11 luku

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1 – 11, kiroaa hedelmättömän viikunapuun 12 – 14, puhdistaa pyhäkön 15 – 19 ja puhuu uskon voimasta 20 – 25 Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 27 – 33.

1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan

1 Kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan, Öljyvuorelle, Hän lähetti kaksi opetuslastaan

1. Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,

1. JA cuin he lähestyit Jerusalemi ja tulit Bethphageen ja Bethanian Öljymäen tygö lähetti hän caxi Opetuslastans ja sanoi heille:

1. IA quin he lehestyit Jerosoliman Bethphagin tyge ia Bethanian ölio mäen tyge/ nin hen vloslehetti caxi Opetuslastans/ ia sanoi heille/ (Ja kuin he lähestyit Jerusalemin Bethphagin tykö ja Bethanian öljymäen tykö/ niin hän ulos lähetti kaksi opetuslastansa/ ja sanoi heille/)

1. Καὶ ὅτε ἐγγίζουσιν εἰς Ἱεροσόλυμα εἰς Βηθσφαγὴ καὶ Βηθανίαν πρὸς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν, ἀποστέλλει δύο τῶν μαθητῶν αὐτοῦ

1. και οτε εγγιζουσιν εις ιερουσαλημ εις βηθφαγη και βηθανιαν προς το ορος των ελαιων αποστελλει δυο των μαθητων αυτου 1. kai ote eggizoυsin eis ieroυsalem eis βethfage kai βethanian pros to oros ton elaion apostellei dυo ton matheton aυtoυ

1 And when they draw near to Jerusalem, to Bethphage and Bethany, toward the Mountain of Olives, he sends two of his disciples,

1. And when they came nigh to Jerusalem, unto Bethphage and Bethany, at the mount of Olives, he sendeth forth two of his disciples,

1. Og der de kom nær til Jerusalem, til Bethpage og Bethanien ved Oliebjerget, sendte han to af sine Disciple og sagde til dem:

1. Och då de kommo in mot Jerusalem, till Bethphage och Bethanien, vid Oljoberget, utsände han två af sina Lärjungar;

1. Ja kui nemmad Jerusalem̃a liggi said Petwage ja Petania pole, ölli-mäe jure, läkkitas temma kaks omma jüngridest,

1. Prisiartinęs prie Jeruzalės pro Betfagę ir Betaniją, ties Alyvų kalnu, Jėzus pasiuntė du savo mokinius,

1. Und da sie nahe an Jerusalem kamen, gen Bethphage und Bethanien an den Ölberg, sandte er seiner Jünger zwei

1. Comme ils approchaient de Jérusalem, de Bethphagé et de Béthanie, près du mont des Oliviers, Jésus envoya deux de ses disciples,

1. Y COMO llegaron cerca de Jerusalem, de Betfage, y de Betania, al monte de las Olivas, envía dos de sus discípulos,

1 En toen zij Jeruzalem genaakten, te Beth-fage en Bethanie, aan den Olijfberg, zond Hij twee van Zijn discipelen uit,

1. A gdy się przybliżyli do Jeruzalemu i do Betfagie i do Betanii ku górze oliwnej, posłał dwóch z uczniów swoich,

1. És mikor [1†] Jeruzsálemhez közeledének, Bethfagé és Bethánia felé, az olajfák hegyénél, elkülde kettőt tanítványai közül,

1 Когда приблизились к Иерусалиму, к Виффагии и Вифании, к горе Елеонской, Иисус посылает двух из учеников Своих

1. І як наближились до Єрусалиму, до Витфагиї й Витаниї, до гори Оливної, посилає двох учеників своїх,

2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.

2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei [vielä] ole istunut. Päästäkää ja tuokaa se.

2. Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne.

2. Mengät kylään joca on teidän edesän ja te löydätte cohta tulduan warsan sidottuna jonga päällä ei yxikän ihminen istunut ole päästäkät se ja tuocat tänne.

2. Menget sihen Kylen ioca ombi teiden edhesen ia cochta sinne siselletultuan leudhette te warsan sidhottun/ ionga päle ei yxiken Inhiminen istunut ole/ pästeket se/ ia toocat tenne. (Menkäät siihen kylään joka ompi teidän edessän ja kohta sinne sisälle tultuan löydätte te warsan sidotun/ jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole/ päästäkäät se/ ja tuokaat tänne.)

2. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ὑπάγετε εἰς τὴν κώμην τὴν κατέναντι ὑμῶν, καὶ εὐθέως εἰσπορευόμενοι εἰς αὐτὴν εὑρήσετε πῶλον δεδεμένον, ἐφ’ ὃν οὐδεὶς ἀνθρώπων κεκάθικε· λύσαντες αὐτὸν ἀγάγετε.

2. και λεγει αυτοις υπαγετε εις την κωμην την κατεναντι υμων και ευθεως εισπορευομενοι εις αυτην ευρησετε πωλον δεδεμενον εφ ον ουδεις ανθρωπων κεκαθικεν λυσαντες αυτον αγαγετε 2. kai legei aυtois υpagete eis ten komen ten katenanti υmon kai eυtheos eisporeυomenoi eis aυten eυresete polon dedemenon ef on oυdeis anthropon kekathiken lυsantes aυton agagete

2 and says to them, Go° into the village which is in front of you° and immediately (while) you° travel into it, you° will find a young-donkey {i.e. a foal} that has been tied upon which no one from mankind has sat. (After) having loosed it, lead° it (here).

2. And saith unto them, Go your way into the village over against you: and as soon as ye be entered into it, ye shall find a colt tied, whereon never man sat; loose him, and bring him.

2. gaar bort til den By, som ligger for Eder, og strax, naar I kommme ind i den, skulle I finde et Føl bundet, paa hvilket intet Menneske har siddet; løser det og fører det hid.

2. Och han sade till dem: Går i byn, som för eder är; och straxt I kommen derin, varden I finnande en fåla bunden, der ännu ingen menniska på sutit hafver; löser honom, och hafver honom hit.

2. Ja ütles neile: Minge senna allewisse, mis teie kohhal on, ja seddamaid, kui teie senna sisse sate, siis leiate teie ühhe sällo kinniseutud, kelle selgas ükski innimenne ep olle istnud: peästke temma lahti, ja toge tenna.

2. liepdamas: ‘‘Eikite į priešais esantį kaimą ir, vos įžengę į jį, rasite pririštą asilaitį, kuriuo dar niekas iš žmonių nėra jojęs. Atriškite jį ir atveskite’‘.

2. und sprach zu ihnen: Gehet hin in den Flecken, der vor euch liegt; und alsbald, wenn ihr hineinkommt, werdet ihr finden ein Füllen angebunden, auf welchem nie ein Mensch gesessen hat; löset es ab und führet es her!

2. Et leur dit: Allez à la bourgade qui est devant vous; et aussitôt que vous y serez entrés, vous trouverez un ânon attaché, que personne n'a encore monté; détachez-le, et amenez-le-moi.

2. Y les dice: Id al lugar que está delante de vosotros, y luego entrados en él, hallaréis un pollino atado, sobre el cual ningún hombre ha subido: desatádle, y traédle.

2 En zeide tot hen: Gaat heen in het vlek, dat tegen u over is; en terstond als gij in hetzelve komt, zult gij vinden een veulen gebonden, op hetwelk geen mens gezeten heeft, ontbindt het, en brengt het.

2. I rzekł im: Idźcie do miasteczka, które jest przeciwko wam, a wszedłszy do niego, zaraz znajdziecie oślę uwiązane, na którem nikt z ludzi nie siedział; odwiążcież je, a przywiedźcie.

2. És monda nékik: Eredjetek abba a faluba, a mely előttetek van; és a mikor abba bejuttok, azonnal találtok egy megkötött vemhet, a melyen ember nem ült még soha; azt oldjátok el és hozzátok ide.

2 и говорит им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; входя в него, тотчас найдете привязанного молодого осла, на которого никто из людей несадился; отвязав его, приведите.

2. і рече їм: Ійдїть у село, що перед вами, і зараз, увійшовши в него, знайдете осля привязане, на котре нїхто з людей не сїдав; одвязавши його, приведїть.

3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."

3 Jos joku sanoo teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne [takaisin]'."

3. Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne.

3. Ja jos jocu kysy teille: mixi te sen teette ? nijn sanocat: Herra sitä tarwidze ja cohta hän laske hänen tänne.

3. Ja ios iocu sano teille/ Mixi te sen teette? Sanocat että HERRA site taruitze/ ia cochta hen laske henen tenne. (Ja jos joku sanoo teille/ Miksi te sen teette? Sanokaat että HERRA sitä tarwitsee/ ja kohta hän laskee hänen tänne.)

3. καὶ ἐάν τις ὑμῖν εἴπῃ· τί ποιεῖτε τοῦτο; εἴπετε ὅτι ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει, καὶ εὐθέως αὐτὸν ἀποστέλλει πάλιν ὧδε.

3. και εαν τις υμιν ειπη τι ποιειτε τουτο ειπατε οτι ο κυριος αυτου χρειαν εχει και ευθεως αυτον αποστελει ωδε 3. kai ean tis υmin eipe ti poieite toυto eipate oti o kυrios aυtoυ chreian echei kai eυtheos aυton apostelei ode

3 And if anyone says to you°, Why are you° doing this? Say° that the Lord has need of him, and immediately he (will) send it here.

3. And if any man say unto you, Why do ye this? say ye that the Lord hath need of him; and straightway he will send him hither.

3. Og dersom Nogen siger til Eder: hvorfor gøre I dette? da siger, at Herren har det behov; saa skal han strax sende det hid.

3. Och om någor säger till eder: Hvi gören I detta? säger: Herren behöfver honom; och då skall han straxt sända honom hit.

3. Ja kui kegi teile ütleb: mis teie tete sedda? siis üttelge, et Issandal sedda tarwis on, siis läkkitab temma sedda seddamaid seie.

3. Jeigu kas nors paklaustų: ‘Ką čia darote?’, atsakykite: ‘Jo reikia Viešpačiui’, ir iš karto jį paleis.

3. Und so jemand zu euch sagen wird: Warum tut ihr das? so sprechet: Der HERR bedarf sein; so wird er's alsbald hersenden.

3. Et si quelqu'un vous dit: Pourquoi faites-vous cela? dites que le Seigneur en a besoin, et aussitôt il l'enverra ici.

3. Y si alguien os dijere: ¿Por qué hacéis eso? Decíd que el Señor lo ha menester; y luego le enviará acá.

3 En indien iemand tot u zegt: Waarom doet gij dat? Zo zegt, dat de Heere hetzelve van node heeft; en hij zal het terstond herwaarts zenden.

3. A jeźliby wam kto rzekł: Cóż to czynicie? Powiedzcie, iż go Pan potrzebuje; a wnet je tu pośle.

3. És ha valaki azt mondja néktek: Miért [2†] teszitek ezt? mondjátok: Az Úrnak van szüksége reá. És azonnal elbocsátja azt ide.

3 И если кто скажет вам: что вы это делаете? - отвечайте, что он надобен Господу; и тотчас пошлет его сюда.

3. І, коли хто вам скаже: Що се робите? скажіть: Що Господеві його треба; й зараз його відошле сюди.

4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.

4 Niin he menivät ja tapasivat varsan kytkettynä oven luo ulos kujalle ja päästivät sen.

4. Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa.

4. Nijn he menit ja löysit warsan sidottuna ulcona owen tykönä tien haaras ja he päästit hänen.

4. Nin he menit/ ia leusit warsan sidhottun vlcona ouen tykön tien haaras/ Ja he pästit henen. (Niin he menit/ ja löysit warsan sidotun ulkona owet tykö tien haarassa/ Ja he päästit hänen.)

4. ἀπῆλθον δὲ καὶ εὗρον τὸν πῶλον δεδεμένον πρὸς τὴν θύραν ἔξω ἐπὶ τοῦ ἀμφόδου, καὶ λύουσιν αὐτόν.

4. απηλθον δε και ευρον τον πωλον δεδεμενον προς την θυραν εξω επι του αμφοδου και λυουσιν αυτον 4. apelthon de kai eυron ton polon dedemenon pros ten thυran ekso epi toυ amfodoυ kai lυoυsin aυton

4 Now they went away and found a young-donkey that has been tied at the door outside in the road, and they loose him.

4. And they went their way, and found the colt tied by the door without in a place where two ways met; and they loose him.

4. Men de gik hen og fandt Føllet bundet ved Døren, udenfor paa Veien, og løste det.

4. Så gingo de bort, och funno fålan bunden för dörrene, vid vägamotet, och löste honom.

4. Agga nem̃ad läksid ärra, ja leidsid se sällo ukse jurest wäljas tee-arro peält, ja peästsid sedda lahti.

4. Nuėję jiedu rado pakelėje asilaitį, pririštą prie vartų, ir atrišo jį.

4. Sie gingen hin und fanden das Füllen gebunden an die Tür, außen auf der Wegscheide, und lösten es ab.

4. Ils s'en allèrent donc, et ils trouvèrent l'ânon qui était attaché dehors devant la porte, entre les deux chemins; et ils le détachèrent.

4. Y fueron, y hallaron el pollino atado a la puerta fuera, entre dos caminos; y le desatan.

4 En zij gingen heen, en vonden het veulen gebonden bij de deur, buiten aan de wegscheiding, en zij ontbonden hetzelve.

4. Szli tedy i znaleźli oślę uwiązane u drzwi na dworze na rozstaniu dróg, i odwiązali je.

4. Elmenének azért és megtalálák a megkötött vemhet, az ajtónál kívül a kettős útnál, és eloldák azt.

4 Они пошли, и нашли молодого осла, привязанного у ворот на улице, и отвязали его.

4. Пійшли ж вони, й знайшли осля привязане коло дверей знадвору, на роздоріжжю, та й одвязали його.

5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?"

5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?"

5. Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte?

5. Ja muutamat nijstä jotca siellä seisoit sanoit heille: mitä te warsa päästätte ?

5. Ja mwtamat nijste/ iotca sielle seisoit/ sanoit heille/ Mite te teette warsa pästein? (Ja muutamat niistä/ jotka siellä seisoit/ sanoit heille/ MItä te teette warsan päästäin?)

5. καί τινες τῶν ἐκεῖ ἑστηκότων ἔλεγον αὐτοῖς· Τί ποιεῖτε λύοντες τὸν πῶλον;

5. και τινες των εκει εστηκοτων ελεγον αυτοις τι ποιειτε λυοντες τον πωλον 5. kai tines ton ekei estekoton elegon aυtois ti poieite lυontes ton polon

5 And some of those who are standing there were saying to them, What are you° doing, loosening the young-donkey?

5. And certain of them that stood there said unto them, What do ye, loosing the colt?

5. Og Nogle af dem som der stode, sagde til dem: hvad gjøre I, at I løse Føllet?

5. Och somlige, som der stodo, sade till dem: Hvad gören I, att I lösen fålan?

5. Ja monningad neist, kes seäl seisid, ütlesid neile: Mis teie tete, et teie sällo lahtipeästate?

5. Kai kurie iš ten stovinčių jų paklausė: ‘‘Ką darote, kam atrišate asilaitį?’‘

5. Und etliche, die dastanden, sprachen zu ihnen: Was macht ihr, daß ihr das Füllen ablöset?

5. Et quelques-uns de ceux qui étaient là leur dirent: Pourquoi détachez-vous cet ânon?

5. Y unos de los que estaban allí, les dijeron: ¿Qué hacéis desatando el pollino?

5 En sommigen van degenen, die aldaar stonden, zeiden tot hen: Wat doet gij, dat gij het veulen ontbindt?

5. Tedy niektórzy z onych, co tam stali, mówili: Cóż czynicie, że odwiązujecie oślę?

5. Az ott állók közül pedig némelyek mondának nékik: Mit míveltek, hogy eloldjátok a vemhet?

5 И некоторые из стоявших там говорили им: что делаете? зачем отвязываете осленка?

5. І деякі, що там стояли, казали їм: Що ви робите, одвязуючи осля?

6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä.

6 He sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Silloin he jättivät heidät rauhaan.

6. Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät.

6. Mutta he sanoit heille nijncuin Jesus oli käskenyt. Nijn he salleit heidän.

6. Mutta he sanoit heille ninquin IesuS oli keskenyt. Nin he sallit heijet/ (Mutta he sanoit heille niinkuin Jesus oli käskenyt. Niin he sallit heidät/)

6. οἱ δὲ εἶπον αὐτοῖς καθὼς ἐνετείλατο ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἀφῆκαν αὐτούς.

6. οι δε ειπον αυτοις καθως ενετειλατο ο ιησους και αφηκαν αυτους 6. oi de eipon aυtois kathos eneteilato o iesoυs kai afekan aυtoυs

6 And they said to them just-as Jesus commanded and they allowed them.

6. And they said unto them even as Jesus had commanded: and they let them go.

6. Men de sagde til dem, ligesom Jesus havde befalet, og de tilstedte dem det.

6. Då sade de till dem, såsom Jesus hade budit dem; så läto de betämma dem.

6. Agga nemmad ütlesid nende wasto, nenda kui Jesus olli käsknud, ja nemmad lasksid neid miñna.

6. O jie atsakė taip, kaip Jėzus buvo jiems liepęs, ir tie leido jį vestis.

6. Sie sagten aber zu ihnen, wie ihnen Jesus geboten hatte, und die ließen's zu.

6. Ils leur répondirent comme Jésus avait commandé; et on les laissa aller.

6. Ellos entónces les dijeron como Jesús había mandado; y los dejaron.

6 Doch zij zeiden tot hen, gelijk Jezus bevolen had; en zij lieten ze gaan.

6. A oni im rzekli, jako im był rozkazał Jezus. I puścili je.

6. Ők pedig felelének nékik, úgy, a mint Jézus megparancsolta vala. És elbocsáták őket.

6 Они отвечали им, как повелел Иисус; и те отпустили их.

6. Вони ж сказали їм, як звелїв Ісус; і пустили їх.

7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.

7 Niin he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään.

7. Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle.

7. Ja he toit warsan Jesuxen tygö ja heitit waattens hänen päällens ja hän istui sen päälle.

7. Ja he edhestoit warsan IesuSEN tyge/ ia heitit heiden waatteins henen pälens/ ia hen istui sihen päle. (Ja he edestoit warsan Jesuksen tykö/ ja heitit heidän waatteensa hänen päällensä/ ja hän istui siihen päälle.)

7. καὶ ἤγαγον τὸν πῶλον πρὸς τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐπιβάλον αὐτῷ τὰ ἱμάτια αὐτῶν, καὶ ἐκάθισεν ἐπ’ αὐτῷ.

7. και ηγαγον τον πωλον προς τον ιησουν και επεβαλον αυτω τα ιματια αυτων και εκαθισεν επ αυτω 7. kai egagon ton polon pros ton iesoυn kai epeβalon aυto ta imatia aυton kai ekathisen ep aυto

7 And they led the young-donkey to Jesus and cast their garments upon it, and he sat upon it.

7. And they brought the colt to Jesus, and cast their garments on him; and he sat upon him.

7. Og de førte Føllet til Jesus og lagde deres Klæder derpaa, og han satte sig derpaa.

7. Och de hade fålan till Jesum, och kastade sin kläder på honom; och han satte sig deruppå.

7. Ja nemmad wisid se sällo Jesusse jure, ja pannid ommad rided selle peäle, ja temma astus temma selga.

7. Jie atvedė asilaitį pas Jėzų, apdengė jį savo apsiaustais, ir Jėzus užsėdo ant jo.

7. Und sie führten das Füllen zu Jesu und legten ihre Kleider darauf, und er setzte sich darauf.

7. Et ils amenèrent l'ânon à Jésus, et mirent leurs vêtements dessus, et Jésus monta sur l'ânon.

7. Y trajeron el pollino a Jesús, y echaron sobre él sus vestidos, y él se sentó sobre él.

7 En zij brachten het veulen tot Jezus, en wierpen hun klederen daarop; en Hij zat op hetzelve.

7. Przywiedli tedy oślę do Jezusa, i włożyli na nie szaty swoje; i wsiadł na nie.

7. És oda vivék a vemhet Jézushoz, és ráveték felső ruháikat; ő pedig felüle reá.

7 И привели осленка к Иисусу, и возложили на него одежды свои; Иисус сел на него.

7. І привели осля до Ісуса, й накинули на него одежу свою, і посадили на него.

8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.

8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista* (ja hajoittivat tielle).

8. Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Mutta moni hajotti waattens tielle ja muutamat carseit oxia puista ja hajotit tielle.

8. Mutta moni heiden waatteins haijotit tijelle/ Ja monicadhat oxi carsit puista/ ia haijotit tielle. (Mutta moni heidän waatteensa hajoitit tielle/ Ja monikahdat oksia karsit puista/ ja hajoitit tielle.)

8. πολλοὶ δὲ τὰ ἱμάτια αὐτῶν ἔστρωσαν εἰς τὴν ὁδόν, ἄλλοι δὲ στιβάδας ἔκοπτον ἐκ τῶν δένδρων καὶ ἐστρώννυον εἰς τὴν ὁδόν.

8. πολλοι δε τα ιματια αυτων εστρωσαν εις την οδον αλλοι δε στοιβαδας εκοπτον εκ των δενδρων και εστρωννυον εις την οδον 8. polloi de ta imatia aυton estrosan eis ten odon alloi de stoiβadas ekopton ek ton dendron kai estronnυon eis ten odon

8 But many spread their garments upon the road, and others were cutting down foliage from the trees and were spreading (them) in the road.

8. And many spread their garments in the way: and others cut down branches off the trees, and strawed them in the way.

8. Men Mange bredte deres Klæder paa Veien; men Andre hyggede Grene af Træerne og strøede paa Veien.

8. Och månge bredde sin kläder på vägen; och somlige skåro qvistar af trän, och strödde på vägen.

8. Agga paljo lautasid om̃ad rided tee peäle, ja monningad raiusid okse puist, ja heitsid tee peäle.

8. Daugelis tiesė ant kelio savo drabužius, kiti kirto ir klojo ant kelio medžių šakas.

8. Viele aber breiteten ihre Kleider auf den Weg; etliche hieben Maien von den Bäumen und streuten sie auf den Weg.

8. Et plusieurs étendaient leurs vêtements sur la route, et d'autres coupaient des branches d'arbres, et en couvraient le chemin.

8. Y muchos tendían sus vestidos por el camino, y otros cortaban ramas de los árboles, y las tendían por el camino.

8 En velen spreidden hun klederen op den weg, en anderen hieuwen meien van de bomen, en spreidden ze op den weg.

8. A wiele ich słali szaty swoje na drodze; drudzy zasię obcinali gałązki z drzew, i słali na drodze.

8. Sokan pedig felső ruháikat az útra teríték, mások pedig ágakat szegdelnek vala a fákról és az útra hányják vala.

8 Многие же постилали одежды свои по дороге; а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге.

8. Многі ж одежу свою розстилали по дорозї, инші ж гіллє різали з дерев, і встилали дорогу.

9 Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!

9 Sekä ne, jotka kulkivat edellä, että ne jotka seurasivat huusivat (sanoen): "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä!

9. Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!

9. Ja jotca edellä käwit ja myös seuraisit huusit sanoden:

9. Ja iotca edhellekeuit/ ia iotca seurasit hwdhit sanoden/ (Ja jotka edellä käwit/ ja jotka seurasit huusit sanoen/)

9. καὶ οἱ προάγοντες καὶ οἱ ἀκολουθοῦντες ἔκραζον λέγοντες· Ὡσαννά, εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου.

9. και οι προαγοντες και οι ακολουθουντες εκραζον λεγοντες ωσαννα ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου 9. kai oi proagontes kai oi akoloυthoυntes ekrazon legontes osanna eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ

9 And those who precede (him) and those who followed (him), were crying out, saying, Hosanna; he who comes in the name of the Lord has been blessed!

9. And they that went before, and they that followed, cried, saying, Hosanna; Blessed is he that cometh in the name of the Lord:

9. Og de, som gik for, og de, som fulgte, raabte og sagde: Hosanna, velsignet være den, som kommer i Herrens Navn!

9. Och de der föregingo, och der efterföljde, ropade, och sade: Hosianna! välsignad vare den, som kommer i Herrans Namn.

9. Ja need, kes ees ja tagga käisid, kissendasid ja ütlesid: Hosanna! kidetud olgo se, kes tulleb Issanda nimmel.

9. Iš priekio ir iš paskos einantys šaukė: ‘‘Osana! Palaimintas, kuris ateina Viešpaties vardu!

9. Und die vorne vorgingen und die hernach folgten, schrieen und sprachen: Hosianna! Gelobt sei, der da kommt im Namen des HERRN!

9. Et ceux qui marchaient devant, et ceux qui suivaient, criaient: Hosanna! béni soit celui qui vient au nom du Seigneur!

9. Y los que iban delante, y los que iban detrás aclamaban, diciendo: ¡Hosanna! ¡Bendito el que viene en el nombre del Señor!

9 En die voorgingen en die volgden riepen, zeggende: Hosanna! gezegend is Hij, Die komt in den Naam des Heeren!

9. A którzy wprzód szli, i którzy pozad szli, wołali, mówiąc: Hosanna, błogosławiony, który idzie w imieniu Paóskiem!

9. A kik pedig előtte menének, és a kik követék, kiáltának, mondván: Hozsánna! Áldott, a ki [3†] jő az Úrnak nevében!

9 И предшествовавшие и сопровождавшие восклицали: осанна! благословен Грядущий во имя Господне!

9. Инші, що попереду йшли, і що слїдом за Ним ійшли, покликували, кажучи: Осанна! Благословен грядущий в імя Господнє;

10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!"

10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!"

10. Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa!

10. Hosianna kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen: kijtetty olcon Dawidin meidän Isäm waldacunda joca tule Herran nimeen Hosianna corkeudes.

10. Hosianna/ Hyuestisiugnattu olcon se/ ioca tule HERRAN Nimeen/ Hyuestisiugnattu olcon se Dauidin meiden Isen Waldakunda/ ioca tulepi HERRAN Nimeen/ Hosianna corkeuxes. (Hosianna/ Hywästi siunattu olkoon se/ joka tulee HERRAN nimeen/ Hywästi siunattu olkoon se Dawidin meidän isän waltakunta/ joka tuleepi HERRAN nimeen/ Hosianna korkeuksessa.)

10. εὐλογημένη ἡ ἐρχομένη βασιλεία ἐν ὀνόματι Κυρίου τοῦ πατρὸς ἡμῶν Δαυῒδ· ὡσαννὰ ἐν τοῖς ὑψίστοις.

10. ευλογημενη η ερχομενη βασιλεια εν ονοματι κυριου του πατρος ημων δαβιδ ωσαννα εν τοις υψιστοις 10. eυlogemene e erchomene βasileia en onomati kυrioυ toυ patros emon daβid osanna en tois υpsistois

10 The kingdom which is coming in the name of the Lord of our father David has been blessed! Hosanna in the highest!

10. Blessed be the kingdom of our father David, that cometh in the name of the Lord: Hosanna in the highest.

10. Velsignet være vor Fader Davids Rige, som kommer i Herrens Navn! Hosanna i det Høieste!

10. Välsignad vare vårs faders Davids rike, som kommer i Herrans Namn; Hosianna i höjdene!

10. Kidetud olgo meie Issa Taweti kuñingriik, mis tulleb Issanda nimmel, Hosanna körges!

10. Palaiminta mūsų tėvo Dovydo karalystė, ateinanti Viešpaties vardu! Osana aukštybėse!’‘

10. Gelobt sei das Reich unsers Vaters David, das da kommt in dem Namen des HERRN! Hosianna in der Höhe!

10. Béni soit le règne de David notre père, qui vient au nom du Seigneur! Hosanna dans les lieux très hauts!

10. Bendito sea el reino de nuestro padre David, que viene en el nombre del Señor: ¡Hosanna en las alturas!

10 Gezegend zij het Koninkrijk van onzen vader David, hetwelk komt in den Naam des Heeren! Hosanna in de hoogste hemelen!

10. Błogosławione królestwo ojca naszego Dawida, które przyszło w imieniu Paóskiem! Hosanna na wysokościach!

10. Áldott a mi Atyánknak, Dávidnak országa, a mely jő az Úrnak nevében! Hozsánna a magasságban!

10 благословенно грядущее во имя Господа царство отцанашего Давида! осанна в вышних!

10. благословенне грядуще в імя Господа царство отця нашого Давида. Осанна на вишинах!

11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.

11 Ja Jeesus* meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea ja koska aika oli jo myöhäinen Hän meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa.

11. Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa.

11. Ja Herra meni Jerusalemijn ja Templijn ja cuin hän caicki cadzeli läxi hän ehtona Bethaniaan cahdentoistakymmenen cansa.

11. Ja HERRA sisellekeui Jerusalemin/ ia Templijn/ ia quin hen caiki catzeli. Nin hen Echtona vloslexi Bethaniaan ninen Cahdentoistakymenen cansa. (Ja HERRA sisälle käwi Jerusalemiin/ ja templiin/ ja kuin hän kaikki katseli. Niin hän ehtoona ulosläksi Bethaniaan niiden kahdentoista kymmenen kanssa.)

11. Καὶ εἰσῆλθεν εἰς Ἱεροσόλυμα ὁ Ἰησοῦς καὶ εἰς τὸ ἱερόν· καὶ περιβλεψάμενος πάντα, ὀψίας ἤδη οὔσης τῆς ὥρας, ἐξῆλθεν εἰς Βηθανίαν μετὰ τῶν δώδεκα.

11. και εισηλθεν εις ιεροσολυμα ο ιησους και εις το ιερον και περιβλεψαμενος παντα οψιας ηδη ουσης της ωρας εξηλθεν εις βηθανιαν μετα των δωδεκα 11. kai eiselthen eis ierosolυma o iesoυs kai eis to ieron kai periβlepsamenos panta opsias ede oυses tes oras ekselthen eis βethanian meta ton dodeka

11 And Jesus entered into Jerusalem and into the temple, and having looked around on all things, already being the evening hour, he went out to Bethany with the twelve. {Mar 11:12-18 & Mat 21:18, 19, 12, 13 & Luk 19:45-48 Road from Bethany to Jerusalem Mon.}

11. And Jesus entered into Jerusalem, and into the temple: and when he had looked round about upon all things, and now the eventide was come, he went out unto Bethany with the twelve.

11. Og Jesus gik ind i Jerusalem og i Templet, og da han havde beseeet alle Ting, gik ham, der det allerede var Aftenstid, ud til Bethanien med de tolv.

11. Och Herren gick in i Jerusalem, och i templet, och besåg all ting. Och när det led åt aftonen, gick han ut till Bethanien, med de tolf.

11. Ja Jesus läks Jerusalemma ja pühha kotta, ja kui temma keik sai läbbiwaatnud, ja öhto aeg jo kä olli, läks temma wälja Petania nende kahheteistkümnega.

11. Taip Jėzus įžengė į Jeruzalę ir į šventyklą. Viską apžiūrėjęs,­ kadangi buvo jau vakaro valanda,­Jis su dvylika išėjo į Betaniją.

11. Und der HERR ging ein zu Jerusalem und in den Tempel, und er besah alles; und am Abend ging er hinaus gen Bethanien mit den Zwölfen.

11. Ainsi Jésus entra à Jérusalem, et dans le temple; et ayant tout considéré, comme il était déjà tard, il s'en alla à Béthanie avec les douze.

11. Y entró Jesús en Jerusalem, y en el templo; y habiendo mirado al derredor todas las cosas, y siendo ya tarde, se salió a Betania con los doce.

11 En Jezus kwam binnen Jeruzalem, en in den tempel; en als Hij alles rondom bezien had, en het nu avondstond was, ging Hij uit naar Bethanie met de twaalven.

11. I wjechał Jezus do Jeruzalemu i przyszedł do kościoła, a obejrzawszy wszystko, gdy już była wieczorna godzina, wyszedł do Betanii z dwunastoma.

11. És beméne [4†] Jézus Jeruzsálembe, és a templomba; és mindent körülnézvén, mivelhogy az idő már késő vala, kiméne Bethániába a tizenkettővel.

11 И вошел Иисус в Иерусалим и в храм; и, осмотрев все, как время уже было позднее,вышел в Вифанию с двенадцатью.

11. І ввійшов Ісус в Єрусалим і в церкву, й, оглянувши все, як пізня вже була година, вийшов у Витанию з дванайцятьма.

12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.

12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä.

12. Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän,

12. JA toisna päiwänä cosca he Bethaniasta läxit isois hän.

12. Ja toisna peiuen/ koska he vloslexit Bethaniasta isoisi hen. (Ja toisna päiwän/ koska he ulosläksit Bethaniasta isosi hän.)

12. Καὶ τῇ ἐπαύριον ἐξελθόντων αὐτῶν ἀπὸ Βηθανίας ἐπείνασε·

12. και τη επαυριον εξελθοντων αυτων απο βηθανιας επεινασεν 12. kai te epaυrion ekselthonton aυton apo βethanias epeinasen

12 And on the next-day, (after) they went out from Bethany, he hungered.

12. And on the morrow, when they were come from Bethany, he was hungry:

12. Og den anden Dag, der de gik ud fra Bethanien, hungrede han.

12. Och dagen derefter, då de gingo ut ifrå Bethanien, hungrade honom.

12. Ja kui nem̃ad teisel päwal Petaniast wäljaläksid, olli temmal nälg.

12. Rytojaus dieną, jiems keliaujant iš Betanijos, Jėzus išalko.

12. Und des anderen Tages, da sie von Bethanien gingen, hungerte ihn.

12. Le lendemain, comme ils sortaient de Béthanie, il eut faim.

12. Y el día siguiente, como salieron de Betania, tuvo hambre.

12 En des anderen daags, als zij uit Bethanie gingen, hongerde Hem.

12. A drugiego dnia, gdy wychodzili z Betanii, łaknął.

12. És másnap, mikor Bethániából kimentek vala, megéhezék.

12 На другой день, когда они вышли из Вифании, Он взалкал;

12. І назавтра, як вийшли вони з Витаниї, зголоднїв,

13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.

13 Nähtyään kaukaa viikunapuun,* jossa oli lehtiä, Hän meni katsomaan, jos ehkä löytäisi jotain siitä. Mutta tultuaan sen luo Hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika.

13. Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika.

13. Ja näki taambana ficunapuun josa olit lehdet nijn hän meni lähes jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja cuin hän tuli sen tygö ei hän muuta löynnyt cuin lehdet: Sillä ei ollut wielä ficunain aica.

13. Ja hen näki taambata Fikunapuun/ iolla lehdhet olit/ Nin hen leheskeui ios hen iotaki henesse leunyt olis. Ja quin hen tuli sen tyge/ nin ei hen mwta leunyt quin lehdhet/ Sille ei ollut wiele Fikunain aica. (Ja hän näki taempana wiikunapuun/ jolla lehdet olit/ Niin hän lähes käwi jos hän jotakin hänessä löytänyt olisi. Ja kuin hän tuli sen tykö/ niin ei hän muuta löytänyt kuin lehdet/ Sillä ei ollut wielä wiikunain aika.)

13. καὶ ἰδὼν συκῆν ἀπὸ μακρόθεν ἔχουσαν φύλλα, ἦλθεν εἰ ἄρα τι εὑρήσει ἐν αὐτῇ· καὶ ἐλθὼν ἐπ’ αὐτὴν οὐδὲν εὗρεν εἰ μὴ φύλλα· οὐ γὰρ ἦν καιρὸς σύκων.

13. και ιδων συκην μακροθεν εχουσαν φυλλα ηλθεν ει αρα ευρησει τι εν αυτη και ελθων επ αυτην ουδεν ευρεν ει μη φυλλα ου γαρ ην καιρος συκων 13. kai idon sυken makrothen echoυsan fυlla elthen ei ara eυresei ti en aυte kai elthon ep aυten oυden eυren ei me fυlla oυ gar en kairos sυkon

13 And having seen a fig tree from afar having foliage, he came to see if he will then find anything in it, and (after) he came upon it, he found nothing except foliage; for* it was not the time of figs.

13. And seeing a fig tree afar off having leaves, he came, if haply he might find any thing thereon: and when he came to it, he found nothing but leaves; for the time of figs was not yet.

13. Og han saae et Figentræ langt borte, som havde Blade; da traadte han til, om han kunde finde Noget derpaaa, og der han kom til det, fandt han Intet uden Blade; thi det var ikke Figentid.

13. Och han fick se ett fikonaträ der långt ifrå, som löf hade; dit kom han, om han tilläfventyrs måtte finna der något uppå; och då han kom dit, fann han der intet annat än löf; ty det var icke då tid till fikon.

13. Ja kui tem̃a kaugelt ühhe wigipu lehtes näggi, läks temma katsma, kas ta middagi selle peält piddi leidma: ja kui ta senna jure sai, ei leidnud temma muud middagi, kui agga lehte; sest siis ep olnud weel wigimarja-aeg.

13. Pamatęs iš tolo sulapojusį figmedį, Jis priėjo pažiūrėti, gal ką ant jo ras. Tačiau, atėjęs prie medžio, Jis nerado nieko, tiktai lapus, nes dar nebuvo figų metas.

13. Und er sah einen Feigenbaum von ferne, der Blätter hatte; da trat er hinzu, ob er etwas darauf fände, und da er hinzukam, fand er nichts denn nur Blätter, denn es war noch nicht Zeit, daß Feigen sein sollten.

13. Et voyant de loin un figuier qui avait des feuilles, il alla voir s'il y trouverait quelque chose; et s'en étant approché, il n'y trouva que des feuilles; car ce n'était pas la saison des figues.

13. Y viendo de léjos una higuera, que tenía hojas, vino a ver si quizá hallaría en ella algo, y como vino a ella, nada halló sino hojas; porque aun no era tiempo de higos.

13 En ziende van verre een vijgeboom, die bladeren had, ging Hij om te zien, of Hij ook iets op denzelven zou vinden; en daarbij gekomen zijnde, vond Hij niet dan bladeren; want het was de tijd der vijgen niet.

13. I ujrzawszy z daleka figowe drzewo, mające liście, przyszedł, jeźliby snać co na niem znalazł; a gdy do niego przyszedł, nic nie znalazł, tylko liście; bo nie był czas figom.

13. És meglátván messziről egy fügefát, a mely leveles vala, odaméne, ha talán találna valamit rajta: de odaérvén ahhoz, levélnél egyebet semmit sem talála; mert nem vala fügeérésnek ideje.

13 и, увидев издалека смоковницу, покрытую листьями, пошел, не найдет ли чего на ней; но, придя к ней, ничего не нашел, кроме листьев, ибо еще не время было собирания смокв.

13. і, загледївши смоківницю оддалеки, що мала листє, прийшов, чи не знайде чого на нїй. І, прийшовши до неї, нїчого не знайшов, тільки листє; не була бо ще пора на смокви.

14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

14 Niin Jeesus lausui ja sanoi sille: "Älköön sinusta enää kukaan koskaan hedelmää syökö." Ja Hänen opetuslapsensa kuulivat sen."

14. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

14. Ja Jesus sanoi ficunapuulle: älkön tästedeskän kengän sinusta syökö hedelmätä ijancaickisest. Ja hänen Opetuslapsens cuulit sen.

14. Ja wastaten IesuS sanoi Fikunapuulle/ Elken testedes kengen sinusta sökö hedhelmete ijancaikisesta. Ja henen Opetuslapsens cwlit sen. (Ja wastaten Jesus sanoi wiikunapuulle/ Älkään tästedes kenkään sinusta syökö hedelmätä iankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulit sen.)

14. καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῇ· Μηκέτι ἐκ σοῦ εἰς τὸν αἰῶνα μηδεὶς καρπὸν φάγοι. καὶ ἤκουον οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

14. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτη μηκετι εκ σου εις τον αιωνα μηδεις καρπον φαγοι και ηκουον οι μαθηται αυτου 14. kai apokritheis o iesoυs eipen aυte meketi ek soυ eis ton aiona medeis karpon fagoi kai ekoυon oi mathetai aυtoυ

14 And Jesus answered and said to it, No one may eat fruit from you– no longer, forever. And his disciples heard it.

14. And Jesus answered and said unto it, No man eat fruit of thee hereafter for ever. And his disciples heard it.

14. Og Jesus talede til det: aldrig mere æde Nogen Frugt af dig! Og hans Disciple hørte det.

14. Och Jesus svarade, och sade till det: Äte aldrig någor härefter frukt af dig till evig tid. Och hans Lärjungar hörde det.

14. Ja Jesus hakkas räkima, ja ütles temmale: Ärgo sinnust ükski iggaweste ennam wilja sago. Ja temma jüngrid kuulsid sedda.

14. Atsakydamas Jėzus tarė medžiui: ‘‘Tegul per amžius niekas nebevalgys tavo vaisiaus!’‘ Jo mokiniai tai girdėjo.

14. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Nun esse von dir niemand ewiglich! Und seine Jünger hörten das.

14. Alors Jésus, prenant la parole, dit: Que jamais personne ne mange de ton fruit.Et ses disciples l'entendirent.

14. Entónces Jesús respondiendo, dijo a la higuera: Nunca más nadie coma de tí fruto para siempre. Y esto lo oyeron sus discípulos.

14 En Jezus, antwoordende, zeide tot denzelven: Niemand ete enige vrucht meer van u in der eeuwigheid! En Zijn discipelen hoorden het.

14. A odpowiadając Jezus, rzekł mu: Niechajże więcej na wieki nikt z ciebie owocu nie je. A słyszeli to uczniowie jego.

14. Akkor felelvén Jézus, monda a fügefának: [5†] Soha örökké ne egyék rólad gyümölcsöt senki. És hallák az ő tanítványai.

14 И сказал ей Иисус: отныне да не вкушает никто от тебя плода вовек! И слышали то ученики Его.

14. І, озвавшись Ісус, рече до неї: Щоб нїколи з тебе по вік нїхто овощу не їв. І чули ученики Його.

15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,

15 Sitten he tulivat Jerusalemiin. Astuttuaan pyhäkköön Jeesus rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,

15. Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti.

15. JA he tulit Jerusalemijn. Ja Jesus meni Templijn ja rupeis ajaman ulos caupidzioita ja ostaita Templis ja waihettajain pöydät ja kyhkyisten myyjäin istuimet hän cukisti.

15. Ja he tulit Jerusalemijn. Ja IesuS sisellekeui Templijn/ Ja rupesi vlosaiaman Caupitzijat ia Ostaiat Templis/ ia Waiechtaiain Peudhet/ ia Mettiste' Myiein istuimet hen cukisti. (Ja he tulit Jerusalemiin. Ja Jesus sisälle käwi templiin/ Ja rupesi ulos ajamaan kaupitsijat ja ostajat templissä/ ja waihtajain pöydät/ ja mettisten myyjien istuimet hän kukisti.)

15. Καὶ ἔρχονται πάλιν εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ εἰσελθὼν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ ἱερὸν ἤρξατο ἐκβάλλειν τοὺς πωλοῦντας καὶ τοὺς ἀγοράζοντας ἐν τῷ ἱερῷ, καὶ τὰς τραπέζας τῶν κολλυβιστῶν καὶ τὰς καθέδρας τῶν πωλούντων τὰς περιστερὰς κατέστρεψε,

15. και ερχονται εις ιεροσολυμα και εισελθων ο ιησους εις το ιερον ηρξατο εκβαλλειν τους πωλουντας και αγοραζοντας εν τω ιερω και τας τραπεζας των κολλυβιστων και τας καθεδρας των πωλουντων τας περιστερας κατεστρεψεν 15. kai erchontai eis ierosolυma kai eiselthon o iesoυs eis to ieron erksato ekβallein toυs poloυntas kai agorazontas en to iero kai tas trapezas ton kollυβiston kai tas kathedras ton poloυnton tas peristeras katestrepsen

15 And they come to Jerusalem and Jesus entered into the temple and began to cast out those who are selling and buying in the temple, and turned over the tables of the brokers and the chairs of those who are selling the doves;

15. And they come to Jerusalem: and Jesus went into the temple, and began to cast out them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves;

15. Og de kom til Jerusalem; og Jesus gik ind i Templet og begyndte at uddrive dem, som solgte og kjøbte i Templet, og Vexelerernes Borde og Duekræmmernes Stole stødte han om.

15. Och de kommo till Jerusalem. Och Jesus gick in i templet, och begynte utdrifva dem som sålde och köpte i templet; och förstörte de vexlares bord, och deras stolar som dufvor sålde;

15. Ja nemmad said Jerusalemma. Ja Jesus läks pühha kotta, ja hakkas wäljaaiama neid, kes müsid ja ostsid pühhas koias, ja rahha-wahhetajatte lauad, ja tuimüjatte pingid wiskas temma ümber.

15. Jie atėjo į Jeruzalę. Įėjęs į šventyklą, Jėzus ėmė varyti laukan parduodančius ir perkančius šventykloje. Jis išvartė pinigų keitėjų stalus bei karvelių pardavėjų suolus

15. Und sie kamen gen Jerusalem. Und Jesus ging in den Tempel, fing an und trieb aus die Verkäufer und Käufer in dem Tempel; und die Tische der Wechsler und die Stühle der Taubenkrämer stieß er um,

15. Ils vinrent ensuite à Jérusalem; et Jésus étant entré dans le temple, se mit à chasser ceux qui vendaient et qui achetaient dans le temple, et il renversa les tables des changeurs, et les sièges de ceux qui vendaient des pigeons.

15. Vienen pues a Jerusalem; y entrando Jesús en el templo, comenzó a echar fuera a los que vendían y compraban en el templo; y trastornó las mesas de los cambiadores, y las sillas de los que vendían palomas.

15 En zij kwamen te Jeruzalem; en Jezus, in den tempel gegaan zijnde, begon degenen, die in den tempel verkochten en kochten, uit te drijven; en de tafelen der wisselaars, en de zitstoelen dergenen, die de duiven verkochten, keerde Hij om;

15. I przyszli do Jeruzalemu; a wszedłszy Jezus do kościoła, począł wyganiać sprzedawające i kupujące w kościele, i poprzewracał stoły tych, co pieniędzmi handlowali, i stołki tych, co sprzedawali gołębie;

15. És Jeruzsálembe érkezének. És Jézus bemenvén a templomba, kezdé kiűzni azokat, a kik a templomban árulnak és vásárolnak vala; a pénzváltók asztalait, és a galambárúsok székeit pedig felforgatá;

15 Пришли в Иерусалим. Иисус, войдя в храм, начал выгонять продающих и покупающих в храме; и столы меновщиков и скамьи продающих голубей опрокинул;

15. І приходять у Єрусалим, і ввійшовши Ісус у церкву, почав виганяти продаючих і купуючих у церкві, і столи міняльників, і ослони продаючих голуби поперевертав,

16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.

16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta.

16. Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse.

16. Ei hän myös sallinut jongun canda jotakin Templin läpidze.

16. Ja ei hen sallinut että iocu piti candaman iotaki Templin lepitze/ (Ja ei hän sallinut että joku piti kantaman jotakin templin läwitse/)

16. καὶ οὐκ ἤφιεν ἵνα τις διενέγκῃ σκεῦος διὰ τοῦ ἱεροῦ,

16. και ουκ ηφιεν ινα τις διενεγκη σκευος δια του ιερου 16. kai oυk efien ina tis dienegke skeυos dia toυ ieroυ

16 and he was not allowing, that* anyone should carry goods through the temple.

16. And would not suffer that any man should carry any vessel through the temple.

16. Og han tilstedte ikke, at Nogen bar et Kar igjennem Templet.

16. Och stadde icke till, att någor bar något genom templet.

16. Ja ei sallinud mitte, et kegi ühte astjat pühha koia läbbi piddi kandma.

16. ir neleido nešti prekių per šventyklą.

16. und ließ nicht zu, das jemand etwas durch den Tempel trüge.

16. Et il ne permettait pas que personne portât aucun vaisseau par le temple.

16. Y no consentía que alguien llevase vaso por el templo.

16 En liet niet toe, dat iemand enig vat door den tempel droeg.

16. A nie dopuścił, żeby kto miał nieść naczynie przez kościół.

16. És nem engedi vala, hogy valaki edényt vigyen a templomon keresztül.

16 и не позволял, чтобы кто пронес через храм какую-либо вещь.

16. і не давав, щоб хто носив посуд через церкву.

17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

17 Ja Hän opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

17. Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.

17. Ja hän opetti ja sanoi heille: eikö kirjoitettu ole ? minun huonen pitä cudzuttaman Rucous huonexi caikelle Canssalle mutta te oletta sen tehnet ryöwärein luolaxi.

17. Ja hen opetti ia sanoi heille. Eikö kirioitettu ole? Minun Honen pite cutzuttaman Rucous Honexi caikelle Canssalle/ Mutta te oletta henen tehnyet Röuerein lolaxi. (Ja hän opetti ja sanoi heille. Eikö kirjoitettu ole? Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikelle kansalle/ Mutta te olette tehneet siitä ryöwärein luolaksi.)

17. καὶ ἐδίδασκε λέγων αὐτοῖς· Οὐ γέγραπται ὅτι ὁ οἶκός μου οἶκος προσευχῆς κληθήσεται πᾶσι τοῖς ἔθνεσιν; ὑμεῖς δὲ αὐτὸν ἐποιήσατε σπήλαιον λῃστῶν.

17. και εδιδασκεν λεγων αυτοις ου γεγραπται οτι ο οικος μου οικος προσευχης κληθησεται πασιν τοις εθνεσιν υμεις δε εποιησατε αυτον σπηλαιον ληστων 17. kai edidasken legon aυtois oυ gegraptai oti o oikos moυ oikos proseυches klethesetai pasin tois ethnesin υmeis de epoiesate aυton spelaion leston

17 And he was teaching (them), saying to them, Has it not been written, ‘My house will be called a house of prayer for all the nations? But you° made* it a den of robbers.’ {Isa 56:7 and Jer 7:11}

17. And he taught, saying unto them, Is it not written, My house shall be called of all nations the house of prayer but ye have made it a den of thieves.

17. Og han lærte og sagde til dem: er der ikke skrevet, at mit Huus skal kaldes et Bedehuus for alle Folkeslag? men I have gjort det til en Røverkule.

17. Och han lärde, och sade till dem: Är icke skrifvet: Mitt hus skall kallas ett bönehus allom folkom? Men I hafven gjort det till en röfvarekulo.

17. Ja temma öppetas ja ütles neile: Eks kirjotud olle , minno kodda peab palwe koiaks hütama keigest rahwast? agga teie ollete sedda rööwli auguks teinud.

17. Jis mokė, sakydamas jiems: ‘‘Argi neparašyta: ‘Mano namai vadinsis maldos namai visoms tautoms’? O jūs pavertėte juos ‘plėšikų lindyne’ ‘‘.

17. Und er lehrte und sprach zu ihnen: Steht nicht geschrieben: "Mein Haus soll heißen ein Bethaus allen Völkern"? Ihr aber habt eine Mördergrube daraus gemacht.

17. Et il les instruisait, en disant: N'est-il pas écrit: Ma maison sera appelée une maison de prières pour toutes les nations? mais vous en avez fait une caverne de voleurs.

17. Y les enseñabá, diciendo: ¿No está escrito, que mi casa, casa de oración será llamada de todas las naciones? mas vosotros la habéis hecho cueva de ladrones.

17 En Hij leerde, zeggende tot hen: Is er niet geschreven: Mijn huis zal een huis des gebeds genaamd worden allen volken? Maar gij hebt dat tot een kuil der moordenaren gemaakt.

17. I nauczał, mówiąc im: Azaż nie napisano: Że dom mój, dom modlitwy będzie nazwany od wszystkich narodów? a wyście go uczynili jaskinią zbójców.

17. És tanít vala, mondván nékik: Nincsen-é megírva: [6†] Az én házam imádság házának neveztetik minden nép között? Ti pedig [7†] rablók barlangjává tettétek azt.

17 И учил их, говоря: не написано ли: дом Мой домом молитвы наречется для всех народов? а вы сделали его вертепом разбойников.

17. І навчав, глаголючи їм: Хиба не писано: Що дом мій дом молитви звати меть ся у всїх народів? ви ж зробили його вертепом розбійників.

18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.

18 *Kirjanoppineet ja ylipapit* kuulivat sen ja miettivät, miten surmata Hänet. He näet pelkäsivät Häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään Hänen opetuksestaan.

18. Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa.

18. Ja Kirjanoppenet ja Pappein päämiehet cuulit sen ja edzeit händä hucuttaxens sillä he pelkäisit händä että caicki Canssa ihmetteli hänen oppians.

18. Ja kirianoppenuet ia papein pämiehet sen cuulit/ Nin he etzit quinga he hene' hucutaisit/ Sille he pelkesit hende/ ette coko Canssa imechteli henen Opetustans. (Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet sen kuulit/ Niin he etsit kuinka he hänen hukuttaisit/ Sillä he pelkäsit häntä/ että koko kansa ihmetteli hänen opetustansa.)

18. καὶ ἤκουσαν οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ ἀρχιερεῖς, καὶ ἐζήτουν πῶς αὐτὸν ἀπολέσουσιν· ἐφοβοῦντο γὰρ αὐτόν, ὅτι πᾶς ὁ ὄχλος ἐξεπλήσσετο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ.

18. και ηκουσαν οι γραμματεις και οι αρχιερεις και εζητουν πως αυτον απολεσουσιν εφοβουντο γαρ αυτον οτι πας ο οχλος εξεπλησσετο επι τη διδαχη αυτου 18. kai ekoυsan oi grammateis kai oi archiereis kai ezetoυn pos aυton apolesoυsin efoβoυnto gar aυton oti pas o ochlos ekseplesseto epi te didache aυtoυ

18 And the scribes and the high-priests heard it and were seeking how they might destroy him, for* they feared him, because all the crowd was being astounded at his teaching. {Mar 11:19-26 & Mat 21:20-22 & Luk 21:37-38 Road from Bethany to Jerusalem Tues.}

18. And the scribes and chief priests heard it, and sought how they might destroy him: for they feared him, because all the people was astonished at his doctrine.

18. Og de Skriftkloge og Ypperstepræster hørte det, og søgte, hvorledes de kunde omkomme ham; thi de frygtede for ham, eftersom alt Folket forundrede sig saare over hans Lærdom.

18. Och de Skriftlärde och öfverste Presterne fingo det höra; och begynte söka efter, huru de kunde förgöra honom, men de fruktade för honom; ty allt folket förundrade sig på hans lärdom.

18. Ja need kirjatundiad ja üllemad preestrid kuulsid sedda, ja otsisid, kuida nemmad tedda piddid hukka saatma, sest nemmad kartsid tedda, et keik rahwas wägga ehmatas temma öppetausse pärrast.

18. Tai išgirdę, aukštieji kunigai ir Rašto žinovai tarėsi, kaip Jį pražudyti. Jie mat bijojo Jėzaus, nes visi žmonės buvo didžiai nustebinti Jo mokymo.

18. Und es kam vor die Schriftgelehrten und Hohenpriester; und sie trachteten, wie sie ihn umbrächten. Sie fürchteten sich aber vor ihm; denn alles Volk verwunderte sich über seine Lehre.

18. Ce que les scribes et les principaux sacrificateurs ayant entendu, ils cherchaient les moyens de le faire périr; car ils le craignaient, parce que tout le peuple était frappé de sa doctrine.

18. Y oyéronlo los escribas y los príncipes de los sacerdotes, y procuraban como le matarían; porque le tenían miedo, por cuanto toda la multitud estaba fuera de sí por su doctrina.

18 En de Schriftgeleerden en de overpriesters hoorden dat, en zochten, hoe zij Hem doden zouden; want zij vreesden Hem, omdat de ganse schare ontzet was over Zijn leer.

18. A słyszeli to nauczeni w Piśmie i przedniejsi kapłani i szukali, jakoby go stracili; albowiem się go bali, przeto iż wszystek lud zdumiewał się nad nauką jego.

18. És meghallák az írástudók és a főpapok, és tanakodnak vala, hogy mi módon veszíthetnék el őt. Mert félnek [8†] vala tőle, mivelhogy az egész sokaság álmélkodik vala az ő tanításán.

18 Услышали это книжники и первосвященники, и искали, как бы погубить Его, ибо боялись Его, потому что весь народ удивлялся учению Его.

18. І чули письменники та архиєреї, й шукали, як би Його погубити: боялись бо Його, бо ввесь народ дивував ся наукою Його.

19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.

19 Mutta illan tultua *Hän meni* kaupungin ulkopuolelle.

19. Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista.

19. JA ehtona meni Jesus ulos Caupungista.

19. Ja quin io Echto oli/ vlosmeni Iesus Caupugista. (Ja kuin jo ehtoo oli/ ulosmeni Jesus kaupungista.)

19. Καὶ ὅτε ὀψὲ ἐγένετο, ἐξεπορεύοντο ἔξω τῆς πόλεως.

19. και οτε οψε εγενετο εξεπορευετο εξω της πολεως 19. kai ote opse egeneto ekseporeυeto ekso tes poleos

19 And when it became evening, he traveled outside the city.

19. And when even was come, he went out of the city.

19. Og da det var blevet Aften, gik han udenfor Staden.

19. Och då aftonen kom, gick han utu staden.

19. Ja kui öhto sai, läks temma liñnast wälja.

19. Atėjus vakarui, Jėzus su mokiniais išėjo iš miesto.

19. Und des Abends ging er hinaus vor die Stadt.

19. Le soir étant venu, Jésus sortit de la ville.

19. Mas como fué tarde, Jesús salió de la ciudad.

19 En als het nu laat geworden was, ging Hij uit buiten de stad.

19. A gdy przyszedł wieczór, wyszedł z miasta.

19. És mikor beestveledék, kiméne a városból.

19 Когда же стало поздно, Он вышел вон из города.

19. І, як вечір настав, вийшов Він осторонь із города.

20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.

20 Varhain aamulla ohi kulkiessaan he näkivät viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.

20. Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa.

20. Ja cuin he huomeltain ohidzekäwit näit he ficunapuun cuiwetuxi juurinens.

20. Ja quin he homeneltan ohitzekeuit neit he Ficunapuun quiuetuxi iurinens. (Ja kuin hän huomeneltain ohitse käwit näit he wiikunapuun kuiwetuksi juurinensa.)

20. Καὶ παραπορευόμενοι πρωῒ εἶδον τὴν συκῆν ἐξηραμμένην ἐκ ῥιζῶν.

20. και πρωι παραπορευομενοι ειδον την συκην εξηραμμενην εκ ριζων 20. kai proi paraporeυomenoi eidon ten sυken ekserammenen ek rizon

20 And (while) traveling by in the morning, they saw the fig tree that has been dried up from the roots.

20. And in the morning, as they passed by, they saw the fig tree dried up from the roots.

20. Og om Morgenen, da de gik forbi, saae de, at Figentræet var visnet fra Roden af.

20. Och om morgonen gingo de der framom, och sågo fikonaträt förtorkadt vara intill roten.

20. Ja warra hom̃iko näggid nemmad möda miñnes sedda wigipuud jureni ärrakuinud ollewad.

20. Rytą eidami pro šalį, jie pamatė, kad figmedis nudžiūvęs iš pat šaknų.

20. Und am Morgen gingen sie vorüber und sahen den Feigenbaum, daß er verdorrt war bis auf die Wurzel.

20. Et le matin, comme ils passaient, ses disciples virent le figuier séché jusqu'aux racines.

20. Y pasando por la mañana, vieron que la higuera se había secado desde las raices.

20 En des morgens vroeg voorbijgaande, zagen zij, dat de vijgeboom verdord was, van de wortelen af.

20. A rano idąc mimo figowe drzewo, ujrzeli, iż z korzenia uschło.

20. Reggel pedig, a mikor mellette menének el, látják vala, hogy a fügefa [9†] gyökerestől kiszáradott.

20 Поутру, проходя мимо, увидели, что смоковница засохла до корня.

20. А вранцї, мимо йдучи, побачили смоківницю всохлу від коріння.

21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".

21 Niin Pietari muisti ja sanoi Hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut"

21. Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut.

21. Ja Petari muisti ja sanoi hänelle: Rabbi cadzo se ficunapuu jotas kiroisit on cuiwettunut.

21. Ja Petari muisti ia sanoi henelle/ Rabbi/ catzo se Ficunapw iongas kirosit o'bi quiuettu. (Ja Petari muisti ja sanoi hänelle/ Rabbi/ katso se wiikunapuu jonkas kirosit ompi kuiwettu.)

21. καὶ ἀναμνησθεὶς ὁ Πέτρος λέγει αὐτῷ· Ραββί, ἴδε ἡ συκῆ ἣν κατηράσω ἐξήρανται.

21. και αναμνησθεις ο πετρος λεγει αυτω ραββι ιδε η συκη ην κατηρασω εξηρανται 21. kai anamnestheis o petros legei aυto raββi ide e sυke en kateraso ekserantai

21 And Peter, having remembered, says to him, Rabbi, behold, the fig tree which you cursed, it has been dried up.

21. And Peter calling to remembrance saith unto him, Master, behold, the fig tree which thou cursedst is withered away.

21. Og da Peter kom det ihu, sagde han til ham: Rabbi! see Figentræet, det du forbandede, er visnet.

21. Då kom Petrus det ihåg, och sade till honom: Rabbi, si, det fikonaträt, som du bannade, är förtorkadt.

21. Ja kui se Peetrusse mele tulli, ütles ta temmale: Rabbi, wata, se wigipu, mis sinna ärraneedsid, on ärrakuinud.

21. Prisiminęs Petras tarė Jėzui: ‘‘Rabi, žiūrėk! Figmedis, kurį prakeikei, nudžiūvo!’‘

21. Und Petrus gedachte daran und sprach zu ihm: Rabbi, siehe, der Feigenbaum, den du verflucht hast, ist verdorrt.

21. Alors Pierre, s'étant souvenu de ce qui s'était passé, lui dit: Maître, voilà le figuier que tu as maudit, qui est séché.

21. Entónces Pedro acordándose, le dice: Maestro, he aquí, la higuera que maldijiste se ha secado.

21 En Petrus, zulks indachtig geworden zijnde, zeide tot Hem: Rabbi! zie, de vijgeboom, dien Gij vervloekt hebt, is verdord.

21. Tedy wspomniawszy Piotr, rzekł mu: Mistrzu! oto figowe drzewo, któreś przeklął, uschło.

21. És Péter visszaemlékezvén, monda néki: Mester nézd, a fügefa, a melyet megátkoztál, kiszáradott.

21 И, вспомнив, Петр говорит Ему: Равви! посмотри, смоковница, которую Ты проклял, засохла.

21. І споглянувши Петр, рече Йому: Учителю, дивись, смоківниця, що прокляв єси, всохла.

22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.

22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää *usko Jumalaan.

22. Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle.

22. Nijn wastais Jesus ja sanoi hänelle: uscocat Jumalan päälle.

22. Nin wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Wscalca Jumala' tyge. (Niin wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Uskaltakaa Jumalan tykö.)

22. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· ἔχετε πίστιν Θεοῦ.

22. και αποκριθεις ιησους λεγει αυτοις εχετε πιστιν θεου 22. kai apokritheis iesoυs legei aυtois echete pistin theoυ

22 And Jesus answered and says to them, Have° faith of God.

22. And Jesus answering saith unto them, Have faith in God.

22. Og Jesus svarede og sagde til dem: haver Tro til Gud.

22. Jesus svarade, och sade till dem: Hafver trona till Gud.

22. Ja Jesus wastas ja ütles neile: Uskuge Jummalat.

22. Jėzus, atsakydamas jiems, tarė: ‘‘Turėkite tikėjimą Dievu!

22. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Habt Glauben an Gott.

22. Et Jésus, répondant, leur dit: Ayez foi en Dieu;

22. Y respondiendo Jesús, les dice: Tenéd fé de Dios.

22 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Hebt geloof op God.

22. A Jezus odpowiadając, rzekł im: Miejcie wiarę w Boga.

22. És Jézus felelvén, monda nékik: Legyen hitetek Istenben.

22 Иисус, отвечая, говорит им:

22. І озвавшись Ісус, рече їм: Майте віру Божу.

23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.

23 (Sillä) totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen,' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin [se] hänelle tapahtuisi (mitä tahansa hän sanoisi).

23. Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo.

23. Totisest sanon minä teille: jocainen cuin tälle wuorelle sanois nouse ja cukistu mereen eikä epäile sydämesäns mutta usco sen tapahtuwan cuin hän sano nijn hänelle tapahtu mitä hän sano.

23. Totisesta mine sanon teille/ että iocainen/ quin telle woorelle sanoisi/ Temma sinuas ia laske sinus merehen/ Ja ei epele henen sydhemesens/ mutta Wscopi tapachtuuan sen mite hen sanois/ nin henelle tulepi mitke hen sanois. (Totisesti minä sanon teille/ että jokainen/ kuin tälle wuorelle sanoisi/ Tempaa sinuas ja laske sinus merehen/ Ja ei epäile hänen sydämessänsä/ mutta uskoopi tapahtuwan sen mitä hän sanoisi/ niin hänelle tuleepi mitkä hän sanoisi.)

23. ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν εἴπῃ τῷ ὄρει τούτῳ, ἄρθητι καὶ βλήθητι εἰς τὴν θάλασσαν, καὶ μὴ διακριθῇ ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, ἀλλὰ πιστεύσῃ ὅτι ἃ λέγει γίνεται, ἔσται αὐτῷ ὃ ἐὰν εἴπῃ.

23. αμην γαρ λεγω υμιν οτι ος αν ειπη τω ορει τουτω αρθητι και βληθητι εις την θαλασσαν και μη διακριθη εν τη καρδια αυτου αλλα πιστευση οτι α λεγει γινεται εσται αυτω ο εαν ειπη 23. amen gar lego υmin oti os an eipe to orei toυto artheti kai βletheti eis ten thalassan kai me diakrithe en te kardia aυtoυ alla pisteυse oti a legei ginetai estai aυto o ean eipe

23 For* assuredly I am saying to you°, Whoever says to this mountain, Be lifted up and be cast into the sea, and should not doubt in his heart, but should believe that what he says happens; whatever he says will be to him.

23. For verily I say unto you, That whosoever shall say unto this mountain, Be thou removed, and be thou cast into the sea; and shall not doubt in his heart, but shall believe that those things which he saith shall come to pass; he shall have whatsoever he saith.

23. Thi sandelig siger jeg Eder: at hvo som vilde sige til dette Bjerg: løft dig op, og kast dig i Havet, og ikke vilde tvivle i sit Hjerte, men troe, at det skal skee, som han siger, han skal det skee, som han sagde.

23. Sannerliga säger jag eder: Hvilken som helst sade till detta berg: Häf dig upp, och kasta dig i hafvet; och han tviflade intet i sitt hjerta, utan trodde så ske skola som han sade; honom skall ske allt det han säger.

23. Sest töest minna ütlen teile: Kes ial sesinnatse mäe wasto ütleks: Sago sa üllestöstetud, ja merresse heidetud, ja ei mötleks kaksipiddi ommas süddames, waid ussuks, et se, mis temma ütleb, peab sündima, siis peab temmale sama, mis ta ial ütleb.

23. Iš tiesų sakau jums: kas pasakytų šitam kalnui: ‘Pasikelk ir meskis į jūrą’, ir savo širdyje neabejotų, bet tikėtų, kad įvyks tai, ką sako,­jis turės, ką besakytų.

23. Wahrlich, ich sage euch: Wer zu diesem Berge spräche: Hebe dich und wirf dich ins Meer! und zweifelte nicht in seinem Herzen, sondern glaubte, daß es geschehen würde, was er sagt, so wird's ihm geschehen, was er sagt.

23. Car je vous dis en vérité, que quiconque dira à cette montagne: Ote-toi de là et te jette dans la mer, et qui ne doutera point dans son cœur, mais qui croira que ce qu'il dit arrivera; ce qu'il dit lui sera accordé.

23. Porque de cierto os digo, que cualquiera que dijere a este monte: Quítate, y échate en la mar; y no dudare en su corazón, mas creyere que será hecho lo que dice, lo que dijere le será hecho.

23 Want voorwaar zeg Ik u, dat, zo wie tot dezen berg zal zeggen: Word opgeheven en in de zee geworpen; en niet zal twijfelen in zijn hart, maar zal geloven, dat hetgeen hij zegt, geschieden zal, het zal hem geworden, zo wat hij zegt.

23. Bo zaprawdę powiadam wam, iż ktobykolwiek rzekł tej górze: Podnieś się, a rzuć się w morze, a nie wątpiłby w sercu swojem, leczby wierzył, że się stanie, co mówi, stanie się mu, cokolwiek rzecze.

23. Mert bizony mondom [10†] néktek, ha valaki azt mondja ennek a hegynek: Kelj fel és ugorjál a tengerbe! és szívében nem kételkedik, hanem hiszi, hogy a mit mond, megtörténik, meg lesz néki, a mit mondott.

23 имейте веру Божию, ибо истинно говорю вам, если кто скажет горе сей: поднимись и ввергнись в море, и не усомнится в сердце своем, но поверит, что сбудется по словам его, - будет ему, что ни скажет.

23. Істино глаголю вам: Що хто скаже горі сїй: Двигнись і кинь ся в море, та й не сумнити меть ся в серцї своїм, а вірувати ме, що, що каже, станеть ся, буде йому, що скаже.

24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.

24 Sen vuoksi sanon teille: kaikki mitä rukoillen* anotte, uskokaa saavanne, niin se on tuleva teille.

24. Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille.

24. Sentähden sanon minä teille: mitä te rucoillen anotta se uscocat teidän saawan nijn se tapahtu teille:

24. Sentede' sano' mine teille/ Mite te Rucoellen anotta wscocat teiden saauan/ nin se tulepi teille. (Sentähden sanon minä teille/ Mitä te rukoellen anotte uskokaat teidän saawan/ niin se tuleepi teille.)

24. διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, πάντα ὅσα ἂν προσευχόμενοι αἰτεῖσθε, πιστεύετε ὅτι λαμβάνετε, καὶ ἔσται ὑμῖν.

24. δια τουτο λεγω υμιν παντα οσα αν προσευχομενοι αιτεισθε πιστευετε οτι λαμβανετε και εσται υμιν 24. dia toυto lego υmin panta osa an proseυchomenoi aiteisthe pisteυete oti lamβanete kai estai υmin

24 Because of this, I am saying to you°, All things, as many things as you° may ask for (when) praying, believe° that you° receive them and you° will have them.

24. Therefore I say unto you, What things soever ye desire, when ye pray, believe that ye receive them, and ye shall have them.

24. Derfor siger jeg Eder: Alt, hvad I begjere i Bønnen, troer, at I skulle faae det, saa skal det vederfares Eder.

24. Derföre säger jag eder: Allt det I bedjen i edra böner, tror att I fån det, så skall det ske eder.

24. Sepärrast ütlen minna teile: Keik, mis teie ial luggedes pallute, uskuge, et teie sedda sate, siis saab se teile.

24. Todėl sakau jums: ko tik prašote melsdamiesi, tikėkite, kad gaunate, ir jūs turėsite.

24. Darum sage ich euch: Alles, was ihr bittet in eurem Gebet, glaubet nur, daß ihr's empfangen werdet, so wird's euch werden.

24. C'est pourquoi je vous dis: Tout ce que vous demanderez en priant, croyez que vous le recevrez; et cela vous sera accordé.

24. Por tanto os digo, que todo lo que orando pidiereis, creed que lo recibireis, y os vendrá.

24 Daarom zeg Ik u: Alle dingen, die gij biddende begeert, gelooft, dat gij ze ontvangen zult, en zij zullen u geworden.

24. Przetoż powiadam wam: O cokolwiekbyście, modląc się, prosili, wierzcie, że weźmiecie, a stanie się wam.

24. Azért mondom néktek: A [11†] mit könyörgéstekben kértek, higyjétek, hogy mindazt megnyeritek, és meglészen néktek.

24 Потому говорю вам: все, чего ни будете просить в молитве, верьте, что получите, - и будет вам.

24. Тим глаголю вам: Усе, чого молячись просите, віруйте, що одержите, й буде вам.

25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

25 Ja kun seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne.

25. Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne.

25. Ja cosca te seisotta ja rucoiletta nijn andexiandacat jos teille on jotakin jotacuta wastan että teidän Isän joca on Taiwahis annais myös andexi teidän ricoxen.

25. Ja coska te seisotta ia rucoletta/ nin andexiandacat/ ios teille iotakin on iongun wastan/ Senpälle/ että teiden Isen ioca ombi Taiuhais/ teille mös ricoxet andexiannais. (Ja koska te seisotte ja rukoilette/ niin anteeksi antakaat/ jos teillä jotakin on jonkun wastaan/ Senpäälle/ että teidän Isän joka ompi taiwahassa/ teille myös rikokset anteeksi antaisi.)

25. καὶ ὅταν στήκετε προσευχόμενοι, ἀφίετε εἴ τι ἔχετε κατά τινος, ἵνα καὶ ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς ἀφῇ ὑμῖν τὰ παραπτώματα ὑμῶν.

25. και οταν στηκητε προσευχομενοι αφιετε ει τι εχετε κατα τινος ινα και ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις αφη υμιν τα παραπτωματα υμων 25. kai otan stekete proseυchomenoi afiete ei ti echete kata tinos ina kai o pater υmon o en tois oυranois afe υmin ta paraptomata υmon

25 And whenever you° stand praying, if you° have anything against anyone, forgive° (them); in order that your° Father the (one) in the heavens may also forgive you° your° trespasses.

25. And when ye stand praying, forgive, if ye have ought against any: that your Father also which is in heaven may forgive you your trespasses.

25. Og naar I staae og bede, forlader dersom I have Noget imod Nogen, at og Eders Fader, som er i Himlene, maa forlade Eder Eders Overtrædelser.

25. Och när I stån och bedjen, så förlåter, om I något hafven emot någon; på det edar Fader, som i himmelen är, skall ock förlåta eder edra brister.

25. Ja kui teie seisate, ja loete, siis andke andeks, kui teil middagi kellegi wasto on, et ka teie Issa, kes taewas on, teile andeks annaks teie eksitussed.

25. Kai stovite melsdamiesi, atleiskite, jei turite ką nors prieš kitus, kad ir jūsų Tėvas, kuris danguje, galėtų jums atleisti jūsų nusižengimus.

25. Und wenn ihr stehet und betet, so vergebet, wo ihr etwas wider jemand habt, auf daß auch euer Vater im Himmel euch vergebe eure Fehler.

25. Mais quand vous vous présenterez pour faire votre prière, si vous avez quelque chose contre quelqu'un, pardonnez-lui, afin que votre Père qui est dans les cieux vous pardonne aussi vos offenses.

25. Y cuando estuviereis orando, perdonád, si tenéis algo contra alguno, para que vuestro Padre que está en los cielos, os perdone a vosotros vuestras ofensas.

25 En wanneer gij staat om te bidden, vergeeft, indien gij iets hebt tegen iemand; opdat ook uw Vader, Die in de hemelen is, ulieden uw misdaden vergeve.

25. A gdy stoicie modląc się, odpuśćcież, jeźli co przeciw komu macie, aby i Ojciec wasz, który jest w niebiesiech, odpuścił wam upadki wasze.

25. És mikor imádkozva megállotok, bocsássátok meg, ha valaki ellen valami panaszotok van; hogy a ti mennyei Atyátok is megbocsássa néktek a ti vétkeiteket. [12†]

25 И когда стоите на молитве, прощайте, если что имеете на кого, дабы и Отецваш Небесный простил вам согрешения ваши.

25. І як стоїте молячись, прощайте, коли що маєте проти кого, щоб і Отець ваш, що на небі, відпустив вам провини ваші.

26 (Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)

26 (Mutta ellette te anna anteeksi, ei Isännekään joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)"

26. Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.

26. Jos et te andexianna ei myös teidän Isän joca on Taiwahis anna andexi teidän ricoxitan.

26. εἴ δὲ ὑμεῖς οὐκ ἀφίετε, οὐδὲ ὁ πατὴρ ὑμῶν ἀφήσει τὰ παραπτώματα ὑμῶν.

26. ει δε υμεις ουκ αφιετε ουδε ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις αφησει τα παραπτωματα υμων 26. ei de υmeis oυk afiete oυde o pater υmon o en tois oυranois afesei ta paraptomata υmon

26 But if you° do not forgive, neither will your° Father, the (one) in the heavens, be forgiving your° trespasses. {Mar 11:27-33 & Mat 21:23-27 & Luk 20:1-8 Courtyard of the Temple, Tues.}

26. But if ye do not forgive, neither will your Father which is in heaven forgive your trespasses.

26. Men dersom I ikke forlade, skal Eders Fader, som er i Himlene, ei heller forlade Eder Eders Overtrædelser.

26. Men om I icke förlåten, så skall icke heller edar Fader, som är i himmelen, förlåta det I bryten.

26. Agga kui teie ei anna andeks, siis ei anna ka teie Issa, kes taewas on, teie eksitussi mitte andeks.

26. Bet jeigu jūs neatleisite, nė jūsų Tėvas, kuris danguje, neatleis jūsų nusižengimų’‘.

26. Wenn ihr aber nicht vergeben werdet, so wird euch euer Vater, der im Himmel ist, eure Fehler nicht vergeben.

26. Que si vous ne pardonnez pas, votre Père qui est dans les cieux ne vous pardonnera pas non plus vos offenses. </J>

26. Porque si vosotros no perdonareis, tampoco vuestro Padre que está en los cielos, os perdonará vuestras ofensas.

26 Maar indien gij niet vergeeft, zo zal uw Vader, Die in de hemelen is, ook uw misdaden niet vergeven.

26. Bo jeźli wy nie odpuścicie, i Ojciec wasz, który jest w niebiesiech, nie odpuści wam upadków waszych.

26. Ha pedig [13†] ti meg nem bocsátotok, a ti mennyei Atyátok sem bocsátja meg a ti vétkeiteket.

26 Если же не прощаете, то и Отец ваш Небесный не простит вам согрешений ваших.

26. Коли ж ви не прощаєте, то й Отець ваш, що на небі, не простить вам провин ваших.

27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa

27 He tulivat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luokseen

27. Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat,

27. JA he tulit taas Jerusalemijn ja cuin hän käweli Templis tulit hänen tygöns Pappein päämiehet Kirjanoppenet ja wanhimmat ja sanoit hänelle:

26. Ja he tulit taas Jerusalemijn/ Ja quin hen keui Templise/ tulit henen tygens Pappein Pämiehet/ ia Kirianoppenuet/ ia ne Wanhimat ia sanoit henelle/ (Ja he tulit taas Jerusalemiin/ Ja kuin hän käwi templissä/ tulit hänen tykönsä pappein päämiehet/ ja kirjanoppineet/ ja ne wanhimmat ja sanoit hänelle/)

27. Καὶ ἔρχονται πάλιν εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ ἐν τῷ ἱερῷ περιπατοῦντος αὐτοῦ ἔρχονται πρὸς αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι

27. και ερχονται παλιν εις ιεροσολυμα και εν τω ιερω περιπατουντος αυτου ερχονται προς αυτον οι αρχιερεις και οι γραμματεις και οι πρεσβυτεροι 27. kai erchontai palin eis ierosolυma kai en to iero peripatoυntos aυtoυ erchontai pros aυton oi archiereis kai oi grammateis kai oi presβυteroi

27 And they come again to Jerusalem, and while* he is walking in the temple, the high-priests and the scribes and the elders come to him;

27. And they come again to Jerusalem: and as he was walking in the temple, there come to him the chief priests, and the scribes, and the elders,

27. Og de kom attter til Jerusalem; og der han gik i Templet, kom de Ypperstepræster og Skriftkloge og de Ældtste til ham.

27. Och som de kommo åter till Jerusalem, och han gick i templet, kommo till honom de öfverste Presterna, och de Skriftlärde, och de äldste;

27. Ja nemmad said jälle Jerusalemma, ja kui temma pühhas koias köndis, tullid temma jure üllemad preestrid ja kirjatundiad, ja wañemad,

27. Jie vėl sugrįžo į Jeruzalę. Jam vaikščiojant po šventyklą, prie Jo priėjo aukštųjų kunigų, Rašto žinovų bei vyresniųjų

27. Und sie kamen abermals gen Jerusalem. Und da er im Tempel wandelte, kamen zu ihm die Hohenpriester und Schriftgelehrten und die Ältesten

27. Puis ils revinrent à Jérusalem; et comme il allait par le temple, les principaux sacrificateurs, les scribes et les anciens s'approchèrent de lui,

27. Y volvieron a Jerusalem; y andando él por el templo, vienen a él los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y los ancianos,

27 En zij kwamen wederom te Jeruzalem. En als Hij in den tempel wandelde, kwamen tot Hem de overpriesters, en de Schriftgeleerden, en de ouderlingen.

27. I przyszli znowu do Jeruzalemu. A gdy się on przechodził po kościele, przystąpili do niego przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie i starsi;

27. És ismét Jeruzsálembe menének. Mikor pedig ő a templomban körüljára, hozzámennek [14†] vala a főpapok és az írástudók és a vének.

27 Пришли опять в Иерусалим. И когда Он ходил в храме, подошли к Нему первосвященники и книжники, и старейшины

27. І приходять знов у Єрусалим; і, як по церкві ходив Він, приступають до Него архиєреї, та письменники, та старші,

28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?"

28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja* kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?"

28. Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet?

28. Millä woimalla sinä näitä teet ? ja cuca andoi sinulle sen woiman ettäs näitä teet ?

27. Mille woimalla sine neite teet? ia cuca annoi sinulle sen woiman ettes neite teet? (Millä woimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen woiman ettäs näitä teet?)

28. καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιεῖς; ἢ τίς σοι ἔδωκε τὴν ἐξουσίαν ταύτην ἵνα ταῦτα ποιῇς;

28. και λεγουσιν αυτω εν ποια εξουσια ταυτα ποιεις και τις σοι την εξουσιαν ταυτην εδωκεν ινα ταυτα ποιης 28. kai legoυsin aυto en poia eksoυsia taυta poieis kai tis soi ten eksoυsian taυten edoken ina taυta poies

28 and they say to him, By what authority are you doing these things? And who gave you this authority, in order that you should do these things?

28. And say unto him, By what authority doest thou these things? and who gave thee this authority to do these things?

28. Og de sagde til ham: af hvad Magt gjør du disse Ting? og hvo har givet dig denne magt, at du gjør disse Ting.

28. Och de sade till honom: Af hvad magt gör du detta? Och hvilken hafver gifvit dig denna magten, att du detta göra skall?

28. Ja ütlesid temma wasto: Missugguse melewallaga teed sa need asjad, ja kes on sulle se melewalla annud, et sa need asjad teed?

28. ir klausė: ‘‘Kokią teisę turi taip daryti? Kas Tau davė valdžią tai daryti?’‘

28. und sprachen zu ihm: Aus was für Macht tust du das? und wer hat dir die Macht gegeben, daß du solches tust?

28. Et ils lui dirent: Par quelle autorité fais-tu ces choses, et qui t'a donné l'autorité de les faire?

28. Y le dicen: ¿Con qué facultad haces estas cosas, y quién te ha dado esta facultad para hacer estas cosas?

28 En zeiden tot Hem: Door wat macht doet Gij deze dingen? En wie heeft U deze macht gegeven, dat Gij deze dingen doen zoudt?

28. I mówili do niego: Którąż to mocą czynisz? a kto ci dał tę moc, abyś to czynił?

28. És mondának néki: Micsoda hatalommal cselekszed ezeket? és ki adta néked a hatalmat, hogy ezeket cselekedd?

28 и говорили Ему: какою властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал власть делать это?

28. і кажуть Йому: Якою властю Ти се робиш? і хто Тобі власть таку дав, щоб се робити?

29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

29 Mutta Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen."

29. Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen:

29. Jesus sanoi heille: wielä minäkin teildä jotakin kysyn wastacat sijs minua: nijn minäkin sanon teille millä woimalla minä näitä teen.

28. Nin IesuS wastaten sanoi heille/ Wielepä mineki kysyn mös iotakin teilde/ ia wastatcat minu/ Nin mine sanon teille mille woimalla mine neite teen. (Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Wieläpä minäkin kysyn myös jotakin teiltä/ ja wastatkaat minun/ Niin minä sanon teille millä woimalla minä näitä teen.)

29. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ἐπερωτήσω ὑμᾶς κἀγὼ ἕνα λόγον, καὶ ἀποκρίθητέ μοι, καὶ ἐρῶ ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

29. ο δε ιησους αποκριθεις ειπεν αυτοις επερωτησω υμας καγω ενα λογον και αποκριθητε μοι και ερω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 29. o de iesoυs apokritheis eipen aυtois eperoteso υmas kago ena logon kai apokrithete moi kai ero υmin en poia eksoυsia taυta poio

29 But Jesus answered and said to them, I will also ask you° one question, and answer° me, and I will tell you° by what authority I am doing these things.

29. And Jesus answered and said unto them, I will also ask of you one question, and answer me, and I will tell you by what authority I do these things.

29. Men Jesus svarede og sagde til dem: ogsaa jeg vil spørge Eder om een Sag, og svarer mig, saa vil jeg og sige Eder, af hvad magt jeg gjør disse Ting.

29. Jesus svarade, och sade till dem: Jag vill ock något spörja eder; svarer mig, så vill jag säga eder, af hvad magt jag detta gör.

29. Agga Jesus kostis ja ütles neile: Minna tahhan ka teilt ühhe asja küssida, et wastage mulle, siis tahhan ma teile ka öölda, missuguse melewallaga minna sedda teen:

29. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Aš irgi paklausiu jus vieno dalyko, o jūs atsakykite man, tada ir Aš jums pasakysiu, kokia valdžia tai darau.

29. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Ich will euch auch ein Wort fragen; antwortet mir, so will ich euch sagen, aus was für Macht ich das tue.

29. Jésus, répondant, leur dit: Je vous demanderai aussi une chose, répondez-moi, et je vous dirai par quelle autorité je fais ces choses.

29. Y Jesús entónces respondiendo, les dice: Preguntáros he también yo una palabra, y respondédme, y os diré con que facultad hago estas cosas.

29 Maar Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Ik zal u ook een woord vragen; antwoordt Mij ook, en zo zal Ik u zeggen, door wat macht Ik deze dingen doe:

29. Tedy Jezus odpowiadając, rzekł im: Spytam was i ja o jednę rzecz; odpowiedzcież mi, a powiem, którą mocą to czynię.

29. Jézus pedig felelvén, monda nékik: Én is kérdek egy dolgot tőletek, és feleljetek meg nékem, akkor megmondom néktek, hogy miféle hatalomnál fogva cselekszem ezeket:

29 Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном, отвечайте Мне; тогда и Я скажу вам, какою властью это делаю.

29. Ісус же, озвавшись, рече їм: Спитаю вас і я про одну річ; відкажіть менї, то й я скажу вам, якою властю се роблю.

30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."

30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin? Vastatkaa minulle."

30. Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua.

30. Johannexen Caste olico se Taiwast eli ihmisildä ? wastacat minua.

29. Johannesen Caste/ olico hen Taiuahast elicke Inhimisilde? Wastacat minu. (Johanneksen kaste/ oliko hän taiwahasta elikkä ihmisiltä? Wastatkaat minun.)

30. τὸ βάπτισμα Ἰωάννου ἐξ οὐρανοῦ ἦν ἢ ἐξ ἀνθρώπων; ἀποκρίθητέ μοι.

30. το βαπτισμα ιωαννου εξ ουρανου ην η εξ ανθρωπων αποκριθητε μοι 30. to βaptisma ioannoυ eks oυranoυ en e eks anthropon apokrithete moi

30 The immersion* of John, was it from heaven or from men? Answer° me.

30. The baptism of John, was it from heaven, or of men? answer me.

30. Johannes' Daab, var den af Himmelen eller af Mennesker? Svarer mig.

30. Johannis döpelse, var den af himmelen, eller af menniskor? Svarer mig.

30. Kas Joannesse ristminne olli taewast, woi innimestest? et kostke mulle.

30. Jono krikštas buvo iš dangaus ar iš žmonių? Atsakykite man!’‘

30. Die Taufe des Johannes, war sie vom Himmel oder von den Menschen? Antwortet mir!

30. Le baptême de Jean venait-il du ciel, ou des hommes? Répondez-moi.

30. ¿El bautismo de Juan, era del cielo, o de los hombres? Respondédme.

30 De doop van Johannes, was die uit den hemel, of uit de mensen? Antwoordt Mij.

30. Chrzest Jana z niebaż był, czyli z ludzi? Odpowiedzcie mi.

30. A János keresztsége mennyből vala-é, vagy emberektől? feleljetek nékem.

30 Крещение Иоанново с небес было, или от человеков?отвечайте Мне.

30. Хрещеннє Йоанове чи з неба було, чи від людей? Відкажіть менї.

31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

31. Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?

31. Nijn he ajattelit keskenäns sanoden: Jos me sanomma: Taiwast nijn hän sano: Mixet te sijs händä usconet ?

30. Nin he aijattelit keskenens sanoden/ Jos me sanom/ Taiuahast/ Nin hen sanopi/ Mingeteden ette te vskonuet hende? (Niin he ajattelit keskenänsä sanoen/ Jos me sanomme/ Taiwahasta/ Niin hän sanoopi/ Minkä tähden ette te uskoneet häntä?)

31. καὶ ἐλογίζοντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες· Ἐὰν εἴπωμεν, ἐξ οὐρανοῦ, ἐρεῖ· διατί οὖν οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ;

31. και ελογιζοντο προς εαυτους λεγοντες εαν ειπωμεν εξ ουρανου ερει δια τι ουν ουκ επιστευσατε αυτω 31. kai elogizonto pros eaυtoυs legontes ean eipomen eks oυranoυ erei dia ti oυn oυk episteυsate aυto

31 And they were reasoning with themselves, saying, If we say, From heaven; he will be saying, Therefore why did you° not believe him?

31. And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then did ye not believe him?

31. Og de tænkte ved sig selv og sagde: sige vi, den var af Himmelen, da siger han: hvi troede I ham da ikke?

31. Och de tänkte vid sig, och sade: Säge vi, af himmelen; då säger han: Hvi trodden I honom icke då?

31. Ja nemmad mötlesid issekeskes ja ütlesid: Kui meie ütleme: Taewast, siis ütleb temma: Mikspärrast ep olle teie siis tedda mitte usknud?

31. Jie samprotavo tarpusavy: ‘‘Jei pasakysime­iš dangaus, Jis mums sakys: ‘Tai kodėl juo netikėjote?’

31. Und sie gedachten bei sich selbst und sprachen: Sagen wir sie war vom Himmel, so wird er sagen: Warum habt ihr denn ihm nicht geglaubt?

31. Or, ils raisonnaient en eux-mêmes, disant: Si nous disons: Du ciel; il dira: Pourquoi donc n'y avez-vous pas cru

31. Entónces ellos pensaron dentro de sí, diciendo: Si dijeremos: Del cielo, dirá: ¿Por qué pues no le creisteis?

31 En zij overlegden onder zich, zeggende: Indien wij zeggen: Uit den hemel, zo zal Hij zeggen: Waarom hebt gij hem dan niet geloofd?

31. I rozbierali to sami między sobą, mówiąc: Jeźli powiemy, z nieba, rzecze: Przeczżeście mu tedy nie wierzyli?

31. Azok pedig tanakodnak vala maguk között, mondván: Ha azt mondjuk: Mennyből, azt fogja mondani: Miért nem hittetek tehát néki?

31 Они рассуждали между собою: если скажем: с небес, -то Он скажет: почему же вы не поверили ему?

31. І міркували між собою, говорячи: Коли скажемо: З неба, то скаже: Чом же не поняли віри йому?

32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" — sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta.

32 *Entä jos sanomme*: 'Ihmisistä'?" He pelkäsivät kansaa, sillä kaikki katsoivat, että Johannes totisesti oli profeetta.

32. Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.

32. Mutta jos me sanomma: ihmisildä nijn me pelkämme Canssa: sillä caicki pidit Johannexen totisna Prophetana.

31. Mutta ios me sanoma/ Inhimisilde/ Nin me pelkem Canssa/ Sille että caiki pidit Johannesen että hen oli totisesta Propheta. (Mutta jos me sanomme/ Ihmisiltä/ Niin me pelkäämme kansaa/ Sillä että kaikki pidit Johanneksen että hän oli totisesti propheta.)

32. ἀλλὰ εἴπωμεν, ἐξ ἀνθρώπων; - ἐφοβοῦντο τὸν λαόν· ἅπαντες γὰρ εἶχον τὸν Ἰωάννην ὅτι προφήτης ἦν.

32. αλλ εαν ειπωμεν εξ ανθρωπων εφοβουντο τον λαον απαντες γαρ ειχον τον ιωαννην οτι οντως προφητης ην 32. all ean eipomen eks anthropon efoβoυnto ton laon apantes gar eichon ton ioannen oti ontos profetes en

32 But should we say, From men? (They feared the people. For* all held that John really was a prophet.)

32. But if we shall say, Of men; they feared the people: for all men counted John, that he was a prophet indeed.

32. Men sige vi, den var af Mennesker, da frygtede de for for Folket; thi Alle holdt for, atJohannes virkelig var en Prophet.

32. Men säge vi, att den var af menniskom, rädes vi för folket; ty alle höllo Johannes för en sann Prophet.

32. Agga kui meie ütleme: Innimestest, siis kartsid nemmad sedda rahwast, sest keik arwasid, et Joannes töeste üks prohwet olli olnud.

32. O jei pasakysime­iš žmonių...’‘ Jie bijojo minios, nes visi buvo įsitikinę, kad Jonas tikrai buvo pranašas.

32. Sagen wir aber, sie war von Menschen, so fürchten wir uns vor dem Volk. Denn sie hielten alle, daß Johannes ein rechter Prophet wäre.

32. Et si nous disons: Des hommes; nous craignons le peuple; car tous croyaient que Jean était un vrai prophète.

32. Y si dijeremos: De los hombres, tememos al pueblo; porque todos tenían de Juan, que verdaderamente era profeta.

32 Maar indien wij zeggen: Uit de mensen; zo vrezen wij het volk; want zij hielden allen van Johannes, dat hij waarlijk een profeet was.

32. A jeźli powiemy, z ludzi, bojemy się ludu; albowiem wszyscy Jana mieli za prawdziwego proroka.

32. Ha pedig azt mondjuk: Emberektől, — félnek vala a néptől. Mert mindenki azt tartja vala Jánosról, hogy valóban próféta vala.

32 а сказать: от человеков - боялись народа, потому что все полагали, что Иоанн точно был пророк.

32. Коли ж скажемо: Від людей, то боялись людей: всї бо мали Йоана, що він справдї пророк був.

33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

33 Niin he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen.”

33. Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

33. Ja he wastaisit sanoden Jesuxelle: En me tiedä. Ja Jesus wastais ja sanoi heille: en minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

32. Ja wastasit/ sanoden IesuSELle/ Emme me tiedhe. Ja Iesus wastasi ia sanoi heille/ em mineken sano teille mille woimalla mine neite teien. (Ja wastasit/ sanoen Jesukselle/ Emme me tiedä. Ja Jesus wastasi ja sanoi heille/ en minäkään sano teille millä woimalla minä näitä teen.)

33. καὶ ἀποκριθέντες λέγουσι τῷ Ἰησοῦ· Οὐκ οἴδαμεν. καὶ ὁ Ἰησοῦς ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς· Οὐδὲ ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

33. και αποκριθεντες λεγουσιν τω ιησου ουκ οιδαμεν και ο ιησους αποκριθεις λεγει αυτοις ουδε εγω λεγω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 33. kai apokrithentes legoυsin to iesoυ oυk oidamen kai o iesoυs apokritheis legei aυtois oυde ego lego υmin en poia eksoυsia taυta poio

33 And they answered and say to Jesus, We do not know. And Jesus answered and says to them, Neither do I tell you° by what authority I am doing these things.

33. And they answered and said unto Jesus, We cannot tell. And Jesus answering saith unto them, Neither do I tell you by what authority I do these things.

33. Og de svarede og sagde til Jesus: vi vide ikke. Og Jesus svarede og sagde dem: saa siger jeg Eder og ikke, af hvad Magt jeg gjør disse Ting.

33. Och så svarade de, sägande till Jesum: Vi vete det icke. Svarade Jesus, och sade till dem: Icke heller säger jag eder, af hvad magt jag detta gör.

33. Ja nemmad kostsid ja ütlesid Jesussele: Meie ei tea mitte. Ja Jesus wastas ja ütles neile: Egga minnage teile ütle, missugguse melewallaga ma need asjad teen.

33. Todėl jie atsakė Jėzui: ‘‘Mes nežinome’‘. Tada Jėzus tarė: ‘‘Tai ir Aš jums nesakysiu, kokia valdžia tai darau’‘.

33. Und sie antworteten und sprachen zu Jesu: Wir wissen's nicht. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: So sage ich euch auch nicht, aus was für Macht ich solches tue.

33. Alors ils répondirent à Jésus: Nous n'en savons rien. Et Jésus leur répondit: Et moi, je ne vous dirai pas non plus par quelle autorité je fais ces choses.

33. Y respondiendo, dicen a Jesús: No sabemos. Entónces respondiendo Jesús, les dice: Tampoco yo os diré con que facultad hago estas cosas.

33 En, antwoordende, zeiden zij tot Jezus: Wij weten het niet. En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Zo zeg Ik u ook niet, door wat macht Ik deze dingen doe.

33. Tedy odpowiadając rzekli Jezusowi: Nie wiemy. Jezus też odpowiadając rzekł im: I ja wam nie powiem, którą mocą to czynię.

33. Felelvén tehát, mondának Jézusnak: Nem tudjuk. Jézus is felelvén, monda nékik: Én sem mondom meg néktek, miféle hatalomnál fogva cselekszem ezeket.

33 И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Тогда Иисус сказал им в ответ: и Я не скажу вам, какоювластью это делаю.

33. І, озвавшись, кажуть Ісусові: Не знаємо. Ісус, озвавшись, рече їм: То й я не кажу вам, якою властю се роблю.