10 luku

Jeesus lähtee Galileasta 1, vastaa kysymykseen avioerosta 2 – 12, siunaa lapsia 13 – 16, neuvoo rikasta nuorukaista 17 – 22, varoittaa rikkauden vaarasta 23 – 27, lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 28 – 31, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 32 – 34, ojentaa Sebedeuksen poikia 35 – 40 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 41 – 45 sekä parantaa sokean Bartimeuksen 46 – 52.

1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

1 Ja Hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle Jordanin toista puolta. Jälleen kokoontui paljon kansaa Hänen luokseen, ja taas Hän tapansa mukaan opetti heitä.

1. Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä.

1. JA cuin hän sieldä läxi tuli hän Judan maan ärille sen maacunnan cautta joca on sillä puolella Jordanin. Ja Canssa coconnui taas hänen tygöns ja nijncuin hän oli tottunut nijn hän taas opetti heitä.

1. IA quin hen sielde ylesnousi/ tuli hen Judean maan ärille/ sen makunnan cautta/ ioca on sille polella Jordanin. Ja taas Canssa cokounsi henen tygens/ Ja ninquin hen tottunut oli/ taas hen heite opetti. (Ja kuin hän sieltä ylös nousi/ tuli hän Judean maan äärille/ sen maakunnan kautta/ joka on sillä puolella Jordanin. Ja taas kansa kokoontui hänen tykönsä/ Ja niinkuin hän tottunut oli/ taas hän heitä opetti.)

1. Καὶ ἐκεῖθεν ἀναστὰς ἔρχεται εἰς τὰ ὅρια τῆς Ἰουδαίας διὰ τοῦ πέραν τοῦ Ἰορδάνου, καὶ συμπορεύονται πάλιν ὄχλοι πρὸς αὐτόν, καὶ ὡς εἰώθει, πάλιν ἐδίδασκεν αὐτούς.

1. κακειθεν αναστας ερχεται εις τα ορια της ιουδαιας δια του περαν του ιορδανου και συμπορευονται παλιν οχλοι προς αυτον και ως ειωθει παλιν εδιδασκεν αυτους 1. kakeithen anastas erchetai eis ta oria tes ioυdaias dia toυ peran toυ iordanoυ kai sυmporeυontai palin ochloi pros aυton kai os eiothei palin edidasken aυtoυs

1 And having risen* up from there, he goes into the borders of Judea through the (area) beyond-that of the Jordan, and crowds travel together to him again. And as he had been accustomed, he was teaching them again.

1. And he arose from thence, and cometh into the coasts of Judaea by the farther side of Jordan: and the people resort unto him again; and, as he was wont, he taught them again.

1. Og han stod op derfra og kom til Judæas Grændser igjennem det Land paa hiin Side Jordan, og Folket gik atter til ham i Hobetal; og han lærte dem atter, som han pleiede.

1. Och då han stod upp dädan, kom han uti Judee landsändar, vid sidon af Jordan. Och folket församlades åter till honom; och åter lärde han dem, såsom hans seder var.

1. Ja temma tousis seält ülles, ja tulli Juda-ma raia peäle, mis teile pool Jordani on, ja rahwas tulli jälle temma jure kokko, ja temma öppetas neid ta, nenda kui temma wiis olli.

1. Jėzus, iškeliavęs iš ten, atvyksta į Judėją ir Užjordanę. Žmonių būriai vėl susirinko pas Jį, ir Jis vėl mokė, kaip buvo pratęs.

1. Und er machte sich auf und kam von dannen an die Örter des jüdischen Landes jenseit des Jordans. Und das Volk ging abermals in Haufen zu ihm, und wie seine Gewohnheit war, lehrte er sie abermals.

1. Jésus étant parti de là, vint aux confins de la Judée, le long du Jourdain; et le peuple s'assembla encore vers lui, et il continua à les instruire, comme il avait accoutumé.

1. Y LEVÁNTANDOSE de allí, vino a los términos de Judea por la otra parte del Jordan; y volvió la multitud a juntarse a él; y volviólos a enseñar, como acostumbraba.

1 En van daar opgestaan zijnde, ging Hij naar de landpalen van Judea, door de overzijde van de Jordaan; en de scharen kwamen wederom samen bij Hem, en gelijk Hij gewoon was, leerde Hij hen wederom.

1. A wstawszy stamtąd, przyszedł do granic Judzkich przez krainę za Jordanem leżącą; i zszedł się zaś do niego lud, i uczył je zaś jako miał zwyczaj.

1. Onnan pedig [1†] felkelvén Judea határaiba méne, a Jordánon túl való részen által; és ismét sokaság gyűl vala hozzá; ő pedig szokása szerint ismét tanítja vala őket.

1 Отправившись оттуда, приходит в пределы Иудейские заИорданскою стороною. Опять собирается к Нему народ, и, пообычаю Своему, Он опять учил их.

1. І, вставши звідтіля, приходить у гряницї Юдейські через той бік Йордану; і знов сходять ся люде до Него, й своїм звичаєм знов навчав їх.

2 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.

2 Niin fariseuksia tuli Hänen luokseen, ja kiusaten Häntä he kysyivät Häneltä, onko miehen lupa hylätä vaimonsa.

2. Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.

2. JA Phariseuxet tulit ja kysyit hänelle: sopico miehen waimons hyljätä ? kiusaten händä.

2. Ja ne Phariseuset edheskeude' kysyit henelle/ Sopico miehen waimons hyliete? kiusaten hende. (Ja ne phariseukset edeskäwit kysyit häneltä/ Sopiiko miehen waimonsa hylätä? kiusaten häntä.)

2. καὶ προσελθόντες οἱ Φαρισαῖοι ἐπηρώτων αὐτὸν εἰ ἔξεστιν ἀνδρὶ γυναῖκα ἀπολῦσαι, πειράζοντες αὐτόν.

2. και προσελθοντες οι φαρισαιοι επηρωτησαν αυτον ει εξεστιν ανδρι γυναικα απολυσαι πειραζοντες αυτον 2. kai proselthontes oi farisaioi eperotesan aυton ei eksestin andri gυnaika apolυsai peirazontes aυton

2 And the Pharisees came near and asked him, testing him, Should it not be legal for a man to divorce (his) wife?

2. And the Pharisees came to him, and asked him, Is it lawful for a man to put away his wife? tempting him.

2. Og Pharisæerne gik til ham og spurgte ham, om det var en Mand tilladt at skille sig fra sin Hustru; for at friste ham.

2. Då gingo de Phariseer till, och frågade honom: Är det ock mannenom lofligit skilja sina hustru ifrå sig? frestande honom.

2. Ja Wariserid tullid temma jure, ja küssisid temmalt: Ons mehhel lubba ennast ommast naesest lahhutada? ja kiusasid tedda.

2. Tada atėjo fariziejų, kurie, mėgindami Jį, klausė, ar galima vyrui atleisti žmoną.

2. Und die Pharisäer traten zu ihm und fragten ihn, ob ein Mann sich scheiden möge von seinem Weibe; und versuchten ihn damit.

2. Alors les pharisiens vinrent et lui demandèrent, pour l'éprouver: Est-il permis à un homme de répudier sa femme

2. Y llegándose los Fariseos, le preguntaron: ¿Es lícito al marido despedir a su mujer? tentándole.

2 En de Farizeen, tot Hem komende, vraagden Hem, of het een man geoorloofd is, zijn vrouw te verlaten, Hem verzoekende.

2. Tedy przystąpiwszy Faryzeuszowie, pytali go: Godzili się mężowi żonę opuścić? a to czynili, kusząc go.

2. És a farizeusok hozzámenvén megkérdezék tőle, ha szabad-é férjnek feleségét elbocsátani, kísértvén őt.

2 Подошли фарисеи и спросили, искушая Его: позволительно ли разводиться мужу с женою?

2. І приступивши Фарисеї, питали Його: Чи годить ся чоловікові з жінкою розводитись? спокушуючи Його.

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3. Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?

3. Mutta hän wastaten sanoi heille: cuinga Moses teille käski ?

3. Mutta hen wastaten sanoi heille/ Mite Moses teille käski? (Mutta hän wastaten sanoi heille/ Mitä Moses teille käski?)

3. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Τί ὑμῖν ἐνετείλατο Μωϋσῆς;

3. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις τι υμιν ενετειλατο μωσης 3. o de apokritheis eipen aυtois ti υmin eneteilato moses

3 But he answered and said to them, What did Moses command you°?

3. And he answered and said unto them, What did Moses command you

3. Men han svarede og sagde til dem: hvad har Moses budet Eder?

3. Då svarade han, och sade till dem: Hvad hafver Mose budit eder?

3. Agga ta kostis ja ütles nende wasto: Mis on Moses teid käsknud?

3. Jis jiems atsakė: ‘‘O ką jums įsakė Mozė?’‘

3. Er antwortete aber und sprach: Was hat euch Mose geboten?

3. Il répondit et leur dit: Qu'est-ce que Moïse vous a commandé?

3. Mas él respondiendo, les dijo: ¿Qué os mandó Moisés?

3 Maar Hij antwoordende, zeide tot hen: Wat heeft u Mozes geboden?

3. Ale on odpowiadając, rzekł im: Cóż wam przykazał Mojżesz?

3. Ő pedig felelvén, monda nékik: Mit parancsolt néktek Mózes?

3 Он сказал им в ответ: что заповедал вам Моисей?

3. Він же, озвавшись, рече їм: Що заповідав вам Мойсей?

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon."

4. He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.

4. He sanoit: Moses salli erokirjan kirjoitta ja eroitta.

4. He sanoit/ Moses salli eroitus kirian kirioitta/ ia eroitta. (He sanoit/ Moses salli eroituskirjan kirjoittaa/ ja eroittaa.)

4. οἱ δὲ εἶπον· Ἐπέτρεψε Μωϋσῆς βιβλίον ἀποστασίου γράψαι καὶ ἀπολῦσαι.

4. οι δε ειπον μωσης επετρεψεν βιβλιον αποστασιου γραψαι και απολυσαι 4. oi de eipon moses epetrepsen βiβlion apostasioυ grapsai kai apolυsai

4 But they said, Moses permitted (us) to write a document of divorcement and to divorce her. {Deu 24:1}

4. And they said, Moses suffered to write a bill of divorcement, and to put her away.

4. Men de sagde: Moses tilstedte at skrive et Skilsmissebrev og skille sig fra hende.

4. Sade de: Mose tillstadde skrifva ett skiljobref, och öfvergifva henne.

4. Ja nem̃ad ütlesid: Moses on lubba annud lahhutamisse ramato kirjotada, ja ennast lahhutada.

4. Jie tarė: ‘‘Mozė leido parašyti skyrybų raštą ir atleisti’‘.

4. Sie sprachen; Mose hat zugelassen, einen Scheidebrief zu schreiben und sich zu scheiden.

4. Ils lui dirent: Moïse a permis d'écrire une lettre de divorce, et de répudier.

4. Y ellos dijeron: Moisés permitió escribir carta de divorcio, y despedirla.

4 En zij zeiden: Mozes heeft toegelaten een scheidbrief te schrijven, en haar te verlaten.

4. A oni rzekli: Mojżesz pozwolił napisać list rozwodny i opuścić ją.

4. Ők pedig mondának: Mózes [2†] megengedte, hogy válólevelet írjunk, és elváljunk.

4 Они сказали: Моисей позволил писать разводное письмо и разводиться.

4. Вони ж сказали: Мойсей дозволив написати розвідний лист, та й відпустити.

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.

5 Niin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Kovan sydämenne vuoksi hän kirjoitti teille tämän ohjeen.

5. Ja Jesus vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovuuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. Jesus wastaten sanoi heille: teidän sydämen cowuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. IesuS Wastaten sanoi heille/ Teiden sydhemen cangiudhen tehden kirioitti hen teille sen käskyn. (Jesus wastaten sanoi heille/ Teidän sydämen kankeuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.)

5. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πρὸς τὴν σκληροκαρδίαν ὑμῶν ἔγραψεν ὑμῖν τὴν ἐντολὴν ταύτην·

5. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις προς την σκληροκαρδιαν υμων εγραψεν υμιν την εντολην ταυτην 5. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois pros ten sklerokardian υmon egrapsen υmin ten entolen taυten

5 And Jesus answered and said to them, He wrote this commandment for you°, for your° hardness of heart.

5. And Jesus answered and said unto them, For the hardness of your heart he wrote you this precept.

5. Og Jesus svarede og sagde til dem: for Eders Hjerters Haardheds Skyld skrev han Eder dette Bud.

5. Svarade Jesus, och sade till dem: För edor hjertas hårdhets skull skref han eder detta budet.

5. Ja Jesus kostis ja ütles nende wasto: Teie süddame kangusse pärrast on temma teile sedda käsko kirjotanud.

5. Tuomet Jėzus pasakė: ‘‘Dėl jūsų širdies kietumo parašė jums Mozė tokį nuostatą.

5. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Um eures Herzens Härtigkeit willen hat er euch solches Gebot geschrieben;

5. Et Jésus, répondant, leur dit: Il vous a écrit cette loi à cause de la dureté de votre cœur.

5. Y respondiendo Jesús, les dijo: Por la dureza de vuestro corazón os escribió este mandamiento.

5 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Vanwege de hardigheid uwer harten heeft hij ulieden dat gebod geschreven.

5. A odpowiadając Jezus, rzekł im: Dla zatwardzenia serca waszego napisał wam to przykazanie.

5. És Jézus felelvén, monda nékik: A ti szívetek keménysége miatt írta néktek ezt a parancsolatot;

5 Иисус сказал им в ответ: по жестокосердию вашему он написал вам сию заповедь.

5. І озвавшись Ісус, рече їм: Ради жорстокости серця вашого написав вам заповідь сю.

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.

6. Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.

6. Mutta luonnon algusta on Jumala heidän luonut miehexi ja waimoxi.

6. Mutta loomisen alghusta/ ombi JUMALA heijet loonudh miehen ia waimon. (Mutta luomisen alusta/ ompi JUMALA heidät luonut miehen ja waimon.)

6. ἀπὸ δὲ ἀρχῆς κτίσεως ἄρσεν καὶ θῆλυ ἐποίησεν αὐτούς ὁ Θεὸς·

6. απο δε αρχης κτισεως αρσεν και θηλυ εποιησεν αυτους ο θεος 6. apo de arches ktiseos arsen kai thelυ epoiesen aυtoυs o theos

6 But ‘God made* them male and female’ from (the) beginning of the creation. {Gen 1:27, 5:2}

6. But from the beginning of the creation God made them male and female.

6. Men fra Skabningens Begyndelse gjorde Gud ham mand og Kvinde;

6. Men af första skapelsen hafver Gud gjort dem man och qvinno;

6. Agga lomisse algmissest on Jum̃al neid ühheks mehheks ja ühheks naeseks lonud.

6. O nuo sutvėrimo pradžios Dievas ‘sukūrė juos, vyrą ir moterį’.

6. aber von Anfang der Kreatur hat sie Gott geschaffen einen Mann und ein Weib.

6. Mais au commencement de la création, Dieu ne fit qu'un homme et qu'une femme.

6. Que al principio de la creación, macho y hembra los hizo Dios.

6 Maar van het begin der schepping heeft ze God man en vrouw gemaakt.

6. Aleć od początku stworzenia mężczyznę i niewiastę uczynił je Bóg.

6. De [3†] a teremtés kezdete óta férfiúvá és asszonnyá teremté őket az Isten.

6 В начале же создания, Бог мужчину и женщину сотворил их.

6. З почину ж творення - чоловіком і жінкою створив їх Бог.

7 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.

7 Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa.

7. Sentähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.

7. Sentähden pitä ihmisen eriämän Isästäns ja äitistäns ja pitä idzens waimoons yhdistämän ja nijn tulewat caxi yhdexi lihaxi.

7. Sentedhen pitepi Inhimisen ylenandaman henen Isens ia eitens/ ia pite waimoonsa kijnitarttuman/ ia caxi tuleuat yhdexi lihaxi. (Sentähden pitääpi ihmisen ylenantaman hänen isänsä ja äitinsä/ ja pitää waimoonsa kiinni tarttumaan/ ja kaksi tulewat yhdeksi lihaksi.)

7. ἕνεκεν τούτου καταλείψει ἄνθρωπος τὸν πατέρα αὐτοῦ καὶ τὴν μητέρα, καὶ προσκολληθήσεται πρὸς τὴν γυναῖκα αὐτοῦ, καὶ ἔσονται οἱ δύο εἰς σάρκα μίαν.

7. ενεκεν τουτου καταλειψει ανθρωπος τον πατερα αυτου και την μητερα και προσκολληθησεται προς την γυναικα αυτου 7. eneken toυtoυ kataleipsei anthropos ton patera aυtoυ kai ten metera kai proskollethesetai pros ten gυnaika aυtoυ

7 ‘Because of this, a man will be leaving his father and mother and will be joined to his wife;

7. For this cause shall a man leave his father and mother, and cleave to his wife;

7. derfor skal Manden forlade sin fader og Moder og blive fast hos sin Hustru;

7. Fördenskull skall man öfvergifva sin fader och moder, och blifva vid sina hustru;

7. Sepärrast jättab innimenne omma issa ja omma emma mahha, ja jääb kindlaste om̃a naese jure.

7. ‘Todėl vyras paliks savo tėvą ir motiną ir susijungs su savo žmona,

7. Darum wird der Mensch Vater und Mutter verlassen und wird seinem Weibe anhangen,

7. C'est pourquoi l'homme quittera son père et sa mère, et s'attachera à sa femme;

7. Por esto dejará el hombre a su padre y a la madre, y se juntará a su mujer.

7 Daarom zal een mens zijn vader en zijn moeder verlaten, en zal zijn vrouw aanhangen;

7. Dlatego opuści człowiek ojca swego i matkę, a przyłączy się do żony swojej,

7. Annakokáért elhagyja az ember az ő atyját és anyját; és ragaszkodik a feleségéhez, [4†]

7 Посему оставит человек отца своего и мать

7. Тим покине чоловік батька свого й матїр, і пригорнеть ся до жінки своєї,

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Niin he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha.

8. Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha.

8. Ja ei he ole sillen caxi mutta yxi liha.

8. Nin eiuet he nyt ole caxi/ mutta yxi liha. (Niin eiwät he nyt ole kaksi/ mutta yksi liha.)

8. ὥστε οὐκέτι εἰσὶ δύο, ἀλλὰ μία σάρξ·

8. και εσονται οι δυο εις σαρκα μιαν ωστε ουκετι εισιν δυο αλλα μια σαρξ 8. kai esontai oi dυo eis sarka mian oste oυketi eisin dυo alla mia sarks

8 and the two will be into {i.e. become} one flesh,’ so-that they are no more two, but one flesh. {Gen 2:24}

8. And they twain shall be one flesh: so then they are no more twain, but one flesh.

8. og de To skulle være til eet Kjød, saa at de ikke længere ere To, men eet Kjød.

8. Och de tu varda ett kött; så äro de nu icke tu, utan ett kött.

8. Ja need kaks peawad üks lihha ollema; sepärrast ep olle nem̃ad eñam kaks, waid üks lihha.

8. ir du taps vienu kūnu’. Taigi jie jau nebėra du, o vienas kūnas.

8. und werden die zwei ein Fleisch sein. So sind sie nun nicht zwei, sondern ein Fleisch.

8. Et les deux seront une seule chair; ainsi ils ne sont plus deux, mais une seule chair.

8. Y los que eran dos, serán hechos una carne: así que no son más dos, sino una carne.

8 En die twee zullen tot een vlees zijn, alzo dat zij niet meer twee zijn, maar een vlees.

8. I będą dwoje jednem ciałem; a tak już nie są dwoje, ale jedno ciało.

8. És lesznek ketten egy testté! Azért többé nem két, hanem egy test.

8 и прилепится к жене своей, и будут два одною плотью; так что они уже не двое, но одна плоть.

8. і будуть удвох тїло одно; то вже їх більш не двоє, а одно тїло.

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen älköön erottako."

9. Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mitä sijs Jumala on yhten sowittanut ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mite sijs JUMALA on ychten sitonut/ site ei Inhimisen pidhe eroittaman. (Mitä siin JUMALA on yhteen sitonut/ sitä ei ihmisen pidä eroittaman.)

9. ὃ οὖν ὁ Θεὸς συνέζευξεν, ἄνθρωπος μὴ χωριζέτω·

9. ο ουν ο θεος συνεζευξεν ανθρωπος μη χωριζετω 9. o oυn o theos sυnezeυksen anthropos me chorizeto

9 Therefore, what God yoked together, let man not separate.

9. What therefore God hath joined together, let not man put asunder.

9. Derfor, hvad Gud har tilsammenføiet, skal Mennesket ikke adskille.

9. Hvad Gud hafver tillhopafogat, det skall menniskan icke åtskilja.

9. Mis nüüd Jummal on ühte pannud, sedda ärgo lahhutago innimenne mitte.

9. Todėl ką Dievas sujungė, žmogus teneperskiria’‘.

9. Was denn Gott zusammengefügt hat, soll der Mensch nicht scheiden.

9. Que l'homme ne sépare donc point ce que Dieu a joint.

9. Pues lo que Dios juntó, no lo aparte el hombre.

9 Hetgeen dan God samengevoegd heeft, scheide de mens niet.

9. Co tedy Bóg złączył, człowiek niechaj nie rozłącza.

9. Annakokáért a mit az Isten egybe szerkesztett, ember el ne válaszsza.

9 Итак, что Бог сочетал, того человек да не разлучает.

9. Оце ж, що Бог злучив, чоловік нехай не розлучує.

10 Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.

10 Ja huoneessa *Hänen opetuslapsensa* jälleen kysyivät Häneltä tätä asiaa.

10. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta.

10. Ja hänen Opetuslapsens kysyit taas cotona sijtä asiasta.

10. Ja honesa kysyit taas hene' Opetuslapse's sijte samasta asijasta. (Ja huoneessa kysyit taas hänen opetuslapsen siitä samasta asiasta.)

10. καὶ εἰς τὴν οἰκίαν πάλιν οἱ μαθηταὶ περὶ τούτου ἐπηρώτων αὐτόν,

10. και εν τη οικια παλιν οι μαθηται αυτου περι του αυτου επηρωτησαν αυτον 10. kai en te oikia palin oi mathetai aυtoυ peri toυ aυtoυ eperotesan aυton

10 And his disciples in the house asked him again concerning the same thing.

10. And in the house his disciples asked him again of the same matter.

10. Og hans Disciple spurgte ham atter i Huset om det Samme.

10. Och i huset frågade hans Lärjungar honom på nytt om samma ärende.

10. Ja koddo küssisid temma jüngrid jälle temmalt sesamma asja pärrast.

10. Namie mokiniai vėl klausė Jį apie tai.

10. Und daheim fragten ihn abermals seine Jünger darum.

10. Et les disciples l'interrogèrent encore sur ce sujet dans la maison;

10. Y en casa volvieron los discípulos a preguntarle de lo mismo.

10 En in het huis vraagden Hem Zijn discipelen wederom van hetzelve.

10. A w domu zaś uczniowie jego o toż go pytali.

10. És odahaza az ő tanítványai ismét megkérdezék őt e dolog felől.

10 В доме ученики Его опять спросили Его о том же.

10. А в господї знов ученики Його про се питали Його.

11 Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11 Niin Hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: joca hänens eroitta waimostans ja nai toisen se teke huorin händä wastan.

11. Ja hen sanoi heille/ Joca hene's eroitta waimostans/ ia toisen naipi/ se tekepi Hoori henen wastans. (Ja hän sanoi heille/ Joka hänens eroittaa waimostansa/ ja toisen naipi/ se tekeepi huorin hänen wastaansa.)

11. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ γαμήσῃ ἄλλην, μοιχᾶται ἐπ’ αὐτήν·

11. και λεγει αυτοις ος εαν απολυση την γυναικα αυτου και γαμηση αλλην μοιχαται επ αυτην 11. kai legei aυtois os ean apolυse ten gυnaika aυtoυ kai gamese allen moichatai ep aυten

11 And he says to them, Whoever divorces his wife and should marry another is committing adultery against her;

11. And he saith unto them, Whosoever shall put away his wife, and marry another, committeth adultery against her.

11. Og han sagde til dem: hvo som skiller sig fra sin Hustru og tager en Anden tilægte, han bedriver Hoer imod hende.

11. Och han sade till dem: Hvilken som skiljer sina hustru ifrå sig, och tager ena andra, han bedrifver hor emot henne.

11. Ja temma ütles neile: Kes ial ennast ommast naesest lahhutab, ja wottab teise, se rikkub abbiello ärra temma wasto.

11. Jis atsakė: ‘‘Kas atleidžia savo žmoną ir veda kitą, tas nusikalsta pirmajai svetimavimu.

11. Und er sprach zu ihnen: Wer sich scheidet von seinem Weibe und freit eine andere, der bricht die Ehe an ihr;

11. Et il leur dit: Quiconque répudiera sa femme et en épousera une autre, commettra un adultère à son égard;

11. Y les dice: Cualquiera que despidiere a su mujer, y se casare con otra, comete adulterio contra ella.

11 En Hij zeide tot hen: Zo wie zijn vrouw verlaat, en een andere trouwt, die doet overspel tegen haar.

11. I rzekł im: Ktobykolwiek opuścił żonę swą, a pojąłby inną, cudzołoży przeciwko niej;

11. Ő pedig monda nékik: A ki elbocsátja [5†] feleségét és mást vesz el, házasságtörést követ el az ellen.

11 Он сказал им: кто разведется с женою своею и женится на другой, тот прелюбодействует от нее;

11. І рече їм: Хто розведеть ся з жінкою своєю, і оженить ся з иншою, робить перелюб з нею.

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee aviorikoksen."

12. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.

12. Ja jos waimo eriä miehestäns ja huole toiselle hän teke huorin.

12. Ja ios waimo erijepi miehestens/ ia hoole toiselle/ hen tekepi Hoorin. (Ja jos waimo eriääpi miehestänsä/ ja huolee toiselle/ hän tekeepi huorin.)

12. καὶ ἐὰν γυνὴ ἀπολύσασα τὸν ἄνδρα γαμηθῇ ἄλλῳ, μοιχᾶται.

12. και εαν γυνη απολυση τον ανδρα αυτης και γαμηθη αλλω μοιχαται 12. kai ean gυne apolυse ton andra aυtes kai gamethe allo moichatai

12 and if a woman divorces her husband and should marry another, she is committing adultery. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

12. And if a woman shall put away her husband, and be married to another, she committeth adultery.

12. Og dersom en Kvinde skiller sig fra sin Mand og ægtes af en Anden, hun bedriver Hoer.

12. Och om qvinnan öfvergifver sin man, och tager en annan, hon bedrifver hor.

12. Ja kui üks naene ennast ommast mehhest lahhutab, ja saab teisele, se rikkub abbiello ärra.

12. Ir jei moteris palieka savo vyrą ir išteka už kito, ji svetimauja’‘.

12. und so sich ein Weib scheidet von ihrem Manne und freit einen anderen, die bricht ihre Ehe.

12. Et si la femme quitte son mari et en épouse un autre, elle commet un adultère.

12. Y si la mujer despidiere a su marido, y se casare con otro, adultera.

12 En indien een vrouw haar man zal verlaten, en met een anderen trouwen, die doet overspel.

12. A jeźliby niewiasta opuściła męża swego, a szłaby za drugiego, cudzołoży.

12. Ha pedig a feleség hagyja el a férjét és mással kel egybe, házasságtörést követ el.

12 и если жена разведется с мужем своим и выйдет за другого, прелюбодействует.

12. І коли жінка розведеть ся з чоловіком своїм, та вийде за иншого, робить перелюб.

13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13 He toivat Hänen luokseen pienokaisia, jotta Hän koskettaisi heitä. Mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13. Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.

13. JA he toit hänen tygöns lapsia että hän heihin rupeis. Nijn Opetuslapset nuhtelit heitä jotca nijtä toit.

13. Ja he toit henen tygens Lapsia/ ette hen heihin rupeis. Nin Opetuslapset nuchtelit heite/ iotca nijte edhestoit. (Ja he toit hänen tykönsä lapsia/ että hän heihin rupeisi. Niin opetuslapset nuhtelit heitä/ jotka niitä edestoit.)

13. Καὶ προσέφερον αὐτῷ παιδία, ἵνα αὐτῶν ἅψηται· οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπετίμων τοῖς προσφέρουσιν.

13. και προσεφερον αυτω παιδια ινα αψηται αυτων οι δε μαθηται επετιμων τοις προσφερουσιν 13. kai proseferon aυto paidia ina apsetai aυton oi de mathetai epetimon tois prosferoυsin

13 And they were bringing to him little children, in order that he might touch them, but the disciples were rebuking those bringing (them).

13. And they brought young children to him, that he should touch them: and his disciples rebuked those that brought them.

13. Og de førte smaa Børn til ham, at kan skulde røre ved dem; men Disciplene truede dem, som bare dem frem.

13. Och de hade barn till honom, att han skulle taga på dem; men Lärjungarna näpste dem, som dem fram hade.

13. Ja nem̃ad töid lapsokessi tem̃a jure, et ta neisse piddi puutma; agga jüngrid söitlesid neid, kes neid temma jure töid.

13. Jam nešė vaikučius, kad juos palytėtų, bet mokiniai jiems draudė.

13. Und sie brachten Kindlein zu ihm, daß er sie anrührte. Die Jünger aber fuhren die an, die sie trugen.

13. Alors on lui présenta de petits enfants, afin qu'il les touchât; mais les disciples reprenaient ceux qui les présentaient.

13. Y le presentaban niños para que les tocase; y los discípulos reñían a los que los presentaban.

13 En zij brachten kinderkens tot Hem, opdat Hij ze aanraken zou; en de discipelen bestraften degenen, die ze tot Hem brachten.

13. Tedy przynoszono do niego dziatki, aby się ich dotykał; ale uczniowie gromili tych, którzy je przynosili.

13. Ekkor [6†] gyermekeket hozának hozzá, hogy illesse meg őket; a tanítványok pedig feddik vala azokat, a kik hozák.

13 Приносили к Нему детей, чтобы Он прикоснулся к ним; ученики же не допускали приносящих.

13. І приношено Йому дїтей, щоб приторкнувсь до них; ученики ж заказували тим, що приносили.

14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14 Sen nähdessään Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa pienokaisten tulla luokseni, älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.

14. Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14. Cosca Jesus sen näki närkästyi hän ja sanoi heille: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät kieldäkö heitä: sillä sencaltaisten on Jumalan waldacunda.

14. Coska nyt IesuS sen näki/ närckestyi hen/ Ja sanoi heille/ Sallicat lasten tulla minun tyken/ ia elkette kieldekö heite Sille että sencaltaisten ombi JUMALAN Waldakunda. (Koska nyt Jesus sen näki/ närkästyi hän/ Ja sanoi heille/ Sallikaat lasten tulla minun tyköni/ ja älkäätte kieltäkö heitä sillä että senkaltaisten ompi JUMALAN waltakunta.)

14. ἰδὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς ἠγανάκτησε καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἄφετε τὰ παιδία ἔρχεσθαι πρός με, καὶ μὴ κωλύετε αὐτά· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

14. ιδων δε ο ιησους ηγανακτησεν και ειπεν αυτοις αφετε τα παιδια ερχεσθαι προς με και μη κωλυετε αυτα των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια του θεου 14. idon de o iesoυs eganaktesen kai eipen aυtois afete ta paidia erchesthai pros me kai me kolυete aυta ton gar toioυton estin e βasileia toυ theoυ

14 But (after) Jesus saw it, he was indignant and said to them, Allow° the little children to come to me, and do° not forbid them; for* of such is the kingdom of God.

14. But when Jesus saw it, he was much displeased, and said unto them, Suffer the little children to come unto me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.

14. Men der Jesus det saae, blev han vred og sagde til dem: lader de smaa Børn komme til mig, og formener dem ikke; thi Guds Rige hører saadanne til.

14. Men när Jesus det såg, vardt han misslynt, och sade till dem: Låter barnen komma till mig, och förmener dem icke; ty sådana hörer Guds rike till.

14. Agga kui Jesus sedda näggi, sai tem̃a meel wägga haigeks ja ütles neile: Laske need lapsokessed minno jure tulla, ja ärge keelge neid mitte, sest nisugguste pärralt on Jum̃ala riik.

14. Tai pamatęs, Jėzus pyktelėjo ir tarė jiems: ‘‘Leiskite mažutėliams ateiti pas mane ir netrukdykite, nes tokių yra Dievo karalystė.

14. Da es aber Jesus sah, ward er unwillig und sprach zu ihnen: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht; denn solcher ist das Reich Gottes.

14. Et Jésus ayant vu cela, en fut indigné, et il leur dit: Laissez venir à moi les petits enfants, et ne les en empêchez point; car le royaume de Dieu est pour ceux qui leur ressemblent.

14. Y viéndolo Jesús, se enojó, y les dijo: Dejád los niños venir, y no se lo vedéis; porque de los tales es el reino de Dios.

14 Maar Jezus, dat ziende, nam het zeer kwalijk, en zeide tot hen: Laat de kinderkens tot Mij komen, en verhindert ze niet; want derzulken is het Koninkrijk Gods.

14. Co ujrzawszy Jezus, rozgniewał się i rzekł im: Dopuśćcie dziatkom przychodzić do mnie, a nie zabraniajcie im; albowiem takich jest królestwo Boże.

14. Jézus pedig ezt látván, haragra gerjede és monda nékik: Engedjétek hozzám jőni a gyermekeket és ne tiltsátok el őket; mert ilyeneké az Istennek országa.

14 Увидев то , Иисус вознегодовал и сказал им:пустите детей приходить ко Мне и не препятствуйте им, ибо таковых есть Царствие Божие.

14. Побачивши ж Ісус, прогнївив ся, і рече їм: Дайте дїтям приходити до мене, й не боронїть їм; таких бо царство Боже.

15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

15 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin pienokainen, se ei pääse sinne sisälle."

15. Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.

15. Totisest sanon minä teille: jocainen cuin ei Jumalan waldacunda ota nijncuin lapsi ei hän suingan sinne tule.

15. Totisesta mine sanon teille/ Jocainen quin JUMALAN Waldakunda ei ota ninquin Lapsi/ ei hen swingan sinne sisellemene. (Totisesti minä sanoin teille/ Jokainen kuin JUMALAN waltakuntaa ei ota niinkuin lapsi/ ei hän suinkaan sinne sisälle mene.)

15. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὃς ἐὰν μὴ δέξηται τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ ὡς παιδίον, οὐ μὴ εἰσέλθῃ εἰς αὐτήν.

15. αμην λεγω υμιν ος εαν μη δεξηται την βασιλειαν του θεου ως παιδιον ου μη εισελθη εις αυτην 15. amen lego υmin os ean me deksetai ten βasileian toυ theoυ os paidion oυ me eiselthe eis aυten

15 Assuredly I am saying to you°, Whoever does not accept the kingdom of God like a little child, he should never enter into it.

15. Verily I say unto you, Whosoever shall not receive the kingdom of God as a little child, he shall not enter therein.

15. Sandelig siger jeg Eder: hvo som ikke annammer Guds Rige som et lidet Barn, han skal ingenlunde komme ind i det.

15. Sannerliga säger jag eder; Hvilken som icke undfår Guds rike såsom ett barn, han kommer der aldrig in.

15. Töest minna ütlen teile: Kes ial Jummala riki wasto ei wotta kui lapsoke, se ei sa mitte senna sisse.

15. Iš tiesų sakau jums: kas nepriims Dievo karalystės kaip mažas vaikas,­niekaip neįeis į ją’‘.

15. Wahrlich ich sage euch: Wer das Reich Gottes nicht empfängt wie ein Kindlein, der wird nicht hineinkommen.

15. Je vous dis en vérité, que quiconque ne recevra pas le royaume de Dieu comme un petit enfant, n'y entrera point.

15. De cierto os digo, que el que no recibiere el reino de Dios como un niño, no entrará en él.

15 Voorwaar zeg Ik u: Zo wie het Koninkrijk Gods niet ontvangt, gelijk een kindeken, die zal in hetzelve geenszins ingaan.

15. Zaprawdę powiadam wam: Ktobykolwiek nie przyjął królestwa Bożego jako dzieciątko, nie wnijdzie do niego.

15. Bizony mondom néktek: A ki nem úgy fogadja az Isten országát, mint gyermek, [7†] semmiképen sem megy be abba.

15 Истинно говорю вам: кто не примет Царствия Божия, как дитя, тот не войдет в него.

15. Істино глаголю вам: Хто не прийме царства Божого, як мала дитина, не ввійде в него.

16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

16 Ja Hän otti heitä syliinsä, pani kätensä* heidän päälleen ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä sylijns ja pani kätens heidän päällens ja siunais heitä.

16. Ja hen otti heidhet sylijns/ ia pani kätens heidhen pälens/ ia siugnasi heijet. (Ja hän otti heidät syliinsä/ ja pani kätensä heidän päällensä/ ja siunasi heidät.)

16. καὶ ἐναγκαλισάμενος αὐτὰ κατηυλόγει τιθεὶς τὰς χεῖρας ἐπ’ αὐτά.

16. και εναγκαλισαμενος αυτα τιθεις τας χειρας επ αυτα ηυλογει αυτα 16. kai enagkalisamenos aυta titheis tas cheiras ep aυta eυlogei aυta

16 And having wrapped them in (his) arms, and laying his hands upon them, he was blessing them. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

16. And he took them up in his arms, put his hands upon them, and blessed them.

16. Og han tog dem i Favn og lagde Hænderne paa dem og velsignede dem.

16. Och han tog dem upp i famnen, och lade händerna på dem, och välsignade dem,

16. Ja temma wottis neid süllesse, ja panni käed nende peäle, ja önnistas neid.

16. Ir Jis laimino juos, apkabindamas ir dėdamas ant jų rankas.

16. Und er herzte sie und legte die Hände auf sie und segnete sie.

16. Et les ayant pris entre ses bras, il leur imposa les mains et les bénit.

16. Y tomándolos en los brazos, poniendo las manos sobre ellos, los bendecia.

16 En Hij omving ze met Zijn armen, en de handen op hen gelegd hebbende, zegende Hij dezelve.

16. I biorąc je na ręce swoje, i kładąc na nie ręce, błogosławił im.

16. Aztán ölébe [8†] vevé azokat, és kezét rájok vetvén, megáldá őket.

16 И, обняв их, возложил руки на них и благословил их.

16. І, обнявши їх, положив руки на них, і благословив їх.

17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

17 Hänen mennessään tielle, muuan mies riensi ulos, polvistui Hänen eteensä ja kysyi Häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iäisen elämän?"

17. Ja kuin hän oli lähtenyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari! mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

17. JA cuin hän tielle lähtenyt oli tuli yxi juosten cumarsi händä kysyi hänelle ja sanoi: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän perisin ?

17. Ja quin hen vloslechtenyt oli tielle/ edhesiooxi yxi/ ia cumarsi hende ia kysyi henelle/ Hyue Mestari/ mite minun tekemen pite/ että mine ijancaikisen eleme' omistaisin? (Ja kuin hän ulos lähtenyt oli tielle/ edesjuoksi yksi/ ja kumarsi häntä ja kysyi häneltä/ Hywä Mestari/ mitä minun tekemän pitää/ että minä iankaikkisen elämän omistaisin?)

17. Καὶ ἐκπορευομένου αὐτοῦ εἰς ὁδὸν προσδραμὼν εἷς καὶ γονυπετήσας αὐτὸν ἐπηρώτα αὐτόν· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ποιήσω ἵνα ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω;

17. και εκπορευομενου αυτου εις οδον προσδραμων εις και γονυπετησας αυτον επηρωτα αυτον διδασκαλε αγαθε τι ποιησω ινα ζωην αιωνιον κληρονομησω 17. kai ekporeυomenoυ aυtoυ eis odon prosdramon eis kai gonυpetesas aυton eperota aυton didaskale agathe ti poieso ina zoen aionion kleronomeso

17 And (while) traveling toward (the) road, one ran up to him and knelt (before) him, and asked him, Good Teacher, what should I practice in order that I may inherit everlasting life?

17. And when he was gone forth into the way, there came one running, and kneeled to him, and asked him, Good Master, what shall I do that I may inherit eternal life?

17. Og der han var udgangen paa Veien, løb En til og faldt paa Knæ for ham og spurgte ham: gode Mester hvad skal jeg gjøre, at jeg kan arve det evige Liv?

17. Och då han dädan utgången var på vägen, lopp en till, och föll på knä för honom, och frågade honom: Gode Mästar, hvad skall jag göra, att jag måtte få evinnerligit lif?

17. Ja kui temma ärraläks tee peäle, jooksis üks temma jure, ja heitis pölweli tem̃a ette mahha, ja küssis temmalt: Hea öppetaja, mis pean ma teggema, et ma iggawesse ello woiksin pärrida?

17. Jėzui išeinant į kelią, vienas žmogus pribėgęs puolė prieš Jį ant kelių ir klausė: ‘‘Gerasis Mokytojau, ką turiu daryti, kad paveldėčiau amžinąjį gyvenimą?’‘

17. Und da er hinausgegangen war auf den Weg, lief einer herzu, kniete, vor ihn und fragte ihn: Guter Meister, was soll ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

17. Et comme ils sortaient pour se mettre en chemin, un homme accourut, et, s'étant mis à genoux devant lui, lui demanda: Bon Maître, que dois-je faire pour hériter de la vie éternelle?

17. Y saliendo él para ir su camino, llegóse uno corriendo, e hincando la rodilla delante de él, le preguntó: Maestro bueno, ¿qué haré para poseer la vida eterna?

17 En als Hij uitging op den weg, liep een tot Hem, en voor Hem op de knieen vallende, vraagde Hem: Goede Meester! wat zal ik doen, opdat ik het eeuwige leven beerve?

17. A gdy on wychodził w drogę, przybieżał jeden, i upadłszy przed nim na kolana, pytał go: Nauczycielu dobry! cóż czynić mam, abym odziedziczył żywot wieczny?

17. És mikor útnak indult vala, hozzá futván egy ember és letérdelvén előtte, kérdezi vala őt: Jó Mester, mit [9†] cselekedjem, hogy az örökéletet elnyerhessem?

17 Когда выходил Он в путь, подбежал некто, пал пред Ним на колени и спросил Его: Учитель благий! что мне делать, чтобы наследовать жизнь вечную?

17. І, як виходив Він у дорогу, прибіг один, і впавши перед Ним на колїна, питав Його: Учителю благий, що робити менї, щоб життє вічнє наслїдувати?

18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

18 Mutta Jeesus sanoi 'hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi yksi, Jumala."

18. Niin Jesus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? Ei kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.

18. Nijn Jesus sanoi hänelle: mixis sanot minun hywäxi ? Ei kengän ole hywä mutta ainoa Jumala.

18. Nin Iesus sanoi henelle/ Mixi sine sanot minu' hyuexi? Eikengen ole hyue/ mutta se ainoa JUMALA. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Miksi sinä sanot minun hywäksi? Ei kenkään ole hywä/ mutta se ainoa JUMALA.)

18. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς ὁ Θεός.

18. ο δε ιησους ειπεν αυτω τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος 18. o de iesoυs eipen aυto ti me legeis agathon oυdeis agathos ei me eis o theos

18 But Jesus said to him, Why do you call* me good? None is good except one, (our) God.

18. And Jesus said unto him, Why callest thou me good there is none good but one, that is, God.

18. Men Jesus sagde til ham: hvi kalder du mig god? Ingen er god uden een, som er Gud.

18. Men Jesus sade till honom: Hvi kallar du mig godan? Ingen är god utan en, det är Gud.

18. Agga Jesus ütles temma wasto: Miks sa mind heaks hüad? ep olle hea, kui agga üks, se on Jummal.

18. Jėzus jam tarė: ‘‘Kam vadini mane geru? Nė vieno nėra gero, tik vienas Dievas.

18. Aber Jesus sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott.

18. Jésus lui dit: Pourquoi m'appelles-tu bon? Personne n'est bon, sauf Dieu seul.

18. Y Jesús le dijo: ¿Por qué me dices bueno? Ninguno hay bueno, sino uno, Dios.

18 En Jezus zeide tot hem: Wat noemt gij Mij goed? Niemand is goed, dan Een, namelijk God.

18. Ale mu Jezus rzekł: Przecz mię zowiesz dobrym? Nikt nie jest dobry, tylko jeden, to jest Bóg.

18. Jézus pedig monda néki: Miért mondasz engem jónak? Senki sem jó, csak egy, az Isten.

18 Иисус сказал ему: что ты называешь Меня благим? Никто не благ, как только один Бог.

18. Ісус же рече йому: Чого мене звеш благим? Нїхто не благий, тільки один, Бог.

19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19 Käskyt tunnet: *'Älä tee aviorikosta', 'Älä tapa”, 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä anasta', kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19. Kylläs käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitiäs.

19. Kylläs käskyt tiedät: Älä tee huorin älä tapa älä warasta älä wäärä todistust sano älä wiettele cunnioita Isäs ja äitiäs.

19. Kylles keskyt tiedhet. Ei pidhe sinun hoori tekemen/ ei tappaman/ ei warghastaman/ ei wäre todhistust sanoman/ ei wiettelemen/ Cunnioita Ises ia eites. (Kylläs käskyt tiedät. Ei pidä sinun huorin tekemän/ ei tappaman/ ei warastaman/ ei wäärää todistusta sanoman/ ei wiettelemän/ Kunnioita isääsi ja äitiäsi.)

19. τὰς ἐντολὰς οἶδας· μὴ μοιχεύσῃς, μὴ φονεύσῃς, μὴ κλέψῃς, μὴ ψευδομαρτυρήσῃς, μὴ ἀποστερήσῃς, τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα.

19. τας εντολας οιδας μη μοιχευσης μη φονευσης μη κλεψης μη ψευδομαρτυρησης μη αποστερησης τιμα τον πατερα σου και την μητερα 19. tas entolas oidas me moicheυses me foneυses me klepses me pseυdomartυreses me apostereses tima ton patera soυ kai ten metera

19 You know the commandments: ‘Do not commit adultery. Do not murder. Do not steal. Do not falsely testify. Do not defraud. Honor your father and mother.’ {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20}

19. Thou knowest the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Defraud not, Honour thy father and mother.

19. Du veed Budene: du skal ikke bedrive Hoer; du skal ikke slaae ihjel; du skal ikke stjæle; du skal ikke tale falsk Vidnesbyrd; du skal ikke besvige; ær din Fader og din Moder.

19. Budorden vetst du: Du skall icke bedrifva hor: Du skall icke dräpa: Du skall icke stjäla: Du skall icke tala falskt vittnesbörd: Du skall ingen bedraga: Ära din fader och moder.

19. Need kässosannad tead sinna: Sinna ei pea mitte abbiello ärrarikkuma: sinna ei pea mitte tapma: siña ei pea mitte warrastama: siña ei pea mitte wallet tuñistama: siña ei pea mitte petma: auusta om̃a issa ja em̃a.

19. Žinai įsakymus: ‘Nesvetimauk, nežudyk, nevok, melagingai neliudyk, neapgaudinėk, gerbk savo tėvą ir motiną’ ‘‘.

19. Du weißt ja die Gebote wohl: "Du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht töten; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis reden; du sollst niemand täuschen; ehre Vater und Mutter."

19. Tu connais les commandements: Ne commets point d'adultère; ne tue point; ne dérobe point; ne dis point de faux témoignage; ne commets point de fraude; honore ton père et ta mère.

19. Sabes los mandamientos: No adulteres: No mates: No hurtes: No digas falso testimonio: No defraudes: Honra a tu padre, y a tu madre.

19 Gij weet de geboden: Gij zult geen overspel doen; gij zult niet doden; gij zult niet stelen; gij zult geen valse getuigenis geven; gij zult niemand te kort doen; eer uw vader en uw moeder.

19. Przykazania umiesz: nie będziesz cudzołożył, nie będziesz zabijał, nie będziesz kradł, nie będziesz mówił świadectwa fałszywego, nie będziesz oszukiwał nikogo, czcij ojca twego i matkę twoję.

19. A parancsolatokat tudod: Ne paráználkodjál; ne ölj; ne lopj; hamis tanubizonyságot ne tégy, kárt ne tégy; tiszteljed atyádat és anyádat. [10†]

19 Знаешь заповеди: не прелюбодействуй, не убивай, не кради, не лжесвидетельствуй, не обижай, почитай отца твоего и мать.

19. Заповідї знаєш: Не роби перелюбу, Не вбивай, Не кради, Не сьвідкуй криво, Не обижай, Поважай батька твого й матїр.

20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

20 Mutta hän (vastasi ja) sanoi Hänelle: "Opettaja, näitä kaikkia olen seurannut nuoresta asti."

20. Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämä kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestani.

20. Se wastais ja sanoi hänelle: Mestari nämät caicki olen minä pitänyt hamast minun nuorudestani.

20. Nin se wastasi ia sanoi henelle/ Mestari/ nemet caiki olen mine pitenyt hamast Norudhestani. (Niin se wastasi ja sanoi hänelle/ Mestari/ nämät kaikki olen minä pitänyt hamasta nuoruudestani.)

20. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ· Διδάσκαλε, ταῦτα πάντα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου.

20. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτω διδασκαλε ταυτα παντα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου 20. o de apokritheis eipen aυto didaskale taυta panta efυlaksamen ek neotetos moυ

20 But he answered and said to him, Teacher, I (have) observed all these things from my youth.

20. And he answered and said unto him, Master, all these have I observed from my youth.

20. Men han svarede og sagde til ham: Mester! alt dette har jeg holdt fra min Ungdom.

20. Då svarade han, och sade till honom: Mästar, det hafver jag allt hållit utaf min ungdom.

20. Agga ta kostis ja ütles temma wasto: Öppetaja, sedda keik ollen minna piddanud ommast norest pölwest.

20. Tas atsakė: ‘‘Mokytojau, aš viso to laikausi nuo savo jaunystės’‘.

20. Er aber antwortete und sprach zu ihm: Meister, das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf.

20. Il répondit: Maître, j'ai observé toutes ces choses dès ma jeunesse.

20. El entónces respondiendo, le dijo: Maestro, todo esto he guardado desde mi mocedad.

20 Doch hij, antwoordende, zeide tot Hem: Meester! al deze dingen heb ik onderhouden van mijn jonkheid af.

20. A on odpowiadając, rzekł mu: Nauczycielu! tegom wszystkiego przestrzegał od młodości mojej.

20. Az pedig felelvén, monda néki: Mester, mindezeket megtartottam ifjúságomtól fogva.

20 Он же сказал Ему в ответ: Учитель! все это сохранил я от юности моей.

20. Він же, озвавшись, каже Йому: Учителю, се все я хоронив з малку мого.

21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule (,ota risti) ja seuraa minua".

21 Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa. Tule sitten (,ota risti) ja seuraa minua."

21. Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.

21. Mutta cosca Jesus cadzahti hänen päällens racasti hän händä ja sanoi hänelle: yxi sinulda puuttu mene ja myy caicki mitä sinulla on ja anna waiwaisten ja sinä saat tawaran Taiwas ja tule minua seuraman ottain risti.

21. Mutta Iesus quin hen catzachti hene' pälens/ racasti hende ia sanoi henelle * Yxi sinulda puuttupi/ Mene/ ia myy caiki mite sinulla ombi ia anna waiuasten/ ia sine saadh rickaudhen Taiuahas/ ia tule seuraman minua/ ottadhen hartiolles risti. (Mutta Jesus kuin hän katsahti hänen päällensä/ rakasti häntä ja sanoi hänelle/ Yksi sinulta puuttuupi/ Mene/ ja myy kaikki mitä sinulla ompi ja anna waiwasten/ ja sinä saat rikkauden taiwahassa/ ja tulee seuraamaan minua/ ottaen hartioillesi risti.)

21. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐμβλέψας αὐτῷ ἠγάπησεν αὐτὸν καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἕν σοι ὑστερεῖ· εἰ θέλεις τέλειος εἶναι, ὕπαγε, ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ δὸς πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι, ἄρας τὸν σταυρόν σου.

21. ο δε ιησους εμβλεψας αυτω ηγαπησεν αυτον και ειπεν αυτω εν σοι υστερει υπαγε οσα εχεις πωλησον και δος τοις πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι αρας τον σταυρον 21. o de iesoυs emβlepsas aυto egapesen aυton kai eipen aυto en soi υsterei υpage osa echeis poleson kai dos tois ptochois kai ekseis thesaυron en oυrano kai deυro akoloυthei moi aras ton staυron

21 Now Jesus, having looked at him, loved* him, and said to him, You are lacking in one thing. Go, sell as many things as you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven. And come-here, follow me, having lifted up your cross.

21. Then Jesus beholding him loved him, and said unto him, One thing thou lackest: go thy way, sell whatsoever thou hast, and give to the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come, take up the cross, and follow me.

21. Men Jesus saae paa ham og fattede Kjærlighed til ham og sagde til ham: een Ting fattes dig; gak bort, sælg, hvad du har, og giv de Fattige det, saa skal du have et Liggendefæ i Himmelen; og kom, tag Korset og følg mig.

21. Jesus såg på honom, och älskade honom, och sade till honom: Ett fattas dig; gack bort, sälj allt det du hafver, och gif de fattiga, och du skall få en skatt i himmelen; och kom, följ mig, och tag korset uppå dig.

21. Ja Jesus watis tem̃a peäle, ja armastas tedda, ja ütles temma wasto: Üht asja on sul waiak, minne ja mü ärra keik, mis sul on, ja anna waestele, siis peab sul üks warrandus taewas ollema, ja tulle, käi mo järrel ja wotta ennese peäle risti.

21. Jėzus, pažvelgęs į jį, jį pamilo ir tarė: ‘‘Vieno dalyko tau trūksta: eik, parduok visa, ką turi, išdalink vargšams ir turėsi turtą danguje. Tada ateik, paimk kryžių ir sek paskui mane’‘.

21. Und Jesus sah ihn an und liebte ihn und sprach zu ihm: Eines fehlt dir. Gehe hin, verkaufe alles, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben, und komm, folge mir nach und nimm das Kreuz auf dich.

21. Et Jésus, jetant les yeux sur lui, l'aima et lui dit: Va, vends tout ce que tu as, et le donne aux pauvres, et tu auras un trésor dans le ciel; après cela viens, suis-moi, en te chargeant de la croix.

21. Entónces Jesús mirándole, le amó, y le dijo: Una cosa te falta: vé, todo lo que tienes vende, y dá a los pobres, y tendrás tesoro en el cielo; y ven, toma tu cruz, y sígueme.

21 En Jezus, hem aanziende, beminde hem, en zeide tot hem: Een ding ontbreekt u; ga heen, verkoop alles, wat gij hebt, en geef het den armen, en gij zult een schat hebben in den hemel; en kom herwaarts, neem het kruis op, en volg Mij.

21. A Jezus spojrzawszy naó, rozmiłował się go, i rzekł mu: Jednego ci nie dostaje; idź, sprzedaj co masz, a rozdaj ubogim, a będziesz miał skarb w niebie, a przyjdź, naśladuj mię, wziąwszy krzyż.

21. Jézus pedig rátekintvén, megkedvelé őt, és monda néki: Egy fogyatkozásod van; eredj el, add el minden vagyonodat, és add a szegényeknek, és kincsed lesz mennyben; és jer, kövess [11†] engem, felvévén a keresztet.

21 Иисус, взглянув на него, полюбил его и сказал ему: одного тебе недостает: пойди, все, что имеешь, продай и раздай нищим, и будешь иметь сокровище на небесах; и приходи, последуй за Мною, взяв крест.

21. Ісус же, поглянувши на него, уподобав його, й рече йому: Одного тобі не достає: ійди, що маєш, продай і дай убогим, і мати меш скарб на небі; і прийди, та й іди слїдом за мною, взявши хрест.

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22. Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

22. Mutta hän tuli sijtä puhesta murhellisexi ja meni pois murehisans: sillä hänellä oli paljo tawarata.

22. Mutta hen tuli murehesans sen puhen tedhen/ ia murehisans poismeni. Sille henelle oli palio Tauarata. (Mutta hän tuli murheessansa sen puheen tähden/ ja murheessansa pois meni. Sillä hänellä oli paljon tawarata.)

22. ὁ δὲ στυγνάσας ἐπὶ τῷ λόγῳ ἀπῆλθε λυπούμενος· ἦν γὰρ ἔχων κτήματα πολλά.

22. ο δε στυγνασας επι τω λογω απηλθεν λυπουμενος ην γαρ εχων κτηματα πολλα 22. o de stυgnasas epi to logo apelthen lυpoυmenos en gar echon ktemata polla

22 But he was dismal upon the word, (and) went away (and) was sorrowing; for* he had many properties.

22. And he was sad at that saying, and went away grieved: for he had great possessions.

22. Men han blev ilde tilfreds over den Tale og gik bedrøvet bort; thi han havde meget Gods.

22. Och han vardt bedröfvad af talet, och gick bort sörjandes; ty han hade många ägodelar.

22. Agga tem̃a sai murresse se sanna pärrast, ja läks kurb ärra, sest temmal olli paljo warra.

22. Po šitų žodžių jis nuliūdo ir nusiminęs pasitraukė, nes turėjo daug turto.

22. Er aber ward unmutig über die Rede und ging traurig davon; denn er hatte viele Güter.

22. Mais affligé de cette parole, il s'en alla tout triste, car il avait de grands biens.

22. Mas él, entristecido por esta palabra, se fué triste, porque tenía muchas posesiones.

22 Maar hij, treurig geworden zijnde over dat woord, ging bedroefd weg; want hij had vele goederen.

22. A on zafrasowawszy się dla tego słowa, odszedł smutny; albowiem miał wiele majętności.

22. Az pedig elszomorodván e beszéden, elméne búsan; mert sok jószága vala.

22 Он же, смутившись от сего слова, отошел с печалью, потому что у него было большое имение.

22. Він же, зажурившись од слова сього, пійшов сумуючи: мав бо достатки великі.

23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"

23 Silloin Jeesus ympärilleen katsoen sanoi opetuslapsilleen: ”Kuinka vaikeasti pääsevätkään Jumalan valtakuntaan ne, joilla on varakkuutta."

23. Ja kuin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne, joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan!

23. JA cuin Jesus cadzahti ymbärins sanoi hän Opetuslapsillens: cuinga työläst rickat tulewat Jumalan waldacundan.

23. Ja quin IesuS ymberinscatzachti sanoi hen Opetuslapsillens/ Quinga tölest ne rickat tuleuat JUMALAN Waldakundan. (Ja kuin Jesus ympäriinsä katsahti sanoi hän opetuslapsillensa/ Kuinka työläästi ne rikkaat tulewat JUMALAN waltakuntaan.)

23. καὶ περιβλεψάμενος ὁ Ἰησοῦς λέγει τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Πῶς δυσκόλως οἱ τὰ χρήματα ἔχοντες εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελεύσονται!

23. και περιβλεψαμενος ο ιησους λεγει τοις μαθηταις αυτου πως δυσκολως οι τα χρηματα εχοντες εις την βασιλειαν του θεου εισελευσονται 23. kai periβlepsamenos o iesoυs legei tois mathetais aυtoυ pos dυskolos oi ta chremata echontes eis ten βasileian toυ theoυ eiseleυsontai

23 And Jesus, having looked around, says to his disciples, How those who have wealth will hardly enter into the kingdom of God!

23. And Jesus looked round about, and saith unto his disciples, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!

23. Og Jesus saae sig omkring og sagde til sine Disciple: hvor vanskelig skulle de, som have Rigdom, komme ind i Guds Rige.

23. Och Jesus såg sig om, och sade till sina Lärjungar: Huru svårliga kunna de rike komma in uti Guds rike!

23. Ja kui Jesus sai ümberwaatnud, ütles ta omma jüngrittele: Kui waewalt sawad need, kel paljo warrandust on, Jummala riki.

23. Jėzus apsidairė ir prabilo į mokinius: ‘‘Kaip sunkiai turtingi įeis į Dievo karalystę!’‘

23. Und Jesus sah um sich und sprach zu seinen Jüngern: Wie schwer werden die Reichen in das Reich Gottes kommen!

23. Alors Jésus, regardant autour de lui, dit à ses disciples: Qu'il est difficile que ceux qui ont des richesses entrent dans le royaume de Dieu!

23. Entónces Jesús mirando al derredor, dice a sus discípulos: ¡Cuán dificilmente entrarán en el reino de Dios los que tienen riquezas!

23 En Jezus rondom ziende, zeide tot Zijn discipelen: Hoe bezwaarlijk zullen degenen, die goed hebben, in het Koninkrijk Gods inkomen!

23. A spojrzawszy Jezus w około, rzekł do uczniów swoich: Jakoż trudno ci, którzy mają bogactwa, wnijdą do królestwa Bożego!

23. Jézus pedig körültekintvén, monda tanítványainak: Mily nehezen mennek be az Isten országába, a kiknek gazdagságuk van!

23 И, посмотрев вокруг, Иисус говоритученикам Своим: как трудно имеющим богатство войти в Царствие Божие!

23. І позирнувши Ісус округи, рече ученикам своїм: Як тяжко багацтва маючим у царство Боже ввійти!

24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24 Opetuslapset hämmästyivät Hänen sanoistaan. Mutta Jeesus alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niitten, jotka luottavat varakkuuteensa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24. Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jesus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinkas työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.

24. Mutta Opetuslapset hämmästyit hänen sanastans. Nijn Jesus taas wastaten sanoi heille: rackat pojat cuinga työläs on nijden tulla Jumalan waldacundan jotca tawaroihins uscaldawat.

24. Mutta Opetuslapset he hämmestyit hene' sanans päle. Nin IesuS taas wastaten sanoi heille/ Rackat poijat/ quinga töles on heille sisellekieudhe JUMALAn Waldakundan/ iotca vskaldauat peningihin. (Mutta opetuslapset he hämmästyit hänen sanansa päälle. Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Rakkaat pojat/ kuinka työläs on heille sisälle käydä JUMALAN waltakuntaan/ jotka uskaltawat penninkeihin.)

24. οἱ δὲ μαθηταὶ ἐθαμβοῦντο ἐπὶ τοῖς λόγοις αὐτοῦ. ὁ δὲ Ἰησοῦς πάλιν ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς· Τέκνα, πῶς δύσκολόν ἐστι τοὺς πεποιθότας ἐπὶ χρήμασιν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν·

24. οι δε μαθηται εθαμβουντο επι τοις λογοις αυτου ο δε ιησους παλιν αποκριθεις λεγει αυτοις τεκνα πως δυσκολον εστιν τους πεποιθοτας επι τοις χρημασιν εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 24. oi de mathetai ethamβoυnto epi tois logois aυtoυ o de iesoυs palin apokritheis legei aυtois tekna pos dυskolon estin toυs pepoithotas epi tois chremasin eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

24 Now the disciples were being amazed upon his words. But Jesus again answered and says to them, Children, how hard it is (for) those who have confidence in wealth to enter into the kingdom of God!

24. And the disciples were astonished at his words. But Jesus answereth again, and saith unto them, Children, how hard is it for them that trust in riches to enter into the kingdom of God!

24. Men Disciplene bleve forfærdede over hans Taler. Men Jesus svarede igjen og sagde til dem: Børn! hvor vanskeligt er det, at de, som forlade sig paa Rigdom, kunne komme ind i Guds Rige.

24. Men hans Lärjungar vordo förskräckte af hans ord. Då svarade åter Jesus, och sade till dem: Huru svårt är det, kära barn, dem som sätta sina tröst på sina rikedomar, ingå uti Guds rike.

24. Agga jüngrid ehmatasid temma sannade pärrast; agga Jesus kostis jälle ja ütles neile: Lapsed, kui waewalinne assi on se, et need, kes paljo warrandusse peäle lootwad, Jummala riki sawad.

24. Mokiniai buvo priblokšti Jo žodžių. Tada Jėzus vėl jiems tarė: ‘‘Vaikeliai, kaip sunku tiems, kurie pasitiki turtais, įeiti į Dievo karalystę!

24. Die Jünger aber entsetzten sich über seine Rede. Aber Jesus antwortete wiederum und sprach zu ihnen: Liebe Kinder, wie schwer ist's, daß die, so ihr Vertrauen auf Reichtum setzen, ins Reich Gottes kommen!

24. Et ses disciples furent étonnés de ce discours. Mais Jésus, reprenant la parole, leur dit: Mes enfants, qu'il est difficile à ceux qui se confient dans les richesses d'entrer dans le royaume de Dieu!

24. Y los discípulos se espantaron de sus palabras: mas Jesús respondiendo, les volvió a decir: ¡Hijos, cuán dificil es entrar en el reino de Dios, los que confian en las riquezas!

24 En de discipelen werden verbaasd over deze Zijn woorden. Maar Jezus wederom antwoordende, zeide tot hen: Kinderen! Hoe zwaar is het, dat degenen, die op het goed hun betrouwen zetten, in het Koninkrijk Gods ingaan!

24. Tedy uczniowie zdumieli się nad temi słowami jego. Lecz Jezus zaś odpowiadając, rzekł im: Dziatki! jakoż jest trudno tym, co ufają w bogactwach, wnijść do królestwa Bożego.

24. A tanítványok pedig álmélkodának az ő beszédén; de Jézus ismét felelvén, monda nékik: Gyermekeim, mily nehéz azoknak, [12†] a kik a gazdagságban bíznak, az Isten országába bemenni!

24 Ученики ужаснулись от слов Его. Но Иисус опять говорит им в ответ: дети! как трудно надеющимся на богатство войти в Царствие Божие!

24. Ученики ж вжахнулись од словес Його. Ісус же, знов озвавшись, рече їм: Дїти, як тяжко вповаючим на багацтва в царство Боже ввійти!

25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25. Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

25. Huokiambi on Camelin käydä neulan silmän läpidze cuin rickan Jumalan waldacundan.

25. Keuiembi on Camelin neulan silmen lepitze kieudhe/ quin rickan/ JUmalan Waldakunnan sisellekieudhe. (Keweämpi on kamelin neulan silmän läwitse käydä/ kuin rikkaan/ Jumalan waltakuntaan sisälle käydä.)

25. εὐκοπώτερόν ἐστι κάμηλον διὰ τρυμαλιᾶς ῥαφίδος εἰσελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν.

25. ευκοπωτερον εστιν καμηλον δια της τρυμαλιας της ραφιδος {VAR1: εισελθειν } {VAR2: διελθειν } η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 25. eυkopoteron estin kamelon dia tes trυmalias tes rafidos {VAR1: eiselthein } {VAR2: dielthein } e ploυsion eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

25 It is easier (for) a camel to enter through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

25. It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

25. Det er lettere, at en Kameel gaaer igjennem et Naaleøie, end at en Rig kommer ind i Guds Rige.

25. Lättare är en camel gå igenom ett nålsöga, än en rik gå in uti Guds rike.

25. Se on hölpsam, et üks kameel nöäla silmast läbbi lähhäb, kui et rikkas Jummala riki sisse lähhäb.

25. Lengviau kupranugariui išlįsti pro adatos ausį, negu turtingam įeiti į Dievo karalystę’‘.

25. Es ist leichter, daß ein Kamel durch ein Nadelöhr gehe, denn daß ein Reicher ins Reich Gottes komme.

25. Il est plus aisé qu'un chameau passe par le trou d'une aiguille, qu'il ne l'est qu'un riche entre dans le royaume de Dieu.

25. Más fácil es pasar un camello por el ojo de una aguja, que el rico entrar en el reino de Dios.

25 Het is lichter, dat een kemel ga door het oog van een naald, dan dat een rijke in het Koninkrijk Gods inga.

25. Snadniej jest wielbłądowi przejść przez ucho igielne, niż bogaczowi wnijść do królestwa Bożego.

25. Könnyebb a tevének a tű fokán átmenni, hogynem a gazdagnak az Isten országába bejutni.

25 Удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царствие Божие.

25. Легше верблюдові кріз ушко голки пройти, нїж багатому в царство Боже ввійти.

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat keskenään: "Kuka sitten voi pelastua?"

26. Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?

26. Mutta he ihmettelit wielä sijtte sangen suurest keskenäns sanoden: cuca taita autuaxi tulla ?

26. Mutta he wiele sijtte ylitze mären imehtelit sanoden keskenens/ Ja cuca woipi wapaxi tulla? (Mutta he wielä siitä ylitse määrän ihmettelit sanoen keskenänsä/ Ja kuka woipi wapaaksi tulla?)

26. οἱ δὲ περισσῶς ἐξεπλήσσοντο λέγοντες πρὸς ἑαυτούς· Καὶ τίς δύναται σωθῆναι;

26. οι δε περισσως εξεπλησσοντο λεγοντες προς εαυτους και τις δυναται σωθηναι 26. oi de perissos ekseplessonto legontes pros eaυtoυs kai tis dυnatai sothenai

26 Now they were being astounded even-more with themselves, saying to him, Then who is able to be saved?

26. And they were astonished out of measure, saying among themselves, Who then can be saved?

26. Da forfærdedes de en meget mere og sagde til hverandre: hvo kan da blive salig?

26. Men de förundrade sig öfvermåtton, och sade vid sig sjelfva: Ho kan då varda salig?

26. Agga nemmad ehmatasid weel ennam ärra, ja ütlesid issekeskes: Kes siis woib önsaks sada?

26. Mokiniai dar labiau nustebo ir kalbėjosi: ‘‘Kas tada gali būti išgelbėtas?’‘

26. Sie entsetzten sich aber noch viel mehr und sprachen untereinander: Wer kann denn selig werden?

26. Et ils furent encore plus étonnés, et ils se disaient l'un à l'autre: Et qui peut donc être sauvé?

26. Y ellos se espantaban más y más, diciendo dentro de sí: ¿Y quién podrá salvarse?

26 En zij werden nog meer verslagen, zeggende tot elkander: Wie kan dan zalig worden?

26. A oni się tem więcej zdumiewali, mówiąc między sobą: I któż może być zbawiony?

26. Azok pedig még inkább álmélkodnak vala, mondván magok között: Kicsoda idvezülhet tehát?

26 Они же чрезвычайно изумлялись и говорили между собою: кто же может спастись?

26. Вони ж, надто здивувались, говорячи між собою: То хто ж може спастись?

27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".

27 Katsoen heihin Jeesus sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista."

27. Niin Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nijn Jesus cadzahti heidän päällens ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin mutta ei Jumalan tykönä: sillä caicki cappalet owat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nin IesuS catzachti heiden pälens ia sanoi/ Inhimisten tykene ombi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykene/ Sille caiki cappalet ouat mahdoliset JUMALAN tykene. (Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi/ Ihmisten tykönä ompi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykönä/ Sillä kaikki kappaleet owat mahdolliset JUMALAN tykönä.)

27. ἐμβλέψας αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς λέγει· Παρὰ ἀνθρώποις ἀδύνατον, ἀλλ’ οὐ παρὰ Θεῷ· πάντα γὰρ δυνατά ἐστι παρὰ τῷ Θεῷ.

27. εμβλεψας δε αυτοις ο ιησους λεγει παρα ανθρωποις αδυνατον αλλ ου παρα τω θεω παντα γαρ δυνατα εστιν παρα τω θεω 27. emβlepsas de aυtois o iesoυs legei para anthropois adυnaton all oυ para to theo panta gar dυnata estin para to theo

27 But Jesus, having looked at them, says, (It is) impossible with men, but not with God; for* all things are possible with God.

27. And Jesus looking upon them saith, With men it is impossible, but not with God: for with God all things are possible.

27. Men Jesus saae paa dem og sagde: for Menneskene er det umulligt, men ikke for Gud; thi alle Ting ere mulige for Gud.

27. Men Jesus såg på dem, och sade: För menniskom är det omöjeligit; men icke för Gud; ty när Gudi äro all ting möjelig.

27. Agga Jesus watas nende peäle ja ütles: Innimeste jures on se woimatta, agga mitte Jum̃ala jures, sest Jummal woib keik tehha.

27. Jėzus pažvelgė į juos ir tarė: ‘‘Žmonėms tai neįmanoma, bet ne Dievui, nes Dievui viskas įmanoma’‘.

27. Jesus aber sah sie an und sprach: Bei den Menschen ist's unmöglich, aber nicht bei Gott; denn alle Dinge sind möglich bei Gott.

27. Mais Jésus, les regardant, leur dit: Cela est impossible aux hommes, mais non à Dieu; car toutes choses sont possibles à Dieu.

27. Entónces Jesús mirándolos, dice: Acerca de los hombres, es imposible; mas acerca de Dios, no; porque todas cosas son posibles acerca de Dios.

27 Doch Jezus, hen aanziende, zeide: Bij de mensen is het onmogelijk, maar niet bij God; want alle dingen zijn mogelijk bij God.

27. A Jezus spojrzawszy na nie, rzekł: U ludzić to niemożno, ale nie u Boga; albowiem u Boga wszystko jest możno.

27. Jézus pedig rájuk tekintvén, monda: Az embereknél lehetetlen, de nem az Istennél; mert az Istennél minden lehetséges.

27 Иисус, воззрев на них, говорит: человекам это невозможно, но не Богу, ибо все возможно Богу.

27. Споглянувши ж на них Ісус, рече: У людей неможливе, та не в Бога; все бо можливе в Бога.

28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".

28 Niin Pietari alkoi puhua Hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua."

28. Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua.

28. NIjn Petari rupeis sanoman hänelle: cadzo me olemma caicki ylönandanet ja seurannet sinua.

28. Nin rupeis Petari sanoman henelle/ Catzo me olema caiki ylen andaneet/ ia seuranuet olema sinua. (Niin rupesi Petari sanomaan heille/ Katso me olemme kaikki ylen antaneet/ ja seuranneet olemme sinua.)

28. Ἤρξατο ὁ Πέτρος λέγειν αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πάντα καὶ ἠκολουθήκαμέν σοι.

28. και ηρξατο ο πετρος λεγειν αυτω ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι 28. kai erksato o petros legein aυto idoυ emeis afekamen panta kai ekoloυthesamen soi

28 Peter began to say to him, Behold, we left all and followed you.

28. Then Peter began to say unto him, Lo, we have left all, and have followed thee.

28. Men Peter tog til Orde og sagde til ham: see, vi have forladt alle Ting og fulgt dig.

28. Och Petrus begynte säga till honom: Si, vi hafve öfvergifvit all ting, och följt dig.

28. Ja Peetrus hakkas temmale ütlema: Wata, meie olleme keik mahhajätnud, ja olleme sinno järrel käinud.

28. Tada Petras sakė Jam: ‘‘Štai mes viską palikome ir sekame paskui Tave!’‘

28. Da sagte Petrus zu ihm: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt.

28. Alors Pierre se mit à lui dire: Voici, nous avons tout quitté, et nous t'avons suivi.

28. Entónces Pedro comenzó a decirle: He aquí, nosotros hemos dejado todas las cosas, y te hemos seguido.

28 En Petrus begon tot Hem te zeggen: Zie, wij hebben alles verlaten, en zijn U gevolgd.

28. I począł Piotr mówić do niego: Otośmy my opuścili wszystko, a poszliśmy za tobą.

28. És Péter kezdé mondani néki: Ímé, mi elhagytunk mindent, és követtünk téged.

28 И начал Петр говорить Ему: вот, мыоставили все и последовали за Тобою.

28. І почав Петр говорити Йому: Ось ми покинули все, та й пійшли слїдом за Тобою.

29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,

29 Jeesus (vastasi ja) sanoi: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka minun vuokseni ja ilosanoman vuoksi on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai *isästä tai äidistä* (tai vaimosta) tai lapsista tai pelloista

29. Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,

29. Jesus wastais ja sanoi: totisest sanon minä teille: ei ole kengän joca jätti huonens taicka weljens eli sisarens taicka Isäns eli äitins taicka waimons eli lapsens taicka peldons minun ja Evangeliumin tähden.

29. Nin IesuS wastasi ia sanoi/ Totisesta mine sanon teille/ Eikengen ole/ ioca iätti hone's/ taicka welie's eli Sisare's/ taicka Isens eli Eitens/ taicka waimo's eli lapsens/ taicka pello's minun ia Eua'geliumin tehde'/ (Niin Jesus wastasi ja sanoi/ Totisesti minä sanon teille/ Ei kenkään ole/ joka jätti huoneensa/ taikka weljensä eli sisarensa/ taikka isänsä eli äitinsä/ taikka waimonsa eli lapsensa/ taikka peltonsa minun ja ewankeliumin tähden/)

29. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐδείς ἐστιν ὃς ἀφῆκεν οἰκίαν ἢ ἀδελφοὺς ἢ ἀδελφὰς ἢ πατέρα ἢ μητέρα ἢ γυναῖκα ἢ τέκνα ἢ ἀγροὺς ἕνεκεν ἐμοῦ καὶ ἕνεκεν τοῦ εὐαγγελίου,

29. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αμην λεγω υμιν ουδεις εστιν ος αφηκεν οικιαν η αδελφους η αδελφας η πατερα η μητερα η γυναικα η τεκνα η αγρους ενεκεν εμου και του ευαγγελιου 29. apokritheis de o iesoυs eipen amen lego υmin oυdeis estin os afeken oikian e adelfoυs e adelfas e patera e metera e gυnaika e tekna e agroυs eneken emoυ kai toυ eυaggelioυ

29 Jesus answered and said, Assuredly I am saying to you°, There is no one who (has) left (his) house or brethren or sisters or father or mother or wife or children or fields, because of me and because of the good-news,

29. And Jesus answered and said, Verily I say unto you, There is no man that hath left house, or brethren, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my sake, and the gospel's,

29. Men Jesus svarede og sagde: sandelig siger jeg Eder, der er Ingen, som har forladt Huus eller Brødre eller Søstre eller Fader eller Moder eller Hustru eller Børn eller Agre for min og Evangeliums Skyld,

29. Svarade Jesus, och sade: Sannerliga säger jag eder: Ingen är den som hafver öfvergifvit hus, eller bröder, eller systrar, eller fader, eller moder, eller hustru, eller barn, eller åkrar, för min och Evangelii skull;

29. Agga Jesus wastas ja ütles: Töest minna ütlen teile, ükski ep olle, kes kodda, ehk wennad, ehk öed, ehk issa, ehk emma, ehk naese, ehk lapsid, ehk pöllud minno ja armoöppetusse pärrast on mahhajätnud.

29. Jėzus tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: nėra nė vieno, kuris paliktų namus ar brolius, ar seseris, ar motiną, ar tėvą, ar vaikus, ar laukus dėl manęs ir dėl Evangelijos

29. Jesus antwortete und sprach: Wahrlich, ich sage euch: Es ist niemand, so er verläßt Haus oder Brüder oder Schwestern oder Vater oder Mutter oder Weib oder Kind oder Äcker um meinetwillen und um des Evangeliums willen,

29. Et Jésus répondit: Je vous le dis en vérité: Il n'y a personne qui ait quitté maison, ou frères, ou sœurs, ou père, ou mère, ou femme, ou enfants, ou champs, à cause de moi et de l'Évangile,

29. Y respondiendo Jesús, dijo: De cierto os digo, que ninguno hay que haya dejado casa, o hermanos, o hermanas, o padre, o madre, o mujer, o hijos, o heredades por causa de mí y del evangelio,

29 En Jezus, antwoordende, zeide: Voorwaar zeg Ik ulieden: Er is niemand, die verlaten heeft huis, of broeders, of zusters, of vader, of moeder, of vrouw, of kinderen, of akkers, om Mijnentwil en des Evangelies wil,

29. A Jezus odpowiadając, rzekł: Zaprawdę powiadam wam: Nikt nie jest, kto by opuścił dom, albo braci, albo siostry, albo ojca, albo matkę, albo żonę, albo dzieci, albo role dla mnie i dla Ewangielii,

29. Jézus pedig felelvén, monda: Bizony mondom néktek, senki sincs, a ki elhagyta házát, vagy fitestvéreit, vagy nőtestvéreit, vagy atyját, vagy anyját, vagy feleségét, vagy gyermekeit, vagy szántóföldeit én érettem és az evangyéliomért,

29 Иисус сказал в ответ: истинно говорю вам: нет никого, кто оставил бы дом, илибратьев, или сестер, или отца, или мать, или жену, или детей, или земли, ради Меня и Евангелия,

29. Озвав ся ж Ісус і рече: Істино глаголю вам: Нема чоловіка, що покинув домівку, або братів, або сестер, або батька, або матїр, або жінку, або дїтей, або поля ради мене і євангелиї,

30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.

30 saamatta satakertaisesti nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja vainojen keskellä ja tulevassa maailmanajassa iäistä elämää.

30. Ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä , ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän.

30. Ellei hän saa jällens nyt tällä ajalla satakertaisest huoneita ja weljiä sisarita ja äitiä lapsia ja peldoja wastoinkäymisellä ja tulewaises mailmas ijancaickisen elämän.

30. ellei hen ielles saa sada'kerdaiset nyt telle aijalla honet ia weliet/ sisaret ia eitet/ lapset ia pellot * wastoinkieumisen cansa/ ia tuleuaises mailmas ijancaikisen elemen. (ellei hän jällens saa sadankertaiset nyt tällä ajalla huoneet ja weljet/ sisaret ja äitit/ lapset ja pellot wastoinkäymisen kanssa/ ja tulewaisessa maailmassa iankaikkisen elämän.)

30. ἐὰν μὴ λάβῃ ἑκατονταπλασίονα νῦν ἐν τῷ καιρῷ τούτῳ οἰκίας καὶ ἀδελφοὺς καὶ ἀδελφὰς καὶ πατέρα καὶ μητέρα καὶ τέκνα καὶ ἀγροὺς μετὰ διωγμῶν, καὶ ἐν τῷ αἰῶνι τῷ ἐρχομένῳ ζωὴν αἰώνιον.

30. εαν μη λαβη εκατονταπλασιονα νυν εν τω καιρω τουτω οικιας και αδελφους και αδελφας και μητερας και τεκνα και αγρους μετα διωγμων και εν τω αιωνι τω ερχομενω ζωην αιωνιον 30. ean me laβe ekatontaplasiona nυn en to kairo toυto oikias kai adelfoυs kai adelfas kai meteras kai tekna kai agroυs meta diogmon kai en to aioni to erchomeno zoen aionion

30 who may not receive a hundred-times (that) now in this time, houses and brethren and sisters and mothers and children and fields, with persecutions, and everlasting life in the world to come.

30. But he shall receive an hundredfold now in this time, houses, and brethren, and sisters, and mothers, and children, and lands, with persecutions; and in the world to come eternal life.

30. der skal jo saae hundrede Fold igjen, nu i denne Tid Huse og Brødre og Søstre og Mødre og Børn og Agre, med Forfølgelser og i den tilkommende Verden et evigt Liv.

30. Den icke får hundradefaldt igen, nu i denna tiden, hus, och bröder, och systrar, och mödrar, och barn, och åkrar, med förföljelsen; och i tillkommande verld evinnerligit lif.

30. Kes ei peaks ka sama saawörra nüüd selsinnatsel aial koddasid, ja wende, ja öddesid, ja emmasid, ja lapsi, ja pöllusid takkakiusamistega, ja tullewas ilmas iggawest ello.

30. ir kuris jau dabar, šiuo metu, negautų šimteriopai namų, brolių, seserų, motinų, vaikų ir laukų kartu su persekiojimais ir būsimajame amžiuje­amžinojo gyvenimo.

30. der nicht hundertfältig empfange: jetzt in dieser Zeit Häuser und Brüder und Schwestern und Mütter und Kinder und Äcker mitten unter Verfolgungen, und in der zukünftigen Welt das ewige Leben.

30. Qui n'en reçoive dès à présent en ce siècle, cent fois autant, des maisons, des frères, des sœurs, des mères, des enfants, et des terres, avec des persécutions; et, dans le siècle à venir, la vie éternelle.

30. Que no reciba cien tantos, ahora en este tiempo, casa, y hermanos, y hermanas, y madres, e hijos, y heredades, con persecuciones; y en el siglo venidero, vida eterna.

30 Of hij ontvangt honderdvoud, nu in dezen tijd, huizen, en broeders, en zusters, en moeders, en kinderen, en akkers, met de vervolgingen, en in de toekomende eeuw het eeuwige leven.

30. Żeby nie miał wziąć stokrotnie teraz w tym czasie domów, i braci, i sióstr, i matek, i dzieci, i ról z prześladowaniem, a w przyszłym wieku żywota wiecznego.

30. A ki százannyit ne kapna most ebben az időben, házakat, fitestvéreket, nőtestvéreket, anyákat, gyermekeket és szántóföldeket, üldözésekkel együtt; a jövendő világon pedig örök életet.

30 и не получил бы ныне, во время сие, среди гонений, во сто крат более домов, и братьев и сестер, и отцов, и матерей, и детей, и земель, а в веке грядущем жизни вечной.

30. та й не прийняв у сотеро тепер, часу сього, серед гонення, домівок, і братів, і сестер, і матїрок, і дїтей, і земель, а в віку будучому життє вічнє.

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31. Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimäiseksi.

31. Mutta monda ensimäistä tule jälkimäisexi ja jälkimäistä ensimäisexi.

31. Mutta monda nite ensimeiste tuleuat ielkimeisexi/ ia ne ielkimeiset esimeisixi. (Mutta monta niitä ensimmäisistä tulewat jälkimmäiseksi/ ja ne jälkimmäiset ensimmäisiksi.)

31. πολλοὶ δὲ ἔσονται πρῶτοι ἔσχατοι καὶ ἔσχατοι πρῶτοι.

31. πολλοι δε εσονται πρωτοι εσχατοι και οι εσχατοι πρωτοι 31. polloi de esontai protoi eschatoi kai oi eschatoi protoi

31 But many (who are) first will be last, and (the) last will be first. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

31. But many that are first shall be last; and the last first.

31. Men Mange, som ere de Første, skulle blive de Sidste, og de Sidste blive de Første.

31. Men månge, de som de främste äro, varda de ytterste, och de ytterste de främste.

31. Agga paljo, kes on essimessed, peawad wiimsed ollema ja need wiimsed, essimessed.

31. Tačiau daug pirmųjų bus paskutiniai, ir paskutiniai­pirmi’‘.

31. Viele aber werden die Letzten sein, die die Ersten sind, und die Ersten sein, die die Letzten sind.

31. Mais plusieurs qui sont les premiers seront les derniers, et ceux qui sont les derniers seront les premiers.

31. Empero muchos primeros serán postreros, y postreros primeros.

31 Maar vele eersten zullen de laatsten zijn, en velen, die de laatsten zijn, de eersten.

31. Aleć wiele pierwszych będą ostatnimi, a ostatnich pierwszymi.

31. Sok elsők [13†] pedig lesznek utolsók, és sok utolsók elsők.

31 Многие же будут первые последними, и последние первыми.

31. Многі ж перві будуть останнї, а останнї перві.

32 Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:

32 Ja he olivat matkalla menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään. Mutta he olivat hämmästyneitä ja seurasivat* peloissaan. Otettuaan taas luokseen ne kaksitoista Hän alkoi puhua heille mitä Hänelle oli tapahtuva:

32. Mutta he olivat tiellä menemässä ylös Jerusalemiin; ja Jesus kävi heidän edellänsä, ja he hämmästyivät, ja seurasivat häntä ja pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä ja rupesi heille sanomaan, mitä hänelle tapahtuva oli:

32. JA he olit tiellä menemäs Jerusalemijn ja Jesus käwi heidän edelläns ja he hämmästyit ja seuraisit händä ja pelkäisit.

32. Ja he olit tielle meneueiset Jerosoliman/ Ja IesuS heiden edelenskeui/ ia he olit hämmestynyet/ seurasit hende ia pelkesit. (Ja he olit tielle menewäiset Jerusalemiin/ Ja Jesus heidän edellänsä käwi/ ja he olit hämmästyneet/ seurasit häntä ja pelkäsit.)

32. Ἦσαν δὲ ἐν τῇ ὁδῷ ἀναβαίνοντες εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ ἦν προάγων αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἐθαμβοῦντο, καὶ ἀκολουθοῦντες ἐφοβοῦντο. καὶ παραλαβὼν πάλιν τοὺς δώδεκα ἤρξατο αὐτοῖς λέγειν τὰ μέλλοντα αὐτῷ συμβαίνειν,

32. ησαν δε εν τη οδω αναβαινοντες εις ιεροσολυμα και ην προαγων αυτους ο ιησους και εθαμβουντο και ακολουθουντες εφοβουντο και παραλαβων παλιν τους δωδεκα ηρξατο αυτοις λεγειν τα μελλοντα αυτω συμβαινειν 32. esan de en te odo anaβainontes eis ierosolυma kai en proagon aυtoυs o iesoυs kai ethamβoυnto kai akoloυthoυntes efoβoυnto kai paralaβon palin toυs dodeka erksato aυtois legein ta mellonta aυto sυmβainein

32 Now they were on the road, going-up to Jerusalem, and Jesus was leading them and they were being amazed, and following, were afraid. And he took again the twelve, and began to tell them the things (which are) about to befall him,

32. And they were in the way going up to Jerusalem; and Jesus went before them: and they were amazed; and as they followed, they were afraid. And he took again the twelve, and began to tell them what things should happen unto him,

32. Men de vare paa Veien og gik op til Jerusalem; og Jesus gik foran dem, og de vare forfærdede og fulgte ham med Frygt. Og han tog atter de Tolv til sig og begyndte at sige dem, hvad han skulde vederfares.

32. Och de voro på vägen, gångande upp till Jerusalem; och Jesus gick för dem, och de voro förskräckte, och gingo efter honom, fruktande sig. Så tog Jesus åter till sig de tolf, och begynte säga dem, hvad honom öfvergå skulle:

32. Agga nem̃ad ollid tee peäl üllesminnemas Jerusalemma, ja Jesus läks nende ees, ja nemmad ehmatasid ärra, ja käisid temma järrel, ja kartsid. Ja tem̃a wottis jälle need kaksteistkümmend ennese jure, ja hakkas neile räkima, mis temmale piddi sündima:

32. Jiems bekeliaujant į Jeruzalę, Jėzus ėjo priekyje, o mokiniai stebėjosi. Sekdami iš paskos, jie nuogąstavo. Vėl pasišaukęs dvylika, pradėjo jiems sakyti, kas Jo laukia:

32. Sie waren aber auf dem Wege und gingen hinauf gen Jerusalem; und Jesus ging vor ihnen, und sie entsetzten sich, folgten ihm nach und fürchteten sich. Und Jesus nahm abermals zu sich die Zwölf und sagte ihnen, was ihm widerfahren würde:

32. Or, ils étaient en chemin, montant à Jérusalem, Jésus marchait devant eux; et ils étaient effrayés et craignaient en le suivant. Et Jésus, prenant encore à part les douze, commença à leur dire ce qui lui devait arriver:

32. Y estaban en el camino subiendo a Jerusalem; y Jesús iba delante de ellos, y se espantaban, y le seguían con miedo: entónces volviendo a tomar a los doce aparte les comenzó a decir las cosas que le habían de acontecer:

32 En zij waren op den weg, gaande op naar Jeruzalem; en Jezus ging voor hen; en zij waren verbaasd, en Hem volgende, waren zij bevreesd. En de twaalven wederom tot Zich nemende, begon Hij hun te zeggen de dingen, die Hem overkomen zouden;

32. I byli w drodze, wstępując do Jeruzalemu; a Jezus szedł przed nimi, i zdumiewali się, a idąc za nim, bali się. A on wziąwszy zasię z sobą onych dwanaście, począł im powiadać, co naó przyjść miało,

32. Útban valának pedig Jeruzsálembe menve fel; és előttök megy vala Jézus, ők pedig álmélkodának, és követvén őt, félnek vala. És ő a tizenkettőt ismét maga mellé vévén, kezde nékik szólni azokról a dolgokról, a [14†] mik majd vele történnek,

32 Когда были они на пути, восходя в Иерусалим, Иисусшел впереди их, а они ужасались и, следуя за Ним, были в страхе. Подозвав двенадцать, Он опять начал им говорить о том, что будет с Ним:

32. Були ж вони в дорозї, ідучи в Єрусалим, і випередив їх Ісус; й вжахнули ся вони; і, йдучи за ним, лякались. І, взявши знов дванайцятьох, почав їм глаголати, що Йому станеть ся:

33 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;

33 ”Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat Hänet kuolemaan ja antavat Hänet pakanain käsiin.

33. Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylön pappein päämiehille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänen kuolemaan ja antavat ylön hänen pakanoille;

33. Ja Jesus otti taas ne caxitoistakymmendä tygöns ja rupeis heille sanoman mitä hänelle tapahtuwa oli. Cadzo me menem ylös Jerusalemijn ja ihmisen Poica ylönannetan Pappein päämiehille ja Kirjanoppenuille ja he duomidzewat hänen cuolemaan ja ylönandawat pacanoille.

33. Ja Iesus otti taas ne caxitoistakymende tygens/ rupesi heille sanoman/ mitke henelle tapachtuman piti. Catzo/ me ylesmene'me Jerusalemijn/ ia Inhimisen Poica ylenannetaan Pappein Pämiehille ia Kirianoppenuille. Ja he domitzeuat henen colemaha'/ ia he ylenandauat henen pacanoille/ (Ja Jesus otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä/ rupesi heille sanomaan/ mitkä hänelle tapahtumaan piti. Katso/ me ylösmenemme Jerusalemiin/ ja Ihmisen Poika ylenannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille. Ja he tuomitsewat hänet kuolemahan/ ja he ylenantawat hänen pakanoille/)

33. ὅτι Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἱεροσόλυμα καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδοθήσεται τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι, καὶ κατακρινοῦσιν αὐτὸν θανάτῳ καὶ παραδώσουσιν αὐτὸν τοῖς ἔθνεσι,

33. οτι ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και ο υιος του ανθρωπου παραδοθησεται τοις αρχιερευσιν και τοις γραμματευσιν και κατακρινουσιν αυτον θανατω και παραδωσουσιν αυτον τοις εθνεσιν 33. oti idoυ anaβainomen eis ierosolυma kai o υios toυ anthropoυ paradothesetai tois archiereυsin kai tois grammateυsin kai katakrinoυsin aυton thanato kai paradosoυsin aυton tois ethnesin

33 (saying), Behold, we are going-up to Jerusalem, and the Son of Man will be given up to the high-priests and scribes, and they will be condemning him to death and will be giving him to the Gentiles,

33. saying, Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be delivered unto the chief priests, and unto the scribes; and they shall condemn him to death, and shall deliver him to the Gentiles:

33. See, vi gaae op til Jerusalem og Menneskens Søn skal overantvordes de Ypperstepræster og Skriftkloge, og de skulle fordømme ham til Døden og overantvorde Hedninger ham;

33. Si, vi gåm upp till Jerusalem; och menniskones Son skall öfverantvardas de öfversta Presterna, och de Skriftlärda; och de skola fördöman till döds, och öfverantvardan Hedningomen;

33. Wata, meie lähhäme ülles Jerusalem̃a, ja innimesse Poeg antakse ärra üllema preestride ja kirjatundiatte kätte, ja nemmad moistwad tedda surma ja andwad tedda ärra pagganatte kätte.

33. ‘‘Štai einame į Jeruzalę, ir Žmogaus Sūnus bus išduotas aukštiesiems kunigams ir Rašto žinovams. Jie nuteis Jį mirti ir atiduos pagonims,

33. Siehe, wir gehen hinauf gen Jerusalem, und des Menschen Sohn wird überantwortet werden den Hohenpriestern und Schriftgelehrten; und sie werden ihn verdammen zum Tode und überantworten den Heiden.

33. Voici, nous montons à Jérusalem, et le Fils de l'homme sera livré aux principaux sacrificateurs et aux scribes, et ils le condamneront à la mort, et le livreront aux Gentils.

33. He aquí, subimos a Jerusalem, y el Hijo del hombre será entregado a los príncipes de los sacerdotes, y a los escribas, y le condenarán a muerte, y le entregarán a los Gentiles;

33 Zeggende: Ziet, wij gaan op naar Jeruzalem, en de Zoon des mensen zal den overpriesteren, en den Schriftgeleerden overgeleverd worden, en zij zullen Hem ter dood veroordelen, en Hem den heidenen overleveren;

33. Mówiąc: Oto wstępujemy do Jeruzalemu, a Syn człowieczy będzie wydany przedniejszym kapłanom i nauczonym w Piśmie, i osądzą go na śmierć, i wydadzą go poganom.

33. Mondván: Ímé, felmegyünk Jeruzsálembe, és az embernek Fia [15†] átadatik a főpapoknak és az írástudóknak, és halálra kárhoztatják őt, és a pogányok kezébe adják őt;

33 вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть, и предадут Его язычникам,

33. Що ось ідемо в Єрусалим, і Син чоловічий буде виданий архиєреям та письменникам, і осудять вони Його на смерть, і видадуть Його поганам;

34 ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös."

34 Ne pilkkaavat Häntä ja *ruoskivat Häntä ja sylkevät* Häntä ja tappavat Hänet. Mutta kolmantena päivänä Hän on nouseva ylös.”

34. Ja he pilkkaavat häntä, ja pieksävät hänen, ja sylkevät hänen päällensä, ja tappavat hänen; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.

34. Ja he pilckawat händä ja piexewät hänen ja sylkewät hänen päällens ja tappawat hänen ja colmandena päiwänä hän ylösnouse.

34. ia he pilcauat hende/ ia piexeuet henen ia sylkeuet henehen ia tappauat/ Ja colmandena peiuen hen ylesnouse. (Ja he pilkkaawat häntä/ ja pieksäwät hänen ja sylkewät hänehen ja tappawat/ Ja kolmantena päiwän hän ylösnousee.)

34. καὶ ἐμπαίξουσιν αὐτῷ καὶ μαστιγώσουσιν αὐτὸν καὶ ἐμπτύσουσιν αὐτῷ καὶ ἀποκτενοῦσιν αὐτὸν, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστήσεται.

34. και εμπαιξουσιν αυτω και μαστιγωσουσιν αυτον και εμπτυσουσιν αυτω και αποκτενουσιν αυτον και τη τριτη ημερα αναστησεται 34. kai empaiksoυsin aυto kai mastigosoυsin aυton kai emptυsoυsin aυto kai apoktenoυsin aυton kai te trite emera anastesetai

34 and they will be mocking him and will be scourging him and will be spitting on him and will be killing him, and he will rise* up in the third day.

34. And they shall mock him, and shall scourge him, and shall spit upon him, and shall kill him: and the third day he shall rise again.

34. og de skulle bespotte ham og hudstryge ham og bespytte ham og ihjelslaae ham, og paa den tredie Dag skal han opstaae.

34. Och de skola begabban, och hudflängan, bespottan, och dödan; och tredje dagen skall han uppstå igen.

34. Ja nemmad wotwad tedda naerda, ja piitsaga tedda peksta, ja temma peäle süllitada, ja tedda ärratappa; ja kolmandamal päwal peab temma jälle üllestousma.

34. tie tyčiosis iš Jo, apspjaudys, nuplaks ir nužudys, ir trečią dieną Jis prisikels’‘.

34. Die werden ihn verspotten und geißeln und verspeien und töten; und am dritten Tag wird er auferstehen.

34. Ils se moqueront de lui, ils le fouetteront, ils lui cracheront au visage, et le feront mourir; mais il ressuscitera le troisième jour.

34. Los cuales le escarnecerán, y le azotarán, y escupirán en él, y le matarán; mas al tercero día resucitará.

34 En zij zullen Hem bespotten, en Hem geselen, en Hem bespuwen, en Hem doden; en ten derden dage zal Hij weder opstaan.

34. A oni się z niego naśmiewać będą, i ubiczują go, i będą naó plwać, i zabiją go; ale dnia trzeciego zmartwychwstanie.

34. És megcsúfolják őt, és megostorozzák őt, és megköpdösik őt, és megölik őt; de harmadnapon feltámad.

34 и поругаются над Ним, и будут бить Его, и оплюют Его, и убьют Его; и в третий день воскреснет.

34. і насьміхати муть ся з Него, й бити муть Його, й плювати муть на Него, і вбють Його; й третього дня воскресне.

35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".

35 Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät Hänen luokseen ja sanoivat [Hänelle]: "Opettaja, haluamme, että tekisit meille mitä [sinulta] pyydämme."

35. Niin tuli hänen tykönsä Jakob ja Johannes, Zebedeuksen pojat, sanoen: Mestari! me tahdomme, ettäs meille tekisit, mitä me anomme.

35. NIjn tuli hänen tygöns Jacobus ja Johannes Zebedeuxen pojat sanoden: Mestari me tahdomma ettäs meille tekisit mitä me anomma.

35. Nin edheskeuit henen tygens Jacobus ia Johannes Zebedeusen poijat sanoden/ Mestari/ me tadhoma ettes teet meille mite me anoma. (Niin edeskäwit hänen tykönsä Jakobus ja Johannes Zebedeuksen pojat sanoen/ Mestari/ me tahdomme ettäs teet meille mitä me anomme.)

35. Καὶ προσπορεύονται αὐτῷ Ἰάκωβος καὶ Ἰωάννης υἱοὶ Ζεβεδαίου λέγοντες· Διδάσκαλε, θέλομεν ἵνα ὃ ἐὰν αἰτήσωμεν ποιήσῃς ἡμῖν.

35. και προσπορευονται αυτω ιακωβος και ιωαννης οι υιοι ζεβεδαιου λεγοντες διδασκαλε θελομεν ινα ο εαν αιτησωμεν ποιησης ημιν 35. kai prosporeυontai aυto iakoβos kai ioannes oi υioi zeβedaioυ legontes didaskale thelomen ina o ean aitesomen poieses emin

35 And James and John, the sons of Zebedee, travel before him, saying, Teacher, we wish that* whatever we ask, you might do (it) for us.

35. And James and John, the sons of Zebedee, come unto him, saying, Master, we would that thou shouldest do for us whatsoever we shall desire.

35. Da gik Jakob og Johannes, Zebedæus' Sønner, til ham og sagde: Mester, vi ønske, at du tilstaaer og det, vi ville bede om.

35. Då gingo till honom Jacobus och Johannes, Zebedei söner, och sade: Mästar, vi vilje att du gör oss hvad som helst vi bedje.

35. Siis läksid temma jure Sebedeusse poiad Jakobus ja Joannes ja ütlesid: Öppetaja, meie tahhame, et sa meile teed, mis meie pallume.

35. Prie Jėzaus priėjo Zebediejaus sūnūs Jokūbas ir Jonas ir kreipėsi: ‘‘Mokytojau, mes norime, kad padarytum mums viską, ko tik prašysime’‘.

35. Da gingen zu ihm Jakobus und Johannes, die Söhne des Zebedäus, und sprachen: Meister, wir wollen, daß du uns tuest, was wir dich bitten werden.

35. Alors Jacques et Jean, fils de Zébédée, vinrent à lui et dirent: Maître, nous voudrions que tu nous fisses ce que nous te demanderons.

35. Entónces Santiago y Juan, hijos de Zebedeo, se llegaron a él, diciendo: Maestro, querríamos que nos hagas lo que pidieremos.

35 En tot Hem kwamen Jakobus en Johannes, de zonen van Zebedeus, zeggende: Meester! wij wilden wel, dat Gij ons deedt, zo wat wij begeren zullen.

35. Tedy przystąpili do niego Jakób i Jan, synowie Zebedeuszowi, mówiąc: Nauczycielu! chcemy, abyś nam uczynił, o co cię prosić będziemy.

35. És hozzájárulának Jakab és János, a Zebedeus fiai, [16†] ezt mondván: Mester, szeretnők, hogy a mire kérünk, tedd meg nékünk.

35 Тогда подошли к Нему сыновья Зеведеевы Иаков и Иоанн и сказали: Учитель! мы желаем, чтобы Ты сделал нам, о чем попросим.

35. І приступають до Него Яков та Йоан, сини Зеведеєві, кажучи: Учителю, хочемо, щоб, про що просити мем, зробив нам.

36 Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"

36 Hän sanoi heille: "Mitä haluatte minun tekevän teille?"

36. Niin hän sanoi heille: mitä te tahdotte minua teillenne tekemään?

36. Hän sanoi heille: mitä te tahdotta minua teillen tekemän ?

36. Hen sanoi heille/ Mite te tahdotta ette minun pite tekemen teille? (Hän sanoi heille/ Mitä te tahdotte että minun pitää tekemän teille?)

36. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Τί θέλετε ποιῆσαί με ὑμῖν;

36. ο δε ειπεν αυτοις τι θελετε ποιησαι με υμιν 36. o de eipen aυtois ti thelete poiesai me υmin

36 But he said to them, What are you° wishing me to do for you°?

36. And he said unto them, What would ye that I should do for you

36. Han sagde til dem: hvad ville I, at jeg skal gjøre Eder?

36. Sade han till dem: Hvad viljen I jag skall göra eder?

36. Agga temma ütles nende wasto: Mis teie tahhate, et ma teile pean teggema?

36. Jis atsakė: ‘‘Ko norite, kad jums padaryčiau?’‘

36. Er sprach zu ihnen: Was wollt ihr, daß ich euch tue?

36. Et il leur dit: Que voulez-vous que je vous fasse?

36. Y él les dijo: ¿Qué queréis que os haga?

36 En Hij zeide tot hen: Wat wilt gij, dat Ik u doe?

36. A on im rzekł: Cóż chcecie, abym wam uczynił?

36. Ő pedig monda nékik: Mit kívántok, hogy tegyek veletek?

36 Он сказал им: что хотите, чтобы Я сделал вам?

36. Він же рече їм: Що хочете, щоб зробив вам?

37 Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".

37 Niin he sanoivat Hänelle: "Anna meidän istua toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi kirkkaudessasi."

37. Vaan he sanoivat hänelle: anna toisen meistä istua oikialla ja toisen vasemmalla puolellas sinun kunniassas.

37. He sanoit hänelle: Anna toisen meistä istua sinun oikialla ja toisen wasemalla puolellas sinun cunniasas.

37. Nin sanoit he henelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ia toinen wasemella polelas istu'ma sinun cunniasas. (Niin sanoit he hänelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ja toinen wasemmalla puolellas istuman sinun kunniassasi.)

37. οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Δὸς ἡμῖν ἵνα εἷς ἐκ δεξιῶν καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων σου καθίσωμεν ἐν τῇ δόξῃ σου.

37. οι δε ειπον αυτω δος ημιν ινα εις εκ δεξιων σου και εις εξ ευωνυμων σου καθισωμεν εν τη δοξη σου 37. oi de eipon aυto dos emin ina eis ek deksion soυ kai eis eks eυonυmon soυ kathisomen en te dokse soυ

37 Now they said to him, Give to us that* we may sit, one at your right (hand) and one at your left (hand) in your glory.

37. They said unto him, Grant unto us that we may sit, one on thy right hand, and the other on thy left hand, in thy glory.

37. Men de sagde til ham: giv os, at vi maa sidde, den ene ved din høire Side og den anden ved din venstre Side, i din Herlighed.

37. Sade de till honom: Gif oss, att vi sitte, den ene på dine högra hand, och den andre på dine venstra, uti din härlighet.

37. Agga nemmad ütlesid tem̃a wasto: Anna meile, et meie same istuda teine sinno parrama, ja teine sinno pahhema pole sinno au sees.

37. Jie tarė: ‘‘Leisk mums sėdėti vienam Tavo dešinėje, kitam­kairėje, Tavo šlovėje!’‘

37. Sie sprachen zu ihm: Gib uns, daß wir sitzen einer zu deiner Rechten und einer zu deiner Linken in deiner Herrlichkeit.

37. Ils lui dirent: Accorde-nous d'être assis dans ta gloire, l'un à ta droite et l'autre à ta gauche.

37. Y ellos le dijeron: Dános que en tu gloria nos sentemos el uno a tu diestra, y el otro a tu siniestra.

37 En zij zeiden tot Hem: Geef ons, dat wij mogen zitten, de een aan Uw rechter-,en de ander aan Uw linker hand in Uw heerlijkheid.

37. A oni mu rzekli: Daj nam, abyśmy jeden na prawicy twojej a drugi na lewicy twojej siedzieli w chwale twojej.

37. Azok pedig mondának néki: Add meg nékünk, hogy egyikünk jobb kezed felől, másikunk pedig bal kezed felől üljön a te dicsőségedben.

37 Они сказали Ему: дай нам сесть у Тебя, одному по правую сторону, а другому по левую в славе Твоей.

37. Вони ж кажуть Йому: Дай нам, щоб один по правицї в Тебе, а один по лївицї в Тебе сидїли ми в славі Твоїй.

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon ja tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38. Mutta Jesus sanoi heille: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minä juon, ja sillä kasteella kastettaa, jolla minä kastetaan?

38. Jesus sanoi heille: et te tiedä mitä te anotta woitteco juoda sen Calkin cuin minä juon: ja sillä Castella castetta jolla minä castetan ?

38. Nin sanoi IesuS heille/ Ei te tiedhe mite te anotta/ Woitteco te ioodha sen calkin ionga mine ioon/ ia sille castella castetta iolla mine castettan? (Niin sanoi Jesus heille/ Ei te tiedä mitä te anotte/ Woitteko te juoda sen kalkin jonka minä juon/ ja sillä kasteella kastettaa jolla minä kastetaan?)

38. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε. δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ πίνω, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθῆναι;

38. ο δε ιησους ειπεν αυτοις ουκ οιδατε τι αιτεισθε δυνασθε πιειν το ποτηριον ο εγω πινω και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθηναι 38. o de iesoυs eipen aυtois oυk oidate ti aiteisthe dυnasthe piein to poterion o ego pino kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthenai

38 But Jesus said to them, You° do not know what you° are asking for yourselves. Are you° able to drink the cup that I am drinking? And to be immersed* in the immersion* that I am immersed* in?

38. But Jesus said unto them, Ye know not what ye ask: can ye drink of the cup that I drink of and be baptized with the baptism that I am baptized with

38. Men Jesus sagde til dem: I vide ikke, hvad I bede. Kunne I drikke den Kalk, som jeg drikker, og døbes med den Daab, som jeg døbes med?

38. Men Jesus sade till dem: I veten icke hvad I bedjen; kunnen I dricka den kalken, som jag dricker; och döpas med den döpelsen, der jag med döpes?

38. Agga Jesus ütles nende wasto: Teie ei tea mitte, mis teie pallute: kas teie woite sedda karrikast jua, mis minna joon, ja se ristmissega ennast lasta ristida, misga mind ristitakse?

38. Jėzus atsakė: ‘‘Nežinote, ko prašote. Ar galite gerti taurę, kurią Aš geriu, ir būti pakrikštyti krikštu, kuriuo Aš krikštijamas?’‘

38. Jesus aber sprach zu ihnen: Ihr wisset nicht, was ihr bittet. Könnt ihr den Kelch trinken, den ich trinke, und euch taufen lassen mit der Taufe, mit der ich getauft werde?

38. Et Jésus leur dit: Vous ne savez ce que vous demandez. Pouvez-vous boire la coupe que je dois boire, et être baptisés du baptême dont je dois être baptisé?

38. Entónces Jesús les dijo: No sabéis lo que pedís: ¿Podéis beber la copa que yo bebo, y ser bautizados del bautismo de que yo soy bautizado?

38 Maar Jezus zeide tot hen: Gij weet niet, wat gij begeert. Kunt gij den drinkbeker drinken, dien Ik drink, en met den doop gedoopt worden, daar Ik mede gedoopt word?

38. Lecz im Jezus rzekł: Nie wiecie, o co prosicie. Możecież pić kielich, który ja piję, i chrztem, którym się ja chrzczę, być ochrzczeni?

38. Jézus pedig monda nékik: Nem tudjátok, mit kértek. Megihatjátok-é a [17†] pohárt, a melyet én megiszom; és megkeresztelkedhettek-é [18†] azzal a keresztséggel, a melylyel én megkeresztelkedem?

38 Но Иисус сказал им: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которую Я пью, и креститься крещением, которым Я крещусь?

38. Ісус же рече їм: Не знаєте, чого просите. Чи зможете пити чашу, яку я пю, і хрещеннєм, яким я хрещу ся, хрестити ся?

39 He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;

39 He vastasivat Hänelle: "Voimme." Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin.

39. Vaan he sanoivat hänelle: voimme. Niin sanoi Jesus heille: sen kalkin tosin te juotte, jonka minä juon, ja sillä kasteella te kastetaan, jolla minä kastetaan;

39. He sanoit: woimma. Sanoi Jesus heille: sen Calkin tosin te juotta jonga minäkin juon: ja sillä Castella te castetan jolla minäkin castetan:

39. Nin he sanoit/ Me wooimma. Nin sanoi heille IesuS/ sen calkin tosin te iootta ionga mine ioon/ ia sille castella te castetat iolla mine castetan/ (Niin he sanoit/ Me woimme. Niin sanoi heille Jesus/ sen kalkin tosin te juotte jonka minä juon/ ja sillä kasteella te kastetaan jolla minä kastetaan/)

39. οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Δυνάμεθα. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Τὸ μὲν ποτήριον ὃ ἐγὼ πίνω πίεσθε, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθήσεσθε·

39. οι δε ειπον αυτω δυναμεθα ο δε ιησους ειπεν αυτοις το μεν ποτηριον ο εγω πινω πιεσθε και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθησεσθε 39. oi de eipon aυto dυnametha o de iesoυs eipen aυtois to men poterion o ego pino piesthe kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthesesthe

39 Now they said to him, We are able. But Jesus said to them, Indeed the cup that I am drinking, you° will be drinking, and the immersion* that I am immersed* (in), you° will be immersed* (in).

39. And they said unto him, We can. And Jesus said unto them, Ye shall indeed drink of the cup that I drink of; and with the baptism that I am baptized withal shall ye be baptized:

39. Men de sagde til ham: vi kunne. Men Jesus sagde til dem: I skulle vel drikke den Kalk, som jeg drikker, og døbes med den Daab, som jeg døbes med;

39. Då sade de till honom: Ja, kunne vi så. Sade Jesus till dem: Den kalken jag dricker, skolen I ock dricka; och med den döpelse, der jag med döpes, skolen I döpas;

39. Agga nemmad ütlesid temma wasto: Jah woime; agga Jesus ütles neile: Sedda karrikast, mis minna joon, peate teie kül joma, ja se ristmissega, misga mind ristitakse, peab teid ristitama;

39. Jie sakė: ‘‘Galime’‘. Jėzus jiems tarė: ‘‘Tiesa, taurę, kurią Aš geriu, jūs gersite, ir krikštu, kuriuo Aš krikštijamas, jūs irgi būsite pakrikštyti.

39. Sie sprachen zu ihm: Ja, wir können es wohl. Jesus aber sprach zu ihnen: Ihr werdet zwar den Kelch trinken, den ich trinke, und getauft werden mit der Taufe, mit der ich getauft werde;

39. Ils lui dirent: Nous le pouvons. Et Jésus leur dit: Il est vrai que vous boirez la coupe que je dois boire, et que vous serez baptisés du baptême dont je dois être baptisé;

39. Y ellos le dijeron: Podemos. Y Jesús les dijo: A la verdad la copa que yo bebo, beberéis; y del bautismo de que yo soy bautizado, seréis bautizados;

39 En zij zeiden tot Hem: Wij kunnen. Doch Jezus zeide tot hen: Den drinkbeker, dien Ik drink, zult gij wel drinken, en met den doop gedoopt worden, daar Ik mede gedoopt word;

39. A oni mu rzekli: Możemy. A Jezus im rzekł: Kielichci, który ja piję, pić będziecie i chrztem, którym ja się chrzczę, ochrzczeni będziecie.

39. Azok pedig mondának néki: Megtehetjük. Jézus pedig monda nékik: A pohárt ugyan, a melyet én megiszom, megiszszátok, és a keresztséggel, a melylyel én megkeresztelkedem, megkeresztelkedtek;

39 Они отвечали: можем. Иисус же сказал им: чашу, которую Я пью, будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься;

39. Вони ж кажуть Йому: Можемо. Ісус же рече їм: Ви-то чашу, яку я пю, пити мете, й хрещеннєм, яким я хрещусь, хрестити метесь;

40 mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".

40 Mutta oikealla ja* vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille joille se on valmistettu."

40. Mutta istua minun oikialla ja vasemmalla puolellani, ei ole minun antamisellani, mutta niille, joille se valmistettu on.

40. Mutta istua minun oikialla ja wasemalla puolellani ei ole minun andamisellani mutta se tapahtu nijlle joille se walmistettu on.

40. Mutta istuman minun oikealle ia minu' wasemalle poleleni/ ei se ole minun andamallani/ mutta nijlle se tapachtu/ ioille walmistettu on. (Mutta istuman minun oikealla ja minun wasemmalla puolelleni/ ei se ole minun antamallani/ mutta niille se tapahtui/ joille walmistettu on.)

40. τὸ δὲ καθίσαι ἐκ δεξιῶν μου καὶ ἐξ εὐωνύμων οὐκ ἔστιν ἐμὸν δοῦναι, ἀλλ’ οἷς ἡτοίμασται.

40. το δε καθισαι εκ δεξιων μου και εξ ευωνυμων μου ουκ εστιν εμον δουναι αλλ οις ητοιμασται 40. to de kathisai ek deksion moυ kai eks eυonυmon moυ oυk estin emon doυnai all ois etoimastai

40 But to sit at my right and at (my) left is not mine to give, but (it is for them) for whom it has been prepared.

40. But to sit on my right hand and on my left hand is not mine to give; but it shall be given to them for whom it is prepared.

40. men at sidde ved min høire og ved min venstre Side, hører ikke mig til at give Nogen uden den, som det er beredt.

40. Men sitta på mine högra och venstra hand, står icke mig till att gifva; utan dem händer det, som det beredt är.

40. Agga minno parrama ja pahhama pole istuma, ep olle minno kä teile anda, waid neile, kellele se on walmistud.

40. Bet vietą savo dešinėje ar kairėje ne Aš duodu,­tai bus tiems, kuriems paskirta’‘.

40. zu sitzen aber zu meiner Rechten und zu meiner Linken stehet mir nicht zu, euch zu geben, sondern welchen es bereitet ist.

40. Mais quant à être assis à ma droite ou à ma gauche, ce n'est pas à moi de l'accorder, si ce n'est à ceux à qui cela est destiné.

40. Mas que os sentéis a mi diestra, y a mi siniestra, no es mío darlo, sino a los que está aparejado por mi Padre.

40 Maar het zitten tot Mijn rechter-en tot Mijn linker hand staat bij Mij niet te geven; maar het zal gegeven worden dien het bereid is.

40. Ale siedzieć po prawicy mojej albo po lewicy mojej, nie moja rzecz jest dać; ale będzie dano tym, którym zgotowano.

40. De az én jobb és bal kezem felől való ülést nem az én dolgom megadni, hanem azoké lesz az, a kiknek elkészíttetett.

40 а дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит , но кому уготовано.

40. тільки ж, щоб сидїти вам по правицї в мене й по лївицї в мене, се не єсть моє дати, а кому приготовлено.

41 Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41 Kuultuaan tämän ne kymmenen alkoivat närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41. Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, rupesivat he närkästymään Jakobin ja Johanneksen tähden.

41. JA cuin ne kymmenen sen cuulit rupeisit he närkästymän Jacobin ja Johannexen tähden.

41. Ja quin ne Kymenen sen cwlit/ rupesit he närckestymen Jacobist ia Johannesest. (Ja kuin ne kymmenen sen kuulit/ rupesit he närkästymään Jakobista ja Johanneksesta.)

41. καὶ ἀκούσαντες οἱ δέκα ἤρξαντο ἀγανακτεῖν περὶ Ἰακώβου καὶ Ἰωάννου.

41. και ακουσαντες οι δεκα ηρξαντο αγανακτειν περι ιακωβου και ιωαννου 41. kai akoυsantes oi deka erksanto aganaktein peri iakoβoυ kai ioannoυ

41 And having heard (it), the ten began to be indignant concerning James and John.

41. And when the ten heard it, they began to be much displeased with James and John.

41. Og der de Ti hørte det, begyndte de at blive vrede paa Jakob og Johannes.

41. När de tio hörde detta, begynte de vara illa tillfrids med Jacobo och Johanne.

41. Ja kui need kümme sedda kuulsid, hakkas nende meel pahhaks sama Jakobusse ja Joannesse peäle.

41. Tai išgirdę, kiti dešimt labai supyko ant Jokūbo ir Jono.

41. Und da das die Zehn hörten, wurden sie unwillig über Jakobus und Johannes.

41. Ce que les dix autres ayant entendu, ils commencèrent à s'indigner contre Jacques et Jean.

41. Y como lo oyeron los diez, comenzaron a enojarse de Santiago y de Juan.

41 En als de andere tien dit hoorden, begonnen zij het van Jakobus en Johannes zeer kwalijk te nemen.

41. A usłyszawszy to oni dziesięciu, poczęli się gniewać na Jakóba i na Jana.

41. És hallván ezt a tíz tanítvány, haragudni kezdének Jakabra és Jánosra.

41 И, услышав, десять начали негодовать на Иакова и Иоанна.

41. І почувши десять, почали ремствувати на Якова та Йоана.

42 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: "Tiedätte, että ne, joita pidetään kansojen ruhtinaina, herroina niitä hallitsevat ja niitten mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42. Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.

42. Mutta cosca Jesus cudzui heidän tygöns sanoi hän heille: te tiedätte että mailmaiset päämiehet hallidzewat ja ne jotca woimalliset owat heidän seasans nijllä on walda

42. Mutta coska IesuS cutzui heite tygens/ sanoi hen heille/ Te tiedhettä ette mailmaiset Pämiehet waldauat/ Ja ne iotca woimaliset ouat heiden seasans/ Nijlle on walda/ (Mutta koska Jesus kutsui heitä tykönsä/ sanoi hän heille/ Te tiedätte että maailmaiset päämiehet waltaawat/ Ja ne jotka woimalliset owat heidän seassansa/ Niillä on walta/)

42. ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτοὺς λέγει αὐτοῖς· Οἴδατε ὅτι οἱ δοκοῦντες ἄρχειν τῶν ἐθνῶν κατακυριεύουσιν αὐτῶν καὶ οἱ μεγάλοι αὐτῶν κατεξουσιάζουσιν αὐτῶν.

42. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτους λεγει αυτοις οιδατε οτι οι δοκουντες αρχειν των εθνων κατακυριευουσιν αυτων και οι μεγαλοι αυτων κατεξουσιαζουσιν αυτων 42. o de iesoυs proskalesamenos aυtoυs legei aυtois oidate oti oi dokoυntes archein ton ethnon katakυrieυoυsin aυton kai oi megaloi aυton kateksoυsiazoυsin aυton

42 Now having called them to him, Jesus says to them, You° know that those who seem to rule over the Gentiles are lording it over them, and their great ones are wielding authority over them.

42. But Jesus called them to him, and saith unto them, Ye know that they which are accounted to rule over the Gentiles exercise lordship over them; and their great ones exercise authority upon them.

42. Da kaldte Jesus dem og sagde til dem: I vide, at de, der ere i Anseelse som Folkenes Fyrster, herske over dem, og de Store iblandt dem bruge Myndighed over dem.

42. Men Jesus kallade dem till sig, och sade till dem: I veten, att verldslige Förstar äro rådande, och de mägtige ibland dem hafva välde;

42. Agga Jesus kutsus neid ennese jure, ja ütles neile: Teie teate, et need, kedda arwatakse pagganatte üllemad ollewad, wallitsewad nende ülle, ja need sured nende seast wotwad woimust nende peäle.

42. O Jėzus, pasikvietęs juos, tarė: ‘‘Jūs žinote, kad tie, kurie laikomi pagonių valdovais, viešpatauja jiems, ir jų didieji juos valdo.

42. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach zu ihnen: Ihr wisset, daß die weltlichen Fürsten herrschen und die Mächtigen unter ihnen haben Gewalt.

42. Mais Jésus, les ayant appelés, leur dit: Vous savez que ceux qu'on regarde comme les chefs des nations les maîtrisent; et que les grands exercent leur autorité sur elles.

42. Mas Jesús llamándolos, les dice: Sabéis que los que se ven ser príncipes en las naciones, se enseñorean de ellas; y los que entre ellas son grandes, tienen sobre ellas potestad.

42 Maar Jezus, het tot Zich geroepen hebbende, zeide tot hen: Gij weet, dat degenen, die geacht worden oversten te zijn der volken, heerschappij voeren over hen, en hun groten gebruiken macht over hen.

42. Ale Jezus zwoławszy ich, rzekł im: Wiecie, iż ci, którym się zda, że władzę mają nad narody, panują nad nimi, a którzy z nich wielcy są, moc przewodzą nad nimi.

42. Jézus pedig magához szólítván őket, monda nékik: Tudjátok, hogy azok, a kik a pogányok között fejedelmeknek [19†] tartatnak, uralkodnak felettök, és az ő nagyjaik hatalmaskodnak rajtok.

42 Иисус же, подозвав их, сказал им: вы знаете, что почитающиеся князьями народов господствуют над ними, и вельможи их властвуют ими.

42. Ісус же, покликавши їх, рече їм: Ви знаєте, що котрі, здаєть ся, князюють над поганами, панують над ними, й великі їх управляють ними.

43 Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;

43 Mutta niin älköön olko teidän keskellänne, vaan joka teidän joukossanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne.

43. Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.

43. Mutta ei nijn pidä oleman teidän keskenän waan joca teidän seasan tahto suurin olla sen pitä teidän palwelian oleman:

43. Mutta ei nin pidhe oleman teiden keskenen/ waan ioca teiden seasan tachtopi swrin olla/ sen pite teiden palwelian oleman/ (Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenän/ waan joka teidän seassan tahtoopi suurin olla/ sen pitää teidän palwelijan oleman/)

43. οὐχ οὕτω δὲ ἔσται ἐν ὑμῖν, ἀλλ’ ὃς ἐὰν θέλῃ γενέσθαι μέγας ἐν ὑμῖν, ἔσται ὑμῶν διάκονος,

43. ουχ ουτως δε εσται εν υμιν αλλ ος εαν θελη γενεσθαι μεγας εν υμιν εσται διακονος υμων 43. oυch oυtos de estai en υmin all os ean thele genesthai megas en υmin estai diakonos υmon

43 But it will not be so among you°, but (rather,) whoever wishes to become great among you° will be your° servant;

43. But so shall it not be among you: but whosoever will be great among you, shall be your minister:

43. Men det skal ikke være saa iblandt Eder; men hvo som vil blive stor iblandt Eder, skal være Eders Tjener;

43. Men det skall icke så vara ibland eder; utan den, som ibland eder vill ypperst vara, han skall vara edar tjenare.

43. Agga teie seas ei pea se nenda mitte ollema; waid kes ial tahhab teie seast sureks sada, se peab teie tener ollema.

43. Bet tarp jūsų taip neturi būti. Kas iš jūsų nori būti didžiausias, bus jūsų tarnas,

43. Aber also soll es unter euch nicht sein. Sondern welcher will groß werden unter euch, der soll euer Diener sein;

43. Mais il n'en sera pas de même parmi vous; au contraire, quiconque voudra être grand parmi vous, sera votre serviteur.

43. Mas no será así entre vosotros, ántes cualquiera que quisiere hacerse grande entre vosotros, será vuestro servidor.

43 Doch alzo zal het onder u niet zijn; maar zo wie onder u groot zal willen worden, die zal uw dienaar zijn.

43. Lecz nie tak będzie między wami; ale ktobykolwiek chciał być wielkim między wami, będzie sługą waszym;

43. De nem így lesz közöttetek; hanem, a ki nagy akar lenni [20†] közöttetek, az legyen a ti szolgátok;

43 Но между вами да не будет так: а кто хочет быть большим между вами, да будем вам слугою;

43. Не так же буде в вас; нї, хто хоче стати ся великим між вами, нехай буде слугою вам;

44 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.

44 Ja joka teistä tahtoo tulla ensimmäiseksi, olkoon kaikkien orja.

44. Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;

44. Ja joca teistä tahto olla ensimäinen hänen pitä caickein orja oleman.

44. Ja ioca teiste tachto olla ensimeinen/ henen pite caikein oriana oleman. (Ja joka teistä tahtoo olla ensimmäinen/ hänen pitää kaikkein orjana oleman.)

44. καὶ ὃς ἐὰν θέλῃ ὑμῶν γενέσθαι πρῶτος, ἔσται πάντων δοῦλος·

44. και ος αν θελη υμων γενεσθαι πρωτος εσται παντων δουλος 44. kai os an thele υmon genesthai protos estai panton doυlos

44 and whoever wishes to become first among you° will be bondservant of all.

44. And whosoever of you will be the chiefest, shall be servant of all.

44. og hvo som vil blive den Ypperste iblandt eder, skal være Alles Tjener;

44. Och den, som ibland eder vill vara den främste, han skall vara allas dräng;

44. Ja kes ial teie seast keige üllem tahhab olla, se peab keikide sullane ollema.

44. ir kas nori tarp jūsų būti pirmas, bus visų vergas.

44. und welcher unter euch will der Vornehmste werden, der soll aller Knecht sein.

44. Et quiconque voudra être le premier d'entre vous, sera l'esclave de tous.

44. Y cualquiera de vosotros que quisiere hacerse el primero, será siervo de todos.

44 En zo wie van u de eerste zal willen worden, die zal aller dienstknecht zijn.

44. A ktobykolwiek z was chciał być pierwszym, będzie sługą wszystkich.

44. És a ki közületek első akar lenni, mindenkinek szolgája legyen:

44 и кто хочет быть первым между вами, да будет всем рабом.

44. і хто хоче між вами стати ся першим, нехай буде усїм рабом.

45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

45 Sillä Ihmisen Poikakaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien puolesta.”

45. Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä.

45. Sillä ei ihmisen Poica ole tullut palwelda mutta palweleman ja andaman hengens lunastuxexi monen edestä.

45. Sille että Inhimisen Poica ei ole tullut paluelta/ mutta että hen paluele/ ia annais henen Hengens lunastuxexi monen edheste. (Sillä että Ihmisen Poika ei ole tullut palweltaa/ mutta että hän palwelee/ ja antais hänen henkensä lunastukseksi monen edestä.)

45. καὶ γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἦλθε διακονηθῆναι, ἀλλὰ διακονῆσαι καὶ δοῦναι τὴν ψυχὴν αὐτοῦ λύτρον ἀντὶ πολλῶν.

45. και γαρ ο υιος του ανθρωπου ουκ ηλθεν διακονηθηναι αλλα διακονησαι και δουναι την ψυχην αυτου λυτρον αντι πολλων 45. kai gar o υios toυ anthropoυ oυk elthen diakonethenai alla diakonesai kai doυnai ten psυchen aυtoυ lυtron anti pollon

45 For* the Son of Man also did not come to be served, but to serve, and to give his life (as) a redemption in exchange-for many. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

45. For even the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many.

45. thi Menneskens Søn er ikke kommen for at lade sig tjene, men for at tjene og at give sit Liv til en Igjenløselses Betaling for Mange.

45. Ty ock menniskones Son är icke kommen, på det han skulle låta tjena sig; utan på det han ville tjena, och gifva sitt lif till återlösning för många.

45. Sest innimesse Poeg ei ollege tulnud, et tedda tenitakse, waid et temma tenib ja annab omma hinge lunnastamisse hinnaks mitme eest.

45. Juk ir Žmogaus Sūnus atėjo, ne kad Jam tarnautų, bet pats tarnauti ir savo gyvybės atiduoti kaip išpirkos už daugelį’‘.

45. Denn auch des Menschen Sohn ist nicht gekommen, daß er sich dienen lasse, sondern daß er diene und gebe sein Leben zur Bezahlung für viele.

45. Car le Fils de l'homme est venu, non pour être servi, mais pour servir et pour donner sa vie en rançon pour plusieurs.

45. Porque el Hijo del hombre tampoco vino para ser servido, sino para servir, y dar su vida en rescate por muchos.

45 Want ook de Zoon des mensen is niet gekomen om gediend te worden, maar om te dienen, en Zijn ziel te geven tot een rantsoen voor velen.

45. Bo i Syn człowieczy nie przyszedł, aby mu służono, ale aby służył, i aby dał duszę swą na okup za wielu.

45. Mert az embernek Fia sem azért jött, hogy néki szolgáljanak, hanem hogy ő szolgáljon, és adja az ő életét váltságul sokakért.

45 Ибо и Сын Человеческий не для того пришел, чтобы Ему служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих.

45. Бо й Син чоловічий не прийшов, щоб служено Йому, а служити й дати душу свою викуп за многих.

46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.

46 Sitten he tulivat Jerikoon. Hänen lähtiessään Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon kanssa, sokea mies*, Bartimeus, Timeuksen poika, istui tien vieressä (kerjäten).

46. Ja he tulivat Jerikoon. Ja kuin hän läksi Jerikosta ja hänen opetuslapsensa ja paljo kansaa, niin istui tien ohessa sokia, Bartimeus Timein poika, kerjäten.

46. JA he tulit Jerichoon. Ja cuin hän läxi Jerichost ja hänen Opetuslapsens ja suuri joucko Canssa. Nijn istui tien ohes yxi sokia Bartimeus Timein poica ja kerjäis.

46. Ja he tulit Jericon. Ja quin hen vloskeui Jericon Caupungist/ ia hene' Opetuslapsens/ ia swri iocko Canssa. Nin istui tien ohesa yxi Sockia Bartimeus Timein poica ia keriesi/ (Ja he tulit Jerikoon. Ja kuin hän uloskäwi Jerikon kaupungista/ ja hänen opetuslapsensa/ ja suuri joukko kansaa. Niin istui tien ohessa yksi sokea Bartimeus Timein poika ja kerjäsi/)

46. Καὶ ἔρχονται εἰς Ἰεριχώ· καὶ ἐκπορευομένου αὐτοῦ ἀπὸ Ἰεριχὼ καὶ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ καὶ ὄχλου ἱκανοῦ, ὁ υἱὸς Τιμαίου Βαρτιμαῖος τυφλὸς ἐκάθητο παρὰ τὴν ὁδὸν προσαιτῶν.

46. και ερχονται εις ιεριχω και εκπορευομενου αυτου απο ιεριχω και των μαθητων αυτου και οχλου ικανου υιος τιμαιου βαρτιμαιος ο τυφλος εκαθητο παρα την οδον προσαιτων 46. kai erchontai eis iericho kai ekporeυomenoυ aυtoυ apo iericho kai ton matheton aυtoυ kai ochloυ ikanoυ υios timaioυ βartimaios o tυflos ekatheto para ten odon prosaiton

46 And they come into Jericho, and (while) traveling from Jericho (with) his disciples and a considerable crowd, Bartimaeus, the blind son of Timaeus, was sitting (and) begging beside the road.

46. And they came to Jericho: and as he went out of Jericho with his disciples and a great number of people, blind Bartimaeus, the son of Timaeus, sat by the highway side begging.

46. Og de kom til jericho; og der han gik ud af Jericho tillligemed sine Disciple og meget Folk, sad Timæus' Søn, Bartimæus den Blinde, ved Veien og tiggede.

46. Och de kommo till Jericho. Och då han gick ut af Jericho, och hans Lärjungar, och en mägtig stor hop folk, då satt der vid vägen en blinder, Bartimeus, Timei son, tiggandes.

46. Ja nemmad tullid Jeriko liñna, ja kui ta Jerikust wäljaläks, ja temma jüngrid, ja paljo rahwast, siis istus Timeusse poeg Partimeus se pimme te äres ja kerjas.

46. Jie atėjo į Jerichą. O iškeliaujant Jam su mokiniais ir gausia minia iš Jericho, neregys Bartimiejus, Timiejaus sūnus, sėdėjo šalikelėje elgetaudamas.

46. Und sie kamen gen Jericho. Und da er aus Jericho ging, er und seine Jünger und ein großes Volk, da saß ein Blinder, Bartimäus, des Timäus Sohn, am Wege und bettelte.

46. Ensuite ils arrivèrent à Jérico; et comme il en repartait avec ses disciples et une grande troupe, le fils de Timée, Bartimée, l'aveugle, était assis auprès du chemin, demandant l'aumône.

46. Entónces vienen a Jericó; y saliendo él de Jericó con sus discípulos y una gran multitud, Bartimeo el ciego, hijo de Timeo, estaba sentado junto al camino mendigando.

46 En zij kwamen te Jericho. En als Hij en Zijn discipelen, en een grote schare van Jericho uitging, zat de zoon van Timeus, Bar-timeus, de blinde, aan den weg, bedelende.

46. Tedy przyszli do Jerycha; a gdy on wychodził z Jerycha, i uczniowie jego i lud wielki, syn Tymeusza, Bartymeusz ślepy, siedział podle drogi żebrząc.

46. És Jerikóba érkezének: és mikor ő és az ő tanítványai és nagy sokaság Jerikóból kimennek vala, a Timeus fia, a vak [21†] Bartimeus, ott üle az úton, koldulván.

46 Приходят в Иерихон. И когда выходил Он из Иерихонас учениками Своими и множеством народа, Вартимей, сын Тимеев, слепой сидел у дороги, прося милостыни .

46. І приходять у Єрихон; і як виходив Він із Єрихону, й ученики Його, й багато народу, син Тимеїв, Вартимей слїпий, сидїв над шляхом, просячи.

47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".

47 Kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa ja sanoa: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua."

47. Ja kuin hän kuuli, että se oli Jesus Natsaretista, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: Jesus, Davidin poika, armahda minua.

47. Ja cosca hän cuuli että se oli Jesus Nazaretist rupeis hän huutaman ja sanoman: Jesu Dawidin Poica armahda minua.

47. ia coska hen cwli ette se oli Iesus Nazaretist/ Rupesi hen hwtaman ia sanoman/ Iesu Dauidin Poica/ armadha minua. (Ja koska hän kuuli että se oli Jesus Nazaretista/ Rupesi hän huutamaan ja sanomaan/ Jesus Dawidin Poika/ armahda minua.)

47. καὶ ἀκούσας ὅτι Ἰησοῦς ὁ Ναζωραῖός ἐστιν, ἤρξατο κράζειν καὶ λέγειν· Υἱὲ Δαυῒδ Ἰησοῦ, ἐλέησόν με.

47. και ακουσας οτι ιησους ο ναζωραιος εστιν ηρξατο κραζειν και λεγειν ο υιος δαβιδ ιησου ελεησον με 47. kai akoυsas oti iesoυs o nazoraios estin erksato krazein kai legein o υios daβid iesoυ eleeson me

47 And having heard that it is Jesus the Nazarene, he began to cry out and say, Jesus, you, (the) son of David, show-mercy (to) me.

47. And when he heard that it was Jesus of Nazareth, he began to cry out, and say, Jesus, thou Son of David, have mercy on me.

47. Og der han hørte, at det var Jesus fra Nazareth, begyndte han at raabe og sige: Jesus, du Davids Søn, forbarm dig over mig.

47. Och när han hörde, att det var Jesus af Nazareth, begynte han ropa, och säga: Jesu, Davids Son, varkunna dig öfver mig.

47. Ja kui temma kulis, et Jesus Naatsarettist seäl olli, hakkas temma kissendama ja ütlema: Jesus Taweti poeg, heida armo minno peäle.

47. Išgirdęs, jog čia Jėzus iš Nazareto, jis pradėjo garsiai šaukti: ‘‘Jėzau, Dovydo Sūnau, pasigailėk manęs!’‘

47. Und da er hörte, daß es Jesus von Nazareth war, fing er an, zu schreien und zu sagen: Jesu, du Sohn Davids, erbarme dich mein!

47. Et ayant entendu que c'était Jésus de Nazareth qui passait, il se mit à crier et à dire: Jésus, fils de David, aie pitié de moi!

47. Y oyendo que era Jesús el Nazareno, comenzó a dar voces, y decir: Jesús, Hijo de David, ten misericordia de mí.

47 En horende, dat het Jezus de Nazarener was, begon hij te roepen en te zeggen: Jezus, Gij Zone Davids! ontferm U mijner.

47. A usłyszawszy, iż jest Jezus on Nazareóski, począł wołać, mówiąc: Jezusie, Synu Dawida! zmiłuj się nade mną.

47. És a mikor meghallá, hogy ez a Názáreti Jézus, kezde kiáltani, mondván: Jézus, Dávidnak Fia, könyörülj rajtam!

47 Услышав, что это Иисус Назорей, он начал кричать и говорить: Иисус, Сын Давидов! помилуй меня.

47. І, почувши, що се Ісус Назарянин, почав кричати й казати: Сину Давидів Ісусе, помилуй мене.

48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".

48 Monet nuhtelivat häntä, jotta hän vaikenisi. Mutta hän huusi sitäkin enemmän: "Daavidin Poika, armahda minua."

48. Ja moni nuhteli häntä, että hän olis ollut ääneti. Mutta hän huusi paljoa enemmin: Davidin Poika, armahda minua.