8 luku

Jeesus ravitsee neljätuhatta miestä 1 – 9, kieltäytyy antamasta merkkiä taivaasta 10 – 13, varoittaa opetuslapsiaan fariseusten ja Herodeksen hapatuksesta 14 – 21, parantaa sokean miehen Beetsaidassa 22 – 26 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi 27 – 30 Jeesus ilmoittaa edeltäpäin kärsimisensä 31 – 33 ja puhuu seuraajiensa itsensäkieltämisestä ja tulemuksestaan 34 – 9: 1.

1 Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

1 Niinä päivinä, kun (hyvin) paljon kansaa [taas] oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, Jeesus* kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi heille:

1. Niinä päivinä, koska sangen paljo kansaa oli, eikä ollut heillä mitään syömistä, kutsui Jesus opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

1. NIjnä päiwinä cosca sangen paljo Canssa oli eikä ollut heillä mitän syömist cudzui Jesus Opetuslapset tygöns ja sanoi heille:

1. NIne peiuine/ coska sangen palio Canssa oli/ eike ollut heille miteken sömist/ cutzui IesuS Opetuslapset tygens/ ia sanoi heille/ (Niinä päiwinä/ koska sangen paljon kansaa oli/ eikä ollut mitään syömistä/ kutsui Jesus opetuslapset tykönsä/ ja sanoi heille/)

1. Ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις πάλιν πολλοῦ ὄχλου ὄντος καὶ μὴ ἐχόντων τί φάγωσι, προσκαλεσάμενος ὁ Ἰησοῦς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγει αὐτοῖς·

1. εν εκειναις ταις ημεραις παμπολλου οχλου οντος και μη εχοντων τι φαγωσιν προσκαλεσαμενος ο ιησους τους μαθητας αυτου λεγει αυτοις 1. en ekeinais tais emerais pampolloυ ochloυ ontos kai me echonton ti fagosin proskalesamenos o iesoυs toυs mathetas aυtoυ legei aυtois

1 {Mar 8:1-8:9 & Mat 15:32-38.} The crowd was enormous in those days, and they do not have what they might eat {i.e. they have nothing to eat} . Jesus, having called to him his disciples, says to them,

1. In those days the multitude being very great, and having nothing to eat, Jesus called his disciples unto him, and saith unto them,

1. I de samme Dage, da der var saare meget Folk, og de Intet havde at æde, kaldte Jesus sine Disciple til sig og sagde til dem:

1. Uti de dagar, då folket var ganska mycket, och hade intet det de äta kunde, kallade Jesus till sig sina Lärjungar, och sade till dem:

1. Neil päiwil, kui wägga paljo rahwast kous olli, ja neil ep olnud ühtegi süa, kutsus Jesus ommad jüngrid ennese jure, ja ütles neile:

1. Anomis dienomis, susirinkus gausiai miniai ir žmonėms neturint ko valgyti, Jėzus, pasišaukęs savo mokinius, tarė:

1. Zu der Zeit, da viel Volks da war, und hatten nichts zu essen, rief Jesus seine Jünger zu sich und sprach zu ihnen:

1. En ces jours-là, il y avait avec Jésus une grande multitude de gens, et comme ils n'avaient rien à manger, il appela ses disciples, et leur dit:

1. EN aquellos dias, como hubo una muy grande multitud de gente, y no tenían que comer, Jesús llamó a sus discípulos, y les dijo:

1 In dezelfde dagen, als er een geheel grote schare was, en zij niet hadden, wat zij eten zouden, riep Jezus Zijn discipelen tot Zich, en zeide tot hen:

1. A w oneż dni, gdy nader wielki lud był, a nie mieli, co by jedli, zwoławszy Jezus uczniów swoich, rzekł im:

1. Azokban a [1†] napokban, mivelhogy fölötte nagy volt a sokaság, és nem volt mit enniök, magához szólította Jézus az ő tanítványait, és monda nékik:

1 В те дни, когда собралось весьма много народа и нечего было им есть, Иисус, призвав учеников Своих, сказал им:

1. Тими днями, як було пребагато народу й не мали що їсти, покликавши Ісус учеників своїх, рече їм:

2 Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää.

2 ”Minun käy sääli kansaa, sillä he ovat viipyneet jo kolme päivää luonani, eikä heillä ole mitä söisivät.

2. Minä surkuttelen kansaa; sillä he ovat jo kolme päivää viipyneet minun tykönäni, ja ei ole heillä, mitä he söisivät.

2. Minä armahdan Canssa: sillä he owat jo colme päiwä wijpynet minun tykönäni ja ei ole heillä mitän syömist

2. Mine armadhan Canssan päle/ Sille io he colme peiue wipyneet ouat minun tykeneni/ ia ei ole heille miteken sömist/ (Minä armahdan kansan päälle/ Sillä jo he kolme päiwää wiipyneet owat minun tykönäni/ ja ei ole heillä mitäkään syömistä/)

2. Σπλαγχνίζομαι ἐπὶ τὸν ὄχλον, ὅτι ἤδη ἡμέραι τρεῖς προσμένουσί μοι καὶ οὐκ ἔχουσι τί φάγωσι·

2. σπλαγχνιζομαι επι τον οχλον οτι ηδη ημερας τρεις προσμενουσιν μοι και ουκ εχουσιν τι φαγωσιν 2. splagchnizomai epi ton ochlon oti ede emeras treis prosmenoυsin moi kai oυk echoυsin ti fagosin

2 I have compassion upon the crowd, because they already remain with me (for) three days and do not have what they might eat.

2. I have compassion on the multitude, because they have now been with me three days, and have nothing to eat:

2. mig ynkes inderligen over Folket; thi de have nu tøvet hos mig i tre Dage og have Intet at æde.

2. Jag varkunnar mig öfver folket; ty de hafva nu i tre dagar töfvat när mig, och hafva intet äta;

2. Mul on wägga halle meel se rahwa peäle, sest nemmad on jo kolm päwa minno jures olnud, ja neil ep olle middagi süa.

2. ‘‘Gaila man minios! Jau trys dienos žmonės yra su manimi ir neturi ko valgyti.

2. Mich jammert des Volks; denn sie haben nun drei Tage bei mir beharrt und haben nichts zu essen;

2. J'ai compassion de ce peuple; car il y a déjà trois jours qu'ils ne me quittent point, et ils n'ont rien à manger.

2. Tengo misericordia de la multitud, porque ya hace tres dias que están conmigo; y no tienen que comer.

2 Ik word innerlijk met ontferming bewogen over de schare; want zij zijn nu drie dagen bij Mij gebleven, en hebben niet, wat zij eten zouden.

2. Żal mi tego ludu; bo już trzy dni trwają przy mnie, a nie mają, co by jedli;

2. Szánakozom e sokaságon, mert immár harmad napja hogy velem vannak, és nincs mit enniök; [2†]

2 жаль Мне народа, что уже три дня находятся при Мне, и нечего им есть.

2. Жаль менї народу, що вже три днї пробувають зо мною, і не мають що їсти;

3 Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,

3 Jos lasken heidät syömättöminä kotiinsa, he nääntyvät matkalla, sillä muutamat heistä ovat tulleet kaukaa."

3. Ja jos minä päästän heidät kotiansa syömättä, niin he vaipuvat tiellä; sillä muutamat heistä olivat kaukaa tulleet.

3. Ja jos minä päästän heidän minun tyköni cotians syömätä nijn he waipuwat tielle: sillä muutamat olit heistä cauca tullet.

3. Ja ios mine lasken heijen minuldani cotijns sömete/ nin he waipuuat tielle/ Sille että mwtamat heiste olit cauka tulluat. (Ja jos minä lasken heidät minultani kotiinsa syömättä/ niin he waipuwat tielle/ Sillä että muutamat heistä olit kaukaa tulleet.)

3. καὶ ἐὰν ἀπολύσω αὐτοὺς νήστεις εἰς οἶκον αὐτῶν, ἐκλυθήσονται ἐν τῇ ὁδῷ· τινὲς γὰρ αὐτῶν ἀπὸ μακρόθεν ἥκασι.

3. και εαν απολυσω αυτους νηστεις εις οικον αυτων εκλυθησονται εν τη οδω τινες γαρ αυτων μακροθεν ηκασιν 3. kai ean apolυso aυtoυs nesteis eis oikon aυton eklυthesontai en te odo tines gar aυton makrothen ekasin

3 And if I dismiss them starving to their house, they will be fainting on the road; for* some of them have come from far (away).

3. And if I send them away fasting to their own houses, they will faint by the way: for divers of them came from far.

3. Og dersom jeg lader dem fare fastende hjem, maatte de forsmægte paa Veien; thi Nogle af dem ere komne langt fra.

3. Och om jag låter dem fastande gå hem, gifvas de upp i vägen; ty somlige utaf dem voro komne långväga.

3. Ja kui minna neid lassen koio miñna sömatta, siis nörguwad nem̃ad ärra tee peäl, sest monned neist ollid kaugelt tulnud.

3. Jei paleisiu juos namo alkanus, jie nusilps kelyje, nes kai kurie yra atėję iš toli’‘.

3. und wenn ich sie ungegessen von mir heim ließe gehen, würden sie auf dem Wege verschmachten; denn etliche sind von ferne gekommen.

3. Et si je les renvoie à jeun dans leurs maisons, les forces leur manqueront en chemin; car quelques-uns sont venus de loin.

3. Y si los envio en ayunas a sus casas, desmayarán en el camino; porque algunos de ellos han venido de léjos.

3 En indien Ik hen nuchteren naar hun huis laat gaan, zo zullen zij op den weg bezwijken; want sommigen van hen komen van verre.

3. A jeźli je rozpuszczę głodne do domów ich, pomdleją na drodze; albowiem niektórzy z nich z daleka przyszli.

3. És ha éhen bocsátom haza őket, kidőlnek az úton; mert némelyek ő közülök messzünnen jöttek.

3 Если неевшими отпущу их в домы их, ослабеют в дороге, ибо некоторые из них пришли издалека.

3. А коли відпущу їх голодних до домівок їх, помлїють в дорозї; деякі бо з них здалека поприходили.

4 Niin hänen opetuslapsensa vastasivat hänelle: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?"

4 Hänen opetuslapsensa vastasivat Hänelle: "Mistä kukaan voi täällä autiomaassa ruokkia näitä leivillä?"

4. Niin vastasivat häntä hänen opetuslapsensa: kusta joku voi näitä ravita leivillä tässä erämaassa?

4. Wastaisit händä Opetuslapset: custa jocu woi näitä rawita leiwillä täsä erämaas ?

4. Wastasit hende Opetuslapsens/ Custa iocu woipi neite rauita Leiuille tesse Eremaas? (Wastasit häntä opetuslapsensa/ Kusta joku woipi näitä rawita leiwällä tässä erämaassa?)

4. καὶ ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Πόθεν τούτους δυνήσεταί τις ὧδε χορτάσαι ἄρτων ἐπ’ ἐρημίας;

4. και απεκριθησαν αυτω οι μαθηται αυτου ποθεν τουτους δυνησεται τις ωδε χορτασαι αρτων επ ερημιας 4. kai apekrithesan aυto oi mathetai aυtoυ pothen toυtoυs dυnesetai tis ode chortasai arton ep eremias

4 And his disciples answered him, From where will anyone be able to fully-feed these (men) bread here in the wilderness?

4. And his disciples answered him, From whence can a man satisfy these men with bread here in the wilderness?

4. Og hans Disciple svarede ham: hvorfra skulde Nogen kunde mætte disse med Brød her i Ørken?

4. Och hans Lärjungar svarade honom: Hvar tager man bröd här i öknene, der man dem med mätta kan?

4. Ja temma jüngrid wastasid temmale: Kust woib kegi siin körbes neid leiwaga täita?

4. Mokiniai Jam atsakė: ‘‘Iš kur dykumoje gauti duonos jiems pavalgydinti?’‘

4. Seine Jünger antworteten ihm: Woher nehmen wir Brot hier in der Wüste, daß wir sie sättigen?

4. Et ses disciples lui répondirent: D'où pourrait-on avoir des pains pour les rassasier dans ce désert?

4. Y sus discípulos le respondieron: ¿De dónde podrá alguien hartar a estos de pan aquí en el desierto?

4 En Zijn discipelen antwoordden Hem: Van waar zal iemand dezen met broden hier in de woestijn kunnen verzadigen?

4. Tedy mu odpowiedzieli uczniowie jego: Skądże te kto będzie mógł nasycić chlebem tu na puszczy?

4. Az ő tanítványai pedig felelének néki: Honnan elégíthetné meg ezeket valaki kenyérrel itt e pusztában?

4 Ученики Его отвечали Ему: откуда мог бы кто взять здесь в пустыне хлебов, чтобы накормить их?

4. І відказали Йому ученики Його: Звідкіля ж сих зможе хто тут нагодувати хлїбом у пустинї?

5 Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän".

5 Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän."

5. Ja hän kysyi heiltä: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän.

5. Ja hän kysyi heille: mondaco leipä teillä on ? he sanoit: seidzemen.

5. Ja hen kysyi heille/ Mondaco Leipe teille on? Nin he sanoit/ Seitzmen. (Ja hän kysyi heiltä/ Montako leipää teillä on? Niin he sanoit/ Seitsemän.)

5. καὶ ἐπηρώτα αὐτούς· Πόσους ἔχετε ἄρτους; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά.

5. και επηρωτα αυτους ποσους εχετε αρτους οι δε ειπον επτα 5. kai eperota aυtoυs posoυs echete artoυs oi de eipon epta

5 And he asked them, How-many loaves do you° have? Now they said, Seven.

5. And he asked them, How many loaves have ye And they said, Seven.

5. Og han spurgte dem ad: hvor mange Brød have I? Men de sagde: syv.

5. Då sporde han dem: Huru mång bröd hafven I? Svarade de: Sju.

5. Ja temma küssis neilt: Mitto leiba teile on? ja nemmad ütlesid: Seitse.

5. Jėzus paklausė: ‘‘Kiek kepalų turite?’‘ Jie atsakė: ‘‘Septynis’‘.

5. Und er fragte sie: Wieviel habt ihr Brote? Sie sprachen: Sieben.

5. Et il leur demanda: Combien avez-vous de pains?

5. Y les preguntó: ¿Cuántos panes tenéis? Y ellos dijeron: Siete.

5 En Hij vraagde hun: Hoeveel broden hebt gij? En zij zeiden: Zeven.

5. I spytał ich: Wieleż macie chlebów? A oni rzekli: Siedm.

5. És megkérdé őket: Hány kenyeretek van? Azok pedig mondának: Hét.

5 И спросил их: сколько у вас хлебов? Они сказали: семь.

5. І питав їх: Скільки маєте хлїбів? Вони ж кажуть: Сїм.

6 Silloin hän käski kansan asettua maahan. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he panisivat ne kansan eteen. Ja he panivat.

6 Niin Hän käski kansan asettua maahan. Otettuaan ne seitsemän leipää Hän kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen, jotta he panisivat ne esille, ja he panivat kansan eteen.

6. Ja hän käski kansan istua atrioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kuin hän kiittänyt oli, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he olisivat panneet eteen; ja he panivat kansan eteen.

6. Ja hän käski Canssan istua atrioidzeman maan päälle. Ja hän otti ne seidzemen leipä cuin hän kijttänyt oli mursi hän ja andoi Opetuslastens ja he panit Canssan eteen.

6. Ja hen käski Canssan istua atrioitzeman maan päle. Ja hen otti ne seitzemen Leipe/ quin hen kijttenyt oli/ murssi hen/ ia annoi Opetuslastens/ ia ne panit Canssan eteen. (Ja hän käski kansan istua aterioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää/ kuin hän kiittänyt oli/ mursi hän/ ja antoi opetuslapsensa/ ja ne panit kansan eteen.)

6. καὶ παρήγγειλε τῷ ὄχλῳ ἀναπεσεῖν ἐπὶ τῆς γῆς· καὶ λαβὼν τοὺς ἑπτὰ ἄρτους εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἵνα παρατιθῶσι· καὶ παρέθηκαν τῷ ὄχλῳ.

6. και παρηγγειλεν τω οχλω αναπεσειν επι της γης και λαβων τους επτα αρτους ευχαριστησας εκλασεν και εδιδου τοις μαθηταις αυτου ινα παραθωσιν και παρεθηκαν τω οχλω 6. kai pareggeilen to ochlo anapesein epi tes ges kai laβon toυs epta artoυs eυcharistesas eklasen kai edidoυ tois mathetais aυtoυ ina parathosin kai parethekan to ochlo

6 And he commanded the crowd to lean-back upon the soil. And he took the seven loaves, and having given-thanks, he broke (them) and was giving them to his disciples, in order that they might place (them) beside (them), and they placed (them) beside the crowd.

6. And he commanded the people to sit down on the ground: and he took the seven loaves, and gave thanks, and brake, and gave to his disciples to set before them; and they did set them before the people.

6. Og han bød Folket sætte sig ned paa Jorden og tog de syv Brød, takkede, brød dem og gav sine Disciple dem, at de skulde lægge dem for dem; og de lagde dem for Folket.

6. Och han böd folket sätta sig ned på jordena; och han tog de sju bröd, tackade, bröt, och gaf sina Lärjungar; att de skulle lägga dem fram; och de lade fram för folket.

6. Ja temma käskis rahwast mahha-istuda Ma peäle, ja wottis neid seitse leiba, tännas, murdis ja andis omma jüngrittele, et nemmad piddid ettepañema. Ja nem̃ad pañid rahwa ette.

6. Tada Jis liepė žmonėms susėsti ant žemės. Paėmęs septynis kepalus, palaimino, laužė ir davė mokiniams dalyti, ir tie padalijo miniai.

6. Und er gebot dem Volk, daß sie sich auf der Erde lagerten. Und er nahm die sieben Brote und dankte und brach sie und gab sie seinen Jüngern, daß sie dieselben vorlegten; und sie legten dem Volk vor.

6. Et ils dirent: Sept. Alors il commanda aux foules de s'asseoir à terre; et ayant pris les sept pains, et rendu grâces, il les rompit et les donna à ses disciples pour les distribuer; et ils les distribuèrent au peuple.

6. Entónces mandó a la multitud que se recostasen sobre la tierra; y tomando los siete panes, habiendo dado gracias, los rompió, y dió a sus discípulos para que los pusiesen delante; y los pusieron delante a la multitud.

6 En Hij gebood de schare neder te zitten op de aarde, en Hij nam de zeven broden, en gedankt hebbende, brak Hij ze, en gaf ze Zijn discipelen, opdat zij ze zouden voorleggen; en zij leiden ze der schare voor.

6. I rozkazał ludowi, żeby usiadł na ziemi; a wziąwszy one siedm chlebów, podziękowawszy łamał, i dawał uczniom swoim, aby przed lud kładli; i kładli przed lud.

6. Akkor megparancsolá a sokaságnak, hogy telepedjenek le a földre. És vevén a hét kenyeret, és hálákat adván, megszegé, és adá az ő tanítványainak, hogy eléjök tegyék. És a sokaság elé tevék.

6 Тогда велел народу возлечь на землю; и, взяв семь хлебов и воздав благодарение, преломил и дал ученикам Своим, чтобы они раздали; и они раздали народу.

6. І звелїв Він народові сїдати на землї; і взявши сїм хлїбів, оддавши хвалу, ламав і давав ученикам своїм, щоб клали перед ними; і клали перед народом.

7 Heillä oli myös joitakuita kalasia; ja siunattuaan ne hän käski panna nekin kansan eteen.

7 Heillä oli myös joitakin pieniä kaloja, ja siunattuaan Hän käski panna nekin esille.

7. Ja heillä oli myös vähä kalasia; ja hän kiitti, ja käski ne myös pantaa eteen.

7. Ja heillä oli myös wähä calaisita ja hän kijtti ja käski ne myös panda eteen.

7. Ja heille oli wähe calaisita/ ia hen kijtti/ ia käski mös ne edhespanda. (Ja heillä oli wähän kalaisia/ ja hän kiitti/ ja käski myös ne edes panna.)

7. καὶ εἶχον ἰχθύδια ὀλίγα· καὶ αὐτὰ εὐλογήσας εἶπε παρατιθέναι καὶ αὐτὰ.

7. και ειχον ιχθυδια ολιγα και ευλογησας ειπεν παραθειναι και αυτα 7. kai eichon ichthυdia oliga kai eυlogesas eipen paratheinai kai aυta

7 And they were holding a few small-fish, and having given-thanks, he said (to his disciples) to also place these beside them.

7. And they had a few small fishes: and he blessed, and commanded to set them also before them.

7. Og de havde faa smaa Fiske; og han velsignede dem og bød, at ogsaa disse skulde lægges for.

7. Hade de ock några små fiskar; och då han välsignat hade, bad han ock lägga dem fram.

7. Ja neil olli pissut kallokessi, ja temma önnistas ja käskis ka neid ettepanna.

7. Jie dar turėjo kelias žuveles. Jis palaimino jas ir taip pat liepė dalyti.

7. Und hatten ein wenig Fischlein; und er dankte und hieß die auch vortragen.

7. Ils avaient aussi quelques petits poissons; et Jésus, ayant rendu grâces, ordonna qu'on les leur présentât aussi.

7. Tenían también unos pocos pececillos, y habiendo bendecido, dijo que también se los pusiesen delante.

7 En zij hadden weinige visjes; en als Hij gezegend had, zeide Hij, dat zij ook die zouden voorleggen.

7. Mieli też trochę rybek, które pobłogosławiwszy, kazał i one przed lud kłaść.

7. Volt egy kevés haluk is. És hálákat adván mondá, hogy tegyék eléjök azokat is.

7 Было у них и немного рыбок: благословив, Он велел раздать и их.

7. І мали рибок кілька; й поблагословивши, казав покласти й те.

8 Niin he söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista.

8 Ja he söivät ja tulivat kylläisiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista.

8. Niin he söivät ja ravittiin; ja he korjasivat tähteet, jotka jääneet olivat, seitsemän koria muruja.

8. Nijn he söit ja rawittin. Ja he corjaisit tähtet cuin jäänet olit seidzemen coria muruja.

8. Nin he söit/ ia rauittin. Ja he ylesotit ne tächteet/ Jotca ieneet olit/ seitzemen Corgia muruia. (Ja he söit/ ja rawittiin. Ja he ylös otit ne tähteet/ Jotka jääneet olit/ seitsemän koria muruja.)

8. ἔφαγον δὲ καὶ ἐχορτάσθησαν, καὶ ἦραν περισσεύματα κλασμάτων ἑπτὰ σπυρίδας.

8. εφαγον δε και εχορτασθησαν και ηραν περισσευματα κλασματων επτα σπυριδας 8. efagon de kai echortasthesan kai eran perisseυmata klasmaton epta spυridas

8 Now they ate and were fully-fed, and they took up an abundance of broken pieces– seven baskets.

8. So they did eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets.

8. Men de aade og bleve mætte; og optoge af de levnede Stykker syv Kurve.

8. Så åto de, och vordo mätte; och de togo upp sju korgar med aflefvor, som öfver voro.

8. Agga nem̃ad söid ja nende köhhud said täis, ja korjasid kokko üllejänud pallokessi seitse korwi. täit.

8. Žmonės pavalgė iki soties, ir jie surinko dar septynias pintines likučių.

8. Sie aßen aber und wurden satt; und hoben die übrigen Brocken auf, sieben Körbe.

8. Ils en mangèrent et furent rassasiés; et on remporta sept corbeilles pleines des morceaux qui étaient restés.

8. Y comieron, y se hartaron, y levantaron de los pedazos que habían sobrado, siete espuertas.

8 En zij hebben gegeten, en zijn verzadigd geworden, en zij namen het overschot der brokken op, zeven manden.

8. Jedli tedy i nasyceni są, i zebrali, co zbyło ułomków, siedm koszów.

8. Evének azért, és megelégedének; és fölszedék a maradék darabokat, hét kosárral.

8 И ели, и насытились; и набрали оставшихся кусков семь корзин.

8. Їли ж і наситились, і назбирали останків ламаного сїм кошів.

9 Ja heitä oli noin neljätuhatta. Ja hän laski heidät luotansa.

9 Mutta syöjiä* oli noin neljä tuhatta. Ja Hän laski heidät luotansa.

9. Ja niitä jotka söivät, oli liki neljätuhatta; ja hän päästi heidät.

9. Ja nijtä cuin söit oli liki neljä tuhatta. Ja hän päästi heidän.

9. Ja oli nijte iotca söit liki nelie tuhatta. Ja hen laski heidet. (Ja oli niitä jotka söit liki neljä tuhatta. Ja hän laski heidät.)

9. ἦσαν δὲ ὡς τετρακισχίλιοι· καὶ ἀπέλυσεν αὐτούς.

9. ησαν δε οι φαγοντες ως τετρακισχιλιοι και απελυσεν αυτους 9. esan de oi fagontes os tetrakischilioi kai apelυsen aυtoυs

9 Now those who ate were approximately four thousand, and he dismissed them. {Mar 8:10-26 & Mat 15:39-16:12 Near Caesarea Philippi Summer 29 AD.}

9. And they that had eaten were about four thousand: and he sent them away.

9. Men de vare ved fire Tusinde, som havde ædet, og han lod dem fare.

9. Och de der ätit hade, voro vid fyratusend; och så lät han fara dem.

9. Agga neid, kes ollid sönud, olli liggi nelli tuhhat, ja tem̃a laskis neid miñna.)

9. O valgytojų buvo apie keturis tūkstančius. Jėzus paleido juos

9. Und ihrer waren bei viertausend, die da gegessen hatten; und er ließ sie von sich.

9. Or, ceux qui mangèrent étaient environ quatre mille; après quoi il les renvoya.

9. Y eran los que comieron, como cuatro mil; y los despidió.

9 Die nu gegeten hadden, waren omtrent vier duizend; en Hij liet hen gaan.

9. A było tych, co jedli, około czterech tysięcy; i rozpuścił je.

9. Valának pedig a kik ettek mintegy négyezeren; és elbocsátá őket.

9 Евших же было около четырех тысяч. И отпустил их.

9. Було ж тих, що їли, з чотири тисячі; і відпустив їх.

10 Ja kohta hän astui opetuslapsineen venheeseen ja meni Dalmanutan seuduille.

10 Astuttuaan kohta veneeseen opetuslapsineen Hän meni Dalmanutan* alueelle.

10. Ja hän astui kohta opetuslastensa kanssa haahteen, ja tuli Dalmanutan maan ääriin.

10. JA hän astui cohta Opetuslastens cansa hahten ja tuli Dalmanuthan maan ärijn.

10. Ja cochta hen astui Hachten Opetuslastens cansa/ ia tuli Dalmanuthan maan paickoin. (Ja kohta hän astui haahteen opetuslastensa kanssa/ ja tuli Dalmanuthan maan paikkoihin.)

10. Καὶ ἐμβὰς εὐθὺς εἰς τὸ πλοῖον μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ ἦλθεν εἰς τὰ μέρη Δαλμανουθά.

10. και ευθεως εμβας εις το πλοιον μετα των μαθητων αυτου ηλθεν εις τα μερη δαλμανουθα 10. kai eυtheos emβas eis to ploion meta ton matheton aυtoυ elthen eis ta mere dalmanoυtha

10 And immediately he stepped into the ship with his disciples and came into the parts of Dalmanutha.

10. And straightway he entered into a ship with his disciples, and came into the parts of Dalmanutha.

10. Og strax traadte han i Skibet med Disciplene og kom til Dalmanuthas Egne.

10. Och straxt steg han till skepps med sina Lärjungar, och kom intill de landsändar Dalmanutha.

10. Ja seddamaid läks ta omma jüngrittega laewa, ja sai Talmanuta-ma kohta.

10. ir tuojau, įsėdęs su mokiniais į valtį, nuplaukė į Dalmanutos sritį.

10. Und alsbald trat er in ein Schiff mit seinen Jüngern und kam in die Gegend von Dalmanutha.

10. Puis entrant aussitôt dans la barque avec ses disciples, il alla aux quartiers de Dalmanutha.

10. Y luego entrando en la nave con sus discípulos, vino a las partes de Dalmanuta.

10 En terstond in het schip gegaan zijnde met Zijn discipelen, is Hij gekomen in de delen van Dalmanutha.

10. A wnet wstąpiwszy w łódź z uczniami swoimi, przyszedł w strony Dalmanutskie.

10. És azonnal a hajóba szálla tanítványaival, és méne Dalmánuta vidékére.

10 И тотчас войдя в лодку с учениками Своими, прибыл в пределы Далмануфские.

10. І, зараз увійшовши в човен з учениками своїми, прибув у сторони Далманутанські.

11 Ja fariseukset lähtivät sinne ja rupesivat väittelemään hänen kanssaan ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.

11 Niin fariseukset tulivat ja alkoivat väitellä Hänen kanssaan vaatien Häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten Häntä.

11. Ja Pharisealaiset tulivat ja rupesivat kamppailemaan hänen kanssansa, pyytäen häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.

11. Ja Phariseuxet tulit ja rupeisit häneldä kysymän kiusaisit händä pyyten häneldä merckiä Taiwast.

11. Ja vloslexit Phariseuset/ ia rupesit henen cansans campaileman/ kiusasit hende/ pyten henelde mercki Taiuahast. (Ja ulosläksit phariseukset/ ja rupesit hänen kanssansa kamppailemaan/ kiusasit häntä/ pyytäen häneltä merkkiä taiwahasta.)

11. Καὶ ἐξῆλθον οἱ Φαρισαῖοι καὶ ἤρξαντο συζητεῖν αὐτῷ, ζητοῦντες παρ’ αὐτοῦ σημεῖον ἀπὸ τοῦ οὐρανοῦ, πειράζοντες αὐτόν.

11. και εξηλθον οι φαρισαιοι και ηρξαντο συζητειν αυτω ζητουντες παρ αυτου σημειον απο του ουρανου πειραζοντες αυτον 11. kai ekselthon oi farisaioi kai erksanto sυzetein aυto zetoυntes par aυtoυ semeion apo toυ oυranoυ peirazontes aυton

11 And the Pharisees came forth and began to debate together with him, seeking from him a sign from the heaven, testing him.

11. And the Pharisees came forth, and began to question with him, seeking of him a sign from heaven, tempting him.

11. Og Pharisæerne gik ud og begyndte at bespørge sig med ham og begjerede af ham et Tegn fra Himmelen for at friste ham.

11. Och de Phariseer gingo ut, och begynte disputera med honom, frestande honom, och begärande af honom tecken af himmelen.

11. Ja Wariserid tullid wälja ja hakkasid tem̃aga waidlema, ja püüdsid temmalt imme-tähte taewast ja kiusasid tedda.

11. Čia priėjo fariziejų ir pradėjo su Juo ginčytis. Mėgindami Jį, jie reikalavo ženklo iš dangaus.

11. Und die Pharisäer gingen heraus und fingen an, sich mit ihm zu befragen, versuchten ihn und begehrten von ihm ein Zeichen vom Himmel.

11. Et il vint là des pharisiens, qui se mirent à disputer avec lui, lui demandant, en le tentant, un miracle du ciel.

11. Y vinieron los Fariseos, y comenzaron a altercar con él, demandándole señal del cielo, tentándole.

11 En de Farizeen gingen uit, en begonnen met Hem te twisten, begerende van Hem een teken van den hemel, Hem verzoekende.

11. I wyszli Faryzeuszowie, a poczęli z nim spór wieść, szukając od niego znamienia z nieba, a kusząc go.

11. És kijövének a [3†] farizeusok, és kezdék őt faggatni, mennyei jelt kívánván tőle, hogy kísértsék őt.

11 Вышли фарисеи, начали с Ним спорить и требовали от Него знамения с неба, искушая Его.

11. І вийшли Фарисеї, та й почали перепитуватись із Ним, допевняючись у Него ознаки з неба, спокушуючи Його.

12 Niin hän huokasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä."

12 Huoaten hengessään Hän sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä."

12. Ja hän huokasi hengessänsä ja sanoi: miksi tämä suku merkkiä pyytää? Totisesti sanon minä teille: ei tälle sukukunnalle anneta merkkiä.

12. Ja hän huocais henges ja sanoi: mixi tämä sucu merckiä pyytä ? totisest sanon minä teille: Ei tälle sugulle anneta merckiä.

12. Ja quin hen hoghanut oli Hengesens/ nin hen sanoi/ Mixi teme suku mercki pyte? Totisesta sanon mine teille/ Ei anneta telle Sughulle mercki. (Ja kuin hän hokannut (huomannut) oli hengessänsä/ niin hän sanoi/ Miksi tämä suku merkkiä pyytää? Totisesti sanon minä teille/ Ei anneta tälle suwulle merkkiä.)

12. καὶ ἀναστενάξας τῷ πνεύματι αὐτοῦ λέγει· Τί ἡ γενεὰ αὕτη σημεῖον ἐπιζητεῖ; ἀμὴν λέγω ὑμῖν, εἰ δοθήσεται τῇ γενεᾷ ταύτῃ σημεῖον.

12. και αναστεναξας τω πνευματι αυτου λεγει τι η γενεα αυτη σημειον επιζητει αμην λεγω υμιν ει δοθησεται τη γενεα ταυτη σημειον 12. kai anastenaksas to pneυmati aυtoυ legei ti e genea aυte semeion epizetei amen lego υmin ei dothesetai te genea taυte semeion

12 And having groaned deeply in his spirit, he says, Why is this generation seeking a sign? Assuredly I am saying to you°, (As) if a sign will be given to this generation.

12. And he sighed deeply in his spirit, and saith, Why doth this generation seek after a sign verily I say unto you, There shall no sign be given unto this generation.

12. Og han sukkede dybt i sin Aand og sagde: hvi søger denne slægt tegn? Sandelig siger jeg Eder, at intet Tegn skal gives denne Slægt.

12. Då suckade han i sinom Anda, och sade: Hvi söker detta slägtet tecken? Sannerliga säger jag eder: Desso slägte skall intet tecken gifvas.

12. Ja tem̃a ohkas wägga ommas waimus, ja ütles: Miks sesiñane suggu tähte otsib? töest minna ütlen teile: selle suggule ei pea tähte antama.

12. Atsidusęs iš dvasios gilumos, Jis tarė: ‘‘Ir kam šita karta reikalauja ženklo? Iš tiesų sakau jums: ženklo šiai kartai nebus duota!’‘

12. Und er seufzte in seinem Geist und sprach: Was sucht doch dies Geschlecht Zeichen? Wahrlich, ich sage euch: Es wird diesem Geschlecht kein Zeichen gegeben.

12. Et Jésus, gémissant en son esprit, dit: Pourquoi cette race demande-t-elle un miracle? Je vous dis en vérité, qu'il ne lui en sera donné aucun.

12. Y gimiendo profundamente en su espíritu, dice: ¿Por qué pide señal esta generación? De cierto os digo, que no se dará señal a esta generación.

12 En Hij, zwaarlijk zuchtende in Zijn geest, zeide: Wat begeert dit geslacht een teken? Voorwaar, Ik zeg u: Zo aan dit geslacht een teken gegeven zal worden!

12. Tedy westchnąwszy serdecznie w duchu swym, rzekł: Przeczże ten rodzaj znamienia szuka? Zaprawdę powiadam wam, że nie będzie dane znamię temu rodzajowi.

12. Ő pedig lelkében felfohászkodván, monda: Miért kíván jelt ez a nemzetség? Bizony mondom néktek: Nem [4†] adatik jel ennek a nemzetségnek.

12 И Он, глубоко вздохнув, сказал: для чегород сей требует знамения? Истинно говорю вам, не дастся роду сему знамение.

12. І зітхнувши Він духом своїм, рече: Чого кодло се ознаки шукає? Істино глаголю вам: Не дасть ся кодлу сьому ознака.

13 Ja hän jätti heidät ja astui taas venheeseen ja lähti pois toiselle rannalle.

13 Ja Hän jätti heidät, astui taas veneeseen ja meni toiselle puolelle.

13. Ja hän jätti heidät, ja astui taas haahteen, ja meni ylitse.

13. Ja hän jätti heidän ja astui taas hahteen ja meni ylidze meren.

13. Ja hen iätti heijen/ ia taas hachten astui/ ia meni ylitze meren. (Ja hän jätti heidän/ ja taas haahteen astui/ ja meni ylitse meren.)

13. καὶ ἀφεὶς αὐτοὺς εἰς τὸ πλοῖον ἀπῆλθε πάλιν.

13. και αφεις αυτους εμβας παλιν εις το πλοιον απηλθεν εις το περαν 13. kai afeis aυtoυs emβas palin eis to ploion apelthen eis to peran

13 And having left them, he again stepped onto a ship, (and) went away to the (area) beyond-that.

13. And he left them, and entering into the ship again departed to the other side.

13. Og han lod dem fare og traadte i Skibet igjen og foer til hiin Side.

13. Så gaf han dem öfver; och gick åter i skeppet, och for utöfver.

13. Ja temma jättis neid mahha, ja astus jälle laewa, ja läks ärra teile pole.

13. Ir, palikęs juos, Jis vėl sėdo į valtį ir nuplaukė į kitą krantą.

13. Und er ließ sie und trat wiederum in das Schiff und fuhr herüber.

13. Et les ayant laissés, il rentra dans la barque, et passa à l'autre bord.

13. Y dejándoles, volvió a entrar en la nave, y se fué a la otra parte.

13 En Hij verliet hen, en wederom in het schip gegaan zijnde, voer Hij weg naar de andere zijde.

13. I opuściwszy ich, wstąpił zasię w łódź, i przeprawił się na drugą stronę.

13. És ott hagyván őket, ismét hajóba szálla, és a túlsó partra méne.

13 И, оставив их, опять вошел в лодку и отправился на ту сторону.

13. І, оставивши їх, увійшов знов у човен, і поплив на той бік.

14 Ja he olivat unhottaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä ollut muassaan venheessä enempää kuin yksi leipä.

14 Mutta he olivat unohtaneet ottaa leipiä mukaansa, eikä heillä ollut veneessä mukanaan kuin yksi leipä.

14. Ja he olivat unohtaneet ottaa leipiä, eikä ollut heillä enempi kuin yksi leipä haahdessa myötänsä.

14. JA he olit unohtanet otta leipä cansans eikä ollut heillä enä cuin yxi leipä hahdes myötäns.

14. Ja he olit wnochtaneet Leipe cansans otta/ Ja ei ollut heille enä ychte Leipe Hahdes mötens. (Ja he olit unohtaneet leipää kanssansa ottaa/ Ja ei ollut heillä enää yhtään leipää haahdessa myötänsä.)

14. Καὶ ἐπελάθοντο λαβεῖν ἄρτους, καὶ εἰ μὴ ἕνα ἄρτον οὐκ εἶχον μεθ’ ἑαυτῶν ἐν τῷ πλοίῳ.

14. και επελαθοντο {VAR2: οι μαθηται } λαβειν αρτους και ει μη ενα αρτον ουκ ειχον μεθ εαυτων εν τω πλοιω 14. kai epelathonto {VAR2: oi mathetai } laβein artoυs kai ei me ena arton oυk eichon meth eaυton en to ploio

14 And they forgot to take bread, and they did not have (any bread,) except one loaf in the ship with them.

14. Now the disciples had forgotten to take bread, neither had they in the ship with them more than one loaf.

14. Og de havde glemt at tage Brød med og havde ikke mere med sig i Skibet end eet Brød.

14. Och de hade förgätit taga bröd, så att de hade icke mer än ett bröd med sig i skeppet.

14. Ja nemmad ollid ärraunnustanud leiba ennestega wotmatta, ja neil ei olnud ennam kui üks leib enneste jures laewas.

14. Mokiniai buvo pamiršę pasiimti duonos. Jie teturėjo su savim valtyje vieną kepalą.

14. Und sie hatten vergessen, Brot mit sich zu nehmen, und hatten nicht mehr mit sich im Schiff denn ein Brot.

14. Or, ils avaient oublié de prendre des pains, et n'en avaient qu'un avec eux dans la barque.

14. Y los discípulos se habían olvidado de tomar pan, y no tenían sino un pan consigo en la nave.

14 En Zijn discipelen hadden vergeten brood mede te nemen, en hadden niet dan een brood met zich in het schip.

14. A zapomnieli byli uczniowie wziąć z sobą chleba, i nie mieli z sobą nic więcej, tylko jeden chleb w łodzi.

14. De elfelejtének kenyeret vinni, és egy kenyérnél nem vala velök több a hajóban.

14 При сем ученики Его забыли взять хлебов и кроме одного хлеба не имели с собою в лодке.

14. І забули взяти хлїба, й опріч одного хлїба не мали з собою в човнї.

15 Ja hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja Herodeksen hapatusta".

15 Ja Hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja Herodeksen hapatusta."

15. Ja hän käski heitä, sanoen: katsokaat ja karttakaat teitänne Pharisealaisten hapatuksesta ja Herodeksen hapatuksesta.

15. Ja hän käski heitä sanoden: cadzocat ja carttacat Phariseusten hapatuxest ja Herodexen hapatuxest.

15. Ja hen käski heite sanoden/ Catzocat ia carttacat Phariseusten Hapatoxest/ ia Herodesen Hapatoxest. (Ja hän käski heitä sanoen/ Katsokaat ja karttakaat phariseusten hapatuksesta/ ja Herodeksen hapatuksesta.)

15. καὶ διεστέλλετο αὐτοῖς λέγων· Ὁρᾶτε, βλέπετε ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων καὶ τῆς ζύμης Ἡρῴδου.

15. και διεστελλετο αυτοις λεγων ορατε βλεπετε απο της ζυμης των φαρισαιων και της ζυμης ηρωδου 15. kai diestelleto aυtois legon orate βlepete apo tes zυmes ton farisaion kai tes zυmes erodoυ

15 And he ordered them, saying, Behold° (and) beware° (stay) away from the leaven of the Pharisees and the leaven of Herod.

15. And he charged them, saying, Take heed, beware of the leaven of the Pharisees, and of the leaven of Herod.

15. Og han bød dem og sagde: seer til, tager Eder vare for Pharisæernes Suurdeig og Herodes' Suurdeig.

15. Då böd han dem, sägandes: Ser till, vakter eder för de Phariseers surdeg, och för Herodis surdeg.

15. Ja temma käskis neid ja ütles: Katske, hoidke ennast Wariseride happotaigna eest, ja Herodesse happotaigna eest.

15. Jėzus juos įspėjo: ‘‘Žiūrėkite, saugokitės fariziejų raugo ir Erodo raugo’‘.

15. Und er gebot ihnen und sprach: Schauet zu und sehet euch vor vor dem Sauerteig der Pharisäer und vor dem Sauerteig des Herodes.

15. Et il leur fit cette défense: Gardez-vous avec soin du levain des pharisiens, et du levain d'Hérode.

15. Y les mandó, diciendo: Mirád, guardáos de la levadura de los Fariseos, y de la levadura de Heródes.

15 En Hij gebood hun, zeggende: Ziet toe, wacht u van den zuurdesem der Farizeen, en van den zuurdesem van Herodes.

15. Tedy im przykazał, mówiąc: Baczcież, a strzeżcie się kwasu Faryzeuszów i kwasu Herodowego.

15. És ő inti vala őket, [5†] mondván: Vigyázzatok, őrizkedjetek a farizeusok kovászától és a [6†] Heródes kovászától!

15 А Он заповедал им, говоря: смотрите, берегитесь закваски фарисейской и закваски Иродовой.

15. І наказував їм, глаголючи: Гледїть, остерегайтесь квасу Фарисейського й квасу Іродового.

16 Niin he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää.

16 Niin he puhuivat keskenään *sanoen: "Meillä kun ei* ole leipiä."

16. Ja he ajattelivat keskenänsä, sanoen: ei meillä ole leipiä.

16. Ja he ajattelit keskenäns sanoden: ei meillä ole leipä.

16. Ja he aijattelit sinne ia tenne/ sanoden keskenens/ Se se on/ ettei meille ole Leipe. (Ja he ajattelit sinne ja tänne/ sanoen keskenänsä/ Se se on/ ettei meillä ole leipää.)

16. καὶ διελογίζοντο πρὸς ἀλλήλους λέγοντες ὅτι Ἄρτους οὐκ ἔχομεν.

16. και διελογιζοντο προς αλληλους λεγοντες οτι αρτους ουκ εχομεν 16. kai dielogizonto pros alleloυs legontes oti artoυs oυk echomen

16 And they were reasoning with one another, saying, (It is) because we have no bread.

16. And they reasoned among themselves, saying, It is because we have no bread.

16. Og de bespurgte sig indbyrdes og sagde: det er, fordi vi ikke have Brød.

16. Och de tänkte hit och dit, sägande emellan sig: Det äret, vi hafve intet bröd.

16. Ja nemmad mötlesid issekeskes, ja ütlesid: Seeb se on, et meil ei olle leiba.

16. Jie svarstė tarpusavy, sakydami: ‘‘Tai todėl, kad nepasiėmėme duonos’‘.

16. Und sie gedachten hin und her und sprachen untereinander: Das ist's, daß wir nicht Brot haben.

16. Et ils raisonnaient entre eux, disant: C'est parce que nous n'avons point de pains.

16. Y discurrían entre sí, diciendo: Es porque no tenemos pan.

16 En zij overleiden onder elkander, zeggende: Het is, omdat wij geen broden hebben.

16. I rozmawiali między sobą i rzekli: O tem snać mówi, że nie mamy chleba.

16. Ekkor egymás között tanakodván, mondának: Nincs kenyerünk.

16 И, рассуждая между собою, говорили: это значит , что хлебов нет у нас.

16. І міркували вони між собою, кажучи: Се, що хлїба не маємо.

17 Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut?

17 Huomattuaan tämän Jeesus sanoi heille: "Miksi puhutte, ettei teillä ole leipiä? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko sydämenne (vielä) paatunut?

17. Ja kun Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: mitä te ajattelette, ettei teillä ole leipää? ettekö te vielä huomaitse, ettekä ymmärrä? vieläkö teillä nyt on paatunut sydän?

17. Ja cuin Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille: mitä te kyselettä ettei teillä ole leipä ? ettäkö te wielä ymmärrä ? wieläkö teillä nyt on cowettu sydän ?

17. Ja quin Iesus sen ymmersi sanoi hen heille/ Mite te sijs tutkistelette ettei teille Leipe ole? Ettekö te wiele nyt homaitze ia ymmerdhä? Wielekö teille nyt on soghaistu sydhen? (Ja kuin Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille/ MItä te siist tutkiskelette ettei teillä leipää ole? Ettekö te wielä nyt huomaitse ja ymmärrä? Wieläkö teillä nyt on sokaistu sydän?)

17. καὶ γνοὺς ὁ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· Τί διαλογίζεσθε ὅτι ἄρτους οὐκ ἔχετε; οὔπω νοεῖτε οὐδὲ συνίετε; ἔτι πεπωρωμένην ἔχετε τὴν καρδίαν ὑμῶν;

17. και γνους ο ιησους λεγει αυτοις τι διαλογιζεσθε οτι αρτους ουκ εχετε ουπω νοειτε ουδε συνιετε ετι πεπωρωμενην εχετε την καρδιαν υμων 17. kai gnoυs o iesoυs legei aυtois ti dialogizesthe oti artoυs oυk echete oυpo noeite oυde sυniete eti peporomenen echete ten kardian υmon

17 And Jesus having known (it) and says to them, Why are you° reasoning (so), because you° have no bread? Do you° still not perceive, nor understand? Do you° still have your° heart hardened?

17. And when Jesus knew it, he saith unto them, Why reason ye, because ye have no bread perceive ye not yet, neither understand have ye your heart yet hardened

17. Og Da Jesus fornam det, sagde han til dem: hvi bespørge I Eder derom, at I ikke have Brød? Besinde I eder ikke endnu, og forstaae I ei heller, er Eders Hjerte endnu forhærdet?

17. Då Jesus det förnam, sade han till dem: Hvad bekymren I eder, att I hafven icke bröd? Kunnen I ännu intet akta, eller förstå? Hafven I ännu edor hjerta förblindadt?

17. Ja kui Jesus sedda moistis, ütles ta nende wasto: Mis teie mötlete, et teil ei olle leiba? eks teie weel ei tunne, egga moista? welaks teil se kowwa südda alles on?

17. Tai supratęs, Jėzus tarė: ‘‘Kam jūs tariatės neturį duonos? Argi vis dar neišmanote ir nesuprantate ir jūsų širdys vis dar užkietėjusios?

17. Und Jesus merkte das und sprach zu ihnen: Was bekümmert ihr euch doch, daß ihr nicht Brot habt? Vernehmet ihr noch nichts und seid noch nicht verständig? Habt ihr noch ein erstarrtes Herz in euch?

17. Et Jésus, l'ayant connu, leur dit: Pourquoi raisonnez-vous sur ce que vous n'avez point de pains? N'entendez-vous et ne comprenez-vous point encore? Avez-vous toujours le cœur aveuglé?

17. Y como Jesús lo entendió, les dice: ¿Qué discurrís, porque no tenéis pan? ¿No consideráis, ni entendéis? ¿Aun tenéis endurecido vuestro corazón?

17 En Jezus, dat bekennende, zeide tot hen: Wat overlegt gij, dat gij geen broden hebt? Bemerkt gij nog niet, en verstaat gij niet, hebt gij nog uw verharde hart?

17. Co poznawszy Jezus, rzekł im: O czemże rozmawiacie, iż nie macie chleba? Jeszczeż nie baczycie i nie zrozumiewacie? Jeszczeż macie serce swoje zdrętwiałe?

17. Jézus pedig észrevévén ezt, monda nékik: Mit tanakodtok, hogy nincsen kenyeretek? [7†] Még sem látjátok-é be és nem értitek-é? Mégis kemény-é a szívetek?

17 Иисус, уразумев, говорит им: что рассуждаете о том,что нет у вас хлебов? Еще ли не понимаете и не разумеете? Еще ли окаменено у вас сердце?

17. І зрозумівши Ісус, рече їм: Чого міркуєте, що хлїба не маєте? Невже ж ви ще не постерегаєте й не розумієте? Чи ще затвердїле маєте серце ваше?

18 Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista:

18 Teillä on silmät, ettekö näe? Ja teillä on korvat, ettekö kuule? Ja ettekö muista?

18. Silmät teillä on ja ette näe? ja korvat teillä on, ja ette kuule? ettekö myös muista?

18. Silmät teillä on ja et te näe corwat teillä on ja et te cuule:

18. Silmet teille on/ ia ette te näghe/ ia Coruat teille on/ ia ette te cwle/ (Silmä teillä on/ ja ette te näe/ ja korwat teillä on/ ja ette te kuule/)

18. ὀφθαλμοὺς ἔχοντες οὐ βλέπετε, καὶ ὦτα ἔχοντες οὐκ ἀκούετε; καὶ οὐ μνημονεύετε;

18. οφθαλμους εχοντες ου βλεπετε και ωτα εχοντες ουκ ακουετε και ου μνημονευετε 18. ofthalmoυs echontes oυ βlepete kai ota echontes oυk akoυete kai oυ mnemoneυete

18 Having eyes, do you° not see? Having ears, do you° not hear? And do you° not remember?

18. Having eyes, see ye not? and having ears, hear ye not? and do ye not remember?

18. Have I Øine og see ikke? og have IØren og høre ikke? og komme I ikke ihu?

18. Hafvandes ögon, och sen intet? och hafvandes öron, och hören intet?

18. Silmad teil on, ja teie ei nä, körwad teil on, ja teie ei kule, ja ei mälleta.

18. Turite akis, ir nematote; turite ausis, ir negirdite? Argi neatsimenate,

18. Ihr habt Augen, und sehet nicht, und habt Ohren, und höret nicht, und denket nicht daran,

18. Ayant des yeux, ne voyez-vous point? Ayant des oreilles, n'entendez-vous point? Et n'avez-vous point de mémoire?

18. ¿Teniendo ojos no veis, y teniendo oidos no oís? ¿Y no os acordáis?

18 Ogen hebbende, ziet gij niet? En oren hebbende, hoort gij niet?

18. Oczy mając nie widzicie, i uszy mając nie słyszycie, i nie pamiętacie?

18. Szemeitek lévén, nem láttok-é? és füleitek lévén, nem hallotok-é? és nem emlékeztek-é?

18 Имея очи, не видите? имея уши, неслышите? и не помните?

18. Очі мавши, не бачите? й, уші мавши, не чуєте, й вже не памятаєте?

19 kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista".

19 Kun mursin viisi leipää viidelle tuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia keräsitte?" He sanoivat Hänelle: "Kaksitoista."

19. Kuin minä viisi leipää mursin viidelletuhannelle, kuinka monta täysinäistä koria te tähteitä korjasitte? He sanoivat: kaksitoistakymmentä.

19. Ettäkö te muista cosca minä wijsi leipä mursin wijdelle tuhannelle ihmiselle cuinga monda täysinäistä coria te silloin tähteitä corjaisitta.

19. Ja ettekö te muista/ coska mine wijsi Leipe mursin/ widen tuhanen Inhimisen/ quin monda Corgia te teunens techteite ylesotitta? (Ja ettekö te muista/ koska minä wiisi leipää mursin/ wiiden tuhannen ihmisen/ kuin monta koria te täynnänsä tähteitä ylös otitte?)

19. ὅτε τοὺς πέντε ἄρτους ἔκλασα εἰς τοὺς πεντακισχιλίους, καὶ πόσους κοφίνους κλασμάτων πλήρεις ἤρατε; λέγουσιν αὐτῷ· Δώδεκα.

19. οτε τους πεντε αρτους εκλασα εις τους πεντακισχιλιους ποσους κοφινους πληρεις κλασματων ηρατε λεγουσιν αυτω δωδεκα 19. ote toυs pente artoυs eklasa eis toυs pentakischilioυs posoυs kofinoυs plereis klasmaton erate legoυsin aυto dodeka

19 When I broke the five loaves *for the five thousand, how-many baskets full of broken pieces did you° lift up? They say to him, Twelve.

19. When I brake the five loaves among five thousand, how many baskets full of fragments took ye up They say unto him, Twelve.

19. Da jeg bød fem Brød til fem Tusinde, hvor mange Kurve fulde af Stykker toge I da op? De sagde til ham: tolv.

19. Och minnens I icke, då jag bröt fem bröd ibland femtusend, huru många korgar upptogen I fulla med aflefvor? Sade de: Tolf.

19. Kui minna wiis leiba murdsin wietuhhandele, mitto korwi täit pallokessi teie siis korjasite? nemmad ütlesid: Kaksteistkümmend.

19. jog penkis kepalus Aš sulaužiau penkiems tūkstančiams? O kiek pilnų pintinių trupinių pririnkote?’‘ Jie atsakė: ‘‘Dvylika’‘.

19. da ich fünf Brote brach unter fünftausend: wie viel Körbe voll Brocken hobt ihr da auf? Sie sprachen: Zwölf.

19. Lorsque je rompis les cinq pains pour les cinq mille hommes, combien remportâtes-vous de paniers pleins de morceaux?Ils lui dirent: Douze.

19. Cuando rompí los cinco panes entre cinco mil, ¿cuántas espuertas llenas de los pedazos alzasteis? Y ellos dijeron: Doce.

19 En gedenkt gij niet, toen Ik de vijf broden brak onder de vijf duizend mannen, hoeveel volle korven met brokken gij opnaamt? Zij zeggen Hem: Twaalf.

19. Gdym onych pięć chlebów łamał między pięć tysięcy ludzi, wiele żeście pełnych koszów ułomków zebrali? Rzekli mu: Dwanaście;

19. Mikor az öt kenyeret megszegtem az ötezernek, hány kosarat hoztatok el darabokkal tele? Mondának néki: Tizenkettőt.

19 Когда Я пять хлебов преломил для пяти тысяч человек , сколько полных коробов набрали вы кусков? Говорят Ему:двенадцать.

19. Як пять хлїбів ламав я на пять тисяч, скільки кошиків повних ламаного назбирали ви? Кажуть Йому: Дванайцять.

20 Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte? He sanoivat: "Seitsemän".

20 ”Ja kun seitsemän [leipää] neljälle tuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia keräsitte?” He sanoivat: "Seitsemän."

20. Niin myös kuin minä ne seitsemän mursin neljälletuhannelle, kuinka monta täysinäistä koria tähteitä te korjasitte? he sanoivat: seitsemän.

20. He sanoit: caxitoistakymmendä. Nijn myös cosca minä ne seidzemen mursin neljälle tuhannelle cuinga monda täysinäistä coria tähteitä te silloin corjaisitta ? he sanoit: seidzemen.

20. Nin he sanoit/ Caxitoistakymende. Nin mös coska mine ne seitzemen murssin/ Nelien tuhanen seas/ Quin monda Corgia teunens tehde muruia te silloin ylesotitta? Nin he sanoit/ Seitzemen. (Niin he sanoit/ Kaksitoistakymmentä. Niin myös koska minä ne seitsemän mursin/ Neljän tuhannen seassa/ Kuin monta koria täynnänsä tähdemuruja te silloin ylös otitte? Niin he sanoit/ Seitsemän.)

20. ὅτε δὲ τοὺς ἑπτὰ εἰς τοὺς τετρακισχιλίους, πόσων σπυρίδων πληρώματα κλασμάτων ἤρατε; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά.

20. οτε δε τους επτα εις τους τετρακισχιλιους ποσων σπυριδων πληρωματα κλασματων ηρατε οι δε ειπον επτα 20. ote de toυs epta eis toυs tetrakischilioυs poson spυridon pleromata klasmaton erate oi de eipon epta

20 Now when the seven to the four thousand, how-many baskets full of broken pieces did you° lift up? Now they said, Seven.

20. And when the seven among four thousand, how many baskets full of fragments took ye up And they said, Seven.

20. Men da jeg brød de syv til de fire Tusinde, hvor mange Kurve fulde af Stykker toge I da op? De sagde: syv.

20. Och då jag bröt sju bröd ibland fyratusend, huru många korgar upptogen I utaf de aflefvor? De sade: Sju.

20. Agga kui ma seitse leiba murdsin neljatuhhandele, mittus korwi täit pallokessi teie siis korjasite? agga nem̃ad ütlesid: Seitse.

20. ‘‘O kai septynis kepalus sulaužiau keturiems tūkstančiams, kiek pilnų pintinių trupinių pririnkote?’‘ Jie atsakė: ‘‘Septynias’‘.

20. Da ich aber sieben brach unter die viertausend, wieviel Körbe voll Brocken hobt ihr da auf? Sie sprachen: Sieben.

20. Et lorsque je rompis les sept pains pour les quatre mille hommes, combien remportâtes-vous de corbeilles pleines de morceaux?Ils lui dirent: Sept.

20. Y cuando los siete panes entre cuatro mil, ¿cuántas espuertas llenas de los pedazos alzasteis? Y ellos dijeron: Siete.

20 En toen Ik de zeven brak onder de vier duizend mannen, hoeveel volle manden met brokken gij opnaamt? En zij zeiden: Zeven.

20. A gdym onych siedm chlebów łamał między cztery tysiące ludzi, wieleście koszów pełnych ułomków zebrali? A oni rzekli: Siedm.

20. Mikor pedig a hetet a négyezernek, hány kosarat hoztatok el darabokkal tele? Azok pedig mondának: Hetet.

20 А когда семь для четырех тысяч, сколько корзин набрали вы оставшихся кусков. Сказали: семь.

20. Як же сїм на чотирі тисячі, скільки кошів повних ламаного назбирали ви? Вони кажуть: Сїм.

21 Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"

21 Niin Hän sanoi heille: "Kuinka ette käsitä?"*"

21. Ja hän sanoi heille: miksi ette siis ymmärrä?

21. Ja hän sanoi heille: mixet te sijs ymmärrä ?

21. Ja sanoi hen heille/ Mixei te sijs ymmerdhä? (Ja sanoi hän heille/ Miksei te siis ymmärrä?)

21. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Οὔπω συνίετε;

21. και ελεγεν αυτοις πως ου συνιετε 21. kai elegen aυtois pos oυ sυniete

21 And he said to them, How do you° not yet understand?

21. And he said unto them, How is it that ye do not understand

21. Og han sagde til dem; hvorledes forstaae I da ikke?

21. Och han sade till dem: Hvi förstån I då intet?

21. Ja temma ütles nende wasto: Kuis teie siis ei moista?

21. Tada Jis tarė: ‘‘Tai kaipgi vis dar nesuprantate?!’‘

21. Und er sprach zu ihnen: Wie vernehmet ihr denn nichts?

21. Et il leur dit: Comment donc ne comprenez-vous point?

21. Y les dijo: ¿Cómo aun no entendéis?

21 En Hij zeide tot hen: Hoe verstaat gij niet?

21. A on im rzekł: Jakoż tedy nie rozumiecie?

21. És monda nékik: Hogy nem értitek hát?

21 И сказал им: как же не разумеете?

21. І рече їм: Як же ви не розумієте?

22 Ja he tulivat Beetsaidaan. Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he pyysivät, että hän koskisi häneen.

22 Sitten *Hän tuli* Beetsaidaan. Ja Hänen luokseen tuotiin sokea, ja he pyysivät Häntä koskettamaan häneen.

22. Ja hän tuli Betsaidaan, ja he toivat sokian ja rukoilivat häntä, että hän rupeais häneen.

22. JA hän tuli Bethsaidaan ja he toit yhden sokian ja rucoilit händä että hän rupeis häneen.

22. Ja hen tuli Bethsaidan/ Ja he edhestoit yhden Sokian/ ia rucolit hende/ että hen rupeis henehen. (Ja hän tuli Bethsaidaan/ Ja he edestoit yhden sokean/ ja rukoilit häntä/ että hän rupeisi häneen.)

22. Καὶ ἔρχεται εἰς Βηθσαϊδά, καὶ φέρουσιν αὐτῷ τυφλὸν καὶ παρακαλοῦσιν αὐτὸν ἵνα αὐτοῦ ἅψηται.

22. και ερχεται εις {VAR1: βηθσαιδαν } {VAR2: βηθσαιδα } και φερουσιν αυτω τυφλον και παρακαλουσιν αυτον ινα αυτου αψηται 22. kai erchetai eis {VAR1: βethsaidan } {VAR2: βethsaida } kai feroυsin aυto tυflon kai parakaloυsin aυton ina aυtoυ apsetai

22 And he comes to Bethsaida. And they bring to him a blind man and plead with him in order that he might touch him.

22. And he cometh to Bethsaida; and they bring a blind man unto him, and besought him to touch him.

22. Og han kom til Bethsaida; og de førte en Blind til ham og bade ham, at han vilde røre ved ham.

22. Och han kom till Bethsaida; och de hade fram för honom en blindan, och bådo honom, att han ville taga på honom.

22. Ja temma sai Petsaida, ja nemmad töid temma jure ühhe pimmeda, ja pallusid tedda, et ta piddi temmasse puutma.

22. Jie ateina į Betsaidą. Ten atveda pas Jėzų neregį ir prašo jį palytėti.

22. Und er kam gen Bethsaida. Und sie brachten zu ihm einen Blinden und baten ihn, daß er ihn anrührte.

22. Et Jésus étant venu à Bethsaïda, on lui présenta un aveugle qu'on le pria de toucher.

22. Y vino a Betsaida, y le traen un ciego, y le ruegan que le tocase.

22 En Hij kwam te Bethsaida; en zij brachten tot Hem een blinde, en baden Hem, dat Hij hem aanraakte.

22. Potem przyszedł do Betsaidy; i przywiedli do niego ślepego, prosząc go, aby się go dotknął.

22. Azután Bethsaidába méne; és egy vakot vivének hozzá és kérik vala őt, hogy illesse [8†] azt.

22 Приходит в Вифсаиду; и приводят к Нему слепого и просят, чтобы прикоснулся к нему.

22. І приходить у Витсаїду; й приводять Йому слїпого, й просять Його, щоб до него приторкнув ся.

23 Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö mitään?"

23 Tarttuen sokeaa käteen, Hän talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylkäisi hänen silmiinsä, pani kätensä* hänen päälleen ja kysyi häneltä: ”Näkikö hän mitään.”

23. Ja hän tarttui sokian käteen, ja vei ulos hänen kylästä, ja sylki hänen silmiinsä, ja pani kätensä hänen päällensä, ja kysyi häneltä, josko hän jotakin näkis.

23. Ja hän rupeis sen sokian käteen ja ulos wei hänen kyläst: ja sylki hänen silmijns ja pani kätens hänen päällens ja kysyi hänelle jos hän jotakin näkis.

23. Ja hen rupesi sen Sokian käten/ ia vloswei henen Kylest/ ia sylki henen Silmijns/ ia pani kätens henen pälens/ ia kysyi henelle/ Jos hen iotaki näkis. (Ja hän rupesi sen sokean käteen/ ja ulos wei hänen kylästä/ ja sylki hänen silmiinsä/ ja pani kätensä hänen päällensä/ ja kysyi häneltä/ Jos hän jotakin näkisi.)

23. καὶ ἐπιλαβόμενος τῆς χειρὸς τοῦ τυφλοῦ ἐξήγαγεν αὐτὸν ἔξω τῆς κώμης, καὶ πτύσας εἰς τὰ ὄμματα αὐτοῦ, ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας αὐτῷ ἐπηρώτα αὐτόν εἴ τι βλέπει.

23. και επιλαβομενος της χειρος του τυφλου εξηγαγεν αυτον εξω της κωμης και πτυσας εις τα ομματα αυτου επιθεις τας χειρας αυτω επηρωτα αυτον ει τι βλεπει 23. kai epilaβomenos tes cheiros toυ tυfloυ eksegagen aυton ekso tes komes kai ptυsas eis ta ommata aυtoυ epitheis tas cheiras aυto eperota aυton ei ti βlepei

23 And grabbing the blind man by the hand, he led him outside the village, and having spit into his eyes and laid his hands upon him, he asked him if he sees anything.

23. And he took the blind man by the hand, and led him out of the town; and when he had spit on his eyes, and put his hands upon him, he asked him if he saw ought.

23. Og han tog den Blinde ved Haanden og ledte ham hen udenfor Byen og spyttede i hans Øine og lagde Hænderne paa ham og spurgte ham, og han saae Noget.

23. Och så tog han den blinda vid handena, och ledde honom utu byn; och spottade i hans ögon, och lade händer på honom, och frågade honom, om han något såg.

23. Ja kui temma selle pimmeda kätte sai kinnihakkanud, satis temma tedda allewist wälja. Ja kui temma sai temma silmi süllitanud, ja käed temma peäle pannud, küssis ta temmalt, kas ta middagi piddi näggema.

23. Jis paėmė neregį už rankos ir nusivedė už kaimo. Ten spjovė jam į akis, uždėjo ant jo rankas ir paklausė: ‘‘Ar ką nors matai?’‘

23. Und er nahm den Blinden bei der Hand und führte ihn hinaus vor den Flecken; spützte in seine Augen und legte seine Hände auf ihn und fragte ihn, ob er etwas sähe?

23. Alors il prit l'aveugle par la main, et l'ayant mené hors du bourg, il lui mit de la salive sur les yeux, et lui ayant imposé les mains, il lui demanda s'il voyait quelque chose.

23. Entónces tomando al ciego de la mano, le sacó fuera de la aldea, y escupiendo en sus ojos, y poniéndole las manos encima, le preguntó, si veía algo.

23 En de hand des blinden genomen hebbende, leidde Hij hem uit buiten het vlek, en spoog in zijn ogen, en leide de handen op hem, en vraagde hem, of hij iets zag.

23. A ująwszy onego ślepego za rękę, wywiódł go precz za miasteczko, i plunąwszy na oczy jego, włożył na niego ręce, i pytał go, jeźliby co widział.

23. Ő pedig megfogván a vaknak kezét, kivezeté őt a falun kívül; és a szemeibe köpvén [9†] és kezeit reá tévén, megkérdé őt, ha lát-é valamit?

23 Он, взяв слепого за руку, вывел его вон из селения и, плюнув ему на глаза, возложил на него руки и спросил его: видит ли что?

23. І взявши за руку слїпого, вивів його осторонь села; й, плюнувши на очі його, положив руки на него, й спитав його, чи що бачить.

24 Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmiset, sillä minä erotan käveleviä, ne ovat puiden näköisiä".

24 Katsoen ylös tämä sanoi: "Näen käveleviä ihmisiä, koska näen niin kuin puita."

24. Niin hän katsoi ylös ja sanoi: minä näen ihmiset niinkuin puut käyskentelevän.

24. Nijn hän cadzoi ylös ja sanoi: Minä näen ihmiset käyskendelewän nijncuin minä puita näkisin.

24. Nin hen catzoi yles ia sanoi/ Mine näen Inhimiset keuxendeluen ninquin näkisin puudh. (Niin hän katsoi ylös ja sanoi/ Minä näen ihmiset käyskentelewän niin kuin näkisin puut.)

24. καὶ ἀναβλέψας ἔλεγε· Βλέπω τοὺς ἀνθρώπους ὡς δένδρα περιπατοῦντας.

24. και αναβλεψας ελεγεν βλεπω τους ανθρωπους {VAR1: οτι } ως δενδρα {VAR1: ορω } περιπατουντας 24. kai anaβlepsas elegen βlepo toυs anthropoυs {VAR1: oti } os dendra {VAR1: oro } peripatoυntas

24 And having looked up, he said, I see men, because I behold (them) like walking trees.

24. And he looked up, and said, I see men as trees, walking.

24. Og han saae op og sagde: jeg seer Mennesker, som Træer, gaae omkring.

24. Då såg han upp, och sade: Jag ser folket gå, lika som det vore trä.

24. Ja kui ta ülleswatis, ütles temma: Minna nään innimessi köndiwad otsego puud.

24. Šis apsižvalgęs tarė: ‘‘Regiu žmones. Lyg kokius medžius matau juos vaikščiojančius’‘.

24. Und er sah auf und sprach: Ich sehe Menschen gehen, als sähe ich Bäume.

24. Et lui, ayant regardé, dit: Je vois marcher des hommes qui me paraissent comme des arbres.

24. Y él mirando, dijo: Veo los hombres como árboles que andan.

24 En hij, opziende, zeide: Ik zie de mensen, want ik zie hen, als bomen, wandelen.

24. A on spojrzawszy w górę, rzekł: Widzę ludzi; bo widzę, że chodzą jako drzewa.

24. Az pedig föltekintvén, monda: Látom az embereket, mint valami járkáló fákat.

24 Он, взглянув, сказал: вижу проходящих людей, как деревья.

24. І, позирнувши вгору, каже: Бачу людей, що мов дерева ходять.

25 Sitten hän taas pani kätensä hänen silmilleen; ja nyt mies näki tarkkaan ja oli parantunut ja näki kaikki aivan selvästi.

25 Sitten Hän jälleen pani kätensä* hänen silmilleen ja kehoitti häntä katsomaan ylös. Ja hän oli parantunut ja näki kaikki selvästi.

25. Sitte hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle, ja antoi hänen taas katsoa. Ja se tuli parannetuksi, niin että hän näki kaikki kaukaa ja selkiästi.

25. Sijtte hän taas pani kätens hänen silmäins päälle ja andoi hänen taas cadzoa. Ja se tuli paratuxi nijn että hän näki caicki selkiäst.

25. Sijtte hen taas pani Kädhens henen Silmeins päle/ ia teki henen näkemähen. Ja tuli paratuxi/ nin että hen selkeste caiki wastwdhest näki. (Sitten hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle/ ja teki hänen näkemään. Ja tuli paratuksi/ niin että hän selkeästi kaikki wastuudesta näki.)

25. εἶτα πάλιν ἐπέθηκε τὰς χεῖρας ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ καὶ ἐποίησεν αὐτὸν ἀναβλέψαι, καὶ ἀποκατεστάθη, καὶ ἀνέβλεψε τηλαυγῶς ἅπαντας.

25. ειτα παλιν επεθηκεν τας χειρας επι τους οφθαλμους αυτου και εποιησεν αυτον αναβλεψαι και αποκατεσταθη και ενεβλεψεν τηλαυγως απαντας 25. eita palin epetheken tas cheiras epi toυs ofthalmoυs aυtoυ kai epoiesen aυton anaβlepsai kai apokatestathe kai eneβlepsen telaυgos apantas

25 Thereafter he laid (his) hands upon his eyes again, and he made* him to look at (him). And he was restored and looked at all (men) distinctly.

25. After that he put his hands again upon his eyes, and made him look up: and he was restored, and saw every man clearly.

25. Derefter lagde han atter Hænderne paa hans Øine og kom ham til at see, og han blev helbredet og saae Alle klarlig.

25. Sedan lade han åter händerna på hans ögon, och gjorde det så att han fick synen igen; och vardt så botad, att han sedan såg klarliga alla.

25. Pärrast panni ta jälle käed tem̃a silmade peäle, ja panni tedda ta ülleswatama, ja temma sai jälle terweks, ja näggi neid keik selgeste ärra.

25. Jis vėl rankomis palietė jo akis ir liepė apsižvalgyti. Ir šis tapo sveikas ir viską aiškiai matė.

25. Darnach legte er abermals die Hände auf seine Augen und hieß ihn abermals sehen; und er ward wieder zurechtgebracht, daß er alles scharf sehen konnte.

25. Jésus lui mit encore les mains sur les yeux, et lui dit de regarder; et il fut guéri, et il les voyait tous distinctement.

25. Luego le puso otra vez las manos sobre sus ojos, y le hizo que mirase; y quedó restituido, y vió de léjos y claramente a todos.

25 Daarna leide Hij de handen wederom op zijn ogen, en deed hem opzien. En hij werd hersteld, en zag hen allen ver en klaar.

25. Potem zasię włożył ręce na oczy jego, i rozkazał mu w górę spojrzeć; i uzdrowiony jest na wzroku, tak że i z daleka wszystkich jasno widział.

25. Azután kezeit ismét ráveté annak szemeire, és feltekintete véle. És megépüle, és látá messze és világosan mindent.

25 Потом опять возложил руки на глаза ему и велел ему взглянуть. И он исцелел и стал видеть все ясно.

25. Опісля знов положив руки на очі його, й заставив його позирнути вгору; і сцїлив ся він, і бачив ясно все.

26 Ja hän lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä edes poikkea kylään." (äläkä kerro kenellekään kyläläiselle)."

26 Niin Jeesus* lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä mene edes kylään (äläkä kerro kenellekään kyläläiselle)."

26. Ja hän lähetti hänen kotiansa, sanoen: älä mene kylään sisälle, älä myös kellenkään tätä kylässä sano.

26. Ja hän lähetti hänen cotians sanoden: älä kylään mene älä myös kellengän tätä siellä sano.

26. Ja hen lehetti henen Cotians sanoden/ Ele Kyleen mene/ ele mös kellengen tete sielle sano. (Jä hän lähetti hänen kotiansa sanoen/ Älä kylään mene/ älä myös kellenkään tätä siellä sano.)

26. καὶ ἀπέστειλεν αὐτὸν εἰς οἶκον αὐτοῦ λέγων· Μηδὲ εἰς τὴν κώμην εἰσέλθῃς μηδὲ εἴπῃς τινὶ ἐν τῇ κώμῃ.

26. και απεστειλεν αυτον εις τον οικον αυτου λεγων μηδε εις την κωμην εισελθης μηδε ειπης τινι εν τη κωμη 26. kai apesteilen aυton eis ton oikon aυtoυ legon mede eis ten komen eiselthes mede eipes tini en te kome

26 And he sent him away to his house, saying, Neither enter into the village, nor say (anything) to anyone in the village. {Mar 8:27-30 & Mat 16:13-20 & Luk 9:18-21 Caesarea Philippi.}

26. And he sent him away to his house, saying, Neither go into the town, nor tell it to any in the town.

26. Og han sendte ham til hans Huus og sagde: du skal hverken gaae ind i Byen, ei heller sige det til Nogen i Byen.

26. Och han lät gå honom hem, och sade: Gack intet in i byn, och säg icke heller det någrom derinne.

26. Ja temma käskis tedda temma koio miñna, ja ütles: Ärra minne allewisse, ärra ütle ühhelegi sedda allewis.

26. Jėzus išsiuntė jį namo, sakydamas: ‘‘Neužeik į kaimą ir niekam ten nepasakok!’‘

26. Und er schickte ihn heim und sprach: Gehe nicht hinein in den Flecken und sage es auch niemand drinnen.

26. Et il le renvoya dans sa maison, et lui dit: Ne rentre pas dans le bourg, et ne le dis à personne du bourg.

26. Y le envió a su casa, diciendo: No entres en la aldea, ni lo digas a nadie en la aldea.

26 En Hij zond hem naar zijn huis, zeggende: Ga niet in het vlek, en zeg het niemand in het vlek.

26. I odesłał go do domu jego, mówiąc: I do tego miasteczka nie wchodź, i nikomu z miasteczka nie powiadaj.

26. És haza küldé, mondván: Se a faluba be ne menj, se senkinek [10†] el ne mondd a faluban.

26 И послал его домой, сказав: не заходи в селение и не рассказывай никому в селении.

26. І відослав його до домівки його, глаголючи: Анї в село не входь, анї розказуй нїкому в селї.

27 Ja Jeesus lähti opetuslapsinensa Filippuksen Kesarean kyliin. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltaan ja sanoi heille: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?"

27 Sitten Jeesus ja Hänen opetuslapsensa lähtivät Filippuksen Kesarean kyliin. Tiellä Hän kysyi opetuslapsiltaan sanoen heille: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?"

27. Ja Jesus meni ulos ja hänen opetuslapsensa Kesarean kyliin, joka kutsutaan Philippi; ja hän kysyi tiellä opetuslapsiltansa, sanoen heille: kenenkä sanovat ihmiset minun olevan?

27. JA Jesus meni Opetuslastens cansa nijhin kylijn Cesarean tygö joca cudzutan Philippi. Ja hän kysyi tiellä Opetuslapsillens sanoden: kenengä sanowat ihmiset minun olewan ?

27. Ja IesuS vloslexi ia henen Opetuslapsens nihin Kylihin Cesarean tyge/ ioca cutzuttan Philippi. Ja tielle hen kysyi Opetuslapsillens sanoden heille/ Kenengä sanouat Inhimiset minun oleuan? (Ja Jesus ulos äksi ja hänen opetuslapsensa niihin kyliin Kesarean tykö/ joka kutsutaan Philippi. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltansa sanoen heille/ Kenenkä sanowat ihmiset minun olewan?)

27. Καὶ ἐξῆλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἰς τὰς κώμας Καισαρείας τῆς Φιλίππου· καὶ ἐν τῇ ὁδῷ ἐπηρώτα τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγων αὐτοῖς· Τίνα με λέγουσιν οἱ ἄνθρωποι εἶναι;

27. και εξηλθεν ο ιησους και οι μαθηται αυτου εις τας κωμας καισαρειας της φιλιππου και εν τη οδω επηρωτα τους μαθητας αυτου λεγων αυτοις τινα με λεγουσιν οι ανθρωποι ειναι 27. kai ekselthen o iesoυs kai oi mathetai aυtoυ eis tas komas kaisareias tes filippoυ kai en te odo eperota toυs mathetas aυtoυ legon aυtois tina me legoυsin oi anthropoi einai

27 And Jesus went forth and his disciples, into the villages of Caesarea Philippi, and on the road he asked his disciples, saying to them, Who do men say that I am?

27. And Jesus went out, and his disciples, into the towns of Caesarea Philippi: and by the way he asked his disciples, saying unto them, Whom do men say that I am

27. Og Jesus og hans Disciple gik ud til de Byer ved Cæsarea Philippi; og paa Veien spurgte han sine Disciple og sagde til dem: hvem sige Menneskene mig at være?

27. Och Jesus gick ut, och hans Lärjungar, till de byar vid Cesarea, som kallas Philippi; och i vägen frågade han sina Lärjungar, sägandes till dem: Hvem säger folket mig vara?

27. Ja Jesus ja temma jüngrid läksid wälja Keisarea Wilippusse allewitte sisse, ja temma küssis omma jüngridelt tee peäl, ja ütles neile: Kedda mind innimessed ütlewad ollewad?

27. Jėzus su savo mokiniais išėjo į Pilypo Cezarėjos kaimus. Kelyje klausė mokinius: ‘‘Kuo mane žmonės laiko?’‘

27. Und Jesus ging aus mit seinen Jüngern in die Märkte der Stadt Cäsarea Philippi. Und auf dem Wege fragte er seine Jünger und sprach zu ihnen: Wer sagen die Leute, daß ich sei?

27. Et Jésus s'en alla avec ses disciples, dans les bourgs de Césarée de Philippe; et en chemin il interrogeait ses disciples, en disant: Qui dit-on que je suis?

27. Y salió Jesús y sus discípulos por las aldeas de Cesarea de Filipo. Y en el camino preguntó a sus discípulos, diciéndoles: ¿Quién dicen los hombres que soy yo?

27 En Jezus ging uit en Zijn discipelen naar de vlekken van Cesarea Filippi. En op den weg vraagde Hij Zijn discipelen, zeggende tot hen: Wie zeggen de mensen, dat Ik ben?

27. Tedy wyszedł Jezus i uczniowie jego do miasteczek należących do Cezaryi Filipowej, a w drodze pytał uczniów swoich, mówiąc im: Kimże mię powiadają być ludzie?

27. És elméne Jézus és az ő tanítványai Czézárea Filippi [11†] falvaiba; és útközben megkérdé az ő tanítványait, mondván nékik: Kinek mondanak engem az emberek?

27 И пошел Иисус с учениками Своими в селения Кесарии Филипповой. Дорогою Он спрашивал учеников Своих: за кого почитают Меня люди?

27. І вийшов Ісус і ученики Його у села Кесариї Филипової, і дорогою питав учеників своїх, глаголючи їм: Хто я, - кажуть люде?

28 He vastasivat hänelle sanoen: "Johannes Kastajan, ja toiset Eliaan, toiset taas jonkun profeetoista".

28 Niin he vastasivat, [Hänelle sanoen]: "Johannes Kastajan, toiset Elian ja toiset jonkun profeetoista."

28. Niin he vastasivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, vaan muutamat jonkun prophetaista.

28. He wastaisit: Johannes Castajan muutamat Elian muutamat jongun Prophetaista.

28. Nin he wastasit/ Johannesen castaian/ ia mutamat Eliam/ mutamat taas yhden Prophetain lughusta. (Niin he wastasit/ Johannes Kastajan/ ja muutaman Elian/ muutamat taas yhden prophetain luwusta.)

28. οἱ δὲ ἀπεκρίθησαν· Ἰωάννην τὸν βαπτιστήν, καὶ ἄλλοι Ἠλίαν, ἄλλοι δὲ ἕνα τῶν προφητῶν.

28. οι δε απεκριθησαν ιωαννην τον βαπτιστην και αλλοι ηλιαν αλλοι δε ενα των προφητων 28. oi de apekrithesan ioannen ton βaptisten kai alloi elian alloi de ena ton profeton

28 Now they answered, John the Immerser* and others, Elijah, but others, One of the prophets.

28. And they answered, John the Baptist: but some say, Elias; and others, One of the prophets.

28. Men de svarede: Nogle sige, du er Johannes den Døber; og Andre Elias; men Andre, een af Propheterne.

28. De svarade: Johannes Döparen; och somlige Elias; och somlige en af Propheterna.

28. Agga nemmad wastasid: Ristia Joannes; ja teised, Elias; agga teised, üks neist prohwetidest.

28. Jie atsakė: ‘‘Vieni­Jonu Krikštytoju, kiti­Eliju, treti­vienu iš pranašų’‘.

28. Sie antworteten: Sie sagen du seiest Johannes der Täufer; etliche sagen, du seiest Elia; etliche, du seiest der Propheten einer.

28. Ils répondirent: Les uns disent que tu es Jean-Baptiste; et les autres, Élie; et les autres, l'un des prophètes.

28. Y ellos respondieron: Juan el Bautista; y otros: Elías; y otros: Alguno de los profetas.

28 En zij antwoordden: Johannes de Doper; en anderen: Elias; en anderen: Een van de profeten.

28. A oni mu odpowiedzieli: Jedni Janem Chrzcicielem, a drudzy Elijaszem, a drudzy jednym z proroków.

28. Ők pedig felelének: Keresztelő Jánosnak; és némelyek [12†] Illésnek; némelyek pedig egynek a próféták közül.

28 Они отвечали: за Иоанна Крестителя; другие же - за Илию; а иные - за одного из пророков.

28. Вони ж одказали: Йоан Хреститель; а инші: Ілия; инші ж: Один з пророків.

29 Niin hän kysyi heiltä: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Kristus".

29 Niin Hän *sanoi heille*: "Entä kenen te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: ”Sinä olet Kristus."

29. Ja hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Pietari vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet Kristus.

29. Ja hän sanoi heille: kenengästä te sanotta minun olewan ? Petari wastais ja sanoi hänelle: sinä olet Christus.

29. Ja hen sanoi heille/ Mutta kenengä te sanotta minun oleuan? Nin Petari wastasi ia sanoi henelle/ Sine olet se CHRISTUS. (Ja hän sanoi heille/ Mutta kenenkä te sanotte minun olewan? Niin Petari wastasi ja sanoi hänelle/ Sinä olet se KRISTUS.)

29. καὶ αὐτὸς λέγει αὐτούς· Ὑμεῖς δὲ τίνα με λέγετε εἶναι; ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Πέτρος λέγει αὐτῷ· Σὺ εἶ ὁ Χριστός.

29. και αυτος λεγει αυτοις υμεις δε τινα με λεγετε ειναι αποκριθεις δε ο πετρος λεγει αυτω συ ει ο χριστος 29. kai aυtos legei aυtois υmeis de tina me legete einai apokritheis de o petros legei aυto sυ ei o christos

29 And he asked them, But who do you° say that I am? Now Peter answering, says to him, You are the Christ.

29. And he saith unto them, But whom say ye that I am And Peter answereth and saith unto him, Thou art the Christ.

29. Og han sagde til dem: men I hvem sige I, at jeg er? Da svaede Peter og sagde til ham: du er Christus.

29. Då sade han till dem: Hvem sägen I mig vara? Svarade Petrus, och sade till honom: Du äst Christus.

29. Ja tem̃a ütles nende wasto: Agga teie, kedda teie mind ütlete ollewad? siis wastas Peetrus ja ütles temma wasto: Sinna olled Kristus.

29. Tada Jis paklausė: ‘‘O jūs kuo mane laikote?’‘ Petras Jam atsakė: ‘‘Tu esi Kristus’‘.

29. Und er sprach zu ihnen: Ihr aber, wer sagt ihr, daß ich sei? Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Du bist Christus!

29. Et il leur dit: Et vous, qui dites-vous que je suis?Pierre, répondant, lui dit: Tu es le Christ.

29. Entónces él les dice: ¿Y vosotros, quién decís que soy yo? Y respondiendo Pedro le dice: Tú eres el Cristo.

29 En Hij zeide tot hen: Maar gijlieden, wie zegt gij dat Ik ben? En Petrus, antwoordende, zeide tot Hem: Gij zijt de Christus.

29. Ale on im rzekł: A wy kim mię być powiadacie? A odpowiadając Piotr, rzekł mu: Tyś jest on Chrystus.

29. És ő monda nékik: Ti pedig kinek mondotok engem? Felelvén pedig Péter, monda néki: Te vagy a Krisztus.

29 Он говорит им: а вы за кого почитаете Меня? Петр сказал Ему в ответ: Ты Христос.

29. А він рече їм: Ви ж, хто я, скажете? Озвав ся ж Петр і каже Йому: Ти єси Христос.

30 Ja hän varoitti vakavasti heitä puhumasta kenellekään hänestä.

30 Niin Hän varoitti heitä puhumasta kenellekään Hänestä*.

30. Ja hän haasti heitä kellenkään hänestä sanomasta.

30. Ja hän haasti heitä kellengän hänestä sanomast.

30. Ja hen hastoi heite/ ettei he kellekä sanoisi heneste. (Ja hän haastoi heitä/ ettei he kellekään sanoisi hänestä.)

30. καὶ ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα μηδενὶ λέγωσι περὶ αὐτοῦ.

30. και επετιμησεν αυτοις ινα μηδενι λεγωσιν περι αυτου 30. kai epetimesen aυtois ina medeni legosin peri aυtoυ

30 And he rebuked them in order that they should speak to no one concerning him. {Mar 8:31-9:1 & Mat 16:21-28 & Luk 9:22-27 Caesarea Philippi.}

30. And he charged them that they should tell no man of him.

30. Og han bød dem strengeligen, at de ikke skulde sige Nogen dette om ham.

30. Då hotade han dem, att de skulle ingom säga om honom;

30. Ja temma kelis neid kowwaste, et nemmad ei piddand ühhelegi temmast ütlema.

30. Tada Jėzus griežtai įsakė niekam apie Jį nekalbėti.

30. Und er bedrohte sie, daß sie niemand von ihm sagen sollten.

30. Et il leur défendit très sévèrement de dire cela de lui à personne.

30. Y mandóles con rigor que a ninguno dijesen esto de él.

30 En Hij gebood hun scherpelijk, dat zij het niemand zouden zeggen van Hem.

30. I przygroził im, aby o nim nikomu nie powiadali.

30. És rájok parancsola, hogy [13†] senkinek se szóljanak felőle.

30 И запретил им, чтобы никому не говорили о Нем.

30. І наказав їм, щоб нїкому не казали про Него.

31 Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä nouseman ylös.

31 Ja Hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi, mutta kolmen päivän kuluttua Hänen pitää nousta ylös.

31. Ja hän rupesi heitä opettamaan, että Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmilta ja ylimmäisiltä papeilta ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.

31. Ja hän rupeis heitä opettaman ja sanoi: ihmisen Poica on paljo kärsiwä ja hyljätän wanhimmilda ja ylimmäisildä Papeilda ja Kirjanoppeneilda ja tapetan ja colmandena päiwänä hän ylösnouse: nijn hän puhui tämän puhen julkisest.

31. Ja hen rupesi heite opettaman/ ette Inhimisen Poian pite palio kerssimen/ ia poishyliettemen Wanhimilda ia ylimeisilde Papeilda/ ia Kirianoppenuilda/ ia tapettaman/ ia colmen peiuen peräst ylesnousema'. Nin iulkisesta hen sen Puhen puhui. (Ja hän rupesi heitä opettaman/ että Ihmisen Pojan pitää paljon kärsimän/ ja pois hyljättämän wanhimmilta ja ylimmäisiltä papeilta/ ja kirjanoppineilta/ ja tapettaman/ ja kolmen päiwän perästä ylösnouseman. Niin julkisesti hän sen puheen puhui.)

31. Καὶ ἤρξατο διδάσκειν αὐτοὺς ὅτι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου πολλὰ παθεῖν, καὶ ἀποδοκιμασθῆναι ἀπὸ τῶν πρεσβυτέρων καὶ τῶν ἀρχιερέων καὶ τῶν γραμματέων, καὶ ἀποκτανθῆναι καὶ μετὰ τρεῖς ἡμέρας ἀναστῆναι·

31. και ηρξατο διδασκειν αυτους οτι δει τον υιον του ανθρωπου πολλα παθειν και αποδοκιμασθηναι απο των πρεσβυτερων και αρχιερεων και γραμματεων και αποκτανθηναι και μετα τρεις ημερας αναστηναι 31. kai erksato didaskein aυtoυs oti dei ton υion toυ anthropoυ polla pathein kai apodokimasthenai apo ton presβυteron kai archiereon kai grammateon kai apoktanthenai kai meta treis emeras anastenai

31 And he began to teach them, that it is essential (for) the Son of Man to suffer many things and to be rejected* from the elders and the high-priests and the scribes, and be killed, and to rise* up after three days.

31. And he began to teach them, that the Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders, and of the chief priests, and scribes, and be killed, and after three days rise again.

31. Og han begyndte at lære dem, at Menneskens Søn skulde lide meget og forskydes af de Ældste og Ypperstepræster og Skriftkloge og ihjelslaaes og opstaae efter tre Dage.

31. Och begynte till att undervisa dem, att menniskones Son skulle mycket lida, och förkastas af de äldsta, och af de öfversta Presterna, och af de Skriftlärda, och dödas; och efter tre dagar uppstå igen.

31. Ja temma hakkas neid öppetama: Innimesse Poeg peab paljo kannatama, ja kui kolbmatta ärraheidetama wannemist ja üllemist preestridest ja kirjatundiaist, ja ärratappetama, ja kolme päwa pärrast üllestousma.

31. Jis pradėjo juos mokyti, jog Žmogaus Sūnus turės daug iškentėti, būti vyresniųjų, aukštųjų kunigų bei Rašto žinovų atmestas, nužudytas ir po trijų dienų prisikelti.

31. Und er hob an sie zu lehren: Des Menschen Sohn muß viel leiden und verworfen werden von den Ältesten und Hohenpriestern und Schriftgelehrten und getötet werden und über drei Tage auferstehen.

31. Alors il commença à leur apprendre qu'il fallait que le Fils de l'homme souffrît beaucoup, et qu'il fût rejeté par les anciens, par les principaux sacrificateurs et par les scribes, et qu'il fût mis à mort, et qu'il ressuscitât trois jours après.

31. Y comenzó a enseñarles, que era menester que el Hijo del hombre padeciese mucho, y ser reprobado de los ancianos, y de los príncipes de los sacerdotes, y de los escribas, y ser muerto, y resucitar después de tres dias.

31 En Hij begon hun te leren, dat de Zoon des mensen veel moest lijden, en verworpen worden van de ouderlingen, en overpriesters, en Schriftgeleerden, en gedood worden, en na drie dagen wederom opstaan.

31. I począł je nauczać, że Syn człowieczy musi wiele ucierpieć, i odrzuconym być od starszych ludu, i od przedniejszych kapłanów i nauczonych w Piśmie, i być zabity, a po trzech dniach zmartwychwstać.

31. És kezdé őket tanítani, hogy az ember Fiának sokat [14†] kell szenvedni, és megvettetni a vénektől és a főpapoktól és írástudóktól, és megöletni, és harmadnapra feltámadni.

31 И начал учить их, что Сыну Человеческому много должно пострадать, быть отвержену старейшинами, первосвященниками и книжниками, и быть убиту, и в третий день воскреснуть.

31. І почав навчати їх, що мусить Син чоловічий багато терпіти, й відцурають ся Його старші, та архиєреї, та письменники, і вбють, і в третїй день воскресне Він.

32 Ja tämän hän puhui peittelemättä. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi häntä nuhtelemaan.

32 Hän puhui asian avoimesti. Silloin Pietari otti Hänet erilleen ja alkoi nuhdella Häntä.

32. Ja hän puhui sen puheen julki rohkiasti. Ja Pietari otti hänen tykönsä, rupesi häntä nuhtelemaan.

32. Ja Petari otti hänen tygöns rupeis händä nuhteleman.

32. Ja Petari otti henen tygens/ rupesi hende rangaitzeman. (Ja Petari otti hänen tykönsä/ rupesi häntä rangaitseman.)

32. καὶ παρρησίᾳ τὸν λόγον ἐλάλει. καὶ προσλαβόμενος αὐτὸν ὁ Πέτρος ἤρξατο ἐπιτιμᾶν αὐτῷ.

32. και παρρησια τον λογον ελαλει και προσλαβομενος αυτον ο πετρος ηρξατο επιτιμαν αυτω 32. kai parresia ton logon elalei kai proslaβomenos aυton o petros erksato epitiman aυto

32 And he was speaking the word frankly. And Peter took him and began to rebuke him.

32. And he spake that saying openly. And Peter took him, and began to rebuke him.

32. Og han talede dette frit ud. Og Peter tog ham til sig og begyndte at straffe ham.

32. Och talade han det talet uppenbart. Då tog Petrus honom till sig, och begynte näpsa honom.

32. Ja temma räkis sedda sanna julgeste, ja Peetrus wottis tedda ennese jure, ja hakkas tedda kowwaste keelma.

32. Jis tai kalbėjo visiškai atvirai. Tada Petras, pasivadinęs Jį į šalį, ėmė Jį drausti.

32. Und er redete das Wort frei offenbar. Und Petrus nahm ihn zu sich, fing an, ihm zu wehren.

32. Et il tenait ces discours tout ouvertement. Alors Pierre le prenant avec lui, se mit à le censurer.

32. Y claramente decía esta palabra. Entónces Pedro le tomó, y le comenzó a reñir.

32 En dit woord sprak Hij vrij uit; en Petrus, Hem tot zich genomen hebbende, begon Hem te bestraffen;

32. A to mówił jawnie. Tedy go Piotr wziąwszy na stronę, począł go strofować.

32. És ezt nyilván mondja vala. Péter pedig magához vonván őt, kezdé dorgálni.

32 И говорил о сем открыто. Но Петр, отозвав Его, начал прекословить Ему.

32. І явно слово глаголав. І взявши Його Петр, почав докоряти Йому.

33 Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

33 Mutta Hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: ”Mene taakseni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan mikä on ihmisten."

33. Mutta hän käänsi itsensä ja katsoi opetuslastensa puoleen, nuhteli Pietaria, sanoen: mene pois minun tyköäni, saatana; sillä et sinä ymmärrä niitä, mitkä Jumalan ovat, vaan niitä, mitkä ihmisten ovat.

33. Mutta hän käänsi idzens ja cadzoi Opetuslastens puoleen nuhteli Petarita sanoden: mene pois minun tyköni Satan sillä et sinä ymmärrä mitkä Jumalan owat waan mitä ihmisten on.

33. Mutta hen känsijn/ ia catzoi Opetuslapsijns pein nuchteli Petarita sanoden. Mene minun ielkeni sine Sathanas/ sille ettei sine ymmerdhä mitke JUMALAN ouat/ waan mite Inhimisten ouat. (Mutta hän käänsi/ ja katsoi opetuslapsiinsa päin nuhteli Petaria sanoen. Mene minun jälkeeni sinä sathanas/ sillä ettei sinä ymmärrä mitkä JUMALAN owat/ waan mitä ihmisten owat.)

33. ὁ δὲ ἐπιστραφεὶς καὶ ἰδὼν τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἐπετίμησε τῷ Πέτρῳ λέγων· Ὕπαγε ὀπίσω μου, σατανᾶ· ὅτι οὐ φρονεῖς τὰ τοῦ Θεοῦ, ἀλλὰ τὰ τῶν ἀνθρώπων.

33. ο δε επιστραφεις και ιδων τους μαθητας αυτου επετιμησεν τω πετρω λεγων υπαγε οπισω μου σατανα οτι ου φρονεις τα του θεου αλλα τα των ανθρωπων 33. o de epistrafeis kai idon toυs mathetas aυtoυ epetimesen to petro legon υpage opiso moυ satana oti oυ froneis ta toυ theoυ alla ta ton anthropon

33 But he turned again, and saw his disciples, (and) rebuked Peter, saying, Go behind me, adversary, because you are not mindful of the things of God, but the things of men.

33. But when he had turned about and looked on his disciples, he rebuked Peter, saying, Get thee behind me, Satan: for thou savourest not the things that be of God, but the things that be of men.

33. Men han vendte sig om og saae paa sine Disciple, og straffede Peter og sagde: vig bag mig, Satan! thi du sandser ikke, hvad Guds er, men hvad Menneskens er.

33. Då vände han sig om, och såg på sina Lärjungar, och näpste Petrum, sägandes: Gack bort ifrå mig, du Satan; ty du besinnar icke det Gudi tillhörer, utan det menniskor tillhörer.

33. Agga temma pöris ennast ümber, ja watis omma jüngritte peäle, ja söitles Peetrust ja ütles: Minne mo tahha, sadan, sest sinna ei mötle se peäle, mis Jum̃ala, waid mis iñimeste mele pärrast on.

33. Jėzus atsigręžęs pažiūrėjo į mokinius ir sudraudė Petrą: ‘‘Eik šalin, šėtone, nes tu mąstai ne apie tai, kas Dievo, o kas žmonių!’‘

33. Er aber wandte sich um und sah seine Jünger an und bedrohte Petrus und sprach: Gehe hinter mich, du Satan! denn du meinst nicht, was göttlich, sondern was menschlich ist.

33. Mais Jésus se tournant et regardant ses disciples, censura Pierre et lui dit: Arrière de moi, Satan; car tes pensées ne sont pas aux choses de Dieu, mais à celles des hommes.

33. Y él, volviéndose, y mirando a sus discípulos, riñó a Pedro, diciendo: Apártate de mí, Satanás; porque no sabes las cosas que son de Dios, sino las que son de los hombres.

33 Maar Hij, Zich omkerende, en Zijn discipelen aanziende, bestrafte Petrus, zeggende: Ga heen, achter Mij, satanas, want gij verzint niet de dingen, die Gods zijn, maar die der mensen zijn.

33. Ale on obróciwszy się, a wejrzawszy na ucznie swoje, zgromił Piotra, mówiąc: Idź ode mnie, szatanie; albowiem nie pojmujesz tego, co jest Bożego, ale co jest ludzkiego.

33. És ő megfordulván és az ő tanítványaira tekintvén, megfeddé Pétert, mondván: Távozz tőlem Sátán, mert nem gondolsz az Isten dolgaira, hanem az emberi dolgokra.

33 Он же, обратившись и взглянув на учеников Своих, воспретил Петру, сказав: отойди от Меня, сатана, потому что тыдумаешь не о том, что Божие, но что человеческое.

33. Він же, обернувшись і поглянувши на учеників своїх, докорив Петру, глаголючи: Іди геть, сатано: бо мислиш не про Боже, а про чоловіче.

34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

34 Kutsuttuaan luokseen kansan ja opetuslapsensa Hän sanoi heille: *"Jokainen, joka* tahtoo minun jäljessäni kulkea, kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

34. Ja hän kutsui tykönsä kansan ja opetuslapsensa, ja sanoi heille: kuka ikänä tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ja ottakoon ristinsä, ja seuratkoon minua.

34. Ja hän cudzui tygöns Canssan ja Opetuslapsens ja sanoi heille: cuca minua tahto seurata hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins päällens ja seuratcan minua.

34. Ja hen cutzui tygens Ca'ssan ynne Opetuslaste's cansa/ ia sanoi heille/ Cuca minua tachto seurata hen poiskielken itzens/ ia ottacan henen Ristins pälens ia seuratkan minua. (Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslastensa kanssa/ ja sanoi heille/ Kuka minua tahtoo seurata hän pois kielkään itsensä/ ja ottakaan hänen ristinsä päällensä ja seuratkaan minua.)

34. Καὶ προσκαλεσάμενος τὸν ὄχλον σὺν τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ εἶπεν αὐτοῖς· Ὅστις θέλει ὀπίσω μου ἀκολουθεῖν, ἀπαρνησάσθω ἑαυτὸν καὶ ἀράτω τὸν σταυρὸν αὐτοῦ, καὶ ἀκολουθείτω μοι.

34. και προσκαλεσαμενος τον οχλον συν τοις μαθηταις αυτου ειπεν αυτοις οστις θελει οπισω μου ελθειν απαρνησασθω εαυτον και αρατω τον σταυρον αυτου και ακολουθειτω μοι 34. kai proskalesamenos ton ochlon sυn tois mathetais aυtoυ eipen aυtois ostis thelei opiso moυ elthein aparnesastho eaυton kai arato ton staυron aυtoυ kai akoloυtheito moi

34 And having called the crowd together with his disciples to him, he said to them, Whoever wishes to follow after me, let him deny himself, and lift up his cross and follow me.

34. And when he had called the people unto him with his disciples also, he said unto them, Whosoever will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.

34. Og han kaldte Folket til sig tilligemed sine Disciple og sagde til dem: hvo som vil komme efter mig, han skal fornægte sig selv og tage sit Kors op og følge mig.

34. Och kallade han till sig folket, med sina Lärjungar, och sade till dem: Den mig vill följa, han försake sig sjelf, och tage sitt kors uppå sig, och följe mig.

34. Ja tem̃a kutsus sedda rahwast ennese jure om̃a jüngrittega, ja ütles neile: Kes miño järrele tahhab tulla, se salgago isseennast ärra ja wotko om̃a risti ennese peäle ja käigo miño järrel.

34. Pasišaukęs minią ir savo mokinius, Jėzus prabilo: ‘‘Jei kas nori eiti paskui mane, teišsižada pats savęs, teima savo kryžių ir teseka manimi.

34. Und er rief zu sich das Volk samt seinen Jüngern und sprach zu ihnen: Wer mir will nachfolgen, der verleugne sich selbst und nehme sein Kreuz auf sich und folge mir nach.

34. Et appelant le peuple avec ses disciples, il leur dit: Quiconque veut venir après moi, qu'il renonce à soi-même, qu'il se charge de sa croix, et qu'il me suive.

34. Y llamando a la multitud con sus discípulos, les dijo: Cualquiera que quisiere venir en pos de mí, niéguese a sí mismo, y tome su cruz, y sígame.

34 En tot Zich geroepen hebbende de schare met Zijn discipelen, zeide Hij tot hen: Zo wie achter Mij wil komen, die verloochene zichzelven, en neme zijn kruis op, en volge Mij.

34. A zwoławszy ludu z uczniami swoimi, rzekł im: Ktokolwiek chce za mną iść, niech samego siebie zaprze, a weźmie krzyż swój, i naśladuje mię.

34. A sokaságot pedig az ő tanítványaival együtt magához szólítván, monda nékik: Ha valaki én utánam akar [15†] jőni, tagadja meg magát, és vegye fel az ő keresztjét, és kövessen engem.

34 И, подозвав народ с учениками Своими, сказал им: кто хочет идти за Мною, отвергнись себя, и возьми крест свой, и следуй за Мною.

34. І, прикликавши народ укупі з учениками своїми, рече їм: Хто хоче йти за мною, нехай одречеть ся себе, й візьме хрест свій, та й іде слїдом за мною.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen. Mutta joka menettää elämänsä minun ja ilosanoman vuoksi, hän pelastaa sen,

35. Sillä kuka ikänä tahtoo henkensä vapahtaa, hän hukuttaa sen; mutta joka ikänä henkensä hukuttaa minun ja evankeliumin tähden, hän vapahtaa sen.

35. Sillä cuca ikänäns tahto hengens hucutta minun ja Evangeliumin tähden se hänen wapahta:

35. Sille että cucaikenens tachto Hengens wapatta/ se hucutta sen. Mutta cucaikenens Hengens hucutta minun ia Euangeliumin tedhen/ se henen wapatta. (Sillä että kuka ikänänsä tahtoo henkensä wapahtaa/ se hukuttaa sen. Mutta kuka ikänänsä henkensä hukuttaa minun ja ewankeliumin tähden/ se hänen wapahtaa.)

35. ὃς γὰρ ἂν θέλῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ σῶσαι, ἀπολέσει αὐτήν· ὃς δ’ ἂν ἀπολέσῃ τὴν ἑαυτοῦ ψυχὴν ἕνεκεν ἐμοῦ καὶ τοῦ εὐαγγελίου, οὗτος σώσει αὐτήν.

35. ος γαρ αν θελη την ψυχην αυτου σωσαι απολεσει αυτην ος δ αν απολεση την ψυχην αυτου ενεκεν εμου και του ευαγγελιου ουτος σωσει αυτην 35. os gar an thele ten psυchen aυtoυ sosai apolesei aυten os d an apolese ten psυchen aυtoυ eneken emoυ kai toυ eυaggelioυ oυtos sosei aυten

35 For* whoever wishes to save his life will be losing it, and whoever loses his life because of me and (because) of the good-news, this one will be saving it.

35. For whosoever will save his life shall lose it; but whosoever shall lose his life for my sake and the gospel's, the same shall save it.

35. Thi hvo som vil frelse sit Liv, skal miste det; men hvo som mister sit Liv for min og Evangeliums Skyld, han skal frelse det.

35. Ty den, som vill behålla sitt lif, han skall mista det; och den som mister sitt lif, för mina och Evangelii skull, han skall det behålla.

35. Sest kes ial omma ello tahhab hoida, se kautab sedda ärra; agga kes ial omma ello ärrakautab minno ja armoöppetusse pärrast, se hoiab sedda.

35. Kas nori išgelbėti savo gyvybę, tas ją praras; o kas praras savo gyvybę dėl manęs ir dėl Evangelijos, tas ją išgelbės.

35. Denn wer sein Leben will behalten, der wird's verlieren; und wer sein Leben verliert um meinet-und des Evangeliums willen, der wird's behalten.

35. Car quiconque voudra sauver sa vie, la perdra; mais quiconque perdra sa vie à cause de moi et de l'Évangile, la sauvera.

35. Porque el que quisiere salvar su vida, la perderá; y el que perdiere su vida por causa de mí y del evangelio, éste la salvará.

35 Want zo wie zijn leven zal willen behouden, die zal hetzelve verliezen; maar zo wie zijn leven zal verliezen, om Mijnentwil, en om des Evangelies wil, die zal hetzelve behouden.

35. Albowiem kto by chciał zachować duszę swą, straci ją; a kto by stracił duszę swą dla mnie i dla Ewangielii, ten ją zachowa.

35. Mert valaki [16†] meg akarja tartani az ő életét, elveszti azt; valaki pedig elveszti az ő életét én érettem és az evangyéliomért, az megtalálja azt.

35 Ибо кто хочет душу свою сберечь, тот потеряет ее, а кто потеряет душу свою ради Меня и Евангелия, тот сбережет ее.

35. Хто бо хоче душу свою спасти, погубить її; хто ж погубить душу свою задля мене та євангелиї, той спасе її.

36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?

36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän saisi haltuun koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?

36. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän voittais kaiken maailman, ja sais sielullensa vahingon?

36. Sillä mitä se autta ihmistä jos hän woitais caiken mailman ja sais sielullens wahingon ?

36. Sille mite se autta Inhimisen/ ios hen woittais caiken mailman/ ia sapi henen Hengens wahingon? (Sillä mitä se auttaa ihmisen/ jos hän woittaisi kaiken maailman/ ja sapi hänen henkensä wahingon?)

36. τί γὰρ ὠφελήσει ἄνθρωπον ἐὰν κερδήσῃ τὸν κόσμον ὅλον, καὶ ζημιωθῇ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ;

36. τι γαρ ωφελησει ανθρωπον εαν κερδηση τον κοσμον ολον και ζημιωθη την ψυχην αυτου 36. ti gar ofelesei anthropon ean kerdese ton kosmon olon kai zemiothe ten psυchen aυtoυ

36 For* what will it profit a man, if he gained the whole world and should forfeit his soul?

36. For what shall it profit a man, if he shall gain the whole world, and lose his own soul?

36. Thi hvad kan det gavne et Menneske, dersom han vandt den ganske Verden og tog Skadepaa sin Sjæl?

36. Ty hvad hjelper det menniskone, om hon kunde vinna hela verldena, och toge skada till sin själ?

36. Sest mis kasso on innimessel sest, kui temma keik ma-ilma kassuks saaks, ja omma hingele kahjo sadaks.

36. Kokia gi žmogui nauda, jeigu jis laimėtų visą pasaulį, o pakenktų savo sielai?

36. Was hülfe es dem Menschen, wenn er die ganze Welt gewönne, und nähme an seiner Seele Schaden?

36. Car que servirait-il à un homme de gagner tout le monde, s'il perdait son âme?

36. Porque ¿qué aprovechará al hombre si grangeare todo el mundo, y pierde su alma?

36 Want wat zou het den mens baten zo hij de gehele wereld won, en zijner ziele schade leed?

36. Bo cóż pomoże człowiekowi, choćby wszystek świat pozyskał, a szkodowałby na duszy swojej?

36. Mert mit használ [17†] az embernek, ha az egész világot megnyeri, lelkében pedig kárt vall?

36 Ибо какая польза человеку, если он приобретет весьмир, а душе своей повредит?

36. Що бо за користь чоловікові, коли здобуде сьвіт увесь, а занапастить душу свою?

37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

37 Tai* mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

37. Eli mitä ihminen antaa sielunsa lunastukseksi?

37. Eli mitä ihminen anda sieluns lunastuxexi ?

37. Eli mite Inhiminen on andaua iolla hen taita Hengens lunasta? (Eli mitä ihminen on antawa jolla hän taitaa henkensä lunastaa?)

37. ἢ τί δώσει ἄνθρωπος ἀντάλλαγμα τῆς ψυχῆς αὐτοῦ;

37. η τι δωσει ανθρωπος ανταλλαγμα της ψυχης αυτου 37. e ti dosei anthropos antallagma tes psυches aυtoυ

37 Or what will a man give (in) exchange for his soul?

37. Or what shall a man give in exchange for his soul?

37. Eller hvad kan et Menneske give til Vederlag for sin Sjæl?

37. Eller hvad kan en menniska gifva, der hon sin själ med lösa må?

37. Ehk mis lunnastamisse hinda woib innimenne anda omma hinge eest?

37. Arba kuo žmogus galėtų išsipirkti savo sielą?!

37. Oder was kann der Mensch geben, damit er seine Seele löse.

37. Ou que donnerait l'homme en échange de son âme?

37. ¿O qué recompensa dará el hombre por su alma?

37 Of wat zal een mens geven, tot lossing van zijn ziel?

37. Albo co za zamianę da człowiek za duszę swoję?

37. Avagy mit adhat az ember váltságul az ő lelkéért?

37 Или какой выкуп даст человек за душу свою?

37. Або що дасть чоловік у замін душі своєї?

38 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

38 Sillä joka häpeää minua ja sanojani tässä avion rikkovassa ja syntisessä sukupolvessa, häntä myös Ihmisen Poika häpeää tullessaan Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelten kanssa."

38. Sillä joka häpee minua ja minun sanojani tässä huorintekiässä ja syntisessä suvussa, sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeemän, koska hän tulee Isänsä kunniassa pyhäin enkelien kanssa.

38. Mutta joca häpe minua ja minun sanani täsa pahas ja syndises sugus sitä myös pitä ihmisen Pojan häpemän cosca hän tule Isäns cunnias pyhäin Engelitten cansa.

38. Mutta ioca häpepi minua ia minun Sanani tesse hooralises ia synnises sughusa/ site mös pite Inhimisen Poian häpiemen/ coska hen tulepi henen Isens cunniasa pyhein Engelittein cansa. (Mutta joka häpeepi minua ja minun sanaani tässä huorallisessa ja syntisessä suwussa/ sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeämän/ koska hän tuleepi hänen Isänsä kunniassa pyhäin enkelitten kanssa.)

38. ὃς γὰρ ἐὰν ἐπαισχυνθῇ με καὶ τοὺς ἐμοὺς λόγους ἐν τῇ γενεᾷ ταύτῃ τῇ μοιχαλίδι καὶ ἁμαρτωλῷ, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπαισχυνθήσεται αὐτὸν ὅταν ἔλθῃ ἐν τῇ δόξῃ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ μετὰ τῶν ἀγγέλων τῶν ἁγίων.

38. ος γαρ αν επαισχυνθη με και τους εμους λογους εν τη γενεα ταυτη τη μοιχαλιδι και αμαρτωλω και ο υιος του ανθρωπου επαισχυνθησεται αυτον οταν ελθη εν τη δοξη του πατρος αυτου μετα των αγγελων των αγιων 38. os gar an epaischυnthe me kai toυs emoυs logoυs en te genea taυte te moichalidi kai amartolo kai o υios toυ anthropoυ epaischυnthesetai aυton otan elthe en te dokse toυ patros aυtoυ meta ton aggelon ton agion

38 For* whoever is ashamed of me and of my words in this generation, the adulteress and sinner, the Son of Man will also be ashamed of him, whenever he comes in the glory of his Father with the holy messengers. [Mark 9]

38. Whosoever therefore shall be ashamed of me and of my words in this adulterous and sinful generation; of him also shall the Son of man be ashamed, when he cometh in the glory of his Father with the holy angels.

38. Thi hvo som skammer sig ved mig og mine Ord ibaldt denne vanartige og syndige Slægt, ved den skal og Menneskens Søn skamme sig, naar han kommer i sin Faders Herlighed med de hellige Engle.

38. Men den som blyges vid mig och min ord, uti detta horiska och syndiga slägtet, vid honom skall ock menniskones Son blygas, när han kommer i sins Faders härlighet, med de helga Änglar.

38. Sest kes ial minno ja mo sannade pärrast on häbbenenud sesinnatse abbiellorikja ja pattuse suggu sees, selle pärrast tahhab ka innimesse Poeg häbbeneda, kui temma saab tulnud omma Issa au sees pühha inglidega.

38. Jei kas gėdisi manęs ir mano žodžių šios svetimaujančios ir nuodėmingos kartos akivaizdoje, to gėdysis ir Žmogaus Sūnus, kai Jis ateis savo Tėvo šlovėje su šventaisiais angelais’‘.

38. Wer sich aber mein und meiner Worte schämt unter diesem ehebrecherischen und sündigen Geschlecht, des wird sich auch des Menschen Sohn schämen, wenn er kommen wird in der Herrlichkeit seines Vaters mit den heiligen Engeln.

38. Car quiconque aura eu honte de moi et de mes paroles, parmi cette race adultère et pécheresse, le Fils de l'homme aura aussi honte de lui, lorsqu'il viendra dans la gloire de son Père avec les saints anges.

38. Porque el que se avergonzare de mí y de mis palabras en esta generación adulterina y pecadora, el Hijo del hombre se avergonzará de él, cuando vendrá en la gloria de su Padre con los santos ángeles.

38 Want zo wie zich Mijns en Mijner woorden zal geschaamd hebben, in dit overspelig en zondig geslacht, diens zal Zich de Zoon des mensen ook schamen, wanneer Hij zal komen in de heerlijkheid Zijns Vaders, met de heilige engelen.

38. Albowiem kto by się wstydził za mię i za słowa moje między tym rodzajem cudzołożnym i grzesznym, i Syn człowieczy wstydzić się za niego będzie, gdy przyjdzie w chwale Ojca swego z Anioły świętymi.

38. Mert valaki szégyel engem [18†] és az én beszédeimet e parázna és bűnös nemzetség között, az embernek Fia is szégyelni fogja azt, mikor eljő az ő Atyja dicsőségében a szent angyalokkal.

38 Ибо кто постыдится Меня и Моих слов в роде сем прелюбодейном и грешном, того постыдится и СынЧеловеческий, когда приидет в славе Отца Своего со святымиАнгелами.

38. Хто бо соромити меть ся мене й моїх словес між кодлом сим перелюбним і грішним, і Син чоловічий соромити меть ся його, як прийде в славі Отця свого з ангелами сьвятими.