6 luku

Jeesus opettaa Nasaretissa, jossa häntä ylenkatsotaan 1 – 6; lähettää kaksitoista apostoliaan 6 – 13 Arveluja Jeesuksesta 14 – 16 Johannes Kastajan mestaus 17 – 29 Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 30 – 44, kävelee veden päällä 45 – 52 ja parantaa sairaita Gennesaretissa 53 – 56.

1 Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

1 Hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

1. Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

1. JA hän läxi sieldä ja meni Isäns maalle ja hänen Opetuslapsens seuraisit händä.

1. IA hen vlosmeni sielde ia tuli henen Isense maalle/ ia henen Opetuslapsens seurasit hende. (Ja hän ulos meni sieltä ja tuli hänen isänsä maalle/ ja hänen opetuslapsensa seurasit häntä.)

1. Καὶ ἐξῆλθε ἐκεῖθεν καὶ ἦλθεν εἰς τὴν πατρίδα ἑαυτοῦ· καὶ ἀκολουθοῦσιν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

1. και εξηλθεν εκειθεν και ηλθεν εις την πατριδα αυτου και ακολουθουσιν αυτω οι μαθηται αυτου 1. kai ekselthen ekeithen kai elthen eis ten patrida aυtoυ kai akoloυthoυsin aυto oi mathetai aυtoυ

1 {Mat 9:27-34 Probably Capernaum.} {Mar 6:1-6a & Mat 13:54-58 Nazareth.}And he went out from there, and he came into his fatherland, and his disciples follow him.

1. And he went out from thence, and came into his own country; and his disciples follow him.

1. Og han gik bort derfra og kom til sit Fædreneland; og hans Disciple fulgte ham.

1. Och han gick ut dädan, och kom in uti sitt fädernesland; och hans Lärjungar följde honom.

1. Ja tem̃a läks seält wälja, ja tulli om̃a päris-male, ja tem̃a jüngrid käisid tem̃a järrel.

1. Išvykęs iš ten, Jis, mokinių lydimas, parkeliavo į savo tėviškę.

1. Und er ging aus von da und kam in seine Vaterstadt; und seine Jünger folgten ihm nach.

1. Jésus étant parti de là, vint dans sa patrie, et ses disciples le suivirent.

1. Y SALIÓ de allí, y vino a su tie- rra; y le siguieron sus discípulos.

1 En Hij ging van daar weg, en kwam in Zijn vaderland, en Zijn discipelen volgden Hem.

1. A wyszedłszy stamtąd przyszedł do ojczyzny swojej, i szli za nim uczniowie jego.

1. És kiméne onnét, és méne az ő hazájába, [1†] és követék őt az ő tanítványai.

1 Оттуда вышел Он и пришел в Свое отечество; за Ним следовали ученики Его.

1. І вийшовши звідтіля, прибув у свою країну; і йшли слїдом за Ним ученики Його.

2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

2 Sapatin tultua Hän alkoi opettaa synagoogassa. Ja monet hämmästyivät kuunnellessaan ja sanoivat: "Mistä tällä on tämä? Ja mikä on se viisaus, joka on Hänelle annettu, *että niin suuria voimatekojakin tapahtuu* Hänen kättensä välityksellä?

2. Ja kuin sabbati tuli, rupesi hän synagogassa opettamaan; ja monta, jotka kuulivat, hämmästyivät, sanoen: kusta tällä nämät ovat? ja mikä viisaus hänelle annettu on, että myös senkaltaiset väkevät työt hänen kättensä kautta tapahtuvat?

2. Ja cuin Sabbathi oli rupeis hän Synagogas opettaman ja monda jotca cuulit hämmästyit sanoden: custa tällä nämät owat ? ja mikä wijsaus hänelle annettu on että sencaltaiset wäkewät työt hänen kättens cautta tapahtuwat ?

2. Ja quin Sabbathi Lehestui/ rupesi hen Sinagogas opettaman/ ia monda cwleuaista hämmestyit/ sanode'/ Custa telle nämet ouat? ia mike Wijsaus teme on/ quin henelle annettu on/ ia sencaltaiset auwudh henen kättens cautta tapachtuuat? (Ja kuin Sabbathi lähestyi/ rupesi hän synagogassa opettamaan/ ja monta kuulewaista hämmästyit/ sanoen/ Kusta tällä nämät owat? ja mika wiisaus tämä on/ kuin hänelle annettu on/ ja senkaltaiset awut hänen kättensä kautta tapahtuwat?)

2. καὶ γενομένου σαββάτου ἤρξατο ἐν τῇ συναγωγῇ διδάσκειν· καὶ πολλοὶ ἀκούοντες ἐξεπλήσσοντο λέγοντες· Πόθεν τούτῳ ταῦτα; καὶ τίς ἡ σοφία ἡ δοθεῖσα αὐτῷ, καὶ δυνάμεις τοιαῦται διὰ τῶν χειρῶν αὐτοῦ γίνονται;

2. και γενομενου σαββατου ηρξατο εν τη συναγωγη διδασκειν και πολλοι ακουοντες εξεπλησσοντο λεγοντες ποθεν τουτω ταυτα και τις η σοφια η δοθεισα αυτω οτι και δυναμεις τοιαυται δια των χειρων αυτου γινονται 2. kai genomenoυ saββatoυ erksato en te sυnagoge didaskein kai polloi akoυontes ekseplessonto legontes pothen toυto taυta kai tis e sofia e dotheisa aυto oti kai dυnameis toiaυtai dia ton cheiron aυtoυ ginontai

2 And (after) it became the Sabbath, he began to teach in the synagogue. And many hearing him were being astounded, saying, From where did this one (receive) these things? And what is the wisdom which was given to this man? And (how are) such miracles happening through his hands?

2. And when the sabbath day was come, he began to teach in the synagogue: and many hearing him were astonished, saying, From whence hath this man these things? and what wisdom is this which is given unto him, that even such mighty works are wrought by his hands?

2. Og der Sabbaten var kommen, begyndte han at lære i Synagogen, og Mange, som det hørte, forundrede sig saare og sagde: hveden har denne Saadant? og hvad er det for en Viisdom, som ham er given, at og saadanne kraftige Gjerninger skee ved hans Hænder?

2. Och när Sabbathen kom, begynte han lära i Synagogon; och månge, som det hörde, förundrade sig storliga, sägande: Hvadan kommer honom detta? Och hvad visdom är denne, som honom gifven är, och sådana krafter, som ske igenom hans händer?

2. Ja kui hingamisse-pääw sai, hakkas temma koggodusse koias öppetama. Ja paljo, kes tedda kuulsid, ehmatasid wägga ärra, ja ütlesid: Kust sellesinnatsele keik se tulnud? ja mis tarkus se on, mis temmale on antud, et ka nisuggused wäggewad teud temma kätte läbbi sündiwad?

2. Atėjus sabatui, Jis pradėjo mokyti sinagogoje. Daugelis girdėdami stebėjosi: ‘‘Iš kur Jam tai? Kas per išmintis Jam suteikta, kad net tokie stebuklai daromi Jo rankomis?

2. Und da der Sabbat kam, hob er an zu lehren in ihrer Schule. Und viele, die es hörten, verwunderten sich seiner Lehre und sprachen: Woher kommt dem solches? Und was für Weisheit ist's, die ihm gegeben ist, und solche Taten, die durch seine Hände geschehen?

2. Et quand le sabbat fut venu, il commença à enseigner dans la synagogue; et plusieurs de ceux qui l'entendaient, s'étonnaient et disaient: D'où viennent toutes ces choses à cet homme? Quelle est cette sagesse qui lui a été donnée, et d'où vient que de si grands miracles se font par ses mains?

2. Y llegado el sábado, comenzó a enseñar en la sinagoga; y muchos oyéndole estaban atónitos, diciendo: ¿De dónde tiene éste estas cosas? ¿Y qué sabiduría es esta que le es dada, que tales maravillas son hechas por sus manos?

2 En als het sabbat geworden was, begon Hij in de synagoge te leren; en velen, die Hem hoorden, ontzetten zich, zeggende: Van waar komen Dezen deze dingen, en wat wijsheid is dit, die Hem gegeven is, dat ook zulke krachten door Zijn handen geschieden?

2. A gdy przyszedł sabat, począł uczyć w bóżnicy, a wiele ich słuchając, zdumiewali się i mówili: Skądże temu to wszystko? a co to za mądrość, która mu jest dana, że się i takie mocy dzieją przez ręce jego?

2. És a mint eljött vala a szombat, tanítani kezde a zsinagógában; és sokan, a kik őt hallák, elálmélkodának vala, mondván: [2†] Honnét vannak ennél ezek? És mely bölcsesség az, a mi néki adatott, hogy ily csodadolgok is történnek általa?

2 Когда наступила суббота, Он начал учить в синагоге; и многие слышавшие с изумлением говорили: откуда у Него это? что за премудрость дана Ему, и как такие чудеса совершаются руками Его?

2. І, як настала субота, почав у школї навчати; й многі, слухаючи, дивувались, кажучи: Звідкіля се в Него? і що се за розум даний Йому, що дива такі руками Його роблять ся?

3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö Hänen sisarensa ole täällä keskellämme?" Ja he loukkaantuivat Häneen.

3. Eikö tämä ole se seppä, Marian poika, Jakobin ja Joseen ja Juudaan ja Simonin veli? eikö myös hänen sisarensa ole tässä meidän kanssamme? ja he pahenivat hänessä.

3. Eikö tämä ole se seppä Marian poica Jacobin ja Josen ja Judan ja Simonin weli ? eikö myös hänen sisarens ole täsä meidän cansam ? Ja he pahenit hänesä.

3. Eikö teme se Seppe ole Marian poica/ Jacobin ia Josen ia Judan ia Simonan welij? Eikö mös henen Sisarens tesse meiden cansam ole? Ja he pahenit henen cauttans. (Eikö tämä se seppä ole Marian poika/ Jakobin ja Josen ja Judan ja Simonin weli? Eikö myös hänen sisarensa tässä meidän kanssamme ole? ja he pahenit hänen kauttansa.)

3. οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ τέκτων, ὁ υἱὸς τῆς Μαρίας, ἀδελφὸς δὲ Ἰακώβου καὶ Ἰωσῆ καὶ Ἰούδα καὶ Σίμωνος; καὶ οὐκ εἰσὶν αἱ ἀδελφαὶ αὐτοῦ ὧδε πρὸς ἡμᾶς; καὶ ἐσκανδαλίζοντο ἐν αὐτῷ.

3. ουχ ουτος εστιν ο τεκτων ο υιος μαριας αδελφος δε ιακωβου και ιωση και ιουδα και σιμωνος και ουκ εισιν αι αδελφαι αυτου ωδε προς ημας και εσκανδαλιζοντο εν αυτω 3. oυch oυtos estin o tekton o υios marias adelfos de iakoβoυ kai iose kai ioυda kai simonos kai oυk eisin ai adelfai aυtoυ ode pros emas kai eskandalizonto en aυto

3 Is this not the carpenter, the son of Mary and brother of James and Joses and Jude and Simon? And are not his sisters here with us? And they were being offended at him.

3. Is not this the carpenter, the son of Mary, the brother of James, and Joses, and of Juda, and Simon? and are not his sisters here with us? And they were offended at him.

3. Er denne ikke den Tømmermand, Marias Søn, Jakobs og Josefs' og Judas' og Simons Broder? ere ikke og hans Søstre her hos os? Og de forargedes paa ham.

3. Är icke denne den timbermannen, Marie Son, Jacobi broder, och Jose, och Jude och Simons? Äro ock icke hans systrar här när oss? Och de förargades på honom.

3. Eks sesinnane olle se pusep Maria poeg, agga Jakobusse ja Josesse ja Juda ja Simona wend? Ja eks temma öed ka olle siin meie jures? ja nem̃ad pahhandasid ennast tem̃ast.

3. Argi Jis ne dailidė, ne Marijos sūnus, Jokūbo, Jozės, Judo ir Simono brolis?! Argi Jo seserys negyvena čia, pas mus?!’‘ Ir jie piktinosi Juo.

3. Ist er nicht der Zimmermann, Marias Sohn, und der Bruder des Jakobus und Joses und Judas und Simon? Sind nicht auch seine Schwestern allhier bei uns? Und sie ärgerten sich an ihm.

3. N'est-ce pas là le charpentier, le fils de Marie, le frère de Jacques, de Joses, de Jude et de Simon? Ses sœurs ne sont-elles pas ici parmi nous? Et ils se scandalisaient à son sujet.

3. ¿No es éste el carpintero, hijo de María, hermano de Santiago, y de Joses, y de Júdas, y de Simón? ¿No están también aquí con nosotros sus hermanas? Y se escandalizaban en él.

3 Is deze niet de timmerman, de zoon van Maria, en de broeder van Jakobus en Joses, en van Judas en Simon, en zijn Zijn zusters niet hier bij ons? En zij werden aan Hem geergerd.

3. Izali ten nie jest cieśla, syn Maryi, i brat Jakóba, i Jozesa, i Judasa, i Szymona? Azaż tu nie masz i sióstr jego u nas? I gorszyli się z niego.

3. Avagy nem ez-é az az ácsmester, Máriának a fia, Jakabnak, Józsénak, Júdásnak és Simonnak pedig testvére? És nincsenek-é itt közöttünk az ő nőtestvérei is? És megbotránkoznak vala ő benne.

3 Не плотник ли Он, сын Марии, брат Иакова, Иосии, Иуды и Симона? Не здесь ли, между нами, Егосестры? И соблазнялись о Нем.

3. Хиба ж сей не тесля, син Мариї, брат Яковів, і Йосиїв, і Юдин, і Симонів? і хиба не тут між нами сестри Його? І поблазнились Ним.

4 Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan".

4 Niin Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu paitsi kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kotonaan."

4. Mutta Jesus sanoi heille: ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa.

4. Mutta Jesus sanoi heille: ei Prophetat mualla cadzota ylön cuin Isäns maalla ja langoins seas ja cotonans.

4. Mutta IesuS sanoi heille/ Ei ole Propheta ylencatzottu waa' henen Isense maalla/ ia langoins seasa/ ia omas perehesens. (Mutta Jesus sanoi heille/ Ei ole propheta ylenkatsottu waan hänen isänsä maalla/ ja lankojensa seassa/ ja omassa perheessänsä.)

4. ἔλεγε δὲ αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς ὅτι Οὐκ ἔστι προφήτης ἄτιμος εἰ μὴ ἐν τῇ πατρίδι αὐτοῦ καὶ ἐν τοῖς συγγενέσι καὶ ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ.

4. ελεγεν δε αυτοις ο ιησους οτι ουκ εστιν προφητης ατιμος ει μη εν τη πατριδι αυτου και εν τοις συγγενεσιν και εν τη οικια αυτου 4. elegen de aυtois o iesoυs oti oυk estin profetes atimos ei me en te patridi aυtoυ kai en tois sυggenesin kai en te oikia aυtoυ

4 But Jesus said to them, A prophet is not without honor, except in his fatherland and among (his own) relatives and in his own house.

4. But Jesus said unto them, A prophet is not without honour, but in his own country, and among his own kin, and in his own house.

4. Men Jesus sagde til dem: en Prophet er ikke foragtet uden i sit Fædreneland og iblandt sine Slægtninge i sit Huus.

4. Då sade Jesus till dem: En Prophet varder icke föraktad, utan i sitt fädernesland, och ibland sina fränder, och sitt folk.

4. Agga Jesus ütles nende wasto: Prohwet ei olle ni auto kussagi, kui ommal pärris-maal, ja suggulaste jures, ja ommas koias.

4. O Jėzus jiems tarė: ‘‘Pranašas nebūna be pagarbos, nebent savo tėviškėje tarp savo giminių ir savo namuose’‘.

4. Jesus aber sprach zu ihnen: Ein Prophet gilt nirgend weniger denn im Vaterland und daheim bei den Seinen.

4. Mais Jésus leur dit: Un prophète n'est méprisé que dans son pays, parmi ses parents et ceux de sa famille.

4. Mas Jesús les decía: No hay profeta deshonrado sino en su tierra, y entre sus parientes, y en su casa.

4 En Jezus zeide tot hen: Een profeet is niet ongeeerd dan in zijn vaderland en onder zijn magen, en in zijn huis.

4. Ale Jezus rzekł do nich: Nie jestci prorok beze czci, chyba w ojczyźnie swojej, a między pokrewnymi, i w domu swoim.

4. Jézus pedig monda nékik: Nincs próféta tisztesség nélkül csak a maga hazájában, és a rokonai között és a maga házában.

4 Иисус же сказал им: не бывает пророк без чести, разве только в отечестве своем и у сродников и в доме своем.

4. Рече ж їм Ісус: Не єсть пророк без чести, хиба що в країнї своїй, та в родинї, і в домівцї своїй.

5 Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.

5 Eikä Hän voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa, paitsi että paransi muutamia sairaita panemalla kätensä* heidän päälleen.

5. Ja ei hän voinut siellä yhtään väkevää työtä tehdä, vaan ainoastaan pani kätensä harvain sairasten päälle ja paransi heitä;

5. Ja ei hän woinut siellä yhtän wäkewätä työtä tehdä waan ainoastans pani kätens harwain sairasten päälle ja paransi heitä.

5. Ja ei hen woinut sielle ychten auwua tehdä/ waan ette hen haruain sairasten päle kätens pani/ ia paransi heijet/ (Ja ei hän woinut siellä yhtään awua tehdä/ waan että hän harwain sairasten päälle kätensä pani/ ja paransi heidät.)

5. καὶ οὐκ ἠδύνατο ἐκεῖ οὐδεμίαν δύναμιν ποιῆσαι, εἰ μὴ ὀλίγοις ἀρρώστοις ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας ἐθεράπευσε·

5. και ουκ ηδυνατο εκει ουδεμιαν δυναμιν ποιησαι ει μη ολιγοις αρρωστοις επιθεις τας χειρας εθεραπευσεν 5. kai oυk edυnato ekei oυdemian dυnamin poiesai ei me oligois arrostois epitheis tas cheiras etherapeυsen

5 And he was not able to do any miracle there, except that he laid his hands upon a few who were sick and healed them.

5. And he could there do no mighty work, save that he laid his hands upon a few sick folk, and healed them.

5. Og han kunde der slet ingen kraftig Gjerning gjøre, uden at han lægde Hænderne paa nogle faa Syge og helbredte dem.

5. Och han kunde der ingen kraft göra, utan det att han lade händerna på några få sjuka, och botade dem.

5. Ja tem̃a ei woinud seäl ühtegi wäggewaid teggusid tehha, kui agga et temma pissut haigede peäle käed panni, ja neid terweks teggi.

5. Ir Jis ten negalėjo padaryti jokio stebuklo, tik keliems ligoniams uždėjo rankas ir juos išgydė.

5. Und er konnte allda nicht eine einzige Tat tun; außer wenig Siechen legte er die Hände auf und heilte sie.

5. Et il ne put faire là aucun miracle, si ce n'est qu'il guérit quelques malades, en leur imposant les mains.

5. Y no pudo allí hacer alguna maravilla: solamente que sanó unos pocos enfermos, poniendo sobre ellos las manos.

5 En Hij kon aldaar geen kracht doen; dan Hij legde weinigen zieken de handen op, en genas hen.

5. I nie mógł tam uczynić żadnego cudu, oprócz iż niektóre chore, wkładając na nie ręce, uzdrowił.

5. Nem is tehet vala ott semmi csodát, csak nehány beteget gyógyíta meg, rájok vetvén kezeit.

5 И не мог совершить там никакого чуда, только на немногих больных возложив руки, исцелил их .

5. І не міг там нїякого чуда зробити, тільки на деяких недужих положивши руки, сцїлив їх.

6 Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien kylästä kylään, ja opetti.

6 Ja Hän ihmetteli heidän epäuskoaan. Niin Hän vaelsi ympärillä olevissa kylissä opettaen.

6. Ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäri kyliä, opettain ympäristöllä,

6. Ja ihmetteli heidän epäuscoans. Ja hän waelsi ymbärins kyliä opettain ymbäristöllä.

6. ia imechteli heiden epeuskoans. Ja hen ymberinswaelsi caicki käsin Kyläin cautta opettade'. (ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän ympärinsä waelsi kaikki käsin kyläin kautta opettaen.)

6. καὶ ἐθαύμαζε διὰ τὴν ἀπιστίαν αὐτῶν. Καὶ περιῆγε τὰς κώμας κύκλῳ διδάσκων.

6. και εθαυμαζεν δια την απιστιαν αυτων και περιηγεν τας κωμας κυκλω διδασκων 6. kai ethaυmazen dia ten apistian aυton kai periegen tas komas kυklo didaskon

6 And he was marveling because of their unbelief. {Mar 6:6b-13 & Mat 9:35-10:42 & Luk 9:1-6 Third circuit of Galilee.}And he was proceeding around the villages in a circle, teaching.

6. And he marvelled because of their unbelief. And he went round about the villages, teaching.

6. Og han forundrede sig over deres vantro og gik omkring i Byerne og lærte.

6. Och han förundrade sig på deras otro; och han gick omkring i byarna allestäds deromkring, och lärde.

6. Ja ta panni immeks nende uskmatta süddant. Ja temma käis ümberkaudo need allewid läbbi ja öppetas.

6. Ir Jis stebėjosi jų netikėjimu. Jis ėjo per apylinkės kaimus ir mokė.

6. Und er verwunderte sich ihres Unglaubens. Und er ging umher in die Flecken im Kreis und lehrte sie.

6. Et il s'étonnait de leur incrédulité; et il parcourut les bourgades des environs en enseignant.

6. Y estaba maravillado de la incredulidad de ellos; y rodeaba las aldeas de al derredor enseñando.

6 En Hij verwonderde Zich over hun ongeloof, en omging de vlekken daar rondom, lerende.

6. A dziwował się niedowiarstwu ich, i obchodził okoliczne miasteczka, nauczając.

6. És csodálkozik vala azoknak hitetlenségén. Aztán köröskörül [3†] járja vala a falvakat, tanítván.

6 И дивился неверию их; потом ходил по окрестным селениям и учил.

6. І дивувавсь недовірством їх. І ходив кругом по селах, навчаючи.

7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

7 Hän kutsui luokseen ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain. Ja Hän antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

7. Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.

7. JA cudzui ne caxitoistakymmendä ja rupeis nijtä caxin ja caxin lähettämän ja andoi heille woiman saastaisia hengiä wastan.

7. Ja hen cutzui ne caxitoistakymende/ ia rupeis ne caxin ia caxin lehettemen/ ia annoi heille woiman sastaisi Hengi wastoin. (Ja hän kutsui ne kaksitoistakymmentä/ ja rupesi ne kaksin ja kaksin lähettämän/ ja antoi heille woiman saastaisia henkiä wastaan.)

7. Καὶ προσκαλεῖται τοὺς δώδεκα, καὶ ἤρξατο αὐτοὺς ἀποστέλλειν δύο δύο, καὶ ἐδίδου αὐτοῖς ἐξουσίαν τῶν πνευμάτων τῶν ἀκαθάρτων,

7. και προσκαλειται τους δωδεκα και ηρξατο αυτους αποστελλειν δυο δυο και εδιδου αυτοις εξουσιαν των πνευματων των ακαθαρτων 7. kai proskaleitai toυs dodeka kai erksato aυtoυs apostellein dυo dυo kai edidoυ aυtois eksoυsian ton pneυmaton ton akatharton

7 And he calls to him the twelve and began to send them out two (by) two, and he was giving them authority over the unclean spirits;

7. And he called unto him the twelve, and began to send them forth by two and two; and gave them power over unclean spirits;

7. Og han fremkaldte de Tolv, og han begyndte at udsende dem, to og to og gav dem magt over de urene Aander.

7. Och han kallade för sig de tolf, tog till att utsända dem, två och två; gifvandes dem magt emot de orena andar;

7. Ja tem̃a kutsus need kaksteistküm̃end ennese jure, ja hakkas neid wäljaläkkitama kaks ikka hawalt, ja andis neile melewalda rojaste waimude ülle.

7. Jėzus pasišaukė pas save dvylika, ėmė juos siuntinėti po du ir davė jiems valdžią netyrosioms dvasioms.

7. Und er berief die Zwölf und hob an und sandte sie je zwei und zwei und gab ihnen Macht über die unsauberen Geister,

7. Alors il appela les Douze, et il commença à les envoyer deux à deux, et leur donna pouvoir sur les esprits immondes;

7. Y llamó a los doce, y comenzó a enviarlos de dos en dos, y les dió potestad sobre los espíritus inmundos;

7 En Hij riep tot Zich de twaalven, en begon hen uit te zenden twee en twee, en gaf hun macht over de onreine geesten.

7. Tedy zwoławszy do siebie onych dwunastu, począł je po dwóch rozsyłać, i dał im moc nad duchami nieczystymi.

7. Majd magához szólítá a tizenkettőt, [4†] és kezdé őket kiküldeni [5†] kettőnként, és ada nékik hatalmat a tisztátalan lelkeken.

7 И, призвав двенадцать, начал посылать их по два, и дал им власть над нечистыми духами.

7. І покликав дванайцятьох, та й почав їх посилати по двоє, і дав їм власть над духами нечистими;

8 Ja hän sääti heille, etteivät saaneet ottaa matkalle muuta kuin ainoastaan sauvan; ei leipää, ei laukkua, ei rahaa vyöhönsä.

8 Hän kielsi heitä ottamasta matkaan mitään paitsi pelkästään sauvan — *ei laukkua, ei leipää*, ei rahaa vyöhön,

8. Ja kielsi heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää, ei rahaa kukkaroon;

8. Ja kielsi heitä mitän ottamast tielle cansans mutta ainoastans sauwan ei lauckua ei leipä ei raha cuckaroon mutta oleman kengäs:

8. Ja hen kielsi heite miten ottamasta tielle cansans/ mutta waa' sauuan. Ei prentzelite/ ei leipe/ ei raha cuckarosa/ mutta olema' kengese/ (Ja hän kielsi heitä mitään ottamasta tielle kanssansa/ mutta waan sauwan. Ei prentzelitä/ ei leipää/ ei rahaa kukkarossa/ mutta olemaan kengissä/)

8. καὶ παρήγγειλεν αὐτοῖς ἵνα μηδὲν αἴρωσιν εἰς ὁδὸν εἰ μὴ ῥάβδον μόνον, μὴ πήραν, μὴ ἄρτον, μὴ εἰς τὴν ζώνην χαλκόν,

8. και παρηγγειλεν αυτοις ινα μηδεν αιρωσιν εις οδον ει μη ραβδον μονον μη πηραν μη αρτον μη εις την ζωνην χαλκον 8. kai pareggeilen aυtois ina meden airosin eis odon ei me raβdon monon me peran me arton me eis ten zonen chalkon

8 and he commanded them in order that they should take nothing *for the journey, except only a staff; no knapsack, no bread, no brass (coins) in the belt;

8. And commanded them that they should take nothing for their journey, save a staff only; no scrip, no bread, no money in their purse:

8. Og han bød dem, at de skulde Intet tage med paa Riesen uden alene en Stav, ei Taske, ei Brød, ei Penninge i Beltet;

8. Och böd dem, att de intet skulle taga med sig till vägs, utan käppen allena; icke skräppo, icke bröd, inga penningar i pungen;

8. Ja käskis neid, et nemmad ei piddand ühtegi eñestega tee peäle wotma, kui agga keppi ükspäinis, ei mitte pauna, eiga leiba, eiga rahha wöle.

8. Liepė, be lazdos, nieko neimti į kelionę­nei krepšio, nei duonos, nei pinigų dirže,­

8. und gebot ihnen, daß sie nichts bei sich trügen auf dem Wege denn allein einen Stab, keine Tasche, kein Brot, kein Geld im Gürtel,

8. Et il leur ordonna de ne rien prendre pour le chemin, qu'un bâton; ni sac, ni pain, ni monnaie dans la ceinture;

8. Y les mandó que no llevasen nada para el camino, sino solamente un bordón; ni alforja, ni pan, ni dinero en la bolsa;

8 En Hij gebood hun, dat zij niets zouden nemen tot den weg, dan alleenlijk een staf, geen male, geen brood, geen geld in den gordel;

8. I rozkazał im, aby nic nie brali na drogę, jedno tylko laskę: ani taistry, ani chleba, ani w trzos pieniędzy;

8. És megparancsolá nékik, hogy az útra semmit ne vigyenek egy pálczán kívül; se táskát, se kenyeret, se pénzt az övükben;

8 И заповедал им ничего не брать в дорогу, кроме одного посоха: ни сумы, ни хлеба, ни меди в поясе,

8. і звелїв їм, щоб нїчого не брали на дорогу, тільки одну палицю: нї торбини, нї хлїба, нї у черес грошей,

9 He saivat kuitenkin sitoa paula-anturat jalkaansa; "mutta älkää pukeko kahta ihokasta yllenne".

9 kuitenkin paula-anturat jalkaan sidottuina — *eivätkä he saaneet pukea kahta ihokasta ylleen*.

9. Mutta olemaan kengässä, ja ettei he pukisi kahta hametta yllensä.

9. Ja ettei he pukis cahta hametta päällens.

9. ia ettei he pukisi cachta hametta. (ja ettei he pukisi kahta hametta.)

9. ἀλλ’ ὑποδεδεμένους σανδάλια, καὶ μὴ ἐνδεδύσθαι δύο χιτῶνας.

9. αλλ υποδεδεμενους σανδαλια και μη {VAR1: ενδυσησθε } {VAR2: ενδυσασθαι } δυο χιτωνας 9. all υpodedemenoυs sandalia kai me {VAR1: endυsesthe } {VAR2: endυsasthai } dυo chitonas

9 but (only) tied on sandals, also do° not clothe yourselves with two tunics.

9. But be shod with sandals; and not put on two coats.

9. men have anbundne Skoe paa og ikke iføre sig to kjortler.

9. Utan de skulle vara skodde; och att de icke skulle kläda sig uti två kjortlar;

9. Waid kingad piddid jalgas ollema, ja nemmad ei piddand kahte kube selga pannema.

9. tik apsiauti sandalais, bet neapsivilkti dviejų tunikų.

9. aber wären geschuht, und daß sie nicht zwei Röcke anzögen.

9. Mais des sandales aux pieds, et de ne pas porter deux habits.

9. Mas que calzasen sandalias; y no vistiesen dos ropas.

9 Maar dat zij schoenzolen zouden aanbinden, en met geen twee rokken gekleed zijn.

9. Ale żeby się obuli w trzewiki, a nie obłoczyli dwóch sukien.

9. Hanem kössenek sarut, de két ruhát ne öltsenek.

9 но обуваться в простую обувь и не носить двух одежд.

9. щоб обувались у постоли й не вдягались у дві одежинї.

10 Ja hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta.

10 Ja Hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, majailkaa siinä, kunnes lähdette sieltä."

10. Ja hän sanoi heille: kussa ikänä te huoneeseen menette sisälle, niin olkaat siinä, niinkauvan kuin te sieltä menette pois.

10. Ja hän sanoi heille: cuhunga huonesen te tuletta nijn olcat sijnä nijncauwan cuin te sieldä menette pois.

10. Ja hen sanoi heille/ Cuhunga honesen te siselle tuletta/ sijne te olcat/ nincauuan quin te sielde poismenette. (Ja hän sanoi heille/ Kuhunka huoneeseen te sisälle tulette/ siinä te olkaat/ niinkauan kuin te sieltä pois menette.)

10. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὅπου ἐὰν εἰσέλθητε εἰς οἰκίαν, ἐκεῖ μένετε ἕως ἂν ἐξέλθητε ἐκεῖθεν·

10. και ελεγεν αυτοις οπου εαν εισελθητε εις οικιαν εκει μενετε εως αν εξελθητε εκειθεν 10. kai elegen aυtois opoυ ean eiselthete eis oikian ekei menete eos an ekselthete ekeithen

10 And he said to them, Wherever you° enter into a house, abide° there until you° should go from there.

10. And he said unto them, In what place soever ye enter into an house, there abide till ye depart from that place.

10. Og han sagde til dem: hvor I gaae ind i et Huus, bliver der, indtil I drage bort fra Stedet.

10. Och sade till dem: Hvar som helst I ingån uti ett hus, blifven der, tilldess I dragen dädan.

10. Ja tem̃a ütles neile: Kus kotta teie ial sisse lähhäte, seña jäge, señi kui teie seält ärralähhäte.

10. Ir sakė jiems: ‘‘Į kuriuos namus užeisite, ten ir pasilikite, kol išvyksite.

10. Und sprach zu ihnen: Wo ihr in ein Haus gehen werdet, da bleibet bis ihr von dannen zieht.

10. Il leur dit aussi: En quelque maison que vous entriez, demeurez-y jusqu'à ce que vous sortiez de ce lieu.

10. Y les decía: En cualquier casa que entrareis, posád allí hasta que salgáis de aquel lugar.

10 En Hij zeide tot hen: Zo waar gij in een huis zult ingaan, blijft daar, totdat gij van daar uitgaat.

10. Zatem mówił do nich: Gdziekolwiek wnijdziecie w dom, tam zostaócie, póki byście stamtąd nie wyszli.

10. És monda nékik: A hol valamely házba bementek, ott [6†] maradjatok mindaddig, a míg tovább mentek onnét.

10 И сказал им: если где войдете в дом, оставайтесь в нем, доколе не выйдете из того места.

10. І рече їм: Де б ви нї зайшли в яку господу, там пробувайте, аж поки вийдете звідтіля.

11 Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille. (Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.)"

11 *Ketkä tahansa eivät* ota teitä vastaan eivätkä kuuntele teitä, sieltä lähtekää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta todistukseksi heille. (Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.)"

11. Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille.

11. Ja jotca ei teitä hywäile eikä cuule nijn mengät pois sieldä ja pyhkikät tomukin cuin teidän jalcain alla on heille todistuxexi. Totisest sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on duomio päiwänä huokiambi cuin sille Caupungille.

11. Ja cutca ei teite wastanrupe/ eike cwle teite/ Nin vlosmenget sielde/ ia pyhckiket tomu/ quin teiden ialcain alla on/ todhistoxexi heiden ylitzens. Totisesta sanon mine teille/ Että Sodoman ia Gomorran tulepi Domio peiuen hookiambi/ quin sille Caupungille. (Ja kutka ei teitä wastaan rupeaa/ eikä kuule teitä/ Niin ulos menkäät sieltä/ ja pyyhkikäät tomu/ kuin teidän jalkain alla on/ todistukseksi heidän ylitsensä. Totisesti sanon minä teille/ Että Sodoman ja Gomorran tuleepi tuomiopäiwän huokeampi/ kuin sille kaupungilla.)

11. καὶ ὅσοι ἐὰν μὴ δέξωνται ὑμᾶς μηδὲ ἀκούσωσιν ὑμῶν, ἐκπορευόμενοι ἐκεῖθεν ἐκτινάξατε τὸν χοῦν τὸν ὑποκάτω τῶν ποδῶν ὑμῶν εἰς μαρτύριον αὐτοῖς· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀνεκτότερον ἔσται Σοδόμοις ἢ Γομόρροις ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως ἢ τῇ πόλει ἐκείνῃ.

11. και οσοι αν μη δεξωνται υμας μηδε ακουσωσιν υμων εκπορευομενοι εκειθεν εκτιναξατε τον χουν τον υποκατω των ποδων υμων εις μαρτυριον αυτοις αμην λεγω υμιν ανεκτοτερον εσται σοδομοις η γομορροις εν ημερα κρισεως η τη πολει εκεινη 11. kai osoi an me deksontai υmas mede akoυsosin υmon ekporeυomenoi ekeithen ektinaksate ton choυn ton υpokato ton podon υmon eis martυrion aυtois amen lego υmin anektoteron estai sodomois e gomorrois en emera kriseos e te polei ekeine

11 And as many as may not accept you°, nor may not hear you°, (while) traveling out from there, shake-off° the dirt which is underneath your° feet *for a testimony to them. Assuredly, I am saying to you°, It will be more tolerable for Sodom or Gomorrah in (the) day of judgment than for that city.

11. And whosoever shall not receive you, nor hear you, when ye depart thence, shake off the dust under your feet for a testimony against them. Verily I say unto you, It shall be more tolerable for Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.

11. Og hvorsomhelst de ikke annamme Eder og ei høre Eder, gaaer bort derfra og afryster Støvet under Eders Fødder til Vidnesbyrd imod dem. Sandelig siger jeg Eder: det skal gaae Sodoma og Gomorra lideligere paa Dommens Dag end den Stad.

11. Och hvilken som icke anammar eder, eller icke hörer eder, går derut, och skudder af eder det stoft, som är under edra fötter till vittnesbörd öfver dem. Sannerliga säger jag eder: Drägeligare varder Sodome och Gomorre på domedag, än dem stadenom.

11. Ja kes ial teid ei wotta wasto, egga teid ei kula, seält minge wälja, ja puistage sedda pörmo mahha, mis teie jalge al on, neile tunnistusseks. Töest minna ütlen teile: Sodoma ja Komorra rahwal peab kohto päwal hölpsam pölli ollema kui sel liñnal.

11. Jei kurioje vietoje jūsų nepriimtų ir nesiklausytų, išeidami iš ten nusikratykite dulkes nuo kojų, kaip liudijimą prieš juos’‘.

11. Und welche euch nicht aufnehmen noch hören, da gehet von dannen heraus und schüttelt den Staub ab von euren Füßen zu einem Zeugnis über sie. Ich sage euch wahrlich: Es wird Sodom und Gomorrha am Jüngsten Gericht erträglicher gehen denn solcher Stadt.

11. Et lorsqu'il se trouvera des gens qui ne vous recevront pas, et qui ne vous écouteront pas, en partant de là, secouez la poussière de vos pieds en témoignage contre eux. Je vous dis en vérité, que le sort de Sodome et de Gomorrhe sera plus supportable au jour du jugement, que celui de cette ville-là.

11. Y todos aquellos que no os recibieren, ni os oyeren, saliendo de allí, sacudíd el polvo que está debajo de vuestros piés en testimonio contra ellos. De cierto os digo, que más tolerable será el castigo de Sodoma, o de Gomorra en el día del juicio, que él de aquella ciudad.

11 En zo wie u niet zullen ontvangen, noch u horen, vertrekkende van daar, schudt het stof af, dat onder aan uw voeten is, hun tot een getuigenis. Voorwaar zeg Ik u: Het zal Sodom en Gomorra verdragelijker zijn in den dag des oordeels dan dezelve stad.

11. A którzykolwiek by was nie przyjęli, ani was słuchali, wyszedłszy stamtąd, otrząśnijcie proch z nóg waszych na świadectwo im; zaprawdę powiadam wam: Lżej będzie Sodomie i Gomorze w dzieó sądny, niż miastu onemu.

11. A kik pedig nem fogadnak titeket, sem nem hallgatnak rátok, onnét kimenvén, verjétek le a port lábaitokról, bizonyságul ő ellenök. Bizony mondom néktek: Sodomának vagy Gomorának tűrhetőbb lesz a dolga az ítélet napján, mint annak a városnak.

11 И если кто не примет вас и не будет слушать вас, то, выходя оттуда, отрясите прах от ног ваших, во свидетельство на них. Истинно говорю вам: отраднее будет Содому и Гоморре в день суда, нежели тому городу.

11. А хто не прийме вас, анї слухати ме вас, то, виходячи звідтіля, обтрусїть і порох із під ніг ваших, на сьвідкуваннє їм. Істино глаголю вам: Одраднїще буде Содомові та Гоморі суднього дня, нїж городові тому.

12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.

12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä mielenmuutos.

12. Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,

12. Ja he läxit ja saarnaisit parannusta tekemän.

12. Ja he vloslexit ia sarnasit että heiden piti parannosta tekemen. (Ja he ulosläksit ja saarnasit että heidän piti parannusta tekemään.)

12. Καὶ ἐξελθόντες ἐκήρυσσον ἵνα μετανοήσωσι,

12. και εξελθοντες εκηρυσσον ινα μετανοησωσιν 12. kai ekselthontes ekerυsson ina metanoesosin

12 And they, (the twelve), went out and were preaching in order that they (all) should repent.

12. And they went out, and preached that men should repent.

12. Og de gik ud og prædikede, at man skulde omvende sig.

12. Och de gingo ut, och predikade, att man skulle bättra sig;

12. Ja nemmad läksid wälja, ja ütlesid jutlust, et nem̃ad piddid meelt parrandama,

12. Jie išėjo ir skelbė atgailą,

12. Und sie gingen aus und predigten, man sollte Buße tun,

12. Étant donc partis, ils prêchèrent qu'on se repentît,

12. Y saliendo predicaban, que se arrepintiesen los hombres.

12 En uitgegaan zijnde, predikten zij, dat zij zich zouden bekeren.

12. Tedy wyszedłszy kazali, aby ludzie pokutowali.

12. Kimenvén azért, prédikálják vala, hogy térjenek meg.

12 Они пошли и проповедывали покаяние;

12. І вийшовши вони, проповідували, щоб каялись.

13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

13. Ja ajoivat ulos monta perkelettä, ja voitelivat öljyllä monta sairasta, ja paransivat.

13. Ja ajoit ulos monda Perkelettä ja woitelit öljyllä monda sairasta ja paransit.

13. Ja monda Perkelette he vlosaioit/ ia he woitelit * öliolla monda sairasta/ ia paransit. (Ja monta perkelettä he ulos ajoit/ ja he woitelit öljyllä monta sairasta/ ja paransit.)

13. καὶ δαιμόνια πολλὰ ἐξέβαλλον, καὶ ἤλειφον ἐλαίῳ πολλοὺς ἀρρώστους καὶ ἐθεράπευον.

13. και δαιμονια πολλα εξεβαλλον και ηλειφον ελαιω πολλους αρρωστους και εθεραπευον 13. kai daimonia polla ekseβallon kai eleifon elaio polloυs arrostoυs kai etherapeυon

13 And they were casting out many demons and anointing many with oil who were sick and healing them. {Mar 6:14-29 & Mat 14:1-12 & Luk 9:7-9.}

13. And they cast out many devils, and anointed with oil many that were sick, and healed them.

13. Og de dreve mange Djævle ud og salvede mange Syge med Olie og helbredte dem.

13. Och utdrefvo många djeflar, och smorde många kranka med oljo, och botade dem.

13. Ja aiasid paljo kurje waimusid wälja, ja woidsid paljo többisid ölliga, ja teggid neid terweks.

13. išvarė daug demonų, daugelį ligonių tepė aliejumi ir išgydė.

13. und trieben viele Teufel aus und salbten viele Sieche mit Öl und machten sie gesund.

13. Et ils chassèrent plusieurs démons, et oignirent d'huile plusieurs malades, et ils les guérirent.

13. Y echaban fuera muchos demonios, y ungían con aceite a muchos enfermos, y sanaban.

13 En zij wierpen vele duivelen uit, en zalfden vele kranken met olie, en maakten hen gezond.

13. I wyganiali wiele dyjabłów, i wiele chorych olejkiem mazali i uzdrawiali je.

13. És sok ördögöt űznek vala ki, és olajjal [7†] sok beteget megkennek és meggyógyítnak vala.

13 изгоняли многих бесов и многих больных мазали масломи исцеляли.

13. І бісів багато виганяли, й намащували оливою багато недужих, і сцїляли.

14 Ja kuningas Herodes sai kuulla hänestä, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi, ja ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".

14 Kuningas Herodes kuuli Hänestä — sillä Hänen nimensä oli tullut tunnetuksi — ja *Herodes sanoi*: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sen vuoksi nämä voimat vaikuttavat Hänessä."

14. Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.

14. JA Cuningas Herodes sai sen cuulla ( sillä hänen nimens oli jo julistettu ) ja sanoi: Johannes joca casti on nosnut cuolleista ja sentähden woima waicutta hänesä.

14. Ja Kuningas Herodes saij sen cwlla (sille henen Nimense oli io iulghistettu) ia hen sanoi/ Se Johannes ioca castoi/ on ylesnosnudh coolluista/ ia sentehden auwudh waickuttauat hänese. (Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julkistettu) ja hän sanoi/ Se Johannes joka kastoi/ on ylösnoussut kuolleista/ ja sentähden awut waikuttawat hänessä.)

14. Καὶ ἤκουσεν ὁ βασιλεὺς Ἡρῴδης· φανερὸν γὰρ ἐγένετο τὸ ὄνομα αὐτοῦ· καὶ ἔλεγεν ὅτι Ἰωάννης ὁ βαπτίζων ἐκ νεκρῶν ἠγέρθη, καὶ διὰ τοῦτο ἐνεργοῦσιν αἱ δυνάμεις ἐν αὐτῷ.

14. και ηκουσεν ο βασιλευς ηρωδης φανερον γαρ εγενετο το ονομα αυτου και ελεγεν οτι ιωαννης ο βαπτιζων εκ νεκρων ηγερθη και δια τουτο ενεργουσιν αι δυναμεις εν αυτω 14. kai ekoυsen o βasileυs erodes faneron gar egeneto to onoma aυtoυ kai elegen oti ioannes o βaptizon ek nekron egerthe kai dia toυto energoυsin ai dυnameis en aυto

14 And King Herod heard (of this); for* his name had become apparent and he said, John, the one who immerses*, was raised from the dead and because of this, these powers are working in him.

14. And king Herod heard of him; (for his name was spread abroad:) and he said, That John the Baptist was risen from the dead, and therefore mighty works do shew forth themselves in him.

14. Kong Herodes hørte det, (thi hans Navn var bleven bekjendt), og han sagde: Johannes den Døber er opreist fra de Døde, og derfor tee sig de kraftige Gjerninger i ham.

14. Och fick Konung Herodes detta höra; ty hans namn var redo kunnigt; och sade: Den Johannes, som döpte, är uppstånden ifrå de döda; och derföre gör han sådana krafter.

14. Ja kunningas Herodes kulis (sest temma nim̃i olli jo kulus) ja ütles: Ristia Joannes on surnust üllestousnud, ja sepärrast teeb se suur wäggi, mis tem̃a sees on, sedda.

14. Karalius Erodas išgirdęs,­nes Jėzaus vardas tapo plačiai žinomas,­kalbėjo: ‘‘Jonas Krikštytojas prisikėlė iš numirusių ir todėl jame veikia stebuklingos jėgos’‘.

14. Und es kam vor den König Herodes (denn sein Name war nun bekannt) und er sprach: Johannes der Täufer ist von den Toten auferstanden, darum tut er solche Taten.

14. Or, le roi Hérode entendit parler de Jésus, car son nom était déjà célèbre; et il dit: Ce Jean qui baptisait, est ressuscité d'entre les morts; c'est pour cela qu'il s'opère des miracles par lui.

14. Y oyó el rey Heródes la fama de Jesús, porque su nombre era hecho notorio, y dijo: Juan el Bautista ha resucitado de los muertos; y por tanto virtudes obran en él.

14 En de koning Herodes hoorde het (want Zijn Naam was openbaar geworden), en zeide: Johannes, die daar doopte, is van de doden opgewekt, en daarom werken die krachten in Hem.

14. A usłyszał o tem król Herod, (bo się imię jego stało rozsławione,)i rzekł: Jan Chrzciciel zmartwychwstał, dlatego się cuda dzieją przez niego.

14. És meghallá ezeket Heródes király (mert nyilvánvalóvá lőn az ő neve) és monda: Keresztelő János támadt [8†] fel a halálból és azért működnek benne ez erők.

14 Царь Ирод, услышав об Иисусе , - ибо имя Его стало гласно, - говорил: это Иоанн Креститель воскрес из мертвых, и потому чудеса делаются им.

14. І дочув ся цар Ірод (явне бо зробилось імя Його), і каже: Що Йоан Хреститель із мертвих устав, і того роблять ся чудеса від него.

15 Mutta toiset sanoivat: "Se on Elias"; toiset taas sanoivat: "Se on profeetta, niinkuin joku muukin profeetoista".

15 [Mutta] toiset sanoivat: "Hän on Elia." Toiset taas sanoivat: "Hän on profeetta (tai) niin kuin joku* profeetoista."

15. Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.

15. Muutamat sanoit: se on Elias: mutta muutamat sanoit: se on yxi Propheta taicka nijncuin jocu Prophetaista.

15. Mutamat sanoit/ Se on Elias/ mutta monicahdat sanoit/ Se on yxi Propheta/ taicka ninquin yxi Prophetaista. (Muutamat sanoit/ Se on Elias/ mutta monikahdat sanoit/ Se on yksi propheta/ taikka niinkuin yksi prophetaista.)

15. ἄλλοι ἔλεγον ὅτι Ἠλίας ἐστίν· ἄλλοι δὲ ἔλεγον ὅτι προφήτης ὡς εἷς τῶν προφητῶν.

15. αλλοι ελεγον οτι ηλιας εστιν αλλοι δε ελεγον οτι προφητης εστιν η ως εις των προφητων 15. alloi elegon oti elias estin alloi de elegon oti profetes estin e os eis ton profeton

15 Others were saying, He is Elijah. But others were saying, He is a prophet, like one of the prophets (of old.)

15. Others said, That it is Elias. And others said, That it is a prophet, or as one of the prophets.

15. Andre sagde: han er Elias; men Andre sagde: han er en Prophet eller som een af Propheterne.

15. Somlige sade: Det är Elias; och somlige sade: Det är en Prophet, eller såsom en af Propheterna.

15. Teised ütlesid: Temma on Elias; agga teised ütlesid: Temma on prohwet, ehk kui üks neist prohwetidest.

15. Kiti tvirtino: ‘‘Jis­Elijas!’‘ Dar kiti sakė: ‘‘Jis pranašas, kaip ir kiti pranašai’‘.

15. Etliche aber sprachen: Er ist Elia; etliche aber: Er ist ein Prophet oder einer von den Propheten.

15. D'autres disaient: C'est Élie; et d'autres: C'est un prophète, ou comme l'un des prophètes.

15. Otros decían: Elías es. Y otros decían: Profeta es; o alguno de los profetas.

15 Anderen zeiden: Hij is Elias; en anderen zeiden: Hij is een profeet, of als een der profeten.

15. A drudzy mówili: Elijasz to jest; drudzy zaś mówili: Prorok to jest, albo jako jeden z onych proroków.

15. Némelyek azt mondják vala, hogy Illés ő; mások meg azt mondják vala, hogy Próféta, vagy olyan, mint egy a próféták közül.

15 Другие говорили: это Илия, а иные говорили: это пророк, или как один из пророков.

15. Инші казали, що се Ілия; инші ж казали, що се пророк або один з пророків.

16 Mutta kun Herodes sen kuuli, sanoi hän: "Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista".

16 Mutta tämän kuultuaan Herodes sanoi: "(Hän on) Johannes, jonka mestautin. (Hän) on noussut kuolleista."

16. Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.

16. Cosca Herodes sen cuuli sanoi hän: se on Johannes jonga caulan minä annoin leicata hän on cuolleista nosnut.

16. Coska nyt Herodes sen cwli/ sanoi hen. Se on se Johannes ionga mine caulan leickautin/ se on coolleista ylesnosnudh. (Koska nyt Herodes sen kuuli/ sanoi hän. Se on se Johannes jonka minä kaulan leikkautin/ se on kuolleista ylösnoussut.)

16. ἀκούσας δὲ ὁ Ἡρῴδης εἶπεν ὅτι Ὃν ἐγὼ ἀπεκεφάλισα Ἰωάννην, οὗτός ἐστιν· αὐτὸς ἠγέρθη ἐκ νεκρῶν.

16. ακουσας δε ο ηρωδης ειπεν οτι ον εγω απεκεφαλισα ιωαννην ουτος εστιν αυτος ηγερθη εκ νεκρων 16. akoυsas de o erodes eipen oti on ego apekefalisa ioannen oυtos estin aυtos egerthe ek nekron

16 But having heard (of it), Herod said, John, whom I beheaded, it is he, he was raised from the dead.

16. But when Herod heard thereof, he said, It is John, whom I beheaded: he is risen from the dead.

16. Men der Herodes hørte det, sagde ham: Johannes, som jeg har ladet halshugge, ham er det; han er opreist fra de Døde.

16. Då Herodes sådant hörde, sade han: Denne är Johannes, som jag halshögg; han är uppstånden ifrå de döda.

16. Agga kui Herodes sedda kulis, ütles tem̃a: Sesiñane on Joañes, kelle Pea ma ollen otsast ärraraiunud, sesamma on surnust üllestousnud.

16. Tai išgirdęs, Erodas sakė: ‘‘Tai Jonas, kuriam aš nukirsdinau galvą,­jis prisikėlė!’‘

16. Da es aber Herodes hörte, sprach er: Es ist Johannes, den ich enthauptet habe; der ist von den Toten auferstanden.

16. Hérode donc, en ayant entendu parler, dit: C'est ce Jean que j'ai fait décapiter; il est ressuscité d'entre les morts.

16. Y oyéndolo Heródes, dijo: Este es Juan el que yo degollé: él ha resucitado de los muertos.

16 Maar als het Herodes hoorde, zeide hij: Deze is Johannes, dien ik onthoofd heb; die is van de doden opgewekt.

16. Co usłyszawszy Herod, rzekł: Ten jest Jan, któregom ja ściął, on zmartwychwstał.

16. Heródes pedig ezeket hallván, monda: A kinek én fejét vétetém, az a János ez; ő támadt fel a halálból.

16 Ирод же, услышав, сказал: это Иоанн, которого я обезглавил; он воскрес из мертвых.

16. Почувши ж Ірод, сказав: Що се Йоан, котрого я стяв, він устав з мертвих.

17 Sillä hän, Herodes, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet,

17 Sillä Herodes oli itse lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen ja oli kahlehtinut hänet vankilaan veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan vuoksi, sillä Herodes* oli nainut hänet.

17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.

17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannest ottaman kijnni ja pani hänen tornihin Herodiaxen hänen weljens Philippuxen emännän tähden jonga hän oli nainut.

17. Sille se Herodes oli lehettenyt Houi Johannest kijniottaman/ ia oli pannut henen tornihin/ Herodiasen tähden/ henen weliens Philippusen Emenen/ sille hen oli henen nainudh. (Sillä se Herodes oli lähettänyt howin Johannesta kiinniottamaan/ ja oli pannut hänen tornihin/ Herodiasen tähden/ hänen weljensä Philippuksen emännän/ sillä hän oli hänen nainut.)

17. αὐτὸς γὰρ ὁ Ἡρῴδης ἀποστείλας ἐκράτησε τὸν Ἰωάννην καὶ ἔδησεν αὐτὸν ἐν φυλακῇ διὰ Ἡρῳδιάδα τὴν γυναῖκα Φιλίππου τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ ὅτι αὐτὴν ἐγάμησεν.

17. αυτος γαρ ο ηρωδης αποστειλας εκρατησεν τον ιωαννην και εδησεν αυτον εν τη φυλακη δια ηρωδιαδα την γυναικα φιλιππου του αδελφου αυτου οτι αυτην εγαμησεν 17. aυtos gar o erodes aposteilas ekratesen ton ioannen kai edesen aυton en te fυlake dia erodiada ten gυnaika filippoυ toυ adelfoυ aυtoυ oti aυten egamesen

17 For* Herod himself (had) sent forth and took-hold of John and bound him in prison because of Herodias, his brother Philip’s wife, because he (had) married her.

17. For Herod himself had sent forth and laid hold upon John, and bound him in prison for Herodias' sake, his brother Philip's wife: for he had married her.

17. Thi Herodes havde selv sendt hen og ladet johannes gribe og kalste i Fængsel, forHerodias', sin Broder Phillippus' Hustrus, Skyld; thi han havde taget hende tilægte.

17. Ty Herodes hade sändt bort, och låtit gripa Johannes, och satt honom i fängelse, för Herodias, sins broders Philippi hustrus skull; ty han hade tagit henne till hustru;

17. Sest Herodes isse olli wäljaläkkitanud, ja Joannest kinniwotnud, ja tedda wangitornis kinni pannud Herodia omma wenna Wilippusse naese pärrast, et ta tedda olli ennesele naeseks wotnud.

17. Pats Erodas buvo įsakęs suimti Joną ir laikė jį sukaustytą kalėjime dėl savo brolio Pilypo žmonos Erodiados, kurią buvo vedęs.

17. Er aber, Herodes, hatte ausgesandt und Johannes gegriffen und ins Gefängnis gelegt um der Herodias willen, seines Bruders Philippus Weib; denn er hatte sie gefreit.

17. Car Hérode avait envoyé prendre Jean, et l'avait fait lier dans la prison, à cause d'Hérodias, femme de Philippe son frère, parce qu'il l'avait épousée.

17. Porque el mismo Heródes había enviado y prendido a Juan, y le había aprisionado en la cárcel a causa de Herodías, mujer de Felipe su hermano; porque la había tomado por mujer.

17 Want dezelve Herodes, enigen uitgezonden hebbende, had Johannes gevangen genomen, en hem in de gevangenis gebonden, uit oorzaak van Herodias, de huisvrouw van zijn broeder Filippus, omdat hij haar getrouwd had.

17. Albowiem tenże Herod posławszy pojmał Jana, i wsadził go do więzienia dla Herodyjady, żony Filipa, brata swego, iż ją był pojął za żonę.

17. Mert maga Heródes fogatta el és vettette vala börtönbe Jánost, Heródiás miatt, Fülöpnek, az ő testvérének felesége miatt, mivelhogy azt vette vala feleségül.

17 Ибо сей Ирод, послав, взял Иоанна и заключил его в темницу за Иродиаду, жену Филиппа, брата своего, потому что женился на ней.

17. Сей бо Ірод, піславши, взяв Йоана, та й звязав його в темницї за Іродияду, жінку Филипа, брата свого; бо оженивсь із нею.

18 ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa".

18 Johannes oli näet sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa."

18. Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.

18. Sillä Johannes oli Herodexelle sanonut: ei sowi sinun pitä weljes emändätä.

18. Mutta Johannes oli sanonut Herodesel/ Ei soui sinun pite sinun welies Emende. (Mutta Johannes oli sanonut Herodekselle/ Ei sowi sinun pitää sinun weljesi emäntää.)

18. ἔλεγε γὰρ ὁ Ἰωάννης τῷ Ἡρῴδῃ ὅτι Οὐκ ἔξεστί σοι ἔχειν τὴν γυναῖκα τοῦ ἀδελφοῦ σου.

18. ελεγεν γαρ ο ιωαννης τω ηρωδη οτι ουκ εξεστιν σοι εχειν την γυναικα του αδελφου σου 18. elegen gar o ioannes to erode oti oυk eksestin soi echein ten gυnaika toυ adelfoυ soυ

18 For* John said to Herod, ‘It is not legal for you to have your brother’s wife.’

18. For John had said unto Herod, It is not lawful for thee to have thy brother's wife.

18. Thi Johannes sagde til Herodes: det er dig ikke tilladt at have din Broders Hustru.

18. Men Johannes sade till Herodes: Dig är icke lofligit att hafva dins broders hustru.

18. Sest Joannes ütles Herodessele: Sul ep olle lubba omma wenna naest ennesele piddada.

18. Jonas mat sakė Erodui: ‘‘Nevalia tau gyventi su brolio žmona’‘.

18. Johannes aber sprach zu Herodes: Es ist nicht recht, daß du deines Bruders Weib habest.

18. Car Jean disait à Hérode: Il ne t'est pas permis d'avoir la femme de ton frère.

18. Porque Juan decía a Heródes: No te es lícito tener la mujer de tu hermano.

18 Want Johannes zeide tot Herodes: Het is u niet geoorloofd de huisvrouw uws broeders te hebben.

18. Bo Jan mówił Herodowi: Nie godzi się mieć żony brata twego.

18. Mert János azt mondá Heródesnek: Nem szabad néked [9†] a testvéred feleségével élned.

18 Ибо Иоанн говорил Ироду: не должно тебе иметь жену брата твоего.

18. Сказав бо Йоан Іродові: Що не годить ся тобі мати жінку брата твого.

19 Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.

19 Niin Herodias nousi* häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.

19. Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.

19. Ja Herodias wäijyi händä tappaxens mutta ei hän saanut.

19. Nin Herodias wäijyi hende/ ia tachtoi henen tappa/ eike woinut. (Niin Herodias wäijyi häntä/ ja tahtoi hänen tappaa/ eikä woinut.)

19. ἡ δὲ Ἡρῳδιὰς ἐνεῖχεν αὐτῷ καὶ ἤθελεν αὐτὸν ἀποκτεῖναι, καὶ οὐκ ἠδύνατο·

19. η δε ηρωδιας ενειχεν αυτω και ηθελεν αυτον αποκτειναι και ουκ ηδυνατο 19. e de erodias eneichen aυto kai ethelen aυton apokteinai kai oυk edυnato

19 But Herodias was holding it against him. And she was willing to kill him and was not able;

19. Therefore Herodias had a quarrel against him, and would have killed him; but she could not:

19. Men Herodias efterstræbte ham og vilde omkomme ham og kunde ikke.

19. Men Herodias gick efter hans argesta, och hade gerna dräpit honom; och kunde dock icke komma dess vid;

19. Agga Herodes wahtis tedda, ja tahtis tedda ärratappa, ja ei woinud mitte.

19. Erodiada neapkentė Jono ir troško jį nužudyti, tačiau negalėjo,

19. Herodias aber stellte ihm nach und wollte ihn töten, und konnte nicht.

19. C'est pourquoi Hérodias lui en voulait, et elle désirait de le faire mourir; mais elle ne le pouvait,

19. Por tanto Herodías le tenía ojeriza, y deseaba matarle; mas no podía;

19 En Herodias legde op hem toe; en wilde hem doden, en konde niet;

19. A Herodyjas czyhała naó, i chciała go zabić, ale nie mogła;

19. Heródiás pedig ólálkodik vala utána, és meg akarja vala őt ölni; de nem teheté.

19 Иродиада же, злобясь на него, желала убить его; но не могла.

19. Іродияда ж лютувала на него, й хотїла його вбити, та не могла.

20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.

20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä ja kuunnellessaan häntä, hän *teki moninaisia*. Ja hän kuunteli häntä mielellään.

20. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.

20. Sillä Herodes pelkäis Johannest että hän tiesi hänen hurscaxi ja pyhäxi miehexi ja otti waarin hänestä ja cuuli händä mones asias ja cuuldeli händä mielelläns.

20. Sille Herodes pelkesi Johannest/ tieten henen oleuan hurskan miehen ia pyhen/ ia otti uarin heneste/ ia cwli henen monisa Asijoisa/ ia kernasti cwldeli hende. (Sillä Herodes pelkäsi Johannesta/ tietäen hänen olewan hurskaan miehen ja pyhän/ ja otti waarin hänestä/ ja kuuli hänen monissa asioissa/ ja kernaasti kuunteli häntä.)

20. ὁ γὰρ Ἡρῴδης ἐφοβεῖτο τὸν Ἰωάννην, εἰδὼς αὐτὸν ἄνδρα δίκαιον καὶ ἅγιον, καὶ συνετήρει αὐτόν καὶ ἀκούσας αὐτοῦ πολλὰ ἐποίει καὶ ἡδέως αὐτοῦ ἤκουε.

20. ο γαρ ηρωδης εφοβειτο τον ιωαννην ειδως αυτον ανδρα δικαιον και αγιον και συνετηρει αυτον και ακουσας αυτου πολλα εποιει και ηδεως αυτου ηκουεν 20. o gar erodes efoβeito ton ioannen eidos aυton andra dikaion kai agion kai sυneterei aυton kai akoυsas aυtoυ polla epoiei kai edeos aυtoυ ekoυen

20 for* Herod feared John, knowing him (to be) a righteous and holy man, and was protecting him. And having heard him, he was doing many things, and was gladly hearing him, (often).

20. For Herod feared John, knowing that he was a just man and an holy, and observed him; and when he heard him, he did many things, and heard him gladly.

20. Thi Herodes frygtede for Johannes, fordi han vidste, at han var en retfærdig og hellig Mand, og holdt sin Haand over ham; og naar han havde hørt ham, gjorde han meget deraf, og han hørte ham gjerne.

20. Ty Herodes fruktade Johannem, vetandes att han var en from och helig man; och aktade honom, och lydde honom i mång stycke, och hörde honom gerna.

20. Sest Herodes kartis Joannest, et ta teädis temma öige ja pühha mehhe ollewad, ja piddas tedda auus, ja kui temma tedda kulis, teggi temma monda, ja kulis tedda hea melega.

20. nes Erodas bijojo Jono, žinodamas jį esant teisų ir šventą vyrą, ir todėl jį saugojo. Girdėdamas Joną kalbant, jis daug ką darydavo ir mielai jo klausydavosi.

20. Herodes aber fürchtete Johannes; denn er wußte, daß er ein frommer und heiliger Mann war; und verwahrte ihn und gehorchte ihm in vielen Sachen und hörte ihn gern.

20. Parce qu'Hérode craignait Jean, sachant que c'était un homme juste et saint; il le considérait; il faisait même beaucoup de choses selon ses avis, et l'écoutait avec plaisir.

20. Porque Heródes temía a Juan, conociéndole por varón justo y santo; y le tenía respeto, y obedeciéndole hacía muchas cosas; y le oía de buena gana.

20 Want Herodes vreesde Johannes, wetende, dat hij een rechtvaardig en heilig man was, en hield hem in waarde; en als hij hem hoorde, deed hij vele dingen, en hoorde hem gaarne.

20. Albowiem Herod obawiał się Jana, wiedząc, iż był mężem sprawiedliwym i świętym; i oglądał się naó, i słuchając go, wiele czynił i rad go słuchał.

20. Mert Heródes fél vala Jánostól, igaz és szent embernek ismervén őt, és oltalmazá őt; és ráhallgatván, sok dologban követi, és örömest hallgatja vala őt.

20 Ибо Ирод боялся Иоанна, зная, что он муж праведный и святой, и берег его; многое делал, слушаясь его, и с удовольствием слушал его.

20. Ірод бо боявсь Йоана, знавши його, яко чоловіка праведного й сьвятого, то й беріг його й, слухаючи його, багато робив, і залюбки його слухав.

21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.

21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.

21. Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,

21. JA cosca sowelias päiwä tuli että Herodes syndymä päiwänäns teki ehtolisen ylimmäisillens ja Päämiehille ja esimiehille Galileas

21. Ja coska souelias peiue tuli/ että Herodes Syndyme peiuens päle/ Echtolisen teki nijnen ylimeisten ia Pämiesten ia Sangariten Galileas/ (Ja koska sowelias päiwä tuli/ että Herodes syntymäpäiwänsä päälle/ Ehtoollisen teki niiden ylimmäisten ja päämiesten ja sankarien Galileassa/)

21. καὶ γενομένης ἡμέρας εὐκαίρου, ὅτε Ἡρῴδης τοῖς γενεσίοις αὐτοῦ δεῖπνον ἐποίει τοῖς μεγιστᾶσιν αὐτοῦ καὶ τοῖς χιλιάρχοις καὶ τοῖς πρώτοις τῆς Γαλιλαίας,

21. και γενομενης ημερας ευκαιρου οτε ηρωδης τοις γενεσιοις αυτου δειπνον εποιει τοις μεγιστασιν αυτου και τοις χιλιαρχοις και τοις πρωτοις της γαλιλαιας 21. kai genomenes emeras eυkairoυ ote erodes tois genesiois aυtoυ deipnon epoiei tois megistasin aυtoυ kai tois chiliarchois kai tois protois tes galilaias

21 And (when) it became an opportune day, (along) with his birthday, when Herod made* a supper to his great-men and the commanders, and the foremost (men) of Galilee;

21. And when a convenient day was come, that Herod on his birthday made a supper to his lords, high captains, and chief estates of Galilee;

21. Og da der kom en beleilig Dag, der Herodes gjorde sine Store og de øverste høvedsmænd og de Ypperste i Galilæa et Gjestebud paa sin Fødselsdag,

21. Då nu en belägen dag kom, att Herodes på sin födelsedag gaf de öfversta, och höfvitsmän, och de yppersta i Galileen, en aftonkost;

21. Ja kui üks pääw tulli, mis temmale parras aeg olli, kui Herodes om̃a sündimisse päwal öhtosömaaia teggi omma sure issandattele ja pealikkuile ja Kalilea-ma üllemattele.

21. Proga pasitaikė, kai Erodas, švęsdamas savo gimimo dieną, iškėlė pokylį savo didžiūnams, kariuomenės vadams ir Galilėjos kilmingiesiems.

21. Und es kam ein gelegener Tag, daß Herodes auf seinen Jahrestag ein Abendmahl gab den Obersten und Hauptleuten und Vornehmsten in Galiläa.

21. Mais un jour propice arriva. Hérode, à l'occasion du jour de sa naissance, donna un festin aux grands de sa cour, aux officiers de ses troupes et aux principaux de la Galilée.

21. Y viniendo un día oportuno, en que Heródes, en la fiesta de su nacimiento, hacía cena a sus príncipes y tribunos, y a los principales de Galilea,

21 En als er een welgelegen dag gekomen was, toen Herodes, op den dag zijner geboorte, een maaltijd aanrichtte, voor zijn groten, en de oversten over duizend, en de voornaamsten van Galilea;

21. A gdy przyszedł dzieó sposobny, którego Herod, obchodząc pamiątkę narodzenia swego, wieczerzą sprawił na książęta swoje i na hetmany i na przedniejsze z Galilei;

21. De egy alkalmatos nap jöttével, mikor Heródes a maga születése ünnepén nagyjainak, vezéreinek és Galilea előkelő embereinek lakomát ad vala,

21 Настал удобный день, когда Ирод, по случаю дня рождения своего,делал пир вельможам своим, тысяченачальникам и старейшинам Галилейским, -

21. Як же настав день нагідний, коли Ірод на свої родини бенкет справив дукам своїм, та гетьманам, та значним Галилейським,

22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".

22 Niin Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja [se]* miellytti Herodesta ja hänen pöytäkumppanejaan. Silloin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta mitä tahansa haluat, niin minä annan sinulle."

22. Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.

22. Ja Herodiaxen tytär tuli sisälle ja hyppäis ja se kelpais Herodexelle ja ynnä atrioidzewille. Nijn Cuningas sanoi pijcalle: ano minulda mitäs tahdot ja minä annan sinulle.

22. ia quin Herodiasen tytter siselletuli/ ia hyppesi/ ia se kelpasi Herodeselle ia ynne atrioitzeuille/ Nin sanoi Kuningas Picalle/ Ano minulda mites tahdot/ ia mine annan sinulle. (ja kuin Herodiasen tytär sisälle tuli/ ja hyppäsi/ ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä aterioitsewille/ Niin sanoi kuningas piialle/ Ano minulta mitäs tahdot/ ja minä annan sinulle.)

22. καὶ εἰσελθούσης τῆς θυγατρὸς αὐτῆς τῆς Ἡρῳδιάδος καὶ ὀρχησαμένης καὶ ἀρεσάσης τῷ Ἡρῴδῃ καὶ τοῖς συνανακειμένοις, εἶπεν ὁ βασιλεὺς τῷ κορασίῳ· Αἴτησόν με ὃ ἐὰν θέλῃς, καὶ δώσω σοι.

22. και εισελθουσης της θυγατρος αυτης της ηρωδιαδος και ορχησαμενης και αρεσασης τω ηρωδη και τοις συνανακειμενοις ειπεν ο βασιλευς τω κορασιω αιτησον με ο εαν θελης και δωσω σοι 22. kai eiselthoυses tes thυgatros aυtes tes erodiados kai orchesamenes kai aresases to erode kai tois sυnanakeimenois eipen o βasileυs to korasio aiteson me o ean theles kai doso soi

22 and the daughter of Herodias herself entered and danced, and she pleased Herod and those who reclined (at the meal) together with him. And the king said to the girl, Ask me whatever you wish and I will be giving it to you.

22. And when the daughter of the said Herodias came in, and danced, and pleased Herod and them that sat with him, the king said unto the damsel, Ask of me whatsoever thou wilt, and I will give it thee.

22. og Herodias' Datter kom ind og dandsede og behagede Herodes og Gjesterne, sagde Kongen til Pigen: bed af mig, hvad du vil, saa vil jeg give dig det.

22. Gick Herodias dotter in, och dansade, och det behagade Herodi, och dem der med honom såto vid bordet. Då sade Konungen till pigona: Bed utaf mig hvad du vill, jag vill gifva dig det;

22. Ja kui sellesamma Herodia tüttar sisse tulli ja tantsis, ja se Herodesse ja nende mele pärrast olli, kes laudas istsid, siis ütles kunningas selle neitsikessele: Pallu mult, mis sa ial tahhad, ja minna tahhan sulle anda.

22. Erodiados duktė ten įėjusi šoko ir patiko Erodui bei jo svečiams. Karalius tarė mergaitei: ‘‘Prašyk iš manęs, ko tik nori, ir aš tau duosiu’‘.

22. Da trat hinein die Tochter der Herodias und tanzte, und gefiel wohl dem Herodes und denen die am Tisch saßen. Da sprach der König zu dem Mägdlein: Bitte von mir, was du willst, ich will dir's geben.

22. La fille d'Hérodias étant entrée, et ayant dansé, et ayant plu à Hérode et à ses convives, le roi dit à la jeune fille: Demande-moi ce que tu voudras et je te le donnerai.

22. Y entrando la hija de Herodías, y danzando, y agradando a Heródes, y a los que estaban con él a la mesa, el rey dijo a la moza: Pídeme lo que quisieres, que yo te lo daré.

22 En als de dochter van dezelve Herodias inkwam, en danste, en Herodes en dengenen, die mede aanzaten, behaagde, zo zeide de koning tot het dochtertje: Eis van mij, wat gij ook wilt, en ik zal het u geven.

22. A gdy weszła córka onej Herodyjady i taócowała, i podobała się Herodowi i spółsiedzącym, rzekł król do dzieweczki: Proś mię o co chcesz, a dam ci.

22. És ennek a Heródiásnak a leánya beméne és tánczola, és megtetszék Heródesnek és a vendégeknek, monda a király a leánynak: Kérj tőlem, a mit akarsz, és megadom néked.

22 дочь Иродиады вошла, плясала и угодила Ироду и возлежавшим с ним; царь сказал девице: проси у меня, чего хочешь, и дам тебе;

22. і як увійшла дочка тієї Іродияди, танцювала, й догодила Іродові, й тим, що сидїли з ним, озвав ся цар до дївицї: Проси в мене, чого бажаєш, а дам тобі.

23 Ja hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani".

23 Ja hän vannoi hänelle: "Mitä tahansa minulta anot, sen annan sinulle, aina puoleen valtakuntaani asti."

23. Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.

23. Ja hän wannoi hänelle: mitä ikänäns sinä minulda anot nijn minä annan sinulle ehkä puolen waldacunnastani.

23. Ja hen wannoi henelle yhden walan/ Mitkes minulda anot mine annan sinulle/ haman poleen minun Waldakundani. (Ja hän wannoi hänelle yhden walan/ Mitkäs minulta anot minä annan sinulle/ hamaa puoleen minun waltakuntani.)

23. καὶ ὤμοσεν αὐτῇ ὅτι Ὅ ἐάν με αἰτήσῃς δώσω σοι ἕως ἡμίσους τῆς βασιλείας μου.

23. και ωμοσεν αυτη οτι ο εαν με αιτησης δωσω σοι εως ημισους της βασιλειας μου 23. kai omosen aυte oti o ean me aiteses doso soi eos emisoυs tes βasileias moυ

23 And (after) he had sworn to her, Whatever you might ask me, I will be giving it to you, (up) to half of my kingdom.

23. And he sware unto her, Whatsoever thou shalt ask of me, I will give it thee, unto the half of my kingdom.

23. Og han svoer hende: hvad du beder om, vil jeg give dig, indtil Halvdelen af mit Rige.

23. Och svor henne en ed; Hvad du bedjande varder af mig, vill jag gifva dig, allt intill hälften af mitt rike.

23. Ja temma wandus temmale: Ma tahhan sulle anda, mis sa ial minnult pallud, ehk olleks mo pool kunningriki.

23. Ir jis prisiekė: ‘‘Ko tik prašysi, aš tau duosiu, kad ir pusę savo karalystės!’‘

23. Und er schwur ihr einen Eid: Was du wirst von mir bitten, will ich dir geben, bis an die Hälfte meines Königreiches.

23. Et il ajouta avec serment: Tout ce que tu me demanderas, je te le donnerai, jusqu'à la moitié de mon royaume.

23. Y le juró: Todo lo que me pidieres te daré hasta la mitad de mi reino.

23 En hij zwoer haar: Zo wat gij van mij zult eisen, zal ik u geven, ook tot de helft mijns koninkrijks!

23. I przysiągł jej: O cokolwiek byś mię prosiła, dam ci, aż do połowy królestwa mego.

23. És megesküvék néki, hogy: Bármit kérsz tőlem, megadom néked, még ha országom [10†] felét is.

23 и клялся ей: чего ни попросишь у меня, дам тебе, даже до половины моего царства.

23. І поклявсь їй: Що, чого б у мене нї попросила, дам тобі, хоч би й половину царства мого.

24 Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anon?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä".

24 Niin tyttö* meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anoisin?" Tämä vastasi: "Johannes Kastajan päätä."

24. Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.

24. Hän meni ja sanoi äitillens: mitä minun pitä anoman ? se sanoi: Johannes Castajan päätä.

24. Hen vlgosmeni ia sanoi Eitillens. Mite minun pite anoman? Se sanoi. Johannesen castaian pätä. (Hän ulos meni ja sanoi äitillensä. Mitä minun pitää anoman? Se sanoi. Johannes Kastajan päätä.)

24. ἡ δὲ ἐξελθοῦσα εἶπε τῇ μητρὶ αὐτῆς· Τί αἰτήσομαι; ἡ δὲ εἶπε· Τὴν κεφαλὴν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ.

24. η δε εξελθουσα ειπεν τη μητρι αυτης τι αιτησομαι η δε ειπεν την κεφαλην ιωαννου του βαπτιστου 24. e de ekselthoυsa eipen te metri aυtes ti aitesomai e de eipen ten kefalen ioannoυ toυ βaptistoυ

24 Now she went out and said to her mother, What will I ask (for)? Now she said, The head of John the Immerser*.

24. And she went forth, and said unto her mother, What shall I ask? And she said, The head of John the Baptist.

24. Men hun gik ud og sagde til sin Moder: hvad skal jeg bede om? Men hun sagde: Johannes den Døbers Hoved.

24. Hon gick ut, och sade till sina moder: Hvad skall jag bedja? Hon sade: Johannis Döparens hufvud.

24. Agga temma läks wälja, ja ütles omma emmale: Mis pean ma palluma? agga temma ütles: Ristia Joannesse Pea.

24. Tada ji nuėjusi paklausė savo motiną: ‘‘Ko man prašyti?’‘ O ši tarė: ‘‘Jono Krikštytojo galvos!’‘

24. Sie ging hinaus und sprach zu ihrer Mutter: Was soll ich bitten? Die sprach: Das Haupt Johannes des Täufers.

24. Et étant sortie, elle dit à sa mère: Que demanderai-je? Et sa mère lui dit: La tête de Jean-Baptiste.

24. Y saliendo ella, dijo a su madre: ¿Qué pediré? Y ella dijo: La cabeza de Juan el Bautista.

24 En zij, uitgegaan zijnde, zeide tot haar moeder: Wat zal ik eisen? En die zeide: Het hoofd van Johannes den Doper.

24. Ona tedy wyszedłszy, rzekła matce swojej: O co mam prosić? A ona rzekła: O głowę Jana Chrzciciela.

24. Az pedig kimenvén, monda az ő anyjának: Mit kérjek? Ez pedig mondja: A Keresztelő János fejét.

24 Она вышла и спросила у матери своей: чего просить? Таотвечала: головы Иоанна Крестителя.

24. Вона ж, вийшовши, каже матері своїй: Чого просити? Та ж каже: Голови Йоана Хрестителя.

25 Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään".

25 Niin hän meni heti kiireesti sisälle kuninkaan luo ja pyysi sanoen: "Haluan, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään."

25. Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.

25. Ja hän taas meni kijrust Cuningan tygö anoi ja sanoi: minä tahdon ettäs minun annat cohta Johannes Castajan pään fatis.

25. Ja hen cochta kijruusti sisellemeni Kuningan tyge/ anoi ia sanoi/ Mine tahdo'/ ettäs minun cochta sillens annat Johannesen Castaian pään yhden Fatin päle. (Ja hän kohta kiiruusti sisälle meni kuninkaan tykö/ anoi ja sanoi/ Minä tahdon/ ettäs minun kohtasillens annat Johannes Kastajan pään yhden wadin päällä.)

25. καὶ εἰσελθοῦσα εὐθέως μετὰ σπουδῆς πρὸς τὸν βασιλέα ᾐτήσατο λέγουσα· Θέλω ἵνα μοι δῷς ἐξαυτῆς ἐπὶ πίνακι τὴν κεφαλὴν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ.

25. και εισελθουσα ευθεως μετα σπουδης προς τον βασιλεα ητησατο λεγουσα θελω ινα μοι δως εξαυτης επι πινακι την κεφαλην ιωαννου του βαπτιστου 25. kai eiselthoυsa eυtheos meta spoυdes pros ton βasilea etesato legoυsa thelo ina moi dos eksaυtes epi pinaki ten kefalen ioannoυ toυ βaptistoυ

25 And she, immediately and with diligence, entered to the king asked, saying, I wish that* you might give me promptly the head of John the Immerser* upon a platter.

25. And she came in straightway with haste unto the king, and asked, saying, I will that thou give me by and by in a charger the head of John the Baptist.

25. Og hun gik strax hastelig ind til Kongen, bad og sagde: jeg vil, at du strax giver mig paa et Fad Johannes den Døbers Hoved.

25. Och hon gick straxt med hast in till Konungen, och bad, sägandes: Jag vill, att du gifver mig nu straxt, på ett fat, Johannis Döparens hufvud.

25. Ja temma läks warsi ruttoga kunninga jure, pallus ja ütles: Minna tahhan, et sa mulle seddamaid waagna peäl annad ristia Joannesse Pea.

25. Toji, skubiai atbėgusi pas karalių, paprašė: ‘‘Noriu, kad man tuojau duotum dubenyje Jono Krikštytojo galvą’‘.

25. Und sie ging alsbald hinein mit Eile zum König, bat und sprach: Ich will, daß du mir gebest jetzt zur Stunde auf einer Schüssel das Haupt Johannes des Täufers.

25. Et étant revenue en toute hâte vers le roi, elle fit sa demande, et dit: Je veux que tu me donnes à l'instant, dans un bassin, la tête de Jean-Baptiste.

25. Entónces ella entró prestamente al rey, y pidió, diciendo: Quiero que ahora luego me des en un plato la cabeza de Juan el Bautista.

25 En zij, terstond met haast ingaande tot den koning, heeft het geeist, zeggende: Ik wil, dat gij mij nu terstond, in een schotel, geeft het hoofd van Johannes den Doper.

25. A tak ona zaraz wszedłszy prędko do króla, prosiła mówiąc: Chcę, abyś mi teraz dał na misie głowę Jana Chrzciciela.

25. És a királyhoz nagy sietve azonnal bemenvén, kéré őt mondván: Akarom, hogy mindjárt add ide nékem a Keresztelő János fejét egy tálban.

25 И она тотчас пошла с поспешностью к царю и просила, говоря: хочу, чтобы ты дал мне теперь же на блюде голову Иоанна Крестителя.

25. І, ввійшовши зараз швидко до царя, просила, кажучи: Хочу, щоб менї дав зараз на блюдї голову Йоана Хрестителя.

26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään.

26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi. Valansa* ja pöytäkumppaniensa vuoksi hän ei tahtonut torjua häntä.

26. Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.

26. Nijn Cuningas tuli murhellisexi cuitengin walans ja ynnä atrioidzewaisten tähden ei hän tahtonut häneldä kieldä.

26. Nin Kuningas tuli murehesens/ Quitengin Walans tähden ia ninen/ iotca ynne atrioitzit/ ei hen tachtonut hende poisaija. (Niin kuningas tuli murheeseensa/ Kuitenkin walansa tähden ja niiden/ jotka ynnä aterioitsit/ ei hän tahtonut häntä pois ajaa.)

26. καὶ περίλυπος γενόμενος ὁ βασιλεὺς, διὰ τοὺς ὅρκους καὶ τοὺς συνανακειμένους οὐκ ἠθέλησεν αὐτὴν ἀθετῆσαι.

26. και περιλυπος γενομενος ο βασιλευς δια τους ορκους και τους συνανακειμενους ουκ ηθελησεν αυτην αθετησαι 26. kai perilυpos genomenos o βasileυs dia toυs orkoυs kai toυs sυnanakeimenoυs oυk ethelesen aυten athetesai

26 And the king became very sorrowful, but because of his oaths and those who reclined (at the meal) together with him, he did not wish to reject her.

26. And the king was exceeding sorry; yet for his oath's sake, and for their sakes which sat with him, he would not reject her.

26. Og Kongen blev bedrøvet, dog for Edernes og Gjesternes Skyld vilde han ikke afvise hende.

26. Då vardt Konungen bedröfvad; dock, för edens skull, och för deras skull, som der såto vid bordet, ville han icke visa henne af;

26. Ja kunningas sai wägga kurwaks, siiski ei tahtnud tem̃a nende wannette ja nende pärrast, kes temmaga laudas istsid, temmale mitte keelda.

26. Karalius labai nuliūdo, tačiau dėl priesaikos ir svečių nesiryžo jai atsakyti.

26. Der König war betrübt; doch um des Eides willen und derer, die am Tisch saßen, wollte er sie nicht lassen eine Fehlbitte tun.

26. Et le roi en fut fort triste; cependant, à cause de son serment et des convives, il ne voulut pas la refuser.

26. Y el rey se entristeció mucho; mas a causa del juramento, y de los que estaban con él a la mesa, no quiso negárselo.

26 En de koning, zeer bedroefd geworden zijnde, nochtans om de eden, en degenen, die mede aanzaten, wilde hij haar hetzelve niet afslaan.

26. I zasmucił się król bardzo, wszakże dla przysięgi i dla spółsiedzących nie chciał jej odmówić.

26. A király pedig noha igen megszomorodék, eskűje és a vendégek miatt nem akará őt elutasítani.

26 Царь опечалился, но ради клятвы и возлежавших с нимне захотел отказать ей.

26. І зажурившись вельми цар, та задля клятьби й задля тих, що з ним сидїли, не хотїв їй відмовити.

27 Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään.

27 Ja kuningas lähetti heti henkivartijan ja käski tuoda * Johanneksen pään*.

27. Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.

27. Ja Cuningas lähetti cohta murhajan ja käski hänen pääns tuoda sisälle.

27. Ja cochta lehetti Kuningas sinne Böuelins/ ia käski hene' päens siselletoda. Nin hen poismeni ia mestasi henen Tornis/ (ja kohta lähetti kuningas sinne pyöwelinsä/ ja käski hänen päänsä sisälle tuoda. Niin hän pois meni ja mestasi hänen tornissa/)

27. καὶ εὐθέως ἀποστείλας ὁ βασιλεὺς σπεκουλάτωρα ἐπέταξεν ἐνεχθῆναι τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ.

27. και ευθεως αποστειλας ο βασιλευς σπεκουλατωρα επεταξεν ενεχθηναι την κεφαλην αυτου 27. kai eυtheos aposteilas o βasileυs spekoυlatora epetaksen enechthenai ten kefalen aυtoυ

27 And immediately, the king sent forth an executioner and commanded his head to be brought.

27. And immediately the king sent an executioner, and commanded his head to be brought: and he went and beheaded him in the prison,

27. Og Kongen sendte strax En af Vagten og befoel at hente hans Hoved.

27. Utan straxt sände Konungen bödelen, och böd inhemta hans hufvud. Han gick åstad, och halshögg honom i fångahuset;

27. Ja kunningas läkkitas warsi ühhe wahhimehhe ja käskis temma Pead tuua.

27. Jis tuoj pat pasiuntė budelį ir įsakė jam atnešti Jono galvą. Šis nuėjęs nukirto jam kalėjime galvą

27. Und alsbald schickte hin der König den Henker und hieß sein Haupt herbringen. Der ging hin und enthauptete ihn im Gefängnis

27. Et il envoya aussitôt un de ses gardes, et lui commanda d'apporter la tête de Jean.

27. Y luego el rey, enviando uno de la guardia, mandó que fuese traida su cabeza. El cual fué, y lé degolló en la cárcel.

27 En de koning zond terstond een scherprechter, en gebood zijn hoofd te brengen. Deze nu ging heen, en onthoofdde hem in de gevangenis;

27. A zarazem posławszy król kata, rozkazał przynieść głowę jego.

27. És azonnal hóhért küldvén a király, megparancsolá, hogy hozzák el annak fejét.

27 И тотчас, послав оруженосца, царь повелел принести голову его.

27. І зараз піславши цар ката, звелїв принести голову його; він же пійшовши, стяв його в темницї.

28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidillensä.

28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen.

28. Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.

28. Nijn hän meni ja leickais hänen caulans tornis Ja toi pään fatis ja annoi pijcalle ja pijca andoi äitillens.

28. ia edhestoi henen päens Fatisa/ ia annoi sen Picalle/ ia Pica annoi sen eitillens. (Ja edestoi hänen päänsä wadissa/ ja antoi sen piialle/ ja piika antoi sen äidillensä.)

28. ὁ δὲ ἀπελθὼν ἀπεκεφάλισεν αὐτὸν ἐν τῇ φυλακῇ, καὶ ἤνεγκε τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ ἐπὶ πίνακι καὶ ἔδωκεν αὐτὴν τῷ κορασίῳ, καὶ τὸ κοράσιον ἔδωκεν αὐτὴν τῇ μητρὶ αὐτῆς.

28. ο δε απελθων απεκεφαλισεν αυτον εν τη φυλακη και ηνεγκεν την κεφαλην αυτου επι πινακι και εδωκεν αυτην τω κορασιω και το κορασιον εδωκεν αυτην τη μητρι αυτης 28. o de apelthon apekefalisen aυton en te fυlake kai enegken ten kefalen aυtoυ epi pinaki kai edoken aυten to korasio kai to korasion edoken aυten te metri aυtes

28 Now he went and beheaded him in the prison, and carried his head upon a platter and gave it to the girl, and the girl gave it to her mother.

28. And brought his head in a charger, and gave it to the damsel: and the damsel gave it to her mother.

28. Denne gik hen og halshuggede ham i Fængslet; og han bar hans Hoved frem paa et Fad og gav Pigen det, og Pigen gav sin Moder det.

28. Och bar fram hans hufvud på ett fat, och fick pigone; och pigan fick det sine moder.

28. Ja ta läks ärra, ja raius temma Pea otsast ärra wangitornis, ja töi temma Pea waagna peäl, ja andis sedda neitsikessele, ja se neitsike andis sedda omma emmale.

28. ir, atnešęs ją dubenyje, padavė mergaitei, o mergaitė atidavė ją savo motinai.

28. und trug her sein Haupt auf einer Schüssel und gab's dem Mägdlein, und das Mägdlein gab's ihrer Mutter.

28. Le garde y alla et lui coupa la tête dans la prison; et l'ayant apportée dans un bassin, il la donna à la jeune fille, et la jeune fille la présenta à sa mère.

28. Y trajo su cabeza en un plato, y la dió a la moza, y la moza la dió a su madre.

28 En bracht zijn hoofd in een schotel, en gaf hetzelve het dochtertje, en het dochtertje gaf hetzelve harer moeder.

28. A on poszedłszy ściął go w więzieniu, i przyniósł głowę jego na misie, a dał ją dzieweczce, a dzieweczka dała ją matce swojej.

28. Ez pedig elmenvén, fejét vevé annak a börtönben, és előhozá a fejét egy tálban és adá a leánynak; a leány pedig az anyjának adá azt.

28 Он пошел, отсек ему голову в темнице, и принес голову его на блюде, и отдал ее девице, а девица отдала ее матери своей.

28. І принїс голову його на блюдї, і дав її дївицї, а дївиця дала її матері своїй.

29 Kun hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.

29 Tämän kuultuaan hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa* ja panivat sen hautaan.

29. Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.

29. Cosca hänen Opetuslapsens sen cuulit tulit he ja otit hänen ruumins ja panit hautaan.

29. Coska henen Opetuslapsens sen cwlit/ tulit he ia otit henen Rumins/ ia panit sen Hautan. (Koska hänen opetuslapsensa sen kuulit/ tulit he ja otit hänen ruumiinsa/ ja panit sen hautaan.)

29. καὶ ἀκούσαντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἦλθον καὶ ἦραν τὸ πτῶμα αὐτοῦ, καὶ ἔθηκαν αὐτὸ ἐν μνημείῳ.

29. και ακουσαντες οι μαθηται αυτου ηλθον και ηραν το πτωμα αυτου και εθηκαν αυτο εν {VAR1: τω } μνημειω 29. kai akoυsantes oi mathetai aυtoυ elthon kai eran to ptoma aυtoυ kai ethekan aυto en {VAR1: to } mnemeio

29 And having heard (of it), his disciples came and lifted up his corpse and placed it in a tomb. {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.}

29. And when his disciples heard of it, they came and took up his corpse, and laid it in a tomb.

29. Og der hans Disciple hørte det, kom de og toge hans Legeme og lagde det i en Grav.

29. Då hans lärjungar det sporde, kommo de, och togo hans lekamen upp, och begrofvo honom.

29. Ja temma jüngrid, kui nemmad sedda kuulsid, tullid, ja wotsid temma kehha, ja pannid sedda hauda.

29. Tai išgirdę, Jono mokiniai atėjo, paėmė jo kūną ir palaidojo kape.

29. Und da das seine Jünger hörten, kamen sie und nahmen seinen Leib, und legten ihn in ein Grab.

29. Et les disciples de Jean l'ayant appris, vinrent et emportèrent son corps, et le mirent dans un sépulcre.

29. Y oyéndolo sus discípulos, vinieron, y tomaron su cuerpo, y le pusieron en un sepulcro.

29 En als zijn discipelen dit hoorden, gingen zij en namen zijn dood lichaam weg, en legden dat in een graf.

29. Co gdy usłyszeli uczniowie jego, przyszli i wzięli ciało jego, i położyli je w grobie.

29. A tanítványai pedig, a mikor ezt meghallották vala, eljövének, és elvivék a testét, és sírba tevék.

29 Ученики его, услышав, пришли и взяли тело его, и положили его во гробе.

29. І, довідавшись ученики його, пійшли і взяли тїло його, та й положили його в гробі.

30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.

30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat Hänelle kaiken, (sekä) mitä olivat tehneet että* mitä olivat opettaneet.

30. Ja apostolit kokoontuivat Jesuksen tykö, ja ilmoittivat hänelle kaikki sekä ne, mitkä he tekivät, ja mitä he opettivat.

30. JA Apostolit coconnuit Jesuxen tygö ja ilmoitit hänelle caicki mitä he teit ja opetit.

30. Ja ne Apostolit cokounsit IesuSEN tyge/ ia ilmoitidh henelle caikia/ seke mite he teit että opetit. (Ja ne apostoli kokoontui Jesuksen tykö/ ja ilmoitit hänelle kaikkia/ sekä mitä he teit että opetit.)

30. Καὶ συνάγονται οἱ ἀπόστολοι πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ ἀπήγγειλαν αὐτῷ πάντα, καὶ ὅσα ἐποιήσαν καὶ ὅσα ἐδίδαξαν.

30. και συναγονται οι αποστολοι προς τον ιησουν και απηγγειλαν αυτω παντα και οσα εποιησαν και οσα εδιδαξαν 30. kai sυnagontai oi apostoloi pros ton iesoυn kai apeggeilan aυto panta kai osa epoiesan kai osa edidaksan

30 And the apostles are gathered together with Jesus, and they reported to him all things, both how-much they (had) done and how-much they (had) taught.

30. And the apostles gathered themselves together unto Jesus, and told him all things, both what they had done, and what they had taught.

30. Og Aopstlene forsamledes til Jesus og forkyndte ham alle Ting, baade hvad de havde gjort, og hvad de havde lært.

30. Och Apostlarna församlades till Jesum, och förkunnade honom all stycke; och hvad de gjort och lärt hade.

30. Ja Apostlid tullid Jesusse jure kokko, ja kulutasid temmale keik, ja mis nemmad ollid teinud, ja mis nemmad ollid öppetanud.

30. Apaštalai susirinko pas Jėzų ir papasakojo Jam viską, ką buvo nuveikę ir ko mokę.

30. Und die Apostel kamen zu Jesu zusammen und verkündigten ihm das alles und was sie getan und gelehrt hatten.

30. Et les apôtres se rassemblèrent auprès de Jésus, et lui racontèrent tout ce qu'ils avaient fait, et tout ce qu'ils avaient enseigné.

30. Y los apóstoles se juntaron a Jesús, y le contaron todo lo que habían hecho, y lo que habían enseñado.

30 En de apostelen kwamen weder tot Jezus, en boodschapten Hem alles, beide wat zij gedaan hadden, en wat zij geleerd hadden.

30. A Apostołowie zszedłszy się do Jezusa, opowiedzieli mu wszystko, i co czynili, i czego uczyli.

30. És az apostolok [11†] összegyűlekezének Jézushoz, és elbeszélének néki mindent, azt is, a miket cselekedtek, azt is, a miket tanítottak vala.

30 И собрались Апостолы к Иисусу и рассказали Ему все, и что сделали, и чему научили.

30. І посходились апостоли до Ісуса, й сповістили Його про все, й що робили, й чого навчали.

31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.

31 Niin Hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levätkää vähän." Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, eikä heillä ollut aikaa syödäkään.

31. Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.

31. Ja hän sanoi heille: tulcat te ainoastans erinäns corpeen ja lewätkät wähä sillä siellä oli monda jotca menit ja tulit nijn ettei he syödäckän joutanet.

31. Ja hen sanoi heille/ Tulkat te waan erinens corpeen/ ia leuätke yrielde. Sille sielle olit monda/ iotca tulit ia menit/ nin ettei he södhä ioutaneet. (Ja hän sanoi heille/ tulkaa te waan erinensä korpeen/ ja lewätkää yrjältä (wähän). Sillä siellä oli monta/ jotka tulit ja menit/ niin ettei he syödä joutaneet.)

31. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Δεῦτε ὑμεῖς αὐτοὶ κατ’ ἰδίαν εἰς ἔρημον τόπον, καὶ ἀναπαύεσθε ὀλίγον· ἦσαν γὰρ οἱ ἐρχόμενοι καὶ οἱ ὑπάγοντες πολλοί, καὶ οὐδὲ φαγεῖν εὐκαίρουν.

31. και ειπεν αυτοις δευτε υμεις αυτοι κατ ιδιαν εις ερημον τοπον και αναπαυεσθε ολιγον ησαν γαρ οι ερχομενοι και οι υπαγοντες πολλοι και ουδε φαγειν ηυκαιρουν 31. kai eipen aυtois deυte υmeis aυtoi kat idian eis eremon topon kai anapaυesthe oligon esan gar oi erchomenoi kai oi υpagontes polloi kai oυde fagein eυkairoυn

31 And he said to them, You° yourselves come-here° privately into a desolate place and rest° yourselves a few. For* there were many coming and going and they had not even (had) an opportunity to eat.

31. And he said unto them, Come ye yourselves apart into a desert place, and rest a while: for there were many coming and going, and they had no leisure so much as to eat.

31. Og han sagde til dem: kommer I afsides til et øde Sted og hviler lidet; thi de vare mange, som gik til og fra, og de havde ikke engang Leilighed til at æde.

31. Då sade han till dem: Kommer I allene afsides med mig uti ödemarken, och hviler eder något litet; ty der voro månge, som gingo till och ifrå, så att de hade icke tid till att äta.

31. Ja temma ütles neile: Tulge teie körwale ühte tühja paika, ja hingage pissut, sest tulliaid ja minniaid olli paljo, ja nemmad ei sanud öiget aega süa.

31. O Jis tarė jiems: ‘‘Eikite vieni į nuošalią vietą ir truputį pailsėkite’‘. Mat daugybė žmonių ateidavo ir išeidavo, ir jiems nebūdavo laiko nė pavalgyti.

31. Und er sprach zu ihnen: Lasset uns besonders an eine wüste Stätte gehen und ruht ein wenig. Denn ihr waren viele, die ab und zu gingen; und sie hatten nicht Zeit genug, zu essen.

31. Et il leur dit: Venez à l'écart, dans un lieu retiré, et prenez un peu de repos;car il allait et venait tant de monde qu'ils n'avaient pas même le temps de manger.

31. Y él les dijo: Veníd vosotros aparte a un lugar desierto, y reposád un poco; porque eran muchos los que iban y venían, que ni aun tenían lugar de comer.

31 En Hij zeide tot hen: Komt gijlieden in een woeste plaats hier alleen, en rust een weinig; want er waren velen, die kwamen en die gingen, en zij hadden zelfs geen gelegen tijd om te eten.

31. I rzekł im: Pójdźcie wy sami osobno na miejsce puste, a odpocznijcie trochę; bo ich wiele było, co przychodzili, i odchodzili, tak iż nie mieli wolnego czasu, żeby jedli.

31. Ő pedig monda nékik: Jertek el csupán ti magatok valamely puszta helyre és pihenjetek meg egy kevéssé. Mert sokan valának a járó-kelők, és még evésre sem volt alkalmas idejök.

31 Он сказал им: пойдите вы одни впустынное место и отдохните немного, - ибо много былоприходящих и отходящих, так что и есть им было некогда.

31. І рече до них: Ійдїть ви самі окроме в пусте місце, та відпочиньте трохи; було бо багато, що приходили й відходили, й навіть нїколи було їм їсти.

32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.

32 Ja he menivät veneellä autioon paikkaan yksinäisyyteen.

32. Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.

32. Ja hän meni hahdella erinäiseen siaan ja Canssa näki hänen matcustawan ja moni tunsi hänen.

32. Ja hen meni Hahdhella erineiseen sijaan/ Ja Canssa neit henen matkustauan/ ia moni tunsit henen/ (Ja hän meni haahdella erinäiseen sijaan/ Ja kansa näit hänen matkustawan/ ja moni tunsit hänen/)

32. καὶ ἀπῆλθον εἰς ἔρημον τόπον ἐν πλοίῳ κατ’ ἰδίαν.

32. και απηλθον εις ερημον τοπον τω πλοιω κατ ιδιαν 32. kai apelthon eis eremon topon to ploio kat idian

32 And they went away into a desolate place by ship privately. {Mar 6:33-44 & Mat 14:13-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

32. And they departed into a desert place by ship privately.

32. Og de fore bort i et Skib til et øde Sted afsides.

32. Och så for han bort afsides till skepps uti ödemarken.

32. Ja nemmad läksid laewaga ühte tühja paika körwale.

32. Ir jie išplaukė valtimi į negyvenamą vietą.

32. Und er fuhr da in einem Schiff zu einer wüsten Stätte besonders.

32. Ils s'en allèrent donc dans une barque, à l'écart et dans un lieu retiré.

32. Y se fueron en una nave a un lugar desierto aparte.

32 En zij vertrokken in een schip, naar een woeste plaats, alleen.

32. I odjechali w łodzi na miejsce puste osobno.

32. És elmenének hajón egy puszta helyre csupán ő magok.

32 И отправились в пустынное место в лодке одни.

32. І поплили в пусте місце човном, окроме.

33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä (ja kerääntyivät Hänen luokseen).

33 Mutta *kansa näki heidän lähtevän ja monet tunsivat Hänet,* ja riensivät sinne jalkaisin kokoon kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä (ja kerääntyivät Hänen luokseen).

33. Ja kansa näki heidän menevän, ja moni tunsi hänen, ja juoksivat sinne jalkaisin kaikista kaupungeista, ja he ennättivät heitä, ja he kokoontuivat hänen tykönsä.

33. Ja juoxit sinne jalcaisin caikista Caupungeista ja he ennätit heitä ja he coconnuit hänen tygöns.

33. Ja ioxit sinne ialgan/ caikista Caupungeista/ ia he ennetit heidhet/ ia he cokounsit henen tygens. (Ja juoksit sinne jalan/ kaikista kaupungeista/ ja he ennätit heidät/ ja he kokoontui hänen tykönsä.)

33. καὶ εἶδον αὐτοὺς ὑπάγοντας, καὶ ἐπέγνωσαν αὐτοὺς πολλοί, καὶ πεζῇ ἀπὸ πασῶν τῶν πόλεων συνέδραμον ἐκεῖ καὶ προῆλθον αὐτοὺς καὶ συνῆλθον πρὸς αὐτόν.

33. και ειδον αυτους υπαγοντας οι οχλοι και επεγνωσαν αυτον πολλοι και πεζη απο πασων των πολεων συνεδραμον εκει και προηλθον αυτους και συνηλθον προς αυτον 33. kai eidon aυtoυs υpagontas oi ochloi kai epegnosan aυton polloi kai peze apo pason ton poleon sυnedramon ekei kai proelthon aυtoυs kai sυnelthon pros aυton

33 And the crowds saw them going and many recognized him and they ran together there on foot from all the cities and went before them, and came together to him.

33. And the people saw them departing, and many knew him, and ran afoot thither out of all cities, and outwent them, and came together unto him.

33. Og Folket saae dem fare bort, og Mange kjendte ham, og over Land løb de fra alle Stæder tilsammen derhen og kom førend de, og kom til ham.

33. Och folket såg, att de foro sina färde; och månge kände honom, och lupo dit tillsammans af alla städer, till fot, och kommo fram förr än de, och församlades till honom.

33. Ja rahwas näggi neid minnewad, ja paljo tundsid tedda, ja jooksid senna kokko jalla keikist liñnadest, ja joudsid nende ette, ja tullid temma jure kokko.

33. Bet žmonės pastebėjo juos išplaukiant, ir daugelis pažino Jį. Iš visų miestų subėgo ten pėsti, pralenkdami mokinius, ir susirinko pas Jį.

33. Und das Volk sah sie wegfahren; und viele kannten ihn und liefen dahin miteinander zu Fuß aus allen Städten und kamen ihnen zuvor und kamen zu ihm.

33. Mais le peuple les vit partir, et plusieurs le reconnurent; et accourant à pied, de toutes les villes ils arrivèrent avant eux, et s'assemblèrent auprès de lui.

33. Y los vieron ir muchos, y lo conocieron; y concurrieron allá muchos a pié de las ciudades, y vinieron ántes que ellos, y se juntaron a él.

33 En de scharen zagen hen heenvaren, en velen werden Hem kennende, en liepen gezamenlijk te voet van alle steden derwaarts, en kwamen hun voor, en gingen samen tot Hem.

33. A widząc je lud, że odjeżdżali, poznało go wiele ich, i zbieżeli się tam pieszo ze wszystkich miast, i poprzedzili je, i zgromadzili się do niego.

33. A sokaság pedig meglátá őket, a mint mennek vala, és sokan megismerék őt; és minden városból egybefutának oda gyalog, és megelőzék őket, és hozzá gyülekezének. [12†]

33 Народ увидел, как они отправлялись, и многие узнали их; и бежали туда пешие из всех городов, и предупредили их, и собрались к Нему.

33. І бачив їх народ, як відчалювали, й пізнали Його многі, і збігались туди пішки з усїх городів, та й випередили їх, і посходились до Него.

34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.

34 Poistuessaan veneestä Jeesus* näki suuren kansanjoukon ja Hänen kävi heitä sääli, koska he olivat niin kuin lampaat ilman paimenta. Ja Hän alkoi opettaa heille moninaisia.

34. Ja Jesus läksi ulos ja näki paljon kansaa, ja hän armahti heitä; sillä he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja rupesi heitä opettamaan paljon.

34. Ja Jesus läxi ulos ja näki paljo Canssa ja hän armahti heitä: sillä he olit nijncuin lambat ilman paimeneta: Ja rupeis heille opettaman.

34. Ja IesuS vlgoskeui/ ia näki palio Canssa/ ia hen armachti heiden pälens/ Sille he olit ninquin La'bat ilman Paimeneta. Ja rupesi heite palio opettaman. (Ja Jesus uloskäwi/ ja näki paljon kansaa/ ja hän armahti heidän päällensä/ Sillä he olit niinkuin lampaat ilman paimenia. Ja rupesi heitä paljon opettamaan.)

34. Καὶ ἐξελθὼν ὁ Ἰησοῦς εἶδεν πολὺν ὄχλον καὶ ἐσπλαγχνίσθη ἐπ’ αὐτοῖς, ὅτι ἦσαν ὡς πρόβατα μὴ ἔχοντα ποιμένα καὶ ἤρξατο διδάσκειν αὐτοὺς πολλά.

34. και εξελθων ειδεν ο ιησους πολυν οχλον και εσπλαγχνισθη επ αυτοις οτι ησαν ως προβατα μη εχοντα ποιμενα και ηρξατο διδασκειν αυτους πολλα 34. kai ekselthon eiden o iesoυs polυn ochlon kai esplagchnisthe ep aυtois oti esan os proβata me echonta poimena kai erksato didaskein aυtoυs polla

34 And Jesus went out, and saw a large crowd and he had compassion upon them, because they were like sheep not having a shepherd and he began to teach them many things.

34. And Jesus, when he came out, saw much people, and was moved with compassion toward them, because they were as sheep not having a shepherd: and he began to teach them many things.

34. Og Jesus gik ud og saae meget Folk, og han ynkedes inderligen over dem, thi de vare som Faar, der ikke have Hyrde; og han begyndte at lære dem meget.

34. Så gick Jesus ut, och fick se det myckna folket, och varkunnade sig öfver dem; förty de voro såsom får, de ingen herdan hade; och begynte lära dem mycket.

34. Ja kui Jesus laewast wälja astus, näggi tem̃a paljo rahwast, ja temmal olli nende peäle halle meel, et nem̃ad ollid otsego lambad, kel ep olle karjast. Ja tem̃a hakkas neid paljo öppetama.

34. Išlipęs į krantą, Jėzus pamatė didžiulę minią, ir Jam pagailo žmonių, nes jie buvo tarsi avys be piemens; ir pradėjo juos mokyti daugelio dalykų.

34. Und Jesus ging heraus und sah das große Volk; und es jammerte ihn derselben; denn sie waren wie die Schafe, die keinen Hirten haben; und er fing an eine lange Predigt.

34. Alors Jésus étant sorti, vit une grande multitude; et il fut touché de compassion envers eux, parce qu'ils étaient comme des brebis qui n'ont point de berger; et il se mit à leur enseigner plusieurs choses.

34. Y saliendo Jesús vió una grande multitud, y tuvo misericordia de ellos, porque eran como ovejas sin pastor; y les comenzó a enseñar muchas cosas.

34 En Jezus, uitgaande, zag een grote schare, en werd innerlijk met ontferming bewogen over hen; want zij waren als schapen, die geen herder hebben; en Hij begon hun vele dingen te leren.

34. A wyszedłszy Jezus ujrzał wielki lud, i użalił się ich, iż byli jako owce nie mające pasterza, i począł ich nauczać wiele rzeczy.

34. És kimenvén Jézus nagy sokaságot láta, [13†] és megszáná őket, mert olyanok valának, mint a pásztor nélkül való juhok. És kezdé őket sokra tanítani.

34 Иисус, выйдя, увидел множество народа и сжалился над ними, потому что они были, как овцы, не имеющие пастыря; и начал учить их много.

34. І вийшовши Ісус, побачив багато народу, й жалкував над ними, що були як вівцї, не маючі пастиря; і почав навчати їх багато.

35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;

35 Kun päivä oli jo pitkälle kulunut, Hänen opetuslapsensa tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä on autio paikka, ja aika on jo myöhäinen."

35. Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.

35. JA cosca päiwä paljo culunut oli tulit Opetuslapset hänen tygöns sanoden:

35. Ja coska nyt peiue palio culunut oli/ edheskeuit Opetuslapset henen tygens/ sanoden/ (Ja koska nyt päiwä paljon kulunut oli/ edeskäwit opetuslapset hänen tykönsä/ sanoen/)

35. Καὶ ἤδη ὥρας πολλῆς γενομένης προσελθόντες αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγουσιν ὅτι Ἔρημός ἐστιν ὁ τόπος καὶ ἤδη ὥρα πολλή·

35. και ηδη ωρας πολλης γενομενης προσελθοντες αυτω οι μαθηται αυτου λεγουσιν οτι ερημος εστιν ο τοπος και ηδη ωρα πολλη 35. kai ede oras polles genomenes proselthontes aυto oi mathetai aυtoυ legoυsin oti eremos estin o topos kai ede ora polle

35 And (after) it already became a late hour, his disciples came near to him and are saying, The place is desolate and already (it is) a late hour;

35. And when the day was now far spent, his disciples came unto him, and said, This is a desert place, and now the time is far passed:

35. Og der Dagen nu var fast forløben, gik hans Disciple til ham og sagde: det er et øde Sted og Dagen er nu fast forløben.

35. Och då nu dagen var fast framliden, gingo hans Lärjungar till honom, och sade: Här är öknen, och tiden är fast förliden;

35. Ja kui jo mitto tundi ollid möda läinud, tullid temma jüngrid temma jure, ja ütlesid: Se on üks tühhi paik, ja aeg jääb hiljaks.

35. Dienai baigiantis, priėjo prie Jo mokiniai ir kalbėjo: ‘‘Čia dykvietė, ir jau vėlyvas laikas.

35. Da nun der Tag fast dahin war, traten seine Jünger zu ihm und sprachen: Es ist wüst hier, und der Tag ist nun dahin;

35. Et comme il était déjà tard, ses disciples s'approchèrent de lui et lui dirent: Ce lieu est désert, et il est déjà tard;

35. Y como ya fué el día muy entrado, sus discípulos llegaron a él, diciendo: El lugar es desierto, y el día es ya muy entrado,

35 En als het nu laat op den dag geworden was, kwamen Zijn discipelen tot Hem, en zeiden: Deze plaats is woest, en het is nu laat op den dag;

35. A gdy już czas mijał, przystąpiwszy do niego uczniowie jego, rzekli: To miejsce jest puste, a już czas mija.

35. Mikor pedig immár nagy idő vala, hozzámenvén az ő tanítványai mondának: Puszta ez a hely, és immár nagy idő van:

35 И как времени прошло много, ученики Его, приступив к Нему, говорят: место здесь пустынное, а времени уже много, -

35. І як уже багато часу минуло, приступивши до Него ученики Його, кажуть: Що се пусте місце, і вже час пізний, -

36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä (leipiä, sillä heillä ei ole mitään) syötävää".

36 Päästä heidät menemään, jotta he lähtisivät ympärillä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itselleen (leipiä, sillä heillä ei ole mitään) syötävää."

36. Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.

36. Tämä on erimaa ja aica on jo culunut laske heitä menemän kylijn ja majoin ostaman heillens leipä: sillä ei heillä ole syötäwätä. Mutta hän sanoi heille: Andacat te heille syötäwätä.

36. Teme sija ombi eremaa/ ia aica ombi io culunut/ laske heite menemähen ymberins Kylihin ia maiohin ostaman heidens leipe/ sille ettei ole heille söteuete. Mutta hen wastaten sanoi heille/ (Tämä sija ompi erämaa/ ja aika ompi jo kulunut/ laske heitä menemähän ympäriinsä kyliin ja majoihin ostamaan heidäns leipää/ sillä ettei ole heille syötäwää. Mutta hän wastaten sanoi heille/)

36. ἀπόλυσον αὐτούς, ἵνα ἀπελθόντες εἰς τοὺς κύκλῳ ἀγροὺς καὶ κώμας ἀγοράσωσιν ἑαυτοῖς ἄρτους· τί γὰρ φάγωσιν οὐκ ἔχουσιν.

36. απολυσον αυτους ινα απελθοντες εις τους κυκλω αγρους και κωμας αγορασωσιν εαυτοις αρτους τι γαρ φαγωσιν ουκ εχουσιν 36. apolυson aυtoυs ina apelthontes eis toυs kυklo agroυs kai komas agorasosin eaυtois artoυs ti gar fagosin oυk echoυsin

36 dismiss them, in order that they might buy bread for themselves, (after) they (have) gone into the circle of (the) rural-area and villages, and, for* they do not have what they might eat {i.e. they have nothing to eat} .

36. Send them away, that they may go into the country round about, and into the villages, and buy themselves bread: for they have nothing to eat.

36. Lad dem fare, de kunne gaae hen i de omliggende Landsbyer og Flækker at kjøbe sig Brød; thi de haver intet at æde.

36. Släpp dem ifrå dig, att de måga gå bort i byarna och torpen här omkring, och köpa sig bröd; ty de hafva intet äta.

36. Lasse neid ärra, et nemmad woiwad siñna ümberkaudo küllade ja allewitte sisse miñna, ja ennesele leibo osta, sest neil ep olle, mis nemmad peawad söma.

36. Paleisk juos, kad, pasklidę po aplinkinius kiemus bei kaimus, nusipirktų duonos, nes jie neturi ko valgyti’‘.

36. laß sie von dir, daß sie hingehen umher in die Dörfer und Märkte und kaufen sich Brot, denn sie haben nichts zu essen.

36. Renvoie-les, afin qu'ils aillent dans les villages et dans les bourgs des environs, et qu'ils s'achètent du pain; car ils n'ont rien à manger.

36. Envíalos para que vayan a los cortijos y aldeas de al derredor, y compren para sí pan, porque no tienen que comer.

36 Laat ze van U, opdat zij heengaan in de omliggende dorpen en vlekken, en broden voor zichzelven mogen kopen; want zij hebben niet, wat zij eten zullen.

36. Rozpuść je, aby poszedłszy do okolicznych wsi i miasteczek, nakupili sobie chleba; bo nie mają, coby jedli.

36. Bocsásd el őket, hogy elmenvén a körülfekvő majorokba és falvakba, vegyenek magoknak kenyeret; mert nincs mit enniök.

36 отпусти их, чтобы они пошли в окрестные деревни и селения и купили себе хлеба, ибо им нечего есть.

36. відпусти їх, щоб, пійшовши по околичнїх хуторах та селах, купили собі хлїба: не мають бо що їсти.

37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"

37 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: "Antakaa te heille syödä." Niin he sanoivat Hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipiä kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"

37. Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää. Ja he sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?

37. Ja he sanoit hänelle: pitäkö meidän menemän cahdella sadalla penningillä leipä ostaman ja andaman heidän syödä ?

37. Andaca te heille söteuete. Ja he sanoit henelle/ Pitekö meiden meneme' ia cahdel sadhalla peningil leipe ostama'/ ia andama' heiden södhe? (Antakaa te heille syötäwää. Ja he sanoit hänelle/ Pitääkö meidän menemän ja kahdella sadalla penningillä leipää ostamaan/ ja antaman heidän syödä?)

37. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Δότε αὐτοῖς ὑμεῖς φαγεῖν. καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Ἀπελθόντες ἀγοράσωμεν δηναρίων διακοσίων ἄρτους καὶ δῶμεν αὐτοῖς φαγεῖν;

37. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις δοτε αυτοις υμεις φαγειν και λεγουσιν αυτω απελθοντες αγορασωμεν διακοσιων δηναριων αρτους και δωμεν αυτοις φαγειν 37. o de apokritheis eipen aυtois dote aυtois υmeis fagein kai legoυsin aυto apelthontes agorasomen diakosion denarion artoυs kai domen aυtois fagein

37 But he answered and said to them, Give° them (something) to eat. And they say to him, (After) we (have) gone away, should we buy two hundred denarii (worth) of loaves, and we might give them (that) to eat?

37. He answered and said unto them, Give ye them to eat. And they say unto him, Shall we go and buy two hundred pennyworth of bread, and give them to eat

37. Men han svarede og sagde til dem: giver I dem at æde. Og de sagde til ham: skulle vi gaae bort og kjøbe Brød for to hundrede Penninge og give dem at æde?

37. Då svarade han dem, och sade: Gifver I dem äta. Då sade de till honom: Skole vi gå bort, och köpa för tuhundrade penningar bröd, och gifva dem äta?

37. Agga temma wastas ja ütles neile: Andke teie neile süa. Ja nemmad ütlesid tem̃ale: Kas meie peame minnema kahhe saa tenari-rahha eest leibo ostma, ja neile süa andma?

37. Bet Jėzus tarė: ‘‘Jūs duokite jiems valgyti’‘. Mokiniai tada klausia: ‘‘Ar mums eiti ir nupirkti duonos už du šimtus denarų ir duoti jiems valgyti?’‘

37. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Gebt ihr ihnen zu essen. Und sie sprachen zu ihm: Sollen wir denn hingehen und für zweihundert Groschen Brot kaufen und ihnen zu essen geben?

37. Et il leur dit: Donnez-leur vous-mêmes à manger.Ils lui répondirent: Irions-nous acheter pour deux cents deniers de pain, afin de leur donner à manger?

37. Y respondiendo él, les dijo: Dádles de comer vosotros; y le dijeron: ¿Qué? ¿iremos a comprar pan por doscientos denarios, para darles de comer?

37 Maar Hij, antwoordende, zeide tot hen: Geeft gij hun te eten. En zij zeiden tot Hem: Zullen wij heengaan, en kopen voor tweehonderd penningen brood, en hun te eten geven?

37. A on odpowiadając, rzekł im: Dajcie wy im jeść. I rzekli mu: Szedłszy kupimy za dwieście groszy chleba, a damy im jeść?

37. Ő pedig felelvén, monda nékik: Adjatok nékik ti enniök. És mondának néki: Elmenvén, vegyünk-é kétszáz pénz árú kenyeret, hogy enni adjunk nékik?

37 Он сказал им в ответ: вы дайте им есть. И сказали Ему: разве нам пойти купить хлеба динариев на двести и дать им есть?

37. Він же, озвавшись, рече до них: Дайте ви їм їсти. І кажуть Йому: Хиба, пійшовши, купимо за двістї денариїв хлїба, й дамо їм їсти?

38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".

38 Mutta Hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Saatuaan tietää he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa."

38. Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.

38. Mutta hän sanoi heille: mondaco leipä teillä on ? mengät ja cadzocat. Ja cosca he cadzoit sanoit he: wijsi ja caxi cala.

38. Mutta hen sanoi heille/ Mondaco leipe teille on? Menget ia catzocat. Ja coska he tiesit/ sanoit he/ Wijsi/ ia caxi cala. (Mutta hän sanoi heille/ Montako leipää teillä on? Menkäät ja katsokaat. Ja koska he tiesit/ sanoit he/ Wiisi/ ja kaksi kalaa.)

38. ὁ δὲ λέγει αὐτοῖς· Πόσους ἄρτους ἔχετε; ὑπάγετε καὶ ἴδετε. καὶ γνόντες λέγουσι· Πέντε, καὶ δύο ἰχθύας.

38. ο δε λεγει αυτοις ποσους αρτους εχετε υπαγετε και ιδετε και γνοντες λεγουσιν πεντε και δυο ιχθυας 38. o de legei aυtois posoυs artoυs echete υpagete kai idete kai gnontes legoυsin pente kai dυo ichthυas

38 Now he says to them, How-many loaves do you° have? Go° and see°. And (after) they knew, they said, Five and two fish.

38. He saith unto them, How many loaves have ye go and see. And when they knew, they say, Five, and two fishes.

38. Men han sagde til dem: hvor mange Brød have I? gaar bort og seer. Og der de have forfaret det, sagde de: fem og to Fiske.

38. Då sade han till dem: Huru mång bröd hafven I? Går, och ser till. Och sedan de hade sett till, sade de: Fem, och två fiskar.

38. Agga temma ütles neile: Mitto leiba teil on? minge ja katske. Ja kui nem̃ad said katsnud, ütlesid nemmad: Wiis leiba, ja kaks kalla.

38. Jis sako: ‘‘Kiek turite kepalų? Eikite ir pažiūrėkite’‘. Patikrinę jie atsakė: ‘‘Penkis ir dvi žuvis’‘.

38. Er aber sprach zu ihnen: Wieviel Brot habt ihr? Gehet hin und sehet! Und da sie es erkundet hatten, sprachen sie: Fünf, und zwei Fische.

38. Et il leur dit: Combien avez-vous de pains? Allez et regardezEt l'ayant vu, ils dirent: Cinq et deux poissons.

38. Y él les dice: ¿Cuántos panes tenéis? Id, y védlo. Y sabiéndolo ellos, dijeron: Cinco, y dos peces.

38 En Hij zeide tot hen: Hoeveel broden hebt gij? Gaat heen en beziet het. En toen zij het vernomen hadden, zeiden zij: Vijf, en twee vissen.

38. A on im rzekł: Wieleż chleba macie? Idźcie, a dowiedzcie się. A oni dowiedziawszy się, powiedzieli: Pięcioro, i dwie ryby.

38. Ő pedig monda nékik: Hány kenyeretek van? Menjetek és nézzétek meg. És megtudván, mondának: Öt, és két halunk.

38 Но Он спросил их: сколько у вас хлебов? пойдите, посмотрите. Они, узнав, сказали: пять хлебов и две рыбы.

38. Він же рече до них: Скільки хлїбів маєте? йдїть та подивіть ся. І, взнавши, кажуть: Пять, та дві риби.

39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.

39 Ja Hän käski heidän *asettaa kaikki* aterioimaan ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.

39. Ja hän käski heidän istuttaa kaikki atrioitsemaan eri joukkoihin viheriäisen ruohon päälle.

39. Ja hän käski heidän caicki istutta atrioidzeman erijouckoihin wiherjäisen ruohon päälle.

39. Ja hen käski heite että he caiki istutaisit atrioitzema'/ iaghetuihin iouckohin wiherieisen Rohon päle. (Ja hän käski heitä että he kaikki istuttaisit aterioitsemaan/ jaettuihin joukkoihin wiheriäisen ruohon päälle.)

39. καὶ ἐπέταξεν αὐτοῖς ἀνακλῖναι πάντας συμπόσια συμπόσια ἐπὶ τῷ χλωρῷ χόρτῳ.

39. και επεταξεν αυτοις ανακλιναι παντας συμποσια συμποσια επι τω χλωρω χορτω 39. kai epetaksen aυtois anaklinai pantas sυmposia sυmposia epi to chloro chorto

39 And he commanded them all to recline by groups; (all the) groups upon the pale-green grass.

39. And he commanded them to make all sit down by companies upon the green grass.

39. Og han bød dem, at lade dem alle sætte sig ned i adskillige Hobe paa det grønne Græs.

39. Då böd han dem, att de skulle sätta sig alle i matskap, i gröna gräset.

39. Ja temma käskis neid, et nemmad piddid saatma keik mahhaistuma, hulk hulga körwa, halja rohho peäle.

39. Jis įsakė susodinti žmones būriais ant žalios žolės.

39. Und er gebot ihnen, daß sie sich alle lagerten, tischweise, auf das grüne Gras.

39. Alors il leur commanda de les faire tous asseoir, par troupes, sur l'herbe verte.

39. Y les mandó que hiciesen recostar a todos por ranchos sobre la yerba verde.

39 En Hij gebood hun, dat zij hen allen zouden doen nederzitten bij waardschappen, op het groene gras.

39. Tedy im kazał wszystkie gromadami posadzić na zielonej trawie.

39. És parancsolá nékik, hogy ültessenek le mindenkit csoportonként a zöld pázsitra.

39 Тогда повелел им рассадить всех отделениями на зеленой траве.

39. І звелїв їм садовити всїх купа коло купи на зеленій траві,

40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.

40 Niin he laskeutuivat aterioimaan ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.

40. Ja he istuivat joukoissa sadoin ja viisinkymmenin.

40. Ja he istuit joucois sadoin ja wijsinkymmenin.

40. Ja he istuit iouckoisa sadhoin ia wisinkymenin. (Ja he istuit joukoissa sadoin ja wiisinkymmenin.)

40. καὶ ἀνέπεσον πρασιαὶ πρασιαὶ ἀνὰ ἑκατὸν καὶ ἀνὰ πεντήκοντα.

40. και ανεπεσον πρασιαι πρασιαι ανα εκατον και ανα πεντηκοντα 40. kai anepeson prasiai prasiai ana ekaton kai ana pentekonta

40 And they leaned-back (in) rows (of) a hundred apiece and rows (of) fifty apiece.

40. And they sat down in ranks, by hundreds, and by fifties.

40. Og de satte sig ned, Hob ved Hob, i somme hundrede og i somme halvtredsindstyve.

40. Och de satte sig i hopar, hundrade och hundrade, femtio och femtio.

40. Ja nemmad istusid riddamissi mahha, monnes reas sadda, monnes reas wiisküm̃end.

40. Ir tie susėdo būrys prie būrio, po šimtą ir po penkiasdešimt žmonių.

40. Und sie setzten sich nach Schichten, je hundert und hundert, fünfzig und fünfzig.

40. Et ils s'assirent en rang, par centaines et par cinquantaines.

40. Y se recostaron por partes, por ranchos, de ciento en ciento, y de cincuenta en cincuenta.

40 En zij zaten neder in gedeelten bij honderd te zamen, en bij vijftig te zamen.

40. I usiedli rząd podle rządu, tu po stu, tu zaś po pięćdziesiąt.

40. Letelepedének azért szakaszonként, százával és ötvenével.

40 И сели рядами, по сто и по пятидесяти.

40. і посїдали вони ряд коло ряду по сотням і по півсотням.

41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.

41 Otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa Hän katsoi ylös taivaaseen, siunasi ja mursi leivät ja antoi opetuslapsilleen, jotta he panisivat ne *kansan eteen*, ja ne kaksi kalaa Hän jakoi kaikille.

41. Ja kuin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne kaksi kalaa jakoi hän kaikille.

41. Ja cuin hän otti he wijsi leipä ja caxi cala cadzoi hän Taiwasen kijtti ja mursi leiwät ja andoi Opetuslapsillens panna nijden eteen ja ne caxi cala jacoi hän caikille.

41. Ja quin hen otti ne wisi leipe ia caxi cala/ Yles catzoi Taiuasen pein/ kijtti Jumala murssi ne leiuet/ ia annoi henen Opetuslastens/ että heiden piti ninen eten paneman/ ia ne caxi cala hen iakoi caikille. (Ja kuin hän otti ne wiisi leipää ja kaksi kalaa/ Ylös katsoi taiwaaseen päin/ kiitti Jumalaa mursi ne leiwät/ ja antoi hänen opetuslastensa/ että heidän piti niiden eteen paneman/ ja ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.)

41. καὶ λαβὼν τοὺς πέντε ἄρτους καὶ τοὺς δύο ἰχθύας ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν εὐλόγησε, καὶ κατέκλασε τοὺς ἄρτους καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς ἵνα παραθῶσιν αὐτοῖς, καὶ τοὺς δύο ἰχθύας ἐμέρισε πᾶσι.

41. και λαβων τους πεντε αρτους και τους δυο ιχθυας αναβλεψας εις τον ουρανον ευλογησεν και κατεκλασεν τους αρτους και εδιδου τοις μαθηταις αυτου ινα παραθωσιν αυτοις και τους δυο ιχθυας εμερισεν πασιν 41. kai laβon toυs pente artoυs kai toυs dυo ichthυas anaβlepsas eis ton oυranon eυlogesen kai kateklasen toυs artoυs kai edidoυ tois mathetais aυtoυ ina parathosin aυtois kai toυs dυo ichthυas emerisen pasin

41 And he took the five loaves and the two fish, and looked up to heaven, he gave-thanks and broke the loaves. And he was giving (them) to his disciples in order that they might place (the bread) beside them, and he divided the two fish among them all.

41. And when he had taken the five loaves and the two fishes, he looked up to heaven, and blessed, and brake the loaves, and gave them to his disciples to set before them; and the two fishes divided he among them all.

41. Og han tog de fem Brød og de to Fiske, saae op til Himmelen og velsignede dem; og han brød Brødene og gav sine Disciple dem at lægge for Folket, og han delede de to Fiske iblandt dem alle.

41. Och så tog han de fem bröd och de två fiskar; och upplyfte sin ögon till himmelen, tackade, och bröt bröden, och fick sinom Lärjungom, att de skulle lägga för dem; och de två fiskar bytte han emellan dem alla.

41. Ja temma wottis neid wiis leiba, ja neid kaks kalla, watis ülles taewa pole ja önnistas ja murdis need leiwad, ja andis omma jüngrittele, et nemmad piddid nende ette pannema. Ja neid kaks kalla jaggas temma keikile.

41. Jėzus paėmė penkis kepalus ir dvi žuvis, pažvelgė į dangų, palaimino, laužė duoną ir davė savo mokiniams, kad padalintų žmonėms. Taip pat Jis padalino visiems tas dvi žuvis.

41. Und er nahm die fünf Brote und zwei Fische, sah zum Himmel auf und dankte und brach die Brote und gab sie den Jüngern, daß sie ihnen vorlegten; und die zwei Fische teilte er unter sie alle.

41. Et Jésus prit les cinq pains et les deux poissons, et levant les yeux au ciel, il rendit grâces, et rompit les pains, et il les donna à ses disciples, afin qu'ils les leur présentassent; il partagea aussi les deux poissons entre tous.

41. Y tomados los cinco panes y los dos peces, mirando al cielo, bendijo, y rompió los panes, y dió a sus discípulos para que les pusiesen delante. Y los dos peces repartió entre todos.

41 En als Hij de vijf broden en de twee vissen genomen had, zag Hij op naar den hemel, zegende en brak de broden, en gaf ze Zijn discipelen, opdat zij ze hun zouden voorleggen, en de twee vissen deelde Hij voor allen.

41. A wziąwszy one pięć chlebów, i one dwie ryby, wejrzawszy w niebo, błogosławił. I połamał one chleby i dawał uczniom swoim, aby kładli przed nie; i one dwie ryby rozdzielił między wszystkie.

41. Ő pedig vette vala az öt kenyeret és a két halat, és [14†] az égre tekintvén, hálákat ada; és megszegé a kenyereket és adá tanítványainak, hogy tegyék azok elé; és a két halat is elosztá mindnyájok között.

41 Он взял пять хлебов и две рыбы, воззрев на небо, благословил и преломил хлебы и далученикам Своим, чтобы они раздали им; и две рыбы разделил на всех.

41. І, взявши пять хлїбів та дві риби, й поглянувши на небо, благословив, і ламав хлїби, та й давав ученикам своїм, щоб клали перед ними; й дві риби подїлив усїм.

42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.

42 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi.

42. Ja he söivät kaikki ja ravittiin.

42. Ja he söit caicki ja rawittin.

42. Ja he söit caiki ia rauitettihin. (Ja he söit kaikki ja rawittiin.)

42. καὶ ἔφαγον πάντες καὶ ἐχορτάσθησαν,

42. και εφαγον παντες και εχορτασθησαν 42. kai efagon pantes kai echortasthesan

42 And they all ate and were fully-fed.

42. And they did all eat, and were filled.

42. Og de aade alle og bleve mætte.

42. Och de åto alle, och vordo mätte;

42. Ja nem̃ad söid keik, ja nende köhhud said täis.

42. Ir visi valgė ir pasisotino.

42. Und sie aßen alle und wurden satt.

42. Et tous en mangèrent et furent rassasiés;

42. Y comieron todos, y se hartaron.

42 En zij aten allen, en zijn verzadigd geworden.

42. I jedli wszyscy, i nasyceni byli.

42. Evének azért mindnyájan, és megelégedének;

42 И ели все, и насытились.

42. І їли всї, й наситились.

43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.

43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.

43. Ja he korjasivat kaksitoistakymmentä täysinäistä koria muruja, ja myös kaloista.

43. Ja he corjaisit caxitoistakymmendä täysinäistä Coria muruja ja myös caloista.

43. Ja he coriasit caxitoistakymende Corgia teunens muruia/ ia nijste caloista. (Ja he korjatsit kaksitoistakymmentä koria täynnänsä muruja/ ja niistä kaloista.)

43. καὶ ἦραν κλασμάτων δώδεκα κοφίνους πλήρεις, καὶ ἀπὸ τῶν ἰχθύων.

43. και ηραν κλασματων δωδεκα κοφινους πληρεις και απο των ιχθυων 43. kai eran klasmaton dodeka kofinoυs plereis kai apo ton ichthυon

43 And they took up twelve full baskets of broken pieces and (also) from the fish.

43. And they took up twelve baskets full of the fragments, and of the fishes.

43. Og de opsamlede tolv Kurve, fulde af Stykker og af Fiskene.

43. Och togo sedan upp tolf korgar fulla med styckom, och fiskomen.

43. Ja nemmad korjasid kokko kaksteistkümmend korwi täit pallokessi, ja neist kallust.

43. Jie pririnko dvylika pilnų pintinių duonos trupinių ir žuvies likučių.

43. Und sie hoben auf die Brocken, zwölf Körbe voll, und von den Fischen.

43. Et on emporta douze paniers pleins de morceaux de pain, et de poissons.

43. Y alzaron de los pedazos doce esportones llenos, y de los peces.

43 En zij namen op twaalf volle korven brokken, en van de vissen.

43. I zebrali ułomków, dwanaście koszów pełnych, i z onych ryb.

43. És maradékot is szedének fel tizenkét tele kosárral, és a halakból is.

43 И набрали кусков хлеба и остатков от рыб двенадцать полных коробов.

43. І набрали окрушин дванайцять повних кошів, та й із риб.

44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.

44 Ja niitä jotka olivat syöneet leipiä oli (noin) viisi tuhatta miestä.

44. Ja niitä, kuin söivät, oli lähes viisituhatta miestä.

44. Ja nijtä cuin söit oli wijsi tuhatta miestä.

44. Nin oli nijte iotca söit/ wijsi tuhatta mieste. (Niin oli niitä jotka söit/ wiisi tuhatta miestä.)

44. καὶ ἦσαν οἱ φαγόντες τοὺς ἄρτους πεντακισχίλιοι ἄνδρες.

44. και ησαν οι φαγοντες τους αρτους ωσει πεντακισχιλιοι ανδρες 44. kai esan oi fagontes toυs artoυs osei pentakischilioi andres

44 And those who ate the loaves (were) approximately five thousand men. {Mar 6:45-56 & Mat 14:22-36 & Joh 6:15-21.}

44. And they that did eat of the loaves were about five thousand men.

44. Og de, som aade Brødene, vare ved fem tusinde Mænd.

44. Och de der ätit hade, voro vid femtusend män.

44. Ja neid, kes need leiwad ollid sönud, olli wiis tuhhat meest.

44. O valgytojų buvo apie penkis tūkstančius vyrų.

44. Und die da gegessen hatten, waren fünftausend Mann.

44. Or, ceux qui avaient mangé de ces pains étaient environ cinq mille hommes.

44. Y eran los que comieron de los panes como cinco mil varones.

44 En die daar de broden gegeten hadden, waren omtrent vijf duizend mannen.

44. A było tych, którzy jedli chleby, około pięciu tysięcy mężów.

44. A kik pedig a kenyerekből ettek, mintegy ötezeren valának férfiak.

44 Было же евших хлебы около пяти тысяч мужей.

44. А тих, що їли хлїби, було з пять тисяч чоловіка.

45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.

45 Kohta Hän vaati opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja menemään edellä toiselle puolelle Beetsaidaan, sillä aikaa kun Hän lähettäisi kansan luotaan.

45. Ja hän ajoi kohta opetuslapsensa astumaan haahteen ja edellä menemään meren ylitse Betsaidaan, siihenasti kuin hän päästäis kansan.

45. JA hän käski cohta Opetuslapsens astu hahteen menemän meren ylidze Bethsaidaan sijhenasti cuin hän päästäis Canssan.

45. Ja cochta hen aijoi Opetuslapsens astuman Hachten/ että he edhelmenisit ylitze meren Bethsaidahan/ sihenasti quin hen laskis Canssan. (Ja kohta hän ajoi opetuslapsensa astumaan haahteen/ että he edellä menisit ylitse meren Bethsaidaan/ siihen asti kuin hän laskisi kansan.)

45. Καὶ εὐθέως ἠνάγκασε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἐμβῆναι εἰς τὸ πλοῖον καὶ προάγειν εἰς τὸ πέραν πρὸς Βηθσαϊδάν, ἕως αὐτὸς ἀπολύσῃ τὸν ὄχλον·

45. και ευθεως ηναγκασεν τους μαθητας αυτου εμβηναι εις το πλοιον και προαγειν εις το περαν προς {VAR1: βηθσαιδαν } {VAR2: βηθσαιδα } εως αυτος απολυση τον οχλον 45. kai eυtheos enagkasen toυs mathetas aυtoυ emβenai eis to ploion kai proagein eis to peran pros {VAR1: βethsaidan } {VAR2: βethsaida } eos aυtos apolυse ton ochlon

45 And immediately he urged his disciples to step onto the ship, and to precede (him) to the (area) beyond-that into Bethsaida, until he should dismiss the crowd.

45. And straightway he constrained his disciples to get into the ship, and to go to the other side before unto Bethsaida, while he sent away the people.

45. Og strax nødte han sine Disciple til at gaae i Skibet og iforveien sætte over til hiin Side til Bethsaida, indtil han havde ladet Folket fare.

45. Och straxt dref han sina Lärjungar, att de skulle gå till skepps, och fara för honom öfver hafvet till Bethsaida, medan han skiljde folket ifrå sig.

45. Ja seddamaid sundis ta ommad jüngrid laewa peäle miñema, ja tem̃a ele teile pole Petsaida miñema, senni kui tem̃a sedda rahwast piddi ärralaskma.

45. Tuojau Jis privertė savo mokinius sėsti į valtį ir pirma Jo irtis į kitą krantą prie Betsaidos, kol Jis paleisiąs žmones.

45. Und alsbald trieb er seine Jünger, daß sie in das Schiff träten und vor ihm hinüberführen gen Bethsaida, bis daß er das Volk von sich ließe.

45. Aussitôt après il obligea ses disciples à entrer dans la barque, et à le devancer sur l'autre bord, vers Bethsaïda, pendant qu'il congédierait le peuple.

45. Y luego dió priesa a sus discípulos a subir en la nave, e ir delante de él a la otra parte a Betsaida, entre tanto que él despedia la multitud.

45 En terstond dwong Hij Zijn discipelen in het schip te gaan, en voor henen te varen aan de andere zijde tegen over Bethsaida, terwijl Hij de schare van Zich zou laten.

45. I wnet przymusił ucznie swoje, aby wstąpili w łódź, i uprzedzili go na drugą stronę ku Betsaidzie, ażby on rozpuścił lud.

45. És [15†] azonnal kényszeríté tanítványait, hogy hajóba szálljanak, és menjenek át előre a túlsó partra Bethsaida felé, a míg ő a sokaságot elbocsátja.

45 И тотчас понудил учеников Своих войти в лодку и отправиться вперед на другую сторону к Вифсаиде, пока Он отпустит народ.

45. І зараз примусив учеників своїх увійти в човен, та плисти на той бік попереду 'д Витсаїдї, поки сам одпустить народ.

46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.

46 Hyvästeltyään heidät Hän meni vuorelle rukoilemaan.

46. Ja kuin hän oli päästänyt heidät, meni hän vuorelle rukoilemaan.

46. Ja cosca hän oli päästänyt heidän tyköäns meni hän mäelle rucoileman.

46. Ja coska hen oli lowuttanut heiden/ meni hen mäelle rucoleman. (Ja koska hän oli luowuttanut heidän/ meni hän mäelle rukoilemaan.)

46. καὶ ἀποταξάμενος αὐτοῖς ἀπῆλθεν εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι.

46. και αποταξαμενος αυτοις απηλθεν εις το ορος προσευξασθαι 46. kai apotaksamenos aυtois apelthen eis to oros proseυksasthai

46 And after he had bid farewell to them, he went away into the mountain to pray.

46. And when he had sent them away, he departed into a mountain to pray.

46. Og der han havde taget Afsked fra dem, gik han op paa et Bjerg at bede.

46. Och när han hade skiljt dem ifrå sig, gick han dädan upp på ett berg, till att bedja.

46. Ja kui ta neid sai ärralasknud, läks temma mäe peäle luggema.

46. Juos paleidęs, Jis nuėjo į kalną melstis.

46. Und da er sie von sich geschafft hatte, ging er hin auf einen Berg, zu beten.

46. Et quand il l'eut congédié, il s'en alla sur la montagne pour prier.

46. Y después que los hubo despedido, se fué al monte a orar.

46 En als Hij aan dezelve hun afscheid gegeven had, ging Hij op den berg om te bidden.

46. A odprawiwszy je, odszedł na górę, aby się modlił.

46. Minekutána pedig elbocsátotta őket, fölméne a hegyre imádkozni.

46 И, отпустив их, пошел на гору помолиться.

46. І, відпустивши їх, пійшов на гору молитись.

47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.

47 Illan tultua vene oli keskellä järveä ja Hän yksin maalla.

47. Ja kuin ehtoo tuli, oli haaksi keskellä merta, ja hän yksinänsä maalla.

47. Ja ehtona oli haaxi keskellä merta ja hän yxinäns maalla.

47. Ja quin Echto tuli/ Haaxi oli keski meres/ ia hen yxinens maalla/ (Ja kuin ehtoo tuli/ Haaksi oli keskimeressä/ ja hän yksinänsä maalla/)

47. καὶ ὀψίας γενομένης ἦν τὸ πλοῖον ἐν μέσῳ τῆς θαλάσσης, καὶ αὐτὸς μόνος ἐπὶ τῆς γῆς.

47. και οψιας γενομενης ην το πλοιον εν μεσω της θαλασσης και αυτος μονος επι της γης 47. kai opsias genomenes en to ploion en meso tes thalasses kai aυtos monos epi tes ges

47 And (after) it became evening, the ship was in the middle of the sea and he (was) alone upon the land.

47. And when even was come, the ship was in the midst of the sea, and he alone on the land.

47. Og der det var blevet Aften, var Skibet midt paa Søen, og han alene paa Landet.

47. Och då aftonen kom, var skeppet midt på hafvet, och han på landet allena.

47. Ja kui öhto kätte sai, olli se laew kesk paikas järwes ja tem̃a ükspäinis mäel.

47. Atėjus vakarui, valtis buvo ežero viduryje, o Jis vienas sausumoje.

47. Und am Abend war das Schiff mitten auf dem Meer und er auf dem Lande allein.

47. Le soir étant venu, la barque était au milieu de la mer, et il était seul à terre.

47. Y como fué la tarde, la nave estaba en medio de la mar, y él solo en tierra.

47 En als het nu avond was geworden, zo was het schip in het midden van de zee, en Hij was alleen op het land.

47. A gdy był wieczór, była łódź w pośród morza, a on sam był na ziemi.

47. És mikor beesteledék, a hajó a tenger közepén vala, ő pedig egymaga a szárazon.

47 Вечером лодка была посреди моря, а Он один на земле.

47. І як настав вечір, був човен серед моря, а він один на землї.

48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.

48 Silloin* Hän näki heidän soutaessaan olevan ahtaalla, sillä tuuli oli heille vastainen. (Ja) Hän tuli noin neljännellä yövartiolla heitä kohti kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitseen.

48. Ja hän näki heidän olevan hädässä soutamisessa; (sillä heillä oli vastainen). Ja liki neljäntenä yön vartiona tuli hän heidän tykönsä, käyden meren päällä, ja tahtoi mennä heidän ohitsensa.