7 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta 1 – 23, parantaa kanaanilaisen vaimon tyttären 24 – 30 ja kuuromykän 31 – 37.

1 Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.

1 Hänen luokseen kokoontui fariseuksia ja joitakin kirjanoppineita, jotka olivat tulleet Jerusalemista.

1. Ja hänen tykönsä kokoontuivat Pharisealaiset ja muutamat kirjanoppineista, jotka Jerusalemista tulleet olivat.

1. JA hänen tygöns cocounsi Phariseuxet ja muutamat Kirjanoppenuista jotca Jerusalemist tullet olit:

1. IA cokounsit henen tygens Phariseuset/ ia mutamat Kirianoppenuista/ iotca Jerusalemist olit tulluet/ (Ja kokoontui hänen tykönsä phariseukset/ ja muutamat kirjanoppineista/ jotka Jerusalemista olit tulleet/)

1. Καὶ συνάγονται πρὸς αὐτὸν οἱ Φαρισαῖοι καί τινες τῶν γραμματέων ἐλθόντες ἀπὸ Ἱεροσολύμων·

1. και συναγονται προς αυτον οι φαρισαιοι και τινες των γραμματεων ελθοντες απο ιεροσολυμων 1. kai sυnagontai pros aυton oi farisaioi kai tines ton grammateon elthontes apo ierosolυmon

1 {Joh 6:22-71 Synagogue in Capernaum.} {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.}And the Pharisees and some of the scribes are gathered together to (see) him, (after) they came from Jerusalem,

1. Then came together unto him the Pharisees, and certain of the scribes, which came from Jerusalem.

1. Og Pharisæerne og nogle af de Skriftkloge, som vare komne fra Jerusalem, forsamledes til ham.

1. Och till honom församlades de Phariseer, och någre af de Skriftlärda, som ifrå Jerusalem komne voro.

1. Ja Wariserid, ja monned neist kirjatundiattest, kes Jerusalemmast ollid tulnud, need tullid temma jure kokko.

1. Pas Jį susirinko fariziejų ir keli Rašto žinovai, atvykę iš Jeruzalės.

1. Und es kamen zu ihm die Pharisäer und etliche von den Schriftgelehrten, die von Jerusalem gekommen waren.

1. Alors des pharisiens et quelques scribes, venus de Jérusalem, s'assemblèrent vers Jésus;

1. Y SE juntaron a él los Fariseos, y algunos de los escribas que habían venido de Jerusalem.

1 En tot Hem vergaderden de Farizeen, en sommigen der Schriftgeleerden, die van Jeruzalem gekomen waren;

1. Tedy się zgromadzili do niego Faryzeuszowie, i niektórzy z nauczonych w Piśmie, którzy byli przyszli z Jeruzalemu;

1. És [1†] hozzá gyűlének a farizeusok és némelyek az írástudók közül, a kik Jeruzsálemből jöttek vala.

1 Собрались к Нему фарисеи и некоторые из книжников, пришедшие из Иерусалима,

1. І сходять ся до Него Фарисеї та деякі з письменників, прийшовши з Єрусалиму.

2 Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä (,he soimasivat).

2 Nähdessään *muutamien Hänen opetuslastensa syövän* leipää epäpyhin, se on pesemättömin käsin (,he soimasivat).

2. Ja kuin he näkivät muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä (se on: pesemättömillä) käsillä syövän leipää, laittivat he sitä.

2. Ja cuin he näit muutamat hänen Opetuslapsistans yhteisillä se on pesemättömillä käsillä syöwän leipä laitit he sitä:

2. ia quin he neit mutamat henen Opetuslapsistans ychteitzille käsille/ se on/ pesemettömille söuen leipe/ laitoit he sen. (ja kuin he näit muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä käsillä/ se on/ pesemättömillä käsillä syöwän leipää/ laitoit he sen.)

2. καὶ ἰδόντες τινὰς τῶν μαθητῶν αὐτοῦ κοιναῖς χερσί, τοῦτ’ ἔστιν ἀνίπτοις, ἐσθίοντας ἄρτους, ἐμέμψαντο·

2. και ιδοντες τινας των μαθητων αυτου κοιναις χερσιν τουτ εστιν ανιπτοις εσθιοντας αρτους εμεμψαντο 2. kai idontes tinas ton matheton aυtoυ koinais chersin toυt estin aniptois esthiontas artoυs emempsanto

2 and having seen some of his disciples eating their bread with common, that is, unwashed hands, they found-fault.

2. And when they saw some of his disciples eat bread with defiled, that is to say, with unwashen, hands, they found fault.

2. Og der de saae nogle af hans Disciple æde Brød med vanhellige, det er, med utoede Hænder, lastede de det.

2. Och då de fingo se, att somlige hans Lärjungar åto bröd med menliga, det är, med otvagna händer, straffade de det;

2. Ja kui nemmad monningad temma jüngrittest rojaste (se on, pessematta) kättega näggid leiba wotwad, laitsid nemmad sedda.

2. Jie, pamatę kai kuriuos Jo mokinius valgant duoną suterštomis (tai yra neplautomis) rankomis, pradėjo priekaištauti.

2. Und da sie sahen etliche seiner Jünger mit gemeinen (das ist ungewaschenen) Händen das Brot essen, tadelten sie es.

2. Et voyant que quelques-uns de ses disciples prenaient leur repas avec des mains souillées, c'est-à-dire qui n'avaient pas été lavées, ils les en blâmaient.

2. Los cuales viendo a algunos de sus discípulos comer pan con manos comunes, es a saber, por lavar, los condenaban.

2 En ziende, dat sommigen van Zijn discipelen met onreine, dat is, met ongewassen handen brood aten, berispten zij hen.

2. A ujrzawszy niektóre z uczniów jego, że pospolitemi rękoma, (to jest, nieumytemi) jedli chleb, ganili to.

2. És látván, hogy az ő tanítványai közül némelyek közönséges, azaz mosdatlan kézzel esznek kenyeret, panaszkodának.

2 и, увидев некоторых из учеников Его, евших хлеб нечистыми, то есть неумытыми, руками, укоряли.

2. І, побачивши деяких з учеників Його, що нечистими руками, се єсть немитими, їдять хлїб, судили:

3 Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,

3 Eivät näet fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, elleivät huolellisesti pese käsiään, seuraten vanhinten perinnäissääntöä.

3. Sillä pharisealaiset ja kaikki Juudalaiset ei syö, ellei he usein pese käsiänsä, pitäin vanhimpain säätyä.

3. Sillä ei Phariseuxet eikä Judalaiset syö ellei he usein pese käsiäns pitäin wanhembain säätyjä ja cuin he Turuldakin tulewat ei he syö pesemätä.

3. Sille Phariseuset ia caicki Juttaat/ eiuet söö ellei he wsein pese käsijens/ pitedhen wanhembain säty/ ia quin he turulda tuleuat/ eiuet he söö pesemete. (Sillä phariseukset ja kaikki juuttaat/ eiwät syö ellei he usein pese käsiänsä/ pitäen wanhempain säätyä/ ja kuin he turuilta tulewat/ eiwät he syö pesemättä.)

3. οἱ γὰρ Φαρισαῖοι καὶ πάντες οἱ Ἰουδαῖοι, ἐὰν μὴ πυγμῇ νίψωνται τὰς χεῖρας, οὐκ ἐσθίουσι, κρατοῦντες τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων·

3. οι γαρ φαρισαιοι και παντες οι ιουδαιοι εαν μη πυγμη νιψωνται τας χειρας ουκ εσθιουσιν κρατουντες την παραδοσιν των πρεσβυτερων 3. oi gar farisaioi kai pantes oi ioυdaioi ean me pυgme nipsontai tas cheiras oυk esthioυsin kratoυntes ten paradosin ton presβυteron

3 For* the Pharisees and all the Jews, if they do not wash their hands (scrubbing) with (the) fist, do not eat, holding-fast the tradition of the elders;

3. For the Pharisees, and all the Jews, except they wash their hands oft, eat not, holding the tradition of the elders.

3. (Thi Pharisæerne og alle Jøderne æde ikke, uden flittigen at toe Hænderne, overholdende de Ældstes Skik.

3. Ty de Phariseer och alle Judar äta icke, utan de alltid två händerna, hållande de äldstas stadgar;

3. (Sest Wariserid ja keik Juda-rahwas ei sö mitte, kui nemmad kässi mitto korda ei pesnud, sest et nem̃ad wannematte seädmist piddawad.

3. Mat fariziejai ir visi žydai, laikydamiesi prosenių tradicijos, valgo tik nusiplovę rankas.

3. (Denn die Pharisäer und alle Juden essen nicht, sie waschen denn die Hände manchmal, und halten also die Aufsätze der Ältesten;

3. Car les pharisiens et tous les Juifs ne mangent point sans se laver les mains jusqu'au coude, gardant en cela la tradition des anciens;

3. Porque los Fariseos, y todos los Judíos, teniendo la tradición de los ancianos, si muchas veces no se lavan las manos, no comen;

3 Want de Farizeen en al de Joden eten niet, tenzij dat zij eerst de handen dikmaals wassen, houdende de inzettingen der ouden.

3. Albowiem Faryzeuszowie i wszyscy Żydzi nie jedzą, jeźliby pilnie rąk nie umyli, trzymając ustawę starszych.

3. Mert a farizeusok és a zsidók mind, a régiek rendelését követve, nem esznek, hanemha kezöket erősen megmossák;

3 Ибо фарисеи и все Иудеи, держась предания старцев, не едят, не умыв тщательно рук;

3. (бо Фарисеї і всї Жиди, поки по локіть не помиють рук, не їдять, додержуючи переказу старших;

4 ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä.

4 Ja torilta tultuaan he eivät syö, elleivät peseydy. On paljon muutakin, mitä he ovat ottaneet seuratakseen, kuten maljain ja kannujen ja vaskiastiain (ja vuoteitten) pesemisiä.

4. Ja kuin he turulta tulevat, ei he syö pesemättä. Ja monta muuta on, jotka he ovat ottaneet pitääksensä, jota on: juoma-astiain, kivi-astiain, ja vaski-astiain ja pöytäin pesemiset.

4. Ja he otit paljo muutakin pitäxens cuin on: juomaastiain kiwiastiain ja waskiastiain ja pöytäin pesemiset.

4. Ja palio muita ouat/ quin he otit pitexens/ quin on/ Jomaastioiten/ ia emberiten ia cupariastioiten/ ia Peutedhen pesemiset. (Ja paljon muita owat/ kuin he otit pitääksensä/ kuin on/ Juoma-astioitten/ ja ämpärien ja kupariastioiden/ ja pöytäiden pesemiset.)

4. καὶ ἀπὸ ἀγορᾶς, ἐὰν μὴ βαπτίσωνται, οὐκ ἐσθίουσι· καὶ ἄλλα πολλά ἐστιν ἃ παρέλαβον κρατεῖν, βαπτισμοὺς ποτηρίων καὶ ξεστῶν καὶ χαλκίων καὶ κλινῶν·

4. και απο αγορας εαν μη βαπτισωνται ουκ εσθιουσιν και αλλα πολλα εστιν α παρελαβον κρατειν βαπτισμους ποτηριων και ξεστων και χαλκιων και κλινων 4. kai apo agoras ean me βaptisontai oυk esthioυsin kai alla polla estin a parelaβon kratein βaptismoυs poterion kai kseston kai chalkion kai klinon

4 and (when coming) from the marketplace, they do not eat if they do not immerse* {bathe} themselves (first), and there are many other things which they took to holding-fast, (like) immersions* {Or, O.T. ceremonial washings} of cups and pint pitchers and brass kettles and cots.

4. And when they come from the market, except they wash, they eat not. And many other things there be, which they have received to hold, as the washing of cups, and pots, brasen vessels, and of tables.

4. Og af det, der er kjøbt paa Torvet, æde de ikke uden først at toe det; og der ere mange andre Ting, som de have vedtaget at holde, med at udtoe Bægere og Kruus og Kobberkar og Bænke).

4. Och när de komne äro utaf torget, äta de icke, utan de äro tvagne. Och mycket sådant är, som de hafva tagit sig uppå att hålla, som är, att två dryckekar, och krukor, och kopparkar, och bord.

4. Ja turrult tulles ei sö nemmad, kui nemmad ep olle eñast pesnud, ja mitto muud asja on, mis nemmad on wotnud piddada, karrikatte ja pu-astjade ja waskriistade ja wodide pessemissed.)

4. Taip pat sugrįžę iš turgaus, jie nevalgo neapsiplovę. Be to, yra daug kitų nuostatų, kurių jie laikosi, sekdami tradicija, pavyzdžiui, taurių, puodelių bei varinių indų plovimo.

4. und wenn sie vom Markt kommen, essen sie nicht, sie waschen sich denn. Und des Dinges ist viel, das sie zu halten haben angenommen, von Trinkgefäßen und Krügen und ehernen Gefäßen und Tischen zu waschen.)

4. Et lorsqu'ils reviennent des places publiques, ils ne mangent point non plus sans s'être lavés. Il y a aussi beaucoup d'autres choses qu'ils ont reçues pour les observer, comme de laver les coupes, les pots, les vaisseaux d'airain et les lits.

4. Y volviendo de la plaza, si no se lavaren, no comen; y otras muchas cosas hay que han recibido para guardar, como el lavar de las copas, y de los jarros, y de los vasos de metal, y de los lechos.

4 En van de markt komende, eten zij niet, tenzij dat zij eerst gewassen zijn. En vele andere dingen zijn er, die zij aangenomen hebben te houden, als namelijk de wassingen der drinkbekers, en kannen, en koperen vaten, en bedden.

4. I z rynku przyszedłszy, jeźliby się nie umyli, nie jedzą; i innych rzeczy wiele jest, które przyjęli ku trzymaniu, jako umywanie kubków, konewek, i miednic, i stołów.

4. És piaczról jövén sem esznek, ha meg nem mosakodnak; és sok egyéb is van, a minek megtartását átvették, poharaknak, korsóknak, rézedényeknek és nyoszolyáknak megmosását.

4 и, придя с торга, не едят не омывшись. Есть и многое другое, чего они приняли держаться: наблюдать омовение чаш, кружек, котлов и скамей.

4. і з торгу, поки не обмиють ся, не їдять; і иншого багацько, що прийняли додержувати: обмиваннє чаш, і глеків, і мідяного посуду, і столів).

5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?"

5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät Häneltä: "Mikseivät sinun opetuslapsesi vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää pesemättömin* käsin?"

5. Sitte kysyivät Pharisealaiset ja kirjanoppineet häneltä: miksi ei sinun opetuslapses vaella vanhinpain säädyn jälkeen, vaan syövät pesemättömillä käsillä leipää?

5. Sijtte kysyit Phariseuxet ja Kirjanoppenet hänelle: mixei sinun Opetuslapses waella wanhembain säädyis mutta syöwät pesemättömillä käsillä leipä ?

5. Sijtte kysyit henelle Phariseuset ia Kirianoppenuet/ Mixei sinun Opetuslapses waella wanhembadhen sädhyn ielkin/ mutta pesemettemille käsille söuet Leiuen? (Sitten kysyit häneltä phariseukset ja kirjanoppineet/ Miksei sinun opetuslapsesi waella wanhempaiden säädyn jälkeen/ mutta pesemättömillä käsillä syöwät leiwän?)

5. ἔπειτα ἐπερωτῶσιν αὐτὸν οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ γραμματεῖς· Διατί οὐ περιπατοῦσιν οἱ μαθηταί σου κατὰ τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων, ἀλλ’ ἀνίπτοις χερσὶν ἐσθίουσι τὸν ἄρτον;

5. επειτα επερωτωσιν αυτον οι φαρισαιοι και οι γραμματεις δια τι οι μαθηται σου ου περιπατουσιν κατα την παραδοσιν των πρεσβυτερων αλλα ανιπτοις χερσιν εσθιουσιν τον αρτον 5. epeita eperotosin aυton oi farisaioi kai oi grammateis dia ti oi mathetai soυ oυ peripatoυsin kata ten paradosin ton presβυteron alla aniptois chersin esthioυsin ton arton

5 Thereafter, the Pharisees and the scribes ask him, Why are your disciples not walking according to the tradition of the elders, but eat their bread with unwashed hands?

5. Then the Pharisees and scribes asked him, Why walk not thy disciples according to the tradition of the elders, but eat bread with unwashen hands?

5. Dereftre spurgte Pharisæerne og de Skriftkloge ham ad: hvi vandre ikke Dine Disciple efter de Ældstes Skik, men æde med utoede Hænder?

5. Sedan frågade honom de Phariseer och de Skriftlärde: Hvi vandra icke dine Lärjungar efter de stadgar, som de äldste uppåbudit hafva; utan äta bröd med otvagna händer?

5. Pärrast küssisid temmalt need Wariserid, ja kirjatundiad: Miks ei ella sinno jüngrid wannematte seädmisse järrele, waid söwad leiba pessematta kättega?

5. Taigi fariziejai ir Rašto žinovai Jį klausė: ‘‘Kodėl Tavo mokiniai nesilaiko prosenių tradicijos ir valgo duoną neplautomis rankomis?’‘

5. Da fragten ihn nun die Pharisäer und Schriftgelehrten: Warum wandeln deine Jünger nicht nach den Aufsätzen der Ältesten, sondern essen das Brot mit ungewaschenen Händen?

5. Là-dessus les pharisiens et les scribes lui demandèrent: D'où vient que tes disciples ne suivent pas la tradition des anciens, et qu'ils prennent leur repas sans se laver les mains?

5. Y le preguntaron los Fariseos y los escribas: ¿Por qué tus discípulos no andan conforme a la tradición de los ancianos, mas comen pan con las manos por lavar?

5 Daarna vraagden Hem de Farizeen en de Schriftgeleerden: Waarom wandelen Uw discipelen niet naar de inzetting der ouden, maar eten het brood met ongewassen handen?

5. Potem go pytali Faryzeuszowie i nauczeni w Piśmie: Przecz uczniowie twoi nie chodzą według podania starszych, ale nieumytemi rękoma chleb jedzą?

5. Azután megkérdék őt a farizeusok és az írástudók: Mi az oka, hogy a te tanítványaid nem járnak a régiek rendelése szerint, hanem mosdatlan kézzel esznek kenyeret?

5 Потом спрашивают Его фарисеи и книжники: зачем ученики Твои не поступают по преданию старцев, но неумытыми руками едят хлеб?

5. Тодї питали Його Фарисеї та письменники: Чом ученики Твої не живуть по переказу старших, а їдять хлїб непомитими руками?

6 Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;

6 Mutta Hän (vastasi ja) sanoi heille: "Oikein Jesaja on ennustanut teistä tekopyhistä, niin kuin on kirjoitettu: Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

6. Mutta hän vastaten sanoi heille: Jesaias on hyvästi teistä ulkokullaisista ennustanut, niinkuin kirjoitettu on: tämä kansa kunnioittaa minua huulilla, vaan heidän sydämensä on kaukana minusta.

6. Nijn hän sanoi heille: Esaias on hywästi teistä ulcocullaisista ennustanut nijncuin kirjoitettu on: Tämä Canssa cunnioidze minua huulilla mutta heidän sydämens on caucana minusta.

6. Nin hen wastaten sanoi heille/ Hyuesti ombi Esaias noitunut teiste vlcokullatuista/ ninquin Kirioitettu on. Teme Canssa hwlilla minua cu'nioitze/ mutta heiden Sydheme's ombi taambana minusta. (Niin hän wastaten sanoi heille/ Hywästi ompi Esaias noitunut teistä ulkokullatuista/ niinkuin kirjoitettu on. Tämä kansa huulilla minua kunnioitsee/ mutta heidän sydämensä ompi taampana minusta.)

6. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς ὅτι Καλῶς προεφήτευσεν Ἡσαΐας περὶ ὑμῶν τῶν ὑποκριτῶν, ὡς γέγραπται· οὗτος ὁ λαὸς τοῖς χείλεσί με τιμᾷ, ἡ δὲ καρδία αὐτῶν πόρρω ἀπέχει ἀπ’ ἐμοῦ·

6. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις οτι καλως προεφητευσεν ησαιας περι υμων των υποκριτων ως γεγραπται ουτος ο λαος τοις χειλεσιν με τιμα η δε καρδια αυτων πορρω απεχει απ εμου 6. o de apokritheis eipen aυtois oti kalos proefeteυsen esaias peri υmon ton υpokriton os gegraptai oυtos o laos tois cheilesin me tima e de kardia aυton porro apechei ap emoυ

6 But he answered and said to them, Isaiah prophesied well concerning you° hypocrites, as it has been written, ‘This people are honoring me with their lips, but their heart is distant, faraway from me.

6. He answered and said unto them, Well hath Esaias prophesied of you hypocrites, as it is written, This people honoureth me with their lips, but their heart is far from me.

6. Men han svarede og sagde til dem: Esaias har spaaet retteligen om Eder, I Øienskalke! som skrevet er: dette Folk ærer mig med Læberne, men deres Hjerte er langt fra mig.

6. Då svarade han, och sade till dem: Väl hafver Esaias propheterat om eder, I skrymtare, som skrifvet är: Detta folket ärar mig med läpparna; men deras hjerta är långt ifrå mig.

6. Agga temma kostis, ja ütles nende wasto: Jesaja on hästi teist sallalikkuist eñekulutanud, nenda kui kirjotud on: Sesiñane rahwas auustab mind mokkadega, agga nende südda on kaugel minnust ärra.

6. Jis jiems atsakė: ‘‘Gerai apie jus, veidmainius, pranašavo Izaijas, kaip parašyta: ‘Ši tauta gerbia mane lūpomis, bet jų širdis toli nuo manęs.

6. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Wohl fein hat von euch Heuchlern Jesaja geweissagt, wie geschrieben steht: "Dies Volk ehrt mich mit den Lippen, aber ihr Herz ist ferne von mir.

6. Il leur répondit: Hypocrites, Ésaïe a bien prophétisé à votre sujet, quand il a dit: Ce peuple m'honore des lèvres; mais leur cœur est bien éloigné de moi.

6. Y respondiendo él, les dijo: Hipócritas, bien profetizó de vosotros Isaías, como está escrito: Este pueblo con los labios me honra, mas su corazon léjos está de mí.

6 Maar Hij antwoordde en zeide tot hen: Wel heeft Jesaja, van u, geveinsden, geprofeteerd, gelijk geschreven is: Dit volk eert Mij met de lippen, maar hun hart houdt zich verre van Mij.

6. Tedy on odpowiadając, rzekł im: Dobrze Izajasz o was obłudnikach prorokował, jako napisano: Lud ten czci mię wargami, ale serce ich daleko jest ode mnie.

6. Ő pedig felelvén, monda nékik: Igazán jövendölt felőletek, képmutatók felől Ésaiás [2†] próféta, a mint meg van írva: Ez a nép ajkaival tisztel engem, a szívök pedig távol van tőlem.

6 Он сказал им в ответ: хорошо пророчествовал о вас, лицемерах, Исаия, как написано: люди сии чтут Меня устами, сердце же их далеко отстоитот Меня,

6. Він же, озвавшись, рече їм: Що добре пророкував Ісаїя про вас, лицемірів, як писано: Сей народ устами мене шанує, серце ж їх далеко від мене.

7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'.

7 Mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeina ihmisten käskyjä.

7. Mutta turhaan he minua palvelevat, opettain sitä oppia, joka on ihmisten käskyjä.

7. Turhan he minua palwelewat opettain sitä oppia cuin on ihmisten käsky.

7. Mutta he turhaan minua palueleuat opettaden site oppi/ quin on Inhimisten käsky/ (Mutta he turhaan minua palwelewat opettaen sitä oppia/ kuin on ihmisten käsky/)

7. μάτην δὲ σέβονταί με, διδάσκοντες διδασκαλίας ἐντάλματα ἀνθρώπων.

7. ματην δε σεβονται με διδασκοντες διδασκαλιας ενταλματα ανθρωπων 7. maten de seβontai me didaskontes didaskalias entalmata anthropon

7 But they are worshiping me in futility, teaching (as their) teachings– the commandments of men.’ {Isa 29:13}

7. Howbeit in vain do they worship me, teaching for doctrines the commandments of men.

7. Men de dyrke mig forgjeves, idet de lære saadanne Lærdomme, som ere Menneskers Bud.

7. Men fåfängt dyrka de mig, lärande den lärdom, som är menniskors bud;

7. Agga nemmad teniwad mind ilma-aego, et nemmad öppetawad need öppetussed, mis innimeste käskmissed on.

7. Veltui jie mane garbina, žmogiškus priesakus paversdami mokymu’.

7. Vergeblich aber ist's, daß sie mir dienen, dieweil sie lehren solche Lehre die nichts ist denn Menschengebot.

7. Mais c'est en vain qu'ils m'honorent, enseignant des doctrines qui sont des commandements d'hommes.

7. Mas en vano me honran, enseñando como doctrinas, mandamientos de hombres.

7 Doch tevergeefs eren zij Mij, lerende leringen, die geboden zijn der mensen;

7. Lecz próżno mię czczą nauczając nauk i ustaw ludzkich.

7. Pedig hiába tisztelnek engem, ha oly tudományokat tanítanak, a melyek embereknek parancsolatai.

7 но тщетно чтут Меня, уча учениям, заповедям человеческим.

7. Марно ж покланяють ся менї, навчаючи наук, заповідей чоловічих.

8 Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä." (Kannujen ja maljain pesemisiä, ja muuta sellaista te paljon harjoitatte.)"

8 (Sillä) te hylkäätte Jumalan käskyn ja seuraatte ihmisten perinnäissääntöä. (Kannujen ja maljain pesemisiä, ja muuta sellaista te paljon harjoitatte.)"

8. Sillä te hylkäätte Jumalan käskyn, ja pidätte ihmisten säädyn, kivi-astiain ja juoma-astiain pesemiset, ja muita senkaltaisia te paljon teette.

8. Te hyljätte Jumalan käskyt ja pidätte ihmisten säädyt kiwiastiain ja juomaastiain pesemisestä ja teettä monda muuta sencaltaista.

8. Te ylenannatta Jumalan käskyt/ ia pidhette Inhimisten Sädhyt/ emberiten ia iomaistiain pesemiseste/ ia semmotoista monda mwta te teette. (Te ylenannatte Jumalan käskyt/ ja palwelette ihmisten säädyt/ ämpärien ja juoma-astiain pesemisestä/ ja semmoisia monta muuta te teette.)

8. ἀφέντες γὰρ τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ κρατεῖτε τὴν παράδοσιν τῶν ἀνθρώπων, βαπτισμοὺς ξεστῶν καὶ ποτηρίων, καὶ ἄλλα παρόμοια τοιαῦτα πολλὰ ποιεῖτε.

8. αφεντες γαρ την εντολην του θεου κρατειτε την παραδοσιν των ανθρωπων βαπτισμους ξεστων και ποτηριων και αλλα παρομοια τοιαυτα πολλα ποιειτε 8. afentes gar ten entolen toυ theoυ krateite ten paradosin ton anthropon βaptismoυs kseston kai poterion kai alla paromoia toiaυta polla poieite

8 For* (after) you° left the commandment of God, you° are holding-fast the tradition of men, (like) immersions* of pint pitchers and cups, and you° practice many other such similar things.

8. For laying aside the commandment of God, ye hold the tradition of men, as the washing of pots and cups: and many other such like things ye do.

8. Thi I forlade Guds Bud og holde Menneskers Skik med at udtoe Kruus og Bægere; og I gjøre mange andre saadanne Ting.

8. Ty I bortkasten Guds bud, och hållen menniskors stadgar, som är, att två krukor, och dryckekar; och mycket sådant gören I.

8. Sest teie jättate Jum̃ala kässo sanna mahha, ja peate innimeste seädmist, pu-astjade ja karrikatte pessemissed, ja muid seddasuggu tete teie paljo.

8. Palikdami Dievo įsakymą, jūs įsikibę laikotės žmonių tradicijų­ puodelių ir taurių plovimo, ir daug kitų panašių dalykų darote’‘.

8. Ihr verlasset Gottes Gebot, und haltet der Menschen Aufsätze von Krügen und Trinkgefäßen zu waschen; und desgleichen tut ihr viel.

8. Car, en abandonnant le commandement de Dieu, vous observez la tradition des hommes, lavant les pots et les coupes, et faisant beaucoup d'autres choses semblables.

8. Porque dejando el mandamiento de Dios, tenéis la tradición de los hombres: como el lavar de los jarros, y de las copas; y hacéis muchas otras cosas semejantes a estas.

8 Want, nalatende het gebod Gods, houdt gij de inzettingen der mensen, als namelijk wassingen der kannen en drinkbekers; en andere dergelijke dingen doet gij vele.

8. Albowiem wy opuściwszy przykazania Boże, trzymacie ustawy ludzkie, umywanie konewek i kubków, i wiele innych takich tym podobnych rzeczy czynicie.

8. Mert az Isten parancsolatját elhagyva, az emberek rendelését tartjátok meg, korsóknak és poharaknak mosását; és sok egyéb efféléket is cselekesztek.

8 Ибо вы, оставив заповедь Божию, держитесь предания человеческого, омовения кружек и чаш, и делаете многое другое, сему подобное.

8. Занехаявши бо заповідь Божу, держите ви переказ чоловічий, обмиваннє глеків та чаш, і иншого подібного такого багато робите.

9 Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.

9 Ja Hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn seurataksenne omaa perinnäissääntöänne.

9. Ja hän sanoi heille: hyvin te hylkäätte Jumalan käskyn, että te teidän säätynne pitäisitte.

9. Ja hän sanoi heille: aiwa peräti te hyljätte Jumalan käskyn ja teidän säätyn te pidätte

9. Ja hen sanoi heille/ Ratki hyuesti te poisheitette JUMALAN käskyn/ ia teiden Sädhyn te pidhette/ (Ja hän sanoi heille/ Ratki hywästi te pois heitätte JUMALAN käskyn/ ja teidän säädyn te pidätte/)

9. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Καλῶς ἀθετεῖτε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ ἵνα τὴν παράδοσιν ὑμῶν τηρήσητε.

9. και ελεγεν αυτοις καλως αθετειτε την εντολην του θεου ινα την παραδοσιν υμων τηρησητε 9. kai elegen aυtois kalos atheteite ten entolen toυ theoυ ina ten paradosin υmon teresete

9 And he said to them, You° reject well the commandment of God, in order that you° may keep your° tradition.

9. And he said unto them, Full well ye reject the commandment of God, that ye may keep your own tradition.

9. Og han sagde til dem: smukt aflægge I Guds Bud, paa det I kunne holde Eders Skik.

9. Och han sade till dem: Skönliga bortkasten I Guds bud, på det att I skolen hålla edar stadga.

9. Ja temma ütles nende wasto: Hästi kül pölgate teie Jummala kässosanna, et teie omma seädmist woite piddada.

9. Ir Jis pridūrė: ‘‘Puikiai jūs paverčiate niekais Dievo įsakymą, kad tik išsaugotumėte savo tradicijas!

9. Und er sprach zu ihnen: Wohl fein habt ihr Gottes Gebote aufgehoben, auf daß ihr eure Aufsätze haltet.

9. Il leur dit aussi: Vous annulez fort bien le commandement de Dieu, pour garder votre tradition;

9. Les decía también: Bien invalidáis el mandamiento de Dios para guardar vuestra tradición.

9 En Hij zeide tot hen: Gij doet zeker Gods gebod wel te niet, opdat gij uw inzettingen zoudt onderhouden.

9. Mówił im też: Wy czysto znosicie przykazania Boże, abyście ustawy wasze zachowali.

9. És monda nékik: Az Isten parancsolatját szépen félre teszitek, azért, hogy a magatok rendelését tartsátok meg.

9 И сказал им: хорошо ли, что вы отменяете заповедь Божию, чтобы соблюсти свое предание?

9. І рече до них: Добре відкидаєте ви заповідь Божу, щоб переказ ваш хоронити.

10 Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

10 Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja: Joka herjaa isäänsä tai äitiään, se kuolemalla kuolkoon.

10. Sillä Moses sanoi: kunnioita isääs ja äitiäs! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

10. Sillä Moses sanoi: sinun pitä cunnioidzeman Isäs ja äitiäs ja joca kiroile Isäns ja äitiäns hänen pitä totisest cuoleman.

10. Sille Moses sanoi/ Sinun pite cunnioitzeman sinun Ises ia Eites/ ia cuca kirole Isens eli eitens/ colemalla henen pite coleman. (Sillä Moses sanoi/ Sinun pitää kunnioitseman sinun isääsi ja äitiäsi/ ja kuka kiroilee isänsä eli äitinsä/ kuolemalla hänen pitää kuoleman.)

10. Μωϋσῆς γὰρ εἶπε· τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα σου· καί· ὁ κακολογῶν πατέρα ἢ μητέρα θανάτῳ τελευτάτω·

10. μωσης γαρ ειπεν τιμα τον πατερα σου και την μητερα σου και ο κακολογων πατερα η μητερα θανατω τελευτατω 10. moses gar eipen tima ton patera soυ kai ten metera soυ kai o kakologon patera e metera thanato teleυtato

10 For* Moses said, ‘Honor your father and your mother.’ {Exo 20:12 & Deu 5:16} And, ‘He who is speaking evil of father or mother, let him be ended (by the sentence of) death.’ {Exo 21:17 & Lev 20:9}

10. For Moses said, Honour thy father and thy mother; and, Whoso curseth father or mother, let him die the death:

10. Thi Moses har sagt: ær din Fader og din Moder, og hvo som bander Fader eller Moder, skal visselig døe.

10. Ty Mose hafver sagt: Ära din fader och dina moder; och: Den der bannar fader eller moder, han skall döden dö.

10. Sest Moses on üttelnud: Auusta omma issa ja omma em̃a, ja kes issa ehk emma neab, se peab surma surrema.

10. Antai Mozė įsakė: ‘Gerbk savo tėvą ir motiną’, ir: ‘Kas keiktų tėvą ar motiną, mirtimi temiršta’.

10. Denn Mose hat gesagt: "Du sollst deinen Vater und deine Mutter ehren," und "Wer Vater oder Mutter flucht, soll des Todes sterben."

10. Car Moïse a dit: Honore ton père et ta mère; et que celui qui maudira son père ou sa mère soit puni de mort;

10. Porque Moisés dijo: Honra a tu padre y a tu madre; y: El que maldijere al padre o a la madre muera de muerte.

10 Want Mozes heeft gezegd: Eer uw vader en uw moeder; en: wie vader of moeder vloekt, die zal den dood sterven.

10. Bo Mojżesz rzekł: Czcij ojca twego i matkę twoję; a kto złorzeczy ojcu albo matce, niech śmiercią umrze.

10. Mert Mózes azt mondotta: [3†] Tiszteld atyádat és anyádat. És: A ki atyját vagy anyját szidalmazza, halállal haljon meg.

10 Ибо Моисей сказал: почитай отца своего и мать свою; и: злословящий отца или мать смертью да умрет.

10. Мойсей бо сказав: Поважай батька твого й матїр твою; і: Хто налає батька або матїр, нехай смертю вмре.

11 Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' — se on uhrilahja —

11 Mutta te sanotte: ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: "Se on korban" — toisin sanoen uhrilahja — minkä olisit minulta saava

11. Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.

11. Mutta te sanotta: jos jocu sano Isällens taicka äitillens Corban se on Jumalalle on se annettu cuin sinun olis pitänyt minulda tarpexes saaman hän teke hywin

11. Mutta te sanotta/ Jocu Inhiminen machta sanoa Isellens taicka eitillens/ * (Corban/ se on sanottu/ JUMALALLE se on annettu/ mitke sinun pideis minunlda tarpexes saaman. Mutta te sanotte/ Joku ihminen mahtaa sanoa isällensä taikka äitillensä/ Corban/ se on sanottu/ JUMALALLE se on annettu/ mitkä sinun pitäisi minulta tarpeeksesi saaman.)

11. ὑμεῖς δὲ λέγετε· ἐὰν εἴπῃ ἄνθρωπος τῷ πατρὶ ἢ τῇ μητρί, κορβᾶν, ὅ ἐστι, δῶρον, ὃ ἐὰν ἐξ ἐμοῦ ὠφεληθῇς,

11. υμεις δε λεγετε εαν ειπη ανθρωπος τω πατρι η τη μητρι κορβαν ο εστιν δωρον ο εαν εξ εμου ωφεληθης 11. υmeis de legete ean eipe anthropos to patri e te metri korβan o estin doron o ean eks emoυ ofelethes

11 But you° say, If a man says to (his) father or (his) mother, Whatever you might be profited from me is Corban. (That is, a gift).

11. But ye say, If a man shall say to his father or mother, It is Corban, that is to say, a gift, by whatsoever thou mightest be profited by me; he shall be free.

11. Men I sige, naar Nogen siger til Fader eller Moder: det, hvormed jeg kunde hjulpet dig, er Korban (det er en Gave):

11. Men I sägen: En menniska må säga till fader och moder: Corban; det är sagdt: Gudi är det gifvet, som dig af mig skulle hafva kommit till nytto;

11. Agga teie ütlete: Kui innimenne ütleb issa ehk emma wasto: Korban, (se on ohwri-and) mis sulle minno käest woiks kassuks tulla.

11. O jūs sakote: ‘Jei žmogus pasako savo tėvui ar motinai: Viskas, kas tau būtų naudinga iš manęs, tebūnie Korbįn (tai yra: dovana Dievui),­

11. Ihr aber lehret: Wenn einer spricht zu Vater oder Mutter "Korban," das ist, "es ist Gott gegeben," was dir sollte von mir zu Nutz kommen, der tut wohl.

11. Mais vous, vous ajoutez: A moins qu'il n'ait dit à son père ou à sa mère: Tout ce dont je pourrais t'assister est corban, c'est-à-dire, un don consacré à Dieu.

11. Y vosotros decís: Si el hombre dijere a su padre o a su madre: El Corbán (que quiere decir, don mío) a tí aprovechará; quedará libre.

11 Maar gijlieden zegt: Zo een mens tot vader of moeder zegt: Het is korban (dat is te zeggen, een gave), zo wat u van mij zou kunnen ten nutte komen, die voldoet.

11. Ale wy mówicie: Jeźliby człowiek rzekł ojcu albo matce: Korban, (co jest dar), którykolwiek będzie ode mnie, tobie pożyteczny będzie, bez winy będzie;

11. Ti pedig azt mondjátok: Ha valaki ezt mondja atyjának vagy anyjának: Korbán (azaz: templomi ajándék) az, a mivel megsegíthetnélek:

11 А вы говорите: кто скажет отцу или матери: корван, то есть дар Богу то, чем бы ты от меня пользовался,

11. Ви ж кажете: Коли скаже чоловік батькові або матері: Корван (що єсть: Дар), чим би ти з мене покористував ся;

12 ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen.

12 — ja niin te ette salli hänen enää tehdä mitään isälleen tai äidilleen.

12. Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä taikka äidillensä.

12. Ja nijn et te salli hänen mitän tehdä Isällens taicka äitillens:

12. Ja nin sijtte ette te salli henen miteken tekemeen Isens taicka eitens/ (Ja niin sitten ette salli hänen mitään tekemään isänsä taikka äitinsä/)

12. καί οὐκέτι ἀφίετε αὐτὸν οὐδὲν ποιῆσαι τῷ πατρὶ αὐτοῦ ἢ τῇ μητρί αὐτοῦ,

12. και ουκετι αφιετε αυτον ουδεν ποιησαι τω πατρι αυτου η τη μητρι αυτου 12. kai oυketi afiete aυton oυden poiesai to patri aυtoυ e te metri aυtoυ

12 And (so) you° no longer allow him to do anything for his father or his mother,

12. And ye suffer him no more to do ought for his father or his mother;

12. da tilstede I ham ikke ydermere at yde sin Fader eller Moder nogen Hjælp.

12. Och tillåten så icke, att han något gör sinom fader, eller sine moder;

12. Ja sel wisil ei lasse teie sedda ennam ühtegi head tehha omma issale egga omma emmale.

12. tada jūs nebeleidžiate jam padėti tėvui ar motinai,

12. Und so laßt ihr hinfort ihn nichts tun seinem Vater oder seiner Mutter

12. Et vous ne lui permettez plus de rien faire pour son père ou pour sa mère;

12. Y no le dejáis más hacer nada por su padre, o por su madre;

12 En gij laat hem niet meer toe, iets aan zijn vader of zijn moeder te doen;

12. I nie dopuścicie mu nic więcej czynić ojcu swemu albo matce swojej,

12. Úgy már nem engeditek, hogy az atyjával vagy anyjával valami jót tegyen,

12 тому вы уже попускаете ничего не делать для отца своего или матери своей,

12. і не даєте йому нїчого більше робити батькові своєму, або матері своїй,

13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."

13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta saman kaltaista te teette."

13. Ja hylkäätte Jumalan sanan teidän säädyllänne, jonka te säätäneet olette, ja senkaltaisia paljon te teette.

13. Ja ricotta Jumalan käskyn teidän säädyillän cuin te säätänet oletta. Ja sencaltaista te teettä monda muuta.

13. ia nin te turmeletta JUMALAN Sanan teiden sädhynne cautta/ ionga te sätenyet oletta. Ja semmotoista monda mwta te teette. (ja niin te turmelette JUMALAN sanan teidän säätynne kautta/ jonka te säätänyt olette. Ja semmoista monta muuta te teette.)

13. ἀκυροῦντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ τῇ παραδόσει ὑμῶν ᾗ παρεδώκατε· καὶ παρόμοια τοιαῦτα πολλὰ ποιεῖτε.

13. ακυρουντες τον λογον του θεου τη παραδοσει υμων η παρεδωκατε και παρομοια τοιαυτα πολλα ποιειτε 13. akυroυntes ton logon toυ theoυ te paradosei υmon e paredokate kai paromoia toiaυta polla poieite

13 invalidating the word of God (which you° gave up) by your° tradition, and you° practice many such similar things.

13. Making the word of God of none effect through your tradition, which ye have delivered: and many such like things do ye.

13. Og I gjøre Guds Ord til Intet ved Eders Skik, som I have paalagt; og I gjøre meget saadant.

13. Och gören Guds ord omintet med edar stadga, som I uppålagt hafven. Och mycket sådant gören I.

13. Ja tete Jummala sanna tühjaks omma seädmisse läbbi, mis teie ollete seädnud, ja muid seddasuggu tete teie paljo.

13. savo perduodama tradicija Dievo žodį darydami negaliojantį. Ir daug panašių dalykų darote’‘.

13. und hebt auf Gottes Wort durch eure Aufsätze, die ihr aufgesetzt habt; und desgleichen tut ihr viel.

13. Anéantissant la parole de Dieu par votre tradition, que vous avez établie; et vous faites beaucoup d'autres choses semblables.

13. Invalidando la palabra de Dios con vuestra tradición que disteis; y muchas cosas hacéis semejantes a estas.

13 Makende alzo Gods woord krachteloos door uw inzetting, die gij ingezet hebt; en vele dergelijke dingen doet gij.

13. Wniwecz obracając słowo Boże ustawą waszą, którąście ustawili; i wiele innych rzeczy tym podobnych czynicie.

13. Eltörölvén az Isten beszédét a ti rendelésetekkel, a melyet rendeltetek; és sok effélét is cselekesztek.

13 устраняя слово Божие преданием вашим, которое вы установили; и делаете многое сему подобное.

13. обертаючи в нїщо слово Боже переказом вашим, що ви переказали; й подібного такого багато робите.

14 Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:

14 Kutsuttuaan *luokseen kaiken* kansan Hän sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:

14. Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan ja sanoi heille: kuulkaat kaikki minua, ja ymmärtäkäät.

14. JA hän cudzui tygöns caiken Canssan ja sanoi heille: cuulcat caicki minua ja ymmärtäkät

14. Ja hen cutzui tygens caiken Canssan/ ia sanoi heille/ Culcat minua caiki ia ymmerteket/ (Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan/ ja sanoi heille/ Kuulkaat minua kaikki ja ymmärtäkäät/)

14. Καὶ προσκαλεσάμενος πάντα τὸν ὄχλον ἔλεγεν αὐτοῖς· Ἀκούετέ μου πάντες καὶ συνίετε.

14. και προσκαλεσαμενος παντα τον οχλον ελεγεν αυτοις ακουετε μου παντες και συνιετε 14. kai proskalesamenos panta ton ochlon elegen aυtois akoυete moυ pantes kai sυniete

14 And having called to him all the crowd again, he said to them, All, hear° me and understand°.

14. And when he had called all the people unto him, he said unto them, Hearken unto me every one of you, and understand:

14. Og han kaldte alt Folket til sig og sagde til dem: hører mig Alle, og forstaaer.

14. Och han kallade till sig allt folket, och sade till dem: Hörer mig alle, och förstår.

14. Ja temma kutsus keik sedda rahwast ennese jure, ja ütles neile: Kuulge mind keik, ja moistke.

14. Sušaukęs visus žmones, Jėzus kalbėjo: ‘‘Paklausykite manęs visi ir supraskite:

14. Und er rief zu sich das ganze Volk und sprach zu ihnen: Höret mir alle zu und fasset es!

14. Alors ayant appelé toute la multitude, il leur dit: Écoutez-moi tous, et comprenez ceci:

14. Y llamando a toda la multitud, les dijo: Oídme todos, y entendéd.

14 En tot Zich de ganse schare geroepen hebbende, zeide Hij tot hen: Hoort Mij allen en verstaat.

14. A zwoławszy wszystkiego ludu, mówił im: Słuchajcie mię wszyscy, a zrozumiejcie!

14. És előszólítván az egész sokaságot, monda nékik: Hallgassatok reám mindnyájan és értsétek meg:

14 И, призвав весь народ, говорил им: слушайте Меня все и разумейте:

14. І, покликавши ввесь народ, рече до них: Слухайте мене всї, та й розумійте:

15 ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

15 ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä lähtee hänestä* ulos, se saastuttaa ihmisen.

15. Ei ole ulkona ihmisestä mitään, joka häneen menee sisälle, ja taitaa hänen saastuttaa; mutta ne, mitkä hänestä tulevat ulos, ne ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen.

15. Ei mene ulco mitän ihmiseen cuin hänen saastutta taita mutta ne cuin ihmisest tulewat ulos ne saastuttawat ihmisen.

15. Ei ole miten vlcona Inhimises/ quin henen sisellens mene ioca taita henen sastutta/ mutta ne iotca Inhimiseste vlosmeneuet/ ne ouat quin sastuttauat Inhimisen. (Ei ole mitään ulkona ihmisestä/ kuin hänen sisällensä menee joka taitaa hänen saastuttaa/ mutta ne jotka ihmisestä ulos menewät/ ne owat kuin saastuttawat ihmisen.)

15. οὐδέν ἐστιν ἔξωθεν τοῦ ἀνθρώπου εἰσπορευόμενον εἰς αὐτὸν ὃ δύναται αὐτόν κοινῶσαι, ἀλλὰ τὰ ἐκπορευόμενά ἐστι τὰ κοινοῦντα τὸν ἄνθρωπον.

15. ουδεν εστιν εξωθεν του ανθρωπου εισπορευομενον εις αυτον ο δυναται αυτον κοινωσαι αλλα τα εκπορευομενα απ αυτου εκεινα εστιν τα κοινουντα τον ανθρωπον 15. oυden estin eksothen toυ anthropoυ eisporeυomenon eis aυton o dυnatai aυton koinosai alla ta ekporeυomena ap aυtoυ ekeina estin ta koinoυnta ton anthropon

15 There is nothing outside the man, that traveling into him is able to desecrate him, but the things which travel out from him, those are the things which defile the man.

15. There is nothing from without a man, that entering into him can defile him: but the things which come out of him, those are they that defile the man.

15. Der er Intet udenfor Mennesket, som, naar det kommer ind i ham, kan gjøre ham ureen; meen hvad som gaaer ud af ham, dette er det, som gjør Mennesket ureent.

15. Intet går utanefter in i menniskona, det henne besmitta kan; men det som går utaf menniskone, det är det som besmittar menniskona.

15. Ühtegi ei olle, mis lähhäb wäljaspiddi innimesse sisse, mis tedda woib rojaseks tehha; agga mis temmast wälja tulleb, se on, mis innimest rojaseks teeb.

15. nėra nieko, kas, iš išorės patekęs į žmogų, galėtų jį suteršti. Žmogų suteršia vien tai, kas iš žmogaus išeina.

15. Es ist nichts außerhalb des Menschen, das ihn könnte gemein machen, so es in ihn geht; sondern was von ihm ausgeht, das ist's, was den Menschen gemein macht.

15. Rien de ce qui est hors de l'homme et qui entre en lui, ne le peut souiller; mais ce qui sort de lui, voilà ce qui souille l'homme.

15. Nada hay fuera del hombre que entrando en él, le pueda contaminar; mas lo que sale de él, aquello es lo que contamina al hombre.

15 Er is niets van buiten den mens in hem ingaande, hetwelk hem kan ontreinigen; maar de dingen, die van hem uitgaan, die zijn het, welke den mens ontreinigen.

15. Nie masz nic z rzeczy zewnętrznych, które wchodzą w człowieka, co by go mogło pokalać; ale to, co pochodzi z niego, to jest, co pokala człowieka.

15. Nincs semmi az emberen kívülvaló, a mi bemenvén ő belé, [4†] megfertőztethetné őt; hanem a mik belőle jőnek ki, azok fertőztetik meg az embert.

15 ничто, входящее в человека извне, не может осквернить его; но что исходит из него, то оскверняет человека.

15. Нема нїчого осторонь чоловіка, що ввійшовши в него, могло б опоганити його; а що виходить від него, се те, що поганить чоловіка.

16 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."

16 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

16. Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

16. Jos jollakin on corwat cuulla se cuulcan.

16. Jos iollaki coruat on cwlemaan se cwlcan. (Jos jollakin korwat on kuulemaan se kuulkaan.)

16. εἴ τις ἔχει ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

16. ει τις εχει ωτα ακουειν ακουετω 16. ei tis echei ota akoυein akoυeto

16 If anyone has ears to hear, let him hear.

16. If any man have ears to hear, let him hear.

16. Dersom Nogen har Øren at høre med, han høre!

16. Den der hafver öron till att höra, han höre.

16. Kui kennelgi körwad on kuulda, se kuulgo.

16. Kas turi ausis klausyti­teklauso’‘.

16. Hat jemand Ohren, zu hören, der höre!

16. Si quelqu'un a des oreilles pour entendre, qu'il entende.

16. Si alguno tiene oidos para oir, oiga.

16 Zo iemand oren heeft om te horen, die hore.

16. Jeźli kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha!

16. Ha valakinek van füle a hallásra, hallja.

16 Если кто имеет уши слышать, да слышит!

16. Коли хто має уші слухати, нехай слухає.

17 Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.

17 Hänen mentyään kansan luota sisälle taloon, Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sitä vertausta.

17. Ja kuin hän kansan tyköä meni huoneeseen, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä tästä vertauksesta.

17. Ja cosca hän Canssan tykö meni huonesen kysyit hänen Opetuslapsens häneldä tästä wertauxesta.

17. Ja coska hen Canssalda welti meni hen Honesen. Nin kysyit henen Opetuslapsens henelde teste Werdauxesta. (Ja koska hän kansalta wältti meni hän huoneeseen. Niin kysyit hänen opetuslapsensa häneltä tästä wertauksesta.)

17. Καὶ ὅτε εἰσῆλθεν εἰς οἶκον ἀπὸ τοῦ ὄχλου, ἐπηρώτων αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ περὶ τῆς παραβολῆς.

17. και οτε εισηλθεν εις οικον απο του οχλου επηρωτων αυτον οι μαθηται αυτου περι της παραβολης 17. kai ote eiselthen eis oikon apo toυ ochloυ eperoton aυton oi mathetai aυtoυ peri tes paraβoles

17 And when he entered into the house away from the crowd, his disciples asked him concerning the parable.

17. And when he was entered into the house from the people, his disciples asked him concerning the parable.

17. Og der han var indgangen i Huset fra Folket, spurgte hans Disciple ham om denneLignelse.

17. Och då han skiljdes ifrå folket, och kom i huset, frågade hans Lärjungar honom om liknelsen.

17. Ja kui temma rahwa jurest ühte kotta läks, küssisid temma jüngrid tedda se tähhendamisse sanna pärrast.

17. Kai sugrįžo nuo minios į namus, Jo mokiniai paklausė apie palyginimą.

17. Und da er von dem Volk ins Haus kam, fragten ihn seine Jünger um dies Gleichnis.

17. Quand il fut entré dans la maison, après avoir quitté la multitude, ses disciples l'interrogèrent sur cette parabole.

17. Y entrándose, dejada la multitud, en casa, le preguntaron sus discípulos de la parábola.

17 En toen Hij van de schare in huis gekomen was, vraagden Hem Zijn discipelen van de gelijkenis.

17. A gdy wszedł w dom od onego ludu, pytali go uczniowie jego o to podobieóstwo.

17. És mikor házba ment vala be a sokaság közül, megkérdezék őt tanítványai a példázat felől.

17 И когда Он от народа вошел в дом, ученики Его спросили Его о притче.

17. І як увійшов у господу від людей, питали в Него ученики Його про приповість.

18 Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?

18 Niin Hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään ihmiseen ulkoa tuleva voi häntä saastuttaa.

18. Ja hän sanoi heille: oletteko tekin niin ymmärtämättömät? ettekö ymmärrä, että kaikki mikä ulkoa menee ihmiseen, ei se häntä taida saastuttaa?

18. Ja hän sanoi heille: olettaco tekin nijn ymmärtämättömät ? ettekö wielä ymmärrä ? että caicki cuin ulco mene ihmisehen ei se händä saastuta ?

18. Ja sanoi hen heille/ Ningö mös tekin ymmertemettömet oletta? Ettekö te wiele nyt ymmerdhä? Että caiki vlcoa Inhimisen siselle meneue/ ei se woi hende sastutta? (Ja sanoi hän heille/ Niinkö myös tekin ymmärtämättömät olette? Ettekö te wielä nyt ymmärrä? Että kaikki ulkoa ihmisen sisälle menee/ ei se woi häntä saastuttaa?)

18. καὶ λέγει αὐτοῖς· Οὕτω καὶ ὑμεῖς ἀσύνετοί ἐστε; οὔπω νοεῖτε ὅτι πᾶν τὸ ἔξωθεν εἰσπορευόμενον εἰς τὸν ἄνθρωπον οὐ δύναται αὐτὸν κοινῶσαι;

18. και λεγει αυτοις ουτως και υμεις ασυνετοι εστε ου νοειτε οτι παν το εξωθεν εισπορευομενον εις τον ανθρωπον ου δυναται αυτον κοινωσαι 18. kai legei aυtois oυtos kai υmeis asυnetoi este oυ noeite oti pan to eksothen eisporeυomenon eis ton anthropon oυ dυnatai aυton koinosai

18 And he says to them, So are you° also without understanding? Are you° not perceiving, that everything outside which travels into the man, is not able to desecrate him;

18. And he saith unto them, Are ye so without understanding also Do ye not perceive, that whatsoever thing from without entereth into the man, it cannot defile him;

18. Og han sagde til dem: ere I og saa uforstandige? forstaae I ikke, at Intet, som udenfra kommer ind i Mennesket, kan gjøre ham ureen?

18. Och han sade till dem: Ären I också oförståndige? Förstån I icke ännu, att allt det utanefter ingår i menniskona, det kan icke besmitta henne?

18. Ja temma ütles nende wasto: Nenda teiegi moistmatta ollete? eks teie moista, et keik, mis wäljaspiddi innimesse sisse lähhäb, ei woi tedda rojaseks tehha?

18. Jis jiems sako: ‘‘Nejaugi ir jūs nesuprantate? Argi neaišku jums, kad visa, kas patenka į žmogų iš lauko, negali jo suteršti,

18. Und er sprach zu ihnen: Seid ihr denn auch so unverständig? Vernehmet ihr noch nicht, daß alles, was außen ist und in den Menschen geht, das kann ihn nicht gemein machen?

18. Et il leur dit: Etes-vous aussi sans intelligence? Ne comprenez-vous pas que rien de ce qui entre du dehors dans l'homme, ne le peut souiller?

18. Y les dice: ¿ Así también vosotros sois sin entendimiento? ¿No entendéis que todo lo de fuera que entra en el hombre, no le puede contaminar?

18 En Hij zeide tot hen: Zijt ook gij alzo onwetende? Verstaat gij niet, dat al wat van buiten in den mens ingaat, hem niet kan ontreinigen?

18. Tedy im rzekł: Także i wy bezrozumni jesteście? Azaż nie rozumiecie, iż wszystko, co zewnątrz wchodzi w człowieka, nie może go pokalać?

18. És monda nékik: Ti is ennyire tudatlanok vagytok-é? Nem értitek-é, hogy a mi kívülről megy az emberbe, semmi sem fertőztetheti meg őt?

18 Он сказал им: неужели и вы так непонятливы? Неужели не разумеете, что ничто, извне входящее в человека, не может осквернить его?

18. І рече до них: Так і ви нерозумливі? Не зрозуміли, що все, що осторонь і входить у чоловіка, не може його опоганити;

19 Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.

19 Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan ja poistuu *käymälään, ja kaikki ruoka puhdistuu.*"

19. Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain.

19. Sillä ei se mene hänen sydämehens mutta wadzaan ja mene luonnollisest ulos joca caicki ruat puhdista.

19. Sille ettei se mene henen sydhemens siselle/ mutta watzan/ ia loonnolisesta vlosmenepi/ quin puhdista caiki roghat. (Sillä ettei se mene hänen sydämensä sisälle/ mutta watsaan/ ja luonnollisesti ulosmeneepi/ kuin puhdistaa kaikki ruoat.)

19. ὅτι οὐκ εἰσπορεύεται αὐτοῦ εἰς τὴν καρδίαν, ἀλλὰ εἰς τὴν κοιλίαν, καὶ εἰς τὸν ἀφεδρῶνα ἐκπορεύεται, καθαρίζον πάντα τὰ βρώματα.

19. οτι ουκ εισπορευεται αυτου εις την καρδιαν αλλ εις την κοιλιαν και εις τον αφεδρωνα εκπορευεται καθαριζον παντα τα βρωματα 19. oti oυk eisporeυetai aυtoυ eis ten kardian all eis ten koilian kai eis ton afedrona ekporeυetai katharizon panta ta βromata

19 because it is not traveling into his heart, but into his belly and travels into the sewer? ((He said thus,) cleansing all foods.)

19. Because it entereth not into his heart, but into the belly, and goeth out into the draught, purging all meats?

19. Thi det kommer ikke ind i hans Hjerte, men i Bugen og gaaer ud ved den naturlie Gang og saaledes renses al Maden.

19. Ty det går icke in i hennes hjerta, utan i buken; och hafver sin naturliga utgång, der all mat med rensas.

19. Sest se ei lähhä temma süddamesse, waid köhto, ja lähhäb wälja pärrakast solest, ja puhhastab keik road.

19. nes nepatenka į jo širdį, bet į vidurius ir išeina laukan, ir taip išvalomas visas maistas?’‘

19. Denn es geht nicht in sein Herz, sondern in den Bauch, und geht aus durch den natürlichen Gang, der alle Speise ausfegt.

19. Parce que cela ne lui entre point dans le cœur, mais dans le ventre, et va aux lieux secrets, ce qui purifie tous les aliments.

19. Porque no entra en su corazón, sino en el vientre; y sale a la secreta, purgando todas las viandas.

19 Want het gaat niet in zijn hart, maar in den buik, en gaat in de heimelijkheid uit, reinigende al de spijzen.

19. Albowiem nie wchodzi w serce jego, ale w brzuch, i do wychodu wychodzi, czyszcząc wszystkie pokarmy.

19. Mert nem a szívébe megy be, hanem a gyomrába; és az árnyékszékbe kerül, a mely minden eledelt megtisztít.

19 Потому что не в сердце его входит, а в чрево, и выходит вон, чем очищается всякая пища.

19. бо не входить йому в серце, а в живіт, і виходить в одхідник, очищаючи всяку їжу?

20 Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20 Ja Hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20. Ja hän sanoi: mitä ihmisestä tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20. Ja hän sanoi: mitä ihmisest tule ulos se saastutta ihmisen

20. Ja hen sanoi/ Mite Inhimisest vlosmene/ se saastutta Inhimisen/ (Ja hän sanoi/ Mitä ihmisestä ulos menee/ se saastuttaa ihmisen/)

20. ἔλεγε δὲ ὅτι Τὸ ἐκ τοῦ ἀνθρώπου ἐκπορευόμενον, ἐκεῖνο κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

20. ελεγεν δε οτι το εκ του ανθρωπου εκπορευομενον εκεινο κοινοι τον ανθρωπον 20. elegen de oti to ek toυ anthropoυ ekporeυomenon ekeino koinoi ton anthropon

20 Now he said, What travels out from the man, this desecrates the man.

20. And he said, That which cometh out of the man, that defileth the man.

20. Men han sagde: hvad som udgaaer af Mennesket, det gjør Mennesket ureent.

20. Och han sade: Det utaf menniskone går, det besmittar menniskona;

20. Agga tem̃a ütles: Se, mis iñimessest wälja lähhäb, sesamma teeb innimest rojaseks.

20. Ir Jis pasakė: ‘‘Žmogų suteršia tai, kas iš jo išeina.

20. Und er sprach: Was aus dem Menschen geht, das macht den Menschen gemein;

20. Il disait donc: Ce qui sort de l'homme, c'est ce qui souille l'homme.

20. Y decía: Lo que del hombre sale, aquello contamina al hombre.

20 En Hij zeide: Hetgeen uitgaat uit den mens, dat ontreinigt den mens.

20. I powiedział, że co pochodzi z człowieka, to pokala człowieka.

20. Monda továbbá: A mi az emberből jő ki, az fertőzteti meg az embert.

20 Далее сказал: исходящее из человека оскверняет человека.

20. Рече ж: Що виходить з чоловіка, те поганить чоловіка.

21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,

21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä lähtevät pahat ajatukset, *aviorikokset, haureudet*, murhat,

21. Sillä sisältä ihmisten sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, huoruudet, salavuoteudet, miestapot,

21. Sillä ihmisten sydämist tulewat ulos pahat ajatuxet huorus salawuoteus miestappo

21. Sille että siselliseste Inhimisten sydhemest vloskeuuet pahat aijatoxet/ Horudhet/ salawoteet/ miestapot/ (Sillä että sisällisestä ihmisen sydämestä uloskäywät pahat ajatukset/ huoruudet/ salawuoteet/ miestapot/)

21. ἔσωθεν γὰρ ἐκ τῆς καρδίας τῶν ἀνθρώπων οἱ διαλογισμοὶ οἱ κακοὶ ἐκπορεύονται, μοιχεῖαι, πορνεῖαι, φόνοι,

21. εσωθεν γαρ εκ της καρδιας των ανθρωπων οι διαλογισμοι οι κακοι εκπορευονται μοιχειαι πορνειαι φονοι 21. esothen gar ek tes kardias ton anthropon oi dialogismoi oi kakoi ekporeυontai moicheiai porneiai fonoi

21 For* evil reasonings travel from inside, out of the heart of men, (such as): adulteries, fornications, murders,

21. For from within, out of the heart of men, proceed evil thoughts, adulteries, fornications, murders,

21. Thi indvortes af Menneskenes Hjerte udgaae onde Tanker, Hoer, Skjørlevnet, Mord,

21. Ty innanefter, utu menniskors hjerta, utgå onda tankar, hor, boleri, mandråp,

21. Sest seestpiddi innimeste süddamest lähhäwad wälja kurjad mötlemissed, abbiellorikmissed, horajahhid, tapmissed.

21. Iš vidaus, iš žmonių širdies, išeina pikti sumanymai, svetimavimai, paleistuvystės, vagystės, žmogžudystės,

21. denn von innen, aus dem Herzen der Menschen, gehen heraus böse Gedanken; Ehebruch, Hurerei, Mord,

21. Car du dedans, c'est-à-dire, du cœur des hommes, sortent les mauvaises pensées, les adultères, les fornications, les meurtres,

21. Porque de dentro, del corazón de los hombres, salen los malos pensamientos, los adulterios, las fornicaciones, los homicidios,

21 Want van binnen uit het hart der mensen komen voort kwade gedachten, overspelen, hoererijen, doodslagen,

21. Bo z wnętrzności serca ludzkiego pochodzą złe myśli, cudzołóstwa, wszeteczeóstwa, mężobójstwa,

21. Mert onnan belőlről, az emberek szívéből származnak a gonosz gondolatok, házasságtörések, paráznaságok, gyilkosságok,

21 Ибо извнутрь, из сердца человеческого, исходят злые помыслы, прелюбодеяния, любодеяния, убийства,

21. З середини бо, з серця чоловіка, думки лихі виходять, перелюбки, блуд, душогубство,

22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

22 varkaudet*, ahneus, pahuus, petollisuus, hillittömyys, pahan suonti, rienaus, ylpeys, mielettömyys.

22. Varkaudet, ahneudet, pahat juonet, petos, irstaisuus, pahansuomuus, Jumalan pilkka, ylpeys, hulluus.

22. warcaus ahneus petos wiettelys häpemättömys pahansuomus Jumalan pilcka coreus ja hulluus.

22. warkaudhet/ Ahnaudhet/ Petoxet/ wiettelyxet/ häpiemettys/ paha silme/ JUMALAN pilkat/ Coreus * hulluus. (warkaudet/ ahneudet/ wiettelykset/ häpeämättömyys/ paha silmä/ JUMALAN pilkat/ coreus hulluus.)

22. κλοπαί, πλεονεξίαι, πονηρίαι, δόλος, ἀσέλγεια, ὀφθαλμὸς πονηρός, βλασφημία, ὑπερηφανία, ἀφροσύνη·

22. κλοπαι πλεονεξιαι πονηριαι δολος ασελγεια οφθαλμος πονηρος βλασφημια υπερηφανια αφροσυνη 22. klopai pleoneksiai poneriai dolos aselgeia ofthalmos poneros βlasfemia υperefania afrosυne

22 thefts, greedy-acts, wickednesses, treachery, unbridled-lusts, an evil eye, blasphemy, haughtiness, foolishness.

22. Thefts, covetousness, wickedness, deceit, lasciviousness, an evil eye, blasphemy, pride, foolishness:

22. Tyveri, gjerrighd, Ondskab, Svig, Uteerlighed, et ondt Øie, Gudsbespottelse, Hovmod, Uforstandighed;

22. Stöld, girighet, svek, listighet, otuktighet, ondt öga, hädelse, högfärd, galenskap;

22. Wargussed, ahnussed, kurjussed, kawwalus, kimalus, kadde silm, teotaminne, körkus, rummalus.

22. godumas, piktumas, klasta, nesusilaikymas, pavydas, piktžodžiavimai, išdidumas, kvailystė.

22. Dieberei, Geiz, Schalkheit, List, Unzucht, Schalksauge, Gotteslästerung, Hoffart, Unvernunft.

22. Les larcins, la cupidité, les méchancetés, la fraude, l'impudicité, l'œil envieux, la médisance, la fierté, la folie.

22. Los hurtos, las avaricias, las maldades, el engaño, la lujuria, el ojo maligno, la blasfemia, la soberbia, la insensatez.

22 Dieverijen, gierigheden, boosheden, bedrog, ontuchtigheid, een boos oog, lastering, hovaardij, onverstand.

22. Kradzieże, łakomstwa, złości, zdrada, niewstyd, oko złe, bluźnierstwo, pycha, głupstwo.

22. Lopások, telhetetlenségek, gonoszságok, álnokság, szemérmetlenség, gonosz szem, káromlás, kevélység, bolondság:

22 кражи, лихоимство, злоба, коварство, непотребство, завистливое око, богохульство, гордость, безумство, -

22. злодїйства, зажерливість, ледарство, підступ, роспутність, лихе око, хула, гордощі, дурощі:

23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."

23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen.”

23. Kaikki nämät pahuudet sisältä tulevat ulos ja saastuttavat ihmisen.

23. Caicki nämät sisäldä tulewat ulos ja saastuttawat ihmisen.

23. Caiki neme pahat/ siselde vloskeuuet/ ia sastuttauat Inhimisen. (Kaikki nämä pahat/ sisältä ulos käywät/ ja saastuttawat ihmisen.)

23. πάντα ταῦτα τὰ πονηρὰ ἔσωθεν ἐκπορεύεται καὶ κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

23. παντα ταυτα τα πονηρα εσωθεν εκπορευεται και κοινοι τον ανθρωπον 23. panta taυta ta ponera esothen ekporeυetai kai koinoi ton anthropon

23 All these evil things travel from inside, and desecrate the man. {Mar 7:24 & Mat 15:21.}

23. All these evil things come from within, and defile the man.

23. Alle disse onde Ting udgaaae indvortes fra og gjøre Mennesket ureent.

23. All denna onda stycke gå innanefter ut, och de besmitta menniskona.

23. Keik needsinnatsed kurjad asjad lähhäwad seestpiddi wälja, ja tewad innimest rojaseks.

23. Visos tos blogybės išeina iš vidaus ir suteršia žmogų’‘.

23. Alle diese bösen Stücke gehen von innen heraus und machen den Menschen gemein.

23. Tous ces vices sortent du dedans et souillent l'homme.

23. Todas estas maldades de dentro salen, y contaminan al hombre.

23 Al deze boze dingen komen voort van binnen, en ontreinigen den mens.

23. Wszystkie te złe rzeczy pochodzą z wnętrzności, i pokalają człowieka.

23. Mind ezek a gonoszságok belőlről jőnek ki, és megfertőztetik az embert.

23 все это зло извнутрь исходит и оскверняет человека.

23. все се лихе з середини виходить, і поганить чоловіка.

24 Ja hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saanut olla salassa,

24 Ja Hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin rajamaille*. Hän meni [erääseen] taloon eikä tahtonut kenenkään tietävän siitä, mutta Hän ei saanut olla salassa.

24. Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.

24. NIjn hän nousi ja meni sieldä Tyrin ja Sidonin maan ärijn ja meni huonesen eikä tahtonut sitä kenellekän anda tietä.

24. Nin hen ylesnousi/ ia sielde poismeni ninen Tyrin ia Sidonin maan ärihin/ ia meni honen siselle/ Ja ei tachtonut site kene'ge tiete. (Niin hän ylös nousi ja sieltä poismeni niiden Tyron ja Sidonin maan ääriin/ ja meni huoneen sisälle/ Ja ei tahtonut sitä kenenkään tietää.)

24. Καὶ ἐκεῖθεν ἀναστὰς ἀπῆλθεν εἰς τὰ μεθόρια Τύρου καὶ Σιδῶνος. καὶ εἰσελθὼν εἰς οἰκίαν οὐδένα ἤθελε γνῶναι, καὶ οὐκ ἠδυνήθη λαθεῖν.

24. και εκειθεν αναστας απηλθεν εις τα μεθορια τυρου και σιδωνος και εισελθων εις την οικιαν ουδενα ηθελεν γνωναι και ουκ ηδυνηθη λαθειν 24. kai ekeithen anastas apelthen eis ta methoria tυroυ kai sidonos kai eiselthon eis ten oikian oυdena ethelen gnonai kai oυk edυnethe lathein

24 And he stood up and went away from there, into the borders of Tyre and Sidon. And he entered into a house and wished no one to know (it), and he was not able to elude (them). {Mar 7:25-30 & Mat 15:22-28 Tyre and Sidon.}

24. And from thence he arose, and went into the borders of Tyre and Sidon, and entered into an house, and would have no man know it: but he could not be hid.

24. Og han stod op og gik derfra til Tyrus' og Sidons Grændser og gik ind i et Huus og vilde Ingen lade vide det; og det kunde dog ikke blive skjult.

24. Så stod han upp dädan, och gick in i Tyri och Sidons gränsor; och gick in uti ett hus, och ville att det ingen veta skulle; och kunde dock icke blifva fördold.

24. Ja tem̃a tousis ülles, ja läks seält ärra Tirusse ja Sidoni raiale, ja läks ühte kotta, ja ei tahtnud, et ükski ei piddand sedda teädma, agga tem̃a ei woinud mitte warjul olla.

24. Išvykęs iš ten, Jis nukeliavo į Tyro ir Sidono sritis. Užėjęs į vienus namus, Jis norėjo, kad niekas apie tai nežinotų, bet Jam nepavyko to nuslėpti.

24. Und er stand auf und ging von dannen in die Gegend von Tyrus und Sidon; und ging da in ein Haus und wollte es niemand wissen lassen, und konnte doch nicht verborgen sein.

24. Puis, étant parti de là, il s'en alla aux frontières de Tyr et de Sidon; et étant entré dans une maison, il ne voulait pas que personne le sût; mais il ne put être caché.

24. Y levantándose de allí, se fué a los términos de Tiro y de Sidón, y entrando en casa quiso que nadie lo supiese; mas no pudo esconderse.

24 En van daar opstaande, ging Hij weg naar de landpalen van Tyrus en Sidon; en in een huis gegaan zijnde, wilde Hij niet, dat het iemand wist, en Hij kon nochtans niet verborgen zijn.

24. A stamtąd wstawszy, poszedł na granice Tyru i Sydonu, a wszedłszy w dom, nie chciał, aby kto wiedział; lecz się utaić nie mógł.

24. És [5†] onnét fölkelvén, elméne Tírus és Sídon határaiba; és házba menvén, nem akará, hogy valaki észrevegye, de nem titkolhatá el magát.

24 И, отправившись оттуда, пришел в пределы Тирские и Сидонские; и, войдя в дом, не хотел, чтобыкто узнал; но не мог утаиться.

24. І, піднявшись ізвідтіля, пійшов на узграниччя Тирські та Сидонські, і ввійшовши в господу, хотїв, щоб нїхто не знав; та не міг утаїтись.

25 vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen jalkojensa juureen.

25 Sillä* kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli Hänestä, hän tuli ja heittäytyi Hänen jalkainsa juureen.

25. Sillä kuin yksi vaimo kuuli hänestä, jonka vähällä tyttärellä oli saastainen henki, niin se tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen,

25. Ja ei hän tainnut cuitengan sala olla sillä cohta cuin yxi waimo cuuli hänestä jonga wähä tytär saastaiselda hengeldä rijwattu oli tuli ja langeis hänen jalcains juuren

25. Ja ei quitengan tainut sala olla/ Sille että yxi Waimo cochta quin hen cwli heneste/ ionga Tytterelle oli se sastainen Hengi/ hen tuli/ ia langeisi henen ialcains iureen/ (Ja ei kuitenkaan tainnut salaa olla/ Sille että yksi waimo kohta kuin hän kuuli hänestä/ jonka tyttärellä oli se saastainen henki/ hän tuli/ ja lankesi hänen jalkainsa juureen/)

25. ἀκούσασα γὰρ γυνὴ περὶ αὐτοῦ, ἧς εἶχε τὸ θυγάτριον αὐτῆς πνεῦμα ἀκάθαρτον, ἐλθοῦσα προσέπεσε πρὸς τοὺς πόδας αὐτοῦ·

25. ακουσασα γαρ γυνη περι αυτου ης ειχεν το θυγατριον αυτης πνευμα ακαθαρτον ελθουσα προσεπεσεν προς τους ποδας αυτου 25. akoυsasa gar gυne peri aυtoυ es eichen to thυgatrion aυtes pneυma akatharton elthoυsa prosepesen pros toυs podas aυtoυ

25 For* a woman, having heard things concerning him, whose young-daughter had an unclean spirit, came and fell (down) before his feet.

25. For a certain woman, whose young daughter had an unclean spirit, heard of him, and came and fell at his feet:

25. Thi en Kvinde, som havde hørt om ham, hvis Datter havde en ureen Aand, kom to faldt ned for hans Fødder;

25. Ty en qvinna, hvilkens dotter hade en oren anda, straxt hon fick höra om honom, kom hon, och föll ned för hans fötter.

25. Sest üks naene, kelle tütrekessel olli rojane waim, kui ta olli tem̃ast kuulda sanud, tulli ja heitis temma jalge ette mahha.

25. Išgirdus apie Jį, moteris, kurios duktė turėjo netyrąją dvasią, atėjo ir puolė Jam po kojų.

25. Denn ein Weib hatte von ihm gehört, deren Töchterlein einen unsauberen Geist hatte, und sie kam und fiel nieder zu seinen Füßen

25. Car une femme, dont la fille était possédée d'un esprit immonde, ayant entendu parler de lui, vint et se jeta à ses pieds.

25. Porque una mujer, cuya hija tenía un espíritu inmundo, luego que oyó de él vino, y se echó a sus piés.

25 Want een vrouw, welker dochtertje een onreinen geest had, van Hem gehoord hebbende, kwam en viel neder aan Zijn voeten.

25. Albowiem usłyszawszy o nim niewiasta, której córeczka miała ducha nieczystego, przyszła i przypadła do nóg jego,

25. Mert hallván felőle egy asszony, a kinek leányában tisztátalan lélek vala, eljőve és lábaihoz borula.

25 Ибо услышала о Нем женщина, у которой дочь одержима была нечистым духом, и, придя, припала к ногам Его;

25. Почувши бо жінка, в котрої дочка її мала духа нечистого, приступила і впала в ноги Йому.

26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.

26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen. Ja hän pyysi Häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.

26. (Mutta vaimo oli Gregiläinen, Syrophenisiassa syntynyt) ja hän rukoili häntä ajamaan pois perkelettä hänen tyttärestänsä.

26. Joca oli Grekiläinen Syrophenisias syndynyt ja hän rucoili händä ajaman pois Perkelettä hänen tyttärestäns.

26. Ja se oli Grekilainen Waimo/ Syrophenias syndynyt/ Ja hen rucoli hende perkelet poisaijaman henen tytterestens. (Ja se oli krekiläinen waimo/ Syropheniassa syntynyt/ Ja hän rukoili häntä perkeleet ulos ajamaan hänen tyttärestänsä.)

26. ἡ δὲ γυνὴ ἦν Ἑλληνίς, Συροφοινίκισσα τῷ γένει· καὶ ἠρώτα αὐτὸν ἵνα τὸ δαιμόνιον ἐκβάλῃ ἐκ τῆς θυγατρὸς αὐτῆς.

26. ην δε η γυνη ελληνις συροφοινισσα τω γενει και ηρωτα αυτον ινα το δαιμονιον εκβαλλη εκ της θυγατρος αυτης 26. en de e gυne ellenis sυrofoinissa to genei kai erota aυton ina to daimonion ekβalle ek tes thυgatros aυtes

26 Now the woman was a Greek, a Syrophoenician by birth. And she requested of him in order that he might cast forth the demon out of her daughter.

26. The woman was a Greek, a Syrophenician by nation; and she besought him that he would cast forth the devil out of her daughter.

26. (men hun var en grækisk Kvinde, af Slægt en Syro-Phoenicerinde), og hun bad ham, at han vilde uddrive Djævelen af hendes Datter.

26. Och det var en Grekisk qvinna, utaf Syrophenice, och bad honom, att han ville utdrifva djefvulen af hennes dotter.

26. (Agga se olli üks Kreka-naene Sirowöniitsia maal sündind) ja pallus tedda, et temma se kurja waimo temma tütrest piddi wäljaaiama.

26. Moteris buvo graikė, kilimo sirofinikietė. Ji maldavo, kad Jis išvarytų iš jos dukrelės demoną.

26. (und es war ein griechisches Weib aus Syrophönizien), und sie bat ihn, daß er den Teufel von ihrer Tochter austriebe.

26. Cette femme était Grecque, et Syrophénicienne de nation; et elle le pria de chasser le démon hors de sa fille.

26. Y la mujer era Griega, Sirofenisa de nación, y le rogaba que echase fuera de su hija al demonio.

26 Deze nu was een Griekse vrouw, van geboorte uit Syro-fenicie; en zij bad Hem, dat Hij den duivel uitwierp uit haar dochter.

26. (A ta niewiasta była Grecka, rodem z Syrofenicyi) i prosiła go, aby dyjabła wygnał z córki jej.

26. Ez az asszony pedig pogány vala síro-fenicziai származású. És kéré őt, hogy űzze ki az ő leányából az ördögöt.

26 а женщина та была язычница, родом сирофиникиянка; ипросила Его, чтобы изгнал беса из ее дочери.

26. Була ж жінка Грекиня, родом Сирофиникиянка; й благала Його, щоб вигнав біса з дочки її.

27 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".

27 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Salli ensin lasten tulla ravituiksi, sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille."

27. Niin Jesus sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

27. Nijn Jesus sanoi hänelle: Salli ensin lapset rawita. Sillä ei ole se cohtullinen otta lasten leipä ja heittä penicoille.

27. Nin sanoi IesuS henelle/ Salli ensin Lapset rauitta. Sille ei ole se cochtolinen otta Lasten leipe/ ia heitte Penickadhen eteen. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Salli ensin lapset rawittaa. Sillä ei ole se kohtuullinen ottaa lasten leipää/ ja heittää penikoiden eteen.)

27. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῇ· Ἄφες πρῶτον χορτασθῆναι τὰ τέκνα· οὐ γάρ ἐστι καλὸν λαβεῖν τὸν ἄρτον τῶν τέκνων καὶ τοῖς κυναρίοις βαλεῖν.

27. ο δε ιησους ειπεν αυτη αφες πρωτον χορτασθηναι τα τεκνα ου γαρ καλον εστιν λαβειν τον αρτον των τεκνων και βαλειν τοις κυναριοις 27. o de iesoυs eipen aυte afes proton chortasthenai ta tekna oυ gar kalon estin laβein ton arton ton teknon kai βalein tois kυnariois

27 But Jesus said to her, Allow the children first to be fully-fed; for* it is not good to take the children’s bread and cast it to the puppies.

27. But Jesus said unto her, Let the children first be filled: for it is not meet to take the children's bread, and to cast it unto the dogs.

27. Men Jesus sagde til hende: lad først Børnene mættes; thi det er ikke smukt, at tage Børnenes Brød og kaste det for smaa Hunde.

27. Men Jesus sade till henne: Låt barnen först mätta varda; det är icke höfveligit, att man tager barnens bröd och kastar för hundarna.

27. Agga Jesus ütles temma wasto: Lasse esmalt laste köhhud täide sada; sest se ep olle mitte hea, et laste leib woetakse ja koerte ette heidetakse.

27. Jėzus jai tarė: ‘‘Leisk pirmiau pasisotinti vaikams. Juk nedera imti vaikų duoną ir mesti šunyčiams’‘.

27. Jesus aber sprach zu ihr: Laß zuvor die Kinder satt werden; es ist nicht fein, daß man der Kinder Brot nehme und werfe es vor die Hunde.

27. Et Jésus lui dit: Laisse premièrement rassasier les enfants; car il n'est pas juste de prendre le pain des enfants, et de le jeter aux petits chiens.

27. Mas Jesús le dijo: Deja primero hartarse los hijos; porque no es bien tomar el pan de los hijos, y echarlo a los perros.

27 Maar Jezus zeide tot haar: Laat eerst de kinderen verzadigd worden; want het is niet betamelijk dat men het brood der kinderen neme, en den hondekens voor werpe.

27. Ale jej Jezus rzekł: Niech się pierwej dzieci nasycą; boć nie jest dobra, brać chleb dzieciom i miotać szczeniętom.

27. Jézus pedig monda néki: Engedd, hogy először a fiak elégíttessenek meg. Mert nem jó a fiak kenyerét elvenni, és az ebeknek vetni.

27 Но Иисус сказал ей: дай прежде насытиться детям, ибо нехорошо взять хлеб у детей и бросить псам.

27. Ісус же рече їй: Дай перше наїстись дїтям: не добре бо взяти хлїб у дїтей, і кинути собакам.

28 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".

28 Mutta hän vastasi ja sanoi Hänelle: "Niin, Herra, mutta syöväthän penikatkin pöydän alla pienokaisten muruja."

28. Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: tosin Herra: syövät penikatkin pöydän alla lasten muruista.

28. Hän wastais ja sanoi hänelle: tosin Herra syöwät penicatkin pöydän alla lasten muruista.

28. Mutta hen wastasi ia sanoi henelle/ Ja tosin HERRA/ Söuet mös Penicatki peudhen alla Lasten muruista. (Mutta hän wastasi ja sanoi hänelle/ Ja tosin HERRA/ Syöwät myös penikatkin pöydän alta lasten muruja.)

28. ἡ δὲ ἀπεκρίθη καὶ λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε· καὶ τὰ κυνάρια ὑποκάτω τῆς τραπέζης ἐσθίουσιν ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν παιδίων.

28. η δε απεκριθη και λεγει αυτω ναι κυριε και γαρ τα κυναρια υποκατω της τραπεζης εσθιει απο των ψιχιων των παιδιων 28. e de apekrithe kai legei aυto nai kυrie kai gar ta kυnaria υpokato tes trapezes esthiei apo ton psichion ton paidion

28 But she answered and said to him, Yes, Lord; for* even the puppies underneath the table eat from the children’s crumbs.

28. And she answered and said unto him, Yes, Lord: yet the dogs under the table eat of the children's crumbs.

28. Men hun svarede og sagde til ham: jo, Herre! thi og smaa Hunde æde under Bordet af Børnenes Smuler.

28. Då svarade hon, och sade till honom: Ja, Herre; dock äta hundarna, under bordet, utaf barnens smulor.

28. Agga se naene kostis ja ütles temma wasto: Jah Issand, sest ka koerokessed söwad laua al lapsokeste rasokessist.

28. Moteris tarė: ‘‘Taip, Viešpatie! Bet ir šunyčiai po stalu ėda vaikų trupinius’‘.

28. Sie antwortete aber und sprach zu ihm: Ja, HERR; aber doch essen die Hündlein unter dem Tisch von den Brosamen der Kinder.

28. Mais elle répondit et lui dit: Il est vrai, Seigneur; cependant les petits chiens mangent, sous la table, les miettes des enfants.

28. Y respondió ella, y le dijo: Si, Señor, pero los perros debajo de la mesa comen de las migajas de los hijos.

28 Maar zij antwoordde en zeide tot Hem: Ja, Heere, doch ook de hondekens eten onder de tafel van de kruimkens der kinderen.

28. A ona odpowiedziała i rzekła mu: Tak jest, Panie! Wszakże i szczenięta jadają pod stołem z odrobin dziecinnych.

28. Az pedig felele és monda néki: Úgy van Uram; de hiszen az ebek is esznek az asztal alatt a gyermekek morzsalékaiból.

28 Она же сказала Ему в ответ: так, Господи; но и псы под столом едят крохи удетей.

28. Вона ж озвалась, та й каже до Него: Так, Господи; тільки ж і собаки під столом їдять кришки від дїтей.

29 Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi".

29 Silloin Jeesus* sanoi hänelle: "Tämän sanan vuoksi mene. Riivaaja on lähtenyt tyttärestäsi "

29. Ja hän sanoi hänelle: tämän puheen tähden mene: perkele läksi ulos sinun tyttärestäs.

29. Ja hän sanoi hänelle: tämän puhen tähden mene jo Perkele läxi sinun tyttärestäs.

29. Ja hen sanoi henelle/ Teme' puhen tedhen mene/ Perkele vloslexi sinu' tytterestes. (Ja hän sanoi hänelle/ Tämän puheen tähden mene/ perkele ulosläksi sinun tyttärestäsi.)

29. καὶ εἶπεν αὐτῇ· Διὰ τοῦτον τὸν λόγον ὕπαγε· ἐξελήλυθε τὸ δαιμόνιον ἐκ τῆς θυγατρός σου.

29. και ειπεν αυτη δια τουτον τον λογον υπαγε εξεληλυθεν το δαιμονιον εκ της θυγατρος σου 29. kai eipen aυte dia toυton ton logon υpage ekselelυthen to daimonion ek tes thυgatros soυ

29 And he said to her, Because of these words, go; the demon has gone forth out of your daughter.

29. And he said unto her, For this saying go thy way; the devil is gone out of thy daughter.

29. Og han sagde til hende: for dette Ords Skyld gak bort; Djævelen er udfaren af din Datter.

29. Då sade han till henne: För detta talets skull, gack; djefvulen är utgången af dine dotter.

29. Ja tem̃a ütles temma wasto: Selle sanna pärrast minne, se kurri waim on sinno tütrest wäljaläinud.

29. Tada Jis tarė: ‘‘Dėl šitų žodžių eik namo,­demonas jau išėjęs iš tavo dukters’‘.

29. Und er sprach zu ihr: Um des Wortes willen so gehe hin; der Teufel ist von deiner Tochter ausgefahren.

29. Alors il lui dit: A cause de cette parole, va; le démon est sorti de ta fille.

29. Entónces le dice: Por esta palabra, vé: el demonio ha salido de tu hija.

29 En Hij zeide tot haar: Om dezes woords wil ga heen, de duivel is uit uw dochter uitgevaren.

29. I rzekł do niej: Dla tej mowy idź, wyszedł dyjabeł z córki twojej.

29. Erre monda néki: E beszédért, eredj el; az ördög kiment a te leányodból.

29 И сказал ей: за это слово, пойди; бес вышел из твоей дочери.

29. І рече їй: За се слово йди; вийшов біс із дочки твоєї.

30 Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen hänestä.

30 Ja mentyään kotiinsa hän havaitsi tyttären* makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen ulos.

30. Ja kuin hän meni kotiansa, löysi hän perkeleen lähteneeksi ulos ja tyttärensä makaavan vuoteessa.

30. Ja cuin hän meni cotians löysi hän Perkelen lähtenexi ja tyttärens macawan wuotes.

30. Ja quin hen meni Cotijns/ nin hen leusi perkelen vloslechteneexi/ ia Tytteren macauan wooten päl. (Ja kuin hän meni kotiinsa/ niin hän löysi perkeleen ulos lähteneeksi/ ja tyttären makaawan wuoteen päällä.)

30. καὶ ἀπελθοῦσα εἰς τὸν οἶκον αὐτῆς εὗρε τὸ παιδίον βεβλημένον ἐπὶ τὴν κλίνην καὶ τὸ δαιμόνιον ἐξεληλυθός.

30. και απελθουσα εις τον οικον αυτης ευρεν το δαιμονιον εξεληλυθος και την θυγατερα βεβλημενην επι της κλινης 30. kai apelthoυsa eis ton oikon aυtes eυren to daimonion ekselelυthos kai ten thυgatera βeβlemenen epi tes klines

30 And she went away to her house and found the daughter (of her) put upon a cot, the demon having gone forth. {Mar 7:31 & Mat 15:29 Avoiding Herod’s territory.}

30. And when she was come to her house, she found the devil gone out, and her daughter laid upon the bed.

30. Og hun gik bort til sit Huus og fandt, at Djævelen var udfaren, og Datteren laae paa Sengen.

30. Och då hon kom i sitt hus, fann hon djefvulen utgången vara, och dottrena liggande på sängene.

30. Ja tem̃a läks om̃a koio, ja leidis kurja waimo wäljaläinud, ja tüttart wodist maggamast.

30. Parėjusi namo, ji rado dukrelę gulinčią patale ir demoną išėjusį.

30. Und sie ging hin in ihr Haus und fand, daß der Teufel war ausgefahren und die Tochter auf dem Bette liegend.

30. Et étant de retour dans sa maison, elle trouva le démon sorti, et sa fille couchée sur le lit.

30. Y como fué a su casa, halló que el demonio había salido, y a la hija echada sobre la cama.

30 En als zij in haar huis kwam, vond zij, dat de duivel uitgevaren was, en de dochter liggende op het bed.

30. A gdy ona odeszła do domu swego, znalazła iż dyjabeł wyszedł, a córka leżała na łożu.

30. És haza menvén, úgy találá, hogy az ördög kiment, a leány pedig az ágyon feküvék.

30 И, придя в свой дом, она нашла, что бес вышел и дочь лежит на постели.

30. І, пійшовши в домівку свою, знайшла, що біс вийшов, і дочка її лежить на постелї.

31 Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.

31 Sitten Jeesus* lähti jälleen Tyyron ja Siidonin alueelta ja tuli Dekapoliin alueen keskitse Galilean järven luo.

31. Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.

31. JA taas cuin hän läxi Tyrin ja Sidonin maan äristä tuli hän Galilean meren tygö kymmenen Caupungin maan ärten keskidze.

31. Ja taas quin hen vlosmeni Tyrin ia Sidonin maanäriste/ tuli hen Galilean meren tyge/ ninen kymenen Caupungein maan ärten keskitze. (Ja taas kuin hän ylosmeni Tyron ja Sidonin maan ääristä/ tuli hän Galilean meren tykö/ niiden kymmenen kaupunkein maan äärten keskitse.)

31. Καὶ πάλιν ἐξελθὼν ἐκ τῶν ὁρίων Τύρου καὶ Σιδῶνος ἦλθε πρὸς τὴν θάλασσαν τῆς Γαλιλαίας ἀνὰ μέσον τῶν ὁρίων Δεκαπόλεως.

31. και παλιν εξελθων εκ των οριων τυρου και σιδωνος ηλθεν προς την θαλασσαν της γαλιλαιας ανα μεσον των οριων δεκαπολεως 31. kai palin ekselthon ek ton orion tυroυ kai sidonos elthen pros ten thalassan tes galilaias ana meson ton orion dekapoleos

31 And again, having gone out from the borders of Tyre and Sidon, he came to the sea of Galilee, between the borders of Decapolis. {Mar 7:32-37 & Mat 15:30-31 Magadan and Bethsaida Summer 29 AD.}

31. And again, departing from the coasts of Tyre and Sidon, he came unto the sea of Galilee, through the midst of the coasts of Decapolis.

31. Og der han gik ud igjen af Tyrus' og Sidons Egne, kom han til den galilæiske Sø, midt igennem Dekapolis' Grændser.

31. Och då han åter utgick ifrå Tyri och Sidons gränsor, kom han till det Galileiska hafvet, midt genom de landsändar vid de tio städer.

31. Ja kui temma jälle Tirusse ja Sidoni raiadest wäljaläks, tulli temma Kalilea järwe äre sest kümne linna raiasse.

31. Palikęs Tyro ir Sidono sritis, Jis vėl atėjo prie Galilėjos ežero, į Dekapolio krašto vidurį.

31. Und da er wieder ausging aus der Gegend von Tyrus und Sidon, kam er an das Galiläische Meer, mitten in das Gebiet der zehn Städte.

31. Et Jésus étant parti des quartiers de Tyr et de Sidon, vint près de la mer de Galilée, traversant les confins de la Décapole.

31. Y volviendo a salir de los términos de Tiro y de Sidón, vino a la mar de Galilea por en medio de los términos de Decápolis.

31 En Hij wederom weggegaan zijnde van de landpalen van Tyrus en Sidon, kwam aan de zee van Galilea, door het midden der landpalen van Dekapolis.

31. A wyszedłszy zaś z granic Tyrskich i Sydoóskich, przyszedł nad morze Galilejskie, pośrodkiem granic dziesięciu miast.

31. Aztán ismét kimenvén Tírus és Sídon határaiból, a galileai tengerhez méne, a Tízváros határain át.

31 Выйдя из пределов Тирских и Сидонских, Иисус опять пошел к морю Галилейскому через пределы Десятиградия.

31. І, знов вийшовши з гряниць Тирських та Сидонських, прийшов до моря Галилейського, у гряницї Десятиградські.

32 Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.

32 Ja Hänen luokseen tuotiin kuuro mies, vaivoin puhuva, ja he pyysivät Häntä panemaan kätensä* hänen päälleen.

32. Ja he toivat hänen tykönsä kuuron, joka myös mykkä oli, ja he rukoilivat häntä panemaan kätensä hänen päällensä,

32. Ja he toit hänen tygöns cuuroin joca myös myckä oli ja he rucoilit händä paneman kätens hänen päällens.

32. Ja nin he toit henen tygens Cwroin/ ioca mös Mycke oli/ Ja he rucolit hende paneman kättens henen pälens. (Ja niin he toit hänen tykönsä kuuron/ joka myös mykkä oli/ Ja he rukoilit häntä panemaan kättänsä hänen päällensä.)

32. καὶ φέρουσιν αὐτῷ κωφὸν μογιλάλον καὶ παρακαλοῦσιν αὐτὸν ἵνα ἐπιθῇ αὐτῷ τὴν χεῖρα.

32. και φερουσιν αυτω κωφον μογιλαλον και παρακαλουσιν αυτον ινα επιθη αυτω την χειρα 32. kai feroυsin aυto kofon mogilalon kai parakaloυsin aυton ina epithe aυto ten cheira

32 And they bring to him a speaking impaired deaf (man) and they plead with him in order that he might lay his hand on him.

32. And they bring unto him one that was deaf, and had an impediment in his speech; and they beseech him to put his hand upon him.

32. Og de førte en Døv til ham som besværlig kunde tale; og de bade ham, at han vilde lægge Haanden paa ham.

32. Och de hade fram för honom en döfvan, den der ock en dumbe var; och bådo honom, att han ville lägga handena på honom.

32. Ja nemmad töid temma jure ühhe kurdi, kel kidda keel olli, ja pallusid tedda, et ta piddi kät temma peäle pannema.

32. Ten atvedė Jam kurčią nebylį ir prašė uždėti ant jo ranką.

32. Und sie brachten zu ihm einen Tauben, der stumm war, und sie baten ihn, daß er die Hand auf ihn legte.

32. Et on lui amena un sourd, qui avait la parole empêchée; et on le pria de lui imposer les mains.

32. Y le traen un sordo y tartamudo, y le ruegan que le ponga la mano encima.

32 En zij brachten tot Hem een dove, die zwaarlijk sprak, en baden Hem, dat Hij de hand op hem legde.

32. I przywiedli mu głuchego i z ciężkością mówiącego, a prosili go, aby na niego rękę włożył.

32. És hozának néki egy nehezen szóló siketet, és kérik vala őt, hogy vesse reá kezét.

32 Привели к Нему глухого косноязычного и просили Еговозложить на него руку.

32. І приводять до Него глухого й тяжкомовного; й просять Його, щоб положив на него руку.

33 Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä

33 Otettuaan hänet erilleen kansasta Hän pani sormensa hänen korviinsa ja sylkäistyään kosketti hänen kieltään.

33. Ja hän otti hänen erinänsä kansasta ja pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja rupesi hänen kieleensä,

33. Ja hän otti hänen erinäns Canssasta ja pisti sormens hänen corwijns sylki ja rupeis hänen kieleens

33. Ja hen otti henen erinäns canssasta/ ia pisti sormens hene' coruijns/ ia Sylki ia rupesi henen kielehens/ (Ja hän otti hänen erinänsä kansasta/ ja pisti sormensa hänen korwiinsa/ ja sylki ja rupesi hänen kieleensä/)

33. καὶ ἀπολαβόμενος αὐτὸν ἀπὸ τοῦ ὄχλου κατ’ ἰδίαν ἔβαλε τοὺς δακτύλους αὐτοῦ εἰς τὰ ὦτα αὐτοῦ, καὶ πτύσας ἥψατο τῆς γλώσσης αὐτοῦ,

33. και απολαβομενος αυτον απο του οχλου κατ ιδιαν εβαλεν τους δακτυλους αυτου εις τα ωτα αυτου και πτυσας ηψατο της γλωσσης αυτου 33. kai apolaβomenos aυton apo toυ ochloυ kat idian eβalen toυs daktυloυs aυtoυ eis ta ota aυtoυ kai ptυsas epsato tes glosses aυtoυ

33 And having taken him away from the crowd privately, he put his fingers into his ears, and he spits, and touched his tongue.

33. And he took him aside from the multitude, and put his fingers into his ears, and he spit, and touched his tongue;

33. Og han tog ham afssides fra Folket og lagde sine Fingre i hans Øren, og spyttede og rørte ved hans Tunge,

33. Då tog han honom afsides ut ifrå folket, och satte sina finger i hans öron, och spottade ut, dermed han tog på hans tungo;

33. Ja temma wottis tedda rahwa seast ärra körwale, ja pistis ommad sörmed temma körwo, ja süllitas, ja putus temma kelesse,

33. Jis pasivedė jį nuošaliau nuo minios, įkišo savo pirštus į jo ausis, palietė seilėmis jo liežuvį,

33. Und er nahm ihn von dem Volk besonders und legte ihm die Finger in die Ohren und spützte und rührte seine Zunge

33. Et l'ayant tiré de la foule à part, il lui mit les doigts dans les oreilles; et ayant pris de sa salive, il lui toucha la langue.

33. Y tomándole de la multitud aparte, metió sus dedos en las orejas de él, y escupiendo tocó su lengua.

33 En hem van de schare alleen genomen hebbende, stak Hij Zijn vingeren in zijn oren, en gespogen hebbende, raakte Hij zijn tong aan;

33. A wziąwszy go Pan od ludu osobno, włożył palce swoje w uszy jego, a plunąwszy dotknął się języka jego;

33. Ő pedig, mikor kivitte vala azt a sokaság közül egy magát, az újjait annak fülébe bocsátá, és köpvén illeté annak [6†] nyelvét,

33 Иисус , отведя его в сторону от народа, вложилперсты Свои в уши ему и, плюнув, коснулся языка его;

33. І, взявши його від народу окроме, вложив пучки свої в уші йому, й сплюнувши, приторкнувсь до язика йому;

34 ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: "Effata", se on: aukene.

34 Ja katsoen ylös taivaaseen Hän huokaisi ja sanoi hänelle: "Effata", se on 'aukene'.

34. Ja katsahtain taivaaseen huokasi, ja sanoi hänelle; ephphata, se on: aukene.

34. Cadzahtain Taiwasen huocais ja sanoi hänelle: hephethah$ se on aukene.

34. ylescatzachtain Taiuasen/ hoghasi/ ia sanoi henelle/ Hephethah/ se on/ Aukene. (ylös katsahtain taiwaaseen/ huokasi/ ja sanoi hänelle/ Hephathah/ se on/ Aukene.)

34. καὶ ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν ἐστέναξε καὶ λέγει αὐτῷ· Ἐφφαθά, ὅ ἐστι διανοίχθητι.

34. και αναβλεψας εις τον ουρανον εστεναξεν και λεγει αυτω εφφαθα ο εστιν διανοιχθητι 34. kai anaβlepsas eis ton oυranon estenaksen kai legei aυto effatha o estin dianoichtheti

34 And having looked up to heaven, he groaned and says to him, Ephphatha; (that is, Be opened).

34. And looking up to heaven, he sighed, and saith unto him, Ephphatha, that is, Be opened.

34. og saae op til Himmelen, sukkede, og sagde til ham: Ephata! det er: lad dig op!

34. Och såg upp i himmelen, suckade, och sade till honom: Hephethah; det är sagdt: Upplåt dig.

34. Ja watis ülles taewa; ohkas ja ütles tummale: Ewata! se on: sa lahti!

34. pažvelgė į dangų, atsiduso ir tarė jam: ‘‘Efatį!’‘, tai yra: ‘‘Atsiverk!’‘

34. und sah auf gen Himmel, seufzte und sprach zu ihm: Hephatha! das ist: Tu dich auf!

34. Puis levant les yeux au ciel, il soupira et lui dit: Ephphatha,c'est-à-dire, Ouvre-toi.

34. Y mirando al cielo gimió, y dijo: Ephphatha; es decir: Sé abierto.

34 En opwaarts ziende naar den hemel, zuchtte Hij, en zeide tot hem: Effatha! dat is: wordt geopend!

34. A wejrzawszy w niebo, westchnął i rzekł do niego: Efata! to jest, otwórz się.

34. És [7†] föltekintvén az égre, fohászkodék, és monda néki: Effata, azaz: nyilatkozzál meg.

34 и, воззрев на небо, вздохнул и сказал ему: „еффафа", то есть: отверзись.

34. І, позирнувши на небо, зітхнув і рече до него: Єфата, се єсть: Одчинись.

35 Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui, ja hän puhui selkeästi.

35 (Heti) hänen korvansa aukenivat ja hänen kielensä side irtosi, ja hän puhui selvästi.

35. Ja kohta aukenivat hänen korvansa, ja hänen kielensä side pääsi vallallensa ja puhui selkiästi.

35. Ja cohta aukenit hänen corwans ja hänen kielens side pääsi wallallens ja puhui selkiäst.

35. Ja cochta Aukesit henen coruans/ Ja henen kielens sidhe tuli wallalens/ ia puhui selkiest. (Ja kohta aukesit hänen korwansa/ Ja hänen kielensä side tuli wallallensa/ ja puhui selkeästi.)

35. καὶ εὐθέως διηνοίχθησαν αὐτοῦ αἱ ἀκοαί καὶ ἐλύθη ὁ δεσμὸς τῆς γλώσσης αὐτοῦ, καὶ ἐλάλει ὀρθῶς.

35. και ευθεως διηνοιχθησαν αυτου αι ακοαι και ελυθη ο δεσμος της γλωσσης αυτου και ελαλει ορθως 35. kai eυtheos dienoichthesan aυtoυ ai akoai kai elυthe o desmos tes glosses aυtoυ kai elalei orthos

35 And immediately his ears were opened, and the bond of his tongue was loosed, and he was speaking correctly.

35. And straightway his ears were opened, and the string of his tongue was loosed, and he spake plain.

35. Og strax aabnedes hans Øren, og hans Tunges Baand løsnedes, og han talede ret.

35. Och straxt öppnades hans öron, och hans tungos band vardt löst, och han talade redeliga.

35. Ja seddamaid said temma körwad lahti, ja temma kele-köidik peäsis lahti, ja temma räkis selgeste.

35. Ir tuojau atsivėrė jo klausa, atsipalaidavo liežuvio ryšys, ir jis kalbėjo kaip reikia.

35. Und alsbald taten sich seine Ohren auf, und das Band seiner Zunge war los, und er redete recht.

35. Aussitôt ses oreilles furent ouvertes, et sa langue fut déliée, et il parlait sans peine.

35. Y luego fueron abiertos sus oidos; y fué desatada la ligadura de su lengua, y hablaba bien.

35 En terstond werden zijn oren geopend, en de band zijner tong werd los, en hij sprak recht.

35. I wnet się otworzyły uszy jego, i rozwiązała się związka języka jego, i wymawiał dobrze.

35. És azonnal megnyilatkozának annak fülei: és nyelvének kötele megoldódék, és helyesen beszél vala.

35 И тотчас отверзся у него слух и разрешились узы его языка, и стал говорить чисто.

35. І зараз одчинив ся йому слух, і розімкнулись окови язика його, й заговорив добре.

36 Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.

36 Jeesus* kielsi heitä kertomasta kenellekään. Mutta mitä enemmän Hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.

36. Ja hän haasti heidät kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmän hän haasti, sitä enemmin he ilmoittivat.

36. Ja hän haasti heidän kellengän sanomast. Mutta jota enämmin hän haasti sitä enämmin he ilmoitit.

36. Ja hen hastoi heiden kellengen sanomasta. Mutta iota enämin quin hen hastoi/ site enämin he ilmoitit. (Ja hän haastoi kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmin kuin hän haastoi/ sitä enemmin he ilmoitit.)

36. καὶ διεστείλατο αὐτοῖς ἵνα μηδενὶ εἴπωσιν· ὅσον δὲ αὐτὸς αὐτοῖς διεστέλλετο, μᾶλλον περισσότερον ἐκήρυσσον.

36. και διεστειλατο αυτοις ινα μηδενι ειπωσιν οσον δε αυτος αυτοις διεστελλετο μαλλον περισσοτερον εκηρυσσον 36. kai diesteilato aυtois ina medeni eiposin oson de aυtos aυtois diestelleto mallon perissoteron ekerυsson

36 And he ordered them in order that they should tell no one, but as many things as he was ordering them (not to tell), rather, they were preaching (it) even-more.

36. And he charged them that they should tell no man: but the more he charged them, so much the more a great deal they published it;

36. Og han bød dem, at de skulde Ingen sige det; men jo mere han bød dem, desto mere kundgjorde de det.

36. Och böd han dem, att de skulle ingom sägat; men ju mer han det förböd, ju mer de förkunnade det.

36. Ja temma kelis neid sedda ühhelegi rägimast; agga sedda ennam temma neid kelis, sedda ennam kulutasid nemmad sedda.

36. Jėzus jiems įsakė niekam šito nepasakoti. Bet kuo labiau Jis draudė, tuo jie plačiau Jį garsino.

36. Und er verbot ihnen, sie sollten's niemand sagen. Je mehr er aber verbot, je mehr sie es ausbreiteten.

36. Et Jésus leur défendit de le dire à qui que ce fût; mais plus il le leur défendait, plus ils le publiaient.

36. Y les mandó que no lo dijesen a nadie; mas cuanto más les mandaba, tanto más y más lo divulgaban;

36 En Hij gebood hunlieden, dat zij het niemand zeggen zouden; maar wat Hij hun ook gebood, zo verkondigden zij het des te meer.

36. Tedy im zakazał, aby tego nikomu nie powiadali.

36. És [8†] megparancsolá nékik, hogy senkinek se mondják el; de mennél inkább tiltja vala, annál inkább híresztelék.

36 И повелел им не сказывать никому. Но сколько Он ни запрещал им, они еще более разглашали.

36. І наказав їм, щоб нїкому не говорили. Що ж більше Він наказував, то надто більше вони проповідували;

37 Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: "Hyvin hän on kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan".

37 Ja he olivat erittäin hämmästyneitä ja sanoivat: "Hyvin Hän on kaikki tehnyt: Hän saa sekä kuurot kuulemaan, että mykät puhumaan."

37. Ja he suuresti hämmästyivät, sanoen: hyvästi hän kaikki teki: kuurot hän tekee kuulemaan ja mykät puhumaan.

37. Ja he suurest hämmästyit sanoden: hywästi hän caicki teki cuuroit hän teki cuuleman ja mykät puhuman.

37. Ja ylitze mären he hämmestyit/ sanoden/ Hyuesti hen caiki teki/ Cwroit hen teki culeman/ ia Myket puhuman. (Ja ylitse määrän he hämmästyit/ sanoen/ Hywästi hän kaikki teki/ Kuurot hän teki kuulemaan/ ja mykät puhumaan.)

37. καὶ ὑπερπερισσῶς ἐξεπλήσσοντο λέγοντες· Καλῶς πάντα πεποίηκε· καὶ τοὺς κωφοὺς ποιεῖ ἀκούειν καὶ τοὺς ἀλάλους λαλεῖν.

37. και υπερπερισσως εξεπλησσοντο λεγοντες καλως παντα πεποιηκεν και τους κωφους ποιει ακουειν και τους αλαλους λαλειν 37. kai υperperissos ekseplessonto legontes kalos panta pepoieken kai toυs kofoυs poiei akoυein kai toυs alaloυs lalein

37 And they were being abundantly astounded, saying, He has done all things well; he makes* even the deaf to hear, and the mute to speak.

37. And were beyond measure astonished, saying, He hath done all things well: he maketh both the deaf to hear, and the dumb to speak.

37. Og de forundrede sig overmaade og sagde: han har gjort alle Ting vel; baade gjør han, at de Døve høre, og at de Maalløse tale.

37. Och de förundrade sig öfvermåtton, sägande: Allt hafver han väl beställt; de döfva låter han höra, och dumbar tala.

37. Ja nemmad ehmatasid üpris wägga ärra, ja ütlesid: Temma on keik hästi teinud, kurdidke teeb temma kuulma ja keletumad rägima.)

37. Žmonės labai stebėjosi ir kalbėjo: ‘‘Jis visa gerai padarė! Jis daro, kad kurtieji girdi ir nebyliai kalba!’‘

37. Und sie wunderten sich über die Maßen und sprachen: Er hat alles wohl gemacht; die Tauben macht er hörend und die Sprachlosen redend.

37. Et frappés d'étonnement ils disaient: Tout ce qu'il fait est admirable; il fait entendre les sourds et parler les muets.

37. Y en grande manera se espantaban, diciendo: Bien lo ha hecho todo: hace a los sordos oir, y a los mudos hablar.

37 En zij ontzetten zich bovenmate zeer, zeggende: Hij heeft alles wel gedaan, en Hij maakt, dat de doven horen, en de stommen spreken.

37. Ale czem on im bardziej zakazywał, tem oni to bardziej rozgłaszali, i nader się bardzo zdumiewali, mówiąc: Dobrze wszystko uczynił; bo czyni, iż głusi słyszą i niemi mówią.

37. És szerfelett álmélkodnak vala, ezt mondván: Mindent jól cselekedett; a siketeket is hallókká teszi, a némákat is beszélőkké.

37 И чрезвычайно дивились, и говорили: все хорошо делает, - и глухих делает слышащими, и немых - говорящими.

37. І превельми дивувались, кажучи: Гаразд усе вчинив: і глухим дає чути, й нїмим говорити.