5 luku

Jeesus parantaa riivatun gerasalaisten alueella 1 – 20, lähtee Jairuksen kotiin 21 – 24, tekee matkalla terveeksi verenjuoksua sairastavan naisen 25 – 34 ja herättää Jairuksen tyttären 35 – 43.

1 Ja he tulivat toiselle puolelle järveä gerasalaisten alueelle.

1 He tulivat järven toiselle puolelle gadaralaisten* alueelle.

1. Ja he tulivat ylitse meren Gadaralaisten maakuntaan.

1. JA he tulit ylidze meren Gadarenein maacundaan

1. JA he tulit ylitze meren/ ninen Gadarenein makundan/ (Ja he tulit ylitse meren/ niiden Gadarenein maakunnan/)

1. Καὶ ἦλθον εἰς τὸ πέραν τῆς θαλάσσης εἰς τὴν χώραν τῶν Γεργεσηνῶν.

1. και ηλθον εις το περαν της θαλασσης εις την χωραν των γαδαρηνων 1. kai elthon eis to peran tes thalasses eis ten choran ton gadarenon

1 {Mar 5:1-21 & Mat 8:28-34 & Luk 8:26-40 Gergesa.} And they came to the (area) of the sea beyond-that, into the region of the Gadarenes.

1. And they came over unto the other side of the sea, into the country of the Gadarenes.

1. Og de kom paa hiin Side Søen til de Gedareners Egn.

1. Så kommo de öfver hafvet, in i de Gadareners ängd.

1. Ja nemmad said teile pole järwe Kadara-rahwa Male.

1. Jie priplaukė ežero krantą gadariečių krašte.

1. Und sie kamen jenseits des Meers in die Gegend der Gadarener.

1. Ils arrivèrent de l'autre côté de la mer, dans la contrée des Gadaréniens.

1. Y VINIERON a la otra parte de la mar a la provincia de los Gadarenos.

1 En zij kwamen over op de andere zijde der zee, in het land der Gadarenen.

1. Tedy się przeprawili za morze do krainy Gadareóczyków.

1. És menének a tenger túlsó partjára, a Gadarenusok földére. [1†]

1 И пришли на другой берег моря, в страну Гадаринскую.

1. І перевезлись на той бік моря, у землю Гадаринську.

2 Ja kohta kun hän lähti venheestä, tuli häntä vastaan haudoista mies, joka oli saastaisen hengen vallassa.

2 Heti Hänen noustuaan veneestä, Häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki.

2. Ja kuin hän läksi haahdesta, kohtasi häntä kohta haudoista ihminen, jossa oli saastainen henki.

2. Ja cuin hän läxi hahdest cohtais händä cohta haudoist yxi ihminen saastaiselda hengeldä rijwattu jolla oli maja haudois.

2. ia quin hen Hahdest vlgosmeni/ cochta henen cochtasi Haudhoista yxi Inhiminen Sastaisel Hengel riuattu/ iolla oli maia Haudhoisa. (ja kuin hän haahdesta ulos meni/ kohta hänen kohtasi haudoista yksi ihminen saastaisella hengellä riiwattu/ jolla oli maja haudoissa.)

2. καὶ ἐξελθόντος αὐτοῦ ἐκ τοῦ πλοίου εὐθέως ἀπήντησεν αὐτῷ ἐκ τῶν μνημείων ἄνθρωπος ἐν πνεύματι ἀκαθάρτῳ,

2. και εξελθοντι αυτω εκ του πλοιου ευθεως απηντησεν αυτω εκ των μνημειων ανθρωπος εν πνευματι ακαθαρτω 2. kai ekselthonti aυto ek toυ ploioυ eυtheos apentesen aυto ek ton mnemeion anthropos en pneυmati akatharto

2 And he went forth out of the ship by himself, immediately a man encountered him out of the tombs in (him was) an unclean spirit,

2. And when he was come out of the ship, immediately there met him out of the tombs a man with an unclean spirit,

2. Og der han traadte ud af Skibet, mødte ham strax et Menneske fra Gravene, som havde en ureen Aand.

2. Och straxt han steg utu skeppet, lopp emot honom, utu grifter, en man besatt med den orena andan;

2. Ja kui ta laewast wälja läks, tulli seddamaid temma wasto surnohaudade seest üks rojase waimoga innimenne:

2. Jam išlipus iš valties, tuojau prieš Jį iš kapinių atbėgo vyras, turintis netyrąją dvasią.

2. Und als er aus dem Schiff trat, lief ihm alsbald entgegen aus den Gräbern ein besessener Mensch mit einem unsaubern Geist,

2. Et aussitôt que Jésus fut descendu de la barque, un homme, possédé d'un esprit immonde, sortit des sépulcres et vint au-devant de lui.

2. Y salido él de la nave, luego le salió al encuentro un hombre de los sepulcros con un espíritu inmundo,

2 En zo Hij uit het schip gegaan was, terstond ontmoette Hem, uit de graven, een mens met een onreinen geest;

2. A gdy on wyszedł z łodzi, zaraz mu zabieżał z grobów człowiek mający ducha nieczystego;

2. És a mint a hajóból kiméne, azonnal elébe méne egy ember a sírboltokból, a kiben tisztátalan lélek volt,

2 И когда вышел Он из лодки, тотчас встретил Его вышедшийиз гробов человек, одержимый нечистым духом,

2. І скоро вийшов Він із човна, зараз зустрів Його чоловік із гробів у дусї нечистому,

3 Hän asusti haudoissa, eikä kukaan enää voinut häntä kahleillakaan sitoa;

3 Hän asusti hautaluolissa, eikä kukaan voinut [enää] sitoa häntä kahleillakaan.

3. Jolla oli maja haudoissa, ja ei voinut kenkään häntä kahleilla sitoa;

3. Ja ei woinut kengän händä cahleillacan sitoa:

3. Ja eikengen woinut he'de cahleilla sitoa/ (Ja ei kenkään woinut häntä kahleilla sitoa/)

3. ὃς τὴν κατοίκησιν εἶχεν ἐν τοῖς μνήμασι, καὶ οὔτε ἁλύσεσιν οὐδεὶς ἠδύνατο αὐτὸν δῆσαι,

3. ος την κατοικησιν ειχεν εν τοις μνημειοις και ουτε αλυσεσιν ουδεις ηδυνατο αυτον δησαι 3. os ten katoikesin eichen en tois mnemeiois kai oυte alυsesin oυdeis edυnato aυton desai

3 who had his dwelling in the tombs, and no one was able to bind him, not even with chains.

3. Who had his dwelling among the tombs; and no man could bind him, no, not with chains:

3. Han havde sin Bolig i Gravene, og Ingen kunde binde ham, end ikke med Lænker.

3. Den der plägade bo uti grifter; och ingen kunde honom binda med kedjor.

3. Se ellas surnohaudade sees, ja ükski ei woinud tedda ei ahhelattegiga kinnipanna.

3. Jis gyveno kapų rūsiuose, ir niekas negalėjo nė grandinėmis jo surakinti.

3. der seine Wohnung in den Gräbern hatte; und niemand konnte ihn binden, auch nicht mit Ketten.

3. Il faisait sa demeure dans les sépulcres, et personne ne pouvait le tenir lié, pas même avec des chaînes;

3. Que tenía su morada en los sepulcros, y ni aun con cadenas le podía alguien atar;

3 Dewelke zijn woning in de graven had, en niemand kon hem binden, ook zelfs niet met ketenen.

3. Który miał mieszkanie w grobach, a nie mógł go nikt i łaócuchami związać,

3. A kinek lakása a sírboltokban vala; és már lánczokkal sem bírta őt senki sem lekötni.

3 он имел жилище в гробах, и никто не мог его связать даже цепями,

3. що домував між гробами, і навіть залїзами нїхто не міг його звязати:

4 sillä hän oli monta kertaa ollut sidottuna jalkanuoriin ja kahleisiin, mutta oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä hillitsemään.

4 Sillä hänet oli monesti sidottu jalkanuorin ja kahlein, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä taltuttamaan.

4. Sillä hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna, ja hän oli särkenyt kahleet ja jalkapuut rikkonut, ja ei kenkään voinut häntä asettaa.

4. Sillä hän oli vsein jalcapuis ja cahleis sidottuna ja hän oli särkenyt cahlet ja jalcapuut rickonut ja ei kengän woinut händä asetta.

4. sille että hen oli vsein Jalcapuis ia Cahleis sidhottuna/ ia Cahleet oli serckenyt/ ia Jalcapuudh rickonut/ ia eikengen woinut hende asetta. (sillä että hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna/ ja kahleet oli särkenyt/ ja jalkapuut rikkonut/ ja ei kenkään woinut häntä asettaa.)

4. διὰ τὸ αὐτὸν πολλάκις πέδαις καὶ ἁλύσεσι δεδέσθαι, καὶ διεσπάσθαι ὑπ’ αὐτοῦ τὰς ἁλύσεις καὶ τὰς πέδας συντετρῖφθαι, καὶ οὐδεὶς ἴσχυεν αὐτὸν δαμάσαι·

4. δια το αυτον πολλακις πεδαις και αλυσεσιν δεδεσθαι και διεσπασθαι υπ αυτου τας αλυσεις και τας πεδας συντετριφθαι και ουδεις αυτον ισχυεν δαμασαι 4. dia to aυton pollakis pedais kai alυsesin dedesthai kai diespasthai υp aυtoυ tas alυseis kai tas pedas sυntetrifthai kai oυdeis aυton ischυen damasai

4 Because of the same, he had been bound often with shackles and chains, and the chains had been torn to shreds by him and the shackles had been crushed, and no one was strong-enough to tame him.

4. Because that he had been often bound with fetters and chains, and the chains had been plucked asunder by him, and the fetters broken in pieces: neither could any man tame him.

4. Thi han havde ofte været bunden med Bøier og Lænker, og Lænkerne vare sønderrykte af ham.

4. Förty han hade många resor varit bunden med fjettrar och kedjor; och kedjorna voro sletna af honom, och fjettrarna sönderslagne; och ingen kunde späka honom.

4. Sest et temma olli mittokorda jalgraudus ja ahhelattega kinni olnud, ja olli need ahhelad katki kisknud, ja need jalgrauad katki hörunud; ja ükski ei suutnud tedda tallitada.

4. Nors jis jau daug kartų buvo pančiojamas ir grandinėmis rakinamas, bet sutrupindavo grandines, nutraukydavo pančius, ir niekas negalėdavo jo suvaldyti.

4. Denn er war oft mit Fesseln und Ketten gebunden gewesen, und hatte die Ketten abgerissen und die Fesseln zerrieben; und niemand konnte ihn zähmen.

4. Car souvent, ayant eu les fers aux pieds, et ayant été lié de chaînes, il avait rompu les chaînes et brisé les fers; et personne ne le pouvait dompter.

4. Porque muchas veces había sido atado con grillos y cadenas, mas las cadenas habían sido hechas pedazos por él, y los grillos desmenuzados; y nadie le podía domar.

4 Want hij was menigmaal met boeien en ketenen gebonden geweest, en de ketenen waren van hem in stukken getrokken, en de boeien verbrijzeld, en niemand was machtig om hem te temmen.

4. Przeto że on często będąc pętami i łaócuchami związany, łaócuchy porwał, i pęta pokruszył; a nie mógł go nikt ukrócić.

4. Mert sokszor megkötözték őt békókkal és lánczokkal, de ő a lánczokat szétszaggatta, és a békókat összetörte, és senki sem tudta őt megfékezni.

4 потому что многократно был он скован оковами и цепями, но разрывал цепи и разбивал оковы, и никто не в силах был укротить его;

4. часто бо заковувано його в кайдани й залїза, й розривав залїза на собі, й ламав кайдани, й нїхто його не здолїв угамувати.

5 Ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla, huutaen ja runnellen itseään kivillä.

5 Ja hän oli aina yöt päivät * vuorilla ja hautaluolissa* huutaen ja runnellen itseään kivillä.

5. Ja hän oli aina yötä ja päivää vuorissa ja haudoissa, ja parkui, ja hosui itsiänsä kivillä.

5. Ja hän oli aina yötä ja päiwä wuorisa ja haudoisa parcui ja hosui idzens kiwillä.

5. Ja hen oli aina öte ia peiue Woorisa ia Haudhoisa parckui/ ia hosui itzens kiuille. (Ja hän oli aina yötä ja päiwää wuorissa ja haudoissa parkui/ ja hosui itsensä kiwillä.)

5. καὶ διὰ παντὸς νυκτὸς καὶ ἡμέρας ἐν τοῖς μνήμασι καὶ ἐν τοῖς ὄρεσιν ἦν κράζων καὶ κατακόπτων ἑαυτὸν λίθοις.

5. και διαπαντος νυκτος και ημερας εν τοις ορεσιν και εν τοις μνημασιν ην κραζων και κατακοπτων εαυτον λιθοις 5. kai diapantos nυktos kai emeras en tois oresin kai en tois mnemasin en krazon kai katakopton eaυton lithois

5 And he was always crying out and cutting himself with stones, night and day, in the mountains and in the tombs.

5. And always, night and day, he was in the mountains, and in the tombs, crying, and cutting himself with stones.

5. Og han var altid nat og Dag paa Bjergene og i Gravene, skreg og slog sig selv med Stene.

5. Och han var alltid, dag och natt, på bergen, och i grifterna, ropade och slog sig sjelf med stenar.

5. Ja temma kissendas allatsi ööd ja päwad mäggede peäl ja surnohaudade sees, ja peksis isseennast kiwwidega.

5. Per kiauras naktis ir dienas jis bastydavosi po kalnus ir kapines, klykdamas ir daužydamas save akmenimis.

5. Und er war allezeit, Tag und Nacht, auf den Bergen und in den Gräbern, schrie und schlug sich mit Steinen.

5. Et il demeurait continuellement, nuit et jour, sur les montagnes et dans les sépulcres, criant et se meurtrissant avec des pierres.

5. Y siempre de día y de noche andaba dando voces en los montes y en los sepulcros, e hiriéndose con piedras.

5 En hij was altijd, nacht en dag, op de bergen en in de graven, roepende en slaande zichzelven met stenen.

5. A zawsze we dnie i w nocy na górach w grobach był, wołając i kamieniem się tłukąc.

5. És éjjel és nappal mindig a hegyeken és a sírboltokban volt, kiáltozva és magát kövekkel vagdosva.

5 всегда, ночью и днем, в горах и гробах, кричал он и бился о камни;

5. І по всяк час у ночі і в день пробував він у горах та гробах, кричавши, та бивши себе каміннєм.

6 Kun hän kaukaa näki Jeesuksen, juoksi hän ja kumartui maahan hänen eteensä

6 Nähtyään Jeesuksen kaukaa hän juoksi ja kumartui maahan Hänen eteensä

6. Mutta kuin hän näki taampana Jesuksen, juoksi hän ja lankesi maahan hänen eteensä,

6. Cosca hän näki taambana Jesuxen juoxi hän ja cumarsi händä huutain suurella änellä ja sanoi:

6. Coska hen nyt taamban näki Iesusen/ ioxi hen/ ia cumarsi hende/ ia hutain swrella änelle/ sanoi/ (Koska hän nyt taampana näki Jesuksen/ juoksi hän/ ja kumarsi häntä/ ja huutain suurella äänellä/ sanoi/)

6. ἰδὼν δὲ τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ μακρόθεν ἔδραμε καὶ προσεκύνησεν αὐτὸν,

6. ιδων δε τον ιησουν απο μακροθεν εδραμεν και προσεκυνησεν αυτω 6. idon de ton iesoυn apo makrothen edramen kai prosekυnesen aυto

6 Now (after) he saw Jesus from afar, he ran and worshiped him.

6. But when he saw Jesus afar off, he ran and worshipped him,

6. Men der han saae Jesus langt borte, løb han hen og kastede sig ned for ham,

6. Då han nu såg Jesum fjerran ifrå sig, lopp han till, och föll neder för honom.

6. Agga kui temma Jesust kaugelt näggi, jooksis temma, ja kummardas tedda,

6. Iš tolo pamatęs Jėzų, atbėgo, parpuolė prieš Jį

6. Da er aber Jesum sah von ferne, lief er zu und fiel vor ihm nieder, schrie laut und sprach:

6. Quand il eut vu Jésus de loin, il accourut et se prosterna devant lui,

6. Y como vió a Jesús de léjos, corrió, y le adoró;

6 Als hij nu Jezus van verre zag, liep hij toe, en aanbad Hem.

6. Ujrzawszy tedy Jezusa z daleka, bieżał i pokłonił mu się;

6. Mikor pedig Jézust távolról meglátta, oda futamodék, és elébe borula,

6 увидев же Иисуса издалека, прибежал и поклонился Ему,

6. Побачивши ж Ісуса оддалеки, прибіг та й уклонив ся Йому,

7 ja huutaen suurella äänellä sanoi: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."

7 ja huutaen kovalla äänellä sanoi: "Miksi minuun puutut,* Jeesus, Jumalan Korkeimman Poika? Vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."

7. Ja huutain suurella äänellä sanoi: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, ettet minua vaivaisi.

7. Mitä minun on sinun cansas Jesu sen corkeiman Jumalan Poica ? minä wannotan sinua Jumalan cautta ettes minua waiwa.

7. Mite minun ombi sinun cansas Iesu/ sen corckeiman Jumalan Poica? mine wannotan sinua Jumalan cautta/ etet sine minua waiwaisi. (Mitä minun ompi sinun kanssasi Jesus/ sen Korkeimman Jumalan Poika? minä wannotan sinua Jumalan kautta/ ettet sinä minua waiwaisi.)

7. καὶ κράξας φωνῇ μεγάλῃ λέγει· Τί ἐμοὶ καὶ σοί, Ἰησοῦ, υἱὲ τοῦ Θεοῦ τοῦ ὑψίστου; ὁρκίζω σε τὸν Θεόν, μή με βασανίσῃς.

7. και κραξας φωνη μεγαλη ειπεν τι εμοι και σοι ιησου υιε του θεου του υψιστου ορκιζω σε τον θεον μη με βασανισης 7. kai kraksas fone megale eipen ti emoi kai soi iesoυ υie toυ theoυ toυ υpsistoυ orkizo se ton theon me me βasanises

7 And having cried out with a loud voice, he said, What (is this thing) with me and with you, Jesus, Son of the Highest God? I am imploring you by God, do° not torment me.

7. And cried with a loud voice, and said, What have I to do with thee, Jesus, thou Son of the most high God? I adjure thee by God, that thou torment me not.

7. og raabte med høi Røst og sagde: hvad har jeg med dig at gjøre, Jesus, den allerhøieste Guds Søn? jeg besværger dig ved Gud, at du ikke piner mig.

7. Och ropade med höga röst, och sade: Hvad hafver jag med dig göra, Jesu, den högstas Guds Son? Jag besvär dig vid Gud, att du icke qväl mig.

7. Ja kissendas sure heälega, ja ütles: Mis on mul sinnoga teggemist, Jesus, keigekörgema Jummala Poeg? ma wannutan sind Jummala jures, et sa mind ei waewa.

7. ir ėmė garsiai šaukti: ‘‘Ko Tau reikia iš manęs, Jėzau, aukščiausiojo Dievo Sūnau? Saikdinu tave Dievu, nekankink manęs!’‘

7. Was habe ich mit dir zu tun, o Jesu, du Sohn Gottes, des Allerhöchsten? Ich beschwöre dich bei Gott, daß du mich nicht quälest!

7. Et il dit, criant à haute voix: Qu'y a-t-il entre toi et moi, Jésus, Fils du Dieu très-haut? Je te conjure par le nom de Dieu de ne point me tourmenter.

7. Y clamando a gran voz, dijo: ¿Qué tengo yo que ver contigo, Jesús, Hijo del Dios Altísimo? Te conjuro por Dios que no me atormentes.

7 En met een grote stem roepende, zeide hij: Wat heb ik met U te doen, Jezus, Gij Zone Gods, des Allerhoogsten? Ik bezweer U bij God, dat Gij mij niet pijnigt!

7. A wołając głosem wielkim, rzekł: Cóż mam z tobą Jezusie, Synu Boga najwyższego? Poprzysięgam cię przez Boga, abyś mię nie trapił.

7. És fennhangon kiáltva monda: Mi közöm nékem te veled, Jézus, a magasságos Istennek Fia? Az Istenre kényszerítelek, ne kínozz engem.

7 и, вскричав громким голосом, сказал: что Тебе до меня, Иисус, Сын Бога Всевышнего? заклинаю Тебя Богом, не мучь меня!

7. і, закричавши голосом великим, каже: Що менї й Тобі, Ісусе, Сину Бога Вишнього? Заклинаю Тебе Богом, не муч мене.

8 Sillä hän oli sanomaisillaan sille: "Lähde ulos miehestä, sinä saastainen henki".

8 Sillä Hän sanoi sille: "Sinä saastainen henki, lähde ulos miehestä."

8. (Sillä hän sanoi hänelle: lähde ulos saastainen henki ihmisestä.)

8. Hän sanoi hänelle: lähde vlos sinä saastainen hengi ihmisest.

8. Nin hen sanoi henelle/ Uloslehdhe sine Sastainen Hengi Inhimisest. (Niin hän sanoi hänelle/ Ulos lähde sinä saastainen henki ihmisestä.)

8. ἔλεγε γὰρ αὐτῷ· Ἔξελθε τὸ πνεῦμα τὸ ἀκάθαρτον ἐκ τοῦ ἀνθρώπου.

8. ελεγεν γαρ αυτω εξελθε το πνευμα το ακαθαρτον εκ του ανθρωπου 8. elegen gar aυto ekselthe to pneυma to akatharton ek toυ anthropoυ

8 For* he said to him, Come out of the man, (you) unclean spirit.

8. For he said unto him, Come out of the man, thou unclean spirit.

8. Thi han sagde til ham: far ud, du urene Aand, af dette menneske!

8. Då sade han till honom: Far ut af menniskone, du orene ande.

8. (Sest ta ütles temmale: Minne wälja, sinna rojane waim, sest innimessest.)

8. Jėzus mat buvo paliepęs: ‘‘Išeik, netyroji dvasia, iš žmogaus!’‘

8. Denn er sprach zu ihm: Fahre aus, du unsauberer Geist, von dem Menschen!

8. Car Jésus lui disait: Esprit immonde, sors de cet homme.

8. Porque le decía: Sal de este hombre, espíritu inmundo.

8 (Want Hij zeide tot hem: Gij onreine geest, ga uit van den mens!)

8. (Albowiem mu mówił: Wynijdź, duchu nieczysty! z tego człowieka.)

8. (Mert ezt mondja vala néki: Eredj ki, tisztátalan lélek, ez emberből.)

8 Ибо Иисус сказал ему: выйди, дух нечистый, изсего человека.

8. (Рече бо йому: Вийди, душе нечистий, з чоловіка.)

9 Ja Jeesus kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se sanoi hänelle: "Legio on minun nimeni, sillä meitä on monta".

9 Ja Hän kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se *vastasi sanoen Hänelle*: "leegio on nimeni, sillä meitä on monta."

9. Ja hän kysyi häneltä: mikä nimes on? Ja hän vastasi, sanoen: legio on minun nimeni; sillä meitä on monta.

9. Ja hän kysyi hänelle: mikä sinun nimes on ? hän wastais sanoden: Legio minun nimen on: sillä meitä on monda.

9. Ja hen kysyi henelde/ Mike sinun Nimes on? Ja hen wastasi sanoden henelle/ Legio minun Nimen on/ sille meite ombi monda. (Ja hän kysyi häneltä/ Mikä sinun nimesi on? Ja hän wastasi sanoen hänelle/ Legio minun nimeni on/ sillä meitä ompi monta.)

9. καὶ ἐπηρώτα αὐτόν· Τί ὄνομά σοι; καὶ ἀπεκρίθη λέγων· Λεγεὼν ὄνομά μοι, ὅτι πολλοί ἐσμεν.

9. και επηρωτα αυτον τι σοι ονομα και απεκριθη λεγων λεγεων ονομα μοι οτι πολλοι εσμεν 9. kai eperota aυton ti soi onoma kai apekrithe legon legeon onoma moi oti polloi esmen

9 And he asked him, What is your name? And he answered, saying, My name is Legion, because we are many.

9. And he asked him, What is thy name And he answered, saying, My name is Legion: for we are many.

9. Og han spurgte ham: hvad er dit Navn? og han svarede og sagde: Legion er mit Navn; thi vi ere mange.

9. Och sporde han honom: Hvad är ditt namn? Svarade han och sade: Legio är mitt namn; förty vi äre månge.

9. Ja temma küssis temmalt: Mis so nimmi on? ja temma kostis ja ütles: Legeon on mo nimmi, sest meid on paljo,

9. Jėzus dar paklausė: ‘‘O kaip tu vadiniesi?’‘ Ji atsakė: ‘‘Mano vardas­Legionas, nes mūsų daug’‘.

9. Und er fragte ihn: Wie heißt du? Und er antwortete und sprach: Legion heiße ich; denn wir sind unser viele.

9. Et Jésus lui demanda: Comment t'appelles-tu?Et il répondit: Je m'appelle Légion; car nous sommes plusieurs.

9. Y le preguntó: ¿ Cómo te llamas? Y respondió, diciendo: Legión me llamo; porque somos muchos.

9 En Hij vraagde hem: Welke is uw naam? En hij antwoordde, zeggende: Mijn naam is Legio; want wij zijn velen.

9. Tedy go pytał: Co masz za imię? A on odpowiadając, rzekł: Imię moje jest wojsko: albowiem nas jest wiele.

9. És kérdezé tőle: Mi a neved? És felele, mondván: Légió a nevem, mert sokan vagyunk.

9 И спросил его: как тебе имя? И он сказал в ответ: легион имя мне, потому что нас много.

9. І спитав його: Яке імя твоє? І відповів, кажучи: Імя моє Легион, бо нас багато.

10 Ja se pyysi pyytämällä häntä, ettei hän lähettäisi niitä pois siitä seudusta.

10 Ja se pyysi hartaasti, ettei Hän lähettäisi niitä pois alueelta.

10. Ja hän rukoili häntä suuresti, ettei hän lähettäisi heitä ulos siitä maakunnasta.

10. Ja hän rucoili händä suurest ettei hän lähetäis händä pois sijtä maacunnasta.

10. Ja hen rucoli palio hende/ ettei hen poisleheteisi hende sijte makunnasta. (Ja hän rukoili paljon häntä/ ettei hän pois lähetettäisi häntä siitä maakunnasta.)

10. καὶ παρεκάλει αὐτὸν πολλὰ ἵνα μὴ ἀποστείλῃ αὐτοὺς ἔξω τῆς χώρας.

10. και παρεκαλει αυτον πολλα ινα μη αυτους αποστειλη εξω της χωρας 10. kai parekalei aυton polla ina me aυtoυs aposteile ekso tes choras

10 And he was pleading with him much in order that he might not send them away outside the region.

10. And he besought him much that he would not send them away out of the country.

10. Og han bad ham meget, at han ikke skulle drive ham ud af Landet.

10. Och han bad honom storliga, att han icke skulle drifva honom bort utu den ängden.

10. Ja temma pallus tedda wägga, et ta neid ei piddand seält maalt ärrasaatma.

10. Ir pradėjo labai prašytis nevaryti jų iš to krašto.

10. Und er bat ihn sehr, daß er sie nicht aus der Gegend triebe.

10. Et il le priait instamment de ne pas les envoyer hors de cette contrée.

10. Y le rogaba mucho que no los echase fuera de aquel país.

10 En hij bad Hem zeer, dat Hij hen buiten het land niet wegzond.

10. I prosił go bardzo, aby ich nie wyganiał z onej krainy.

10. És igen kéré őt, hogy ne küldje el őket arról a vidékről.

10 И много просили Его, чтобы не высылалих вон из страны той.

10. І благав Його вельми, щоб не висилав їх геть із тієї сторони.

11 Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.

11 Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.

11. Niin oli siinä vuorten tykönä suuri sikalauma laitumella.

11. Nijn oli sijnä wuorten tykönä suuri sicalauma laitumellans.

11. Nin oli sine woortein tyken swri Sica Lauma laitumellans/ (Niin oli siinä wuorten tykönä suuri sikalauma laitumellansa/)

11. ἦν δὲ ἐκεῖ ἀγέλη χοίρων μεγάλη βοσκομένη πρὸς τῷ ὄρει·

11. ην δε εκει προς τα ορη αγελη χοιρων μεγαλη βοσκομενη 11. en de ekei pros ta ore agele choiron megale βoskomene

11 Now a great herd of swine was feeding there before the mountain.

11. Now there was there nigh unto the mountains a great herd of swine feeding.

11. Men der var sammesteds ved Bjergene en stor Hjord Svin, som græssede;

11. Och der var vid bergen en stor svinahjord, den der gick och födde sig;

11. Agga seäl olli möda mäggisid suur sea karri sömas.

11. Ten pat, atkalnėje, ganėsi didžiulė kiaulių banda.

11. Und es war daselbst an den Bergen eine große Herde Säue auf der Weide.

11. Or, il y avait là, vers les montagnes, un grand troupeau de pourceaux qui paissait.

11. Y estaba allí cerca de los montes una grande manada de puercos paciendo.

11 En aldaar aan de bergen was een grote kudde zwijnen, weidende.

11. A była tam przy górach wielka trzoda świni, która się pasła.

11. Vala pedig ott a hegynél egy nagy disznónyáj, a mely legel vala.

11 Паслось же там при горе большое стадо свиней.

11. Пас ся ж там поблизу гір великий гурт свиней.

12 Ja ne pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin, että menisimme niihin".

12 Ja *kaikki riivaajahenget* pyysivät Häntä sanoen: ” Lähetä meidät sikoihin mennäksemme niihin."

12. Ja kaikki ne perkeleet rukoilivat häntä, sanoen: laske meitä sikoihin, että me heihin menisimme sisälle.

12. Ja caicki ne Perkelet rucoilit händä sanoden: laske meitä sicoihin että me heihin menisim.

12. Ja rucolit hende caiki ne Perchelet sanoden/ Laske meite sikohin/ että me heiden sisellens menisim. (Ja rukoilit häntä kaikki ne perkeleet sanoen/ Laske meitä sikoihin/ että me heidän sisällensä menisimme.)

12. καὶ παρεκάλεσαν αὐτὸν πάντες οἱ δαίμονες λέγοντες· Πέμψον ἡμᾶς εἰς τοὺς χοίρους, ἵνα εἰς αὐτοὺς εἰσέλθωμεν.

12. και παρεκαλεσαν αυτον παντες οι δαιμονες λεγοντες πεμψον ημας εις τους χοιρους ινα εις αυτους εισελθωμεν 12. kai parekalesan aυton pantes oi daimones legontes pempson emas eis toυs choiroυs ina eis aυtoυs eiselthomen

12 And all the demons pleaded with him, saying, Send us into the swine, in order that we may enter into them.

12. And all the devils besought him, saying, Send us into the swine, that we may enter into them.

12. og alle de Djævle bade ham og sagde: send og i Svinene, at vi maae fare i dem.

12. Och djeflarna bådo honom alle, sägande: Sänd oss i svinen, att vi må fara in uti dem.

12. Ja keik kurjad waimud pallusid tedda ja ütlesid: Aia meid siggade sisse, et meie nende sisse lähhäme.

12. Visi demonai maldavo Jį, sakydami: ‘‘Pasiųsk mus į tas kiaules, kad į jas sueitume!’‘

12. Und die Teufel baten ihn alle und sprachen: Laß uns in die Säue fahren!

12. Et tous les démons le priaient en disant: Envoie-nous dans ces pourceaux, afin que nous y entrions. Et aussitôt Jésus le leur permit.

12. Y le rogaron todos aquellos demonios, diciendo: Envíanos a los puercos para que entremos en ellos.

12 En al de duivelen baden Hem, zeggende: Zend ons in die zwijnen, opdat wij in dezelve mogen varen.

12. I prosili go oni wszyscy dyjabli, mówiąc: Puść nas w te świnie, abyśmy w nie weszli.

12. És az ördögök kérik vala őt mindnyájan, mondván: Küldj minket a disznókba, hogy azokba menjünk be.

12 И просили Его все бесы, говоря: пошли нас в свиней, чтобы нам войти в них.

12. І благали Його всї біси, кажучи: Пішли нас у свинї, щоб ми ввійшли в них.

13 Ja hän antoi niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma, noin kaksituhatta sikaa, syöksyi jyrkännettä alas järveen; ja ne hukkuivat järveen.

13 Jeesus* antoi (heti) niille luvan. Ulos lähdettyään saastaiset henget menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkänteeltä alas järveen — (niitä oli) noin kaksi tuhatta — ja ne hukkuivat järveen.

13. Ja Jesus salli kohta heidän. Ja saastaiset henget läksivät ulos ja menivät sikain sisälle. Ja lauma syöksi itsensä kohdastansa mereen (mutta heitä oli lähes kaksituhatta), ja he upposivat mereen.

13. Ja Jesus salli cohta heidän. Ja saastaiset henget läxit vlos ja menit sicoihin. Ja lauma syöxi idzens cohdastans mereen. Ja heitä oli lähes caxi tuhatta jotca uppoisit mereen.

13. Ja cochta Iesus salli heiden. Ja ne sastaiset Henget vlosmenit/ ia sikain sisellemenit. Ja se Lauma söxihin cohdastans merehen. Ja oli heite Lehes caxi tuhatta/ Ja läkehdyit merehen. (Ja kohta Jesus salli heidän. Ja ne saastaiset henget ulosmenit/ ja sikain sisälle menit. Ja se lauma syöksihin kohdastansa merehen. Ja oli heitä lähes kaksi tuhatta/ ja läkähdyit merehen.)

13. καὶ ἐπέτρεψεν αὐτοῖς εὐθέως ὁ Ἰησοῦς. καὶ ἐξελθόντα τὰ πνεύματα τὰ ἀκάθαρτα εἰσῆλθον εἰς τοὺς χοίρους· καὶ ὥρμησεν ἡ ἀγέλη κατὰ τοῦ κρημνοῦ εἰς τὴν θάλασσαν· ἦσαν δὲ ὡς δισχίλιοι καὶ ἐπνίγοντο ἐν τῇ θαλάσσῃ.

13. και επετρεψεν αυτοις ευθεως ο ιησους και εξελθοντα τα πνευματα τα ακαθαρτα εισηλθον εις τους χοιρους και ωρμησεν η αγελη κατα του κρημνου εις την θαλασσαν ησαν δε ως δισχιλιοι και επνιγοντο εν τη θαλασση 13. kai epetrepsen aυtois eυtheos o iesoυs kai ekselthonta ta pneυmata ta akatharta eiselthon eis toυs choiroυs kai ormesen e agele kata toυ kremnoυ eis ten thalassan esan de os dischilioi kai epnigonto en te thalasse

13 And Jesus immediately permitted them. And the unclean spirits came out, and entered into the swine and the herd rushed down the cliff into the sea. Now they were approximately two thousand, and they were choking in the sea.

13. And forthwith Jesus gave them leave. And the unclean spirits went out, and entered into the swine: and the herd ran violently down a steep place into the sea, (they were about two thousand;) and were choked in the sea.

13. Og Jesus tilstedte dem det strax. Og de urene Aander fore ud og fore ind i Svinene; og Jorden styrtede sig af Brinken i Søen, (men de vare ved to tusinde), og de druknede i Søen.

13. Och Jesus tillstadde dem det straxt. Och de orene andar drogo straxt ut, och foro in uti svinen; och hjorden brådstörte sig i hafvet; och de voro vid tutusend, och vordo fördränkte i hafvet.

13. Ja Jesus andis neile warsi lubba. Ja kui need rojased waimud said wälja läinud, läksid nemmad siggade sisse: ja se sea-karri kukkutas ennast ülle kaela kalda peält järwesse, (agga neid olli liggi kaks tuhhat) ja uppusid ärra järwesse.

13. Jėzus iškart jiems leido. Išėjusios netyrosios dvasios apniko kiaules, ir visa banda, apie du tūkstančius kiaulių, metėsi nuo skardžio į ežerą ir prigėrė.

13. Und alsbald erlaubte es ihnen Jesus. Da fuhren die unsauberen Geister aus und fuhren in die Säue; und die Herde stürzte sich von dem Abhang ins Meer (ihrer waren aber bei zweitausend) und ersoffen im Meer.

13. Alors ces esprits immondes étant sortis, entrèrent dans les pourceaux, et le troupeau se précipita avec impétuosité dans la mer, et ils se noyèrent dans la mer; or il y en avait environ deux mille.

13. Y les permitió luego Jesús; y saliendo aquellos espíritus inmundos, entraron en los puercos; y la manada se precipitó con impetuosidad por un despeñadero en la mar, y eran como dos mil, y se ahogaron en la mar.

13 En Jezus liet het hun terstond toe. En de onreine geesten, uitgevaren zijnde, voeren in de zwijnen; en de kudde stortte van de steilte af in de zee (daar waren er nu omtrent twee duizend), en versmoorden in de zee.

13. I pozwolił im zaraz Jezus. A wyszedłszy oni duchowie nieczyści, weszli w one świnie; i porwała się ona trzoda z przykra w morze (a było ich około dwóch tysięcy,)i potonęły w morzu.

13. És Jézus azonnal megengedé nékik. A tisztátalan lelkek pedig kijövén, bemenének a disznókba; és a nyáj a meredekről a tengerbe rohana. Valának pedig mintegy kétezeren; és belefúlának a tengerbe.

13 Иисус тотчас позволил им. И нечистые духи, выйдя, вошли в свиней; и устремилось стадо с крутизны в море, а их было около двух тысяч; и потонули в море.

13. І зараз дозволив їм Ісус. І вийшовши нечисті духи, увійшли в свинї; і кинув ся гурт із кручі в море, (було ж їх тисяч зо дві,) та й потонули в морі.

14 Ja niiden paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa. Ja kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.

14 Mutta sikojen* paimentajat pakenivat ja kertoivat tapahtumasta kaupungissa ja maataloissa. Niin tultiin katsomaan, mitä oli tapahtunut.

14. Mutta sikain kaitsiat pakenivat ja saattivat sanoman kaupunkiin ja kyliin. Ja he menivät ulos katsomaan, mikä se oli joka tapahtui,

14. Mutta sicain caidziat pakenit ja saatit sanoman Caupungihin ja kylijn. Ja he menit cadzoman mitä tapahtunut oli:

14. Mutta ne sikurit poispakenit/ ia sanoman satid Caupungihin ia maan kylijn. Ja he vlosmenit catzoman mite tapachtunut oli/ (Mutta ne sikurit pois pakenit/ ja sanoman sait kaupunkihin ja maan kyliin. Ja he ulos menit katsomaan mitä tapahtunut oli/)

14. καὶ οἱ βόσκοντες τοὺς χοίρους ἔφυγον καὶ ἀπήγγειλαν εἰς τὴν πόλιν καὶ εἰς τοὺς ἀγρούς· καὶ ἐξῆλθον ἰδεῖν τί ἐστι τὸ γεγονός.

14. οι δε βοσκοντες τους χοιρους εφυγον και ανηγγειλαν εις την πολιν και εις τους αγρους και εξηλθον ιδειν τι εστιν το γεγονος 14. oi de βoskontes toυs choiroυs efυgon kai aneggeilan eis ten polin kai eis toυs agroυs kai ekselthon idein ti estin to gegonos

14 Now those feeding the swine fled and reported it to the city and to the rural-area. And they came out to see what it was that has happened.

14. And they that fed the swine fled, and told it in the city, and in the country. And they went out to see what it was that was done.

14. Men Svinehyrderne flygtede, og kundgjorde det i Staden og paa Landet; og de gik ud at see, hvad det var, som var skeet.

14. Men de, som skötte svinen, flydde och förkunnade det in i staden, och på bygdene; och de gingo ut till att se hvad skedt var;

14. Agga need sea-karjatsed pöggenesid, ja kulutasid sedda liñnas ja maal, ja nemmad tullid wälja waatma, mis se piddi ollema, mis olli sündinud.

14. Tie, kurie jas ganė, išbėgiojo ir pranešė apie įvykį mieste ir kaimuose. Žmonės išėjo pažiūrėti, kas atsitiko.

14. Und die Sauhirten flohen und verkündigten das in der Stadt und auf dem Lande. Und sie gingen hinaus, zu sehen, was da geschehen war,

14. Et ceux qui paissaient les pourceaux s'enfuirent, et en portèrent la nouvelle dans la ville et par la campagne.

14. Y los que apacentaban los puercos huyeron, y dieron aviso en la ciudad y en los campos. Y salieron para ver que era aquello que había acontecido.

14 En die de zwijnen weidden zijn gevlucht, en boodschapten zulks in de stad en op het land. En zij gingen uit, om te zien, wat het was, dat er geschied was.

14. A oni, którzy świnie paśli, uciekli, i oznajmili to w mieście i we wsiach; i wyszli, aby oglądali to, co się stało.

14. A kik pedig őrzik vala a disznókat, elfutának, és hírt vivének a városba és a falvakba. És kimenének, hogy lássák, mi az, a mi történt.

14 Пасущие же свиней побежали и рассказали в городе и в деревнях. И жители вышли посмотреть, что случилось.

14. А ті, що пасли свинї, побігли, та й розказали в городї і в селах. І повиходили дивитись, що се сталось.

15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he peljästyivät.

15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa leegio oli ollut, istumassa (ja) puettuna ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelästyivät.

15. Ja tulivat Jesuksen tykö ja näkivät sen, joka perkeleeltä riivattu oli, istuvan ja vaatetettuna ja toimellisena, jossa legio oli ollut; ja he pelkäsivät,

15. Ja tulit Jesuxen tygö ja näit sen joca Perkeleldä rijwattu oli istuwan waatetettuna ja toimellisna josa Legio oli ollut ja he pelkäisit.

15. ia tulit IesuSEN tyge/ ia neit henen/ ioca Perchelelda oli riuattu/ istuuan ia wateitun/ ia toimelissa/ iolla se Legio oli ollut/ ia he pelkesit. (ja tulit Jesuksen tykö/ ja näit hänen/ joka perkeleeltä oli riiwattu/ istuwan ja waatetun/ ja toimelissa/ jolla se legio oli ollut/ ja he pelkäsit.)

15. καὶ ἔρχονται πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ θεωροῦσι τὸν δαιμονιζόμενον καθήμενον καὶ ἱματισμένον καὶ σωφρονοῦντα, τὸν ἐσχηκότα τὸν λεγεῶνα, καὶ ἐφοβήθησαν.

15. και ερχονται προς τον ιησουν και θεωρουσιν τον δαιμονιζομενον καθημενον και ιματισμενον και σωφρονουντα τον εσχηκοτα τον λεγεωνα και εφοβηθησαν 15. kai erchontai pros ton iesoυn kai theoroυsin ton daimonizomenon kathemenon kai imatismenon kai sofronoυnta ton eschekota ton legeona kai efoβethesan

15 And they come to Jesus and were viewing he who was demon-possessed and has had the legion, sitting and he had (his) garments on and (was) sensible, and they were afraid.

15. And they come to Jesus, and see him that was possessed with the devil, and had the legion, sitting, and clothed, and in his right mind: and they were afraid.

15. Og de kom til Jesus, og saae ham, som havde været besat, at han sad og var paaklædt og var ved Sands, nemlig ham, som havde havt Legionen, og de forfærdedes.

15. Och kommo till Jesum, och sågo honom, som hade besatt varit, och haft legionen, sittandes kläddan, och vid sin skäl; och vordo förfärade.

15. Ja tullid Jesusse jure, ja näggid sedda kurjast waimust waewatud istwad ja ridis ja öige melega ollewad, kelle sees se Legeon olli olnud, ja nemmad kartsid.

15. Atėję prie Jėzaus, pamatė sėdintį demonų apsėstąjį­tą, kuriame buvo Legionas,­apsirengusį ir sveiko proto, ir juos apėmė baimė.

15. und kamen zu Jesu und sahen den, der von den Teufeln besessen war, daß er saß und war bekleidet und vernünftig, und fürchteten sich.

15. Alors le peuple sortit pour voir ce qui était arrivé; et ils vinrent vers Jésus et virent le démoniaque, celui qui avait été possédé de la légion, assis, habillé et dans son bon sens; et ils furent remplis de crainte.

15. Y vienen a Jesús, y ven al que había sido atormentado del demonio, sentado, y vestido, y en seso el que había tenido la legión; y tuvieron temor.

15 En zij kwamen tot Jezus, en zagen den bezetene zittende, en gekleed, en wel bij zijn verstand, namelijk die het legioen gehad had, en zij werden bevreesd.

15. I przyszli do Jezusa, i ujrzeli onego, który był opętany, i siedział obleczony, będąc przy dobrem baczeniu; onego, mówię, w którym było wojsko dyjabłów; i bali się.

15. És menének Jézushoz, és láták, hogy az ördöngős ott ül, fel van öltözködve és eszénél van, az, a kiben a légió volt; és megfélemlének.

15 Приходят к Иисусу и видят, что бесновавшийся, в котором был легион, сидит и одет, и в здравом уме; и устрашились.

15. І приходять до Ісуса, й бачять біснуватого; сидить одягнений і при розумі, того, що мав Легиона, та й полякались.

16 Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja kuinka sikojen oli käynyt.

16 Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja sikojen kohtalon.

16. Ja ne, jotka sen nähneet olivat, juttelivat heille, kuinka perkeleeltä riivatulle tapahtunut oli, ja sioista.

16. Ja ne sanelit heille jotca sen nähnet olit mitä sille Perkeleldä rijwatulle tapahtunut oli ja sigoista.

16. Ja ne sanelit heille iotca sen nähnyet olit/ mite sen riuatun Perchelelda tapachtunut oli/ ia sighoista. (Ja ne sanelit heille jotka sen nähneet olit/ mitä sen riiwatun perkeleeltä tapahtunut oli/ ja sioista.)

16. καὶ διηγήσαντο αὐτοῖς οἱ ἰδόντες πῶς ἐγένετο τῷ δαιμονιζομένῳ καὶ περὶ τῶν χοίρων.

16. και διηγησαντο αυτοις οι ιδοντες πως εγενετο τω δαιμονιζομενω και περι των χοιρων 16. kai diegesanto aυtois oi idontes pos egeneto to daimonizomeno kai peri ton choiron

16 But those who saw it described to them how it happened to he who was demon-possessed and concerning the swine.

16. And they that saw it told them how it befell to him that was possessed with the devil, and also concerning the swine.

16. Men de, som det havde seet, fortalte dem, hvorledes det var gaaet den Besatte, og om Svinene.

16. Och de som det sett hade, förtäljde dem hvad den besatta vederfaret var, och om svinen.

16. Ja need, kes sedda ollid näinud, rääksid neile ülles, kuida se olli sündinud sellele, kes kurjast waimust olli waewatud, ja neist siggadest.

16. Mačiusieji papasakojo jiems, kas nutiko su apsėstuoju, ir apie kiaules.

16. Und die es gesehen hatten, sagten ihnen, was dem Besessenen widerfahren war, und von den Säuen.

16. Et ceux qui avaient vu cela, leur racontèrent ce qui était arrivé au démoniaque et aux pourceaux.

16. Y les contaron los que lo habían visto, como había acontecido al que había tenido el demonio, y lo de los puercos.

16 En die het gezien hadden, vertelden hun, wat den bezetene geschied was, en ook van de zwijnen.

16. A ci, którzy to widzieli, opowiedzieli im, co się działo z onym opętanym, i o świniach.

16. A kik pedig látták, elbeszélék nékik, hogy mi történt vala az ördöngőssel, és a disznókkal.

16 Видевшие рассказали им о том, как это произошло с бесноватым, и о свиньях.

16. І розказували їм ті, що бачили, що сталось біснуватому, й про свинї.

17 Ja he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.

17 Niin he alkoivat pyytää Häntä poistumaan heidän alueeltaan.

17. Ja he rupesivat häntä rukoilemaan menemään pois heidän maaltansa.

17. Ja he rucoilit menemän händä pois heidän maaldans.

17. Ja he rupesit hende rucoleman/ poismenemen heiden maaldans. (ja he rupesit häntä rukoileman/ pois menemän heidän maaltansa.)

17. καὶ ἤρξαντο παρακαλεῖν αὐτὸν ἀπελθεῖν ἀπὸ τῶν ὁρίων αὐτῶν.

17. και ηρξαντο παρακαλειν αυτον απελθειν απο των οριων αυτων 17. kai erksanto parakalein aυton apelthein apo ton orion aυton

17 And they began to plead with him to go away from their borders.

17. And they began to pray him to depart out of their coasts.

17. Og de begyndte at bede ham, at han ville drage bort fra deres Egne.

17. Och de begynte bedja honom, att han skulle draga utu deras ängd.

17. Ja nemmad hakkasid tedda palluma, et ta nende raialt piddi ärraminnema.

17. Tada žmonės ėmė Jėzų maldauti, kad Jis pasišalintų iš jų krašto.

17. Und sie fingen an und baten ihn, daß er aus ihrer Gegend zöge.

17. Alors ils se mirent à le prier de se retirer de leurs quartiers.

17. Y comenzaron a rogarle que se fuese de los términos de ellos.

17 En zij begonnen Hem te bidden, dat Hij van hun landpalen wegging.

17. Tedy go poczęli prosić, aby odszedł z granic ich.

17. És kezdék kérni őt, hogy távozzék el az ő határukból.

17 И начали просить Его, чтобы отошел от пределов их.

17. І почали вони просити Його вийти з їх гряниць.

18 Ja hänen astuessaan venheeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan.

18 Hänen astuessaan veneeseen se riivattuna ollut pyysi Häneltä saada olla Hänen kanssaan.

18. Ja kuin hän astui haahteen, niin se, joka perkeleeltä riivattu oli, rukoili, että hän sais hänen kanssansa olla.

18. Ja cuin hän astui hahten nijn se joca Perkeleldä rijwattu oli rucoili että hän sais hänen cansans olla.

18. Ja quin hen astui Hachten/ nin se ioca oli Perchelelde riuattu rucoli/ että hen mahdais henen cansans olla/ (Ja kuin hän astui haahteen/ niin se joka oli perkeleeltä riiwattu rukoili/ että hän mahtaisi hänen kanssansa olla/)

18. καὶ ἐμβαίνοντος αὐτοῦ εἰς τὸ πλοῖον παρεκάλει αὐτὸν ὁ δαιμονισθεὶς ἵνα μετ’ αὐτοῦ ᾖ.

18. και εμβαντος αυτου εις το πλοιον παρεκαλει αυτον ο δαιμονισθεις ινα η μετ αυτου 18. kai emβantos aυtoυ eis to ploion parekalei aυton o daimonistheis ina e met aυtoυ

18 And (after) he stepped onto the ship, he who was demon-possessed was pleading with him in order that he might be with him.

18. And when he was come into the ship, he that had been possessed with the devil prayed him that he might be with him.

18. Og der han traadte ind i Skibet, bad den, som havde været besat, ham, at han maatte være hos ham.

18. Och då han var stigen till skepps, bad honom den som hade besatt varit, att han måtte vara när honom.

18. Ja kui temma laewa peäle läks, pallus temmalt se, kes kurjast waimust olli waewatud, et temma piddi sama temma jure jäma.

18. Jėzui lipant į valtį, buvęs demonų apsėstasis prašė leisti pasilikti su Juo,

18. Und da er in das Schiff trat, bat ihn der Besessene, daß er möchte bei ihm sein.

18. Et quand il fut entré dans la barque, celui qui avait été possédé le pria de lui permettre d'être avec lui.

18. Y entrando él en la nave, le rogaba el que había sido fatigado del demonio, para estar con él.

18 En als Hij in het schip ging, bad Hem degene, die bezeten was geweest, dat hij met Hem mocht zijn.

18. A gdy wstąpił w łódź, prosił go on, co był opętanym, aby był przy nim.

18. Mikor pedig a hajóba beszállott vala, a volt ördöngős kéré őt, hogy vele lehessen.

18 И когда Он вошел в лодку, бесновавшийся просил Его, чтобы быть с Ним.

18. І як увійшов Він у човен, просив Його той, що був біснуватий, щоб бути з Ним.

19 Mutta hän ei sitä sallinut, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut".

19 Mutta Jeesus* ei suostunut häneen, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omiesi luo ja kerro heille, kuinka suuria Herra on sinulle tehnyt, kun on armahtanut sinua."

19. Mutta ei Jesus häntä sallinut, vaan sanoi hänelle: mene kotias omaistes tykö, ja ilmoita heille, kuinka suuret työt Herra on sinulle tehnyt, ja on sinua armahtanut.

19. Mutta ei Jesus händä sallinut waan sanoi hänelle: mene cotias omaistes tygö ja ilmoita heille cuinga suuren hywän tegon Herra on sinulle tehnyt ja on sinua armahtanut.

19. Mutta ei IesuS hende sallinut/ waan sanoi henelle/ Mene cotias omais tyge/ ia ilmoita heille quinga swren hyuenteghon HERRA on tehnyt sinun cansas/ ia on armachtanut sinu' päles. (Mutta ei Jesus häntä sallinut/ waan sanoi hänelle/ Mene kotiasi omiesi tykö/ ja ilmoita heille kuinka suuren hywän teon HERRA on tehnyt sinun kanssasi/ ja on armahtanut sinun päällesi.)

19. καὶ οὐκ ἀφῆκεν αὐτόν, ἀλλὰ λέγει αὐτῷ· Ὕπαγε εἰς τὸν οἶκόν σου πρὸς τοὺς σοὺς καὶ ἀνάγγειλον αὐτοῖς ὅσα σοι ὁ Κύριος πεποίηκε καὶ ἠλέησέ σε.

19. ο δε ιησους ουκ αφηκεν αυτον αλλα λεγει αυτω υπαγε εις τον οικον σου προς τους σους και αναγγειλον αυτοις οσα σοι ο κυριος εποιησεν και ηλεησεν σε 19. o de iesoυs oυk afeken aυton alla legei aυto υpage eis ton oikon soυ pros toυs soυs kai anaggeilon aυtois osa soi o kυrios epoiesen kai eleesen se

19 But Jesus did not allow him, but says to him, Go to your house, to your own and report to them how-much the Lord did for you and (how) he showed-mercy on you.

19. Howbeit Jesus suffered him not, but saith unto him, Go home to thy friends, and tell them how great things the Lord hath done for thee, and hath had compassion on thee.

19. Men Jesus tilstedte ham det ikke, men sagde til ham: gik hen i dit Huus, til Dine, og forkynd dem, hvor store Ting Herren, har gjort dig, at han har forbarmet sig over dig.

19. Men Jesus tillstadde det icke, utan sade till honom: Gack dina färde uti ditt hus till dina, och förkunna dem, huru stor ting Herren hafver gjort med dig, och hafver miskundat sig öfver dig.

19. Agga Jesus ei lasnud tedda mitte, waid ütles temmale: Minne omma koio sinno om̃ade jure, ja kuluta neile, mis sured asjad Issand sulle on teinud, ja sinno peäle hallastanud.

19. bet Jėzus nesutiko ir pasakė: ‘‘Eik namo pas saviškius ir papasakok, kokių didžių dalykų Viešpats tau padarė ir kaip tavęs pasigailėjo’‘.

19. Aber Jesus ließ es nicht zu, sondern sprach zu ihm: Gehe hin in dein Haus und zu den Deinen und verkündige ihnen, wie große Wohltat dir der HERR getan und sich deiner erbarmt hat.

19. Mais Jésus ne le lui permit pas, et il dit: Va-t'en dans ta maison vers tes parents, et raconte-leur les grandes choses que le Seigneur t'a faites, et comment il a eu pitié de toi.

19. Mas Jesús no le permitió, sino le dijo: Véte a tu casa a los tuyos, y cuéntales cuán grandes cosas el Señor ha hecho contigo, y como ha tenido misericordia de tí.

19 Doch Jezus liet hem dat niet toe, maar zeide tot hem: Ga heen naar uw huis tot de uwen, en boodschap hun, wat grote dingen u de Heere gedaan heeft, en hoe Hij Zich uwer ontfermd heeft.

19. Lecz mu Jezus nie dopuścił, ale mu rzekł: Idź do domu swego, do swoich, a oznajmij im, jakoć wielkie rzeczy Pan uczynił, a jako się nad tobą zmiłował.

19. De Jézus nem engedé meg néki, hanem monda néki: Eredj haza a tiéidhez, és jelentsd meg nékik, mely nagy dolgot cselekedett veled az Úr, és mint könyörült rajtad.

19 Но Иисус не дозволил ему, а сказал: иди домой к своим и расскажи им, что сотворил с тобою Господь и как помиловал тебя.

19. Ісус же не дозволив йому, а рече до него: Йди до дому твого до твоїх, і розкажи їм, що тобі Господь зробив, і як помилував тебе.

20 Niin hän lähti ja rupesi Dekapolin alueella julistamaan, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.

20 Niin hän meni ja alkoi julistaa Dekapoliissa, kuinka suuria Jeesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelivät.

20. Ja hän meni ja rupesi saarnaamaan niissä kymmenessä kaupungissa, kuinka suuret työt Jesus oli hänelle tehnyt; ja he kaikki ihmettelivät.

20. Ja hän meni ja rupeis saarnaman nijsä kymmenes Caupungis cuinga suuren hywän tegon Jesus oli hänelle tehnyt ja he caicki ihmettelit.

20. Ja hen poismeni/ ia rupeis sarnaman nijsse Kymenes Caupungis/ quinga swren hyuentegon IesuS oli henelle tehnyt. Ja caiki imechtelit. (Ja hän pois meni/ ja rupeis saarnaaman niissä kymmenessä kaupungissa/ kuinka suuren hywän teon Jesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelit.)

20. καὶ ἀπῆλθε καὶ ἤρξατο κηρύσσειν ἐν τῇ Δεκαπόλει ὅσα ἐποίησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς, καὶ πάντες ἐθαύμαζον.

20. και απηλθεν και ηρξατο κηρυσσειν εν τη δεκαπολει οσα εποιησεν αυτω ο ιησους και παντες εθαυμαζον 20. kai apelthen kai erksato kerυssein en te dekapolei osa epoiesen aυto o iesoυs kai pantes ethaυmazon

20 And he went and began to preach in Decapolis how-much Jesus did for him and all were marveling.

20. And he departed, and began to publish in Decapolis how great things Jesus had done for him: and all men did marvel.

20. Og han gik bort og begyndte at forkynde i Dekapolis, hvor store Ting Jesus havde gjort imod ham; og de forundrede sig alle.

20. Och han gick sina färde, och begynte förkunna uti de tio städer, huru stor ting Jesus med honom gjort hade. Och alle förundrade sig.

20. Ja tem̃a läks ärra, ja hakkas kümne liñna maal ülleskulutama, mis sured asjad Jesus temmale olli teinud. Ja keik pannid sedda im̃eks.

20. Tada jis nuėjo savo keliu ir Dekapolyje ėmė skelbti, kokių didžių dalykų Jėzus jam padarė, ir visi stebėjosi.

20. Und er ging hin und fing an, auszurufen in den zehn Städten, wie große Wohltat ihm Jesus getan hatte; und jedermann verwunderte sich.

20. Et il s'en alla, et se mit à publier dans la Décapole les grandes choses que Jésus lui avait faites; et ils étaient tous dans l'admiration.

20. Y se fué, y comenzó a publicar en Decápolis cuán grandes cosas Jesús había hecho con él; y todos se maravillaban.

20 En hij ging heen, en begon te verkondigen in het land van Dekapolis, wat grote dingen hem Jezus gedaan had; en zij verwonderden zich allen.

20. Tedy odszedł, i począł opowiadać w dziesięciu miastach, jako mu wielkie rzeczy uczynił Jezus; i dziwowali się wszyscy.

20. El is méne, és kezdé hirdetni a Tízvárosban, mely nagy dolgot cselekedett vele Jézus; és mindnyájan elcsodálkozának.

20 И пошел и начал проповедывать в Десятиградии, что сотворил с ним Иисус; и все дивились.

20. І пійшов і почав проповідувати в Десятиградї, що зробив йому Ісус; і всї дивувались.

21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.

21 Kun Jeesus oli veneellä kulkenut jälleen toiselle puolelle, Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, ja Hän oli järven rannalla.

21. Ja kuin Jesus taas meni haahdella ylitse, kokoontui paljo kansaa hänen tykönsä, ja hän oli läsnä merta.

21. JA cuin Jesus taas meni hahdella ylidze cocondui paljo Canssa hänen tygöns ja hän oli läsnä merta.

21. Ja quin Iesus taas ylitzemeni Hahdella toiseen rantaan/ cokounsi palio Canssa henen tygens/ ia oli lesse merta. (Ja kuin Jesus taas ylitse meni haadella toiseen rantaan/ kokoontui paljon kanssa hänen tykönsä/ ja oli läsnä merta.)

21. Καὶ διαπεράσαντος τοῦ Ἰησοῦ ἐν τῷ πλοίῳ πάλιν εἰς τὸ πέραν συνήχθη ὄχλος πολὺς ἐπ’ αὐτόν, καὶ ἦν παρὰ τὴν θάλασσαν.

21. και διαπερασαντος του ιησου εν τω πλοιω παλιν εις το περαν συνηχθη οχλος πολυς επ αυτον και ην παρα την θαλασσαν 21. kai diaperasantos toυ iesoυ en to ploio palin eis to peran sυnechthe ochlos polυs ep aυton kai en para ten thalassan

21 And (after) Jesus ferried over again in the ship to the (area) beyond-that, a large crowd was gathered to him, and he was beside the sea. {Mar 5:22-43 & Mat 9:18-26 & Luk 8:41-56 Capernaum.}

21. And when Jesus was passed over again by ship unto the other side, much people gathered unto him: and he was nigh unto the sea.

21. Og der Jesus igjen var faren over i Skibet til hiin Siden, forsamledes meget Folk til ham, og han var ved Søen.

21. Och då Jesus var öfverfaren igen med skeppet, församlades till honom mycket folk; och var vid hafvet.

21. Ja kui Jesus jälle laewaga seie pole ülle järwe tulnud, koggus paljo rahwast tem̃a jure, ja temma olli järwe äres.

21. Jėzui vėl persikėlus valtimi į kitą pusę, prie Jo susirinko didžiulė minia, ir Jis buvo paežerėje.

21. Und da Jesus wieder herüberfuhr im Schiff, versammelte sich viel Volks zu ihm, und er war an dem Meer.

21. Jésus étant repassé dans la barque à l'autre bord, une grande foule de peuple s'assembla auprès de lui et il était près de la mer.

21. Y pasando otra vez Jesús en una nave a la otra parte, se juntó a él una gran multitud; y estaba junto a la mar.

21 En als Jezus wederom in het schip overgevaren was aan de andere zijde, vergaderde een grote schare bij Hem; en Hij was bij de zee.

21. A gdy się zasię Jezus przeprawił w łodzi na drugą stronę, zebrał się do niego wielki lud; a on był nad morzem.

21. És mikor ismét általment Jézus a hajón a tulsó partra, nagy sokaság gyűle ő hozzá; és vala a tenger mellett.

21 Когда Иисус опять переправился в лодке на другой берег, собралось к Нему множество народа. Он был у моря.

21. А як переплив Ісус човном ізнов на той бік, зібралось багато народу до Него; а був Він над морем.

22 Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,

22 Ja (katso,) muuan synagoogan esimies nimeltä Jairus tuli ja heittäytyi Hänet nähdessään Hänen jalkojensa juureen

22. Ja katso, synagogan päämies , Jairus nimeltä, tuli, ja kuin hän näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa tykö,

22. Ja cadzo yxi Synagogan Päämies Jairus nimeldä ja cuin hän näki hänen langeis hän hänen jalcains tygö:

22. Ja catzo/ Nin tuli yxi Sinagogan Pämies/ Jairus nimelde/ ia quin hen näki henen/ langesi hen henen ialcains tyge/ (Ja katso/ Niin tuli yksi synagogan päämies/ Jairus nimeltään/ ja kuin hän näki hänen/ lankesi hän hänen jalkainsa tykö/)

22. Καὶ ἔρχεται εἷς τῶν ἀρχισυναγώγων, ὀνόματι Ἰάειρος, καὶ ἰδὼν αὐτὸν πίπτει πρὸς τοὺς πόδας αὐτοῦ

22. και ιδου ερχεται εις των αρχισυναγωγων ονοματι ιαειρος και ιδων αυτον πιπτει προς τους ποδας αυτου 22. kai idoυ erchetai eis ton archisυnagogon onomati iaeiros kai idon aυton piptei pros toυs podas aυtoυ

22 And behold one of the rulers of the synagogue, Jairus by name, comes and having seen him, he falls toward his feet;

22. And, behold, there cometh one of the rulers of the synagogue, Jairus by name; and when he saw him, he fell at his feet,

22. Og see, der kom een af SynagogeForstanderne ved Navn Jarius, og der han saae ham, faldt han ned for hans Fødder.

22. Och si, der kom en af Synagogones öfverstar, benämnd Jairus; och då han fick se honom, föll han ned för hans fötter;

22. Ja wata, üks neist koggoduste koddade üllemist, Jairus nimmi, tulleb, ja kui temma tedda näggi, heitis temma tem̃a jalge ette mahha,

22. Štai ateina vienas iš sinagogos vyresniųjų, vardu Jayras, ir, pamatęs Jį, puola Jam po kojų,

22. Und siehe, da kam der Obersten einer von der Schule, mit Namen Jairus; und da er ihn sah, fiel er ihm zu Füßen

22. Et un des chefs de la synagogue, nommé Jaïrus, vint, et l'ayant vu, se jeta à ses pieds,

22. Y vino uno de los príncipes de la sinagoga llamado Jairo; y como le vió, se postró a sus piés,

22 En ziet, er kwam een van de oversten der synagoge, met name Jairus; en Hem ziende, viel hij aan Zijn voeten,

22. A oto przyszedł jeden z przełożonych bóżnicy, imieniem Jairus, a ujrzawszy go, przypadł do nóg jego.

22. És ímé, eljöve [2†] a zsinagóga fők egyike, névszerint Jairus, és meglátván őt, lábaihoz esék,

22 И вот, приходит один из начальников синагоги, по имени Иаир, и, увидев Его, падает к ногам Его

22. І ось приходить один із школьних старшин, на ймя Яір, і, побачивши Його, упав у ноги Йому,

23 pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon".

23 ja pyysi Häntä hartaasti sanoen: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan. Tule ja pane kätesi* hänen päälleen, jotta hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."

23. Ja rukoili häntä suuresti, sanoen: minun vähä tyttäreni on viimeisillänsä; tule ja pane kätes hänen päällensä, että hän paranis ja eläis.

23. Ja rucoili händä suurest sanoden: minun tyttären on wijmeiselläns tule ja pane kätes hänen päällens että hän paranis ja eläis.

23. ia rucoli hende palio sanoden/ Minun Tytteren wimeisillens ombi/ mine rucolen ettäs tulisit/ ia panisit Kätes henen pälens/ että hen paranis ia eläis. (ja rukoili häntä paljon sanoen/ Minun tyttäreni wiimeisillänsä ompi/ minä rukoilen ettäs tulisit/ ja panisit kätesi hänen päällensä/ että hän paranisi ja eläisi.)

23. καὶ παρεκάλει αὐτὸν πολλὰ, λέγων ὅτι Τὸ θυγάτριόν μου ἐσχάτως ἔχει ἵνα ἐλθὼν ἐπιθῇς αὐτῇ τὰς χεῖρας, ὅπως σωθῇ καὶ ζήσεται.

23. και παρεκαλει αυτον πολλα λεγων οτι το θυγατριον μου εσχατως εχει ινα ελθων επιθης αυτη τας χειρας οπως σωθη και ζησεται 23. kai parekalei aυton polla legon oti to thυgatrion moυ eschatos echei ina elthon epithes aυte tas cheiras opos sothe kai zesetai

23 and was pleading with him much, saying, My young-daughter is holding on her last moments. (I pray) that* you might lay (your) hands on her (after) you (have) gone (to her), *that she may be cured and will live.

23. And besought him greatly, saying, My little daughter lieth at the point of death: I pray thee, come and lay thy hands on her, that she may be healed; and she shall live.

23. Og han bad ham meget og sagde: min Datter er paa sit Yderste; o! at du vilde komme og lægge Hænderne paa hende, at hun maa frelses, da skal hun leve.

23. Och bad honom storliga, och sade: Min dotter är i sitt yttersta; jag beder dig, att du kommer, och lägger händer på henne, att hon måtte vederfås, och lefva.

23. Ja pallus tedda wägga ja ütles: Minno tütreke wagub hinge, ma pallun, et sa tulled ja panned käed temma peäle, et ta terweks saab ja ellusse jääks.

23. karštai maldaudamas: ‘‘Mano dukrelė miršta! Ateik ir uždėk ant jos rankas, kad pagytų ir gyventų’‘.

23. und bat ihn sehr und sprach: Meine Tochter ist in den letzten Zügen; Du wollest kommen und deine Hand auf sie legen, daß sie gesund werde und lebe.

23. Et le pria instamment, disant: Ma petite fille est à l'extrémité; viens lui imposer les mains, afin qu'elle soit guérie, et elle vivra.

23. Y le rogaba mucho, diciendo: Mi hija está a la muerte: Ven y pon las manos sobre ella, para que sea sana, y vivirá.

23 En bad Hem zeer, zeggende: Mijn dochtertje is in haar uiterste; ik bid U, dat Gij komt en de handen op haar legt, opdat zij behouden worde, en zij zal leven.

23. I prosił go wielce, mówiąc: Ponieważ córeczka moja kona, pójdźże, włóż na nię ręce, aby była uzdrowiona, i będzie żywa. I poszedł z nim.

23. És igen kéré őt, mondván: Az én leánykám halálán van; jer, vesd reá kezedet, hogy meggyógyuljon és éljen.

23 и усильно просит Его, говоря: дочь моя при смерти; приди и возложи на нее руки, чтобы она выздоровела и осталась жива.

23. і вельми благав Його, говорячи: Дочка моя кінчить ся, прийди й положи на неї руки, нехай одужає і буде жива.

24 Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.

24 Niin Hän meni Hänen kanssaan, ja suuri kansanjoukko seurasi Häntä, ja he tunkeilivat Hänen ympärillään.

24. Niin hän meni hänen kanssansa; ja paljo kansaa seurasi häntä, ja ahdistivat häntä.

24. Nijn hän meni hänen cansans ja paljo Canssa seurais händä ja ahdistit händä.

24. Nin hen meni henen cansans/ ia palio Canssa seurasi hende/ ia ahdistit. (Niin hän meni hänen kanssansa/ ja paljon kansaa seurasi häntä/ ja ahdistit.)

24. καὶ ἀπῆλθε μετ’ αὐτοῦ· καὶ ἠκολούθει αὐτῷ ὄχλος πολύς, καὶ συνέθλιβον αὐτόν.

24. και απηλθεν μετ αυτου και ηκολουθει αυτω οχλος πολυς και συνεθλιβον αυτον 24. kai apelthen met aυtoυ kai ekoloυthei aυto ochlos polυs kai sυnethliβon aυton

24 And he went with him. And a large crowd was following him and they were pressing against him.

24. And Jesus went with him; and much people followed him, and thronged him.

24. Og han gik bort med ham, og meget Folk fulgte ham, og de trængte ham.

24. Och han gick med honom; och honom följde mycket folk, och de trängde honom.

24. Ja tem̃a läks tem̃aga ärra, ja paljo rahwast käis temma järrel ja tungis temma peäle.

24. Jėzus nuėjo su juo. Paskui Jį sekė didžiulė minia ir Jį spauste spaudė.

24. Und er ging hin mit ihm; und es folgte ihm viel Volks nach, und sie drängten ihn.

24. Et Jésus s'en alla avec lui; et il fut suivi d'une grande foule, qui le pressait.

24. Y fué con él, y le seguía mucha gente, y le apretaban.

24 En Hij ging met hem; en een grote schare volgde Hem, en zij verdrongen Hem.

24. I szedł za nim lud wielki, i cisnęli go.

24. El is méne vele, és követé őt nagy sokaság, és összeszorítják vala őt.

24 Иисус пошел с ним. За Ним следовало множество народа, и теснили Его.

24. І пійшов із ним, і слїдом за Ним пійшло багато народу, й тиснулись до Него.

25 Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta

25 Oli (muuan) nainen, jolla oli ollut verenjuoksu kaksitoista vuotta.

25. Ja vaimo, joka oli sairastanut punaista tautia kaksitoistakymmentä ajastaikaa,

25. JA yxi waimo joca oli sairastanut punaist tautia caxitoistakymmendä ajastaica:

25. Ja yxi waimo/ ioca oli sairastanut punaista Tautia io caxitoistakymende aiastaica/ (Ja yksi waimo/ joka oli sairastanut punaista tautia jo kaksitoistakymmentä ajastaikaa/)

25. Καὶ γυνή τις οὖσα ἐν ῥύσει αἵματος ἔτη δώδεκα,

25. και γυνη τις ουσα εν ρυσει αιματος ετη δωδεκα 25. kai gυne tis oυsa en rυsei aimatos ete dodeka

25 And a certain woman, being in (her) a flowing of blood (for) twelve years,

25. And a certain woman, which had an issue of blood twelve years,

25. Og der var en kvinde, som havde havt Blodflod i tolv Aar.

25. Och der var en qvinna, som hade haft blodgång i tolf år.

25. (Ja üks naene, kes olli kaksteistkümmend aastat werretöbbes olnud,

25. Ten buvo viena moteris, dvylika metų serganti kraujoplūdžiu.

25. Und da war ein Weib, das hatte den Blutgang zwölf Jahre gehabt

25. Alors une femme malade d'une perte de sang, depuis douze ans,

25. Y una mujer que estaba con flujo de sangre doce años hacía,

25 En een zekere vrouw, die twaalf jaren den vloed des bloeds gehad had,

25. Tedy niektóra niewiasta, która cierpiała płynienie krwi ode dwunastu lat.

25. És egy asszony, a ki tizenkét év óta vérfolyásos vala,

25 Одна женщина, которая страдала кровотечением двенадцать лет,

25. Жінка ж одна, що була в кровотічі років дванайцять,

26 ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.

26 Hän oli paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa hyötymättä mitään, vaan pikemminkin tullen huonommaksi.

26. Ja oli paljon kärsinyt monelta parantajalta, ja oli kuluttanut kaiken hyvyytensä, eikä mitään apua tuntenut, vaan tullut paljon pahemmaksi;

26. Ja oli paljo kärsinyt monelda Läkärildä ja oli culuttanut caiken hywydens eikä mitän apua tundenut waan tullut paljo pahemmaxi.

26. ioca oli palio kerssinyt monilda Läkerilde/ ia oli culuttanut caiken Hywuydens/ ia ei miteken apu tundenut/ waan palio pahembi tuli henen cansans/ (joka oli paljon kärsinyt monilta lääkäriltä/ ja oli kuluttanut kaiken hywyytensä/ ja ei mitäkään apua tuntenut/ waan paljon pahempi tuli hänen kanssansa/)

26. καὶ πολλὰ παθοῦσα ὑπὸ πολλῶν ἰατρῶν καὶ δαπανήσασα τὰ παρ’ ἑαυτῆς πάντα, καὶ μηδὲν ὠφεληθεῖσα, ἀλλὰ μᾶλλον εἰς τὸ χεῖρον ἐλθοῦσα,

26. και πολλα παθουσα υπο πολλων ιατρων και δαπανησασα τα παρ εαυτης παντα και μηδεν ωφεληθεισα αλλα μαλλον εις το χειρον ελθουσα 26. kai polla pathoυsa υpo pollon iatron kai dapanesasa ta par eaυtes panta kai meden ofeletheisa alla mallon eis to cheiron elthoυsa

26 and (had) suffered many things under many physicians and (had) spent from her things all and was profited nothing, but rather she came into a worse (condition).

26. And had suffered many things of many physicians, and had spent all that she had, and was nothing bettered, but rather grew worse,

26. Og hun havde lidt meget af mange Læger, og havde tilsat alt det, hun havde, og hun var ikke bleven hjulpen; men det var blevet værre med hende.

26. Och hade mycket lidit af mångom läkarom, och förtärt dermed allt sitt, och hade dock ingen hjelp förnummit; utan det vardt heldre värre med henne.

26. Ja paljo kannatanud mitmest arstist, ja olli keik omma warra ärrakullutanud, ja ühtegi abbi sanud, waid weel pahhemaks läinud.

26. Nemaža iškentėjusi nuo daugelio gydytojų ir išleidusi visa, ką turėjo, ji nė kiek nepasitaisė, bet ėjo vis blogyn.

26. und viel erlitten von vielen Ärzten und hatte all ihr Gut darob verzehrt, und half ihr nichts, sondern vielmehr ward es ärger mit ihr.

26. Qui avait beaucoup souffert entre les mains de plusieurs médecins, et qui avait dépensé tout son bien sans en avoir reçu aucun soulagement, mais qui était plutôt allée en empirant,

26. Y había sufrido mucho de muchos médicos, y había gastado todo lo que tenía, y nada había aprovechado, ántes le iba peor,

26 En veel geleden had van vele medicijnmeesters, en al het hare daaraan ten koste gelegd en geen baat gevonden had, maar met welke het veeleer erger geworden was;

26. I wiele ucierpiała od wielu lekarzy, i wynałożyła wszystko, co miała; a nic jej nie pomogło, owszem się jej tem więcej pogorszało:

26. És sok orvostól sokat szenvedett, és minden vagyonát magára költötte, és semmit sem javult, sőt inkább még rosszabbul lett,

26 много потерпела от многих врачей, истощила все, чтобыло у ней, и не получила никакой пользы, нопришла еще в худшее состояние, -

26. і багато витерпіла від многих лїкарів, і витратила все, що мала, й нїякої пільги не дізнала, а ще більш їй погіршало,

27 Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;

27 Kuultuaan Jeesuksesta hän tuli kansanjoukossa takaapäin ja kosketti Hänen vaippaansa.

27. Kuin hän kuuli Jesuksesta, tuli hän kansan seassa takaa ja rupesi hänen vaatteisiinsa;

27. Cosca hän cuuli Jesuxesta tuli hän joucon seas taca ja rupeis hänen waatteisins:

27. Quin hen cwli IesuSESTA/ tuli hen ioukon seas taka/ ia rupesi henen Waatteinsa/ (Kuin hän kuuli Jesuksesta/ tuli hän joukon seassa takaa/ ja rupesi hänen waatteisiinsa/)

27. ἀκούσασα περὶ τοῦ Ἰησοῦ, ἐλθοῦσα ἐν τῷ ὄχλῳ ὄπισθεν ἥψατο τοῦ ἱματίου αὐτοῦ·

27. ακουσασα περι του ιησου ελθουσα εν τω οχλω οπισθεν ηψατο του ιματιου αυτου 27. akoυsasa peri toυ iesoυ elthoυsa en to ochlo opisthen epsato toυ imatioυ aυtoυ

27 Having heard concerning Jesus, she came in the crowd behind and touched his garment.

27. When she had heard of Jesus, came in the press behind, and touched his garment.

27. Der hun hørte om Jesus, kom hun iblandt Folket bag fra, og rørte ved hans Klædebon.

27. Då hon hörde om Jesu, kom hon ibland folket bakefter, och tog på hans kläder;

27. Kui tem̃a Jesussest kulis, siis tulli temma rahwas sealt selja takka, ja putus tem̃a kuesse.

27. Išgirdusi apie Jėzų, ji prasispraudė iš minios galo ir prisilietė prie Jo apsiausto.

27. Da die von Jesu hörte, kam sie im Volk von hintenzu und rührte sein Kleid an.

27. Ayant entendu parler de Jésus, vint dans la foule par-derrière, et toucha son vêtement.

27. Como oyó hablar de Jesús, vino entre el gentío por detrás, y tocó su vestido.

27 Deze van Jezus horende, kwam onder de schare van achteren, en raakte Zijn kleed aan;

27. Usłyszawszy o Jezusie, przyszła z tyłu między ludem, i dotknęła się szaty jego;

27. Mikor Jézus felől hallott vala, a sokaságban hátulról kerülve, illeté annak ruháját.

27 услышав об Иисусе, подошла сзади в народе и прикоснулась к одежде Его,

27. почувши про Ісуса, приступила між народом іззаду, та й приторкнулась до одежі Його.

28 sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".

28 Sillä hän sanoi: "Jos vain kosketan Hänen vaatteitaan, tulen terveeksi."

28. Sillä hän sanoi: jos minä ainoasti saan ruveta hänen vaatteisiinsa, niin minä paranen.

28. Sillä hän sanoi: jos minä ainoastans saan ruweta hänen waatteisins nijn minä paranen.

28. Sille hen sanoi/ Jos mine waiwoin henen Waatteinsa rupeisin/ nin mine paranen. (Sillä hän sanoi/ Jos minä waiwoin hänen waatteisiinsa rupeisin/ niin minä paranen.)

28. ἔλεγεν γὰρ ἐν ἑαυτῇ ὅτι Ἐὰν ἅψωμαι κἂν τῶν ἱματίων αὐτοῦ, σωθήσομαι.

28. ελεγεν γαρ οτι καν των ιματιων αυτου αψωμαι σωθησομαι 28. elegen gar oti kan ton imation aυtoυ apsomai sothesomai

28 For* she was saying, Even if I touch but his garments, I will be cured.

28. For she said, If I may touch but his clothes, I shall be whole.

28. Thi hun sagde: om jeg ikkun kan røre ved hans Klæder, de bliver jeg frelst.

28. Ty hon sade: Kunde jag åtminstone taga på hans kläder, då vorde jag helbregda.

28. Sest temma mötles: Kui miña agga tem̃a ridisse saaksin putuda, siis saan ma terweks.

28. Mat ji kalbėjo: ‘‘Jeigu paliesiu bent Jo drabužį­išgysiu!’‘

28. Denn sie sprach: Wenn ich nur sein Kleid möchte anrühren, so würde ich gesund.

28. Car elle disait: Si je touche seulement ses vêtements, je serai guérie.

28. Porque decía: Si yo tocare tan solamente su vestido, quedaré sana.

28 Want zij zeide: Indien ik maar Zijn klederen mag aanraken, zal ik gezond worden.

28. Bo mówiła: Jeźli się tylko dotknę szaty jego, będę uzdrowiona.

28. Mert ezt mondja vala: Ha csak ruháit illethetem is, meggyógyulok.

28 ибо говорила: если хотя к одежде Его прикоснусь, то выздоровею.

28. Казала бо: Що, коли до одежі Його приторкнусь, спасу ся.

29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.

29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut vaivasta.

29. Ja hänen verilähteensä kohta kuivettui, ja hän tunsi ruumiissansa, että hän oli vitsauksestansa parantunut.

29. Ja hänen werilähtens cohta cuiwettui ja hän tunsi ruumisans että hän oli hänen widzauxestans parattu.

29. Ja cochta henen weri lechtens quiuettui/ Ja hen tunsi Rumihistans/ että hen oli henen Witzauxestans parattu. (Ja kohta hänen werilähteensä kuiwettui/ Ja hän tunsi ruumiistansa/ että hän oli hänen witsauksestansa parattu.)

29. καὶ εὐθέως ἐξηράνθη ἡ πηγὴ τοῦ αἵματος αὐτῆς, καὶ ἔγνω τῷ σώματι ὅτι ἴαται ἀπὸ τῆς μάστιγος.

29. και ευθεως εξηρανθη η πηγη του αιματος αυτης και εγνω τω σωματι οτι ιαται απο της μαστιγος 29. kai eυtheos ekseranthe e pege toυ aimatos aυtes kai egno to somati oti iatai apo tes mastigos

29 And immediately the spring of her blood was dried up, and she knew that she had been healed from the disorder in (her) body.

29. And straightway the fountain of her blood was dried up; and she felt in her body that she was healed of that plague.

29. Og Strax tørredes hendes Blods Kilde, og hun fornam i Legemet, at hun var bleven helbredt fra denne Plage.

29. Och straxt förtorkades hennes blods källa; och hon kände det i kroppen, att hon botad var utaf den plågon.

29. Ja warsi kuiwis temma werre-hallik ärra, ja temma tundis ommast ihhust, et temma sest waewast olli terweks sanud.

29. Tuojau kraujas nustojo jai plūdęs, ir ji pajuto kūnu, kad yra pasveikusi nuo savo ligos.

29. Und alsbald vertrocknete der Brunnen ihres Bluts; und sie fühlte es am Leibe, daß sie von ihrer Plage war gesund geworden.

29. Et au même instant la perte de sang s'arrêta; et elle sentit en son corps qu'elle était guérie de son mal.

29. Y luego la fuente de su sangre se secó, y sintió en su cuerpo que estaba sana de aquel azote.

29 En terstond is de fontein haars bloeds opgedroogd, en zij gevoelde aan haar lichaam, dat zij van die kwaal genezen was.

29. A zarazem wyschło źródło krwi jej, i poczuła na ciele, że uzdrowiona była od choroby swojej.

29. És vérének forrása azonnal kiszárada és megérzé testében, hogy kigyógyult bajából.

29 И тотчас иссяк у ней источник крови, и она ощутила в теле, что исцелена от болезни.

29. І зараз висохло жерело крові її, і почула вона в тїлї, що сцїлилась од недуги.

30 Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"

30 Kun Jeesus heti itsessään tunsi, että Hänestä oli lähtenyt voimaa, Hän kääntyi kansanjoukossa ja sanoi: "Kuka kosketti vaatteitani?"

30. Ja Jesus tunsi kohta itsessänsä voiman, joka hänestä lähtenyt oli, ja käänsi itsensä kansan seassa ja sanoi: kuka rupesi minun vaatteisiini?

30. Ja Jesus tunsi cohta idzesäns woiman joca hänestä lähtenyt oli ja käänsi hänens Canssan seas ja sanoi: cuca rupeis minun waatteisin?

30. Ja IesuS cochta tunsi itzesens sen auwun/ ioca heneste vloskieunyt oli/ ia kiensi hene's Canssan seasa ia sanoi/ Cuka minun Watteini rupeisi? (Ja Jesus kohta tunsi itsessänsä sen awun/ joka hänestä ulos käynyt oli/ ja käänsi hänen kansan seassa ja sanoi/ Kuka minun waatteini rupesi?)

30. καὶ εὐθέως ὁ Ἰησοῦς ἐπιγνοὺς ἐν ἑαυτῷ τὴν ἐξ αὐτοῦ δύναμιν ἐξελθοῦσαν, ἐπιστραφεὶς ἐν τῷ ὄχλῳ ἔλεγε· Τίς μου ἥψατο τῶν ἱματίων;

30. και ευθεως ο ιησους επιγνους εν εαυτω την εξ αυτου δυναμιν εξελθουσαν επιστραφεις εν τω οχλω ελεγεν τις μου ηψατο των ιματιων 30. kai eυtheos o iesoυs epignoυs en eaυto ten eks aυtoυ dυnamin ekselthoυsan epistrafeis en to ochlo elegen tis moυ epsato ton imation

30 And immediately Jesus, fully knowing in himself that the power had gone forth from him and having turned (around) in the crowd, said, Who touched my garments?

30. And Jesus, immediately knowing in himself that virtue had gone out of him, turned him about in the press, and said, Who touched my clothes

30. Og Jesus fornam strax paa sig selv, at en Kraft udgik af ham, og vendte sig om iblandt Folket og sagde: hvo har rørt ved mine Klæder?

30. Och Jesus kändet straxt i sig sjelf, att kraft utgången var af honom; och vände sig om ibland folket, och sade: Ho kom vid min kläder?

30. Ja ni pea kui Jesus isseenneses tundis sedda wägge, mis temmast olli wäljaläinud, siis pöris ta ennast ümber rahwa seas, ja ütles: Kes on minno ridisse puutnud?

30. Ir Jėzus iš karto pajuto, kad iš Jo išėjo jėga, ir, atsigręžęs į minią, paklausė: ‘‘Kas prisilietė prie mano apsiausto?’‘

30. Und Jesus fühlte alsbald an sich selbst die Kraft, die von ihm ausgegangen war, und wandte sich um zum Volk und sprach: Wer hat meine Kleider angerührt?

30. Aussitôt Jésus, connaissant en lui-même la vertu qui était sortie de lui, se tourna dans la foule, en disant: Qui a touché mon vêtement?

30. Y Jesús luego conociendo en sí mismo la virtud que había salido de él, volviéndose hacia el gentío, dijo: ¿Quién ha tocado mis vestidos?

30 En terstond Jezus, bekennende in Zichzelven de kracht, die van Hem uitgegaan was, keerde Zich om in de schare, en zeide: Wie heeft Mijn klederen aangeraakt?

30. A wnet poznawszy Jezus sam w sobie, że z niego moc wyszła, obrócił się do ludu i rzekł: Kto się dotknął szat moich?

30. Jézus pedig azonnal észrevevén magán, hogy isteni erő [3†] áradott vala ki belőle, megfordult a sokaságban, és monda: Kicsoda illeté az én ruháimat?

30 В то же время Иисус, почувствовав Сам в Себе, что вышла из Него сила, обратился в народе и сказал: кто прикоснулся к Моей одежде?

30. І зараз Ісус, почувши в собі, що сила вийшла з Него, обернувшись між народом, рече: Хто приторкнувсь до одежі моєї?

31 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"

31 Hänen opetuslapsensa sanoivat Hänelle: "Sinä näet kansan joukon tunkeilevan ympärilläsi ja kysyt: Kuka kosketti minua?"

31. Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: sinä näet, että kansa sinua ahdistaa ympäri, ja sinä sanoit: kuka minuun rupesi?

31. Ja hänen Opetuslapsens sanoit hänelle: Sinä näet että Canssa sinua ahdista ymbärins ja sinä sanot: cuca minuun rupeis ?

31. Ja henen Opetuslapsens sanoit henelle/ Sine näget että Canssa sinua ymberins ahdista/ ia sine sanot? Cuca minuun rupesi? (Ja hänen opetuslapsensa sanoi hänelle/ Sinä näet että kansa sinua ympäriinsä ahdistaa/ ja sinä sanot? Kuka minuun rupesi?)

31. καὶ ἔλεγον αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Βλέπεις τὸν ὄχλον συνθλίβοντά σε, καὶ λέγεις· τίς μου ἥψατο;

31. και ελεγον αυτω οι μαθηται αυτου βλεπεις τον οχλον συνθλιβοντα σε και λεγεις τις μου ηψατο 31. kai elegon aυto oi mathetai aυtoυ βlepeis ton ochlon sυnthliβonta se kai legeis tis moυ epsato

31 And his disciples were saying to him, You see the crowd pressing against you and you say, Who touched me?

31. And his disciples said unto him, Thou seest the multitude thronging thee, and sayest thou, Who touched me?

31. Og hans disciple sagde til ham: du seer, at Folket trænger dig, og du siger: hvo rørte ved mig?

31. Och hans Lärjungar sade till honom: Ser du icke, folket tränger dig på alla sidor, och du säger: Ho kom vid mig?

31. Ja temma jüngrid ütlesid temma wasto: Sinna nääd sedda rahwast sinno peäle tungiwad, ja ütled: Kes on minnusse puutnud?

31. Jo mokiniai Jam atsakė: ‘‘Matai, kaip minia Tave spaudžia, o Tu klausi: ‘Kas mane palietė?’ ‘‘

31. Und die Jünger sprachen zu ihm: Du siehst, daß dich das Volk drängt, und sprichst: Wer hat mich angerührt?

31. Et ses disciples lui dirent: Tu vois que la foule te presse et tu dis: Qui m'a touché?

31. Y le dijeron sus discípulos: Ves que la multitud te aprieta, y dices: ¿Quién me ha tocado?

31 En Zijn discipelen zeiden tot Hem: Gij ziet, dat de schare U verdringt, en zegt Gij: Wie heeft Mij aangeraakt?

31. I rzekli mu uczniowie jego: Widzisz, że cię ten lud ciśnie, a mówisz: Kto się mnie dotknął?

31. És mondának néki az ő tanítványai: Látod, hogy a sokaság szorít össze téged, és azt kérdezed: Kicsoda illetett engem?

31 Ученики сказали Ему: Ты видишь, что народ теснит Тебя, и говоришь: кто прикоснулся ко Мне?

31. І казали Йому ученики Його: Ти бачиш, як народ товпить ся до Тебе, та й питаєш: Хто приторкнув ся до мене?

32 Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.

32 Mutta Hän katseli ympäri nähdäkseen hänet, joka oli tämän tehnyt.

32. Ja hän katsoi ympärinsä, että hän sen näkis, joka sen teki.

32. Ja hän cadzoi ymbärins että hän sen näkis:

32. Ja hen ymberinscatzoi/ että hen näkis sen/ ioca sen teki. (Ja hän ympärinsä katsoi/ että hän näkisi sen/ joka sen teki.)

32. καὶ περιεβλέπετο ἰδεῖν τὴν τοῦτο ποιήσασαν.

32. και περιεβλεπετο ιδειν την τουτο ποιησασαν 32. kai perieβlepeto idein ten toυto poiesasan

32 And he was looking around to see her who did this thing.

32. And he looked round about to see her that had done this thing.

32. Og han saae sig om, for at see hende, som havde gjort dette.

32. Och han såg omkring efter henne, som det gjort hade.

32. Ja temma watis ümber, et ta tedda piddi nähha sama, kes sedda olli teinud.

32. Bet Jis dairėsi tos, kuri taip buvo padariusi.

32. Und er sah sich um nach der, die das getan hatte.

32. Et il regardait tout autour, pour découvrir celle qui avait fait cela.

32. Y él miraba al rededor por ver a la que había hecho esto.

32 En Hij zag rondom om haar te zien, die dat gedaan had.

32. I spojrzał w koło, aby ujrzał tę, która to uczyniła:

32. És körülnéze, hogy lássa azt, a ki ezt cselekedte.

32 Но Он смотрел вокруг, чтобы видеть ту, которая сделала это.

32. І позирнув Він кругом, щоб побачити ту, що се зробила.

33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.

33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja heittäytyi Hänen eteensä ja sanoi Hänelle koko totuuden.

33. Mutta vaimo pelkäsi ja vapisi, että hän tiesi, mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli, tuli ja lankesi hänen eteensä, ja sanoi hänelle kaiken totuuden.

33. Mutta waimo pelkäis ja wapis sillä hän tiesi mitä hänen cohtans tapahtunut oli: Nijn hän tuli ja langeis hänen eteens ja sanoi caiken totuden.

33. Mutta waimo pelkesi ia wapitzi/ Sille hen tiesi mite henen cochtaansa tapachtunut oli/ Nin hen tuli ia langesi henen eteens/ ia sanoi henelle caiken totudhen. (Mutta waimo pelkäsi ja wapisi/ Sillä hän tiesi mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli/ Niin hän tuli ja lankesi hänen eteensä/ ja sanoi hänelle kaiken totuuden.)

33. ἡ δὲ γυνὴ φοβηθεῖσα καὶ τρέμουσα, εἰδυῖα ὃ γέγονεν ἐπ’ αὐτῇ, ἦλθε καὶ προσέπεσεν αὐτῷ καὶ εἶπεν αὐτῷ πᾶσαν τὴν ἀλήθειαν.

33. η δε γυνη φοβηθεισα και τρεμουσα ειδυια ο γεγονεν επ αυτη ηλθεν και προσεπεσεν αυτω και ειπεν αυτω πασαν την αληθειαν 33. e de gυne foβetheisa kai tremoυsa eidυia o gegonen ep aυte elthen kai prosepesen aυto kai eipen aυto pasan ten aletheian

33 But the woman fearing and trembling, knowing what has happened upon her, came and fell (down) before him and spoke all the truth to him.

33. But the woman fearing and trembling, knowing what was done in her, came and fell down before him, and told him all the truth.

33. Men Kvinden frygtede og bævede, da hun vidste, hvad hende var sekkt, og kom og faldt ned for ham, og sagde ham al Sandheden.

33. Men qvinnan fruktade och bäfvade; ty hon visste, hvad med henne skedt var; och kom, och föll neder för honom, och sade honom alla sanningena.

33. Agga se naene kartis ja wärrises, sest et temma teädis, mis temmale olli sündinud, tulli ja heitis temma ette mahha, ja räkis temmale keik sedda töt.

33. Moteris išėjo į priekį išsigandusi ir virpėdama, nes žinojo, kas jai atsitiko, ir, puolusi prieš Jį, papasakojo visą tiesą.

33. Das Weib aber fürchtete sich und zitterte (denn sie wußte, was an ihr geschehen war), kam und fiel vor ihm nieder und sagte die ganze Wahrheit.

33. Alors la femme, effrayée et tremblante, sachant ce qui avait été fait en sa personne, vint et se jeta à ses pieds, et lui dit toute la vérité.

33. Entónces la mujer temiendo y temblando, sabiendo lo que en sí había sido hecho, vino, y se postró delante de él, y le dijo toda la verdad.

33 En de vrouw, vrezende en bevende, wetende, wat aan haar geschied was, kwam en viel voor Hem neder, en zeide Hem al de waarheid.

33. Ale niewiasta ona z bojaźnią i ze drżeniem, wiedząc, co się przy niej stało, przystąpiła i upadła przed nim, a powiedziała mu wszystkę prawdę.

33. Az asszony pedig tudva, hogy mi történt vele, félve és remegve megy vala oda és elébe borula, és elmonda néki mindent igazán.

33 Женщина в страхе и трепете, зная, что с нею произошло, подошла, пала пред Ним и сказала Ему всю истину.

33. Жінка ж, злякавшись і затрусившись, знаючи, що сталось із нею, приступила, та й упала перед Ним, та й сказала Йому всю правду.

34 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."

34 Mutta Jeesus* sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."

34. Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi sinun; mene rauhaan ja ole terve vitsauksestas.

34. Mutta hän sanoi hänelle: tyttären sinun uscos paransi sinun mene rauhaan ja ole terwe widzauxestas.

34. Mutta hen sanoi henele/ Tytteren/ sinun vskos sinun wapautti/ Mene rauhan cansa/ ia ole terueh sinun witzauxestas. (Mutta hän sanoi hänelle/ Tyttäreni/ sinun uskosi sinun wapautti/ Mene rauhan kanssa/ ja ole terwe sinun witsauksestasi.)

34. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῇ· Θύγατερ, ἡ πίστις σου σέσωκέ σε· ὕπαγε εἰς εἰρήνην, καὶ ἴσθι ὑγιὴς ἀπὸ τῆς μάστιγός σου.

34. ο δε ειπεν αυτη θυγατερ η πιστις σου σεσωκεν σε υπαγε εις ειρηνην και ισθι υγιης απο της μαστιγος σου 34. o de eipen aυte thυgater e pistis soυ sesoken se υpage eis eirenen kai isthi υgies apo tes mastigos soυ

34 And he said to her, Daughter, your faith has cured you; go in peace and be healthy from your disorder.

34. And he said unto her, Daughter, thy faith hath made thee whole; go in peace, and be whole of thy plague.

34. Men han sagde til hende: Datter! din Tro har frelst dig; gak bort med Fred, og vær helbredt fra din Plage.

34. Då sade han till henne: Dotter, din tro hafver gjort dig helbregda; gack med frid, och var helbregda af dine plågo.

34. Agga ta ütles temmale: Tüttar, sinno usk on sind aitnud: minne ärra rahhoga, ja olle ommast waewast terwe.)

34. O Jis tarė jai: ‘‘Dukra, tavo tikėjimas išgydė tave, eik rami ir būk sveika nuo savo ligos’‘.

34. Er sprach aber zu ihr; Meine Tochter, Dein Glaube hat dich gesund gemacht; gehe hin mit Frieden und sei gesund von deiner Plage!

34. Et Jésus lui dit: Ma fille, ta foi t'a guérie; va-t'en en paix, et sois délivrée de ta maladie.

34. Y él le dijo: Hija, tu fé te ha hecho sana; vé en paz, y queda sana de tu azote.

34 En Hij zeide tot haar: Dochter, uw geloof heeft u behouden; ga heen in vrede, en zijt genezen van deze uw kwaal.

34. Zatem jej on rzekł: Córko! wiara twoja ciebie uzdrowiła, idźże w pokoju, a bądź zdrowa od choroby twojej.

34. Ő pedig monda néki: Leányom, a te hited megtartott [4†] téged. Eredj el békével, és gyógyulj meg a te bajodból.

34 Он же сказал ей: дщерь! вера твоя спасла тебя; иди в мире и будь здорова от болезни твоей.

34. Він же рече їй: Дочко, віра твоя спасла тебе. Йди з упокоєм, і будь здорова від недуги твоєї.

35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"

35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi on kuollut. Miksi enää vaivaat opettajaa?"

35. Kuin hän vielä puhui, tulivat muutamat synagogan päämieheltä, jotka sanoivat: sinun tyttäres on kuollut: mitäs silleen Mestaria vaivaat?

35. COsca hän wielä puhui tulit muutamat Synagogan Päämieheldä: Jotca sanoit: sinun tyttäres on cuollut mitäs sillen Mestarita waiwat ?

35. Quin hen wiele puhui/ nin tulit mwtamat Sinagogan pämiehelde/ iotca sanoit/ Sinun tytteres on coollut/ mites sillen Mestarita waiwat? (Kuin hän wielä puhui/ niin tulit muutamat synagogan päämieheltä/ jotka sanoit/ Sinun tyttäresi on kuollut/ mitäs silleen Mestaria waiwaat?)

35. Ἔτι αὐτοῦ λαλοῦντος ἔρχονται ἀπὸ τοῦ ἀρχισυναγώγου λέγοντες ὅτι Ἡ θυγάτηρ σου ἀπέθανε· τί ἔτι σκύλλεις τὸν διδάσκαλον;

35. ετι αυτου λαλουντος ερχονται απο του αρχισυναγωγου λεγοντες οτι η θυγατηρ σου απεθανεν τι ετι σκυλλεις τον διδασκαλον 35. eti aυtoυ laloυntos erchontai apo toυ archisυnagogoυ legontes oti e thυgater soυ apethanen ti eti skυlleis ton didaskalon

35 (While) he is still speaking, they come from the ruler of the synagogue’s (house,) saying, Your daughter is dead. Why are you still bothering the Teacher?

35. While he yet spake, there came from the ruler of the synagogue's house certain which said, Thy daughter is dead: why troublest thou the Master any further?

35. Der han endnu talede, kom Nogle fra Synagog-Forstanderens Huus og sagde: din Datter er død, hvi umager du Mesteren længere?

35. Vid han ännu talade, kommo någre ifrå Synagogones öfversta, och sade: Din dotter är död; hvi gör du Mästaren yttermera omak?

35. Kui tem̃a alles räkis, tullid monned koggodusse koia üllema perrest, ja ütlesid: So tüttar on surnud, mis sa ennam öppetajale waewa teed?

35. Jam dar tebekalbant, atėjo sinagogos vyresniojo žmonės ir pranešė: ‘‘Tavo duktė numirė, kam dar vargini Mokytoją?’‘

35. Da er noch also redete, kamen etliche vom Gesinde des Obersten der Schule und sprachen: Deine Tochter ist gestorben; was bemühst du weiter den Meister?

35. Comme il parlait encore, des gens du chef de la synagogue vinrent lui dire: Ta fille est morte; ne donne pas davantage de peine au Maître.

35. Hablando aun él, vinieron de casa del príncipe de la sinagoga, diciendo: Tu hija es muerta: ¿para qué fatigas más al Maestro?

35 Terwijl Hij nog sprak, kwamen enigen van het huis des oversten der synagoge, zeggende: Uw dochter is gestorven; wat zijt gij den Meester nog moeilijk?

35. A gdy on jeszcze mówił, przyszli słudzy od przełożonego bóżnicy, mówiąc: Córka twoja umarła, czemuż jeszcze trudzisz nauczyciela?

35. Mikor még beszél vala, odajövének a zsinagóga fejétől, mondván: Leányod meghalt; mit fárasztod tovább a Mestert?

35 Когда Он еще говорил сие, приходят от начальника синагоги и говорят: дочь твоя умерла; что еще утруждаешь Учителя?

35. Ще говорив Він, приходять від школьного старшини, кажучи: Що дочка твоя вмерла; на що ще трудиш учителя?

36 Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".

36 Mutta *kuultuaan kerrotun sanoman,* Jeesus sanoi (heti) synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan!"

36. Mutta Jesus kohta kuultuansa sen sanan sanottavan, sanoi synagogan päämiehelle: älä pelkää, ainoastaan usko.

36. Cosca Jesus cuuli sen sanan sanottawan sanoi hän cohta Synagogan Päämiehelle: älä pelkä ainoastans usco.

36. Nin IesuS cochta sen sanan cwltuans quin sanottijn/ sanoi Sinagogan pämihelle/ Ele pelke/ waiwoin vskoo. (Niin Jesus kohta sen sanan kuultuansa kuin sanottiin/ sanoi synagogan päämiehelle/ Älä pelkää/ waiwoin usko.)

36. ὁ δὲ Ἰησοῦς εὐθέως ἀκούσας τὸν λόγον λαλούμενον λέγει τῷ ἀρχισυναγώγῳ· Μὴ φοβοῦ, μόνον πίστευε.

36. ο δε ιησους ευθεως ακουσας τον λογον λαλουμενον λεγει τω αρχισυναγωγω μη φοβου μονον πιστευε 36. o de iesoυs eυtheos akoυsas ton logon laloυmenon legei to archisυnagogo me foβoυ monon pisteυe

36 But Jesus immediately having heard the word being spoken, says to the ruler of the synagogue, Do not fear, only believe.

36. As soon as Jesus heard the word that was spoken, he saith unto the ruler of the synagogue, Be not afraid, only believe.

36. Men Jesus hørte strax, hvad der blev talet, og han sagde til Synagog-Forstanderen: frygt ikke, tro ikkun!

36. Men straxt Jesus hörde talet, som sades, sade han till Synagogones öfversta: Frukta dig intet; allenast tro.

36. Agga ni pea kui Jesus sedda könnet sai kuulnud, mis ööldi, ütles temma koggodusse koia üllemale: Ärra karda, ussu agga!

36. Išgirdęs tuos žodžius, Jėzus tarė sinagogos vyresniajam: ‘‘Nebijok, vien tik tikėk!’‘

36. Jesus aber hörte alsbald die Rede, die da gesagt ward, und sprach zu dem Obersten der Schule: Fürchte dich nicht, glaube nur!

36. Aussitôt que Jésus eut entendu cela, il dit au chef de la synagogue: Ne crains point, crois seulement.

36. Mas Jesús luego, en oyendo esta razón que se decía, dijo al príncipe de la sinagoga: No temas: cree solamente.

36 En Jezus, terstond gehoord hebbende het woord, dat er gesproken werd, zeide tot den overste der synagoge: Vrees niet; geloof alleenlijk.

36. Ale Jezus skoro usłyszał to, co oni mówili, rzekł do przełożonego bóżnicy: Nie bój się, tylko wierz!

36. Jézus pedig, a mint hallá a beszédet, a mit mondanak vala, azonnal monda a zsinagóga fejének: Ne félj, csak higyj.

36 Но Иисус, услышав сии слова, тотчас говорит начальнику синагоги: не бойся, только веруй.

36. Ісус же, почувши сказане слово, рече зараз школьному старшинї: Не лякайсь, тільки віруй.

37 Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.

37 Ja Hän ei sallinut kenenkään muun tulla mukanaan paitsi Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.

37. Ja ei hän sallinut kenenkään itsiänsä seurata, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, Jakobin veljen.

37. Ja ei hän sallinut että jocu händä piti seuraman waan Petari ja Jacobus ja Johannes Jacobin weli.

37. Ja ei hen sallinut että iocu hende piti seuraman/ waan Petari ia Jacobus/ ia Johannes Jacobin welij. (Ja ei hän sallinut että joku häntä piti seuraaman/ waan Petari ja Jakobus/ ja Johannes Jakobin weli.)

37. καὶ οὐκ ἀφῆκεν αὐτῷ οὐδένα συνακολουθῆσαι εἰ μὴ Πέτρον καὶ Ἰάκωβον καὶ Ἰωάννην τὸν ἀδελφὸν Ἰακώβου.

37. και ουκ αφηκεν ουδενα αυτω συνακολουθησαι ει μη πετρον και ιακωβον και ιωαννην τον αδελφον ιακωβου 37. kai oυk afeken oυdena aυto sυnakoloυthesai ei me petron kai iakoβon kai ioannen ton adelfon iakoβoυ

37 And he allowed no one to follow him, except Peter and James and John the brother of James.

37. And he suffered no man to follow him, save Peter, and James, and John the brother of James.

37. Og han tilstedte Ingen at følge med sig, uden Peter og Jakob og Johannes, Jakobs Broder.

37. Och han tillstadde icke, att honom någor följa skulle, förutan Petrus och Jacobus, och Johannes, Jacobi broder.

37. Ja temma ei lasknud keddagi ennesega tulla, kui agga Peetrust ja Jakobust ja Joañest Jakobusse wenda.

37. Ir Jis niekam neleido eiti kartu, išskyrus Petrą, Jokūbą ir Jokūbo brolį Joną.

37. Und ließ niemand ihm nachfolgen denn Petrus und Jakobus und Johannes, den Bruder des Jakobus.

37. Et il ne permit à personne de le suivre, sinon à Pierre, à Jacques et à Jean, frère de Jacques.

37. Y no permitió que alguno viniese tras él, sino Pedro, y Santiago, y Juan hermano de Santiago.

37 En Hij liet niemand toe Hem te volgen, dan Petrus, en Jakobus, en Johannes, den broeder van Jakobus;

37. I nie dopuścił nikomu iść za sobą, tylko Piotrowi, i Jakóbowi, i Janowi, bratu Jakóbowemu.

37. És senkinek sem engedé, hogy vele menjen, csak Péternek és Jakabnak és Jánosnak, a Jakab testvérének.

37 И не позволил никому следовать за Собою, кроме Петра, Иакова и Иоанна, брата Иакова.

37. І не дозволив нїкому йти з собою, тільки Петрові, та Якову, та Йоанові, брату Якова.

38 Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.

38 Niin *Hän tuli synagoogan esimiehen taloon ja* havaitsi hälinän ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.

38. Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen, ja näki pauhinan ja ne, jotka itkivät ja porasivat paljon.

38. Ja hän tuli Synagogan Päämiehen huonesen ja näki tohun ja ne jotca itkit ja parguit:

38. Ja hen tuli Sinagogan pämiehen hoonesen/ ia näki sen tohun/ ia ne iotca idkit ia parghuit sangen/ (Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen/ ja näki sen touhun/ ja ne jotka itkit ja parkuit sangen/)

38. καὶ ἔρχεται εἰς τὸν οἶκον τοῦ ἀρχισυναγώγου, καὶ θεωρεῖ θόρυβον, καὶ κλαίοντας καὶ ἀλαλάζοντας πολλά,

38. και ερχεται εις τον οικον του αρχισυναγωγου και θεωρει θορυβον {VAR2: και } κλαιοντας και αλαλαζοντας πολλα 38. kai erchetai eis ton oikon toυ archisυnagogoυ kai theorei thorυβon {VAR2: kai } klaiontas kai alalazontas polla

38 And he comes to the house of the ruler of the synagogue, and he views an uproar, many weeping and wailing.

38. And he cometh to the house of the ruler of the synagogue, and seeth the tumult, and them that wept and wailed greatly.

38. Og han kom i Synagog-Forstanderens Huus, og saae Larmen, at de græd og hylede meget.

38. Och så kom han i Synagogones öfverstas hus, och fick se sorlet, och dem som mycket sörjde och greto.

38. Ja temma tulli selle koggodusse koia üllema kotta, ja näggi sedda tülli, ja neid, kes wägga nutsid ja ullusid.

38. Atėjęs į sinagogos vyresniojo namus, Jėzus pamatė sujudimą ir garsiai verkiančius bei raudančius.

38. Und er kam in das Haus des Obersten der Schule und sah das Getümmel und die da weinten und heulten.

38. Étant arrivé à la maison du chef de la synagogue, il vit qu'on y faisait un grand bruit, et des gens qui pleuraient et qui jetaient de grands cris.

38. Y vino a casa del príncipe de la sinagoga, y vió el alboroto, y los que lloraban y gemían mucho.

38 En kwam in het huis des oversten der synagoge; en zag de beroerte en degenen, die zeer weenden en huilden.

38. A przyszedł do domu przełożonego bóżnicy, i ujrzał tam zgiełk, i płaczące i bardzo narzekające.

38. És méne a zsinagóga fejének házához, és látá a zűrzavart, a sok síránkozót és jajgatót.

38 Приходит в дом начальника синагоги и видит смятение и плачущих и вопиющих громко.

38. І приходить у господу до школьного старшини, й бачить трівогу, й плачущих, і голосячих вельми.

39 Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."

39 Päästyään sisään Hän sanoi heille: "Mitä hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."

39. Ja hän meni sisälle, ja sanoi heille: mitä te pauhaatte ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan makaa.

39. Ja hän meni huonesen ja sanoi heille: mitä te hymisettä ja itkettä ? Ei ole lapsi cuollut waan maca.

39. Ja hen sisellemeni/ ia sanoi heille/ Mite te messet ia idkette? Ei pika ole collut/ waan macapi. (Ja hän sisälle meni/ ja sanoi heille/ Mitä te mesoat ja itkette? Ei piika ole kuollut/ waan makaapi.)

39. καὶ εἰσελθὼν λέγει αὐτοῖς· Τί θορυβεῖσθε καὶ κλαίετε; τὸ παιδίον οὐκ ἀπέθανεν ἀλλὰ καθεύδει. καὶ κατεγέλων αὐτοῦ.

39. και εισελθων λεγει αυτοις τι θορυβεισθε και κλαιετε το παιδιον ουκ απεθανεν αλλα καθευδει 39. kai eiselthon legei aυtois ti thorυβeisthe kai klaiete to paidion oυk apethanen alla katheυdei

39 And having entered in, he says to them, Why are you° in an uproar and weeping? The child is not dead, but is sleeping.

39. And when he was come in, he saith unto them, Why make ye this ado, and weep the damsel is not dead, but sleepeth.

39. Og han gik ind og sagde til dem: hvi larme I og græde? Barnet er ikke dødt, men sover.

39. Och han gick in, och sade till dem: Hvad sorlen I, och gråten? Pigan är icke död; men hon sofver.

39. Ja kui ta olli senna sisse läinud, ütles tem̃a nende wasto: Mis tülli tete teie ja nuttate? se laps ep olle mitte surnud, waid temma maggab.

39. Įžengęs vidun, Jis tarė: ‘‘Kam tas triukšmas ir verksmas?! Vaikas nėra miręs, o miega’‘.

39. Und er ging hinein und sprach zu ihnen: Was tummelt und weinet ihr? Das Kind ist nicht gestorben, sondern es schläft. Und sie verlachten ihn.

39. Et étant entré, il leur dit: Pourquoi faites-vous ce bruit, et pourquoi pleurez-vous? l'enfant n'est pas morte, mais elle dort.

39. Y entrado, les dice: ¿Por qué os alborotáis, y lloráis: La jóven no es muerta, sino que duerme.

39 En ingegaan zijnde, zeide Hij tot hen: Wat maakt gij beroerte, en wat weent gij? Het kind is niet gestorven, maar het slaapt.

39. Wszedłszy tedy, rzekł im: Przecz zgiełk czynicie i płaczecie? nie umarłać dzieweczka, ale śpi.

39. És bemenvén, monda nékik: Mit zavarogtok és sírtok? A [5†] gyermek nem halt meg, hanem alszik.

39 И, войдя, говорит им: что смущаетесь и плачете? девица не умерла, но спит.

39. І, ввійшовши, рече їм: Чого трівожетесь та голосите? Дївча не вмерло, а спить.

40 Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.

40 Niin he nauroivat Hänelle. Mutta ajettuaan kaikki ulos Hän otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja kävi sisälle sinne, missä lapsi makasi.

40. Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,

40. Ja he nauroit händä. Mutta cosca hän oli caicki ajanut ulos otti hän lapsen Isän ja äitin cansans ja ne jotca hänen cansans olit ja menit sinne cusa lapsi macais rupeis lapsen käteen ja sanoi hänelle:

40. Ja he nauroit hende. Mutta quin hen oli caiki vlosaianut/ nin hen cansans otti pican Isen ia Eitin/ ia ne iotca henen cansans olit/ ia sinne sisellemeni/ cussa pica macasi/ ia ruueten pican käteen/ sanoi henelle/ (Ja he nauroit häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ulos ajanut/ niin hän kanssansa otti piian isän ja äitin/ ja ne jotka hänen kanssansa olit/ ja sinne sisälle meni/ kussa piika makasi/ ja ruweten piian käteen/ sanoi hänelle/)

40. ὁ δὲ ἐκβαλὼν πάντας παραλαμβάνει τὸν πατέρα τοῦ παιδίου καὶ τὴν μητέρα καὶ τοὺς μετ’ αὐτοῦ. καὶ εἰσπορεύεται ὅπου ἦν τὸ παιδίον ἀνακείμενον,

40. και κατεγελων αυτου ο δε εκβαλων απαντας παραλαμβανει τον πατερα του παιδιου και την μητερα και τους μετ αυτου και εισπορευεται οπου ην το παιδιον ανακειμενον 40. kai kategelon aυtoυ o de ekβalon apantas paralamβanei ton patera toυ paidioυ kai ten metera kai toυs met aυtoυ kai eisporeυetai opoυ en to paidion anakeimenon

40 And they were laughing at him. But having cast them all out, he takes the father of the child and her mother and those with him and he traveled into where the child was reclining.

40. And they laughed him to scorn. But when he had put them all out, he taketh the father and the mother of the damsel, and them that were with him, and entereth in where the damsel was lying.

40. Og de bleve ham; men han drev dem alle ud, og tog Barnets Fader og Moder med sig og dem, som vare med ham, og gik ind, hvor Barnet laae.

40. Och de gjorde gäck af honom. Då dref han alla ut, och tog med sig pigones fader och moder, och dem som med honom voro, och gick in der pigan låg.

40. Ja nemmad naersid tedda. Agga kui ta keik sai wäljaaianud, siis wottis temma ennesega se lapse issa ja emma, ja neid, kes temma jures ollid, ja läks senna sisse, kus se laps maas olli.

40. Žmonės šaipėsi iš Jo. Tada, išvaręs juos visus, Jis pasiėmė vaiko tėvą ir motiną, taip pat savo palydovus ir įėjo ten, kur vaikas gulėjo.

40. Und er trieb sie alle aus und nahm mit sich den Vater des Kindes und die Mutter die bei ihm waren, und ging hinein, da das Kind lag,

40. Et ils se moquaient de lui; mais les ayant tous fait sortir, il prit le père et la mère de l'enfant, et ceux qui étaient avec lui, et il entra dans le lieu où elle était couchée.

40. Y hacían burla de él; mas él, echados fuera todos, toma al padre y a la madre de la jóven, y a los que estaban con él, y entra donde estaba la jóven echada.

40 En zij belachten Hem; maar Hij, als Hij hen allen had uitgedreven, nam bij Zich den vader en de moeder des kinds, en degenen die met Hem waren, en ging binnen, waar het kind lag.

40. I naśmiewali się z niego. Ale on wygnawszy wszystkie, wziął z sobą ojca i matkę dzieweczki, i te, którzy przy nim byli, i wszedł tam, gdzie dzieweczka leżała.

40. És nevetik vala őt. Ő pedig kiküldvén valamennyit, maga mellé vevé a gyermeknek atyját és anyját és a vele levőket, és beméne oda, a hol a gyermek fekszik vala.

40 И смеялись над Ним. Но Он, выслав всех, берет с Собою отца и мать девицы и бывших с Ним и входит туда, где девица лежала.

40. І насьміхали ся з Него. Він же, виславши всїх, бере батька та матїр дївчинки, й тих, що з Ним, і ввіходить, де дївча лежало.

41 Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.

41 Hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuumi*!" Se on käännettynä: ”Tyttö, sanon sinulle: herää!'"

41. Ja tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: talita kumi, se on sanottu: piikainen, (sinulle minä sanon), nouse ylös.

41. Talitha$ cumi$ se on sanottu pijcainen minä sanon sinulle nouse ylös. Ja cohta pijca nousi ja käwi.

41. Talitha cumi/ se on somexi sanottu/ Pica/ mine sanon sinulle/ Nouse yles. Ja cochta pica ylesnousi/ ia keui. (Talitha kumi/ se on suomeksi sanottu/ Piika/ minä sanon sinulle/ Nouse ylös. Ja kohta piika ylös nousi/ ja käwi.)

41. καὶ κρατήσας τῆς χειρὸς τοῦ παιδίου λέγει αὐτῇ· Ταλιθά, κοῦμι, ὅ ἐστι μεθερμηνευόμενον, Τὸ κοράσιον, σοὶ λέγω ἔγειρε.

41. και κρατησας της χειρος του παιδιου λεγει αυτη ταλιθα κουμι ο εστιν μεθερμηνευομενον το κορασιον σοι λεγω εγειραι 41. kai kratesas tes cheiros toυ paidioυ legei aυte talitha koυmi o estin methermeneυomenon to korasion soi lego egeirai

41 And having taken-hold of the child by the hand, he says to her, Talitha kumi; which is, (after) being translated, Girl, I say to you, Lift yourself up!

41. And he took the damsel by the hand, and said unto her, Talitha cumi; which is, being interpreted, Damsel, I say unto thee, arise.

41. Og han tog Barnet ved Haanden og sagde til det: talitha kumi! som er udlagt: Pige, jeg siger dig, staae op!

41. Och fattade pigona vid handena, sägande till henne: Talitha kumi; det uttydes: Piga, jag säger dig, statt upp.

41. Ja temma hakkas lapse kätte kinni, ja ütles temmale: Talita kumi, se on ärraselletud: Neitsike, (ma ütlen sulle) touse ülles.

41. Paėmęs mergaitę už rankos, pasakė jai: ‘‘Talitį kum’‘; išvertus reiškia: ‘‘Mergaite, sakau tau, kelkis!’‘

41. und ergriff das Kind bei der Hand und sprach zu ihr: Talitha kumi! das ist verdolmetscht: Mägdlein, ich sage dir stehe auf!

41. Et l'ayant prise par la main, il lui dit: Talitha coumi;c'est-à-dire: Petite fille, lève-toi, je te le dis.

41. Y tomando la mano de la jóven, le dice: Talitha cumi; que quiere decir: Jóven, a tí digo, levántate.

41 En Hij vatte de hand des kinds, en zeide tot haar: Talitha kumi! hetwelk is, zijnde overgezet: Gij dochtertje (Ik zeg u), sta op.

41. A ująwszy za rękę onę dzieweczkę, rzekł do niej: Talita kumi! co się wykłada: Dzieweczko (tobie mówię) wstaó!

41. És megfogván a gyermeknek kezét, monda néki: Talitha, kúmi; a mi megmagyarázva azt teszi: Leányka, [6†] néked mondom, kelj föl.

41 И, взяв девицу за руку, говорит ей: „талифа куми", что значит: девица, тебе говорю, встань.

41. І, взявши дївча за руку, рече їй: Талита куми, що єсть перекладом: Дївчинко, тобі глаголю: встань.

42 Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.

42 Heti tyttö nousi ja käveli. Hän oli näet kaksitoistavuotias. Ja he hämmästyivät hyvin suuresti.

42. Ja kohta piika nousi ja kävi; sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen. Ja he hämmästyivät suurella hämmästyksellä.

42. Ja hän oli cahdentoistakymmenen ajastaicainen. Ja he hämmästyit suurella hämmästyxellä. Ja hän haastoi heitä cowin ettei kengän sitä sais tietä ja hän käski anda hänelle syötäwätä.

42. Sille hen oli cahdentoistakymenen aijastaikanen. (Sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen.)

42. καὶ εὐθέως ἀνέστη τὸ κοράσιον καὶ περιεπάτει· ἦν γὰρ ἐτῶν δώδεκα. καὶ ἐξέστησαν ἐκστάσει μεγάλῃ.

42. και ευθεως ανεστη το κορασιον και περιεπατει ην γαρ ετων δωδεκα και εξεστησαν εκστασει μεγαλη 42. kai eυtheos aneste to korasion kai periepatei en gar eton dodeka kai eksestesan ekstasei megale

42 And immediately the girl rose* up and was walking; for* she was twelve years old. And they were astonished with a great astonishment.

42. And straightway the damsel arose, and walked; for she was of the age of twelve years. And they were astonished with a great astonishment.

42. Og Pigen stod strax op og gik omkring; thi hun var tolv Aar gammel. Og de forfærdedes overmaade.

42. Och straxt stod pigan upp, och gick; och hon var vid tolf år gammal. Och de vordo öfvermåtton förskräckte.

42. Ja seddamaid tousis se neitsike ülles, ja köndis, sest temma olli kahheteistkümne aastane, ja nemmad ehmatasid üpres wägga ärra.

42. Mergaitė tuojau atsikėlė ir ėmė vaikščioti. Jai buvo dvylika metų. Jie nustėro iš nuostabos.

42. Und alsbald stand das Mägdlein auf und wandelte; es war aber zwölf Jahre alt. Und sie entsetzten sich über die Maßen.

42. Aussitôt la petite fille se leva et se mit à marcher, car elle était âgée de douze ans. Et ils en furent dans un grand ravissement.

42. Y luego la jóven se levantó, y andaba; porque era de doce años: y se espantaron de grande espanto.

42 En terstond stond het dochtertje op, en wandelde; want het was twaalf jaren oud; en zij ontzetten zich met grote ontzetting.

42. A zaraz dzieweczka wstała, i chodziła; albowiem była w dwunastym roku. I zdumieli się zdumieniem wielkiem.

42. És a leányka azonnal fölkele és jár vala. Mert tizenkét esztendős vala. És nagy csodálkozással csodálkozának.

42 И девица тотчас встала и начала ходить, ибо была лет двенадцати. Видевшие пришли в великое изумление.

42. І зараз устало дївча, й ходило, бо було дванайцяти років. І дивувались дивом великим.

43 Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.

43 Mutta Hän kielsi heitä ankarasti *kenellekään tätä kertomasta* ja käski antaa hänelle syötävää.

43. Ja hän haasti heitä kovin, ettei kenkään sitä saisi tietää, ja hän käski antaa hänelle syötävää.

43. Ja he hämmestuit swrella hämmestuxella. Ja hen haastoi heite hartasti/ ettei kengen site pideisi tietemen/ ia käski anda henelle söteuete. (Ja he hämmästyit suurella hämmästyksellä. Ja hän haastoi heitä hartaasti/ ettei kenkään sitä pitäisi tietämän/ ja käski antaa hänelle syötäwää.)

43. καὶ διεστείλατο αὐτοῖς πολλὰ ἵνα μηδεὶς γνῷ τοῦτο· καὶ εἶπε δοθῆναι αὐτῇ φαγεῖν.

43. και διεστειλατο αυτοις πολλα ινα μηδεις γνω τουτο και ειπεν δοθηναι αυτη φαγειν 43. kai diesteilato aυtois polla ina medeis gno toυto kai eipen dothenai aυte fagein

43 And he ordered them much in order that no one should know this and he said that (something) should be given to her to eat.

43. And he charged them straitly that no man should know it; and commanded that something should be given her to eat.

43. Og han bød dem meget, at Ingen skulde faae det at vide; og han sagde, at de skulde give hende at æde.

43. Och han förböd dem strängeliga, att ingen skulle det veta; och böd gifva henne äta.

43. Ja temma käskis neid kangeste, et ükski ei piddand sedda teäda sama, ja ütles, et temmale piddi süa antama.

43. Jis griežtai įsakė, kad niekas to nežinotų, ir liepė duoti mergaitei valgyti.

43. Und er verbot ihnen hart, daß es niemand wissen sollte, und sagte, sie sollten ihr zu essen geben.

43. Et il leur commanda fortement que personne ne le sût; et il dit qu'on donnât à manger à la petite fille.

43. Mas él les encargó estrechamente que nadie lo supiese; y dijo que diesen de comer a la jóven.

43 En Hij gebood hun zeer, dat niemand datzelve zou weten; en zeide, dat men haar zou te eten geven.

43. Tedy im przykazał wielce, aby tego nikt nie wiedział, i rozkazał, aby jej dano jeść.

43. Ő pedig erősen megparancsolá nékik, hogy ezt senki meg ne tudja. És mondá, hogy adjanak annak enni.

43 И Он строго приказал им, чтобы никто об этом не знал, и сказал, чтобы дали ей есть.

43. І пильно наказав їм, щоб нїхто не довідав ся про се; й казав дати їй їсти.