne päivät tulevat, että ylkä heiltä otetaan pois, ja niinä päivinä pitää heidän paastooman.

20. Mutta ne päiwät tulewat että ylkä heildä otetan pois ja nijnä päiwinä piti heidän paastoman.

20. Mutta ne peiuet tuleuat/ coska Ylke heilde poisotetan/ ia silloin nijne peiuine he paastouat. (Mutta ne päiwät tulewat/ koska ylkä heiltä pois otetaan/ ja silloin niinä päiwinä he paastoawat.)

20. ἐλεύσονται δὲ ἡμέραι ὅταν ἀπαρθῇ ἀπ’ αὐτῶν ὁ νυμφίος, καὶ τότε νηστεύσουσιν ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις.

20. ελευσονται δε ημεραι οταν απαρθη απ αυτων ο νυμφιος και τοτε νηστευσουσιν εν εκειναις ταις ημεραις 20. eleυsontai de emerai otan aparthe ap aυton o nυmfios kai tote nesteυsoυsin en ekeinais tais emerais

20 But the days will come, whenever the bridegroom is taken away from them and then they will be fasting in those days.

20. But the days will come, when the bridegroom shall be taken away from them, and then shall they fast in those days.

20. Men de Dage skulle komme, da Brudgommen skal tages fra dem, og da skulle de faste i de Dage.

20. Men de dagar skola komma, att brudgummen skall varda ifrå dem tagen; och då skola de fasta i de dagar.

20. Agga need päwad tullewad, kui peigmees neist saab ärrawoetud, ja siis paastwad nem̃ad neil päiwil.

20. Bet ateis dienos, kai jaunikis bus iš jų atimtas, ir tada, tomis dienomis, jie pasninkaus.

20. Es wird aber die Zeit kommen, daß der Bräutigam von ihnen genommen wird; dann werden sie fasten.

20. Mais des jours viendront que l'époux leur sera ôté, et alors ils jeûneront dans ces jours-là.

20. Mas vendrán dias, cuando el esposo será quitado de ellos; y entónces en aquellos dias ayunarán.

20 Maar de dagen zullen komen, wanneer de Bruidegom van hen zal weggenomen zijn, en alsdan zullen zij vasten in dezelve dagen.

20. Ale przyjdą dni, gdy od nich odjęty będzie oblubieniec, a tedy będą pościć w one dni.

20. De jőnek majd napok, a mikor elvétetik tőlük a vőlegény, és akkor bőjtölni fognak azokon a napokon.

20 но придут дни, когда отнимется у них жених, и тогда будут поститься в те дни.

20. Прийдуть же днї, коли візьметься від них жених, і тодї постити муть в ті днї.

21 Ei kukaan ompele vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan; muutoin uusi täytetilkku repii palasen vanhasta vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.

21 Ei kukaan ompele vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaatteeseen. Muuten sen uusi täytetilkku repii *vanhaa vaatetta*, ja reikä tulee pahemmaksi.

21. Ja ei ompele kenkään uutta paikkaa vanhaan vaatteeseen; sillä uusi paikka repäisee itsensä kuitenkin vanhasta, ja läpi tulee pahemmaksi.

21. Ei ombele kengän vtta paicka wanhaan waattesen sillä vsi paicka rewäise idzens cuitengin sijtä wanhasta ja läpi tule pahemmaxi.

21. Eikengen wtta Paicka ombele wanhan waattein/ mutoin se wsi Paicka reuäise quitengin sijte wanhasta/ ia lepi tule pahemaxi. (Ei kenkään uutta paikkaa ompele wanhan waatteihin/ muuton se uusi paikka rewäisee kuitenkin siitä wanhastä ja läpi tulee pahemmaksi.)

21. οὐδεὶς ἐπίβλημα ῥάκους ἀγνάφου ἐπιρράπτει ἐπὶ ἱματίῳ παλαιῷ· εἰ δὲ μήγε, αἴρει τὸ πλήρωμα αὐτοῦ, τὸ καινὸν τοῦ παλαιοῦ, καὶ χεῖρον σχίσμα γίνεται.

21. και ουδεις επιβλημα ρακους αγναφου επιρραπτει επι ιματιω παλαιω ει δε μη αιρει το πληρωμα αυτου το καινον του παλαιου και χειρον σχισμα γινεται 21. kai oυdeis epiβlema rakoυs agnafoυ epirraptei epi imatio palaio ei de me airei to pleroma aυtoυ to kainon toυ palaioυ kai cheiron schisma ginetai

21 And no one sews a patch of unshrunk fabric upon an old garment; otherwise its fullness (shrinks and) lifts the new (patch) away from the old one and a worse split happens.

21. No man also seweth a piece of new cloth on an old garment: else the new piece that filled it up taketh away from the old, and the rent is made worse.

21. Og Ingen bøder et gammelt klædebon med en Klud af nyt Klæde, ellers river den nye Klud noget af det gamle, og Hullet bliver værre.

21. Och ingen sömmar en klut af nytt kläde på gammalt kläde; förty han rifver dock det nya stycket ifrå det gamla, och hålet varder värre.

21. Ja ükski ei panne wañutamatta ride tükki paigaks ühhe wanna kue peäle; muido rewwistab temma uus paik middagi ärra sest wannast, ja se auk saab pahhemaks.

21. Niekas nesiuva lopo iš naujo audinio ant sudėvėto drabužio; antraip naujasis atplėštų nuo senojo gabalą, ir pasidarytų dar didesnė skylė.

21. Niemand flickt einen Lappen von neuem Tuch an ein altes Kleid; denn der neue Lappen reißt doch vom alten, und der Riß wird ärger.

21. Personne ne coud une pièce de drap neuf à un vieux vêtement; autrement le morceau neuf emporterait le vieux, et la déchirure serait plus grande.

21. Nadie echa remiendo de paño nuevo en vestido viejo; de otra manera el mismo remiendo nuevo tira del viejo, y se hace peor rotura.

21 En niemand naait een lap ongevold laken op een oud kleed; anders scheurt deszelfs nieuwe aangenaaide lap iets af van het oude kleed, en er wordt een ergere scheur.

21. A żaden nie wprawuje łaty sukna nowego w szatę wiotchą, inaczej ona jego łata nowa ujmuje nieco od wiotchej szaty, i stawa się gorsze rozdarcie.

21. Senki sem varr pedig új posztóból foltot [4†] ó ruhára; máskülönben a mi azt kitoldaná, még kiszakít belőle, az új a régiből, és nagyobb szakadás lesz.

21 Никто к ветхой одежде не приставляет заплаты из небеленой ткани: иначе вновь пришитое отдерет от старого, и дыра будет еще хуже.

21. І нїхто не пришиває латки з нової тканини до старої одежини, ато нова латка урве старого, й гірша буде дїрка.

22 Eikä kukaan laske nuorta viiniä vanhoihin nahkaleileihin; muutoin viini pakahuttaa leilit, ja viini menee hukkaan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini on laskettava uusiin leileihin."

22 Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin nahkaleileihin. Muuten (uusi) viini pakahuttaa leilit ja viini *vuotaa pois* ja leilit turmeltuvat. Vaan uusi viini on laskettava uusiin leileihin."

22. Ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin; muutoin nuori viina särkee leilit, ja niin viina vuotaa pois, ja leilit turmellaan; mutta nuori viina pitää uusiin leileihin pantaman.

22. Ja ei pane kengän tuoretta wijna wanhoin leileihin sillä tuore wijna särke leilit ja nijn wijna haascandu ja leilit huckanduwat mutta tuore wijna pitä vsijn leileihin pandaman.

22. Ja eikengen pane Norta wina wanhoin Leilijn/ mutoin se nori wina särcke Leilit ia wina haaskandu/ ia Leilit huckanduuat/ mutta noori wina pite pandama' wsijn Leilijn. (Ja ei kenkään pane nuorta wiinaa wanhoihin leileihin/ muutoin se nuori wiina särkee leilit ja wiina haaskaantuu/ ja leilit hukkaanuwat/ mutta nuori wiina pitää pantaman uusiin leiliin.)

22. καὶ οὐδεὶς βάλλει οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς παλαιούς· εἰ δὲ μή, ῥήσσει ὁ οἶνος ὁ νέος τοὺς ἀσκούς, καὶ ὁ οἶνος ἐκχεῖται καὶ οἱ ἀσκοί ἀπολοῦνται· ἀλλὰ οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς καινούς βλετέον.

22. και ουδεις βαλλει οινον νεον εις ασκους παλαιους ει δε μη ρησσει ο οινος ο νεος τους ασκους και ο οινος εκχειται και οι ασκοι απολουνται αλλα οινον νεον εις ασκους καινους βλητεον 22. kai oυdeis βallei oinon neon eis askoυs palaioυs ei de me ressei o oinos o neos toυs askoυs kai o oinos ekcheitai kai oi askoi apoloυntai alla oinon neon eis askoυs kainoυs βleteon

22 And no one puts new wine into old wineskins; otherwise the wine (will) burst the wineskins, and the wine is poured out and the wineskins will be destroyed, but put new wine into new wineskins. {Joh 5:1-47 Jerusalem probably the Passover.}{Mar 2:23-28 & Mat 12:1-8 & Luk 6:1-5 Jerusalem to Galilee.}

22. And no man putteth new wine into old bottles: else the new wine doth burst the bottles, and the wine is spilled, and the bottles will be marred: but new wine must be put into new bottles.

22. Og ingen lader ny Viin i gamle Læderflasker, eller sprænger den nye Viin Læderflaskerne, og Vinen spildes og Læderflaskerne fordærves; men man skal lade ny Viin i nye Læderflasker.

22. Och ingen låter nytt vin i gamla flaskor; annars slår det nya vinet flaskorna sönder, och vinet spilles ut, och flaskorna förderfvas; utan nytt vin skall man låta i nya flaskor.

22. Ja ükski ei panne wärsket wina wanna nahk-astjade sisse; muido aiab se wärske wiin need nahk-astjad löhki, ja se wiin jookseb mahha, ja need nahk-astjad lähhäwad hukka; waid wärske wina peab ute nahk-astjade sisse pandama.

22. Taip pat niekas nepila jauno vyno į senus vynmaišius. Antraip vynas suplėšytų vynmaišius, ir nueitų niekais ir vynas, ir vynmaišiai. Jaunam vynui būtini nauji vynmaišiai!’‘

22. Und niemand faßt Most in alte Schläuche; sonst zerreißt der Most die Schläuche, und der Wein wird verschüttet, und die Schläuche kommen um. Sondern man soll Most in neue Schläuche fassen.

22. De même, personne ne met le vin nouveau dans de vieux vaisseaux; autrement le vin nouveau rompt les vaisseaux, et le vin se répand, et les vaisseaux se perdent; mais le vin nouveau doit être mis dans des vaisseaux neufs.

22. Ni nadie echa vino nuevo en odres viejos; de otra manera el vino nuevo rompe los odres, y se derrama el vino, y los odres se pierden; mas el vino nuevo en odres nuevos se ha de echar.

22 En niemand doet nieuwen wijn in oude lederzakken; anders doet de nieuwe wijn de leder zakken bersten en de wijn wordt uitgestort, en de leder zakken verderven; maar nieuwen wijn moet men in nieuwe leder zakken doen.

22. I żaden nie leje wina młodego w stare statki; bo inaczej wino młode rozsadza statki, i wycieka wino, a statki się psują; ale wino nowe ma być wlewane w statki nowe.

22. És senki sem tölt új bort [5†] régi tömlőkbe; különben az új bor a tömlőket szétszakítja, a bor is kiömlik, a tömlők is elpusztulnak; hanem az új bort új tömlőkbe kell tölteni.

22 Никто не вливает вина молодого в мехи ветхие: иначемолодое вино прорвет мехи, и вино вытечет, и мехи пропадут; но вино молодое надобно вливать в мехи новые.

22. І нїхто не наливає нового вина в старі бурдюки, ато нове вино порозриває бурдюки, й вино витече й бурдюки пропадуть; нове ж вино в нові бурдюки наливати.

23 Ja tapahtui, että hän sapattina kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa rupesivat kulkiessaan katkomaan tähkäpäitä.

23 Tapahtui, että Hän sapattina kulki viljavainioitten halki, ja Hänen opetuslapsensa alkoivat tehdä tietä katkoen tähkäpäitä.

23. Ja tapahtui, että hän kävi sabbatina laihoin lävitse, niin hänen opetuslapsensa rupesivat käydessänsä tähkäpäitä katkomaan.

23. JA se tapahtui että hän käwi Sabbathina laihoin läpidze nijn hänen Opetuslapsens rupeisit tien ohes tähkäpäitä catcoiman.

23. Ja se tapachtui että hen Sabbathina keui Laihoin lepitze/ ia rupesit henen Opetuslapsens tien ohes tehckepeite catkoimahan/ (Ja se tapahtui että hän sabbathina käwi laihoin läwitse/ ja rupesit hänen opetuslapsensa tien ohessa tähkäpäitä katkomahan/)

23. Καὶ ἐγένετο παραπορεύεσθαι αὐτὸν ἐν τοῖς σάββασι διὰ τῶν σπορίμων, καὶ ἤρξαντο οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ὁδὸν ποιεῖν τίλλοντες τοὺς στάχυας.

23. και εγενετο παραπορευεσθαι αυτον εν τοις σαββασιν δια των σποριμων και ηρξαντο οι μαθηται αυτου οδον ποιειν τιλλοντες τους σταχυας 23. kai egeneto paraporeυesthai aυton en tois saββasin dia ton sporimon kai erksanto oi mathetai aυtoυ odon poiein tillontes toυs stachυas

23 And he happened to travel on the Sabbath through the grain-fields, and his disciples began to make* (their) way plucking the tops.

23. And it came to pass, that he went through the corn fields on the sabbath day; and his disciples began, as they went, to pluck the ears of corn.

23. Og det begav sig, at han vandrede paa Sabbaten gennem Sæden, og hans Disciple begyndte, idet de gik, at plukke Ax.

23. Och det begaf sig, att han på Sabbathen gick genom säd; och hans Lärjungar begynte, vid de gingo, taga af axen.

23. Ja se sündis, et temma ühhel hingamisse-päwal läbbi wilja käis, ja tem̃a jüngrid hakkasid käies wilja päid katkuma.

23. Sabato dieną Jėzus ėjo per javų lauką, ir Jo mokiniai eidami skabė varpas.

23. Und es begab sich, daß er wandelte am Sabbat durch die Saat; und seine Jünger fingen an, indem sie gingen, Ähren auszuraufen.

23. Et il arriva, comme Jésus passait par les blés un jour de sabbat, que ses disciples, en marchant, se mirent à arracher des épis.

23. Y aconteció, que pasando él por los sembrados en sábado, sus discípulos andando comenzaron a arrancar espigas.

23 En het geschiedde, dat Hij op een sabbatdag door het gezaaide ging, en Zijn discipelen begonnen, al gaande, aren te plukken.

23. I stało się, że szedł Jezus w sabat przez zboża, i poczęli uczniowie jego idąc rwać kłosy.

23. És lőn, hogy szombatnapon a vetések közt megy vala által, és az ő tanítványai mentökben a kalászokat kezdék vala szaggatni.

23 И случилось Ему в субботу проходить засеянными полями , и ученики Его дорогою начали срывать колосья.

23. І довелось переходити Йому в суботу через засїви; й почали ученики Його дорогу верстати, рвучи колоссє.

24 Niin fariseukset sanoivat hänelle: "Katso, miksi he tekevät sapattina sitä, mikä ei ole luvallista?"

24 Niin fariseukset sanoivat Hänelle: "Katso, miksi he tekevät sapattina sitä, mikä ei ole luvallista?"

24. Ja Pharisealaiset sanoivat hänelle: katso miksi he tekevät sabbatina, jota ei sovi?

24. Ja Phariseuxet sanoit hänelle: Cadzo he tekewät sitä cuin ei Sabbathina sowi ?

24. Ja ne Phariseuset sanoit henelle/ Catzos mixi he tekeuet Sabbathina quin ei soui? (Ja ne phariseukset sanoit hänelle/ Katsos miksi he tekewät sabbathina kuin ei sowi?)

24. καὶ οἱ Φαρισαῖοι ἔλεγον αὐτῷ· Ἴδε τί ποιοῦσιν ἐν τοῖς σάββασιν ὃ οὐκ ἔξεστι.

24. και οι φαρισαιοι ελεγον αυτω ιδε τι ποιουσιν εν τοις σαββασιν ο ουκ εξεστιν 24. kai oi farisaioi elegon aυto ide ti poioυsin en tois saββasin o oυk eksestin

24 And the Pharisees were saying to him, Behold, why are they doing what is not legal on the Sabbath?

24. And the Pharisees said unto him, Behold, why do they on the sabbath day that which is not lawful?

24. Og Pharisæerne sagde til ham: see, hvorfor gjøre de paa Sabbaten, hvad ikke er tilladt?

24. Och de Phariseer sade till honom: Si, hvi göra de om Sabbathen det som icke lofligit är?

24. Ja Wariserid ütlesid temmale: Wata, mis tewad nemmad hingamisse-päwal, mis ei sünni?

24. Fariziejai Jam sakė: ‘‘Žiūrėk, kodėl jie daro per sabatą tai, kas draudžiama?’‘

24. Und die Pharisäer sprachen zu ihm: Siehe zu, was tun deine Jünger am Sabbat, das nicht recht ist?

24. Et les pharisiens lui dirent: Regarde, pourquoi font-ils ce qui n'est pas permis dans les jours de sabbat?

24. Entónces los Fariseos le dijeron: He aquí, ¿por qué hacen en sábado lo que no es lícito?

24 En de Farizeen zeiden tot Hem: Zie, waarom doen zij op den sabbatdag, wat niet geoorloofd is?

24. Ale Faryzeuszowie mówili do niego: Oto czemu ci czynią w sabat, czego się nie godzi czynić?

24. Ekkor a farizeusok mondának néki: Ímé, miért művelik azt szombatnapon, a mit nem szabad?

24 И фарисеи сказали Ему: смотри, что они делают в субботу, чего не должно делать ?

24. І казали до Него Фарисеї: Дивись, чого вони роблять у суботу, що не годить ся?

25 Hän sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat puutteessa ja heidän oli nälkä,

25 Hän sanoi heille: "Oletteko koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän oli puutteessa ja nälissään, hän ja hänen seuralaisensa,

25. Ja hän sanoi heille: ettekö te ole ikänä lukeneet, mitä David teki hädillänsä, kuin hän isosi ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?

25. Ja hän sanoi heille: Ettekö te ole ikänäns lukenet mitä Dawid teki hädilläns cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit ?

25. Ja hen sanoi heille/ Ettekö te ole ikenens lukeneet mite Dauid hädhillens teki coska hen isoisi/ ia ne iotca henen cansans olit? (Ja hän sanoi heille/ Ettekö te ole ikänänsä lukeneet mitä Dawid hädällänsä teki koska hän isosi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit?)

25. καὶ αὐτὸς ἔλεγεν αὐτοῖς· Οὐδέποτε ἀνέγνωτε τί ἐποίησε Δαυῒδ ὅτε χρείαν ἔσχε καὶ ἐπείνασεν αὐτὸς καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ;

25. και αυτος ελεγεν αυτοις ουδεποτε ανεγνωτε τι εποιησεν δαβιδ οτε χρειαν εσχεν και επεινασεν αυτος και οι μετ αυτου 25. kai aυtos elegen aυtois oυdepote anegnote ti epoiesen daβid ote chreian eschen kai epeinasen aυtos kai oi met aυtoυ

25 And he said to them, Did you° never read what David did, when he himself and those with him had need and was hungry?

25. And he said unto them, Have ye never read what David did, when he had need, and was an hungred, he, and they that were with him

25. Og han sagde til dem: have I aldrig læst hvad David gjorde, der han havde det behov, og selv hungrede og de som vare med ham?

25. Då sade han till dem: Hafven I aldrig läsit, hvad David gjorde, då honom omträngde, och var hungrig, han och de der med honom voro?

25. Ja temma ütles nende wasto: Eks teie ial olle luggenud, mis Tawet teggi, kui temmale tarwis olli, ja temmal nälg olli, ja neil, kes temmaga ollid?

25. Jėzus atsakė: ‘‘Nejaugi niekad neskaitėte, ką prireikus padarė Dovydas, kai jis ir jo palydovai neturėjo maisto ir buvo išalkę?

25. Und er sprach zu ihnen: Habt ihr nie gelesen was David tat, da es ihm not war und ihn hungerte samt denen, die bei ihm waren?

25. Mais il leur dit: N'avez-vous jamais lu ce que fit David, quand il fut dans la nécessité et qu'il eut faim, lui et ceux qui étaient avec lui?

25. Y él les dijo: ¿Nunca leisteis qué hizo David cuando tuvo necesidad, y tuvo hambre, él y los que estaban con él?

25 En Hij zeide tot hen: Hebt gij nooit gelezen, wat David gedaan heeft, als hij nood had, en hem hongerde, en dengenen, die met hem waren?

25. A on im rzekł: Nigdyście nie czytali, co uczynił Dawid, gdy niedostatek cierpiał, a łaknął, sam i ci, którzy z nim byli?

25. Ő pedig monda nékik: Soha sem olvastátok-é, mit mívelt Dávid, mikor megszűkült és megéhezett vala társaival egybe?

25 Он сказал им: неужели вы не читали никогда, что сделал Давид, когда имел нужду и взалкал сам и бывшие с ним?

25. А Він рече до них: Чи нїколи не читали ви, що зробив Давид, як був у нуждї і голодував він і ті, що були з ним?

26 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ylimmäisen papin Abjatarin aikana ja söi näkyleivät, joita ei ollut lupa syödä muiden kuin pappien, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssansa olivat?"

26 hän kun meni Jumalan huoneeseen ylipappi Abjatarin* aikana ja söi näkyleivät, joita muitten ei ole lupa syödä kuin pappien, ja antoi myös niille, jotka olivat hänen kanssaan?"

26. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ylimmäisen papin Abjatarin aikana, ja söi näkyleivät, joita ei sopinut syödä, vaan ainoasti pappein, ja hän antoi myös niille, jotka hänen kanssansa olivat.

26. Cuinga hän meni Jumalan huonesen ylimmäisen Papin AbJatharin aicana ja söi näkyleiwät joita ei kengän tohtinut syödä waan Papit ja hän andoi myös nijlle jotca hänen cansans olit.

26. Quinga hen sisellemeni Jumalan Honesen/ sen ylimeisen Papin Abiatharin aican/ ia söi * Näkyleiuet/ ioita eikengen mactanut södhe/ mutta wan Papit/ Ja hen annoi mös ninen/ iotca henen cansans olit. (Kuinka hän sisälle meni Jumalan huoneeseen/ sen ylimmäisen papin Abiatharin aikaan/ ja söi näkyleiwät/ joita eikenkään mahtanut syödä/ mutta waan papit/ Ja hän antoi myös niiden/ jotka hänen kanssansa olit.)

26. πῶς εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον τοῦ Θεοῦ ἐπὶ Ἀβιάθαρ ἀρχιερέως καὶ τοὺς ἄρτους τῆς προθέσεως ἔφαγεν, οὓς οὐκ ἔξεστι φαγεῖν εἰ μὴ τοῖς ἱερεῦσι, καὶ ἔδωκε καὶ τοῖς σὺν αὐτῷ οὖσι;

26. πως εισηλθεν εις τον οικον του θεου επι αβιαθαρ του αρχιερεως και τους αρτους της προθεσεως εφαγεν ους ουκ εξεστιν φαγειν ει μη τοις ιερευσιν και εδωκεν και τοις συν αυτω ουσιν 26. pos eiselthen eis ton oikon toυ theoυ epi aβiathar toυ archiereos kai toυs artoυs tes protheseos efagen oυs oυk eksestin fagein ei me tois iereυsin kai edoken kai tois sυn aυto oυsin

26 How he entered into the house of God in (the days of) Abiathar (the) high-priest and ate the showbread, which is not legal to eat, except for the priests, and he also gave (it) to those who were together with him? {1Sam 21:6}

26. How he went into the house of God in the days of Abiathar the high priest, and did eat the shewbread, which is not lawful to eat but for the priests, and gave also to them which were with him?

26. Hvorledes han gik ind i Guds Huus, da Abiathar var Ypperstepræst, og aad Skuebrødene, hvilke det ikke er Nogen tilladet at æde uden Præsterne, og gav ogsaa dem, som vare med ham?

26. Huru han gick in i Guds hus, under den öfversta Presten Abjathar, och åt skådobröden, hvilka ingom voro loflige äta, utan Prestomen; och gaf desslikes dem som med honom voro.

26. Kuida temma Jummala kotta läks üllema preestri Abjatari aial, ja söi need ettepannemisse leiwad, mis ühhelgi ep olnud lubba süa, kui agga preestridel, ja andis ka neile, kes temmaga ollid.

26. Prie vyriausiojo kunigo Abjataro jis įėjo į Dievo namus ir valgė padėtinės duonos ir davė savo palydovams, nors niekam neleistina jos valgyti, tik kunigams’‘.

26. Wie er ging in das Haus Gottes zur Zeit Abjathars, des Hohenpriesters, und aß die Schaubrote, die niemand durfte essen, denn die Priester, und er gab sie auch denen, die bei ihm waren?

26. Comment il entra dans la maison de Dieu, au temps d'Abiathar, souverain sacrificateur, et mangea les pains de proposition, qu'il n'était permis de manger qu'aux sacrificateurs, et en donna aussi à ceux qui étaient avec lui.

26. ¿Cómo entró en la casa de Dios, siendo Abiatar sumo sacerdote, y comió los panes de la proposición, de los cuales no es lícito comer, sino a los sacerdotes, y aun dió a los que estaban con él?

26 Hoe hij ingegaan is in het huis Gods, ten tijde van Abjathar, den hogepriester, en de toonbroden gegeten heeft, die niemand zijn geoorloofd te eten, dan den priesteren, en ook gegeven heeft dengenen, die met hem waren?

26. Jako wszedł do domu Bożego za Abijatara, kapłana najwyższego, i jadł chleby pokładne, (których się nie godziło jeść, tylko kapłanom), a dał i tym, którzy z nim byli.

26. Mi [6†] módon ment be az Isten házába az Abiátár főpap idejében és ette meg a szent kenyereket, a melyeket nem [7†] szabad megenni csak a papoknak; és adott a társainak is?

26 как вошел он в дом Божий при первосвященнике Авиафаре и ел хлебы предложения, которых не должно было есть никому, кроме священников, и дал и бывшим с ним?

26. Як увійшов він у Божий дом за Авиятара архиєрея, та й їв хлїби показнї, що не годилось їсти, як тільки священикам, і дав і тим, що були з ним?

27 Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.

27 Ja Hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten."

27. Ja hän sanoi heille: sabbati on ihmistä varten tehty ja ei ihminen sabbatia varten.

27. Ja hän sanoi heille: Sabbathi on ihmistä warten tehty ja ei ihminen Sabbathia warten.

27. Ja hen sanoi heille/ Sabbathi on Inhimiste warten techty/ ia ei Inhiminen Sabbathi warten. (Ja hän sanoi heille/ Sabbathi on ihmistä warten tehty/ ja ei ihminen sabbathia warten.)

27. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Τὸ σάββατον διὰ τὸν ἄνθρωπον ἐγένετο, οὐχ ὁ ἄνθρωπος διὰ τὸ σάββατον·

27. και ελεγεν αυτοις το σαββατον δια τον ανθρωπον εγενετο ουχ ο ανθρωπος δια το σαββατον 27. kai elegen aυtois to saββaton dia ton anthropon egeneto oυch o anthropos dia to saββaton

27 And he said to them, The Sabbath came* (to be) because of man and not man because of the Sabbath;

27. And he said unto them, The sabbath was made for man, and not man for the sabbath:

27. Og han sagde til dem: Sabbaten blev til for Menneskets Skyld.

27. Och han sade till dem: Sabbathen är gjord för menniskones skull, och icke menniskan för Sabbathens skull.

27. Ja tem̃a ütles neile: Hingamisse-pääw on innimesse pärrast tehtud, ei mitte se innimenne hingamisse-päwa pärrast.

27. Ir pridūrė: ‘‘Sabatas padarytas žmogui, o ne žmogus sabatui;

27. Und er sprach zu ihnen: Der Sabbat ist um des Menschen willen gemacht, und nicht der Mensch um des Sabbat willen.

27. Puis il leur dit: Le sabbat a été fait pour l'homme, non pas l'homme pour le sabbat.

27. Díjoles también: El sábado por causa del hombre fué hecho: no el hombre por causa del sábado.

27 En Hij zeide tot hen: De sabbat is gemaakt om den mens, niet de mens om den sabbat.

27. Dotego rzekł im: Sabat dla człowieka uczyniony, a nie człowiek dla sabatu.

27. És monda nékik: A szombat lőn az emberért, nem az ember a szombatért.

27 И сказал им: суббота для человека, а не человек для субботы;

27. І рече до них: Субота ради чоловіка постала, не чоловік задля суботи.

28 Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."

28 Niin Ihmisen Poika on siis sapatinkin herra."

28. Niin on myös Ihmisen poika sabbatin Herra.

28. Ihmisen Poica on myös Sabbathin Herra.

28. Nin ombi mös Inhimisen Poica Herra Sabbathin päle. (Niin ompi myös Ihmisen Poika Herra sabbathin päälle.)

28. ὥστε κύριός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καὶ τοῦ σαββάτου.

28. ωστε κυριος εστιν ο υιος του ανθρωπου και του σαββατου 28. oste kυrios estin o υios toυ anthropoυ kai toυ saββatoυ

28 so-then, the Son of Man is lord even of the Sabbath.

28. Therefore the Son of man is Lord also of the sabbath.

28. Saaledes er Menneskens Søn en Herre ogsaa over Sabbaten.

28. Så är nu menniskones Son en Herre, desslikes ock öfver Sabbathen.

28. Sepärrast on innimesse Poeg ka selle hingamisse-päwa Issand.

28. taigi Žmogaus Sūnus yra ir sabato Viešpats’‘.

28. So ist des Menschen Sohn ein HERR auch des Sabbats.

28. Ainsi le Fils de l'homme est maître même du sabbat.

28. Así que el Hijo del hombre Señor es también del sábado.

28 Zo is dan de Zoon des mensen een Heere ook van den sabbat.

28. Dlatego Syn człowieczy jest Panem i sabatu.

28. Annak okáért az embernek Fia a szombatnak is ura.

28 посему Сын Человеческий есть господин и субботы.

28. Тим Син чоловічий - Господь і суботи.