12 luku

Jeesus nuhtelee ylipappeja, kirjanoppineita ja kansan vanhimpia vertauksessaan pahoista viinitarhureista 1 – 12, vastaa fariseusten ja herodilaisten kysymykseen veronmaksusta 13 – 17, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 18 – 27 ja kirjanoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 28 – 34, kysyy vastustajiltaan, kuinka Kristus voi samalla olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 35 – 37, ja varoittaa kirjanoppineiden tekopyhyydestä 38 – 40 Lesken ropo 41 – 44.

1 Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

1 Hän alkoi puhua heille vertauksin: "Mies istutti viinitarhan ja aitasi sen ympäriltä ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

1. Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,

1. JA hän rupeis heille puhuman wertauxilla: yxi ihminen istutti wijnapuita ja pani aidan sen ymbärins ja caiwoi cuopan ja rakensi tornin ja pani sen wuorolle wijnamäen miehille ja matcusti muille maille.

1. JA hen rupeis heille wertauxilla puhuman. Yxi Inhiminen istutti Winatarhan/ ia pani Aidhan sen ymberins/ ia caiwoi Wina Copan/ * Rakensi Tornin/ ia pani sen woroille Winatarhamiehille/ ia hen matkusti muille maille. (Ja hän rupesi heille wertauksilla puhuman. Yksi ihminen istutti wiinatarhan/ ja pani aidan sen ympärinsä/ ja kaiwoi wiinakuopan/ Rakensi tornin/ ja pani sen wuorolle wiinatarhamiehille/ ja hän matkusti muille maille.)

1. Καὶ ἤρξατο αὐτοῖς ἐν παραβολαῖς λέγειν· Ἀμπελῶνα ἐφύτευσεν ἄνθρωπος, καὶ περιέθηκε φραγμὸν καὶ ὤρυξεν ὑπολήνιον καὶ ᾠκοδόμησε πύργον, καὶ ἐξέδετο αὐτὸν γεωργοῖς καὶ ἀπεδήμησε.

1. και ηρξατο αυτοις εν παραβολαις λεγειν αμπελωνα εφυτευσεν ανθρωπος και περιεθηκεν φραγμον και ωρυξεν υποληνιον και ωκοδομησεν πυργον και εξεδοτο αυτον γεωργοις και απεδημησεν 1. kai erksato aυtois en paraβolais legein ampelona efυteυsen anthropos kai perietheken fragmon kai orυksen υpolenion kai okodomesen pυrgon kai eksedoto aυton georgois kai apedemesen

1 And he began to speak to them in parables: A man planted a vineyard and placed a fence around it and shoveled a winepress (in it) and built a tower, and rented it out to farmers and went-abroad.

1. And he began to speak unto them by parables. A certain man planted a vineyard, and set an hedge about it, and digged a place for the winefat, and built a tower, and let it out to husbandmen, and went into a far country.

1. Og han begyndte at tale med dem ved Lignelser: et Menneske plantede en Viingaard og gjorde et Gjerde derom, og grov en Perse og byggede et Taarn, og leiede den til Viingaardsmænd og drog udenlands.

1. Och han begynte tala dem till i liknelser: En man plantade en vingård, och gärde deromkring en gård, och grof en press, och byggde ett torn, och lejde honom ut vingårdsmännom; och for så ut i fremmande land.

1. Ja temma hakkas neile tähhendamisse sannade läbbi ütlema: Üks innimenne istutas wina-mägge, ja teggi aeda ümber, ja kaewas asset wina-marja surrotörrele, ja ehhitas ühhe torni, ja andis sedda numa peäle wälja ma-meeste kätte, ja läks woöra male.

1. Jėzus pradėjo kalbėti jiems palyginimais: ‘‘Vienas žmogus pasodino vynuogyną, aptvėrė jį tvora, įrengė spaustuvą, pastatė bokštą, išnuomojo vynininkams ir iškeliavo į tolimą šalį.

1. Und er fing an, zu ihnen durch Gleichnisse zu reden: Ein Mensch pflanzte einen Weinberg und führte einen Zaun darum und grub eine Kelter und baute einen Turm und tat ihn aus den Weingärtnern und zog über Land.

1. Jésus se mit ensuite à leur parler en paraboles: Un homme planta une vigne, il l'environna d'une haie, et y creusa un pressoir, et y bâtit une tour, puis il la loua à des vignerons, et s'en alla.

1. Y COMENZÓ a hablarles por parábolas: Plantó un hombre una viña, y la cercó con seto, y le hizo un foso, y edificó una torre, y la arrendó a labradores, y se partió léjos.

1 En Hij begon door gelijkenissen tot hen te zeggen: Een mens plantte een wijngaard, en zette een tuin daarom, en groef een wijnpersbak, en bouwde een toren, en verhuurde dien aan de landlieden, en reisde buiten 's lands.

1. Tedy począł do nich mówić w podobieóstwach: Człowiek jeden nasadził winnicę, i ogrodził ją płotem, i wykopał prasę, i zbudował wieżę, i najął ją winiarzom, i odjechał precz.

1. És kezde nékik példázatokban beszélni: [1†] Egy ember [2†] szőlőt ültetett, és körülvevé gyepűvel, és sajtót ása, és tornyot építe, és kiadá azt munkásoknak, és elutazék.

1 И начал говорить им притчами: некоторый человек насадил виноградник и обнес оградою, и выкопал точило, и построил башню, и, отдав его виноградарям, отлучился.

1. І почав їм приповістями промовляти: Виноградник насадив чоловік, і обгородив тином, і викопав винотоку, й збудував башту, й передав його виноградарям, тай відїхав.

2 Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.

2 Määräaikana hän lähetti palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmää.

2. Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.

2. Ja cosca aica tuli lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö ottaman hedelmä wijnamäen miehildä.

2. Ja lehetti yhden paluelian coska aica tuli/ Winatarha miesten tyge ette henen piti ottaman hedhelmen Winatarhamiehilde winatarhast. (Ja lähetti yhden palwelijan koska aika tuli/ Wiinatarha miesten tykö että hänen piti ottaman hedelmän wiinatarhamiehiltä wiinatarhasta.)

2. καὶ ἀπέστειλε πρὸς τοὺς γεωργοὺς τῷ καιρῷ δοῦλον, ἵνα παρὰ τῶν γεωργῶν λάβῃ ἀπὸ τοῦ καρποῦ τοῦ ἀμπελῶνος.

2. και απεστειλεν προς τους γεωργους τω καιρω δουλον ινα παρα των γεωργων λαβη απο του καρπου του αμπελωνος 2. kai apesteilen pros toυs georgoυs to kairo doυlon ina para ton georgon laβe apo toυ karpoυ toυ ampelonos

2 And at the (harvest) time, he sent a bondservant to the farmers, in order that he might receive from the fruit of the vineyard from the farmers.

2. And at the season he sent to the husbandmen a servant, that he might receive from the husbandmen of the fruit of the vineyard.

2. Og der Tiden kom, sendte han en Tjener til Viingaardsmændene, at han af Viingaardsmændene skulle modtage Viintræets Frugt.

2. Och då rätta tiden var, sände han sin tjenare till vingårdsmännerna, att han skulle anamma, af vingårdsmännerna, utaf vingårdsens frukt;

2. Ja kui aeg olli, läkkitas temma ühhe sullase nende ma-meeste jure, et temma ma-meeste käest piddi winamäe wiljast sama.

2. Atėjus metui, jis nusiuntė pas vynininkus tarną atsiimti iš vynininkų savo vaisių.

2. Und sandte einen Knecht, da die Zeit kam, zu den Weingärtnern, daß er von den Weingärtnern nähme von der Frucht des Weinbergs.

2. Et dans la saison il envoya un de ses serviteurs vers les vignerons, afin de recevoir d'eux du fruit de la vigne.

2. Y envió un siervo a los labradores, al tiempo, para que tomase de los labradores del fruto de la viña:

2 En als het de tijd was, zond hij een dienstknecht tot de landlieden, opdat hij van de landlieden ontving van de vrucht des wijngaards.

2. I posłał, gdy tego był czas, sługę do winiarzy, aby od winiarzy odebrał pożytki onej winnicy.

2. És a maga idejében szolgát külde a munkásokhoz, hogy kapjon a munkásoktól a szőlő gyümölcséből.

2 И послал в свое время к виноградарям слугу - принять от виноградарей плодов из виноградника.

2. І післав до виноградарів у пору слугу, щоб у виноградарів узяв овощу винограднього.

3 Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

3 Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

3. Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.

3. Mutta he otit hänen kijnni hosuit hänen ja lähetit hänen tyhjänä.

3. Mutta he otit henen kijni/ ia hosuit henen ia laskit henen tyhijene. (Mutta he otit hänen kiinni/ ja hosuit hänen ja laskit hänen tyhjänä.)

3. καὶ λαβόντες αὐτὸν ἔδειραν καὶ ἀπέστειλαν κενόν.

3. οι δε λαβοντες αυτον εδειραν και απεστειλαν κενον 3. oi de laβontes aυton edeiran kai apesteilan kenon

3 But they took him and whipped him and sent him away empty (handed).

3. And they caught him, and beat him, and sent him away empty.

3. Men de grebe ham og sloge ham og lode ham tomhændet fra sig.

3. Men de togo honom, och slogo honom, och läto honom gå ifrå sig tomhändtan.

3. Agga nemmad wotsid ja peksid tedda, ja saatsid tedda tühjalt ärra.

3. Tie pačiupo jį, sumušė ir paleido tuščiomis.

3. Sie nahmen ihn aber und stäupten ihn, und ließen ihn leer von sich.

3. Mais l'ayant pris, ils le battirent, et le renvoyèrent à vide.

3. Mas ellos tomándole le hirieron, y le enviaron vacío.

3 Maar zij namen en sloegen hem, en zonden hem ledig heen.

3. Lecz oni pojmawszy go, ubili, i odesłali próżnego.

3. Azok pedig megfogván azt, megverék, és üresen küldék vissza.

3 Они же, схватив его, били, и отослали ни с чем.

3. Вони ж, ухопивши його, били, та й відослали впорожнї.

4 Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.

4 Vielä hän lähetti heidän luokseen toisen palvelijan. Häntäkin he (kivittivät ja) löivät päähän ja 'lähettivät hänet matkaan'.

4. Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.

4. Taas lähetti hän heidän tygöns toisen palwelian jonga pään he kiwillä särjit ja lähetit hänen pois pilcattuna.

4. Taas hen lehetti heiden tygens toisen paluelian/ sen pään he kiuille särijt ia laskit henen pois pilcattuna. (Taas hän lähetti heidän tykönsä toisen palwelijan/ sen pään he kiwillä särjit ja laskit hänen pois pilkattuna.)

4. καὶ πάλιν ἀπέστειλε πρὸς αὐτοὺς ἄλλον δοῦλον· κἀκεῖνον λιθοβολήσαντες ἐκεφαλαίωσαν καὶ ἀπέστειλαν ἠτιμωμένον.

4. και παλιν απεστειλεν προς αυτους αλλον δουλον κακεινον λιθοβολησαντες εκεφαλαιωσαν και απεστειλαν ητιμωμενον 4. kai palin apesteilen pros aυtoυs allon doυlon kakeinon lithoβolesantes ekefalaiosan kai apesteilan etimomenon

4 And again, he sent another bondservant to them, and having stoned (him), they bashed his head and sent (him) away, having dishonored (him).

4. And again he sent unto them another servant; and at him they cast stones, and wounded him in the head, and sent him away shamefully handled.

4. Og han sendte atter en anden Tjener til dem; og denne sloge de med Stene og saarede hans Hoved og lode ham forhaanet fra sig.

4. Åter sände han till dem en annan tjenare; den kastade de hufvudet sönder med sten, och läto honom gå ifrå sig försmäddan.

4. Ja temma läkkitas jälle teist sullast nende jure, seddagi wiskasid nemmad kiwwidega, ja löid temma Pea löhki, ja saatsid tedda teotud ärra minnema.

4. Tada jis vėl nusiuntė pas juos kitą tarną, o tie, apmėtę akmenimis, sužeidė jį į galvą ir išniekinę paleido.

4. Abermals sandte er ihnen einen anderen Knecht; dem zerwarfen sie den Kopf mit Steinen und ließen ihn geschmäht von sich.

4. Il leur envoya encore un autre serviteur; mais ils lui jetèrent des pierres, et lui meurtrirent la tête, et le renvoyèrent, après l'avoir traité outrageusement.

4. Y volvió a enviarles otro siervo; mas ellos apedreándole, le hirieron en la cabeza, y volvieron a enviarle afrentado.

4 En hij zond wederom een anderen dienstknecht tot hen, en dien stenigden zij, en wondden hem het hoofd, en zonden hem henen, schandelijk behandeld zijnde.

4. I zasię posłał do nich sługę drugiego, którego też oni ukamionowawszy, głowę mu zranili, i odesłali obelżonego.

4. És ismét külde hozzájuk egy másik szolgát; azt pedig kővel dobálván meg, fejét betörék, és gyalázattal illetve, visszaküldék.

4 Опять послал к ним другого слугу; и тому камнями разбили голову и отпустили его с бесчестьем.

4. І знов післав до них иншого слугу, та й на того кидаючи каміннєм, пробили йому голову, й відослали зневаженого.

5 Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.

5 Vielä hän lähetti toisen, ja hänet he tappoivat, monia muita — toisia he pieksivät, toisia tappoivat.

5. Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.

5. Ja hän lähetti taas toisen sen he tapoit: ja monda muuta muutamat he hosuit ja muutamat tapoit.

5. Ja taas hen lehetti toisen/ sen he tapoit ia monda mwta/ Mwtamat tosin he hosuit/ ia monicadhat he tapoit. (Ja taas hän lähetti toisen/ sen he tapoit ja monta muuta/ Muutamat tosin he hosuit/ ja monikahdat he tapoit.)

5. καὶ πάλιν ἄλλον ἀπέστειλε· κἀκεῖνον ἀπέκτειναν, καὶ πολλοὺς μὲν ἄλλους, οὓς μὲν δέροντες, οὓς δὲ ἀποκτέννοντες.

5. και παλιν αλλον απεστειλεν κακεινον απεκτειναν και πολλους αλλους τους μεν δεροντες τους δε αποκτεινοντες 5. kai palin allon apesteilen kakeinon apekteinan kai polloυs alloυs toυs men derontes toυs de apokteinontes

5 And again, he sent another, and they killed him and many others, whipping some but killing others.

5. And again he sent another; and him they killed, and many others; beating some, and killing some.

5. Og han sendte atter en Anden, og denne sloge de ihjel; og mange Andre, Nogle sloge de, men Nogle dræbte de.

5. Åter sände han en annan, den dråpo de; och många andra, somliga hudflängde de, och somliga dråpo de.

5. Ja temma läkkitas ta ühhe teise: seddagi tapsid nemmad ärra, ja paljo teisi, muist peksid, agga muist tapsid nemmad.

5. Jis pasiuntė dar vieną, bet tą jie nužudė; ir dar daugelį kitų tarnų, kurių vienus jie primušė, kitus nužudė.

5. Abermals sandte er einen andern: den töteten sie. Und viele andere, etliche stäupten sie, etliche töteten sie.

5. Et il en envoya encore un autre qu'ils tuèrent; et plusieurs autres, dont ils battirent les uns et tuèrent les autres.

5. Y volvió a enviar otro, y a aquel mataron; y a otros muchos, hiriendo a unos y matando a otros.

5 En wederom zond hij een anderen, en dien doodden zij; en vele anderen, waarvan zij sommigen sloegen, en sommigen doodden.

5. I zasię posłał inszego sługę; ale i tego zabili, i wiele innych, z których jedne ubili, a drugie pozabijali.

5. És ismét másikat külde; ezt pedig megölék: és sok másokat; némelyeket megvervén, némelyeket pedig megölvén.

5 И опять иного послал: и того убили; и многих других то били, то убивали.

5. І знов иншого післав, та й того вбили, й багато инших, одних побили, а других повбивали.

6 Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.

6 Niin hänellä oli vielä ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luokseen sanoen: 'He kunnioittavat* poikaani.'

6. Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.

6. NIjn hänellä oli wielä ainoa poica jota hän racasti sen hän wijmein lähetti heidän tygöns sanoden: he carttawat minun poicani.

6. Nin henelle wiele oli yxi ainoa Poica/ ioca oli henelle racas/ Sen lehetti hen mös wimein heiden tygens sanoden/ He cartauat minun Poicani. (Niin hänellä wielä oli yksi ainoa poika/ joka oli hänelle rakas/ Sen lähetti hän myös wiimein heidän tykönsä sanoen/ He karttawat minun poikaani.)

6. ἔτι οὖν ἕνα υἱὸν ἔχων, ἀγαπητόν αὐτοῦ, ἀπέστειλε καὶ αὐτὸν ἔσχατον πρὸς αὐτοὺς λέγων ὅτι ἐντραπήσονται τὸν υἱόν μου.

6. ετι ουν ενα υιον εχων αγαπητον αυτου απεστειλεν και αυτον προς αυτους εσχατον λεγων οτι εντραπησονται τον υιον μου 6. eti oυn ena υion echon agapeton aυtoυ apesteilen kai aυton pros aυtoυs eschaton legon oti entrapesontai ton υion moυ

6 Therefore, he still had one, his beloved son; he also sent him last to them, saying, They will be revering my son.

6. Having yet therefore one son, his wellbeloved, he sent him also last unto them, saying, They will reverence my son.

6. Men eftersom han endnu havde een Søn, sin Elskelige, sendte han tilsidst ogsaa denne til dem, og sagde; de skulle dog undsee sig for min Søn.

6. Så hade han ännu en enda son, den han kär hade; honom sände han ock till dem på det sista, sägandes: De hafva ju en försyn för min son.

6. Kui temmal nüüd üks ainus poeg alles olli, kes temma melest armas, siis läkkitas temma ka sedda wiimseks nende jure, ja ütles: küllab nemmad wotwad minno poega häbbeneda.

6. Dar vieną turėjo­mylimąjį sūnų. Jį nusiuntė pas juos paskutinį, sakydamas sau: ‘Jie gerbs mano sūnų’.

6. Da hatte er noch einen einzigen Sohn, der war ihm lieb; den sandte er zum letzten auch zu ihnen und sprach: Sie werden sich vor meinem Sohn scheuen.

6. Enfin, ayant un fils qu'il chérissait, il le leur envoya le dernier, en disant: Ils auront du respect pour mon fils.

6. Teniendo, pues, aun un hijo suyo muy amado, le envió también a ellos el postrero, diciendo: Porque tendrán en reverencia a mi hijo.

6 Als hij dan nog een zoon had, die hem lief was, zo heeft hij ook dien ten laatste tot hen gezonden, zeggende: Zij zullen immers mijn zoon ontzien.

6. A mając jeszcze jednegoż swego miłego syna, posłał na ostatek do nich i tego, mówiąc: Wżdyć się będą wstydzili syna mego.

6. Minthogy pedig még egy egyetlen szerelmes fia is vala, utoljára azt is elküldé hozzájok, ezt mondván: A fiamat meg fogják becsülni.

6 Имея же еще одного сына, любезного ему, напоследок послал и его к ним, говоря: постыдятся сына моего.

6. Ще ж одного сина мавши, любого свого, післав і його до них на останок, говорячи: Що посоромляться сина мого.

7 Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.

7 Mutta nuo viinitarhurit sanoivat keskenään: 'Tämä on perillinen. Tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö on oleva meidän.'

7. Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.

7. Mutta wijnamäen miehet sanoit keskenäns: tämä on perillinen tulcat tappacam händä nijn perindö jää meille.

7. Mutta ne winatarhamiehet sanoit keskenens/ Teme ombi se Perilinen/ Tulcat tappacam hende/ nin Perimys ieepi meillen. (Mutta ne wiinatarhamiehet sanoit keskenänsä/ Tämä ompi se perillinen/ Tulkaat tappakaamme häntä/ niin perimys jääpi meillen.)

7. ἐκεῖνοι δὲ οἱ γεωργοὶ, θεασάμενοι αὐτόν ἐρχόμενον, πρὸς ἑαυτοὺς εἶπον ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ κληρονόμος· δεῦτε ἀποκτείνωμεν αὐτόν, καὶ ἡμῶν ἔσται ἡ κληρονομία.

7. εκεινοι δε οι γεωργοι ειπον προς εαυτους οτι ουτος εστιν ο κληρονομος δευτε αποκτεινωμεν αυτον και ημων εσται η κληρονομια 7. ekeinoi de oi georgoi eipon pros eaυtoυs oti oυtos estin o kleronomos deυte apokteinomen aυton kai emon estai e kleronomia

7 But those farmers said to themselves, This is the heir. Come-here°. We should kill him and the inheritance will be ours.

7. But those husbandmen said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and the inheritance shall be ours.

7. Men hine Viingaardsmænd sagde til hverandre: denne er Arvingen, kommer, lader os slaae ham ihjel, saa bliver Arven vores.

7. Men vingårdsmännerna sade emellan sig: Denne är arfvingen; kommer, låter oss dräpa honom, så varder arfvedelen vår.

7. Agga need ma-mehhed ütlesid teine teise wasto: Sesinnane on se pärria, tulge, tapkem tedda ärra, siis jääb se pärrandus meie pärralt.

7. Bet vynininkai tarėsi: ‘Tai paveldėtojas. Eikime, užmuškime jį, ir jo palikimas bus mūsų’.

7. Aber die Weingärtner sprachen untereinander: Dies ist der Erbe; kommt, laßt uns ihn töten, so wird das Erbe unser sein!

7. Mais ces vignerons dirent entre eux: C'est ici l'héritier; venez, tuons-le, et l'héritage sera à nous.

7. Mas aquellos labradores dijeron entre sí: éste es el heredero, veníd, matémosle, y la heredad será nuestra.

7 Maar die landlieden zeiden onder elkander: Deze is de erfgenaam; komt, laat ons hem doden, en de erfenis zal onze zijn.

7. Ale oni winiarze rzekli między sobą: Tenci jest dziedzic; pójdźcie, zabijmy go, a będzie nasze dziedzictwo.

7. Azok a munkások azonban ezt mondák magok között: Ez az örökös; jertek, öljük meg őt, és a miénk lesz az örökség.

7 Но виноградари сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его, и наследство будет наше.

7. Виноградарі ж тиї казали між собою: Що се наслїдник; ходїмо вбємо його, то й наше буде наслїдство.

8 Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.

8 Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät [hänet] ulos viinitarhasta.

8. Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.

8. Ja he otit hänen ja tapoit ja heitit hänen ulos wijnamäestä.

8. Ja he temmasit henen ia tapoit/ Ja vlosheitit henen Winatarhast. (Ja he tempasit hänen ja tapoit/ ja ulos heitit hänen wiinatarhasta.)

8. καὶ λαβόντες ἀπέκτειναν αὐτόν καὶ ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω τοῦ ἀμπελῶνος.

8. και λαβοντες αυτον απεκτειναν και εξεβαλον εξω του αμπελωνος 8. kai laβontes aυton apekteinan kai ekseβalon ekso toυ ampelonos

8 And they took him and killed (him) and cast (him) forth outside the vineyard.

8. And they took him, and killed him, and cast him out of the vineyard.

8. Og de grebe ham og sloge ham ihjel og kastede ham udenfor Viingaareden.

8. Då togo de honom, och dråpo honom, och kastaden utu vingården.

8. Ja nemmad wotsid ja tapsid tedda ärra, ja wiskasid tedda winamäest wälja.

8. Nutvėrę nužudė jį ir išmetė laukan iš vynuogyno.

8. Und sie nahmen ihn und töteten ihn und warfen ihn hinaus vor den Weinberg.

8. Et le prenant, ils le tuèrent et le jetèrent hors de la vigne.

8. Y prendiéndole, le mataron, y echaron fuera de la viña.

8 En zij namen en doodden hem, en wierpen hem uit, buiten den wijngaard.

8. I wziąwszy go zabili, a wyrzucili precz z winnicy.

8. És megfogván azt, megölék, [3†] és a szőlőn kívül veték.

8 И, схватив его, убили и выбросили вон из виноградника.

8. І, взявши його, вбили, та й викинули геть із виноградника.

9 Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.

9 Mitä viinitarhan herra nyt tekee? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.

9. Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.

9. Mitästä wijnamäen Herra on tekewä ? Hän tule ja hucka ne wijnamäen miehet ja anda wijnamäen muille.

9. Mite sijs nyt Winatarha' Herra ombi tekeue? Hen tulepi ia huckapi ne Winatarhamiehet/ ia andapi sen Winatarhan muille. (Mitä siis nyt wiinatarhan Herra ompi tekewä? Hän tuleepi ja hukkaapi ne wiinatarhamiehet/ ja antaapi sen wiinatarhan muille.)

9. τί οὖν ποιήσει ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος; ἐλεύσεται καὶ ἀπολέσει τοὺς γεωργοὺς τούτους, καὶ δώσει τὸν ἀμπελῶνα ἄλλοις.

9. τι ουν ποιησει ο κυριος του αμπελωνος ελευσεται και απολεσει τους γεωργους και δωσει τον αμπελωνα αλλοις 9. ti oυn poiesei o kυrios toυ ampelonos eleυsetai kai apolesei toυs georgoυs kai dosei ton ampelona allois

9 Therefore, what will the lord of the vineyard be doing? He will come and will destroy the farmers and will be giving the vineyard to others.

9. What shall therefore the lord of the vineyard do? he will come and destroy the husbandmen, and will give the vineyard unto others.

9. Hvad skal de Viingaardens Herre gjøre? Han skal komme og ødelægge Viingaardsmændene, og leie Viingaarden til Andre.

9. Hvad skall nu vingårdsherren göra? Han skall komma, och förgöra vingårdsmännerna, och få vingården androm.

9. Mis wottab nüüd se winamäe Issand tehha? kül temma tulleb, ja hukkab need mamehhed ärra, ja annab se winamäe teiste kätte.

9. Ką tada darys vynuogyno šeimininkas? Jis ateis, nužudys vynininkus ir atiduos vynuogyną kitiems.

9. Was wird nun der Herr des Weinbergs tun? Er wird kommen und die Weingärtner umbringen und den Weinberg andern geben.

9. Que fera donc le maître de la vigne? Il viendra et fera périr ces vignerons, et il donnera la vigne à d'autres.

9. ¿Qué, pues, hará el señor de la viña? Vendrá, y destruirá a estos labradores, y dará su viña a otros.

9 Wat zal dan de heer des wijngaards doen? Hij zal komen, en de landlieden verderven, en den wijngaard aan anderen geven.

9. Cóż tedy uczyni pan onej winnicy? Przyjdzie, a potraci one winiarze, i da winnicę innym.

9. Mit cselekszik hát a szőlőnek ura? Eljő és elveszti a munkásokat, és a szőlőt másoknak adja.

9 Что же сделает хозяин виноградника? - Придет и предаст смерти виноградарей, и отдаст виноградник другим.

9. Що ж зробить пан виноградника? Прийде та й вигубить виноградарів, і дасть виноградник иншим.

10 Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;

10 Ettekö ole lukeneet tätäkin kirjoitusta: 'Kivi jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi.

10. Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.

10. Ettekö te ole lukenet tätä kirjoitust: se kiwi jonga rakendajat owat hyljännet se on tehty nurckakiwexi.

10. Ettekö mös te ole lukenuet tete Kirioitust? Se kiui ionga rakendaijat ouat poishylijenyet/ se ombi techty nurcka kiuexi. (Ettekö myös te ole lukeneet tätä kirjoitusta? Se kiwi jonka rakentajat owat pois hyljänneet/ se ompi tehty nurkkakiweksi.)

10. οὐδὲ τὴν γραφὴν ταύτην ἀνέγνωτε, λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας·

10. ουδε την γραφην ταυτην ανεγνωτε λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 10. oυde ten grafen taυten anegnote lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias

10 Did you° not even read this Scripture, ‘The stone which the builders rejected*, this became the head of the corner;

10. And have ye not read this scripture; The stone which the builders rejected is become the head of the corner:

10. Da sagde Jesus: have I ikke læst, hvad skrevet er: den Steen som Bygningsmændene forskøde, den er bleven til en Hovedhjørnesteen?

10. Hafven I ock icke läsit denna Skriften? Den stenen, som byggningsmännerne bortkastade, är vorden en hörnsten;

10. Eks teie sedda kirja ei olle luggenud? Se kiwwi, mis hone-ehhitajad kui kolbmatta ärraheitnud, se on nurgakiwwiks sanud.

10. Ar neskaitėte, kas parašyta Raštuose: ‘Akmuo, kurį statytojai atmetė, tapo kertiniu akmeniu.

10. Habt ihr auch nicht gelesen diese Schrift: "Der Stein, den die Bauleute verworfen haben, der ist zum Eckstein geworden.

10. Et n'avez-vous point lu cette parole de l'Écriture: La pierre que ceux qui bâtissaient ont rejetée, est devenue la principale pierre de l'angle?

10. ¿Ni aun esta Escritura habéis leido: La piedra que desecharon los que edificaban, esta es puesta por cabeza de la esquina:

10 Hebt gij ook deze Schrift niet gelezen: De steen, dien de bouwlieden verworpen hebben, deze is geworden tot een hoofd des hoeks;

10. Izaliście nie czytali tego pisma: Kamieó, który odrzucili budujący, ten się stał głową węgielną?

10. Ezt az írást sem olvastátok-é? A mely követ az építők megvetettek, az lett a szeglet fejévé. [4†]

10 Неужели вы не читали сего в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла;

10. Чи й писання сього не читали: Камінь, що відкинули будівничі, сей став ся головою угла?

11 Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"

11 Herralta tämä on tullut ja on ihmeellistä silmissämme? '"

11. Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.

11. Herralda on tämä tehty ja on ihmellinen meidän silmisäm.

11. HERRALda on teme techty/ ia on ihmelinen meiden Silmisem. (HERRALTA on tämä tehty/ ja on ihmeellinen meidän silmissämme.)

11. παρὰ Κυρίου ἐγένετο αὕτη, καὶ ἔστι θαυμαστὴ ἐν ὀφθαλμοῖς ἡμῶν;

11. παρα κυριου εγενετο αυτη και εστιν θαυμαστη εν οφθαλμοις ημων 11. para kυrioυ egeneto aυte kai estin thaυmaste en ofthalmois emon

11 this came* from the Lord and it is marvelous in our eyes’? {Psa 118:22-23}

11. This was the Lord's doing, and it is marvellous in our eyes?

11. Det er skeet af Herren og er underligt for vore Øine

11. Af Herranom är detta gjordt, och är underligit för vår ögon.

11. Issandast on se sündinud, ja on üks imme-assi meie silma ees.

11. Tai Viešpaties padaryta ir nuostabu mūsų akyse’?’‘

11. Von dem HERRN ist das geschehen, und es ist wunderbarlich vor unseren Augen"?

11. Cela a été fait par le Seigneur, et c'est une chose merveilleuse à nos yeux.

11. Por el Señor es hecho esto, y es cosa maravillosa en nuestros ojos?

11 Van den Heere is dit geschied, en het is wonderlijk in onze ogen?

11. Od Panać się to stało, i jest dziwne w oczach naszych.

11. Az Úrtól lett ez, és csodálatos a mi szemeink előtt.

11 это от Господа, и есть дивно в очах наших.

11. Від Господа стало ся се, й дивне в очах наших.

12 Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.

12 Silloin he tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa. Sillä he ymmärsivät, että Hän oli puhunut sen vertauksen heistä. Niin he jättivät Hänet ja menivät pois.

12. Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.

12. Ja he edzeit händä kijnniottaxens ja pelkäisit cuitengin Canssa. Sillä he ymmärsit että hän heitä wastan tämän wertauxen sanonut oli. Ja he jätit hänen ja menit pois.

12. Ja he etzit hende kijniottaxens/ ia pelkesit quitengi Canssa. Sille he ymmersit/ että hen heite wastoin temen Tapauxen oli sanonut. Ja he ietit henen ia poismenit. (Ja he etsit häntä kiinniottaaksensa/ ja pelkäsit kuitenkin kansaa. Sillä he ymmärsit/ että hän heitä wastoin tämän tapauksen oli sanonut. Ja he jätit hänen ja pois menit.)

12. Καὶ ἐζήτουν αὐτὸν κρατῆσαι, καὶ ἐφοβήθησαν τὸν ὄχλον· ἔγνωσαν γὰρ ὅτι πρὸς αὐτοὺς τὴν παραβολὴν εἶπε. καὶ ἀφέντες αὐτὸν ἀπῆλθον.

12. και εζητουν αυτον κρατησαι και εφοβηθησαν τον οχλον εγνωσαν γαρ οτι προς αυτους την παραβολην ειπεν και αφεντες αυτον απηλθον 12. kai ezetoυn aυton kratesai kai efoβethesan ton ochlon egnosan gar oti pros aυtoυs ten paraβolen eipen kai afentes aυton apelthon

12 And they were seeking to take-hold of him, and (yet) they feared the crowd. For* they knew that he spoke the parable to them and they left him and went away. {Mat 22:1-14.}{Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

12. And they sought to lay hold on him, but feared the people: for they knew that he had spoken the parable against them: and they left him, and went their way.

12. Og de søgte at gribe ham, men de frygtede for Folket; thi de forstode, at han sagde denne Lignelse imod dem; og de forlode ham og gik bort.

12. Och de sökte efter att gripa honom; men de räddes för folket; ty de förstodo att han sade denna liknelsen om dem. Så gåfvo de honom öfver, och gingo sin väg.

12. Ja nem̃ad püüdsid tedda kinniwotta, agga nemmad kartsid rahwast: sest nem̃ad tundsid, et tem̃a nende kohta se tähhendamisse sanna olli üttelnud, ja nemmad jätsid tedda mahha, ja läksid ärra.

12. Anie norėjo Jį suimti, tačiau bijojo minios. Mat suprato, kad palyginimas buvo jiems taikomas. Tad, palikę Jį, pasitraukė.

12. Und sie trachteten darnach, wie sie ihn griffen, und fürchteten sich doch vor dem Volk; denn sie verstanden, daß er auf sie dies Gleichnis geredet hatte. Und sie ließen ihn und gingen davon.

12. Alors ils tâchèrent de le saisir; car ils connurent bien qu'il avait dit cette similitude contre eux; mais ils craignirent le peuple; c'est pourquoi le laissant, ils s'en allèrent.

12. Y procuraban prenderle; mas temían a la multitud, porque entendían que decía contra ellos aquella parábola; y dejándole se fueron.

12 En zij zochten Hem te vangen, maar zij vreesden de schare; want zij verstonden, dat Hij die gelijkenis op hen sprak; en zij verlieten Hem en gingen weg.

12. Starali się tedy, jakoby go pojmać, ale się ludu bali; bo poznali, iż przeciwko nim ono podobieóstwo powiedział. I zaniechawszy go, odeszli.

12. És igyekeznek vala őt megfogni, de féltek a sokaságtól. Mert tudták, hogy a példázatot ellenük mondotta. Azért elhagyván őt, tovább menének.

12 И старались схватить Его, но побоялись народа, ибо поняли, что о них сказал притчу; и,оставив Его, отошли.

12. І шукали Його взяти, та лякались народу; зрозуміли бо, що до них приповість сказав; і зоставивши Його, пійшли.

13 Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.

13 He lähettivät Hänen luokseen muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan Häntä sanoilla.

13. Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.

13. JA he lähetit hänen tygöns muutamat Phariseuxist ja Herodianeist solmeman händä sanoisa.

13. Ja he lehetit henen tygens mwtamat Phariseusist ia Herodesen paluelioist/ että he solmiaisit henen Sanasa. (Ja he lähetit hänen tykönsä muutamat phariseuksista ja Herodeksen palwelijoista/ että he solmisiwat hänen sanassa.)

13. Καὶ ἀποστέλλουσι πρὸς αὐτόν τινας τῶν Φαρισαίων καὶ τῶν Ἡρῳδιανῶν ἵνα αὐτὸν ἀγρεύσωσι λόγῳ.

13. και αποστελλουσιν προς αυτον τινας των φαρισαιων και των ηρωδιανων ινα αυτον αγρευσωσιν λογω 13. kai apostelloυsin pros aυton tinas ton farisaion kai ton erodianon ina aυton agreυsosin logo

13 And they send to him some of the Pharisees and (some) of the Herodians, in order that they might catch him in (his) speech.

13. And they send unto him certain of the Pharisees and of the Herodians, to catch him in his words.

13. Og de sendte Nogle til ham af Pharisæerne og af de Herodianer, at de skulde fange ham i Ord.

13. Och sände de till honom några af de Phariseer, och de Herodianer, att de skulle gripa honom i orden.

13. Ja nemmad läkkitasid temma jure monningad Wariseridest, ja Herodesse seltsist, et nemmad tedda piddid sannast kinnisama.

13. Tada jie siunčia pas Jėzų fariziejų ir erodininkų sugauti Jo kalboje.

13. Und sie sandten zu ihm etliche von den Pharisäern und des Herodes Dienern, daß sie ihn fingen in Worten.

13. Ensuite ils lui envoyèrent quelques-uns des pharisiens et des hérodiens, pour le surprendre dans ses discours.

13. Y envían a él algunos de los Fariseos y de los Herodianos, para que le tomasen en alguna palabra.

13 En zij zonden tot Hem enigen der Farizeen en der Herodianen, opdat zij Hem in Zijn rede vangen zouden.

13. Potem posłali do niego niektóre z Faryzeuszów i z Herodyjanów, aby go usidlili w mowie.

13. És küldének hozzá némelyeket a farizeusok és a Heródes pártiak közül, hogy megfogják [5†] őt a beszédben.

13 И посылают к Нему некоторых из фарисеев и иродиан,чтобы уловить Его в слове.

13. І посилають до Него деяких Фарисеїв та Іродиян, щоб Його піймати словом.

14 Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"

14 Nämä tulivat ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, tiedämme, että olet totuullinen etkä välitä kenestäkään, sillä et katso ihmisten muotoon, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? (15) Tuleeko meidän antaa vai eikö meidän tule antaa?"

14. Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?

14. Ja he tulit ja sanoit hänelle: Mestari me tiedämme ettäs olet waca ja et tottele ketän: sillä et sinä cadzo ihmisen muoto mutta opetat Jumalan tien totudes. Ongo se oikein että me annamme Keisarille weron taicka ei ?

14. Ja quin he tulit sanoit he henelle/ Mestari/ Me tiedhem ettes waca olet/ ia et sine tottele kestekän/ Sille ettet sine catzo Inhimisen moodhon ielken/ mutta totudhen cansa sine opetat JUMAlan tiete. Ongo se oikein/ Ette me Keisarin Weron annama/ taicka ei? (Ja kuin he tulit sanoit he hänelle/ Mestari/ Me tiedämme ettäs wakaa olet/ ja et sinä tottele kestäkään/ Sillä ettet sinä katso ihmisen muodon jälkeen/ mutta totuuden kanssa sinä opetat Jumalan tietä. Onko se oikein/ Että me keisarin weron annamme/ taikka ei?)

14. οἱ δὲ ἐλθόντες λέγουσιν αὐτῷ· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς εἶ καὶ οὐ μέλει σοι περὶ οὐδενός· οὐ γὰρ βλέπεις εἰς πρόσωπον ἀνθρώπων, ἀλλ’ ἐπ’ ἀληθείας τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ διδάσκεις. εἶπον οὖν ἡμῖν· ἔξεστι δοῦναι κῆνσον Καίσαρι ἢ οὔ; δῶμεν ἢ μὴ δῶμεν;

14. οι δε ελθοντες λεγουσιν αυτω διδασκαλε οιδαμεν οτι αληθης ει και ου μελει σοι περι ουδενος ου γαρ βλεπεις εις προσωπον ανθρωπων αλλ επ αληθειας την οδον του θεου διδασκεις εξεστιν κηνσον καισαρι δουναι η ου 14. oi de elthontes legoυsin aυto didaskale oidamen oti alethes ei kai oυ melei soi peri oυdenos oυ gar βlepeis eis prosopon anthropon all ep aletheias ten odon toυ theoυ didaskeis eksestin kenson kaisari doυnai e oυ

14 Now (after) they came, they say to him, Teacher, we know that you are true and do not care concerning one(’s appearance). For* you do not look at (the) countenance of men, but teach the way of God in truth. Is it legal to give tribute to Caesar or not?

14. And when they were come, they say unto him, Master, we know that thou art true, and carest for no man: for thou regardest not the person of men, but teachest the way of God in truth: Is it lawful to give tribute to Caesar, or not?

14. Men de kom og sagde til ham: Mester! vi vide, at du er sanddru og skjøtter om Ingen; thi du anseer ikke Menneskers Person, men lærer Guds Vei i Sandhed. Er det tilladt at give Keiseren Skat, eller ei? skulle vi give eller ikke give?

14. Då de kommo, sade de till honom; Mästar, vi vete, att du äst sannfärdig, och sköter om ingen; ty du ser icke efter menniskors person, utan lärer Guds väg rätt. Är det ock rätt, att man gifver Kejsarenom skatt, eller icke? Skole vi gifvan, eller icke gifvan?

14. Ja nemmad tullid ja ütlesid temmale: Öppetaja, meie teame, et sa tössine olled, ja ei holi ühhestki; sest sinna ei pea mitte luggu innimeste surussest, waid sinna öppetad Jum̃ala teed töe sees; kas sünnib Keisrile pearahha anda, woi mitte? kas peame andma, ehk ei pea mitte andma?

14. Šitie atėję sako Jam: ‘‘Mokytojau, žinome, jog Tu esi tiesus ir niekam nepataikauji. Tu neatsižvelgi į asmenis ir mokai Dievo kelio, kaip reikalauja tiesa. Ar reikia mokėti ciesoriui mokesčius, ar ne?

14. Und sie kamen und sprachen zu ihm: Meister, wir wissen, daß du wahrhaftig bist und fragst nach niemand; denn du achtest nicht das Ansehen der Menschen, sondern du lehrst den Weg Gottes recht. Ist's recht, daß man dem Kaiser Zins gebe, oder nicht? Sollen wir ihn geben oder nicht geben?

14. Étant donc venus vers lui, ils lui dirent: Maître, nous savons que tu es sincère et que tu n'as égard à qui que ce soit; car tu ne regardes point à l'apparence des hommes, mais tu enseignes la voie de Dieu selon la vérité. Est-il permis de payer le tribut à César, ou non? Le payerons-nous, ou ne le payerons-nous pas?

14. Y viniendo ellos, le dicen: Maestro, ya sabemos que eres hombre de verdad; y no te cuidas de nadie; porque no miras a la apariencia de hombres, ántes con verdad enseñas el camino de Dios. ¿Es lícito dar tributo a César, o no?

14 Dezen nu kwamen en zeiden tot Hem: Meester! wij weten, dat Gij waarachtig zijt, en naar niemand vraagt; want Gij ziet den persoon der mensen niet aan, maar Gij leert den weg Gods in der waarheid; is het geoorloofd, den keizer schatting te geven, of niet? Zullen wij geven, of niet geven?

14. A tak oni przyszedłszy rzekli mu: Nauczycielu! wiemy, żeś jest prawdziwy, a nie dbasz na nikogo; albowiem nie patrzysz na osobę ludzką, ale w prawdzie drogi Bożej uczysz; godziż się dać czynsz cesarzowi, czyli nie? Mamyż go dać, czyli nie dać?

14. Azok pedig odamenvén, mondának néki: Mester, tudjuk hogy igaz vagy és nem gondolsz senkivel; mert nem tekintesz emberek személyére, hanem igazság szerint tanítod az Istennek útját. Szabad-é a császárnak adót fizetni vagy nem? Fizessünk-é vagy ne fizessünk?

14 Они же, придя, говорят Ему: Учитель! мы знаем, что Ты справедлив и не заботишься об угождении кому-либо, ибо не смотришь ни на какое лице, но истинно пути Божию учишь. Позволительно ли давать подать кесарю или нет? давать ли нам или не давать?

14. Вони ж, прийшовши, кажуть Йому: Учителю, знаємо, що праведний єси, й не дбаєш нї про кого, бо не дивиш ся на лице людей, а на путь Божий правдою наставляєш. Годить ся данину кесареві давати, чи нї? Давати нам, чи не давати?

15 Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."

15 Mutta Hän tunsi heidän tekopyhyytensä ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa minulle denari nähdäkseni."

15. Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.

15. Pitäkö meidän andaman taicka ei ? nijn hän tiesi heidän cawaluxens ja sanoi heille: mitä te kiusatte minua ? Tuocat minulle raha nähdäxeni. Ja he toit.

15. Pitekö meiden andaman/ taicka ei andaman? Nin hen tiesi heiden caualuxe's/ ia sanoi heille/ Mite te minua kiusatte? Tokat minulle Raha nädhexen. Ja he toit. (Pitääkö meidän antaman/ taikka ei antaman? Niin hän tiesi heidän kawaluutensa/ ja sanoi heille/ Mitä te minua kiusaatte? Tuokaat minulle raha nähdäksen. Ja he toit.)

15. ὁ δὲ εἰδὼς αὐτῶν τὴν ὑπόκρισιν εἶπεν αὐτοῖς· Τί με πειράζετε; φέρετέ μοι δηνάριον ἵνα ἴδω.

15. δωμεν η μη δωμεν ο δε ειδως αυτων την υποκρισιν ειπεν αυτοις τι με πειραζετε φερετε μοι δηναριον ινα ιδω 15. domen e me domen o de eidos aυton ten υpokrisin eipen aυtois ti me peirazete ferete moi denarion ina ido

15 Should we give or should we not give? But he, knowing their hypocrisy, said to them, Why are you° testing me? Bring° me a denarius {a standard day’s pay} , in order that I may see it.

15. Shall we give, or shall we not give But he, knowing their hypocrisy, said unto them, Why tempt ye me bring me a penny, that I may see it.

15. Men da han vidste deres Øienskalkhed, sagde han til dem; hvi friste I mig? Tager mig hid en Penge, at jeg kan see den.

15. Men han förstod deras skrymtan, och sade till dem: Hvi fresten I mig? Tager hit penningen, att jag må se honom.

15. Agga et tem̃a nende sallalikkut meelt teädis , ütles ta nende wasto: Mis teie mind kiusatte? toge mulle tenari-rahha nähha.

15. Mokėti ar nemokėti?’‘ Žinodamas jų veidmainystę, Jis tarė: ‘‘Kam spendžiate man pinkles? Atneškite man pažiūrėti denarą’‘.

15. Er aber merkte ihre Heuchelei und sprach zu ihnen: Was versucht ihr mich? Bringet mir einen Groschen, daß ich ihn sehe.

15. Mais lui, connaissant leur hypocrisie, leur dit: Pourquoi me tentez-vous? Apportez-moi un denier, que je le voie.

15. ¿Daremos, o no daremos? Entónces él como entendía la hipocresía de ellos, les dijo: ¿Por qué me tentáis? Traédme un denario para que lo vea.

15 En Hij, wetende hun geveinsdheid, zeide tot hen: Wat verzoekt gij Mij? Brengt Mij een penning, dat Ik hem zie.

15. A on poznawszy obłudę ich, rzekł im: Czemuż mię kusicie? Przynieście mi grosz, abym go oglądał.

15. Ő pedig ismervén az ő képmutatásukat, monda nékik: Mit kísértetek engem? Hozzatok nekem egy pénzt, hogy lássam.

15 Но Он, зная их лицемерие, сказал им: что искушаете Меня? принесите Мне динарий, чтобы Мне видеть его.

15. Він же, знаючи їх лицемірство, рече їм: Що мене спокушуєте? Принесїть менї денария, щоб я бачив.

16 Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".

16 Niin he toivat. Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He sanoivat Hänelle: "Keisarin."

16. Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.

16. Nijn hän sanoi heille: kenengä on tämä cuwa ja päällekirjoitus ? He sanoit hänelle: Keisarin.

16. Nin sanoi hen heille/ Kenenge ombi teme Cuua/ ia pällekirioitus? He sanoit henelle/ Keisarin. (Niin hän sanoi heille/ Kenenkä ompi tämä kuwa/ ja päällekirjoitus? He sanoit hänelle/ Keisarin.)

16. οἱ δὲ ἤνεγκαν. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τίνος ἡ εἰκὼν αὕτη καὶ ἡ ἐπιγραφή; οἱ δὲ εἶπον· Καίσαρος.

16. οι δε ηνεγκαν και λεγει αυτοις τινος η εικων αυτη και η επιγραφη οι δε ειπον αυτω καισαρος 16. oi de enegkan kai legei aυtois tinos e eikon aυte kai e epigrafe oi de eipon aυto kaisaros

16 Now they brought it. And he says to them, Whose (face) is this image and inscription? Now they said to him, Caesar’s.

16. And they brought it. And he saith unto them, Whose is this image and superscription And they said unto him, Caesar's.

16. Men de bragte den frem. Og han sagde til dem: hvis er dette Billede og Overskrift? Men de sagde til ham: Keiserens.

16. Och de båro honom fram. Då sade han till dem: Hvars beläte och öfverskrift är detta? Sade de till honom: Kejsarens.

16. Ja nemmad töid. Ja temma ütles neile: Kelle kuio ja peälekirri se on? agga nemmad ütlesid temma wasto: Keisri.

16. Jie padavė. Jis jų klausia: ‘‘Kieno čia atvaizdas ir įrašas?’‘ Jie atsakė: ‘‘Ciesoriaus’‘.

16. Und sie brachten ihm. Da sprach er: Wes ist das Bild und die Überschrift? Sie sprachen zu ihm: Des Kaisers!

16. Et ils lui en apportèrent un. Alors il leur dit: De qui est cette image et cette inscription?Ils lui dirent: De César.

16. Y ellos se lo trajeron; y les dice: ¿Cúya es esta imágen, y esta inscripción? Y ellos le dijeron: De César.

16 En zij brachten een. En Hij zeide tot hen: Wiens is dit beeld, en het opschrift? en zij zeiden tot Hem: Des keizers.

16. Tedy mu oni przynieśli; a on im rzekł: Czyjże to jest obraz i napis? A oni mu powiedzieli: Cesarski.

16. Azok pedig hozának. És monda nékik: Kié ez a kép és a felírás? Azok pedig mondának néki: A Császáré.

16 Они принесли. Тогда говорит им: чье это изображениеи надпись? Они сказали Ему: кесаревы.

16. Вони ж принесли. І рече їм: Чиє обличчє се й надпис? Вони ж сказали Йому: Кесареве.

17 Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.

17 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Antakaa keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle." Ja he ihmettelivät Häntä (suuresti].

17. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.

17. Nijn Jesus wastais ja sanoi heille: andacat Keisarille se cuin Keisarin tule ja Jumalalle se cuin Jumalan tule. Ja he ihmettelit händä.

17. Nin wastasi IesuS ia sanoi heille/ Andaca Keisarin mite Keisarin tule/ ia JUMALAN mite JUMALAN tule. Ja he imehttelit heneste. (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Antakaa keisarin mitä keisarin tulee/ ja JUMALAN mitä JUMALAN tulee. Ja he ihmettelit hänestä.)

17. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἀπόδοτε τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ. καὶ ἐξεθαύμασαν ἐπ’ αὐτῷ.

17. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις αποδοτε τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω και εθαυμασαν επ αυτω 17. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois apodote ta kaisaros kaisari kai ta toυ theoυ to theo kai ethaυmasan ep aυto

17 And Jesus answered and said to them, Give° to Caesar the things (which are) Caesar’s and give to God the things (which are) God’s. And they marveled at him. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

17. And Jesus answering said unto them, Render to Caesar the things that are Caesar's, and to God the things that are God's. And they marvelled at him.

17. Og Jesus svarede og sagde til dem: giver Keiseren, hvad Keiserens er, og Gud, hvad Guds er. Og de forundrede sig over ham.

17. Då svarade Jesus, och sade till dem: Så gifver Kejsarenom hvad Kejsarenom tillhörer, och Gudi det Gudi tillhörer. Och de förundrade sig på honom.

17. Ja Jesus wastas ja ütles neile: Andke Keisrile, mis Keisri kohhus, ja Jummalale, mis Jummala kohhus on. Ja nemmad pannid tedda immeks.

17. Tuomet Jėzus jiems tarė: ‘‘Kas ciesoriaus, atiduokite ciesoriui, o kas Dievo­Dievui’‘. Ir jie labai Juo stebėjosi.

17. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist! Und sie verwunderten sich über ihn.

17. Et Jésus leur répondit: Rendez donc à César ce qui est à César, et à Dieu ce qui est à Dieu.Et ils furent remplis d'admiration pour lui.

17. Y respondiendo Jesús, les dijo: Pagád lo que es de César, a César; y lo que es de Dios, a Dios. Y se maravillaron de ello.

17 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Geeft dan den keizer, dat des keizers is, en Gode, dat Gods is. En zij verwonderden zich over Hem.

17. I odpowiadając Jezus, rzekł im: Oddawajcież tedy, co jest cesarskiego, cesarzowi, a co jest Bożego, Bogu. I dziwowali mu się.

17. És felelvén Jézus, monda nékik: Adjátok [6†] meg a mi a Császáré, a Császárnak, és a mi az Istené, az Istennek. És elálmélkodának ő rajta.

17 Иисус сказал им в ответ: отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу. И дивились Ему.

17. І озвавшись Ісус, рече їм: Оддайте кесареве кесареві, а Боже Богові. І дивувались Йому.

18 Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:

18 Hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta. Ja he kysyivät Häneltä sanoen:

18. Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:

18. NIjn hänen tygöns tulit Saduceuxet jotca ei sano olewan ylös nousemista ja kysyit hänelle sanoden: Mestari Moses kirjoitti meille:

18. Nin edheskeuit henen tygens ne Sadduceuset/ iotca sanouat/ Ei oleuan Ylesnousemista/ ne kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ Moses kirioitti meille/ (Niin edeskäwit hänen tykönsä ne saddukeukset/ jotka sanowat/ Ei olewan ylösnousemista/ ne kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Moses kirjoitti meille/)

18. Καὶ ἔρχονται Σαδδουκαῖοι πρὸς αὐτόν, οἵτινες λέγουσιν ἀνάστασιν μὴ εἶναι, καὶ ἐπηρώτων αὐτὸν λέγοντες·

18. και ερχονται σαδδουκαιοι προς αυτον οιτινες λεγουσιν αναστασιν μη ειναι και επηρωτησαν αυτον λεγοντες 18. kai erchontai saddoυkaioi pros aυton oitines legoυsin anastasin me einai kai eperotesan aυton legontes

18 And (the) Sadducees come to him, who say that there is no resurrection, and they asked him, saying,

18. Then come unto him the Sadducees, which say there is no resurrection; and they asked him, saying,

18. Og Sadducæer kom til ham hvilke sige, at der ikke er Opstandelse; og de adspurgte ham og sagde:

18. Så kommo de Sadduceer till honom, hvilke säga att ingen uppståndelse är, och sporde honom, sägande:

18. Ja Sadduserid tullid temma jure, kes ei ütle üllestousmist ollewad, ja küssisid temmalt, ja ütlesid:

18. Pas Jėzų ateina sadukiejų, kurie neigia mirusiųjų prisikėlimą, ir klausia:

18. Da traten die Sadduzäer zu ihm, die da halten, es sei keine Auferstehung; die fragten ihn und sprachen:

18. Ensuite les sadducéens, qui disent qu'il n'y a point de résurrection, le vinrent trouver, et lui firent cette question:

18. Entónces vienen a él los Saduceos, que dicen que no hay resurrección, y le preguntaron, diciendo:

18 En de Sadduceen kwamen tot Hem, welke zeggen, dat er geen opstanding is, en vraagden Hem, zeggende:

18. I przyszli do niego Saduceuszowie, którzy mówią, iż nie masz zmartwychwstania, i pytali go mówiąc:

18. És jövének [7†] hozzá Sadduczeusok, a kik azt mondják, hogy nincsen feltámadás. És megkérdezék őt, mondván:

18 Потом пришли к Нему саддукеи, которые говорят, чтонет воскресения, и спросили Его, говоря:

18. І приходять Садукеї до Него, що кажуть: нема воскресення, та й питали Його, говорячи:

19 ”Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.

19 ”Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: 'Jos jonkun veli kuolee jättäen jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lapsia*, niin hänen veljensä ottakoon hänen vaimonsa ja hankkikoon jälkeläisen veljelleen.'

19. Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.

19. Jos jongun weli cuolis ja jättäis waimon ja ei lapsia nijn hänen weljens pitä ottaman sen waimon ja saattaman weljellens siemenen.

19. Jos iongun Welij coolis/ ia iättepi Waimon/ ia ei iäte Lapsia/ Nin pite henen Weliens ottaman sen Waimon/ ia saattaman welijellens Siemenen. (Jos jonkun weli kuolisi/ ja jättääpi waimon/ ja ei jätä lapsia/ Niin pitää hänen weljensä ottaman sen waimon/ ja saattaman weljellensä siemenen.)

19. Διδάσκαλε, Μωϋσῆς ἔγραψεν ἡμῖν ὅτι ἐάν τινος ἀδελφὸς ἀποθάνῃ καὶ καταλίπῃ γυναῖκα, καὶ τέκνα μὴ ἀφῇ, ἵνα λάβῃ ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ ἐξαναστήσῃ σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ.

19. διδασκαλε μωσης εγραψεν ημιν οτι εαν τινος αδελφος αποθανη και καταλιπη γυναικα και τεκνα μη αφη ινα λαβη ο αδελφος αυτου την γυναικα αυτου και εξαναστηση σπερμα τω αδελφω αυτου 19. didaskale moses egrapsen emin oti ean tinos adelfos apothane kai katalipe gυnaika kai tekna me afe ina laβe o adelfos aυtoυ ten gυnaika aυtoυ kai eksanastese sperma to adelfo aυtoυ

19 Teacher, Moses wrote to us, If anyone’s brother dies and (if) he leaves a wife behind him and (if) he leaves no child, that* his brother should take his wife and should raise* up seed to his brother. {Deu 25:5}

19. Master, Moses wrote unto us, If a man's brother die, and leave his wife behind him, and leave no children, that his brother should take his wife, and raise up seed unto his brother.

19. Mester! Moses foreskrev os, at naar Nogens Broder døer og efterlader en Hustru, men efterlader ikke Børn, da skal hans Broder tage hans Hustru og opreise sin Broder Sæd.

19. Mästar, Mose hafver skrifvit oss: Om någors mans broder dör, och låter hustru efter sig, och låter ingen barn efter sig, då skall hans broder taga hans hustru, och uppväcka sinom broder säd.

19. Öppetaja, Moses on meile kirjotanud, et, kui kellegi wend ärrasurreb, ja naest järrele jättab, ja lapsi ei jätta, temma wend siis peab tem̃a naese wotma ja omma wennale suggu saatma.

19. ‘‘Mokytojau, Mozė mums parašė: ‘Jei kieno brolis mirtų ir paliktų žmoną, o nepaliktų vaikų, tuomet jo brolis tegul veda našlę ir pažadina savo broliui palikuonių’.

19. Meister, Mose hat uns geschrieben: Wenn jemands Bruder stirbt und hinterläßt ein Weib, und hinterläßt keine Kinder, so soll sein Bruder sein Weib nehmen und seinem Bruder Samen erwecken.

19. Maître, Moïse nous a ordonné que si le frère de quelqu'un meurt, et laisse sa femme sans enfants, son frère épousera sa veuve, pour susciter lignée à son frère.

19. Maestro, Moisés nos escribió, que si el hermano de alguno muriese, y dejase mujer, y no dejase hijos, que su hermano tome su mujer, y despierte simiente a su hermano.

19 Meester! Mozes heeft ons geschreven: Indien iemands broeder sterft, en een vrouw achterlaat, en geen kinderen nalaat, dat zijn broeder deszelfs vrouw nemen zal en zijn broeder zaad verwekken.

19. Nauczycielu! Mojżesz nam napisał, iż jeźliby czyj brat umarł, i zostawił żonę, a dziatek by nie zostawił, aby brat jego pojął żonę jego, a wzbudził nasienie bratu swemu.

19. Mester, Mózes [8†] azt írta nékünk, hogy ha valakinek fitestvére meghalt, és feleséget hagyott hátra, gyermekeket pedig nem hagyott, akkor az ő feleségét vegye el az ő fitestvére, és támasszon magot a fitestvérének.

19 Учитель! Моисей написал нам: если у кого умрет брат и оставит жену, а детей не оставит, тобрат его пусть возьмет жену его и восстановит семя брату своему.

19. Учителю, Мойсей написав нам, що, як у кого брат умре та зоставить жінку, а дїтей не зоставить, дак щоб узяв брат його жінку його, й воскресив насїннє братові своєму.

20 Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.

20 (Nyt) oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, mutta ei kuollessaan jättänyt jälkeläistä.

20. Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.

20. Seidzemen welje owat ollet ja ensimäinen otti waimon ja ei jättänyt cuoltuans hedelmätä.

20. Nyt seitzemen Welie ouat olluet/ ia ensimeinen otti waimon/ ia coollesans ei iättenut hedhelme. (Mutta seitsemän weljeä owat olleet/ ja ensimmäinen otti waimon/ ja kuollessansa ei jättänyt hedelmää.)

20. ἑπτὰ οὖν ἀδελφοὶ ἦσαν. καὶ ὁ πρῶτος ἔλαβε γυναῖκα, καὶ ἀποθνῄσκων οὐκ ἀφῆκε σπέρμα.

20. επτα {VAR2: ουν } αδελφοι ησαν και ο πρωτος ελαβεν γυναικα και αποθνησκων ουκ αφηκεν σπερμα 20. epta {VAR2: oυn } adelfoi esan kai o protos elaβen gυnaika kai apothneskon oυk afeken sperma

20 There were seven brethren and the first took a wife and dying left no seed;

20. Now there were seven brethren: and the first took a wife, and dying left no seed.

20. Nu har der været syv Brødre, og den første tog en Hustru og døde og efterlod ikke Sæd.

20. Det voro sju bröder; och den förste tog sig hustru, och han blef död, och lefde ingen säd efter sig;

20. Nüüd ollid seitse wenda, ja essimenne wottis naese, ja kui ta ärrasurri, ei jätnud temma suggu jälle.

20. Ir štai buvo septyni broliai. Pirmasis vedė žmoną ir mirdamas nepaliko vaikų.

20. Nun sind sieben Brüder gewesen. Der erste nahm ein Weib; der starb und hinterließ keinen Samen.

20. Or, il y avait sept frères. Le premier ayant épousé une femme, mourut et ne laissa point d'enfants.

20. Fueron, pues, siete hermanos; y el primero tomó mujer; y muriendo, no dejó simiente.

20 Er waren nu zeven broeders, en de eerste nam een vrouw, en stervende liet geen zaad na.

20. Było tedy siedm braci; a pierwszy pojąwszy żonę umarł, i nie zostawił nasienia;

20. Heten valának tehát fitestvérek. És az első feleséget vőn, de meghalván, magot nem hagya.

20 Было семь братьев: первый взял жену и, умирая, не оставил детей.

20. Сїм оце братів було; й перший узяв жінку, і вмираючи, не зоставив насїння;

21 Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.

21 Silloin toinen otti hänet ja kuoli *eikä hänkään jättänyt* jälkeläistä. Samoin kolmas.

21. Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.

21. Ja toinen otti hänen ja cuoli ja ei hängän jättänyt hedelmätä.

21. Ja se toinen otti henen/ ia cooli/ ia ei henke iättenyt hedhelme. (Ja se toinen otti hänen/ ja kuoli/ ja ei hänkään jättänyt hedelmää.)

21. καὶ ὁ δεύτερος ἔλαβεν αὐτήν, καὶ ἀπέθανε καὶ οὐδὲ αὐτὸς οὐκ ἀφῆκε σπέρμα. καὶ ὁ τρίτος ὡσαύτως.

21. και ο δευτερος ελαβεν αυτην και απεθανεν και ουδε αυτος αφηκεν σπερμα και ο τριτος ωσαυτως 21. kai o deυteros elaβen aυten kai apethanen kai oυde aυtos afeken sperma kai o tritos osaυtos

21 and the second took her and died, and did not even leave seed, and the third likewise*;

21. And the second took her, and died, neither left he any seed: and the third likewise.

21. Og den anden tog hende og døde, og han efterlod ikke Sæd, og den tredie ligesaa.

21. Och den andre tog henne, och blef död; den icke heller lefde säd efter sig; och den tredje sammalunda;

21. Ja teine wottis tedda, ja surri ärra, ja tem̃agi ei jätnud suggu, ja nendasam̃oti kolmas.

21. Vedė ją antrasis, bet ir šis mirė bevaikis. Taip atsitiko ir su trečiuoju,

21. Und der andere nahm sie und starb und hinterließ auch nicht Samen. Der Dritte desgleichen.

21. Le second l'épousa, et mourut, et ne laissa point non plus d'enfants. Et le troisième de même.

21. Y la tomó el segundo, y murió; y ni aquel tampoco dejó simiente; y el tercero, de la misma manera.

21 De tweede nam haar ook, en is gestorven, en ook deze liet geen zaad na; en de derde desgelijks.

21. A drugi pojąwszy ją, umarł, lecz i ten nie zostawił nasienia; także i trzeci.

21. És a második elvevé az asszonyt, de meghala, és magot ő sem hagya: a harmadik is hasonlóképen;

21 Взял ее второй и умер, и он не оставил детей; также и третий.

21. і другий узяв її, та й він не зоставив насїння; і третїй також так.

22 Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.

22 Ja ne seitsemän *ottivat hänet eivätkä* jättäneet jälkeläistä. Viimeisenä kaikista vaimokin kuoli.

22. Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.

22. Nijn myös colmas ja hänen otit caicki seidzemen ja ei jättänet siemendä.

22. Se colmas samallamoto/ ia otit henen caiki seitzemen/ ia ei iättenyuet siemende. (Ja kolmas samalla muotoa/ ja otit hänen kaikki seitsemän/ ja ei jättänyt siementä.)

22. καὶ ἔλαβον αὐτήν οἱ ἑπτὰ, καὶ οὐκ ἀφῆκαν σπέρμα. ἐσχάτη πάντων ἀπέθανε καὶ ἡ γυνὴ.

22. και ελαβον αυτην οι επτα και ουκ αφηκαν σπερμα εσχατη παντων απεθανεν και η γυνη 22. kai elaβon aυten oi epta kai oυk afekan sperma eschate panton apethanen kai e gυne

22 and the seven took her and left no seed. Last of all the woman also died.

22. And the seven had her, and left no seed: last of all the woman died also.

22. Og de toge hende alle syv og efterlade ikke Sæd. Sidst af dem alle døde og Kvinden.

22. Så att sju togo henne, och lefde dock ingen säd. Sist af allom dödde ock hustrun.

22. Ja need seitse wotsid tedda, ja ei jätnud suggu jälle: keigewimaks surri ka se naene.

22. ir visi septyni nepaliko vaikų. Po jų visų numirė ir ta moteris.

22. Und es nahmen sie alle sieben und hinterließen nicht Samen. Zuletzt nach allen starb das Weib auch.

22. Tous les sept l'épousèrent et ne laissèrent point d'enfants. Et la femme mourut aussi, la dernière de tous.

22. Y la tomaron los siete; y tampoco dejaron simiente: a la postre murió también la mujer.

22 En al de zeven namen dezelve, en lieten geen zaad na; de laatste van allen is ook de vrouw gestorven.

22. A tak ją pojęło onych siedm braci, a nie zostawili nasienia. Na ostatek po wszystkich umarła i ona niewiasta.

22. És mind a hét elvevé azt, és magot nem hagyának. Legutoljára meghalt az asszony is.

22 Брали ее за себя семеро и не оставили детей.После всех умерла и жена.

22. І брали її семеро, та й не зоставили насїння; остання з усїх умерла й жінка.

23 Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"

23 Kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän siis joutuu ylösnousemuksessa vaimoksi, sillä hän oli niitten seitsemän vaimona?"

23. Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.

23. Caickein wijmein cuoli se waimo. Cosca sijs he ylösnousemises ylösnousewat kenengä heistä se waimo pitä oleman ? Sillä seidzemen pidit sitä waimo.

23. Caikein wimein cooli mös se waimo. Nyt sijs ylesnousemises coska he ylesnouseuat/ kenenge heiste se waimo pite oleman? Sille ette seitzeme' pidhit site waimo. (Kaikkein wiimein kuoli myös se waimo: Nyt siis ylösnousemisessa koska he ylösnousewat/ kenenkä heistä se waimo pitää oleman? Sillä että seitsemän piti sitä waimoa.)

23. ἐν τῇ οὖν ἀναστάσει, ὅταν ἀναστῶσι, τίνος αὐτῶν ἔσται γυνή; οἱ γὰρ ἑπτὰ ἔσχον αὐτὴν γυναῖκα.

23. εν τη ουν αναστασει οταν αναστωσιν τινος αυτων εσται γυνη οι γαρ επτα εσχον αυτην γυναικα 23. en te oυn anastasei otan anastosin tinos aυton estai gυne oi gar epta eschon aυten gυnaika

23 Whenever they rise* up in the resurrection, whose wife will she be of them? For* the seven had her (as their) wife.

23. In the resurrection therefore, when they shall rise, whose wife shall she be of them? for the seven had her to wife.

23. I Opstandelsen nu, naar de opstaae, hvis Hustru af disse skal hun være? thi de have alle syv havt hende til Hustru.

23. Hvilkensderas hustru skall hon nu vara i uppståndelsen, då de skola uppstå? Ty sju hade haft henne till hustru.

23. Agga üllestousmisses, kui nemmad üllestouswad, kelle naene peab temma ollema nende seast? sest ta on neil seitsmel naeseks olnud.

23. Taigi prisikėlime, kai jie prisikels, kurio iš jų žmona ji bus? Juk ji buvo visų septynių žmona’‘.

23. Nun in der Auferstehung, wenn sie auferstehen, wes Weib wird sie sein unter ihnen? Denn sieben haben sie zum Weibe gehabt.

23. Duquel d'entre eux sera-t-elle donc femme quand ils ressusciteront à la résurrection? car tous les sept l'ont eue pour femme.

23. En la resurrección, pues, cuando resucitaren, ¿mujer de cuál de ellos será? porque los siete la tuvieron por mujer.

23 In de opstanding dan, wanneer zij zullen opgestaan zijn, wiens vrouw zal zij van dezen zijn? Want die zeven hebben haar tot een vrouw gehad.

23. Przetoż przy zmartwychwstaniu gdy powstaną, któregoż z nich będzie żoną? bo siedm ich mieli ją za żonę.

23. A feltámadáskor tehát, mikor feltámadnak, melyiköknek lesz a felesége? Mert mind a hétnek a felesége volt.

23 Итак, в воскресении, когда воскреснут, которого из них будет она женою? Ибо семеро имели ее женою?

23. Оце ж у воскресенню, як воскреснуть, которого з них буде жінка? семеро бо мали її за жінку.

24 Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

24 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Ettekö sen vuoksi eksy, kun ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?"

24. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?

24. Ja Jesus wastaten sanoi heille: te exytte: sillä et te tiedä Kirjoituxia eikä Jumalan woima.

24. Ja IesuS wastaten sanoi heille/ Te exytte/ Sille ettei te tiedhe kiriotuxia/ eike JUMALAN auwu. (Ja Jesus wastaten sanoi heille/ Te eksytte/ Sillä ettei te tiedä kirjoituksia/ eikä JUMALAN awua.)

24. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ διὰ τοῦτο πλανᾶσθε, μὴ εἰδότες τὰς γραφὰς μηδὲ τὴν δύναμιν τοῦ Θεοῦ;

24. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις ου δια τουτο πλανασθε μη ειδοτες τας γραφας μηδε την δυναμιν του θεου 24. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois oυ dia toυto planasthe me eidotes tas grafas mede ten dυnamin toυ theoυ

24 And Jesus answered and said to them, Are you° not (being) misled because of this, (by) not knowing the Scriptures, nor the power of God?

24. And Jesus answering said unto them, Do ye not therefore err, because ye know not the scriptures, neither the power of God

24. Da svarede Jesus og sagde til dem: fare I ikke derfor vild, at I ikke kjende Skrifterne, ei heller Guds Kraft?

24. Svarade Jesus, och sade till dem: I faren ville, derföre att I icke veten Skriftena, ej heller Guds kraft.

24. Ja Jesus kostis ja ütles neile: Eks teie sepärrast ei eksi, et teie ei moista kirja egga Jummala wägge?

24. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Argi ne todėl klystate, kad nepažįstate nei Raštų, nei Dievo jėgos?

24. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: Ist's nicht also? Ihr irrt darum, daß ihr nichts wisset von der Schrift noch von der Kraft Gottes.

24. Et Jésus, répondant, leur dit: N'êtes-vous pas dans l'erreur, parce que vous n'entendez pas les Écritures, ni quelle est la puissance de Dieu?

24. Entónces respondiendo Jesús, les dice: ¿No erráis por eso, porque no sabéis las Escrituras, ni el poder de Dios?

24 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Dwaalt gij niet, daarom, dat gij de Schriften niet weet, noch de kracht Gods?

24. Na to Jezus odpowiadając rzekł im: Zaż nie dlatego błądzicie, iżeście nie powiadomi Pisma ani mocy Bożej?

24. Jézus pedig felelvén, monda nékik: Avagy nem azért tévelyegtek-é, mert nem ismeritek az írásokat, sem az Istennek hatalmát?

24 Иисус сказал им в ответ: этим ли приводитесь вы в заблуждение,не зная Писаний, ни силы Божией?

24. І озвавшись Ісус, рече їм: Чи не того ви помиляєтесь, що не знаєте писання, нї сили Божої?

25 Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.

25 Sillä kun kuolleista noustaan, ei oteta vaimoa eikä mennä miehelle, vaan he ovat kuin enkelit taivaissa.

25. Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.

25. Cosca he cuolluista nousewat ei he nai eikä huole mutta owat nijncuin Engelit Taiwasa.

25. Sille coska he coluista ylesnouseuat/ Eike he nai/ eike hoole/ mutta he ouat ninquin Engelit Taiuasa. (Sillä koska he kuolleista ylösnousewat/ Eikä he nai/ eikä huole/ mutta he owat kuin enkelit taiwaassa.)

25. ὅταν γὰρ ἐκ νεκρῶν ἀναστῶσιν, οὔτε γαμοῦσιν οὔτε γαμίζονται, ἀλλ’ εἰσὶν ὡς ἄγγελοι οἱ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

25. οταν γαρ εκ νεκρων αναστωσιν ουτε γαμουσιν ουτε γαμισκονται αλλ εισιν ως αγγελοι οι εν τοις ουρανοις 25. otan gar ek nekron anastosin oυte gamoυsin oυte gamiskontai all eisin os aggeloi oi en tois oυranois

25 For* whenever they rise* up from the dead, they neither marry, nor are they betrothed, but are like messengers the (ones) in the heavens.

25. For when they shall rise from the dead, they neither marry, nor are given in marriage; but are as the angels which are in heaven.

25. Thi naar de ere opstandne fra de Døde, da hverken gifte de sig, ei heller giftes, men de ere som Engle i Himlene.

25. Ty då de uppståndne äro ifrå de döda, tager man sig icke hustru, och icke gifs heller hustru manne; utan de äro såsom Änglar, som i himmelen äro.

25. Sest kui nemmad surnust sawad üllestousnud, siis ei wotta nemmad naest, egga lähhä mehhele, waid nemmad on kui inglid, kes taewas on.

25. Kai prisikels iš numirusiųjų, jie nei ves, nei tekės, bet bus kaip angelai danguje.

25. Wenn sie von den Toten auferstehen werden, so werden sie nicht freien noch sich freien lassen, sondern sie sind wie die Engel im Himmel.

25. Car lorsqu'on ressuscitera, les hommes ne prendront point de femmes, ni les femmes de maris; mais ils seront comme les anges qui sont dans le ciel.

25. Porque cuando resucitarán de los muertos, no se casan, ni se dan en matrimonio; mas son como los ángeles que están en los cielos.

25 Want als zij uit de doden zullen opgestaan zijn, zo trouwen zij niet, noch worden ten huwelijk gegeven; maar zij zijn gelijk engelen, die in de hemelen zijn.

25. Albowiem gdy zmartwychwstaną, ani się żenią, ani za mąż wydawają; ale są jako Aniołowie w niebiesiech.

25. Mert mikor a halálból feltámadnak, sem nem házasodnak, sem férjhez nem mennek, hanem olyanok lesznek, mint az angyalok a mennyekben.

25 Ибо, когда из мертвых воскреснут, тогда не будут ни жениться, ни замуж выходить, но будут, как Ангелы на небесах.

25. Коли бо з мертвих устануть, то нї женять ся, нї віддають ся, а будуть як ангели на небесах.

26 Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

26 Mutta mitä tulee kuolleisiin — että he heräävät eloon — ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta kertomuksessa pensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

26. Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?

26. Mutta he cuolluista että herätetän ettäkö te ole lukenet Mosexen Ramatus cuinga Jumala pensas hänelle puhui sanoden: Minä olen Abrahamin Jumala ja Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala ?

26. Mutta coolluista/ että he ylesheräytetän/ Ettekö te lukeneet ole Mosesen Ramatus/ Quinga JUMALA pensahas henelle puhui sanoden/ Mine olen se Abrahamin JUMALA/ ia Isaachin JUMALA/ ia Jacobin JUMALA? (Mutta kuolleista/ että he ylösheräytetään/ Ettekö te lukeneet ole Moseksen Ramatussa/ Kuinka JUMALA pensaassa hänelle puhui sanoen/ Minä olen se Abrahamin JUMALA/ ja Isaachin JUMALA/ ja Jakobin JUMALA?)

26. περὶ δὲ τῶν νεκρῶν ὅτι ἐγείρονται, οὐκ ἀνέγνωτε ἐν τῇ βίβλῳ Μωϋσέως, ἐπὶ τοῦ βάτου πῶς εἶπεν αὐτῷ ὁ Θεὸς λέγων, ἐγὼ ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ;

26. περι δε των νεκρων οτι εγειρονται ουκ ανεγνωτε εν τη βιβλω μωσεως επι της βατου ως ειπεν αυτω ο θεος λεγων εγω ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ 26. peri de ton nekron oti egeirontai oυk anegnote en te βiβlo moseos epi tes βatoυ os eipen aυto o theos legon ego o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ

26 But concerning the dead, that they are raised; did you° not read in the book of Moses, How God spoke to him at the bush, saying, ‘I (am) the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob'? {Exo 3:6}

26. And as touching the dead, that they rise: have ye not read in the book of Moses, how in the bush God spake unto him, saying, I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob?

26. Men om de Døde, at de opstaae, have I ikke læst i Mosebog i Stedet om Tornebusken, hvorledes Gud talede til ham og sagde: jeg er Abrahams Gud, og Isaks Gud, og Jakobs Gud.

26. Men om de döda, att de skola uppstå, hafven I icke läsit i Mose bok, huruledes Gud talade med honom i buskanom, sägandes: Jag är Abrahams Gud, och Isaacs Gud, och Jacobs Gud?

26. Agga neist surnust, et neid üllesärratakse, eks teie olle luggenud Mosesse ramatust, kuida Jum̃al tem̃aga on räkinud kibbowitsa poösas, ja üttelnud: Minna ollen Abraami Jummal, ja Isaki Jummal, ja Jakobi Jummal.

26. O kad mirusieji keliasi,­ar neskaitėte Mozės knygoje, kaip Mozei Dievas pasakė iš krūmo: ‘Aš esu Abraomo Dievas, Izaoko Dievas ir Jokūbo Dievas!’?

26. Aber von den Toten, daß sie auferstehen werden, habt ihr nicht gelesen im Buch Mose's bei dem Busch, wie Gott zu ihm sagte und sprach: "Ich bin der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs"?

26. Et quant à la résurrection des morts, n'avez-vous point lu dans le livre de Moïse, au buisson ardent, comment Dieu lui parla, en disant: Je suis le Dieu d'Abraham, le Dieu d'Isaac, et le Dieu de Jacob?

26. Y de los muertos que hayan de resucitar, ¿no habéis leido en el libro de Moisés, como le habló Dios en el zarzal, diciendo: Yo soy el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob?

26 Doch aangaande de doden, dat zij opgewekt zullen worden, hebt gij niet gelezen in het boek van Mozes, hoe God in het doornenbos tot hem gesproken heeft, zeggende: Ik ben de God Abrahams, en de God Izaks, en de God Jakobs?

26. A o umarłych, iż będą wzbudzeni, nie czytaliścież w księgach Mojżeszowych, jako Bóg do niego ze krza mówił, i rzekł: Jam jest Bóg Abrahama, Bóg Izaaka, i Bóg Jakóba?

26. A halottakról pedig, hogy feltámadnak, nem olvastátok-é a Mózes könyvében, a csipkebokornál, hogy mi módon szólott néki [9†] az Isten, mondván: Én vagyok Ábrahám Istene, és Izsák Istene, és Jákób Istene.

26 А о мертвых, что они воскреснут, разве не читали выв книге Моисея, как Бог при купине сказал ему: Я Бог Авраама, и Бог Исаака, и Бог Иакова?

26. Про мертвих же, що встають, хиба не читали в книзї Мойсейовій, як коло купини промовив до него Бог, глаголючи: Я Бог Авраамів, і Бог Ісааків, і Бог Яковів?

27 Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."

27 Hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien (Jumala). Kovin te (siis) eksytte."

27. Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.

27. Mutta ei hän ole cuolluitten waan eläwitten Jumala sentähden te suurest exytte.

27. Mutta ei hen ole colutten JUMALA/ waan ninen JUMALA iotca eleuet. Sentedhen te sangen exytte. (Mutta ei hän ole kuolleitten JUMALA/ waan niiden JUMALA jotka eläwät. Sentähden te sangen eksytte.)

27. οὐκ ἔστιν ὁ Θεὸς νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων· ὑμεῖς οὖν πολὺ πλανᾶσθε.

27. ουκ εστιν ο θεος νεκρων αλλα θεος ζωντων υμεις ουν πολυ πλανασθε 27. oυk estin o theos nekron alla theos zonton υmeis oυn polυ planasthe

27 He is not the God of the dead, but the God of the living. Therefore, you° are much misled. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

27. He is not the God of the dead, but the God of the living: ye therefore do greatly err.

27. Gud er ikke de Dødes, men de Levendes Gud; derfor fare I meget vild.

27. Han är icke de dödas Gud, utan deras Gud, som lefva. Så faren I nu mycket ville.

27. Tem̃a ep olle surnutte Jummal, waid ellawatte Jummal, sepärrast eksite teie wägga.

27. Jis nėra mirusiųjų Dievas, bet gyvųjų Dievas. Taigi jūs labai klystate’‘.

27. Gott aber ist nicht der Toten, sondern der Lebendigen Gott. Darum irrt ihr sehr.

27. Dieu n'est point le Dieu des morts; mais le Dieu des vivants. Vous êtes donc dans une grande erreur.

27. No es Dios de muertos, sino Dios de vivos: así que vosotros erráis mucho.

27 God is niet een God der doden, maar een God der levenden. Gij dwaalt dan zeer.

27. Bóg nie jestci Bogiem umarłych, ale Bogiem żywych: przetoż wy bardzo błądzicie.

27. Az Isten nem holtaknak, hanem élőknek Istene. Ti tehát igen tévelyegtek.

27 Бог не есть Бог мертвых, но Бог живых. Итак, вы весьма заблуждаетесь.

27. Не єсть Бог мертвих, а Бог живих. Ви оце вельми помиляєтесь.

28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"

28 Silloin tuli Hänen luokseen muuan kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelevan ja huomannut Hänen vastanneen heille hyvin, ja kysyi Häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"

28. Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?

28. JA cuin yxi Kirjanoppenuista tuli ja cuuli heidän kyselewän keskenäns ja näki että hän hywästi wastais heitä kysyi hän häneldä: Cuca on caickein suurin käsky ?

28. Ja quin yxi Kirianoppenuista edheskeui/ ia cuuli heidhet ychten Campaleuan/ ia näki että hen hyuesti wastasi heite/ kysyi hen henelde/ Cuca ombi se caikein ialoin käsky? (Ja kuin yksi kirjanoppineista edeskäwi/ ja kuuli heidät yhteen kamppailewan/ ja näki että hän hywästi wastasi heitä/ kysyi hän häneltä/ Kuka ompi se kaikkein jaloin käsky?)

28. Καὶ προσελθὼν εἷς τῶν γραμματέων, ἀκούσας αὐτῶν συζητούντων, ἰδὼν ὅτι καλῶς αὐτοῖς ἀπεκρίθη, ἐπηρώτησεν αὐτόν· Ποία ἐστὶ πρώτη πάντων ἐντολὴ;

28. και προσελθων εις των γραμματεων ακουσας αυτων συζητουντων ειδως οτι καλως αυτοις απεκριθη επηρωτησεν αυτον ποια εστιν πρωτη πασων εντολη 28. kai proselthon eis ton grammateon akoυsas aυton sυzetoυnton eidos oti kalos aυtois apekrithe eperotesen aυton poia estin prote pason entole

28 And one of the scribes came near and heard them debating together, and knowing that he had answered them well, asked him, What commandment is the first of all?

28. And one of the scribes came, and having heard them reasoning together, and perceiving that he had answered them well, asked him, Which is the first commandment of all?

28. Og een af de Skriftkloge, som havde hørt dem, da de bespurgte sig med hverandre, gik til ham, og eftersom han skjønnede, at han havde svaret dem vel, spurgte han ham ad: hvilket er det fornemste Bud af alle?

28. Då gick en fram af de Skriftlärda, den derpå hört hade, huru de tillhopa disputerat hade, och hade sett att han hade väl svarat dem, och sporde honom till: Hvilket är det yppersta af all budorden?

28. Ja üks neist kirjatundiaist tulli temma jure, kes neid olli kuulnud teine teist küssitellewad, ja teädis, et temma neile hästi olli kostnud, ja küssis temmalt: Missuggune on keigeüllem kässosanna keikide seast?

28. Vienas iš Rašto žinovų, girdėjęs juos besiginčijant ir supratęs, kaip puikiai Jėzus jiems atsakinėjo, priėjo ir paklausė Jį: ‘‘Koks yra visų pirmasis įsakymas?’‘

28. Und es trat zu ihm der Schriftgelehrten einer, der ihnen zugehört hatte, wie sie sich miteinander befragten, und sah, daß er ihnen fein geantwortet hatte, und fragte ihn: Welches ist das vornehmste Gebot vor allen?

28. Alors un des scribes, qui les avait entendus disputer ensemble, voyant qu'il leur avait bien répondu, s'approcha et lui demanda: Quel est le premier de tous les commandements?

28. Y llegándose uno de los escribas, que los había oido disputar, y sabía que les había respondido bien, le preguntó: ¿Cuál es el más principal mandamiento de todos?

28 En een der Schriftgeleerden horende, dat zij te zamen in woorden waren, en wetende, dat Hij hun wel geantwoord had, kwam tot Hem, en vraagde Hem: Welk is het eerste gebod van alle?

28. A przystąpiwszy jeden z nauczonych w Piśmie, słysząc, że z sobą gadali, a widząc, że im dobrze odpowiedział, spytał go: Które jest najpierwsze ze wszystkich przykazanie?

28. Akkor hozzá menvén egy az írástudók közül, a ki az ő vetekedésöket hallotta vala, és tudván, hogy jól megfelele nékik, megkérdezé tőle: Melyik az első minden [10†] parancsolatok között?

28 Один из книжников, слыша их прения и видя, что Иисус хорошо им отвечал, подошел и спросил Его: какая первая из всех заповедей?

28. І пруступивши один з письменників, почувши їх перепитуваннє, і вбачаючи, що добре їм відповів, спитав Його: Котора перша з усїх заповідь?

29 Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

29 Jeesus vastasi (hänelle): "Ensimmäinen (kaikista käskyistä) on: 'Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, *Herra on yksi*,

29. Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.

29. Jesus wastais händä: tämä on caickein suurin käsky: Cuule Israel Herra meidän Jumalam on ainoa Jumala

29. Nin wastasi IesuS hende/ Teme caikista käskyiste ialoin on/ Cuule Israel/ HERRA meiden JUMALA/ ainoa JUMALA on/ (Niin wastasi Jesus häntä/ Tämä kaikista käskyistä jaloin on/ Kuule Israel/ HERRA meidän JUMALA/ ainoa JUMALA on/)

29. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίθη αὐτῷ ὅτι Πρώτη πάντων ἐντολὴ· ἄκουε, Ἰσραήλ, Κύριος ὁ Θεὸς ἡμῶν Κύριος εἷς ἐστι·

29. ο δε ιησους απεκριθη αυτω οτι πρωτη πασων των εντολων ακουε ισραηλ κυριος ο θεος ημων κυριος εις εστιν 29. o de iesoυs apekrithe aυto oti prote pason ton entolon akoυe israel kυrios o theos emon kυrios eis estin

29 But Jesus answered, The first of all the commandments is: ‘Hear, (O) Israel; The Lord our God, the Lord is one';

29. And Jesus answered him, The first of all the commandments is, Hear, O Israel; The Lord our God is one Lord:

29. Men Jesus svarede ham: det første Bud af alle er dette: hør, Israel! Herren, vor Gud, Herren er een;

29. Jesus svarade honom: Det yppersta af all budorden är detta: Hör, Israel; Herren vår Gud är allena Herre;

29. Agga Jesus wastas temmale: Se keige üllem keige kässosannade seast on: Kule Israel, Issand meie Jummal on üksainus Issand.

29. Jėzus jam atsakė: ‘‘Pirmasis yra šis: ‘Klausyk, Izraeli,­Viešpats, mūsų Dievas, yra vienintelis Viešpats;

29. Jesus aber antwortete ihm: Das vornehmste Gebot vor allen Geboten ist das: "Höre Israel, der HERR, unser Gott, ist ein einiger Gott;

29. Jésus lui répondit: Écoute, Israël, le Seigneur notre Dieu est le seul Seigneur.

29. Y Jesús le respondió: El más principal mandamiento de todos es: Oye, Israel, el Señor nuestro Dios, el Señor, uno es.

29 En Jezus antwoordde hem: Het eerste van al de geboden is: Hoor, Israel! de Heere, onze God, is een enig Heere.

29. A Jezus mu odpowiedział: Najpierwsze ze wszystkich przykazanie jest: Słuchaj, Izraelu! Pan, Bóg nasz, Pan jeden jest.

29. Jézus pedig felele néki: Minden parancsolatok között az első: [11†] Halljad Izráel: Az Úr, a mi Istenünk egy Úr.

29 Иисус отвечал ему: первая из всех заповедей: слушай,Израиль! Господь Бог наш есть Господь единый;

29. Ісус же відказав йому: Що перша з усїх заповідей: Слухай, Ізраїлю: Господь Бог ваш, Господь один єсть;

30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.

30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.' (Tämä on ensimmäinen käsky.)

30. Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.

30. Ja sinun pitä racastaman sinun Herras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun mielestäs ja caikesta sinun wäestäs. Tämä on suurin käsky.

30. Ja sinun pite rakastaman sinun HERRAS JUMALAS caikesta sinun sydhemestes/ ia kaikesta sinun Sielustas/ ia caikesta sinun mielestes/ ia caikesta sinun wäestes. Teme ombi se ialoin käsky. (Ja sinun pitää rakastaman sinun HERRAASI JUMALAASI kaikesta sinun sydämestäsi/ ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi/ ja kaikesta sinun wäestäsi. Tämä ompi se jaloin käsky.)

30. καὶ ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐξ ὅλης τῆς καρδίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς διανοίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος σου. αὕτη πρώτη ἐντολὴ·

30. και αγαπησεις κυριον τον θεον σου εξ ολης της καρδιας σου και εξ ολης της ψυχης σου και εξ ολης της διανοιας σου και εξ ολης της ισχυος σου αυτη πρωτη εντολη 30. kai agapeseis kυrion ton theon soυ eks oles tes kardias soυ kai eks oles tes psυches soυ kai eks oles tes dianoias soυ kai eks oles tes ischυos soυ aυte prote entole

30 and ‘You will love* the Lord your God from all your heart and from your whole soul and from your whole mind and from your whole strength.’ This is the first commandment. {Deu 6:4-6}

30. And thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy mind, and with all thy strength: this is the first commandment.

30. og du skal elske Herren din Gud af dit ganske Hjerte og af din ganske Sjæl og af dit ganske Sind og af din ganske Styrke, dette er det første Bud.

30. Och du skall älska din Herra Gud, af allt ditt hjerta, och af allo dine själ, och af all din håg, och af allo dine magt. Detta är det yppersta budet.

30. Ja sinna pead Issandat omma Jum̃alat armastama keigest ommast süddamest, ja keigest ommast hingest, ja keigest ommast melest, ja keigest ommast wäest, se on keige üllem kässosanna.

30. tad mylėk Viešpatį, savo Dievą, visa savo širdimi, visa savo siela, visu savo protu ir visomis savo jėgomis’,­tai pirmasis įsakymas.

30. und du sollst Gott, deinen HERRN, lieben von ganzem Herzen, von ganzer Seele, von ganzem Gemüte und von allen deinen Kräften." Das ist das vornehmste Gebot.

30. Tu aimeras le Seigneur ton Dieu de tout ton cœur, de toute ton âme, de toute ta pensée, et de toute ta force. C'est là le premier commandement.

30. Amarás pues al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de todo tu entendimiento, y de todas tus fuerzas: éste es el más principal mandamiento.

30 En gij zult den Heere, uw God, liefhebben uit geheel uw hart, en uit geheel uw ziel, en uit geheel uw verstand, en uit geheel uw kracht. Dit is het eerste gebod.

30. Przetoż będziesz miłował Pana, Boga twego, ze wszystkiego serca twego, i ze wszystkiej duszy twojej, i ze wszystkiej myśli twojej, i ze wszystkiej siły twojej; toć jest pierwsze przykazanie.

30. Szeressed azért az Urat, a te Istenedet teljes szívedből, teljes lelkedből, és teljes elmédből és teljes erődből. Ez az első parancsolat.

30 и возлюби Господа Бога твоего всем сердцем твоим, и всею душею твоею, и всем разумением твоим, и всею крепостию твоею, - вот первая заповедь!

30. і: Люби Господа Бога твого всїм серцем твоїм, і всією душею твоєю, і всією думкою твоєю, і всією силою твоєю. Оце перша заповідь.

31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

31 Toinen, (sen veroinen) on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Ei ole näitä suurempaa muuta käskyä."

31. Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.

31. Ja se toinen on tämän caltainen: sinun pitä racastaman sinun lähimmäistäs nijncuin idze sinuas. Ei ole näitä suurembata käskyä.

31. Ja se toinen ombi temen caltainen/ Sinun pite racastaman sinun Lehimeistes ninquin itze sinuas. Ei ole neite swremba käsky. (Ja se toinen ompi tämän kaltainen/ Sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäsi niinkuin itse sinua. Ei ole näitä suurempaa käskyä.)

31. καὶ δευτέρα ὁμοία, αὕτη· ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν. μείζων τούτων ἄλλη ἐντολὴ οὐκ ἔστι.

31. και δευτερα ομοια αυτη αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον μειζων τουτων αλλη εντολη ουκ εστιν 31. kai deυtera omoia aυte agapeseis ton plesion soυ os seaυton meizon toυton alle entole oυk estin

31 And the second (is) similar, ‘You will love* your neighbor like yourself.’ There is no other commandment greater (than) these. {Lev 19:18}

31. And the second is like, namely this, Thou shalt love thy neighbour as thyself. There is none other commandment greater than these.

31. Og det andet, ligt dette, er: du skal elske din Næste ligesom dig selv. Der er intet andet Bud større end disse.

31. Och det andra är desso likt: Älska din nästa som dig sjelf. Intet annat bud är större än dessa.

31. Ja teine temma sarnane on se: Sinna pead omma liggimest armastama kui isseennast. Ei teist suremat kässosanna ep olle.

31. Antrasis panašus į jį: ‘Mylėk savo artimą kaip save patį’. Nėra jokio kito įsakymo, didesnio už šiuodu’‘.

31. Und das andere ist ihm gleich: "Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst." Es ist kein anderes Gebot größer denn diese.

31. Et voici le second qui lui est semblable: Tu aimeras ton prochain comme toi-même. Il n'y a point d'autre commandement plus grand que ceux-ci.

31. Y el segundo es semejante a él: Amarás a tu prójimo, como a tí mismo. No hay otro mandamiento mayor que estos.

31 En het tweede aan dit gelijk, is dit: Gij zult uw naaste liefhebben als uzelven. Er is geen ander gebod, groter dan deze.

31. A wtóre temu podobne to jest: Będziesz miłował bliźniego twego, jako samego siebie. Większego przykazania innego nad to nie masz.

31. A második pedig hasonlatos ehhez: [12†] Szeresd felebarátodat, mint magadat. Nincs más ezeknél nagyobb parancsolat.

31 Вторая подобная ей: возлюби ближнего твоего, как самого себя. Иной большей сих заповеди нет.

31. А друга подібна, така: Люби ближнього твого як себе самого. Більшої від сих иншої заповіди нема.

32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.

32 Kirjanoppinut sanoi Hänelle: "Oikein opettaja sanoit totuuden mukaan, että *yksi on Jumala* ja ettei toista ole paitsi Hän."

32. Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:

32. Ja Kirjanoppenut sanoi hänelle: Mestari sinä olet totisest oikein puhunut yxi on Jumala ja ei ole toista paidzi händä.

32. Ja sanoi henelle se Kirianoppenut/ Mestari/ sine olet totisesta oikein puhunut/ Että yxi ombi JUMALA/ ia ei ole toista paitzi henen. (Ja sanoi häneltä se kirjanoppinut/ Mestari/ sinä olet totisesti oikein puhunut/ Että yksi ompi JUMALA/ ja ei ole toista paitsi hän.)

32. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ γραμματεύς· Καλῶς, διδάσκαλε, ἐπ’ ἀληθείας εἶπας ὅτι εἷς ἐστι καὶ οὐκ ἔστιν ἄλλος πλὴν αὐτοῦ·

32. και ειπεν αυτω ο γραμματευς καλως διδασκαλε επ αληθειας ειπας οτι εις εστιν θεος και ουκ εστιν αλλος πλην αυτου 32. kai eipen aυto o grammateυs kalos didaskale ep aletheias eipas oti eis estin theos kai oυk estin allos plen aυtoυ

32 And the scribe said to him, Teacher, you said well in truth, that he is one, and there is not another him;

32. And the scribe said unto him, Well, Master, thou hast said the truth: for there is one God; and there is none other but he:

32. Og den Skriftkloge sagde til ham: Mester! du har talet vel og efter Sandhed; thi der er een Gud, og der er ingen anden foruden ham.

32. Och den Skriftlärde sade till honom: Mästar, du hafver allt rätt sagt, att Gud är en, och ingen annar är förutan honom;

32. Ja se kirjatundia ütles temma wasto: Öppetaja, sinna olled töest hästi üttelnud: sest üksainus Jummal on, ja ei olle muud, kui temma.

32. Tada Rašto žinovas Jam atsakė: ‘‘Gerai, Mokytojau, Tu tiesą pasakei: yra vienas Dievas ir nėra kito, tik Jis;

32. Und der Schriftgelehrte sprach zu ihm: Meister, du hast wahrlich recht geredet; denn es ist ein Gott und ist kein anderer außer ihm.

32. Et le scribe lui répondit: C'est bien, Maître, tu as dit avec vérité, qu'il n'y a qu'un Dieu, et qu'il n'y en a point d'autre que lui;

32. Entónces el escriba le dijo: Bien, Maestro, verdad has dicho, porque uno es Dios, y no hay otro fuera de él;

32 En de schriftgeleerde zeide tot Hem: Meester, Gij hebt wel in der waarheid gezegd, dat er een enig God is, en er is geen ander dan Hij;

32. Tedy mu rzekł on nauczony w Piśmie: Nauczycielu! zaprawdę dobrześ powiedział, iż jeden jest Bóg, a nie masz inszego oprócz niego.

32. Akkor monda néki az írástudó: Jól van, Mester, igazán mondád, hogy egy Isten van, és nincsen kívüle más.

32 Книжник сказал Ему: хорошо, Учитель! истину сказал Ты, что один есть Бог и нет иного, кроме Его;

32. І каже Йому письменник: Добре, учителю; правду промовив єси, що один єсть Бог, і нема иншого, тільки Він;

33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään (ja kaikesta sielustaan) ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."

33 Ja rakastaa Häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään (ja kaikesta sielustaan) ja kaikesta voimastaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."

33. Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.

33. Ja racasta sitä caikesta sydämestä ja caikesta ymmärryxestä ja caikesta sielusta ja caikesta wäestä ja racasta lähimmäistä nijncuin idzens se on enä cuin caicki polttouhrit ja muut uhrit.

33. Ja rakasta site caikest sydhemest/ ia caikest ymmerdhyxest/ ia caikest sielust/ ia caikest wäest/ ia racastaman Lehimeist ninquin itzense/ se ombi enäy quin caiki Poltewffri/ ia caikinaiset wffrit. (Ja rakasta sitä kaikesta sydämestä/ ja kaikesta ymmärryksestä/ ja kaikesta sielusta/ ja kaikesta wäestä/ ja rakastaman lähimmäistä niinkuin itsensä/ se ompi enemmin kuin kaikki polttouhri/ ja kaikkinaiset uhrit.)

33. καὶ τὸ ἀγαπᾶν αὐτὸν ἐξ ὅλης τῆς καρδίας καὶ ἐξ ὅλης τῆς συνέσεως καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος, καὶ τὸ ἀγαπᾶν τὸν πλησίον ὡς ἑαυτὸν πλεῖόν ἐστι πάντων τῶν ὁλοκαυτωμάτων καὶ θυσιῶν.

33. και το αγαπαν αυτον εξ ολης της καρδιας και εξ ολης της συνεσεως και εξ ολης της ψυχης και εξ ολης της ισχυος και το αγαπαν τον πλησιον ως εαυτον πλειον εστιν παντων των ολοκαυτωματων και των θυσιων 33. kai to agapan aυton eks oles tes kardias kai eks oles tes sυneseos kai eks oles tes psυches kai eks oles tes ischυos kai to agapan ton plesion os eaυton pleion estin panton ton olokaυtomaton kai ton thυsion

33 and to love* him from the whole heart and from the whole intelligence and from the whole soul and from the whole strength and to love* his neighbor like himself, is more-than all (the) whole burnt-offerings and sacrifices.

33. And to love him with all the heart, and with all the understanding, and with all the soul, and with all the strength, and to love his neighbour as himself, is more than all whole burnt offerings and sacrifices.

33. Og at elske ham ef ganske Hjerte og af ganske Forstand og af ganske Sjæl og af ganske Styrke, og at elske sin Næste ligsom sig selv, er mere end alle Brændoffere og Slagtoffere.

33. Och att älska honom af allt hjerta, och af allt förstånd, och af allo själ, och af allo magt, och älska sin nästa som sig sjelf, det är mer än bränneoffer, och all offer.

33. Ja tedda armastama keigest süddamest, ja keigest melest, ja keigest hingest, ja keigest wäest, ja liggimest armastama, kui isseennast, on ennam kui keik pölletamisse ohwrid, ja muud ohwrid.

33. o mylėti Jį visa širdimi, visu protu ir visomis jėgomis bei mylėti savo artimą kaip save patį yra daugiau negu visos deginamosios atnašos ir aukos’‘.

33. Und ihn lieben von ganzem Herzen, von ganzem Gemüte, von ganzer Seele, und von allen Kräften, und lieben seinen Nächsten wie sich selbst, das ist mehr denn Brandopfer und alle Opfer.

33. Et que l'aimer de tout son cœur, de toute sa pensée, de toute son âme, et de toute sa force, et aimer son prochain comme soi-même, c'est plus que tous les holocaustes et les sacrifices.

33. Y amarle de todo corazón, y de todo entendimiento, y de toda el alma, y de todas las fuerzas, y amar al prójimo como a sí mismo, más es que todos los holocaustos y sacrificios.

33 En Hem lief te hebben uit geheel het hart, en uit geheel het verstand, en uit geheel de ziel, en uit geheel de kracht; en den naaste lief te hebben als zichzelven, is meer dan al de brandofferen en de slachtofferen.

33. I miłować go ze wszystkiego serca i ze wszystkiej myśli i ze wszystkiej duszy i ze wszystkiej siły, a miłować bliźniego jako samego siebie, więcej jest nad wszystkie całopalenia i ofiary.

33. És szeretni őt teljes szívből, teljes elméből, teljes lélekből és teljes erőből, és szeretni embernek felebarátját, mint [13†] önmagát, többet ér minden égőáldozatnál és véres áldozatnál.

33 и любить Его всем сердцем и всем умом, и всею душею, и всею крепостью, и любить ближнего, как самого себя, есть больше всех всесожжений и жертв.

33. і що любити Його всїм серцем, і всією думкою, і всією душею, і всією силою, і любити ближнього, як себе самого, се більше нїж усї огняні жертви й посьвяти.

34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

34 Nähdessään hänen vastaavan ymmärtävästi Jeesus sanoi hänelle: "Et ole kaukana Jumalan valtakunnasta." Eikä kukaan rohjennut enää kysyä Häneltä.

34. Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.

34. Cosca Jesus näki että hän toimellisest wastais sanoi hän hänelle: et sinä ole caucana Jumalan waldacunnasta. Ja ei tohtinut kengän sijtte hänelle enämbätä kysyä.

34. Nin IesuS näki että hen toimelisesta wastasi/ sanoi hen henelle/ Edh ole sine caucan JUMALAN Waldakunnasta. Ja ei kenge' tochtinut sijtte henelle kysye. (Niin Jesus näki että hän toimellisesti wastasi/ sanoi hän hänelle/ Et ole sinä kaukana JUMALAN waltakunnasta. Ja ei kenkään tohtinut siitä häneltä kysyä.)

34. καὶ ὁ Ἰησοῦς ἰδὼν ὅτι νουνεχῶς ἀπεκρίθη, εἶπεν αὐτῷ· Οὐ μακρὰν εἶ ἀπὸ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ. καὶ οὐδεὶς οὐκέτι ἐτόλμα αὐτὸν ἐπερωτῆσαι.

34. και ο ιησους ιδων αυτον οτι νουνεχως απεκριθη ειπεν αυτω ου μακραν ει απο της βασιλειας του θεου και ουδεις ουκετι ετολμα αυτον επερωτησαι 34. kai o iesoυs idon aυton oti noυnechos apekrithe eipen aυto oυ makran ei apo tes βasileias toυ theoυ kai oυdeis oυketi etolma aυton eperotesai

34 And (after) Jesus saw that he answered with perception, he said to him, You are not far from the kingdom of God. And no one was daring (enough) to ask him anymore. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

34. And when Jesus saw that he answered discreetly, he said unto him, Thou art not far from the kingdom of God. And no man after that durst ask him any question.

34. Og der Jesus saae, at han svarede forstandeligen, sagde han til ham: du er ikke langt fra Guds Rige. Og der turde Ingen spørge ham ydermere.

34. Då Jesus såg, att han visliga svarat hade, sade han till honom: Du äst icke långt ifrå Guds rike. Och sedan torde ingen fråga honom.

34. Ja kui Jesus näggi, et temma targaste olli kostnud, ütles ta temma wasto: Sinna ei olle mitte kaugel Jummala rigist ärra. Ja ükski ei julgend temmalt ennam küssida.

34. Matydamas, kaip išmintingai jis atsakė, Jėzus jam tarė: ‘‘Tu netoli nuo Dievo karalystės!’‘ Ir niekas daugiau nebedrįso Jo klausti.

34. Da Jesus aber sah, daß er vernünftig antwortete, sprach er zu ihm: "Du bist nicht ferne von dem Reich Gottes." Und es wagte ihn niemand weiter zu fragen.

34. Jésus voyant qu'il avait répondu en homme intelligent, lui dit: Tu n'es pas éloigné du royaume de Dieu.Et personne n'osait plus l'interroger.

34. Jesús entónces viendo que había respondido sabiamente, le dijo: No estás léjos del reino de Dios. Y ninguno le osaba ya preguntar.

34 En Jezus ziende, dat hij verstandelijk geantwoord had, zeide tot hem: Gij zijt niet verre van het Koninkrijk Gods. En niemand durfde Hem meer vragen.

34. A widząc Jezus, że on mądrze odpowiedział, rzekł mu: Niedalekoś jest od królestwa Bożego. I nie śmiał go nikt dalej pytać.

34. Jézus pedig látván, hogy bölcsen felelt vala, monda néki: [14†] Nem messze vagy az Isten országától. És többé senki sem meri vala őt megkérdezni.

34 Иисус, видя, что он разумно отвечал, сказал ему: недалеко ты от Царствия Божия. После того никто уже не смел спрашивать Его.

34. І вбачаючи Ісус, що він розумно відказав, рече йому: Не далеко єси від царства Божого. І нїхто нїколи не важив ся Його питати.

35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?

35 Opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui vielä ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat että Kristus on Daavidin poika?

35. Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?

35. JA Jesus wastais ja sanoi opettain Templis: cuinga sanowat Kirjanoppenet Christuxen olewan Dawidin Pojan ?

35. Ja IesuS wastasi ia sanoi opettain Templis/ Quinga sanouat ne Kirianoppenuet/ CHRISTUSEN oleuan Dauidin Poian? (Ja Jesus wastasi ja sanoi opettajain templissä/ Kuinka sanowat ne kirjanoppineet/ KRISTUKSEN olewan Dawidin pojan?)

35. Καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς ἔλεγε διδάσκων ἐν τῷ ἱερῷ· Πῶς λέγουσιν οἱ γραμματεῖς ὅτι ὁ Χριστὸς υἱὸς Δαυῒδ ἐστι;

35. και αποκριθεις ο ιησους ελεγεν διδασκων εν τω ιερω πως λεγουσιν οι γραμματεις οτι ο χριστος υιος εστιν δαβιδ 35. kai apokritheis o iesoυs elegen didaskon en to iero pos legoυsin oi grammateis oti o christos υios estin daβid

35 And Jesus answered and said, (while) teaching in the temple, How (is it that) the scribes say that the Christ is the son of David?

35. And Jesus answered and said, while he taught in the temple, How say the scribes that Christ is the Son of David

35. Og der Jesus lærte i Templet, tog han til Orde og sagde: hvorledes sige de Skriftkloge, at Christus er Davids Søn!

35. Och svarade Jesus, och sade, lärandes i templet: Huru säga de Skriftlärde, att Christus är Davids Son?

35. Ja Jesus kostis ja ütles, pühhas koias öppetades: Kuida kirjatundiad ütlewad, et Kristus on Taweti poeg?

35. Mokydamas šventykloje, Jėzus kalbėjo: ‘‘Kaip Rašto žinovai gali sakyti, jog Kristus yra Dovydo Sūnus?

35. Und Jesus antwortete und sprach, da er lehrte im Tempel: Wie sagen die Schriftgelehrten, Christus sei Davids Sohn?

35. Et comme Jésus enseignait dans le temple, il dit: Comment les scribes disent-ils que le Christ est Fils de David?

35. Y respondiendo Jesús decía, enseñando en el templo: ¿Cómo dicen los escribas que el Cristo es hijo de David?

35 En Jezus antwoordde en zeide, lerende in den tempel: Hoe zeggen de Schriftgeleerden, dat de Christus een Zoon van David is?

35. Tedy Jezus odpowiadając rzekł, gdy uczył w kościele: Jakoż mówią nauczeni w Piśmie, iż Chrystus jest Syn Dawida?

35. És felele Jézus és monda, a mint a templomban tanít vala: Mi módon mondják az írástudók, [15†] hogy a Krisztus Dávidnak Fia?

35 Продолжая учить в храме, Иисус говорил: как говорят книжники, что Христос есть Сын Давидов?

35. І озвавшись Ісус, глаголав, навчаючи в церкві: Як се кажуть письменники, що Христос син Давидів?

36 Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.

36 Sanoihan Daavid itse Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi*.'

36. Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.

36. Silllä Dawid sanoi idze Pyhän Hengen cautta: Herra sanoi minun Herralleni istu minun oikialle kädelleni sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.

36. Sille itze Dauid sanoi pyhen Hengen cautta/ HERRA sanoi minun Herraleni/ Istu minun oikealle Kädheleni/ sihenasti quin mine panen sinun wiholises sinun ialcais astilaudhaxi. (Sillä itse Dawid sanoi Pyhän Hengen kautta/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun oikealle kädelleni/ siihen asti kuin minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi.)

36. αὐτὸς γὰρ Δαυῒδ εἶπεν ἐν Πνεύματι ἁγίῳ· λέγει ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου.

36. αυτος γαρ δαβιδ ειπεν εν τω πνευματι τω αγιω ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 36. aυtos gar daβid eipen en to pneυmati to agio eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

36 For* David himself said in (the) Holy Spirit, ‘The Lord says to my Lord, Sit at my right (hand), until I should place your enemies (as the) footstool of your feet.’ {Psa 110:1}

36. For David himself said by the Holy Ghost, The LORD said to my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool.

36. Thi David siger selv, dreven af den Hellig Aand: Herren sagde til min Herre: sæt dig ved min høire Haand, indtil jeg lægger dine Fjender til dine Fødders Skammel.

36. Ty David, genom den Helga Anda, säger: Herren sade till min Herra: Sätt dig på min högra hand, tilldess jag hafver satt dina ovänner dig till en fotapall.

36. Sest Tawet ütleb isse pühha Waimo läbbi: Issand on minno Issandale üttelnud: istu minno parrama pole, kunni minna sinno waenlased saan pannud sinno jalge alluseks järjeks.

36. Juk pats Dovydas Šventąja Dvasia pasakė: ‘Viešpats tarė mano Viešpačiui: sėskis mano dešinėje, kol patiesiu Tavo priešus tarsi pakojį po Tavo kojų’.

36. Er aber, David, spricht durch den heiligen Geist: "Der HERR hat gesagt zu meinem Herrn: Setze dich zu meiner Rechten, bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße."

36. Car David lui-même dit par le Saint-Esprit: Le Seigneur a dit à mon Seigneur: Assieds-toi à ma droite, jusqu'à ce que j'aie fait de tes ennemis le marchepied de tes pieds.

36. Porque el mismo David dijo por el Espíritu Santo: Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra, hasta que ponga tus enemigos por estrado de tus piés.

36 Want David zelf heeft door den Heiligen Geest gezegd: De Heere heeft gezegd tot mijn Heere: Zit aan Mijn rechter hand, totdat Ik Uw vijanden zal gezet hebben tot een voetbank Uwer voeten.

36. Bo sam Dawid przez Ducha Świętego powiedział: Rzekł Pan Panu memu, siądź po prawicy mojej, aż położę nieprzyjacioły twoje podnóżkiem nóg twoich.

36. Hiszen [16†] Dávid maga mondotta a [17†] Szent Lélek által: Monda az Úr az én uramnak: ülj az én jobb kezem felől, míglen vetem a te ellenségeidet lábaid alá zsámolyul.

36 Ибо сам Давид сказал Духом Святым: сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня, доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих.

36. Сам бо Давид промовив Духом сьвятим: "Рече Господь Господеві моєму: Сиди по правицї в мене, доки положу вороги твої підніжком ніг твоїх."

37 Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.

37 Daavid itse sanoo Häntä (siis) Herraksi. Kuinka Hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli Häntä mielellään."

37. Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.

37. Sijnä Dawid cudzu hänen Herraxens cuingast hän on hänen Poicans ? Ja paljo Canssa cuuli händä mielelläns.

37. Sijne Dauid sijs cutzupi henen Herraxens. Custa hen ombi sijs henen poicans? Ja enimitten Canssa cuuli hende kernasta. (Siinä Dawid siis kutsuupi hänen Herraksensa. Kusta hän ompi siis hänen poikansa? Ja enimmiten kansa kuuli häntä kernaasti.)

37. αὐτὸς οὖν Δαυῒδ λέγει αὐτὸν Κύριον· καὶ πόθεν υἱός αὐτοῦ ἐστι; καὶ ὁ πολὺς ὄχλος ἤκουεν αὐτοῦ ἡδέως.

37. αυτος ουν δαβιδ λεγει αυτον κυριον και ποθεν υιος αυτου εστιν και ο πολυς οχλος ηκουεν αυτου ηδεως 37. aυtos oυn daβid legei aυton kυrion kai pothen υios aυtoυ estin kai o polυs ochlos ekoυen aυtoυ edeos

37 Therefore David himself calls* him Lord, and from where is he his son? And the large crowd was gladly hearing him. {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.}

37. David therefore himself calleth him Lord; and whence is he then his son And the common people heard him gladly.

37. Altsaa kalder da David ham selv en Herre; hvorledes er han da hans Søn? Og meget Folk hørte han gjerne.

37. Så kallar nu David honom Herra; hvadan är han då hans Son? Och en stor del af folket hörde honom gerna.

37. Nüüd hüab Tawet isse tedda Issandaks, kuida ta siis on temma Poeg? ja paljo rahwast kulis tedda heal melel.

37. Pats Dovydas vadina jį Viešpačiu, tai kaip Jis gali būti jo Sūnus?’‘ Didelė minia džiugiai Jo klausėsi.

37. Da heißt ihn ja David seinen Herrn; woher ist er denn sein Sohn? Und viel Volks hörte ihn gern.

37. Puis donc que David lui-même l'appelle Seigneur, comment est-il son fils?Et une grande multitude prenait plaisir à l'écouter.

37. Luego llamándole el mismo David Señor, ¿de dónde pues es su hijo? Y la grande multitud le oía de buena gana.

37 David dan zelf noemt Hem zijn Heere, en hoe is Hij zijn Zoon? En de menigte der schare hoorde Hem gaarne.

37. Ponieważ go sam Dawid nazywa Panem, jakoż tedy jest synem jego? a wielki lud rad go słuchał.

37. Tehát maga Dávid nevezi őt Urának, mimódon fia hát néki? És a nagy sokaság örömest hallgatja vala őt.

37 Итак, сам Давид называет Его Господом: как же Он Сын ему? И множество народа слушало Его с услаждением.

37. Сам оце ж Давид зве його Господем: звідкіля ж він син його? І багато народу слухало Його любо.

38 Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla

38 Ja Hän sanoi (heille) opettaessaan: "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielivät käyskennellä pitkissä vaipoissa ja tervehtimisiä toreilla

38. Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,

38. JA hän opetti heitä ja sanoi heille: cawattacat teitän Kirjanoppenuista jotca pitkisä waatteisa käywät ja andawat mielelläns heitäns Turulla terwehtä.

38. Ja hen opetti heite/ ia sanoi heille/ Cauattaca teiten nijlde Kirianoppenuilda/ iotca pitkise waatteisa kieuuet/ ia andauat kernasta heitens teruechte turulla/ (Ja hän opetti heitä/ ja sanoi heille/ Kawahtakaat teitän niiltä kirjanoppineilta/ jotka pitkissä waatteissa käywät/ ja antawat kernaasit heitänsä terwehtiä turulla/)

38. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ἐν τῇ διδαχῇ αὐτοῦ· Βλέπετε ἀπὸ τῶν γραμματέων τῶν θελόντων ἐν στολαῖς περιπατεῖν καὶ ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς

38. και ελεγεν αυτοις εν τη διδαχη αυτου βλεπετε απο των γραμματεων των θελοντων εν στολαις περιπατειν και ασπασμους εν ταις αγοραις 38. kai elegen aυtois en te didache aυtoυ βlepete apo ton grammateon ton thelonton en stolais peripatein kai aspasmoυs en tais agorais

38 And he said to them in his teaching, Beware° (of things) from the scribes, who wish to walk in (long) robes and (to have) greetings in the marketplaces,

38. And he said unto them in his doctrine, Beware of the scribes, which love to go in long clothing, and love salutations in the marketplaces,

38. Og han sagde dem i sin Underviisning: tager Eder vare for de Skriftkloge, som gjerne gaae i lange Klæder og lade sig hilse paa Torvene,

38. Och han lärde dem, och sade till dem: Vakter eder för de Skriftlärda; de gå gerna i sid kläder, och låta gerna helsa sig på torgen;

38. Ja temma ütles neile ommas öppetusses: Hoidke ennast kirjatundiatte eest, kes pitkis ridis tahtwad käia, ja armastawad terretamissed turrude peäl,

38. Mokydamas Jis kalbėjo: ‘‘Saugokitės Rašto žinovų, kurie mėgsta vaikščioti su ilgais drabužiais ir būti sveikinami aikštėse,

38. Und er lehrte sie und sprach zu ihnen: Sehet euch vor vor den Schriftgelehrten, die in langen Kleidern gehen und lassen sich gern auf dem Markte grüßen

38. Il leur disait aussi, en les enseignant: Gardez-vous des scribes qui aiment à se promener en robes longues, et à être salués dans les places publiques,

38. Y les decía en su doctrina: Guardáos de los escribas, que quieren andar con ropas largas, y aman las salutaciones en las plazas,

38 En Hij zeide tot hen in Zijn leer: Wacht u voor de Schriftgeleerden, die daar gaarne willen wandelen in lange klederen, en gegroet zijn op de markten;

38. I mówił do nich w nauce swojej: Strzeżcie się nauczonych w Piśmie, którzy chcą w długich szatach chodzić, a być pozdrawiani na rynkach;

38. Ő pedig monda nékik az ő tanításában: Őrizkedjetek az írástudóktól, [18†] a kik örömest járnak hosszú köntösökben és szeretik a piaczokon való köszöntéseket.

38 И говорил им в учении Своем: остерегайтесь книжников, любящих ходить в длинных одеждах и принимать приветствия в народных собраниях,

38. І глаголав їм у науцї своїй: Остерегайтесь письменників, що люблять в шатах ходити, та витання на торгах,

39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,

39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja kutsuilla,

39. Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,

39. Ja mielelläns istuwat ylimmäisnä cocouxisa ja ensimäisis siois ehtolisis.

39. ia kernasta istuuat ylimeis Cokouxisa/ ia ensimeisis sijois Echtolisis. (Ja kernaasti istuwat ylimmäisenä kokouksissa/ en ensimmäisissä sijoissa ehtoollisissa.)

39. καὶ πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ πρωτοκλισίας ἐν τοῖς δείπνοις.

39. και πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις και πρωτοκλισιας εν τοις δειπνοις 39. kai protokathedrias en tais sυnagogais kai protoklisias en tois deipnois

39 and (the) foremost seats in the synagogues and foremost-places at the suppers.

39. And the chief seats in the synagogues, and the uppermost rooms at feasts:

39. og ville have de fornemste Stolestader i Synagogerne, og sidde øverst til Bords i Nadverne;

39. Och sitta gerna främst i Synagogorna, och främst vid bordet i gästabåden;

39. Ja essimessed pingid koggodusse koddade sees, ja üllemat otsa laudade öhto-sömaaegus.

39. užimti pirmuosius krėslus sinagogose ir garbingas vietas pokyliuose.

39. und sitzen gern obenan in den Schulen und über Tisch beim Gastmahl;

39. Et qui aiment les premiers sièges dans les synagogues, et les premières places dans les festins,

39. Y las primeras sillas en las sinagogas, y los primeros asientos en las cenas:

39 En de voorgestoelten hebben in de synagogen, en de vooraanzittingen in de maaltijden;

39. I na pierwszych stołkach siadać w bóżnicach, i pierwsze miejsca mieć na wieczerzach;

39. És a gyülekezetekben az előlüléseket, és a lakomákon a főhelyeket:

39 сидеть впереди в синагогах и возлежать на первом месте на пиршествах, -

39. та перші сїдалища по школах, та перші місця на бенкетах;

40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi rukoilevat pitkään. He saavat sitä kovemman tuomion."

40. Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.

40. Jotca syöwät leskein huonet että he cauwan rucoilewat. Nämät saawat sitä rascamman cadotuxen.

40. Jotca ylessöuet Leskein hooneet/ ia edhesweteuet pitket Rucouxet. Neme samat saauat site raskaman cadhotuxen. (Jotka ylössyöwät leskein huoneet/ je edeswetäwät pitkät rukoukset. Nä mä samat saawat siitä raskaamman kadotuksen.)

40. οἱ κατεσθίοντες τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσευχόμενοι! οὗτοι λήψονται περισσότερον κρῖμα.

40. οι κατεσθιοντες τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχομενοι ουτοι ληψονται περισσοτερον κριμα 40. oi katesthiontes tas oikias ton cheron kai profasei makra proseυchomenoi oυtoi lepsontai perissoteron krima

40 (They are) those who devour widows’ houses and are praying long (prayers) for a pretext; these will be receiving even-more condemnation. {Mar 12:41-44 & Luk 21:1-4 In the Temple Treasury, Tues.}

40. Which devour widows' houses, and for a pretence make long prayers: these shall receive greater damnation.

40. de, som opæde Enkers Huse og paa Skrømt bede længe, disse skulle faae des haardere Dom.

40. Hvilke uppäta enkors hus, förebärande långa böner; desse skola få dess svårare fördömelse.

40. Nemmad söwad leskede honed ärra, ja loewad silmakirjaks pitkad palwed. Needsinnatsed sawad sedda raskemat hukkatust.

40. Jie suryja našlių namus ir dedasi kalbą ilgas maldas. Jie gaus dar didesnį pasmerkimą’‘.

40. sie fressen der Witwen Häuser und wenden langes Gebet vor. Diese werden desto mehr Verdammnis empfangen.

40. Qui dévorent les maisons des veuves, tout en affectant de faire de longues prières; ils encourront une plus grande condamnation.

40. Que devoran las casas de las viudas, y ponen delante que hacen largas oraciones. Estos recibirán mayor condenación.

40 Welke de huizen der weduwen opeten, en dat onder den schijn van lang te bidden. Dezen zullen zwaarder oordeel ontvangen.

40. Którzy pożerają domy wdów, a to pod pokrywką długich modlitw; cić odniosą cięższy sąd.

40. A kik az özvegyeknek házát fölemésztik [19†] és színből hosszan imádkoznak: ezek súlyosabb ítélet alá esnek.

40 сии, поядающие домы вдов и напоказ долго молящиеся, примут тягчайшее осуждение.

40. що жеруть доми удовиць, і задля виду довго молять ся. Сї приймуть ще тяжчий осуд.

41 Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

41 Istuen vastapäätä uhriarkkua Jeesus katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

41. Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,

41. JA cuin Jesus istui uhriarcun cohdalla ja cadzeli cuinga Canssa pani raha uhriarckun. Ja monda ricasta panit paljon.

41. Ja quin IesuS istui wffriarkun cohdhalla/ ia catzeli quinga Canssa pani peningite wffriarkun. Ja monda ricasta panit palion. (Ja kuin Jesus istui uhriarkun kohdalla/ ja katseli kuinka kanssa pani penninkiä uhriarkkuun. Ja monta rikasta pani paljon.)

41. Καὶ καθίσας ὁ Ἰησοῦς κατέναντι τοῦ γαζοφυλακίου ἐθεώρει πῶς ὁ ὄχλος βάλλει χαλκὸν εἰς τὸ γαζοφυλάκιον.

41. και καθισας ο ιησους κατεναντι του γαζοφυλακιου εθεωρει πως ο οχλος βαλλει χαλκον εις το γαζοφυλακιον και πολλοι πλουσιοι εβαλλον πολλα 41. kai kathisas o iesoυs katenanti toυ gazofυlakioυ etheorei pos o ochlos βallei chalkon eis to gazofυlakion kai polloi ploυsioi eβallon polla

41 And having sat down opposite the treasury, Jesus was viewing how the crowd cast brass (coins) into the treasury, and many (who were) rich were casting (in) much.

41. And Jesus sat over against the treasury, and beheld how the people cast money into the treasury: and many that were rich cast in much.

41. Og Jesus satte sig lige overfor Templets Kiste og saae, hvorledes Folket lagde Penge i Kisten, og mange Rige lagde meget derudi.

41. Och satte sig Jesus tvärtemot offerkistona, och såg uppå huruledes folket lade penningar i kistona; och månge rike lade mycket in.

41. Ja kui Jesus ohwri-rahha kirsto kohhal istus, watis temma, kuida rahwas ohwri-rahha kirsto panni, ja paljo rikkaid pannid paljo sisse.

41. Atsisėdęs ties iždine, Jėzus stebėjo, kaip žmonės metė į ją pinigus. Daugelis turtingųjų aukojo gausiai.

41. Und Jesus setzte sich gegen den Gotteskasten und schaute, wie das Volk Geld einlegte in den Gotteskasten; und viele Reiche legten viel ein.

41. Et Jésus, étant assis vis-à-vis du tronc, regardait comment le peuple mettait de l'argent dans le tronc,

41. Y estando sentado Jesús delante del arca de las ofrendas, miraba como el pueblo echaba dinero en el arca; y muchos ricos echaban mucho.

41 En Jezus, gezeten zijnde tegenover de schatkist, zag, hoe de schare geld wierp in de schatkist; en vele rijken wierpen veel daarin.

41. A Jezus siedząc przeciwko skarbnicy, przypatrywał się, jako lud rzucał pieniądze do skarbnicy, i jako wiele bogaczów wiele rzucało.

41. És leülvén Jézus a templomperselynek átellenében, nézi vala, hogy a sokaság miként vet pénzt a perselybe. [20†] Sok gazdag pedig sokat vet vala abba.

41 И сел Иисус против сокровищницы и смотрел, как народ кладет деньги в сокровищницу. Многие богатые клали много.

41. І сївши Ісус навпроти скарбони, дививсь, як народ кидає гроші в скарбону. І многі заможні кидали по багато.

42 Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.

42 Niin tuli muuan köyhä leski ja pani kaksi ropoa* mikä on neljännes assi.

42. Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.

42. Nijn tuli yxi köyhä leski ja pani caxi ropoja ne tekewät yhden cuusinaisen.

42. Nin tuli yxi kieuhe leski/ ia pani caxi ropoija/ ne tekeuet yhden peningin. (Niin tuli yksi köyhä leski/ ja pani kaksi ropoa/ ne tekewät yhden penningin.)

42. καὶ πολλοὶ πλούσιοι ἔβαλλον πολλά· καὶ ἐλθοῦσα μία χήρα πτωχὴ ἔβαλε λεπτὰ δύο, ὅ ἐστι κοδράντης.

42. και ελθουσα μια χηρα πτωχη εβαλεν λεπτα δυο ο εστιν κοδραντης 42. kai elthoυsa mia chera ptoche eβalen lepta dυo o estin kodrantes

42 And one poor widow came and she cast in two bronze-coins, which is (equal to) a copper-coin.

42. And there came a certain poor widow, and she threw in two mites, which make a farthing.

42. Og en fattig Enke kom og lagde to Skjerve udi, som er en Hvid.

42. Och en fattig enka kom, och lade in två skärfvar, det var en penning.

42. Ja üks waene lesknaene tulli, ja panni kaks weringit sisse, se on üks runstik.

42. Atėjo viena beturtė našlė ir įmetė du pinigėlius, tai yra skatiką.

42. Und es kam eine arme Witwe und legte zwei Scherflein ein; die machen einen Heller.

42. Et plusieurs riches y mettaient beaucoup; et une pauvre veuve étant venue, y mit deux petites pièces, qui font un quadrain.

42. Y vino una viuda pobre, y echó dos blancas que es un maravedí.

42 En er kwam een arme weduwe, die twee kleine penningen daarin wierp, hetwelk is een oort.

42. I przyszedłszy jedna wdowa uboga, wrzuciła dwa drobne pieniążki, co czyni kwartnik.

42. És egy szegény özvegy asszony is [21†] odajövén, két fillért, azaz egy negyed pénzt vete bele.

42 Придя же, одна бедная вдова положила две лепты, что составляет кодрант.

42. І прийшовши одна вдовиця вбога, вкинула дві лепти, чи то шеляг.

43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

43 Kutsuttuaan opetuslapsensa luokseen Hän sanoi heille: ”Totisesti sanon teille, että tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

43. Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.

43. Nijn hän cudzui Opetuslapsens tygöns ja sanoi heille: totisest sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enämmän uhriarckun cuin caicki ne jotca sijhen panit:

43. Nin hen cutzui Opetuslapsens tygens ia sanoi heille/ Totisesta sanon mine teille/ että teme keuhe Leski pani enäme' wffriarkun/ quin caiki ne iotca sinne sisellepanit/ (Niin hän kutsui opetuslapsen tykönsä ja sanoi heille/ Totisesti sanon minä teille/ että tämä köyhä leski pani enemmin uhriarkkuun/ kuin kaikki ne jotka sinne sisälle panit/)

43. καὶ προσκαλεσάμενος τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἡ χήρα ἡ πτωχὴ αὕτη πλεῖον πάντων ἔβαλε τῶν βαλλόντων εἰς τὸ γαζοφυλάκιον·

43. και προσκαλεσαμενος τους μαθητας αυτου λεγει αυτοις αμην λεγω υμιν οτι η χηρα αυτη η πτωχη πλειον παντων βεβληκεν των βαλοντων εις το γαζοφυλακιον 43. kai proskalesamenos toυs mathetas aυtoυ legei aυtois amen lego υmin oti e chera aυte e ptoche pleion panton βeβleken ton βalonton eis to gazofυlakion

43 And he called his disciples to him and says to them, Assuredly I am saying to you°, This poor widow has cast in more-than all those who are casting (in much) into the treasury;

43. And he called unto him his disciples, and saith unto them, Verily I say unto you, That this poor widow hath cast more in, than all they which have cast into the treasury:

43. Og han kaldte sine Disciple til sig og sagde til dem: sandelig siger jeg Eder at denne fattige Enke har lagt mere deri end alle de, som lade i Kisten.

43. Då kallade han sina Lärjungar till sig, och sade till dem: Sannerliga säger jag eder, denna fattiga enkan lade mer in i kistona, än alle de andre som der inlade.

43. Ja tem̃a kutsus ommad jüngrid ennese jure, ja ütles neile: Töest ma ütlen teile, et sesinnane waene lesknaene ennam on ohwri-rahha kirsto pannud, kui keik muud, kes on sisse pannud.

43. Pasišaukęs savo mokinius, Jėzus tarė jiems: ‘‘Iš tiesų sakau jums: ši beturtė našlė įmetė daugiausia iš visų, kurie dėjo į iždinę.

43. Und er rief seine Jünger zu sich und sprach zu ihnen: Diese arme Witwe hat mehr in den Gotteskasten gelegt denn alle, die eingelegt haben.

43. Alors, ayant appelé ses disciples, il leur dit: Je vous dis en vérité, que cette pauvre veuve a plus mis dans le tronc que tous ceux qui y ont mis.

43. Entónces llamando a sus discípulos, les dice: De cierto os digo, que esta viuda pobre echó más que todos los que han echado en el arca;

43 En Jezus, Zijn discipelen tot Zich geroepen hebbende, zeide tot hen: Voorwaar, Ik zeg u, dat deze arme weduwe meer ingeworpen heeft, dan allen, die in de schatkist geworpen hebben.

43. Tedy zwoławszy uczniów swoich rzekł im: Zaprawdę wam powiadam, że ta uboga wdowa więcej wrzuciła, niżeli ci wszyscy, którzy rzucali do skarbnicy.

43. Akkor előszólítván tanítványait, monda nékik: Bizony mondom néktek, hogy ez a szegény özvegy asszony többet vetett, hogynem mind a többi, a kik a perselybe vetettek vala.

43 Подозвав учеников Своих, Иисус сказал им: истинно говорю вам, что эта бедная вдова положила больше всех, клавших в сокровищницу,

43. І прикликавши учеників своїх, рече їм: Істино глаголю вам: Що вдовиця ся вбога більш усїх укинула, що кидали в скарбону.

44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

44 Sillä kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elantonsa."

44. Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.

44. Sillä he owat caicki pannet sijtä cuin heillä lijaxi oli mutta tämä on hänen köyhydestäns mitä hänellä oli caiken hänen tawarans pannut.

44. Sille että he caiki ouat pa'nuuet nijste/ quin heille lijaxi oli/ mutta teme ombi henen kieuhydhestens caiki mite henelle oli/ caike' henen tauarans pannut. (Sillä että he kaikki owat panneet niistä/ kuin heille liiaksi oli/ mutta tämä ompi hänen köyhyydestänsä kaikki mitä hänellä oli/ kaiken hänen tawaransa pannut.)

44. πάντες γὰρ ἐκ τοῦ περισσεύοντος αὐτοῖς ἔβαλον· αὕτη δὲ ἐκ τῆς ὑστερήσεως αὐτῆς πάντα ὅσα εἶχεν ἔβαλεν, ὅλον τὸν βίον αὐτῆς.

44. παντες γαρ εκ του περισσευοντος αυτοις εβαλον αυτη δε εκ της υστερησεως αυτης παντα οσα ειχεν εβαλεν ολον τον βιον αυτης 44. pantes gar ek toυ perisseυontos aυtois eβalon aυte de ek tes υstereseos aυtes panta osa eichen eβalen olon ton βion aυtes

44 for* they all cast in out of what is abounding to them, but she cast in, out of her lack (of) all things, as many things as she had, her whole livelihood.

44. For all they did cast in of their abundance; but she of her want did cast in all that she had, even all her living.

44. Thi de lagde alle af deres Overlod; men denne lagde af sin Fattigdom alt det, hun havde, hendes ganske Eiendom.

44. Ty de hafva alle inlagt af det dem öfverlopp; men hon inlade, utaf sin fattigdom, allt det hon hade, alla sina näring.

44. Sest keik teised on ommast liast warrandussest sisse pannud; agga sesinnane on om̃ast waesussest keik, mis temmal olli, keik omma toidust, sisse pannud.

44. Visi aukojo iš savo pertekliaus, o ji iš savo nepritekliaus įmetė visa, ką turėjo, visą savo pragyvenimą’‘.

44. Denn sie haben alle von ihrem Überfluß eingelegt; diese aber hat von ihrer Armut alles, was sie hatte, ihre ganze Nahrung, eingelegt.

44. Car tous ont mis de leur superflu; mais celle-ci a mis de son nécessaire tout ce qu'elle possédait, tout ce qu'elle avait pour vivre.

44. Porque todos ellos han echado de lo que les sobra; mas esta de su pobreza echó todo lo que tenía, todo su sustento.

44 Want zij allen hebben van hun overvloed daarin geworpen; maar deze heeft van haar gebrek, al wat zij had, daarin geworpen, haar gansen leeftocht.

44. Albowiem ci wszyscy z tego, co im zbywało, rzucali; ale ta z ubóstwa swego wszystko, co miała, wrzuciła, wszystkę żywność swoję.

44. Mert azok mindnyájan az ő fölöslegükből vetének; ez pedig az ő szegénységéből, a mije csak volt, mind beveté, az ő egész vagyonát.

44 ибо все клали от избытка своего, а она от скудости своей положила все, что имела, все пропитание свое.

44. Усї бо з достатку свого кидали, ся ж з недостатку свого: все, що мала, вкинула, увесь прожиток свій.