8 luku

Jeesus vaeltaa ympäri opetuslastensa ja muutamien palvelevain naisten seuraamana 1 – 3, puhuu vertauksen kylväjästä 4 – 15, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 16, 17, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 18, sanoo Jumalan sanan noudattajia äidikseen ja veljikseen 19 – 21; asettaa myrskyn 22 – 25, parantaa riivatun 26 – 39, herättää Jairuksen tyttären ja tekee veritautisen naisen terveeksi 40 – 56.

1 Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,

1 Sen jälkeen tapahtui, että Hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Ja ne kaksitoista olivat Hänen kanssaan.

1. Ja sitte tapahtui, että hän vaelsi lävitse kaupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain evankeliumia Jumalan valtakunnasta, ja ne kaksitoistakymmentä hänen kanssansa,

1. JA sijtte tapahtui että hän waelsi läpidze Caupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain Evangeliumita Jumalan waldacunnasta ja ne caxitoistakymmendä hänen cansans.

1. JA se tapachtui sitelehin/ Ette hen waelsi lepitze Caupungeita ia Kylijä sarnaten ia ilmottadhen Euangelium Jumalan Waldakunnast/ ia ne Caxitoistakymende henen cansans. (Ja se tapahtui siitä lähin/ Että hän waelsi läwitse kaupunkeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittaen ewankeliumia Jumalan waltakunnasta/ ja ne kaksitoista kymmentä hänen kanssansa.)

1. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ καθεξῆς καὶ αὐτὸς διώδευεν κατὰ πόλιν καὶ κώμην κηρύσσων καὶ εὐαγγελιζόμενος τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, καὶ οἱ δώδεκα σὺν αὐτῷ,

1. και εγενετο εν τω καθεξης και αυτος διωδευεν κατα πολιν και κωμην κηρυσσων και ευαγγελιζομενος την βασιλειαν του θεου και οι δωδεκα συν αυτω 1. kai egeneto en to kathekses kai aυtos diodeυen kata polin kai komen kerυsson kai eυaggelizomenos ten βasileian toυ theoυ kai oi dodeka sυn aυto

1 {Luk 8:1-3 Journeying in Galilee; no parallel.} And it happened in this afterwards also, (that) he was traveling through every city and village, preaching and proclaiming the good-news of the kingdom of God and the twelve (were) together with him,

1. And it came to pass afterward, that he went throughout every city and village, preaching and shewing the glad tidings of the kingdom of God: and the twelve were with him,

1. Og det begav sig derefter, at han reiste igennem Stæder og Byer og prædikede og forkyndte Guds Riges Evangelium, og de Tolv med ham,

1. Och det begaf sig derefter, att han vandrade i städer och byar, predikade och förkunnade Evangelium om Guds rike; och de tolf med honom;

1. Ja pärrast sündis, et tem̃a läks ühhest liñnast ja allewist teise, ja ütles jutlust ja kulutas Ewangeliummit Jummala rigist, ja need kaksteistkümmend temmaga,

1. Po to Jėzus keliavo per miestus ir kaimus, pamokslaudamas ir skelbdamas Dievo karalystės Gerąją naujieną. Su Juo buvo dvylika

1. Und es begab sich darnach, daß er reiste durch Städte und Dörfer und predigte und verkündigte das Evangelium vom Reich Gottes; und die zwölf mit ihm,

1. Ensuite, Jésus allait de ville en ville, et de village en village, prêchant et annonçant la bonne nouvelle du royaume de Dieu; et les douze étaient avec lui,

1. Y ACONTECIÓ después, que él caminaba por todas las ciudades y aldeas predicando, y anunciando el evangelio del reino de Dios; y los doce iban con él,

1 En het geschiedde daarna, dat Hij reisde van de ene stad en vlek tot de andere, predikende en verkondigende het Evangelie van het Koninkrijk Gods; en de twaalven waren met Hem;

1. I stało się potem, że on chodził po miastach i po miasteczkach każąc i opowiadając królestwo Boże, a oni dwunastu byli z nim,

1. És lőn ezután, hogy ő jár vala városonként és falunként, prédikálván és hirdetvén az Isten országát, és vele a tizenkettő,

1 После сего Он проходил по городам и селениям, проповедуя и благовествуя Царствие Божие, и с Ним двенадцать,

1. І сталось опісля, проходив Він городи й села, проповідуючи й благовіствуючи царство Боже; а дванайцять з ним,

2 niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,

2 samoin joitakin naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja sairauksista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,

2. Ja muutamat vaimot, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,

2. Nijn myös muutamat waimot jotca hän oli parandanut pahoista hengistä ja taudeista nimittäin: Maria joca cudzuttin Magdalena josta seidzemen Perkelettä oli uloslähtenyt:

2. Nin mös mutamat Waimot/ iotca hen oli parandanut pahoist Hengist/ ia Taudheist/ nimitten/ Maria ioca cutzuttin Magdalena/ iosta seitzemen Perkelet olit vloslectenet/ (Niin myös muutamat waimot/ jotka hän oli parantanut pahoista hengistä/ taudeista/ nimittäin/ Maria joka kutsuttiin Magdalena/ josta seitsemän perkeleet olit ulos lähteneet/)

2. καὶ γυναῖκές τινες αἳ ἦσαν τεθεραπευμέναι ἀπὸ νόσων καὶ μαστίγων καὶ πνευμάτων πονηρῶν καὶ ἀσθενειῶν, Μαρία ἡ καλουμένη Μαγδαληνή, ἀφ’ ἧς δαιμόνια ἑπτὰ ἐξεληλύθει,

2. και γυναικες τινες αι ησαν τεθεραπευμεναι απο πνευματων πονηρων και ασθενειων μαρια η καλουμενη μαγδαληνη αφ ης δαιμονια επτα εξεληλυθει 2. kai gυnaikes tines ai esan tetherapeυmenai apo pneυmaton poneron kai astheneion maria e kaloυmene magdalene af es daimonia epta ekselelυthei

2 and some women who were healed of evil spirits and sicknesses: Mary who was called Magdalene, from whom seven demons had gone out,

2. And certain women, which had been healed of evil spirits and infirmities, Mary called Magdalene, out of whom went seven devils,

2. saa og nogle Kvinder, som vare helbredte fra onde Aander og Sygdomme, nemlig: Maria, der kaldtes Magdalene, af hvem syv Djævle vare udfarne;

2. Dertill några qvinnor, som han hade helbregda gjort ifrå de onda andar och krankheter, nämliga: Maria, som kallas Magdalena, af hvilka sju djeflar utgångne voro;

2. Ja monned naesed, kedda temma olli terweks teinud kurjest waimudest ja többedest, Maria, kedda hütakse Mahdalenaks , kellest seitse kurja waimo olli wäljaläinud,

2. ir kelios moterys, išgydytos nuo piktųjų dvasių bei ligų: Marija, vadinama Magdaliete, iš kurios buvo išėję septyni demonai,

2. dazu etliche Weiber, die er gesund hatte gemacht von den bösen Geistern und Krankheiten, nämlich Maria, die da Magdalena heißt, von welcher waren sieben Teufel ausgefahren,

2. Ainsi que quelques femmes qui avaient été délivrées d'esprits malins et de maladies; savoir, Marie appelée Magdelène, de laquelle il était sorti sept démons;

2. Y algunas mujeres que habían sido curadas por él de malos espíritus, y de enfermedades: María, que se llamaba Magdalena, de la cual habían salido siete demonios;

2 En sommige vrouwen, die van boze geesten en krankheden genezen waren, namelijk Maria, genaamd Magdalena, van welke zeven duivelen uitgegaan waren;

2. I niektóre niewiasty, które był uzdrowił od duchów złych i od niemocy ich, jako Maryja, którą zwano Magdaleną, z której było siedm dyjabłów wyszło;

2. És némely asszonyok, a kiket tisztátalan lelkektől és [1†] betegségekből gyógyított meg, Mária, [2†] a ki Magdalénának neveztetik, kiből hét ördög ment ki,

2 и некоторые женщины, которых Он исцелил от злых духов и болезней: Мария, называемая Магдалиною, из которой вышли семь бесов,

2. і деякі жінки, що були сцїлені од духів лихих і недуг: Мария, на прізвище Магдалина, що з неї сїм бісів вийшло,

3 ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.

3 ja Johanna, Herodeksen tilanhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat Häntä* varoillaan.

3. Ja Johanna, Kusaan, Herodeksen voudin emäntä, ja Susanna ja monta muuta, jotka tavarastansa häntä palvelivat.

3. Ja Johanna Chusan Herodexen Foudin emändä ja Susanna ja monda muuta jotca händä heidän tawarastans palwelit.

3. Ja Johanna Chusan Herodesen Foudhin Emende/ ia Susanna/ ia monda mwta/ iotca hende paluelit heiden Tauarastans. (Johanna Chusan Herodeksen woudin emäntä/ ja Susanna/ ja monta muuta/ jotka häntä palwelit heidän tawarastansa.)

3. καὶ Ἰωάννα γυνὴ Χουζᾶ ἐπιτρόπου Ἡρῴδου καὶ Σουσάννα καὶ ἕτεραι πολλαί, αἵτινες διηκόνουν αὐτῷ ἀπὸ τῶν ὑπαρχόντων αὐταῖς.

3. και ιωαννα γυνη χουζα επιτροπου ηρωδου και σουσαννα και ετεραι πολλαι αιτινες διηκονουν αυτω απο των υπαρχοντων αυταις 3. kai ioanna gυne choυza epitropoυ erodoυ kai soυsanna kai eterai pollai aitines diekonoυn aυto apo ton υparchonton aυtais

3 and Joanna the wife of Chuza, Herod’s commissioner, and Susanna, and many others who were serving them from their possessions. {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.}

3. And Joanna the wife of Chuza Herod's steward, and Susanna, and many others, which ministered unto him of their substance.

3. og Johanna, Chuzas, Herodes' Fogeds, Hustru, og Susanne og mange Andre, som kom ham til Hjælp med deres Gods.

3. Och Joanna, Chuse hustru, Herodis fogdes, och Susanna, och många andra, som honom tjente af sina ägodelar.

3. Ja Joanna, Kusa Herodesse warra-hoidia naene, ja Susanna, ja paljo muid, kes tedda aitsid omma warraga.

3. Erodo prievaizdo Chūzo žmona Joana, Zuzana ir daug kitų, kurios jiems tarnavo savo turtu.

3. und Johanna, das Weib Chusas, des Pflegers des Herodes, und Susanna und viele andere, die ihm Handreichung taten von ihrer Habe.

3. Et Jeanne, femme de Chouza, intendant d'Hérode, et Suzanne, et plusieurs autres, qui l'assistaient de leurs biens.

3. Y Juana mujer de Chuza, mayordomo de Heródes; y Susana, y otras muchas que le servían de sus haberes.

3 En Johanna, de huisvrouw van Chusas, den rentmeester van Herodes, en Susanna, en vele anderen, die Hem dienden van haar goederen.

3. I Joanna, żona Chuzego, urzędnika Herodowego, i Zuzanna, i inszych wiele, które mu służyły z majętności swoich.

3. És Johanna, Khúzának, a Heródes gondviselőjének felesége, és Zsuzsánna, és sok más asszony, kik az ő vagyonukból szolgálának néki.

3 и Иоанна, жена Хузы, домоправителя Иродова, и Сусанна, и многие другие, которые служили Ему имением своим.

3. і Йоанна, жінка Хузана, Іродового приставника, й Сусанна, й инших багато, що послугували Йому з добра свого.

4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:

4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kaikista kaupungeista meni Hänen luokseen, Hän puhui vertausta käyttäen:

4. Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:

4. COsca paljo Canssa coconnui ja riensit jocaidzest Caupungist hänen tygöns sanoi hän wertauxen:

4. Coska nyt palio Canssa cokounsi/ ia iocahitzest Caupungeist riensit henen tygens/ sanoi hen Wertauxen cautta. (Koska nyt paljon kansaa kokoontui/ ja jokaisesta kaupungista riensit hänen tykönsä/ sanoi hän wertauksen kautta.)

4. Συνιόντος δὲ ὄχλου πολλοῦ καὶ τῶν κατὰ πόλιν ἐπιπορευομένων πρὸς αὐτὸν εἶπε διὰ παραβολῆς·

4. συνιοντος δε οχλου πολλου και των κατα πολιν επιπορευομενων προς αυτον ειπεν δια παραβολης 4. sυniontos de ochloυ polloυ kai ton kata polin epiporeυomenon pros aυton eipen dia paraβoles

4 Now a large crowd (was) coming-together and he spoke through a parable (to) those who were traveling to him (from) every city.

4. And when much people were gathered together, and were come to him out of every city, he spake by a parable:

4. Men da meget Folk kom tilsammen og de droge til ham fra alle Stæder, sagde han ved en Lignelse:

4. Då nu mycket folk kom tillhopa, och utaf städerna sökte till honom, talade han genom liknelse:

4. Agga kui paljo rahwast ühhes kous olli, ja keikist liñnadest temma jure tötsid, räkis ta tähhendamisse sanna läbbi:

4. Susirinkus gausiai miniai ir žmonėms iš visų miestų skubant pas Jį, Jis kalbėjo palyginimu:

4. Da nun viel Volks beieinander war und sie aus den Städten zu ihm eilten, sprach er durch ein Gleichnis:

4. Or, comme une grande foule de peuple s'assemblait, et que plusieurs venaient à lui de toutes les villes, il leur dit en parabole:

4. Y como se juntó una grande multitud, y los que estaban en cada ciudad vinieron a él, dijo por una parábola:

4 Als nu een grote schare bijeenvergaderde, en zij van alle steden tot Hem kwamen, zo zeide Hij door gelijkenis:

4. A gdy się schodził wielki lud, i z różnych miast garnęli się do niego, rzekł przez podobieóstwo;

4. Mikor pedig nagy sokaság gyűlt egybe, és minden városból mentek vala ő hozzá, monda példázat által:

4 Когда же собралось множество народа, и из всех городов жители сходились к Нему, Он начал говорить притчею:

4. Як же зійшлось багато народу та з усяких городів поприходили до Него, промовив приповістю:

5 Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.

5 ”Kylväjä lähti kylvämään siementänsä. Hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja se tallautui ja taivaan linnut söivät sen.

5. Kylväjä meni ulos siementänsä kylvämään; ja kuin hän kylvi, lankesi muutama tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.

5. Kylwäjä meni ulos siemenitäns kylwämän ja cuin hän kylwi langeisit muutamat tien oheen ja ne tallattin ja taiwan linnut söit sen.

5. Ulosmeni kylueijä henen Siemeniens kyluemen/ Ja quin hen kylui/ langesit mutamat Tien ohen/ ia ne tallattin/ ia Taiuas alda Linnut ylessöit sen. (Ulos meni kylwäjä hänen siemeniänsä kylwämään/ Ja kuin hän kylwi/ lankesi muutamat tien oheen/ ja ne tallattiin/ ja taiwasalta linnut ylössöit sen.)

5. Ἐξῆλθεν ὁ σπείρων τοῦ σπεῖραι τὸν σπόρον αὐτοῦ. καὶ ἐν τῷ σπείρειν αὐτὸν ὃ μὲν ἔπεσε παρὰ τὴν ὁδόν, καὶ κατεπατήθη, καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατέφαγεν αὐτό·

5. εξηλθεν ο σπειρων του σπειραι τον σπορον αυτου και εν τω σπειρειν αυτον ο μεν επεσεν παρα την οδον και κατεπατηθη και τα πετεινα του ουρανου κατεφαγεν αυτο 5. ekselthen o speiron toυ speirai ton sporon aυtoυ kai en to speirein aυton o men epesen para ten odon kai katepatethe kai ta peteina toυ oυranoυ katefagen aυto

5 The sower went forth to sow his seed, and while* he was sowing, some fell beside the road, and it was trampled down and the birds of the heaven devoured it.

5. A sower went out to sow his seed: and as he sowed, some fell by the way side; and it was trodden down, and the fowls of the air devoured it.

5. der gik en Sædemand ud at saae sin Sæd; og idet han saaede, faldt Noget ved Veien og blev nedtraadt, og Himmelens Fugle aade det op.

5. En sädesman gick ut till att så sina säd; och vid han sådde, föll somt vid vägen, och vardt förtrampadt, och foglarna under himmelen åto det.

5. Üks külwaja läks wälja omma semet külwama, ja kui ta külwas, kukkus muist tee äre ja sötkuti ärra, ja need linnud, mis taewa all, söid sedda ärra;

5. ‘‘Sėjėjas išėjo sėti savo sėklos. Jam besėjant, vieni grūdai nukrito palei kelią, buvo sumindžioti, ir padangių paukščiai juos sulesė.

5. Es ging ein Säemann aus, zu säen seinen Samen. Und indem er säte, fiel etliches an den Weg und ward zertreten und die Vögel unter dem Himmel fraßen's auf.

5. Un semeur sortit pour semer sa semence, et en semant, une partie du grain tomba le long du chemin, et elle fut foulée, et les oiseaux du ciel la mangèrent toute.

5. Un sembrador salió a sembrar su simiente; y sembrando, una parte cayó junto al camino, y fué hollada, y las aves del cielo la comieron.

5 Een zaaier ging uit, om zijn zaad te zaaien; en als hij zaaide, viel het ene bij den weg, en werd vertreden, en de vogelen des hemels aten dat op.

5. Wyszedł rozsiewca, aby rozsiewał nasienie swoje; a gdy on rozsiewał, tedy jedno padło podle drogi i podeptane jest, a ptaki niebieskie podziobały je.

5. Kiméne a [3†] magvető, hogy elvesse az ő magvát: és magvetés közben némely esék az útfélre; és eltapostaték, és az égi madarak megevék azt.

5 вышел сеятель сеять семя свое, и когда он сеял, иное упало при дороге и было потоптано, и птицы небесные поклевали его;

5. Вийшов сїяч сїяти насїннє своє; і, як він сїяв, инше впало край шляху; й попритоптувано його, й птаство небесне пожерло його.

6 Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

6 Osa putosi kalliolle ja noustuaan oraalle se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

6. Ja muutama lankesi kivistöön, ja kuin se tuli ylös, kuivettui se, ettei ollut märkyyttä.

6. Ja muutamat langeisit kiwistöhön ja cosca ne tulit ylös cuiwetuit ne ettei ollut märkyttä.

6. Ja mutamat langesit Kiuen päle/ ia coska ne yleskeuit quiuettui se/ Sille/ ettei henelle ollut märckyttä. (Ja muutamat lankesit kiwen päälle/ ja koska ne ylös käwit kuiwettui se/ Sillä/ ettei hänellä ollut märkyyttä.)

6. καὶ ἕτερον ἔπεσεν ἐπὶ τὴν πέτραν, καὶ φυὲν ἐξηράνθη διὰ τὸ μὴ ἔχειν ἰκμάδα·

6. και ετερον επεσεν επι την πετραν και φυεν εξηρανθη δια το μη εχειν ικμαδα 6. kai eteron epesen epi ten petran kai fυen ekseranthe dia to me echein ikmada

6 And other fell upon the rock, and (after) it sprang up, it dried up, because it had no moisture.

6. And some fell upon a rock; and as soon as it was sprung up, it withered away, because it lacked moisture.

6. Og Noget faldt paa en Klippe; og der det voxte op, visnede det, fordi det ikke havde Vædske.

6. Och somt föll på hälleberget, och då det uppgick, förtorkades det; ty det hade ingen vätsko.

6. Ja muist kukkus kaljo peäle, ja kui temma tousis, kuiwis temma ärra, sepärrast et temmal ep olnud märga:

6. Kiti nukrito ant uolos, ir išdygę nudžiūvo, nes trūko drėgmės.

6. Und etliches fiel auf den Fels; und da es aufging, verdorrte es, darum daß es nicht Saft hatte.

6. Et une autre partie tomba sur un endroit pierreux; et quand elle fut levée, elle sécha, parce qu'elle n'avait point d'humidité.

6. Y otra parte cayó sobre piedra; y nacida, se secó, porque no tenía humedad.

6 En het andere viel op een steenrots, en opgewassen zijnde, is het verdord, omdat het geen vochtigheid had.

6. A drugie padło na opokę, a gdy wzeszło, uschło, przeto iż nie miało wilgotności.

6. És némely esék a kősziklára; és mikor kikelt, elszárada, mert nem vala nedvessége.

6 а иное упало на камень и, взойдя, засохло, потому что не имело влаги;

6. А инше впало на камінь; і посходивши, посохло, бо не мало вогкости.

7 Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.

7 Osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.

7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat ynnä kävivät ylös ja tukahduttivat sen.

7. Ja muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat ynnä ylöskäwit ja tucahutit ne.

7. Ja mwtamat langesit Orientappuroiten sekan/ ia Orientappurat ynne yleskeuit ia tucahutit ne. (Ja muutamat lankesit orjantappuroitten sekaan/ ja orjantappurat ynnä ylöskäwit ja tukahdutit ne.)

7. καὶ ἕτερον ἔπεσεν ἐν μέσῳ τῶν ἀκανθῶν, καὶ συμφυεῖσαι αἱ ἄκανθαι ἀπέπνιξαν αὐτό.

7. και ετερον επεσεν εν μεσω των ακανθων και συμφυεισαι αι ακανθαι απεπνιξαν αυτο 7. kai eteron epesen en meso ton akanthon kai sυmfυeisai ai akanthai apepniksan aυto

7 And other fell in (the) midst of the thorns, and the thorns sprang up together with it and choked it.

7. And some fell among thorns; and the thorns sprang up with it, and choked it.

7. Og Noget faldt midt iblandt Torne og Tornene voxte op med og kvalte det.

7. Och somt föll ibland törne, och törnen gingo med upp, och förqvafde det.

7. Ja muist kukkus kesk ohhakatte sekka, ja need ohhakad tousid ühtlase ülles ja lämmatasid sedda ärra.

7. Kiti nukrito tarp erškėčių, ir tie, kartu išaugę, nusmelkė juos.

7. Und etliches fiel mitten unter die Dornen; und die Dornen gingen mit auf und erstickten's.

7. Et une autre partie tomba parmi les épines, et les épines levèrent avec le grain, et l'étouffèrent.

7. Y otra parte cayó entre espinas; y naciendo las espinas juntamente, la ahogaron.

7 En het andere viel in het midden van de doornen, en de doornen mede opwassende, verstikten hetzelve.

7. A drugie padło między ciernie; ale ciernie wespół z niem wzrosły, i zadusiły je.

7. Némely esék a tövis közé; és a tövisek vele együtt növekedvén, megfojták azt.

7 а иное упало между тернием, и выросло терние и заглушило его;

7. А инше впало між тернину; й розвившись тернина з ним, поглушила його.

8 Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän.” Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".”

8 Mutta osa putosi hyvään maahan ja nousi oraalle ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan Hän huusi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!”

8. Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

8. Ja muutamat langeisit hywän maahan ja ne tulit ylös ja teit satakertaisen hedelmän. Cosca hän tämän sanoi huusi hän: jolla on corwat cuulla se cuulcan.

8. Ja mwtamat langesit hyuen Mahan/ ia ne yleskeuit ia teit Satakerdhaisen hedhelmen. Coska hen temen sanoi/ hwsi hen/ Jolla on Coruat cwlla/ se cwlkaan. (Ja muutamat lankesit hywään maahan/ ja ne ylös käwit ja teit satakertaisen hedelmän. Koska hän tämän sanoi/ huusi hän/ Jolla on korwat kuulla/ se kuulkaan.)

8. καὶ ἕτερον ἔπεσεν εἰς τὴν γῆν τὴν ἀγαθήν, καὶ φυὲν ἐποίησε καρπὸν ἑκατονταπλασίονα. ταῦτα λέγων ἐφώνει· Ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

8. και ετερον επεσεν επι την γην την αγαθην και φυεν εποιησεν καρπον εκατονταπλασιονα ταυτα λεγων εφωνει ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 8. kai eteron epesen epi ten gen ten agathen kai fυen epoiesen karpon ekatontaplasiona taυta legon efonei o echon ota akoυein akoυeto

8 And other fell into the good soil, and sprang up and produced fruit a hundred-times (over). (While) saying these things, he was shouting, He who has ears to hear, let him hear.

8. And other fell on good ground, and sprang up, and bare fruit an hundredfold. And when he had said these things, he cried, He that hath ears to hear, let him hear.

8. Og Noget faldt i god Jord, og det voxte op og bar hundredefold Frugt. Der han dette sagde, raabte han: hvo som har Øren at høre med, han høre!

8. Och somt föll i goda jord; och det gick upp, och gjorde hundradefald frukt. Då han detta sade, ropade han: Den der hafver öron till att höra, han höre.

8. Ja muist kukkus hea Ma peäle, ja kui temma tousis, kandis temma saakortse wilja. Kui ta sedda ütles, hüdis temma: Kel körwad on kuulda, se kuulgo.

8. O dar kiti nukrito į gerą žemę ir išaugę davė šimteriopą derlių’‘. Tai papasakojęs, Jis sušuko: ‘‘Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

8. Und etliches fiel auf ein gutes Land; und es ging auf und trug hundertfältige Frucht. Da er das sagte, rief er: Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

8. Et une autre partie tomba dans une bonne terre; et étant levée, elle rendit du fruit, cent pour un.En disant ces choses, il criait: Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende!

8. Y otra parte cayó en buena tierra; y cuando fué nacida, llevó fruto a ciento por uno. Diciendo estas cosas clamaba: el que tiene oidos para oir, oiga.

8 En het andere viel op de goede aarde, en opgewassen zijnde, bracht het honderdvoudige vrucht voort. Dit zeggende, riep Hij: Wie oren heeft, om te horen, die hore.

8. A drugie padło na ziemię dobrą, a gdy wzeszło, przyniosło pożytek stokrotny. To mówiąc wołał: Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha!

8. Némely pedig esék a jó földbe; és mikor kikelt, százannyi hasznot hoza. Ezeket mondván, kiált vala: A kinek van füle a hallásra, hallja.

8 а иное упало на добрую землю и, взойдя, принесло плод сторичный. Сказав сие, возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

8. А инше впало на землю добру, й, зійшовши, дало овощ у сотеро. Се промовивши, покликнув: Хто має уші слухати, нехай слухає.

9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.

9 Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä (sanoen): ”Mitä tämä vertaus merkitsee?”

9. Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: mikä olis tämä vertaus?

9. NIjn hänen Opetuslapsens kysyit häneldä sanoden: mikä olis tämä wertaus?

9. Nin kysyit henen Opetuslapsens henelde/ sanoden/ Mike olis teme Werthaus? (Niin kysyit hänen opetuslapsensa häneltä/ sanoen/ Mikä oli tämä wertaus?)

9. Ἐπηρώτων δὲ αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Τίς εἴη ἡ παραβολή αὕτη;.

9. επηρωτων δε αυτον οι μαθηται αυτου λεγοντες τις ειη η παραβολη αυτη 9. eperoton de aυton oi mathetai aυtoυ legontes tis eie e paraβole aυte

9 But his disciples asked him, saying, What might this parable be (about)?

9. And his disciples asked him, saying, What might this parable be?

9. Men hans Disciple spurgte ham, hvad denne Lignelse skulle betyde?

9. Då frågade honom hans Lärjungar, hurudana denna liknelsen var.

9. Agga temma jüngrid küssisid temmalt ja ütlesid, mis tähhendamisse sanna se olneb.

9. Jo mokiniai paklausė: ‘‘Ką reiškia šis palyginimas?’‘

9. Es fragten ihn aber seine Jünger und sprachen, was dies Gleichnis wäre?

9. Ses disciples lui demandèrent ce que signifiait cette parabole.

9. Y sus discípulos le preguntaron, qué era esta parábola.

9 En Zijn discipelen vraagden Hem, zeggende: Wat mag deze gelijkenis wezen?

9. I pytali go uczniowie jego, mówiąc: Co by to było za podobieóstwo?

9. És megkérdék őt az ő tanítványai, mondván: Mi lehet e példázat?

9 Ученики же Его спросили у Него: что бы значила притча сия?

9. Питали ж Його ученики Його, кажучи: Що се за приповість оця?

10 Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.

10 Hän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille puhun vertauksin, jotta he näkevinä eivät näkisi ja kuulevina eivät ymmärtäisi.

10. Niin hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaudet, mutta muille vertausten kautta, ettei heidän sitä pitäis näkemän, vaikka näkisivät, eikä ymmärtämän, vaikka he kuulisivat.

10. Hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salautta mutta muille wertausten cautta ettei heidän sitä pidäis näkemän waicka he näkisit eikä ymmärtämän waicka he cuulisit.

10. Nin hen sanoi/ Teille on annettu tuta JUMALAN Waldakunnan salaus/ Mutta muille wertauxen cautta/ Ettei heiden site näkemen pideis waicka he näkisit/ Ja ei ymmerdhe/ waicka he cwleuat. (Niin hän sanoi/ Teille on annettu tuta JUMALAN waltakunnan salaus/ Mutta muille wertauksen kautta/ Ettei heidän sitä näkemän pitäisi waikka he näkisit/ Ja ei ymmärrä/ waikka he kuulewat.)

10. ὁ δὲ εἶπεν· Ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ, τοῖς δὲ λοιποῖς ἐν παραβολαῖς, ἵνα βλέποντες μὴ βλέπωσι καὶ ἀκούοντες μὴ συνιῶσιν.

10. ο δε ειπεν υμιν δεδοται γνωναι τα μυστηρια της βασιλειας του θεου τοις δε λοιποις εν παραβολαις ινα βλεποντες μη βλεπωσιν και ακουοντες μη συνιωσιν 10. o de eipen υmin dedotai gnonai ta mυsteria tes βasileias toυ theoυ tois de loipois en paraβolais ina βlepontes me βleposin kai akoυontes me sυniosin

10 But he said, It has been given to you° to know the mysteries of the kingdom of God, but (it is) in parables to the rest; in order that seeing, they may not see; and hearing, they may not understand. {Isa 6:9}

10. And he said, Unto you it is given to know the mysteries of the kingdom of God: but to others in parables; that seeing they might not see, and hearing they might not understand.

10. Men han sagde: Eder er det givet at vide Guds Riges Hemmeligheder, men de Andre ved Lignelser, at de Seende skulle ikke see, og de Hørende ikke forstaae.

10. Han sade till dem: Eder är gifvet veta Guds rikes hemlighet, men dem androm genom liknelse; på det att, ändock de se, skola de likväl icke se, och ändock de höra, skola de likväl icke förstå.

10. Agga temma ütles: Teile on Jummala rigi sallaja-asjad teäda antud; agga teistele tähhendamisse sannade läbbi, et nemmad nähhes ei nä, ja kuuldes ei moista.

10. Jis atsakė: ‘‘Jums duota pažinti Dievo karalystės paslaptis, o kitiems jos skelbiamos palyginimais, kad ‘žiūrėdami nematytų ir girdėdami nesuprastų’ ‘‘.

10. Er aber sprach: Euch ist es gegeben, zu wissen das Geheimnis des Reiches Gottes; den andern aber in Gleichnissen, daß sie es nicht sehen, ob sie es schon sehen, und nicht verstehen, ob sie es schon hören.

10. Et il répondit: Il vous a été donné de connaître les mystères du royaume de Dieu; mais il en est parlé aux autres en paraboles, de sorte qu'en voyant ils ne voient point, et qu'en entendant ils ne comprennent point.

10. Y él dijo: A vosotros es dado conocer los misterios del reino de Dios; mas a los otros por parábolas, para que viendo no vean, y oyendo no entiendan.

10 En Hij zeide: U is het gegeven, de verborgenheden van het Koninkrijk Gods te verstaan; maar tot de anderen spreek Ik in gelijkenissen, opdat zij ziende niet zien, en horende niet verstaan.

10. A on im rzekł: Wam dano wiedzieć tajemnicę królestwa Bożego; ale innym w podobieóstwach, aby widząc nie widzieli, a słysząc nie rozumieli.

10. Ő pedig monda nékik: Néktek adatott, hogy az Isten országának titkait értsétek; egyebeknek példázatokban, hogy látván [4†] ne lássanak, és hallván ne értsenek.

10 Он сказал: вам дано знать тайны Царствия Божия, а прочим в притчах, так что они видя не видят и слыша не разумеют.

10. Він же рече: Вам дано знати тайни царства Божого, другим же в приповістях, щоб дивлячись не бачили, й слухаючи не розуміли.

11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.

11 Vertaus on tämä: Siemen on Jumalan sana.

11. Mutta tämä on vertaus: siemen on Jumalan sana.

11. Tämä on se wertaus: Siemen on Jumalan sana.

11. Nin on sis teme se Wertaus. Se Siemen on JUMALAN Sana. (Niin on siis tämä wertaus. Se siemen on JUMALAN sana.)

11. Ἔστι δὲ αὕτη ἡ παραβολή· ὁ σπόρος ἐστὶν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ·

11. εστιν δε αυτη η παραβολη ο σπορος εστιν ο λογος του θεου 11. estin de aυte e paraβole o sporos estin o logos toυ theoυ

11 Now the parable is this: the seed is the word of God.

11. Now the parable is this: The seed is the word of God.

11. Men dette er Lignelsen: Sæden er Guds Ord.

11. Så är nu denna liknelsen. Säden är Guds ord;

11. Agga se on se tähhendamisse sanna: Se seme on Jummala sanna.

11. ‘‘Palyginimas štai ką reiškia: sėkla yra Dievo žodis.

11. Das ist aber das Gleichnis: Der Same ist das Wort Gottes.

11. Voici ce que cette parabole signifie.

11. Es pues esta la parábola: La simiente es la palabra de Dios.

11 Dit is nu de gelijkenis: Het zaad is het Woord Gods.

11. A to podobieóstwo takie jest: nasienie jest słowo Boże.

11. A példázat pedig ez: A mag az Isten beszéde.

11 Вот что значит притча сия: семя есть слово Божие;

11. Єсть же ся приповість: Насїннє, се слово Боже.

12 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.

12 Jotka tien viereen putosivat * kuvaavat niitä,* jotka kuulevat; sitten paholainen tulee ja ottaa pois sanan heidän sydämestään, jotteivät he uskoisi pelastuakseen.

12. Mutta jotka tien oheen, ovat ne, jotka kuulevat; sitte tulee perkele ja ottaa sanan heidän sydämestänsä, ettei he uskoisi ja vapaaksi tulisi.

12. Mutta jotca tien oheen langeisit owat ne jotca cuulewat sijtte tule Perkele ja otta sanan heidän sydämistäns ettei he uscois ja wapaxi tulis.

12. Mutta iotca Tien ohen langesit ne ouat/ iotca cwleuat/ sijtte tulepi Perkele ia ottapi Sanan heiden sydhemestens ettei he vskodhen wapaxi tulisi. (Mutta jotka tien oheen lankesit ne owat/ jotka kuulewat/ sitten tuleepi perkele ja ottaapi sanan heidän sydämestänsä ettei he uskoen wapaaksi tulisi.)

12. οἱ δὲ παρὰ τὴν ὁδόν εἰσιν οἱ ἀκούσαντες, εἶτα ἔρχεται ὁ διάβολος καὶ αἴρει τὸν λόγον ἀπὸ τῆς καρδίας αὐτῶν, ἵνα μὴ πιστεύσαντες σωθῶσιν.

12. οι δε παρα την οδον εισιν οι ακουοντες ειτα ερχεται ο διαβολος και αιρει τον λογον απο της καρδιας αυτων ινα μη πιστευσαντες σωθωσιν 12. oi de para ten odon eisin oi akoυontes eita erchetai o diaβolos kai airei ton logon apo tes kardias aυton ina me pisteυsantes sothosin

12 But those beside the road are those who hear; thereafter, the devil comes and takes away the word from their heart, in order that (after) they believed, they may not be saved.

12. Those by the way side are they that hear; then cometh the devil, and taketh away the word out of their hearts, lest they should believe and be saved.

12. Men de ved Veien ere de, som det høre; derefter kommer Djævelen og tager Ordet af deres Hjerte, at de ikke skulle troe og blive salige.

12. Men de som vid vägen, det äro de som höra; sedan kommer djefvulen, och tager bort ordet utu deras hjerta, att de icke tro skola, och blifva frälste.

12. Agga tee-äärtsed on need, kes sedda kuulwad: pärrast tulleb kurrat ja wottab se sanna nende süddamest ärra, et nemmad ei pea uskma egga önsaks sama.

12. Palei kelią­tai tie, kurie klausosi, paskui ateina velnias ir išrauna žodį iš jų širdies, kad jie netikėtų ir nebūtų išgelbėti.

12. Die aber an dem Wege sind, das sind, die es hören; darnach kommt der Teufel und nimmt das Wort von ihrem Herzen, auf daß sie nicht glauben und selig werden.

12. La semence, c'est la parole de Dieu; ceux qui la reçoivent le long du chemin sont ceux qui l'écoutent; mais le diable vient, qui ôte cette parole de leur cœur, de peur qu'en croyant, ils ne soient sauvés;

12. Y los de junto al camino, estos son los que oyen; y luego viene el diablo, y quita la palabra de su corazón, porque no se salven creyendo.

12 En die bij den weg bezaaid worden, zijn dezen, die horen; daarna komt de duivel, en neemt het Woord uit hun hart weg, opdat zij niet zouden geloven, en zalig worden.

12. A którzy podle drogi, ci są, którzy słuchają, zatem przychodzi dyjabeł, i wybiera słowo z serca ich, aby uwierzywszy, nie byli zbawieni.

12. Az útfélen [5†] valók pedig azok, a kik hallják; aztán eljő az ördög, és kikapja az ígét az ő szívökből, hogy ne higyjenek és ne idvezüljenek.

12 а упавшее при пути, это суть слушающие, к которым потом приходит диавол и уносит слово из сердца их, чтобы онине уверовали и не спаслись;

12. Ті, що край шляху, се, що слухають; опісля ж приходить диявол, та й забирає слово з серця їх, щоб віруючи не спасли ся.

13 Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.

13 Jotka kalliolle putosivat *kuvaavat niitä,* jotka kuullessaan ottavat sanan ilolla vastaan, mutta heillä ei ole juurta. He uskovat joksikin aikaa ja kiusauksen hetkellä luopuvat.

13. Mutta jotka kivistöön, ovat ne, kuin he kuulevat, ottavat he sanan ilolla vastaan; ja ei heillä ole juurta, hetkeksi he uskovat, ja kiusauksen ajalla lankeevat pois.

13. Mutta jotca kiwistöhön owat ne cosca he cuulewat ottawat he sanan ilolla wastan ja ei heillä ole juurta hetkexi he uscowat ja kiusauxen ajalla poislangewat.

13. Mutta iotca Kiuen päle/ ouat ne/ coska he cwleuat/ ottauat he ilon cansa Sanan wastan/ ia ei ole heille iurta/ Hetkexi he vskouat/ ia kiusauxen aijalla he poislangeuat. (Mutta jotka kiwen päälle/ owat ne/ koska he kuulewat/ ottawat he ilon kanssa sanan wastaan/ ja ei ole heillä juurta/ Hetkeksi he uskowat/ ja kiusauksen ajalla he pois lankeawat.)

13. οἱ δὲ ἐπὶ τῆς πέτρας οἳ ὅταν ἀκούσωσι, μετὰ χαρᾶς δέχονται τὸν λόγον, καὶ οὗτοι ῥίζαν οὐκ ἔχουσιν, οἳ πρὸς καιρὸν πιστεύουσι καὶ ἐν καιρῷ πειρασμοῦ ἀφίστανται.

13. οι δε επι της πετρας οι οταν ακουσωσιν μετα χαρας δεχονται τον λογον και ουτοι ριζαν ουκ εχουσιν οι προς καιρον πιστευουσιν και εν καιρω πειρασμου αφιστανται 13. oi de epi tes petras oi otan akoυsosin meta charas dechontai ton logon kai oυtoi rizan oυk echoυsin oi pros kairon pisteυoυsin kai en kairo peirasmoυ afistantai

13 But those upon the rock (are) those who, whenever they hear, accept the word with joy, and these have no root, who for a (short) time believe, and withdraw in time of temptation.

13. They on the rock are they, which, when they hear, receive the word with joy; and these have no root, which for a while believe, and in time of temptation fall away.

13. Men de paa Klippen ere de, som annamme Ordet med Gælde, naar de høre det, og disse have ikke Rod; de troe til en Tid og falde fra i Fristelsens Tid.

13. Men de som på hälleberget, det äro de som, när de höra, anamma de ordet med glädje, och de hafva inga rötter; de der tro till en tid, och då frestelsen påkommer, falla de derifrå.

13. Agga kaljopeälsed on need, kes, kui nemmad kuulwad, sedda sanna römoga wastowotwad; agga neil ei olle mitte juurt, ürrikesseks aiaks uskwad nemmad, ja kiusatusse aial tagganewad nemmad ärra.

13. Ant uolos­tai tie, kurie, išgirdę žodį, su džiaugsmu jį priima, bet neturi šaknų: jie kurį laiką tiki, o gundymo metu atkrinta.

13. Die aber auf dem Fels sind die: wenn sie es hören, nehmen sie das Wort mit Freuden an; und die haben nicht Wurzel; eine Zeitlang glauben sie, und zur Zeit der Anfechtung fallen sie ab.

13. Ceux qui la reçoivent dans des endroits pierreux sont ceux qui ayant entendu la parole, la reçoivent avec joie, mais ils n'ont point de racine, et ils ne croient que pour un temps; et quand la tentation survient, ils se retirent;

13. Y los de sobre piedra, son los que habiendo oido, reciben la palabra con gozo; mas estos no tienen raices; que por un tiempo creen, y en el tiempo de la tentación se apartan.

13 En die op de steenrots bezaaid worden, zijn dezen, die, wanneer zij het gehoord hebben, het Woord met vreugde ontvangen; en dezen hebben geen wortel, die maar voor een tijd geloven, en in den tijd der verzoeking wijken zij af.

13. A którzy na opoce, ci są, którzy gdy słuchają, z radością słowo przyjmują, ale ci korzenia nie mają, ci do czasu wierzą, a czasu pokusy odstępują.

13. És a kősziklán valók azok, a kik, mikor hallják, örömmel veszik az ígét; de ezeknek nincs gyökerük, a kik egy ideig hisznek, a kísértés idején pedig elszakadnak.

13 а упавшее на камень, это те, которые, когда услышат слово, с радостью принимают, но которые не имеют корня, и временем веруют, а во время искушения отпадают;

13. Що ж на каменї, се, що, вислухавши, з радістю приймають слово, та сї кореня не мають; до часу вірують, а під час спокуси відпадають.

14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.

14 Mikä taas orjantappuroihin putosi *kuvaa niitä,* jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.

14. Mutta se mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna hedelmää.

14. Mutta jotca orjantappuroihin langeisit owat ne jotca cuulewat ja poismenewät ja tucahutetan surusta rickaudesta ja elämän hecumasta eikä canna hedelmätä.

14. Mutta iotca Orientappuroin langesit/ ouat ne quin cwlit/ ia poismeneuet Surusta/ Rickaudhesta/ ia Elemen hecumast tucahutetan/ eike hedhelmete canna. (Mutta jotka orjantappuroin lankesit/ owat ne kuin kuulit/ ja pois menewät surusta/ rikkaudesta/ ja elämän hekumasta tukahdutetaan/ eikä hedelmätä kanna.)

14. τὸ δὲ εἰς τὰς ἀκάνθας πεσόν, οὗτοί εἰσιν οἱ ἀκούσαντες, καὶ ὑπὸ μεριμνῶν καὶ πλούτου καὶ ἡδονῶν τοῦ βίου πορευόμενοι συμπνίγονται καὶ οὐ τελεσφοροῦσι.

14. το δε εις τας ακανθας πεσον ουτοι εισιν οι ακουσαντες και υπο μεριμνων και πλουτου και ηδονων του βιου πορευομενοι συμπνιγονται και ου τελεσφορουσιν 14. to de eis tas akanthas peson oυtoi eisin oi akoυsantes kai υpo merimnon kai ploυtoυ kai edonon toυ βioυ poreυomenoi sυmpnigontai kai oυ telesforoυsin

14 But what fell among the thorns, these are those who heard, and (while) they are traveling on (with life), they are choked by anxieties and riches and sensual-delights of (this) life, and they are not bringing (themselves) to maturity.

14. And that which fell among thorns are they, which, when they have heard, go forth, and are choked with cares and riches and pleasures of this life, and bring no fruit to perfection.

14. Men det, som faldt iblandt Torne, ere de, som det høre; og de gaae hen og kvæles under dette Livs Bekymringer og Rigdom og Vellyster og bære ingen fuldkommen Frugt.

14. Men det som föll ibland törnen, äro de som höra; och gå bort, och varda förqvafde af omsorger, och rikedomar, och lifsens vällust; och bära ingen frukt.

14. Agga mis ohhakatte sisse kukkus, needsinnatsed on need, kes kuulwad ja lähhäwad omma töle, ja neid lämmatakse ärra ma-ilma murrest ja rikkussest ja sesinnatse ello himmudest, ja ei kañna walmist wilja.

14. Sėkla, kritusi tarp erškėčių,­tai tie, kurie išgirdo, bet, toliau eidami, buvo nusmelkti rūpesčių, turtų bei gyvenimo malonumų ir neduoda subrendusio vaisiaus.

14. Das aber unter die Dornen fiel, sind die, so es hören und gehen hin unter den Sorgen, Reichtum und Wollust dieses Lebens und ersticken und bringen keine Frucht.

14. Et ce qui est tombé parmi les épines, ce sont ceux qui ont entendu la parole; mais qui, s'en allant, la laissent étouffer par les inquiétudes, par les richesses et par les voluptés de cette vie, de sorte qu'ils ne portent point de fruit qui vienne à maturité;

14. Y lo que cayó en espinas, estos son los que oyeron; mas idos son ahogados de los cuidados, y de las riquezas, y de los pasatiempos de la vida, y no llevan fruto.

14 En dat in de doornen valt, zijn dezen, die gehoord hebben, en heengaande verstikt worden door de zorgvuldigheden, en rijkdom, en wellusten des levens, en voldragen geen vrucht.

14. A które padło między ciernie, ci są, którzy słuchają słowa: ale odszedłszy, od pieczołowania i bogactw, i rozkoszy żywota bywają zaduszeni, i nie przynoszą pożytku.

14. És a melyik a tövis közé esett, ezek azok, a kik hallották, de elmenvén, az élet gondjaitól, és gazdagságától és gyönyörűségeitől megfojtatnak, és gyümölcsöt nem teremnek.

14 а упавшее в терние, это те, которые слушают слово, но, отходя, заботами, богатством и наслаждениями житейскими подавляются и не приносят плода;

14. Що ж між тернину впало, се, ті, що вислухавши, відходять, і журбою, та багацтвом, та роскошами життя поглушені, не дають овощу.

15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, *kuvaa niitä,* jotka kuultuaan säilyttävät sanan jalossa ja hyvässä sydämessä ja kantavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15. Mutta jotka hyvään maahan, ovat ne, jotka sanan kuulevat ja kätkevät hyvällä ja toimellisella sydämellä, ja saattavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15. Mutta jotca hywän maahan owat ne jotca sanan cuulewat ja kätkewät hywällä ja toimellisella sydämellä ja saattawat hedelmän kärsimises.

15. Mutta iotca hyuen Mahan/ ouat ne/ iotca Sanan cwleuat ia kätkeuet hyues ia toimelises sydhemes/ ia saattauat hedhelmen Kersimises. (Mutta jotka hywään maahan/ owat ne/ jotka sanan kuulewat ja kätkewät hywässä ja toimellisessa sydämessä/ ja saattawat hedelmän kärsimisessä.)

15. τὸ δὲ ἐν τῇ καλῇ γῇ, οὗτοί εἰσιν οἵτινες ἐν καρδίᾳ καλῇ καὶ ἀγαθῇ ἀκούσαντες τὸν λόγον κατέχουσι καὶ καρποφοροῦσιν ἐν ὑπομονῇ.

15. το δε εν τη καλη γη ουτοι εισιν οιτινες εν καρδια καλη και αγαθη ακουσαντες τον λογον κατεχουσιν και καρποφορουσιν εν υπομονη 15. to de en te kale ge oυtoi eisin oitines en kardia kale kai agathe akoυsantes ton logon katechoυsin kai karpoforoυsin en υpomone

15 But that (seed) in the good soil, these are they who (have) heard the word in a good and beautiful heart, (and) hold-onto it and are bearing-fruit in (their) endurance.

15. But that on the good ground are they, which in an honest and good heart, having heard the word, keep it, and bring forth fruit with patience.

15. Men det i den gode Jord ere de, hvilke, naar de høre Ordet, beholde det i et smukt og godt Hjerte og bære Frugt i Taalmodighed.

15. Men det uti goda jord, äro de som höra ordet, och behålla det uti ganska godt hjerta; och bära frukt i tålamod.

15. Agga mis hea Ma sees on, need on needsinnatsed, kes sedda sanna kuulwad, ja kauni ja hea süddame sees piddawad, ja kandwad wilja kannatades.)

15. Nukritusi į gerą žemę sėkla­tai tie, kurie klauso žodžio, išsaugo jį tyroje ir geroje širdyje ir duoda vaisių kantrumu’‘.

15. Das aber auf dem guten Land sind, die das Wort hören und behalten in einem feinen, guten Herzen und bringen Frucht in Geduld.

15. Mais ce qui est tombé dans une bonne terre, ce sont ceux qui, ayant entendu la parole avec un cœur honnête et bon, la retiennent et portent du fruit avec persévérance.

15. Y lo que en buena tierra, estos son los que con corazón bueno y recto retienen la palabra oida, y llevan fruto en paciencia.

15 En dat in de goede aarde valt, zijn dezen, die, het Woord gehoord hebbende, hetzelve in een eerlijk en goed hart bewaren, en in volstandigheid vruchten voortbrengen.

15. Ale które padło na ziemię dobrą, ci są, którzy w sercu uprzejmem i dobrem słyszane słowo zachowują, i owoc przynoszą w cierpliwości.

15. A melyik pedig a jó földbe esett, ezek azok, a kik a hallott ígét tiszta és jó szívvel megtartják, és gyümölcsöt teremnek béketűréssel.

15 а упавшее на добрую землю, это те, которые, услышав слово, хранят его в добром и чистом сердце и приносят плод в терпении. Сказав это, Он возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

15. Що ж у добрій землї, се ті, що, вислухавши слово, в серцї щирому й доброму держять, і дають овощ у терпінню.

16 Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.

16 Ei kukaan, joka on sytyttänyt lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan asettaa sen lampunjalkaan, jotta sisälle tulijat näkisivät valon.

16. Niin ei kenkään, joka kynttilän sytyttää, peitä sitä astialla eli pane pöydän alle; mutta panee sen kynttilänjalkaan, että sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden.

16. EI sytytä kengän kyntilätä ja pane astian eli pengin ala mutta hän pane sen kyntiläjalcan että sisälletulewaiset näkisit walkeuden.

16. Eikengen coska hen Kyntelen sytytte peite site Astian ala/ eli pane site Penkin ala/ mutta hen pane sen Kyntelen ialghan päle/ Senpäle ette sisellemeneueiset näkisit walkiudhen. (Ei kenkään koska hän kynttilän sytyttää peitä sitä astian alle/ eli pane sitä penkin alle/ mutta hän panee sen kynttilän jalan päälle/ Sen päälle että sisälle menewäiset näkisit walkeuden.)

16. Οὐδεὶς δὲ λύχνον ἅψας καλύπτει αὐτὸν σκεύει ἢ ὑποκάτω κλίνης τίθησιν, ἀλλ’ ἐπὶ λυχνίας ἐπιτίθησιν, ἵνα οἱ εἰσπορευόμενοι βλέπωσι τὸ φῶς.

16. ουδεις δε λυχνον αψας καλυπτει αυτον σκευει η υποκατω κλινης τιθησιν αλλ επι λυχνιας επιτιθησιν ινα οι εισπορευομενοι βλεπωσιν το φως 16. oυdeis de lυchnon apsas kalυptei aυton skeυei e υpokato klines tithesin all epi lυchnias epitithesin ina oi eisporeυomenoi βleposin to fos

16 Now no one, having lit a lamp, hides it in a vessel or places it underneath a bed, but places it upon a lamp-stand, in order that those who travel in may see the light.

16. No man, when he hath lighted a candle, covereth it with a vessel, or putteth it under a bed; but setteth it on a candlestick, that they which enter in may see the light.

16. Men Ingen, som tænder et Lys skjuler det med et Kar eller sætter det under en Bænk; men han sætter det paa en Lysestage, at de, som komme ind, kunne see Lyset.

16. Men ingen upptänder ett ljus, och skyler det under något kar, eller sätter under bänken; utan sätter det på ljusastakan, att de, som ingå, skola få se ljuset.

16. Agga ükski ei süta künalt, ja ei katta sedda astjaga kinni, egga panne laua alla; waid panneb küünla-jalla peäle, et need, kes sisse tullewad, walget näwad.

16. ‘‘Nė vienas, uždegęs žiburį, neapvožia jo indu ir nekiša po lova, bet stato į žibintuvą, kad įeinantys matytų šviesą.

16. Niemand aber zündet ein Licht an und bedeckt's mit einem Gefäß oder setzt es unter eine Bank; sondern er setzt es auf einen Leuchter, auf daß, wer hineingeht, das Licht sehe.

16. Personne, après avoir allumé une lampe, ne la couvre d'un vaisseau, ni ne la met sous le lit; mais il la met sur un chandelier, afin que ceux qui entrent, voient la lumière.

16. Ninguno empero que enciende una candela, la cubre con una vasija, o la pone debajo de la cama; mas la pone en un candelero, para que los que entran, vean la luz.

16 En niemand, die een kaars ontsteekt, bedekt dezelve met een vat, of zet ze onder een bed; maar zet ze op een kandelaar, opdat degenen, die inkomen, het licht zien mogen.

16. A żaden zapaliwszy świecę, nie nakrywa jej naczyniem, ani jej kładzie pod łoże, ale ją stawia na świeczniku, aby ci, którzy wchodzą, widzieli światło.

16. Senki pedig, ha gyertyát gyújt, be nem fedi azt valami edénynyel, sem az ágy alá nem rejti; [6†] hanem a gyertyatartóba teszi, hogy a kik bemennek, lássák a világot.

16 Никто, зажегши свечу, не покрывает ее сосудом, или неставит под кровать, а ставит на подсвечник, чтобы входящие видели свет.

16. Нїхто ж, засьвітивши сьвічку, не покрива її посудиною, або під ліжко її ставить; тільки ж на сьвічнику ставлять, щоб входячі бачили сьвітло.

17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.

17 Sillä ei ole salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu valoon.

17. Sillä ei ole mitään salattu, joka ei ilmi tule, eikä peitetty, joka ei tiettäväksi ja julki tule.

17. Sillä ei ole mitän salattu joca ei ilmei tule eikä peitetty joca ei tiettäwäxi ja julki tule.

17. Sille ei miten ole sala/ ioca ei ilmei tule/ eike peitetty/ ioca ei tietteuexi tule/ Ja iulkisexi on tuleua. (Sillä ei mitään ole salaa/ joka ei ilmi tule/ eikä peitetty/ joka ei tiettäwäksi tule/ Ja julkiseksi on tulewa.)

17. οὐ γάρ ἐστι κρυπτὸν ὃ οὐ φανερὸν γενήσεται, οὐδὲ ἀπόκρυφον ὃ οὐ γνωσθήσεται καὶ εἰς φανερὸν ἔλθῃ.

17. ου γαρ εστιν κρυπτον ο ου φανερον γενησεται ουδε αποκρυφον ο ου γνωσθησεται και εις φανερον ελθη 17. oυ gar estin krυpton o oυ faneron genesetai oυde apokrυfon o oυ gnosthesetai kai eis faneron elthe

17 For* there is not (anything) hidden, that will not become apparent; nor (anything) secret, that will not be known and may come into apparent (view).

17. For nothing is secret, that shall not be made manifest; neither any thing hid, that shall not be known and come abroad.

17. Thi der er Intet skjult, som jo skal blive aabenbaret; og Intet er hemmeligt, som jo skalblive kjendt og komme for Lyset.

17. Ty det är intet lönligit, som icke skall varda uppenbart; och intet fördoldt, det icke skall kunnigt varda, och uppkomma skall i ljuset.

17. Sest ühtegi ei olle sallaja, mis ei peaks ilmuma: ei olle ka ühtegi warjul, mis ei peaks teäda sama, ja ilmuma.

17. Nėra nieko paslėpta, kas nebūtų atskleista, nieko slapta, kas nepasidarytų žinoma ir neišeitų aikštėn.

17. Denn nichts ist verborgen, das nicht offenbar werde, auch nichts Heimliches, das nicht kund werde und an den Tag komme.

17. Car il n'y a rien de secret qui ne doive être manifesté, ni rien de caché qui ne doive être connu et venir en évidence.

17. Porque no hay cosa oculta, que no haya de ser manifestada; ni cosa escondida que no haya de ser entendida, y de venir en manifiesto.

17 Want er is niets verborgen, dat niet openbaar zal worden; noch heimelijk, dat niet bekend zal worden, en in het openbaar komen.

17. Bo nie masz nic tajemnego, co by nie miało być objawiono; i nie masz nic skrytego, czego by się nie dowiedziano, i co by na jaw nie wyszło.

17. Mert nincs oly titok, mely [7†] nyilvánvalóvá ne lenne; és nincs oly elrejtett dolog, mely ki ne tudódnék, és világosságra ne jőne.

17 Ибо нет ничего тайного, что не сделалось бы явным, ни сокровенного, что не сделалось бы известным и не обнаружилось бы.

17. Нема бо нїчого тайного, що не виявить ся, і нїчого втаєного, що не взнаєть ся і на яв не вийде.

18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."

18 Ottakaa siis vaari, kuinka kuulette. Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, minkä hän luulee omistavansa."

18. Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois.

18. Nijn cadzocat sijs cuinga te cuuletta: sillä jolla on hänelle pitä annettaman jolla taas ei ole sekin jonga hän luule hänens olewan otetan häneldä pois.

18. Nin catzocat sis quinga te cwletta. Sille ette iolla ombi henelle pite annettaman/ iolla taas ei ole/ se mös ionga hen lwle henens oleuan poisotetan henelde. (Niin katsokaat siis kuinka te kuulette. Sillä että jolla ompi hänelle pitää annettaman/ jolla taas ei ole/ se myös jonka hän luulee hänens olewan pois otetaan häneltä.)

18. βλέπετε οὖν πῶς ἀκούετε· ὃς γὰρ ἐὰν ἔχῃ, δοθήσεται αὐτῷ, καὶ ὃς ἐὰν μὴ ἔχῃ, καὶ ὃ δοκεῖ ἔχειν ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

18. βλεπετε ουν πως ακουετε ος γαρ αν εχη δοθησεται αυτω και ος αν μη εχη και ο δοκει εχειν αρθησεται απ αυτου 18. βlepete oυn pos akoυete os gar an eche dothesetai aυto kai os an me eche kai o dokei echein arthesetai ap aυtoυ

18 Therefore beware°, how you° hear; for* whoever has, (more) will be given to him, and whoever does not have, even what he seems to have will be taken away from him. {Mar 3:31-35 & Mat 12:46-50 & Luk 8:19-21.}

18. Take heed therefore how ye hear: for whosoever hath, to him shall be given; and whosoever hath not, from him shall be taken even that which he seemeth to have.

18. Seer derfor til, hvorledes I høre; thi hvo som har, han skal gives; og hvo som ikke har, fra ham skal og tages det, han synes at have.

18. Ser fördenskull till, huru I hören; ty den der hafver, honom varder gifvet, och den der intet hafver, det han menar sig hafva, det skall ock tagas ifrå honom.

18. Sepärrast katske, kuida teie kulete; sest kel ial on, sellele peab antama, ja kel ei olle, selle käest peab ka ärrawoetama, mis ta mötleb ennesel ollewad.

18. Tad žiūrėkite, kaip klausotės. Kas turi, tam bus duota, o iš neturinčio bus atimta ir tai, ką jis tariasi turįs’‘.

18. So sehet nun darauf wie ihr zuhöret. Denn wer da hat, dem wird gegeben; wer aber nicht hat, von dem wird genommen, auch was er meint zu haben.

18. Prenez donc garde à la manière dont vous écoutez; car on donnera à celui qui a, mais pour celui qui n'a pas, on lui ôtera même ce qu'il croit avoir.

18. Mirád pues como oís; porque a cualquiera que tuviere, le será dado; y a cualquiera que no tuviere, aun lo que parece tener le será quitado.

18 Ziet dan, hoe gij hoort; want zo wie heeft, dien zal gegeven worden; en zo wie niet heeft, ook hetgeen hij meent te hebben, zal van hem genomen worden.

18. Przetoż patrzcie, jako słuchacie: albowiem kto ma, temu będzie dane, a kto nie ma, i to, co mniema, że ma, będzie odjęte od niego.

18. Meglássátok azért, mimódon hallgatjátok: mert a kinek van, [8†] annak adatik; és a kinek nincs, még a mijét gondolja is hogy van, elvétetik tőle.

18 Итак, наблюдайте, как вы слушаете: ибо, кто имеет, тому дано будет, а кто не имеет, у того отнимется и то, что он думаетиметь.

18. Вважайте оце, як слухаєте: хто бо має, дасть ся тому; а хто не має, і що, здаєть ся, має, візьметь ся від него.

19 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.

19 Hänen äitinsä ja veljensä tulivat Hänen luokseen, mutta eivät väentungokselta päässeet Häntä tapaamaan.

19. Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.

19. NIjn tulit hänen äitins ja weljens eikä pääsnet hänen tygöns Canssalda.

19. Nin tulit henen tygens henen Eitins ia weliens/ ia eiuet päszneet hene' tygens Ca'ssalda. (Niin tulit hänen tykönsä hänen äitinsä ja weljensä/ ja eiwät päässeet hänen tykönsä kansalta.)

19. Παρεγένοντο δὲ πρὸς αὐτὸν ἡ μήτηρ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ, καὶ οὐκ ἠδύναντο συντυχεῖν αὐτῷ διὰ τὸν ὄχλον.

19. παρεγενοντο δε προς αυτον η μητηρ και οι αδελφοι αυτου και ουκ ηδυναντο συντυχειν αυτω δια τον οχλον 19. paregenonto de pros aυton e meter kai oi adelfoi aυtoυ kai oυk edυnanto sυntυchein aυto dia ton ochlon

19 Now there came* to him his mother and brethren, and they were not able to get-close to him because of the crowd.

19. Then came to him his mother and his brethren, and could not come at him for the press.

19. Men hans Moder og Brødre kom til ham og kunde ikke komme ham i Tale for Folket.

19. Så gingo till honom hans moder och hans bröder; och kunde dock icke komma till honom, för folkets skull.

19. Agga temma jure tullid temma emma ja wennad, ja ei woinud mitte temma jure sada rahwa pärrast.

19. Pas Jėzų atėjo motina ir Jo broliai, bet negalėjo prieiti prie Jo per minią.

19. Es gingen aber hinzu seine Mutter und Brüder und konnten vor dem Volk nicht zu ihm kommen.

19. Alors sa mère et ses frères vinrent le trouver; mais ils ne pouvaient l'aborder à cause de la foule.

19. Entónces vinieron a él su madre y hermanos, y no podían llegar a él por causa de la multitud.

19 En Zijn moeder en Zijn broeders kwamen tot Hem, en konden bij Hem niet komen, vanwege de schare.

19. Tedy przyszli do niego matka i bracia jego; ale do niego przystąpić nie mogli dla ludu.

19. Jövének pedig hozzá az ő anyja és [9†] atyjafiai, de nem tudtak hozzá jutni a sokaság miatt.

19 И пришли к Нему Матерь и братья Его, и не могли подойти к Нему по причине народа.

19. Прийшла ж тодї до Него мати й брати Його, та й не могли зійтись із Ним за народом.

20 Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua".

20 Hänelle kerrottiin (sanoen): "Äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinut."

20. Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.

20. Ja se sanottin hänelle: sinun äitis ja weljes seisowat ulcona ja tahtowat sinua nähdä.

20. Ja se sanottin henelle/ Sinun Eites ia sinun welies vlcona seisouat/ ia tactouat sinua nähdä. (Ja se sanottiin hänelle/ Sinun äitisi ja sinun weljesi ulkona seisowat/ ja tahtowat sinua nähdä.)

20. καὶ ἀπηγγέλη αὐτῷ λεγόντων· Ἡ μήτηρ σου καὶ οἱ ἀδελφοί σου ἑστήκασιν ἔξω ἰδεῖν σε θέλοντες.

20. και απηγγελη αυτω λεγοντων η μητηρ σου και οι αδελφοι σου εστηκασιν εξω ιδειν σε θελοντες 20. kai apeggele aυto legonton e meter soυ kai oi adelfoi soυ estekasin ekso idein se thelontes

20 And it was reported to him, saying, Your mother and your brethren are standing outside, wishing to see you.

20. And it was told him by certain which said, Thy mother and thy brethren stand without, desiring to see thee.

20. Og det blev ham tilkjendegivet af Nogle, som sagde: din Moder og dine Brødre staae udenfor og begjere at see dig.

20. Då vardt honom bådadt, och sagdt: Din moder och dine bröder stå härute, och vilja se dig.

20. Ja temmale kulutadi monnest, kes ütlesid: Sinno emma ja so wennad seiswad oues, ja tahtwad sind nähha;

20. Jam pranešė: ‘‘Tavo motina ir broliai stovi lauke ir nori su Tavimi pasimatyti’‘.

20. Und es ward ihm angesagt: Deine Mutter und deine Brüder stehen draußen und wollen dich sehen.

20. Et on vint lui dire: Ta mère et tes frères sont là dehors, qui désirent te voir.

20. Y le fué dado aviso, diciendo: Tu madre, y tus hermanos están fuera, que quieren verte.

20 En Hem werd geboodschapt van enigen, die zeiden: Uw moeder en Uw broeders staan daar buiten, begerende U te zien.

20. I dano mu znać, mówiąc: Matka twoja i bracia twoi stoją przed domem, chcąc cię widzieć.

20. És tudtára adák néki, mondván: A te anyád és atyádfiai künn állnak, téged akarván látni.

20 И дали знать Ему: Матерь и братья Твои стоят вне, желая видеть Тебя.

20. І сповістили Його, кажучи: Мати Твоя та брати Твої стоять надворі: хочуть Тебе бачити.

21 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".

21 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: "Äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan."

21. Niin hän vastasi ja sanoi heille: minun äitini ja veljeni ovat ne, jotka Jumalan sanan kuulevat ja tekevät sen.

21. Nijn hän wastais ja sanoi heille: minun äitin ja weljen owat ne jotca Jumalan sanan cuulewat ja tekewät.

21. Nin wastasi hen ia sanoi heiden tygens/ Minun Eiten ia welieni ouat ne/ iotca JUMALAN Sanan cwleuat ia tekeuet sen. (Niin wastasi hän ja sanoi heidän tykönsä/ Minun äitini ja weljeni owat ne/ jotka JUMALAN sanan kuulewat ja tekewät sen.)

21. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν πρὸς αὐτούς· Μήτηρ μου καὶ ἀδελφοί μου οὗτοί εἰσιν οἱ τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ ἀκούοντες καὶ ποιοῦντες αὐτόν.

21. ο δε αποκριθεις ειπεν προς αυτους μητηρ μου και αδελφοι μου ουτοι εισιν οι τον λογον του θεου ακουοντες και ποιουντες αυτον 21. o de apokritheis eipen pros aυtoυs meter moυ kai adelfoi moυ oυtoi eisin oi ton logon toυ theoυ akoυontes kai poioυntes aυton

21 But he answered and said to them, My mother and my brethren are those who hear the word of God and (are) doing it. {Mar 4:35-41 & Mat:8:18-27 & Luk 8:22-25 Sea of Galilee.}

21. And he answered and said unto them, My mother and my brethren are these which hear the word of God, and do it.

21. Men han svarede og sagde til dem: min Moder og mine Brødre ere disse, som høre Guds Ord og gjøre det.

21. Svarade han, och sade till dem: Min moder och mine bröder äro desse, som höra Guds ord, och görat.

21. Agga temma wastas ja ütles neile: Minno emma, ja mo wennad on need, kes Jummala sanna kuulwad ja se järrele teggewad.

21. O Jis atsakė: ‘‘Mano motina ir mano broliai­tai tie, kurie klausosi Dievo žodžio ir jį vykdo’‘.

21. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Meine Mutter und meine Brüder sind diese, die Gottes Wort hören und tun.

21. Mais il répondit: Ma mère et mes frères sont ceux qui écoutent la parole de Dieu, et qui la mettent en pratique.

21. El entónces respondiendo, les dijo: Mi madre y mis hermanos son los que oyen la palabra de Dios, y la hacen.

21 Maar Hij antwoordde en zeide tot hen: Mijn moeder en Mijn broeders zijn dezen, die Gods Woord horen, en datzelve doen.

21. A on odpowiadając, rzekł do nich: Matka moja i bracia moi są ci, którzy słowa Bożego słuchają i czynią je.

21. Ő pedig felelvén, monda nékik: Az én anyám és az én atyámfiai ezek, a kik az Isten beszédét hallgatják, és megcselekszik azt.

21 Он сказал им в ответ: матерь Моя и братья Мои суть слушающие слово Божие и исполняющие его.

21. Він же, озвавшись, рече до них: Мати моя та брати мої ті, хто слово Боже слухає і чинить його.

22 Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja he lähtivät vesille.

22 Tapahtui eräänä päivänä, että Hän astui opetuslapsineen veneeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen." Niin he lähtivät vesille.

22. Ja yhtenä päivänä tapahtui, että hän haahteen astui ja hänen opetuslapsensa, ja sanoi heille: menkäämme ylitse toiselle rannalle, ja he menivät.

22. JA yhtenä päiwänä tapahtui että hän hahten astui Opetuslastens cansa ja sanoi heille: mengämme ylidzen toiselle rannalle: ja he laskit maalda.

22. Ja se tapactui ychten peiuen/ ette hen Hacten astui ynne Opetuslastens cansa ia sanoi heiden tygens/ Mengeme ylitzen toiselle rannalle. Ja he laskit maalda. (Ja se tapahtui yhtenä päiwänä/ että hän haahteen astui ynnä opetuslastensa kanssa ja sanoi heidän tykönsä/ Menkäämme ylitsen toiselle rannalle. ja he laskit maalta.)

22. Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν καὶ αὐτὸς ἐνέβη εἰς πλοῖον καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Διέλθωμεν εἰς τὸ πέραν τῆς λίμνης· καὶ ἀνήχθησαν.

22. και εγενετο εν μια των ημερων και αυτος ενεβη εις πλοιον και οι μαθηται αυτου και ειπεν προς αυτους διελθωμεν εις το περαν της λιμνης και ανηχθησαν 22. kai egeneto en mia ton emeron kai aυtos eneβe eis ploion kai oi mathetai aυtoυ kai eipen pros aυtoυs dielthomen eis to peran tes limnes kai anechthesan

22 Now it happened on one of those days, that he stepped onto a ship, himself and his disciples, and he said to them, We should go over to the (area) beyond-that of the lake. And they set-sail.

22. Now it came to pass on a certain day, that he went into a ship with his disciples: and he said unto them, Let us go over unto the other side of the lake. And they launched forth.

22. Og det begav sig en Dag, at han traadte i et Skib tilligemed sine Disciple, og han sagde til dem: lader os fare over Søen; og de fore ud.

22. Så begaf det sig på en dag, att han steg uti ett skepp, med sina Lärjungar, och sade till dem: Låt oss fara öfver sjön. Och de lade utaf.

22. Ja ühhel päwal sündis, et ta laewa läks ja temma jüngrid, ja ütles nende wasto: Läkki teile pole järwe: ja nemmad läksid ärra.

22. Vieną dieną Jėzus su mokiniais įlipo į valtį ir pasakė: ‘‘Irkimės anapus ežero!’‘ Ir jie išplaukė.

22. Und es begab sich an der Tage einem, daß er in ein Schiff trat samt seinen Jüngern; und er sprach zu ihnen: Laßt uns über den See fahren. Und sie stießen vom Lande.

22. Il arriva un jour, qu'il entra dans une barque avec ses disciples, et il leur dit: Passons de l'autre côté du lac;et ils partirent.

22. Y aconteció un día que él entró en una nave con sus discípulos, y les dijo: Pasemos a la otra parte del lago; y se partieron.

22 En het geschiedde in een van die dagen, dat Hij in een schip ging, en Zijn discipelen met Hem; en Hij zeide tot hen: Laat ons overvaren aan de andere zijde van het meer. En zij staken af.

22. I stało się dnia jednego, że on wstąpił w łódź i uczniowie jego, i rzekł do nich: Przeprawmy się na drugą stronę jeziora. I puścili się.

22. Lőn pedig egy napon, hogy [10†] beméne a hajóba ő és az ő tanítványai; és monda nékik: Menjünk a tónak túlsó partjára. És elindulának.

22 В один день Он вошел с учениками Своими в лодку и сказал им: переправимся на ту сторону озера. И отправились.

22. Стало ся ж одного дня, увійшов Він у човен, і ученики Його; й рече до них: Попливемо на той бік озера. І відчалили.

23 Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.

23 Mutta heidän purjehtiessaan Hän nukahti. Ja alas järvelle syöksyi myrskytuuli ja *vene täyttyi* vedellä, ja he olivat vaarassa.

23. Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.

23. Cosca he purjetit nijn hän nuckui ja tuulispää nosti allon meres ja lainet löit heidän ylidzens ja he olit suures hädäs.

23. Nin coska he purietit/ nuckui hen. Ja Twlispä nosti Aallon meres/ ia lainet heiden ylitzenlöit/ ia he olit swres hädhes. (Niin koska he purjehdit/ nukkui hän. Ja tuulispää nosti aallon meressä/ ja laineet heidän ylitse löit/ ja he olit suuressa hädässä.)

23. πλεόντων δὲ αὐτῶν ἀφύπνωσε. καὶ κατέβη λαῖλαψ ἀνέμου εἰς τὴν λίμνην, καὶ συνεπληροῦντο καὶ ἐκινδύνευον.

23. πλεοντων δε αυτων αφυπνωσεν και κατεβη λαιλαψ ανεμου εις την λιμνην και συνεπληρουντο και εκινδυνευον 23. pleonton de aυton afυpnosen kai kateβe lailaps anemoυ eis ten limnen kai sυnepleroυnto kai ekindυneυon

23 But (while) sailing, he slept and a gale of wind descended onto the lake, and they were filling (with water), and were in peril.

23. But as they sailed he fell asleep: and there came down a storm of wind on the lake; and they were filled with water, and were in jeopardy.

23. Men der de seilede, faldt han i Søvn, og en Storm reiste sig paa Søen og Skibet blev fuldt af Vand, og de vare i Fare.

23. Sedan, vid de foro öfver, somnade han; och der reste upp ett stort väder på sjön; och de förfylldes, och voro i stor fara.

23. Ja kui nemmad laewaga läksid, uinus temma maggama: ja tulispask tousis järwe peäl; ja nemmad said ülleültse märjaks, ja neil olli hädda kä;

23. Jiems beplaukiant, Jėzus užmigo. Ežere kilo audra. Bangos pradėjo semti valtį, ir jie atsidūrė pavojuje.

23. Und da sie schifften, schlief er ein. Und es kam ein Windwirbel auf den See, und die Wellen überfielen sie, und sie standen in großer Gefahr.

23. Et comme ils voguaient, il s'endormit; et un vent impétueux s'éleva sur le lac, la barque s'emplissait, et ils étaient en danger.

23. Y navegando ellos, se durmió. Y descendió una tempestad de viento en el lago; y se llenaban de agua, y peligraban.

23 En als zij voeren, viel Hij in slaap; en er kwam een storm van wind op het meer, en zij werden vol waters, en waren in nood.

23. A gdy płynęli, usnął. I przypadła nawałność wiatru na jezioro, i łódź się zalewała, tak że byli w niebezpieczeóstwie.

23. De hajózásuk közben elszenderedék; és szélvész csapott le a tóra, és megmerülének, és veszedelemben valának.

23 Во время плавания их Он заснул. На озере поднялся бурный ветер, и заливало их волнами ,и они были в опасности.

23. Як же плили, заснув Він; і найшла буря вітряна на озеро, й заливало їх, і були вони в опасностї.

24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.

24 Niin he menivät ja herättivät Hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Herättyään Hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa. Ne asettuivat ja tuli tyyni.

24. Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne lakkasivat, ja tuli tyveneksi.

24. Nijn he menit hänen tygöns ja herätit händä sanoden: Mestari Mestari me hucumma. Nijn hän nousi ylös nuhteli tuulda ja aldo ja ne lackaisit ja tuli tywenexi.

24. Nin he astuit henen tygens/ ia heräytit henen sanoden/ Mestari/ Mestari/ me hukum. Nin hen ylesnousi nuchteli twlda/ ia wedhen ilma. Ja ne lackasit/ ia tuli tywen. (Niin he astuit hänen tykönsä/ ja herätit hänen sanoen/ Mestari/ Mestari/ me hukumme. Niin hän ylösnousi nuhteli tuulta/ ja weden ilmaa. Ja ne lakkasit/ ja tuli tywen.)

24. προσελθόντες δὲ διήγειραν αὐτὸν λέγοντες· Ἐπιστάτα ἐπιστάτα, ἀπολλύμεθα! ὁ δὲ ἐγερθεὶς ἐπετίμησε τῷ ἀνέμῳ καὶ τῷ κλύδωνι τοῦ ὕδατος, καὶ ἐπαύσαντο, καὶ ἐγένετο γαλήνη.

24. προσελθοντες δε διηγειραν αυτον λεγοντες επιστατα επιστατα απολλυμεθα ο δε εγερθεις επετιμησεν τω ανεμω και τω κλυδωνι του υδατος και επαυσαντο και εγενετο γαληνη 24. proselthontes de diegeiran aυton legontes epistata epistata apollυmetha o de egertheis epetimesen to anemo kai to klυdoni toυ υdatos kai epaυsanto kai egeneto galene

24 Now having gone to him, they awakened him, saying, Master*, Master*! We are perishing. But having raised himself (up), he rebuked the wind and the wave of the water, and they ceased, and it became calm.

24. And they came to him, and awoke him, saying, Master, master, we perish. Then he arose, and rebuked the wind and the raging of the water: and they ceased, and there was a calm.

24. Da traadte de til ham og vakte ham og sagde: Mester, Mester! vi forgaae. Men han stod op og truede Veiret og Vandets Bølger; og de lagde sig, og det blev blikstille.

24. Så gingo de till, och väckte honom upp, sägande: Mästar, Mästar, vi förgås. Då stod han upp, och näpste vädret och vattnens våg; och så vände det igen, och blef stilla.

24. Agga nemmad tullid temma jure, ja ärratasid tedda ülles ja ütlesid: Öppetaja, öppetaja, meie lähhäme hukka; agga temma tousis ülles ja ähwardas tuult ja laened, ja nemmad jäid wait, siis sai se waikseks.

24. Tuomet pripuolę jie ėmė žadinti Jį, šaukdami: ‘‘Mokytojau, Mokytojau, mes žūvame!’‘ Atsikėlęs Jis sudraudė vėją ir bangas. Jos nurimo, ir stojo tyla.

24. Da traten sie zu ihm und weckten ihn auf und sprachen: Meister, Meister, wir verderben! Da stand er auf und bedrohte den Wind und die Woge des Wassers; und es ließ ab, und ward eine Stille.

24. Alors ils vinrent vers lui, et le réveillèrent, en disant: Maître, Maître, nous périssons. Mais lui, étant réveillé, parla avec autorité au vent et à la tempête, qui s'apaisèrent, et le calme se rétablit.

24. Y llegándose a él, le despertaron, diciendo: Maestro, maestro, que perecemos. Y despertado él, riñó al viento y a la tempestad del agua, y cesaron; y fué hecha grande bonanza.

24 En zij gingen tot Hem, en wekten Hem op, zeggende: Meester, Meester, wij vergaan! en Hij, opgestaan zijnde, bestrafte den wind en de watergolven, en zij hielden op, en er werd stilte.

24. A przystąpiwszy, obudzili go, mówiąc: Mistrzu, mistrzu! giniemy. A on ocknąwszy się, zgromił wiatr i wały wodne, i uśmierzyły się, i stało się uciszenie.

24. És hozzá menvén, felkölték őt mondván: Mester, Mester, elveszünk! Ő pedig felserkenvén, megdorgálá a szelet és a víznek habjait; és megszűnének, és lőn csendesség.

24 И, подойдя, разбудили Его и сказали: Наставник!Наставник! погибаем. Но Он, встав, запретил ветру и волнению воды; и перестали, и сделалась тишина.

24. Приступивши ж розбудили Його, кажучи: Наставниче, наставниче, погибаємо! Він же вставши, погрозив вітрові та буянню води; й з'пинились, і настала тишина.

25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"

25 Ja Hän sanoi heille: "Missä on uskonne?" Mutta he pelkäsivät ja ihmettelivät sanoen toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun Hän käskee sekä tuulia, että vettä, ja ne tottelevat Häntä?"

25. Niin hän sanoi heille: kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: kuka siis tämä on? sillä hän käskee myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.

25. Nijn hän sanoi heille: cusa teidän uscon on? mutta he peljästyit ja ihmettelit keskenäns sanoden: cuca tämä on? sillä hän käske myös tuulda ja wettä ja nekin owat hänelle cuuliaiset?

25. Nin sanoi hen heille/ Cussa teiden vskona on? Mutta he peliestyit ia ihmectelit keskenens/ sanoden/ Cuca ombi teme? sille hen mös käskepi Twlda ia wettä/ ia he ouat henen cwliaiset? (Niin sanoi hän heille/ Kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyit ja ihmettelit keskenänsä/ sanoen/ Kuka ompi tämä? sillä hän myös käskeepi tuulta ja wettä/ ja he owat hänen kuuliaiset?)

25. εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ποῦ ἐστιν ἡ πίστις ὑμῶν; φοβηθέντες δὲ ἐθαύμασαν λέγοντες πρὸς ἀλλήλους· Τίς ἄρα οὗτός ἐστιν, ὅτι καὶ τοῖς ἀνέμοις ἐπιτάσσει καὶ τῷ ὕδατι, καὶ ὑπακούουσιν αὐτῷ;

25. ειπεν δε αυτοις που εστιν η πιστις υμων φοβηθεντες δε εθαυμασαν λεγοντες προς αλληλους τις αρα ουτος εστιν οτι και τοις ανεμοις επιτασσει και τω υδατι και υπακουουσιν αυτω 25. eipen de aυtois poυ estin e pistis υmon foβethentes de ethaυmasan legontes pros alleloυs tis ara oυtos estin oti kai tois anemois epitassei kai to υdati kai υpakoυoυsin aυto

25 Now he said to them, Where is your° faith? But being afraid, they marveled, saying to one another, Who then is this, that he commands even the winds and the water and they are obedient* to him? {Mar 5:1-21 & Mat 8:28-34 & Luk 8:26-40 Gergesa.}

25. And he said unto them, Where is your faith And they being afraid wondered, saying one to another, What manner of man is this! for he commandeth even the winds and water, and they obey him.

25. Da sagde han til dem: hvor er Eders Tro?. Men de forfærdedes og forundrede sig og sagde til hverandre: hvo er dog denne? Thi han byder baade over Veir og Vand, og de ere ham lydige.

25. Och han sade till dem: Hvar är edar tro?. Men de fruktade, och förundrade, sägandes emellan sig: Ho må denne vara? Ty han bjuder både vädrena och vattnena; och de lyda honom.

25. Agga tem̃a ütles nende wasto: Kus on teie usk? agga nemmad kartsid ja immetellesid, ja ütlesid teine teise wasto: Kes siis sesinnane on, et temma ka tuled ja wet kässib, ja need wotwad temma sanna kuulda?

25. O Jėzus paklausė juos: ‘‘Kur jūsų tikėjimas?’‘ Jie išsigandę ir nustebę kalbėjosi tarpusavy: ‘‘Kas Jis toks, kad įsakinėja net vėjams ir vandeniui, ir tie Jo klauso?!’‘

25. Er aber sprach zu ihnen: Wo ist euer Glaube? Sie fürchteten sich aber und verwunderten sich und sprachen untereinander: Wer ist dieser? denn er gebietet dem Winde und dem Wasser, und sie sind ihm gehorsam.

25. Alors il leur dit: Où est votre foi?Et eux, saisis de crainte et d'admiration, disaient entre eux: Qui donc est celui-ci, qui commande même aux vents et à l'eau, et ils lui obéissent.

25. Y les dijo: ¿Dónde está vuestra fé? Y ellos temiendo, quedaron maravillados, diciendo los unos a los otros: ¿Quién es éste, que aun a los vientos y al agua manda, y le obedecen?

25 En Hij zeide tot hen: Waar is uw geloof? Maar zij, bevreesd zijnde, verwonderden zich, zeggende tot elkander: Wie is toch Deze, dat Hij ook de winden en het water gebiedt, en zij zijn Hem gehoorzaam?

25. Tedy im rzekł: Gdzież jest wiara wasza? A bojąc się, dziwowali się, mówiąc jedni do drugich: Któż wżdy jest ten, że i wiatrom rozkazuje i wodom, a są mu posłuszne?

25. És monda nékik: Hol van a ti hitetek? És félelemmel csodálkoznak vala, mondván egymásnak: Ugyan ki ez, hogy a szeleknek is, a víznek is parancsol, és engednek néki?

25 Тогда Он сказал им: где вера ваша? Они же в страхе и удивлении говорили друг другу: кто же это, что и ветрам повелевает и воде, и повинуются Ему?

25. Рече ж їм: Де ж віра ваша? Вони ж полякані дивувались, кажучи один до одного: Хто ж оце сей, що й вітрам повелїває, і водї, і слухають Його?

26 Ja he purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa.

26 Niin he purjehtivat gadaralaisten* alueelle, joka on Galilean vastapäätä.

26. Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean kohdalla.

26. Ja he purjetit Gadarenin maan puoleen joca on Galilean cohdalla.

26. Ja he purietit Gadarenin Maan polen ioca ombi Galilean cohdalla. (Ja he purjehdit Gadarenin maan puoleen joka ompi Galilean kohdalla.)

26. Καὶ κατέπλευσεν εἰς τὴν χώραν τῶν Γαδαρηνῶν, ἥτις ἐστὶν ἀντίπερα τῆς Γαλιλαίας.

26. και κατεπλευσαν εις την χωραν των γαδαρηνων ητις εστιν αντιπεραν της γαλιλαιας 26. kai katepleυsan eis ten choran ton gadarenon etis estin antiperan tes galilaias

26 And they sailed down to the region of the Gadarenes, which is opposite Galilee.

26. And they arrived at the country of the Gadarenes, which is over against Galilee.

26. Og de seilede frem til Gadarenernes Egn, hvilken er tvært overfor Galilæa.

26. Och de foro till de Gadareners ängd, hvilken är tvärt öfver Galileen.

26. Ja nemmad läksid laewaga Kadara-rahwa male, se on Kalilea kohhal.

26. Jie atplaukė į gadariečių kraštą, kuris yra priešingame Galilėjai krante.

26. Und sie schifften fort in die Gegend der Gadarener, welche ist Galiläa gegenüber.

26. Ils abordèrent ensuite au pays des Gadaréniens, qui est vis-à-vis de la Galilée.

26. Y navegaron a la tierra de los Gadarenos, que está delante de Galilea.

26 En zij voeren voort naar het land der Gadarenen, hetwelk is tegenover Galilea.

26. I przewieźli się do krainy Gadareóczyków, która jest przeciw Galilei.

26. És evezének a [11†] Gaderénusok tartományaiba, mely Galileával átellenben van.

26 И приплыли в страну Гадаринскую, лежащую против Галилеи.

26. І переплили в землю Гадаринську, що по тім боцї Галилеї.

27 Ja kun hän oli noussut maihin, tuli häntä vastaan kaupungista mies, jossa oli riivaajia; ja hän ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut huoneessa, vaan haudoissa.

27 Kun Hän nousi maihin tuli Häntä vastaan kaupungista muuan mies, jossa oli *kauan aikaa ollut riivaajia. Hän ei* pukenut ylleen vaatetta eikä asunut huoneessa, vaan hautaluolissa.

27. Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.

27. JA cuin hän maalle meni cohtais hänen Caupungist yxi mies jolla oli Perkelet jo cauwan aica ollut ja ei pukenut waatteita päällens eikä ollut huones waan haudois.

27. Ja quin hen Hahdest maalla meni/ coctasi Caupungist henen yxi Mies iolla oli Perkele io cauuan aica/ ia ei pukenut waatet pälens/ eike ollut Honees/ waan Haudhois. (Ja kuin hän haahdesta maalle meni/ kohtasi kaupungista hänen yksi mies jolla oli perkele jo kauan aikaa/ ja ei pukenut waatteet päällensä/ eikä ollut huoneessa/ waan haudoissa.)

27. ἐξελθόντι δὲ αὐτῷ ἐπὶ τὴν γῆν ὑπήντησεν αὐτῷ ἀνήρ τις ἐκ τῆς πόλεως, ὃς εἶχε δαιμόνια ἐκ χρόνων ἱκανῶν, καὶ ἱμάτιον οὐκ ἐνεδιδύσκετο, καὶ ἐν οἰκίᾳ οὐκ ἔμενεν, ἀλλ’ ἐν τοῖς μνήμασιν.

27. εξελθοντι δε αυτω επι την γην υπηντησεν αυτω ανηρ τις εκ της πολεως ος ειχεν δαιμονια εκ χρονων ικανων και ιματιον ουκ ενεδιδυσκετο και εν οικια ουκ εμενεν αλλ εν τοις μνημασιν 27. ekselthonti de aυto epi ten gen υpentesen aυto aner tis ek tes poleos os eichen daimonia ek chronon ikanon kai imation oυk enedidυsketo kai en oikia oυk emenen all en tois mnemasin

27 Now (after) Jesus went forth upon the land, a certain man out of the city met him, who was held by demons, and he had not clothed himself with a garment in a considerable time and was not abiding in (any) house, but (lived) in the tombs.

27. And when he went forth to land, there met him out of the city a certain man, which had devils long time, and ware no clothes, neither abode in any house, but in the tombs.

27. Men der han traadte ud paa Landet, mødte han en Mand af Staden, som i lang Tid havde været besat af Djævle, som ikke tog Klæder paa og ikke blev i Huus, men iblandt Gravene.

27. Och då han utgången var af skeppet på landet, mötte honom en man utaf staden, hvilken hade haft djefvulen i lång tid; och han hade inga kläder på, ej heller blef i husen, utan i grifter.

27. Agga kui temma mäele läks, tulli temma wasto üks mees liñnast, sel ollid kurjad waimud ammust aiast, ja temmal ei olnud kube selgas, ja ei seisnud koddo, waid surnohaudade sees.

27. Kai tik Jėzus išlipo į krantą, Jį pasitiko iš miesto atbėgęs vyras, kuris jau ilgą laiką turėjo demonų. Jis nedėvėjo drabužių ir negyveno namuose, bet laikėsi kapinėse.

27. Und als er austrat auf das Land, begegnete ihm ein Mann aus der Stadt, der hatte Teufel von langer Zeit her und tat keine Kleider an und blieb in keinem Hause, sondern in den Gräbern.

27. Et quand Jésus fut descendu à terre, il vint au-devant de lui un homme de cette ville-là, qui était possédé des démons depuis longtemps. Il ne portait point d'habits, et il ne demeurait point à la maison; mais il se tenait dans les sépulcres.

27. Y saliendo él a tierra, le salió al encuentro de la ciudad un hombre que tenía demonios ya de mucho tiempo; y no llevaba vestido, ni moraba en casa, sino en los sepulcros.

27 En als Hij aan het land uitgegaan was, ontmoette Hem een zeker man uit de stad, die van over langen tijd met duivelen was bezeten geweest; en was met geen klederen gekleed, en bleef in geen huis, maar in de graven.

27. A gdy wstąpił na ziemię, zabieżał mu mąż niektóry z onego miasta, co miał dyjabły od niemałego czasu, a nie obłóczył się w szaty, i nie mieszkał w domu, tylko w grobach.

27. És mikor ő kiment a földre, jöve elébe a városból egy ember, kiben ördögök voltak sok időtől fogva, sem ruhába nem öltözött, sem házban nem lakott, hanem a sírboltokban.

27 Когда же вышел Он на берег, встретил Его один человек из города, одержимый бесами с давнего времени, и в одежду не одевавшийся, и живший не в доме, а в гробах.

27. Як же вийшов Він на землю, зустрів Його один чоловік з города, що мав біса з давнього часу, й одежі не вдягав, і в хатї не пробував, тільки по гробах.

28 Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen eteensä ja huusi suurella äänellä: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa."

28 Nähtyään Jeesuksen hän huutaen heittäytyi Hänen eteensä ja sanoi kovalla äänellä: "Miksi minuun puutut*, Jeesus, Jumalan, Korkeimman Poika? Rukoilen sinua: älä vaivaa minua."

28. Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.

28. Cuin hän näki Jesuxen huusi hän ja langeis hänen eteens maahan ja sanoi suurella änellä: mitä minun on tekemist sinun cansas Jesu ylimmäisen Jumalan Poica? Minä rucoilen sinua älä minua waiwa.

28. Quin hen sis näki Iesusen/ hwsi hen ia mahan langesi henen etens/ ia sanoi swrella änelle/ Mite minun ombi tekemist sinun cansas Iesu Ylimeisen Jumalan Poica? Mine rucolen sinua/ ele minua waiwa. (Kuin hän siis näki Jesuksen/ huusi hän ja maahan lankesi hänen eteensä/ ja sanoi suurella äänellä/ mitä minun ompi tekemistä sinun kanssasi Jesus Ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua/ älä minua waiwaa.)

28. ἰδὼν δὲ τὸν Ἰησοῦν καὶ ἀνακράξας προσέπεσεν αὐτῷ καὶ φωνῇ μεγάλῃ εἶπε· Τί ἐμοὶ καὶ σοί, Ἰησοῦ υἱὲ τοῦ Θεοῦ τοῦ ὑψίστου; δέομαί σου, μή με βασανίσῃς.

28. ιδων δε τον ιησουν και ανακραξας προσεπεσεν αυτω και φωνη μεγαλη ειπεν τι εμοι και σοι ιησου υιε του θεου του υψιστου δεομαι σου μη με βασανισης 28. idon de ton iesoυn kai anakraksas prosepesen aυto kai fone megale eipen ti emoi kai soi iesoυ υie toυ theoυ toυ υpsistoυ deomai soυ me me βasanises

28 Now having seen Jesus and having cried out, he fell (down) before him, and said with a loud voice, What (is this thing) with me and with you, Jesus, Son of the Highest God? I beseech of you. Do not torment me.

28. When he saw Jesus, he cried out, and fell down before him, and with a loud voice said, What have I to do with thee, Jesus, thou Son of God most high? I beseech thee, torment me not.

28. Men der han saae Jesus, raabte han og faldt ned for ham og sagde med høi Røst: hvad har jeg med dig at skaffe, Jesus, den allerhøieste Guds Søn? jeg beder dig, at du ikke vil pine mig.

28. Då han såg Jesum, ropade han, och föll ned framför honom, och sade med höga röst: Hvad hafver jag göra med dig, Jesu, dens högstas Guds Son? Jag beder dig, att du icke qväl mig.

28. Agga kui ta Jesust näggi, siis karjus temma wägga, ja heitis temma ette mahha, ja ütles sure heälega: Mis on mul sinnoga teggemist, Jesus, keigekörgema Jum̃ala Poeg! ma pallun sind, et sa mind ei waewa.

28. Pamatęs Jėzų, jis suriko, parpuolė prieš Jį ir ėmė garsiai šaukti: ‘‘Ko nori iš manęs, Jėzau, aukščiausiojo Dievo Sūnau?! Maldauju, nekankink manęs!’‘

28. Da er aber Jesum sah, schrie er und fiel vor ihm nieder und rief laut und sprach: Was habe ich mit dir zu schaffen, Jesu, du Sohn Gottes, des Allerhöchsten? Ich bitte dich, du wollest mich nicht quälen.

28. Dès qu'il vit Jésus, il cria, et se jetant à ses pieds, il dit à haute voix: Qu'y a-t-il entre moi et toi, Jésus, Fils du Dieu très haut? Je te prie, ne me tourmente point.

28. El cual como vió a Jesús, exclamó, y prostróse delante de él, y dijo a gran voz: ¿Qué tengo yo que ver contigo, Jesús, Hijo del Dios Altísimo? Ruégote que no me atormentes.

28 En hij, Jezus ziende, en zeer roepende, viel voor Hem neder, en zeide met een grote stem: Wat heb ik met U te doen, Jezus, Gij Zone Gods, des Allerhoogsten, ik bid U, dat Gij mij niet pijnigt!

28. Ten ujrzawszy Jezusa, zakrzyknął, i upadł przed nim, a głosem wielkim rzekł: Cóż ja mam z tobą, Jezusie, Synu Boga najwyższego? proszę cię, nie dręcz mię.

28. És mikor meglátta Jézust, felkiálta és lábai elé esék néki, és fenszóval monda: Mi közöm van nékem te veled, Jézus, felséges Istennek Fia? kérlek téged, ne gyötörj engem.

28 Он, увидев Иисуса, вскричал, пал пред Ним и громким голосом сказал: что Тебе до меня, Иисус, Сын Бога Всевышнего? умоляю Тебя, не мучь меня.

28. Побачивши ж Ісуса і закричавши, припав до Него, й голосом великим промовив: Що менї і Тобі, Ісусе, Сину Бога Вишнього? благаю Тебе, щоб мене не мучив.

29 Sillä hän oli käskemäisillään saastaista henkeä menemään ulos siitä miehestä. Sillä pitkät ajat se oli temponut häntä mukaansa; hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkanuoriin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkaissut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana erämaihin.

29 Hän oli näet käskemäisillään saastaista henkeä lähtemään ulos miehestä. Sillä pitkät ajat se oli raastanut häntä mukanaan. Häntä oli vartioitu sidottuna kahleilla ja jalkanuorilla. Mutta hän oli katkonut siteet, ja riivaaja oli kuljettanut hänet autioihin paikkoihin.

29. Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja jalkaraudoissa pidetty, ja rikkoi siteet, ja vietiin perkeleeltä korpeen.

29. Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisest ulosmennä joca usein oli händä waiwannut. Ja hän oli cahleilla sidottu ja jalcapuisa pidetty ja rickoi sitet ja wietin Perkeleldä corpeen.

29. Sille hen oli käskenyt sen rietaisen Hengen Inhimisest vlosmenemen/ Sille hen oli vsein hende waiuanut. Ja hen oli cahleilla sidhottu/ ia Jalcapuisa pidhetty/ Ja rickoi Siteit/ ia wietin Perkelelda Corpeen. (Sillä hän oli käskenyt sen riettaisen hengen ihmisestä ulosmenemän/ Sillä hän oli usein häntä waiwannut. Ja hän oli kahleilla sidottu/ ja jalkapuussa pidetty/ Ja rikkoi siteet/ ja wietiin perkeleelta korpeen.)

29. παρήγγειλε γὰρ τῷ πνεύματι τῷ ἀκαθάρτῳ ἐξελθεῖν ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου. πολλοῖς γὰρ χρόνοις συνηρπάκει αὐτόν, καὶ ἐδεσμεῖτο ἁλύσεσι καὶ πέδαις φυλασσόμενος, καὶ διαρρήσσων τὰ δεσμὰ ἠλαύνετο ὑπὸ τοῦ δαίμονος εἰς τὰς ἐρήμους.

29. {VAR1: παρηγγελλεν } {VAR2: παρηγγειλεν } γαρ τω πνευματι τω ακαθαρτω εξελθειν απο του ανθρωπου πολλοις γαρ χρονοις συνηρπακει αυτον και εδεσμειτο αλυσεσιν και πεδαις φυλασσομενος και διαρρησσων τα δεσμα ηλαυνετο υπο του δαιμονος εις τας ερημους 29. {VAR1: pareggellen } {VAR2: pareggeilen } gar to pneυmati to akatharto ekselthein apo toυ anthropoυ pollois gar chronois sυnerpakei aυton kai edesmeito alυsesin kai pedais fυlassomenos kai diarresson ta desma elaυneto υpo toυ daimonos eis tas eremoυs

29 For* he commanded the unclean spirit to come out from the man. For* it had seized him many times, and he was being guarded and bound with chains and shackles, and ripping the bonds, he was being driven by the demon into the wilderness.

29. For he had commanded the unclean spirit to come out of the man. For oftentimes it had caught him: and he was kept bound with chains and in fetters; and he brake the bands, and was driven of the devil into the wilderness.)

29. Thi han bød den urene Aand at fare ud af Mennesket; thi i lang Tid havde den sledet ham, og han havde været bunden med Lænker og Bøier og bevogtet, og han havde sønderrevet Baandene og var dreven af Djævelen i Ørkenerne.

29. Ty han böd dem orena andanom, att han skulle fara ut af mannenom; ty han hade länge plågat honom; och han vardt bunden i kedjor, och förvarad i fjettrar, och slet sönder banden, och vardt drifven af djefvulen bort i öknen.

29. Sest tem̃a käskis sedda rojast waimo sest innimessest wäljamiñna: sest ta olli tedda kaua aega waewanud, ja tem̃a olli ahhelattega kinni ja hoiti jalgraudus, ja temma kiskus need rauad katki, ja aeti kurjast waimust körbedesse.

29. Mat Jėzus buvo įsakęs netyrajai dvasiai išeiti iš to žmogaus. Dvasia dažnai jį sugriebdavo ir, nors jį saugodavo surakintą grandinėmis, supančiotomis kojomis, jis sutraukydavo pančius ir demonas jį varydavo į dykumą.

29. Denn er gebot dem unsauberen Geist, daß er von dem Menschen ausführe. Denn er hatte ihn lange Zeit geplagt, und er ward mit Ketten gebunden und mit Fesseln gefangen, und zerriß die Bande und ward getrieben von dem Teufel in die Wüsten.

29. Car Jésus commandait à l'esprit immonde de sortir de cet homme, dont il s'était saisi depuis longtemps; on le liait de chaînes et on le gardait avec des entraves, mais il rompait ses liens, et il était emporté par le démon dans les déserts.

29. (Porque mandaba al espíritu inmundo que saliese del hombre; porque ya de muchos tiempos le arrebataba; y le guardaban preso con cadenas y grillos; mas rompiendo las prisiones era impelido del demonio por los desiertos.

29 Want Hij had den onreinen geest geboden, dat hij van den mens zou uitvaren; want hij had hem menigen tijd bevangen gehad; en hij werd met ketenen en met boeien gebonden, om bewaard te zijn; en hij verbrak de banden, en werd van den duivel gedreven in de woestijnen.

29. Albowiem rozkazał onemu duchowi nieczystemu, aby wyszedł z onego człowieka: bo od wielu czasów porywał go; a chociaż go wiązano łaócuchami i w pętach strzeżono, jednak on porwawszy okowy, bywał od dyjabła na pustynię pędzony.

29. Mert azt parancsolá annak a tisztátalan léleknek, hogy menjen ki az emberből. Mert gyakran elragadá őt: annakokáért lánczokkal és békókkal megkötözve őrizteték; de a kötelékeket elszaggatván, az ördögtől a pusztákba hajtaték.

29 Ибо Иисус повелел нечистому духу выйти из сего человека, потому что он долгое время мучил его, так что его связывали цепями и узами, сберегая его; но он разрывал узы и был гоним бесом впустыни.

29. Повелїв бо духові нечистому вийти з чоловіка: почасту бо схоплював його; й заковувано його в залїза та пута, й стережено; й, розбиваючи окови, бував гнаний од біса в пустиню.

30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Hän vastasi: "Legio"; sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.

30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Se vastasi: "Leegio", sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.

30. Mutta Jesus kysyi häneltä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: legio; sillä monta perkelettä oli häneen mennyt sisälle.

30. JA Jesus kysyi händä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: Legio: sillä monda Perkelettä oli häneen mennyt.

30. Ja Iesus kysyi hende ia sanoi/ Mike sinun Nimes on? Nin hen sanoi Legio/ Sille ette monda Perkelet olit henen sisellens mennyet. (Ja Jesus kysyi häntä ja sanoi/ Mikä sinun nimesi on? Niin hän sanoi legio/ Sillä että monta perkeleet olit hänen sisällensä menneet.)

30. ἐπηρώτησε δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς λέγων· Τί σοί ἐστιν ὄνομα; ὁ δὲ εἶπε· Λεγεών· ὅτι δαιμόνια πολλὰ εἰσῆλθεν εἰς αὐτόν·

30. επηρωτησεν δε αυτον ο ιησους λεγων τι σοι εστιν ονομα ο δε ειπεν λεγεων οτι δαιμονια πολλα εισηλθεν εις αυτον 30. eperotesen de aυton o iesoυs legon ti soi estin onoma o de eipen legeon oti daimonia polla eiselthen eis aυton

30 Now Jesus asked him, saying, What is your name? Now he said, Legion. (Because many demons had entered into him.)

30. And Jesus asked him, saying, What is thy name And he said, Legion: because many devils were entered into him.

30. Men Jesus spurgte ham og sagde: hvad hedder du? Men han sagde: Legion; thi mange Djævle vare farne i ham.

30. Då frågade Jesus honom, och sade: Hvad är ditt namn? Han sade: Legio; ty månge djeflar voro inkomne i honom.

30. Ja Jesus küssis temmalt, ja ütles: Mis so nimmi on? agga temma ütles: Legeon; sest paljo kurje waimusid ollid temma sisse läinud.

30. Jėzus jo paklausė: ‘‘Kuo tu vardu?’‘ Šis atsakė: ‘‘Legionas’‘. Mat į jį buvo įėję daug demonų.

30. Und Jesus fragte ihn und sprach: Wie heißest du? Er sprach: Legion; denn es waren viel Teufel in ihn gefahren.

30. Et Jésus lui demanda: Comment t'appelles-tu?Et il répondit: Légion; car plusieurs démons étaient entrés en lui.

30. Y le preguntó Jesús, diciendo: ¿Qué nombre tienes? Y él dijo: Legión; porque muchos demonios habían entrado en él.

30 En Jezus vraagde hem, zeggende: Welke is uw naam? En hij zeide: Legio. Want vele duivelen waren in hem gevaren.

30. I pytał go Jezus, mówiąc: Co masz za imię? A on rzekł: Wojsko; albowiem wiele dyjabłów wstąpiło było weó.

30. Megkérdé pedig őt Jézus, mondván: Mi a neved? És ő monda: Légió; mert sok ördög ment vala bele.

30 Иисус спросил его: как тебе имя? Он сказал: легион, – потому что много бесов вошло в него.

30. Питав же його Ісус, глаголючи: Яке тобі імя? Він же каже: Легион; бо бісів багато ввійшло в него.

31 Ja ne pyysivät häntä, ettei hän käskisi heidän mennä syvyyteen.

31 Ja ne pyysivät Häntä, ettei Hän käskisi niitä menemään syvyyteen.

31. Ja he rukoilivat häntä, ettei hän käskisi heitä syvyyteen mennä.

31. Ja he rucoilit händä ettei hänen pitänyt käskemän heitä sywyteen mennä.

31. Ja he rucolit hende/ ettei henen pitenyt käskemen heite sywytehen menemen. (Ja he rukoilit häntä/ ettei hänen pitänyt käskemän heitä sywyyteen menemän.)

31. καὶ παρεκάλει αὐτὸν ἵνα μὴ ἐπιτάξῃ αὐτοῖς εἰς τὴν ἄβυσσον ἀπελθεῖν.

31. και {VAR1: παρεκαλει } {VAR2: παρεκαλουν } αυτον ινα μη επιταξη αυτοις εις την αβυσσον απελθειν 31. kai {VAR1: parekalei } {VAR2: parekaloυn } aυton ina me epitakse aυtois eis ten aβυsson apelthein

31 And he was pleading with him in order that he might not command them to go away into the abyss.

31. And they besought him that he would not command them to go out into the deep.

31. Og de bade ham, at han ikke vilde byde dem fare hen i Afgrunden.

31. Och de bådo honom, att han icke skulle bjuda dem fara uti afgrunden.

31. Ja temma pallus tedda, et ta neid ei piddand käskma süggawasse miñna.

31. Jie maldavo Jėzų, kad Jis neįsakytų jiems eiti į bedugnę.

31. Und sie baten ihn, daß er sie nicht hieße in die Tiefe fahren.

31. Et ils le priaient de ne leur pas commander d'aller dans l'abîme.

31. Y le rogaban que no les mandase que fuesen al abismo.

31 En zij baden Hem, dat Hij hun niet gebieden zou in den afgrond heen te varen.

31. Tedy go prosili, aby im nie rozkazywał stamtąd odejść w przepaść.

31. És kérék őt, hogy ne parancsolja nékik, hogy a mélységbe menjenek.

31 И они просили Иисуса, чтобы не повелел им идти в бездну.

31. І благали Його, щоб Він не велїв їм ійти в безодню.

32 Niin siellä oli vuorella suuri sikalauma laitumella; ja ne pyysivät häntä, että hän antaisi heille luvan mennä sikoihin. Ja hän antoi niille luvan.

32 Siellä oli suuri sikalauma vuorella laitumella, ja riivaajat* pyysivät Häntä, että Hän antaisi niille luvan mennä sikoihin, ja Hän antoi niille luvan.

32. Niin siellä oli suuri lauma sikoja syömässä vuorella. Ja he rukoilivat häntä, että hän sallis heidän niihin mennä. Ja hän salli heidät.

32. Nijn siellä oli isoi lauma sicoja syömäs wuoren paldas. Ja he rucoilit händä että hänen piti salliman heidän nijhin mennä. Ja hän salli heitä.

32. Nin sielle oli isoij lauma Sicoija szömes Wooren paltas. Ja he rucolit hende/ ette henen piti salliman heiden nijnen siselle menne. Ja hen salli heite. (Niin siellä oli iso lauma sikoja syömässä wuoren paltaassa. Ja he rukoilit häntä/ että hänen piti salliman heidän niiden sisälle mennä. Ja hän salli heitä.)

32. Ἦν δὲ ἐκεῖ ἀγέλη χοίρων ἱκανῶν βοσκομένη ἐν τῷ ὄρει· καὶ παρεκάλουν αὐτὸν ἵνα ἐπιτρέψῃ αὐτοῖς εἰς ἐκείνους εἰσελθεῖν· καὶ ἐπέτρεψεν αὐτοῖς.

32. ην δε εκει αγελη χοιρων ικανων βοσκομενων εν τω ορει και παρεκαλουν αυτον ινα επιτρεψη αυτοις εις εκεινους εισελθειν και επετρεψεν αυτοις 32. en de ekei agele choiron ikanon βoskomenon en to orei kai parekaloυn aυton ina epitrepse aυtois eis ekeinoυs eiselthein kai epetrepsen aυtois

32 Now a considerable herd of swine was there, feeding at the mountain. And he was pleading with him in order that he might permit them to enter into those (swine). And he permitted them.

32. And there was there an herd of many swine feeding on the mountain: and they besought him that he would suffer them to enter into them. And he suffered them.

32. Men der var sammesteds en stor Hjord Sviin, som græssede paa Bjerget; og de bade ham, at han vilde tilstede dem at fare i dem; og han tilstedte dem det.

32. Men der var en stor svinahjord, som der gick och födde sig på berget. Då bådo de honom, att han ville tillstädja dem fara in i svinen; och han tillstadde dem det.

32. Agga seäl olli suur sea-karri mäe peäl sömas: ja nem̃ad pallusid tedda, et ta neile piddi lubba andma nende sisse miñna, ja temma andis neile lubba.

32. Tenai kalne ganėsi didelė banda kiaulių. Demonai prašė leisti sueiti į jas. Jėzus leido.

32. Es war aber daselbst eine große Herde Säue auf der Weide auf dem Berge. Und sie baten ihn, daß er ihnen erlaubte in sie zu fahren. Und er erlaubte es ihnen.

32. Or, il y avait là un grand troupeau de pourceaux qui paissaient sur la montagne; et ils le priaient qu'il leur permît d'entrer dans ces pourceaux, et il le leur permit.

32. Y había allí un hato de muchos puercos que pacían en el monte, y le rogaron que los dejase entrar en ellos; y los dejó.

32 En aldaar was een kudde veler zwijnen, weidende op den berg; en zij baden Hem, dat Hij hun wilde toelaten in dezelve te varen. En Hij liet het hun toe.

32. A była tam trzoda wielka świó, która się pasła na górze, i prosili go, aby im dopuścił wstąpić w nie. I dopuścił im.

32. Vala pedig ott egy nagy disznónyáj, legelészve a hegyen; és kérék őt, hogy engedje meg nékik, hogy azokba menjenek. És megengedé nékik.

32 Тут же на горе паслось большое стадо свиней; и бесы просили Его, чтобы позволил им войти в них. Он позволил им.

32. Був же там великий гурт свиней, що пас ся на горі; і благали Його, щоб дозволив їм в них увійти. І дозволив їм.

33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33. Niin perkeleet läksivät ulos ihmisestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksi itsensä äkisti jyrkältä mereen ja läkähtyi.

33. Nijn Perkelet menit ulos sijtä ihmisest ja menit sicoihin. Ja lauma syöxi idzens mereen ja läkähtyi.

33. Nin Perkelet vlosmenit sijte Inhimisest/ ia menit Sicain siselle. Ja se Lauma söxijn Meren/ ia läkettyi. (Niin perkeleet ulosmenit siitä ihmisestä/ ja meni sikain sisälle. Ja se lauma syöksin mereen/ ja läkähtyi.)

33. ἐξελθόντα δὲ τὰ δαιμόνια ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου εἰσῆλθον εἰς τοὺς χοίρους, καὶ ὥρμησεν ἡ ἀγέλη κατὰ τοῦ κρημνοῦ εἰς τὴν λίμνην καὶ ἀπεπνίγη.

33. εξελθοντα δε τα δαιμονια απο του ανθρωπου εισηλθεν εις τους χοιρους και ωρμησεν η αγελη κατα του κρημνου εις την λιμνην και απεπνιγη 33. ekselthonta de ta daimonia apo toυ anthropoυ eiselthen eis toυs choiroυs kai ormesen e agele kata toυ kremnoυ eis ten limnen kai apepnige

33 Now the demons having gone out from the man, entered into the swine, and the herd rushed down the cliff into the lake and were choking (to death).

33. Then went the devils out of the man, and entered into the swine: and the herd ran violently down a steep place into the lake, and were choked.

33. Men Djævelene fore ud af Mennesket og fore i Svinene, og Hjorden styrtede sig ned af Brinken og druknede.

33. Då foro djeflarna utu menniskone, och foro in uti svinen; och hjorden brådstörte sig uti sjön, och fördränkte sig.

33. Agga kui need kurjad waimud sest innimessest said wäljatulnud, läksid nemmad siggade sisse, ja se sea-karri kukkutas ennast ülle kaela kalda peält järwe, ja lämmatas ärra.

33. Tada demonai, išėję iš žmogaus, apniko kiaules. Banda tuojau metėsi nuo skardžio į ežerą ir prigėrė.

33. Da fuhren die Teufel aus von dem Menschen und fuhren in die Säue; und die Herde stürzte sich von dem Abhange in den See und ersoff.

33. Les démons étant donc sortis de cet homme, entrèrent dans les pourceaux, et le troupeau se précipita de ce lieu escarpé dans le lac, et fut noyé.

33. Y salidos los demonios del hombre, entraron en los puercos; y el hato de ellos se arrojó con impetuosidad por un despeñadero en el lago, y se ahogó.

33 En de duivelen, uitvarende van den mens, voeren in de zwijnen; en de kudde stortte van de steilte af in het meer; en versmoorde.

33. A wyszedłszy dyjabli z onego człowieka, weszli w świnie; i porwała się ona trzoda pędem z przykra do jeziora, i utonęła.

33. És minekutána kimentek az ördögök az emberből, bemenének a disznókba; és a disznónyáj a meredekről a tóba rohana, és megfullada.

33 Бесы, выйдя из человека, вошли в свиней, и бросилось стадо с крутизны в озеро и потонуло.

33. Вийшовши ж біси з чоловіка, увійшли в свинї; і кинув ся гурт із кручі в озеро, та й потонув.

34 Mutta nähtyään, mitä oli tapahtunut, paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.

34 Nähtyään, mitä oli tapahtunut paimentajat pakenivat ja (menivät ja) kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.

34. Mutta kuin paimenet näkivät, mitä tapahtui, pakenivat he, menivät pois ja ilmoittivat sen kaupungissa ja kylissä.

34. Cosca paimenet näit mitä tapahtui pakenit he ja ilmoitit sen Caupungis ja kylis.

34. Coska nyt paimenet näit mite sijnä tapachtui/ pakenit he/ ia ilmoitit sen sanoman Caupungis ia Kylis. (Koska nyt paimenet näit mitä siinä tapahtui/ pakenit he/ ja ilmoitit sen sanoman kaupungissa ja kylissä.)

34. ἰδόντες δὲ οἱ βόσκοντες τὸ γεγενημένον ἔφυγον, καὶ ἀπήγγειλαν εἰς τὴν πόλιν καὶ εἰς τοὺς ἀγρούς.

34. ιδοντες δε οι βοσκοντες το γεγενημενον εφυγον και απελθοντες απηγγειλαν εις την πολιν και εις τους αγρους 34. idontes de oi βoskontes to gegenemenon efυgon kai apelthontes apeggeilan eis ten polin kai eis toυs agroυs

34 Now (after) those who are feeding them saw what (had) happened, they fled and reported it in the city and in the rural-area.

34. When they that fed them saw what was done, they fled, and went and told it in the city and in the country.

34. Men der Hyrderne saae det, som var skeet, flyede de og gik hen og kundgjorde det i Staden og paa Landet.

34. Men när de, som vaktade svinen, sågo hvad der skedde, flydde de, och båro tidenden i staden, och på bygdena.

34. Agga kui sea-karjatsed sedda näggid, mis sündis, pöggenesid nemmad ärra, ja läksid ja kulutasid sedda liñnas ja maal.

34. Pamatę, kas nutiko, piemenys pabėgo ir pranešė apie tai mieste bei kaimuose.

34. Da aber die Hirten sahen, was da geschah, flohen sie und verkündigten es in der Stadt und in den Dörfern.

34. Et ceux qui les paissaient, voyant ce qui était arrivé, s'enfuirent et le racontèrent dans la ville et à la campagne.

34. Y los pastores, como vieron lo que había acontecido, huyeron; y yendo, dieron aviso en la ciudad y por las heredades.

34 En die ze weidden, ziende hetgeen geschied was, zijn gevlucht; en heengaande boodschapten het in de stad, en op het land.

34. A widząc pasterze, co się stało, uciekli; a poszedłszy, oznajmili to w mieście i we wsiach.

34. A pásztorok pedig látván mi történt, elfutának, és elmenvén, hírré adák a városban és a falukban.

34 Пастухи, видя происшедшее, побежали и рассказали в городе и в селениях.

34. Побачивши ж пастухи, що сталось, повтїкали, й, пійшовши, сповістили по городах і по селах.

35 Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.

35 Niin ihmiset* tulivat katsomaan mitä oli tapahtunut ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkain juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelkäsivät.

35. Niin he menivät ulos katsomaan sitä, mikä tapahtunut oli, ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysivät sen ihmisen, josta perkeleet lähteneet olivat, istuvan vaatetettuna ja taidossansa Jesuksen jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.

35. Nijn he menit cadzoman mitä tapahtunut oli ja tulit Jesuxen tygö ja löysit sen ihmisen josta Perkelet lähtenet olit istuwan Jesuxen jalcain juures waatetettuna ja oli mielesäns ja he pelkäisit.

35. Nin he vlosmenit catzoman mite tapachtanut oli/ ia tulit Iesusen tyge/ ia leusit sen Inhimisen iosta Perkelet vloslectenet olit/ istuuan Iesusen ialcan iures waattetun/ ia mielesens/ ia he pelkesit. (Niin he ulosmenit katsomaan mitä tapahtunut oli/ ja tulit Jesuksen tykö/ ja löysit sen ihmisen josta perkeleet uloslähteneet olit/ istuwan Jesuksen jalkain juuressa waatettuna/ ja mielessänsä/ ja he pelkäsit.)

35. ἐξῆλθον δὲ ἰδεῖν τὸ γεγονὸς, καὶ ἦλθον πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ εὗρον καθήμενον τὸν ἄνθρωπον, ἀφ’ οὗ τὰ δαιμόνια ἐξεληλύθει, ἱματισμένον καὶ σωφρονοῦντα παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ, καὶ ἐφοβήθησαν.

35. εξηλθον δε ιδειν το γεγονος και ηλθον προς τον ιησουν και ευρον καθημενον τον ανθρωπον αφ ου τα δαιμονια εξεληλυθει ιματισμενον και σωφρονουντα παρα τους ποδας του ιησου και εφοβηθησαν 35. ekselthon de idein to gegonos kai elthon pros ton iesoυn kai eυron kathemenon ton anthropon af oυ ta daimonia ekselelυthei imatismenon kai sofronoυnta para toυs podas toυ iesoυ kai efoβethesan

35 Now they went out to see what had happened, and they came to Jesus and found the man, from whom the demons had gone out, sitting, having on garments and being sensible, beside the feet of Jesus, and they were afraid.

35. Then they went out to see what was done; and came to Jesus, and found the man, out of whom the devils were departed, sitting at the feet of Jesus, clothed, and in his right mind: and they were afraid.

35. Da gik de ud at see det, som var skeet, og kom til Jesus og fandt det Menneske, af hvem Djævelene vare uddrevne, siddende ved Jesu Fødder, paaklædt og ved Sands; og de forfærdedes.

35. Då gingo de ut, till att se hvad der skedt var, och kommo till Jesum; och funno mannen, der djeflarna utaf farne voro, klädd och vid sin sinne, sittandes vid Jesu fötter; och vordo förfärade.

35. Siis läksid nemmad wälja sedda waatma, mis olli sündinud, ja tullid Jesusse jure ja leidsid sedda innimest, kellest need kurjad waimud ollid wäljaläinud, Jesusse jalgade jures istmast ridis ja öige melega; ja nem̃ad kartsid.

35. Žmonės išėjo pažiūrėti, kas atsitiko, ir, atėję prie Jėzaus, rado žmogų, iš kurio buvo išėję demonai, sėdintį prie Jėzaus kojų apsirengusį ir sveiko proto. Ir jie išsigando.

35. Da gingen sie hinaus, zu sehen, was da geschehen war, und kamen zu Jesu und fanden den Menschen, von welchem die Teufel ausgefahren waren, sitzend zu den Füßen Jesu, bekleidet und vernünftig, und erschraken.

35. Alors les gens sortirent pour voir ce qui s'était passé; et étant venus vers Jésus, ils trouvèrent l'homme duquel les démons étaient sortis, assis aux pieds de Jésus, habillé et dans son bon sens; et ils furent saisis de frayeur.

35. Y salieron a ver lo que había acontecido, y vinieron a Jesús; y hallaron sentado al hombre, del cual habían salido los demonios, vestido, y en seso, a los piés de Jesús; y tuvieron temor.

35 En zij gingen uit, om te zien hetgeen geschied was, en kwamen tot Jezus, en vonden den mens, van welken de duivelen uitgevaren waren, zittend aan de voeten van Jezus, gekleed en wel bij zijn verstand; en zij werden bevreesd.

35. I wyszli, aby oglądali to, co się stało; a przyszedłszy do Jezusa, znaleźli człowieka onego, z którego wyszli dyjabli, obleczonego, przy dobrem baczeniu, siedzącego u nóg Jezusowych, i bali się.

35. Kimenének azért megnézni mi történt; és menének Jézushoz, és ülve találák az embert, kiből az ördögök kimentek, felöltözve és eszénél, a Jézus lábainál; és megfélemlének.

35 И вышли видеть происшедшее; и, придя к Иисусу, нашли человека, из которого вышли бесы, сидящего у ног Иисуса, одетого и в здравом уме; и ужаснулись.

35. Повиходили ж дивитись, що сталось, і прийшли до Ісуса, й знайшли сидячого чоловіка, що з него біси вийшли, одягненого й при розумі, в ногах у Ісуса, й злякались.

36 Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

36 Ja* (myös) silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

36. Mutta myös ne, jotka sen nähneet olivat, ilmoittivat heille, kuinka se perkeleeltä riivattu oli terveeksi tullut.

36. Ja ne jotca sen nähnet olit ilmoitit heille cuinga rijwattu oli terwexi tullut.

36. Ja ne iotca sen nähnet olit/ ilmoitit mös heille quinga se Riuattu oli teruexi tullut. (Ja ne jotka sen nähneet olit/ ilmoitit myös heille kuinka se riiwattu oli terweeksi tullut.)

36. ἀπήγγειλαν δὲ αὐτοῖς οἱ ἰδόντες πῶς ἐσώθη ὁ δαιμονισθείς.

36. απηγγειλαν δε αυτοις και οι ιδοντες πως εσωθη ο δαιμονισθεις 36. apeggeilan de aυtois kai oi idontes pos esothe o daimonistheis

36 But those who saw it reported to them also, how he who was demon-possessed was cured.

36. They also which saw it told them by what means he that was possessed of the devils was healed.

36. Men de, som havde seet det, kundgjorde dem ogsaa, hvorledes den Besatte var bleven frelst.

36. Och de som det sett hade, förkunnade dem desslikes, huruledes den besatte var helbregda vorden.

36. Ja need, kes sedda ka ollid näinud, kulutasid neile, kuida se, kes kurjast waimust waewatud, olli terweks sanud.

36. Tie, kurie matė, papasakojo, kaip buvo išgydytas demonų apsėstasis.

36. Und die es gesehen hatten, verkündigten's ihnen, wie der Besessene war gesund geworden.

36. Et ceux qui avaient vu ces choses leur racontèrent comment le démoniaque avait été délivré.

36. Y les contaron los que también lo habían visto, como había sido sanado aquel endemoniado.

36 En ook, die het gezien hadden, verhaalden hun, hoe de bezetene was verlost geworden.

36. Opowiedzieli im tedy ci, którzy widzieli, jako uzdrowiono tego, który był opętany.

36. Elbeszélék pedig nékik azok is, a kik látták, mimódon szabadult meg az ördöngős.

36 Видевшие же рассказали им, как исцелился бесновавшийся.

36. Сповістили ж їх і ті, що бачили, як спас ся біснуватий.

37 Ja koko gerasalaisten seutukunnan kansa pyysi häntä poistumaan heidän luotansa, sillä suuri pelko oli vallannut heidät; niin hän astui venheeseen ja palasi takaisin.

37 Ja koko gadaralaisten* seutukunnan kansa pyysi Häntä poistumaan heidän luotaan, sillä suuri pelko oli vallannut heidät. Astuttuaan veneeseen Hän meni takaisin.

37. Ja kaikki Gadaralaiset lähimaakunnan joukko rukoili häntä menemään pois heidän tyköänsä; sillä heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen ja tuli jälleen takaisin.

37. Ja caicki Gadarenin culmacunnan wäki rucoili händä menemän pois heidän tyköns: sillä heidän päällens oli tullut suuri pelco. Nijn hän meni hahten ja palais jällens.

37. Ja rucoli hende caiki Gadarenin culmakunnan Wäki/ ette henen piti heiste poismenemen. Sille ette heiden pälens oli tullut swri pelco. Nin hen meni Hacten/ ia palasi iellens. (Ja rukoili häntä kaikki Gadarenin kulmakunnan wäki/ että hänen piti heistä pois menemän. Sillä että heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen/ ja palasi jällens.)

37. καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν ἅπαν τὸ πλῆθος τῆς περιχώρου τῶν Γαδαρηνῶν ἀπελθεῖν ἀπ’ αὐτῶν, ὅτι φόβῳ μεγάλῳ συνείχοντο· αὐτὸς δὲ ἐμβὰς εἰς τὸ πλοῖον ὑπέστρεψεν.

37. και ηρωτησαν αυτον απαν το πληθος της περιχωρου των γαδαρηνων απελθειν απ αυτων οτι φοβω μεγαλω συνειχοντο αυτος δε εμβας εις το πλοιον υπεστρεψεν 37. kai erotesan aυton apan to plethos tes perichoroυ ton gadarenon apelthein ap aυton oti foβo megalo sυneichonto aυtos de emβas eis to ploion υpestrepsen

37 And all the multitude of the region around the Gadarenes asked him to go away from them, because they were being held by great fear, and he stepped into the ship and returned.

37. Then the whole multitude of the country of the Gadarenes round about besought him to depart from them; for they were taken with great fear: and he went up into the ship, and returned back again.

37. Og den hele Mængde af Gadarenernes Land bade ham, at han vilde gaae bort; thi de vare betagne med stor Frygt. Men han traadte i Skibet og vendte tilbage igjen.

37. Och hele hopen af de Gadareners omliggande bådo honom, att han ville fara ifrå dem; ty dem var en stor räddhåge påkommen. Då steg han till skepps, och for tillbaka igen.

37. Ja keik se rahwa-hulk, mis seäl Kadara-rahwa maal ümberkaudo ollid, pallus tedda, et ta piddi nende jurest ärraminnema: sest et suur hirm olli nende peäle tulnud. Ja temma läks laewa, ja läks taggasi.

37. Tada visa gadariečių krašto minia ėmė prašyti, kad Jėzus pasitrauktų nuo jų, nes juos buvo apėmusi didelė baimė. Jis įsėdo į valtį ir grįžo atgal.

37. Und es bat ihn die ganze Menge des umliegenden Landes der Gadarener, daß er von ihnen ginge; denn es war sie eine große Furcht angekommen. Und er trat in das Schiff und wandte wieder um.

37. Et tous ceux du pays des Gadaréniens le prièrent de se retirer de chez eux; car ils étaient saisis d'une grande crainte. Il entra donc dans la barque pour s'en retourner.

37. Entónces toda la multitud de la tierra de los Gadarenos al derredor le rogaron, que se retirase de ellos; porque tenían gran temor. Y él subiendo en la nave se volvió.

37 En de gehele menigte van het omliggende land der Gadarenen baden Hem, dat Hij van hen wegging; want zij waren met grote vreze bevangen. En Hij, in het schip gegaan zijnde, keerde wederom.

37. I prosiło go wszystko mnóstwo onej okolicznej krainy Gadareóczyków, aby odszedł od nich; albowiem ich był wielki strach ogarnął. A on wstąpiwszy w łódź, wrócił się.

37. És kéré őt a Gadarénusok körül való tartományok egész sokasága, hogy ő közülök menjen el, mert felette igen félnek vala: ő pedig beülvén a hajóba, visszatére.

37 И просил Его весь народ Гадаринской окрестности удалиться от них, потому что они объяты были великимстрахом. Он вошел в лодку и возвратился.

37. І благав Його ввесь народ околицї Гадаринської вийти від них, бо страх великий обняв їх; Він же, ввійшовши в човен, вернув ся.

38 Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen:

38 Mutta mies, josta riivaajat olivat lähteneet ulos, pyysi Häneltä saada olla Hänen kanssaan. Jeesus lähetti hänet kuitenkin luotaan sanoen:

38. Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä, että hän sais olla hänen kanssansa. Mutta Jesus laski hänen pois, sanoen:

38. Ja se mies josta Perkelet olit lähtenet rucoili händä että hän sais olla hänen cansans. Mutta Jesus lähetti hänen pois

38. Nin rucoli hende se Mies/ iosta Perkelet olit vloslectenet/ ette hen sais olla henen cansans. Mutta Iesus poislehetti henen/ Ja sanoi/ (Niin rukoili häntä se mies/ josta perkeleet olit uloslähteneet/ että hän saisi olla hänen kanssansa. Mutta Jesus pois lähetti hänen/ Ja sanoi/)

38. ἐδέετο δὲ αὐτοῦ ὁ ἀνὴρ, ἀφ’ οὗ ἐξεληλύθει τὰ δαιμόνια, εἶναι σὺν αὐτῷ· ἀπέλυσε δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς λέγων·

38. εδεετο δε αυτου ο ανηρ αφ ου εξεληλυθει τα δαιμονια ειναι συν αυτω απελυσεν δε αυτον ο ιησους λεγων 38. edeeto de aυtoυ o aner af oυ ekselelυthei ta daimonia einai sυn aυto apelυsen de aυton o iesoυs legon

38 Now the man from whom the demons had gone out of, was beseeching to be together with him. But Jesus dismissed him, saying,

38. Now the man out of whom the devils were departed besought him that he might be with him: but Jesus sent him away, saying,

38. Men Manden, af hvem Djævelene vare udfarne, bad ham, at han maatte være hos ham; men Jesus lod ham fare og sagde:

38. Men mannen, der djeflarna voro utaf farne, bad honom att han måtte blifva när honom. Men Jesus sände honom ifrå sig, sägandes:

38. Agga se mees, kellest kurjad waimud ollid wäljaläinud, pallus tedda, et ta piddi sama temma jure jäda; agga Jesus laskis tedda ennesest ärra, ja ütles:

38. Vyras, iš kurio buvo išėję demonai, prašėsi paliekamas pas Jėzų. Tačiau Jis atleido jį ir paliepė:

38. Es bat ihn aber der Mann, von dem die Teufel ausgefahren waren, daß er bei ihm möchte sein. Aber Jesus ließ ihn von sich und sprach:

38. Et l'homme duquel les démons étaient sortis, le priait de lui permettre d'être avec lui; mais Jésus le renvoya, en disant:

38. Y aquel hombre, del cual habían salido los demonios, le rogó para estar con él; mas Jesús le despidió, diciendo:

38 En de man, van welken de duivelen uitgevaren waren, bad Hem, dat hij mocht bij Hem zijn. Maar Jezus liet hem van Zich gaan, zeggende:

38. I prosił go on mąż, z którego wyszli dyjabli, aby był przy nim; ale go Jezus odprawił, mówiąc:

38. Kéré pedig őt az az ember, a kiből az ördögök kimentek, hogy ő vele lehessen; de Jézus elbocsátá őt, mondván:

38 Человек же, из которого вышли бесы, просил Его, чтобыбыть с Ним. Но Иисус отпустил его, сказав:

38. Благав же Його чоловік, з котрого вийшли біси, щоб бути з Ним; відпустив же його Ісус, глаголючи:

39 Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt. Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.

39 ”Palaa kotiisi ja kerro, kuinka suuria Jumala on tehnyt sinulle.” Niin hän meni julistaen kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria Jeesus oli hänelle tehnyt."

39. Palaja kotias ja ilmoita, kuinka suuret työt Jumala sinulle teki. Ja hän meni pois ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin, kuinka suuret työt Jesus hänelle teki.

39. Ja sanoi: palaja cotias ja sano cuinga suuren awun on Jumala sinulle tehnyt. Ja hän meni pois ja saarnais ymbäri caiken Caupungin mitä Jesus oli hänelle tehnyt.

39. palaia Cotias/ ia sano quinga swret asijat Jumala ombi sinulle tehnyt. Ja hen poismeni/ ia sarnasi ymberi caiken Caupungin/ mitecutakin Iesus oli henelle tehnyt. (palaja kotiasi/ ja sano kuinka suuret asiat Jumala ompi sinulle tehnyt. Ja hän pois meni/ ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin/ mitä kutakin Jesus oli hänelle tehnyt.)

39. Ὑπόστρεφε εἰς τὸν οἶκόν σου καὶ διηγοῦ ὅσα ἐποίησέ σοι ὁ Θεός. καὶ ἀπῆλθε καθ’ ὅλην τὴν πόλιν κηρύσσων ὅσα ἐποίησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς.

39. υποστρεφε εις τον οικον σου και διηγου οσα εποιησεν σοι ο θεος και απηλθεν καθ ολην την πολιν κηρυσσων οσα εποιησεν αυτω ο ιησους 39. υpostrefe eis ton oikon soυ kai diegoυ osa epoiesen soi o theos kai apelthen kath olen ten polin kerυsson osa epoiesen aυto o iesoυs

39 Return to your house, and describe how-much God did for you. And he went away, preaching in the whole city how-much Jesus did for him.

39. Return to thine own house, and shew how great things God hath done unto thee. And he went his way, and published throughout the whole city how great things Jesus had done unto him.

39. Vend tilbage til dit Huus og fortæl, hvor store Ting Gud har gjort dig. Og han gik bort og forkyndte igjennem den ganske Stad, hvor store Ting Jesus havde gjort ham.

39. Gack uti ditt hus igen, och säg utaf, huru stor ting Gud med dig gjort hafver. Och han gick bort, och förkunnade öfver hela staden, huru stor ting Jesus hade gjort med honom.

39. Minne omma kotta taggasi, ja rägi ülles, mis sured asjad Jummal sulle on teinud: ja tem̃a läks ärra, ja kulutas keige se liñna läbbi, mis Jesus temmale olli teinud.

39. ‘‘Grįžk namo ir papasakok, kokių didžių dalykų tau padarė Dievas’‘. Tuomet jis nuėjo ir skelbė po visą miestą, ką Jėzus jam buvo padaręs.

39. Gehe wieder heim und sage, wie große Dinge dir Gott getan hat. Und er ging hin und verkündigte durch die ganze Stadt, wie große Dinge ihm Jesus getan hatte.

39. Retourne dans ta maison, et raconte les grandes choses que Dieu t'a faites.Il s'en alla donc, publiant par toute la ville tout ce que Jésus avait fait en sa faveur.

39. Vuélvete a tu casa, y cuenta cuán grandes cosas ha hecho Dios contigo. Y él se fué, publicando por toda la ciudad cuán grandes cosas había Jesús hecho con él.

39 Keer weder naar uw huis, en vertel, wat grote dingen u God gedaan heeft. En hij ging heen door de gehele stad, verkondigende, wat grote dingen Jezus hem gedaan had.

39. Wróć się do domu twego, a opowiadaj, jakoć wielkie rzeczy Bóg uczynił. I odszedł, po wszystkiem mieście opowiadając, jako mu wielkie rzeczy Jezus uczynił.

39. Térj vissza házadhoz, és beszéld el, mely nagy dolgokat tett az Isten veled. Elméne azért, hirdetvén az egész városban, mely nagy dolgokat cselekedett Jézus ő vele.

39 возвратись в дом твой и расскажи, что сотворил тебе Бог. Он пошел и проповедывал по всемугороду, что сотворил ему Иисус.

39. Вернись до дому твого та розкажи, скільки зробив тобі Господь. І пійшов він по всьому городу, проповідуючи, скільки зробив йому Ісус.

40 Kun Jeesus palasi, oli kansa häntä vastassa; sillä kaikki odottivat häntä.

40 Jeesuksen palatessa kansa otti Hänet vastaan, sillä kaikki odottivat Häntä.

40. Ja tapahtui, kuin Jesus palasi, otti kansa hänen vastaan; sillä kaikki odottivat häntä.

40. JA tapahtui cosca Jesus palais rupeis Canssa händä wastan: sillä caicki odotit händä:

40. Ja se tapachtui/ Coska Iesus palasi/ rupeis Canssa hende wastan/ Sille ette caiki odhotit hende. (Ja se tapahtui/ Koska Jesus palasi/ rupesi kansa häntä wastaan/ Sillä että kaikki odotit häntä.)

40. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ὑποστρέψαι τὸν Ἰησοῦν ἀπεδέξατο αὐτὸν ὁ ὄχλος· ἦσαν γὰρ πάντες προσδοκῶντες αὐτόν.

40. εγενετο δε εν τω υποστρεψαι τον ιησουν απεδεξατο αυτον ο οχλος ησαν γαρ παντες προσδοκωντες αυτον 40. egeneto de en to υpostrepsai ton iesoυn apedeksato aυton o ochlos esan gar pantes prosdokontes aυton

40 Now it happened while* Jesus was returning, the crowd accepted him; for* they were all expecting him. {Mar 5:22-43 & Mat 9:18-26 & Luk 8:41-56 Capernaum.}

40. And it came to pass, that, when Jesus was returned, the people gladly received him: for they were all waiting for him.

40. Men det begav sig, der Jesus kom tilbage, kom Folket imod ham; thi de forventede ham alle.

40. Och det begaf sig, då Jesus kom igen, undfick honom folket; ty alle vänte efter honom.

40. Agga se sündis, kui Jesus taggasi tulli, wottis rahwas tedda wasto; sest nemmad ootsid tedda keik.

40. Grįžtantį Jėzų pasitiko minia, nes visi Jo laukė.

40. Und es begab sich, da Jesus wiederkam, nahm ihn das Volk auf; denn sie warteten alle auf ihn.

40. Quand Jésus fut de retour, il fut reçu par une grande multitude; car tous l'attendaient.

40. Y aconteció que volviendo Jesús, la multitud le recibió con gozo; porque todos le esperaban.

40 En het geschiedde, als Jezus wederkeerde, dat Hem de schare ontving; want zij waren allen Hem verwachtende.

40. I stało się, gdy się wrócił Jezus, że go przyjął lud; albowiem naó wszyscy oczekiwali.

40. És lőn, hogy mikor Jézus visszatért, a nép örömmel fogadá őt; mert mindnyájan várják vala őt.

40 Когда же возвратился Иисус, народ принял Его, потомучто все ожидали Его.

40. Стало ся ж, як вернувсь Ісус, прийняв Його народ: всї бо дожидали Його.

41 Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,

41 Katso, tuli mies nimeltä Jairus, ja hän oli synagoogan esimies. Heittäytyen Jeesuksen jalkain juureen hän pyysi Häntä tulemaan kotiinsa.

41. Ja katso, mies tuli, jonka nimi oli Jairus, ja se oli synagogan päämies, ja lankesi Jesuksen jalkain juureen ja rukoili häntä tulemaan huoneesensa.

41. Ja cadzo yxi mies tuli jonga nimi oli Jairus Synagogan Päämies ja langeis Jesuxen jalcain juuren ja rucoili händä tuleman hänen huonesens:

41. Ja catzo/ tuli yxi Mies/ ionga Nimi oli Jairus/ Sinagogan Pämies/ ia langesi Iesusen Jalcain iuren rucolen hende/ menemen henen Honesens/ (Ja katso/ tuli yksi mies/ jonka nimi oli Jairus/ synagogan päämies/ ja lankesi Jesuksen jalkain juureen rukoillen häntä/ menemään hänen huoneeseensa/)

41. καὶ ἰδοὺ ἦλθεν ἀνὴρ ᾧ ὄνομα Ἰάειρος, καὶ οὗτος ἄρχων τῆς συναγωγῆς ὑπῆρχε· καὶ πεσὼν παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ παρεκάλει αὐτὸν εἰσελθεῖν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ,

41. και ιδου ηλθεν ανηρ ω ονομα ιαειρος και αυτος αρχων της συναγωγης υπηρχεν και πεσων παρα τους ποδας του ιησου παρεκαλει αυτον εισελθειν εις τον οικον αυτου 41. kai idoυ elthen aner o onoma iaeiros kai aυtos archon tes sυnagoges υperchen kai peson para toυs podas toυ iesoυ parekalei aυton eiselthein eis ton oikon aυtoυ

41 And behold, a man whose name (was) Jairus came, and he possessed (the office of) ruler of the synagogue, and he fell beside Jesus’ feet and was pleading with him to enter into his house;

41. And, behold, there came a man named Jairus, and he was a ruler of the synagogue: and he fell down at Jesus' feet, and besought him that he would come into his house:

41. Og see, der kom en Mand, som hedte Jarius, og han var Forstander for Synagogen; og hanfaldt ned for Jesu Fødder og bad ham at komme ind i hans Huus;

41. Och si, der kom en man, som het Jairus, och var en öfverste för Synagogon; han föll ned för Jesu fötter, bedjandes honom, att han ville gå i hans hus;

41. Ja wata, üks mees, Jairus nimmi, tulli, ja temma olli koggodusse-koia üllem, ja temma heitis Jesusse jalge ette mahha, ja pallus tedda ennese kotta tulla:

41. Ir štai atėjo vyras, vardu Jayras, sinagogos vyresnysis. Jis puolė Jėzui po kojų, maldaudamas ateiti į jo namus.

41. Und siehe, da kam ein Mann mit Namen Jairus, der ein Oberster der Schule war, und fiel Jesu zu den Füßen und bat ihn, daß er wollte in sein Haus kommen;

41. Et voici un homme nommé Jaïrus, qui était chef de la synagogue, vint, et se jetant aux pieds de Jésus, le pria de venir dans sa maison;

41. Y, he aquí, un varón llamado Jairo, el cual también era príncipe de la sinagoga, vino, y cayendo a los piés de Jesús, le rogaba que entrase en su casa;

41 En ziet, er kwam een man, wiens naam was Jairus, en hij was een overste der synagoge; en hij viel aan de voeten van Jezus, en bad Hem, dat Hij in zijn huis wilde komen.

41. A oto przyszedł mąż imieniem Jairus, a ten był przełożonym bóżnicy; a przypadłszy do nóg Jezusowych, prosił go, aby wszedł w dom jego.

41. És ímé eljöve egy ember, kinek Jairus vala neve, ki [12†] a zsinagógának feje volt; és Jézus lábai előtt leesvén, kéré őt, hogy menjen be az ő házába;

41 И вот, пришел человек, именем Иаир, который был начальником синагоги; и, пав к ногам Иисуса, просил Его войти к нему в дом,

41. І ось прийшов чоловік, котрому ймя Яір (а сей був старшиною над школою), і, припавши до ніг Ісусові, благав Його, щоб увійшов у господу його.

42 sillä hänellä oli tytär, ainoa lapsi, noin kaksitoistavuotias, ja se oli kuolemaisillaan. Mutta hänen sinne mennessään väentungos ahdisti häntä.

42 Hänellä oli näet ainoa tytär, noin kaksitoistavuotias, ja tämä oli kuolemaisillaan. Mutta Hänen mennessään kansanjoukko ahdisti Häntä.

42. Sillä hänellä oli ainoa tytär, lähes kahdentoistakymmenen vuotinen, ja se kuoli. Mutta hänen mennessänsä ahdisti kansa häntä.

42. Sillä hänellä oli ainoa tytär lähes cahdentoistakymmenen wuotinen joca oli cuolemallans. Ja Canssa ahdisti händä mennes.

42. Sille henelle oli ainoa Tyter lehes caxitoistakymen Wotinen/ ia se oli colemallans. Ja mennesens Canssa adhistit hende. (Sillä hänellä oli ainoa tytär lähes kaksitoistakymmen wuotinen/ ja se oli kuolemaisillansa. Ja mennessänsä kansa ahdistit häntä.)

42. ὅτι θυγάτηρ μονογενὴς ἦν αὐτῷ ὡς ἐτῶν δώδεκα καὶ αὕτη ἀπέθνῃσκεν. Ἐν δὲ τῷ ὑπάγειν αὐτὸν οἱ ὄχλοι συνέπνιγον αὐτόν.

42. οτι θυγατηρ μονογενης ην αυτω ως ετων δωδεκα και αυτη απεθνησκεν εν δε τω υπαγειν αυτον οι οχλοι συνεπνιγον αυτον 42. oti thυgater monogenes en aυto os eton dodeka kai aυte apethnesken en de to υpagein aυton oi ochloi sυnepnigon aυton

42 because there was to him an only begotten daughter, approximately twelve years (old), and this one was dying. But while* he was going, the crowds were choking him.

42. For he had one only daughter, about twelve years of age, and she lay a dying. But as he went the people thronged him.

42. Thi han havde en eenbaaren Datter ved tolv Aar gammel, og hun droges med Døden. Men idet han gik, trængte Folket ham.

42. Ty han hade ena enda dotter, vid tolf åra gammal, och hon begynte själas; men i vägen, vid han gick dit, trängde honom folket.

42. Sest temmal olli üks ainus tüttar liggi kahheteistkümne aastane, ja se olli surnud. (Agga, kui temma senna läks, lämmatas rahwas tedda pea ärra.

42. Mat jo vienintelė, dvylikametė dukrelė buvo bemirštanti. Jėzus ėjo iš visų pusių spaudžiamas minios.

42. denn er hatte eine einzige Tochter bei zwölf Jahren, die lag in den letzten Zügen. Und da er hinging, drängte ihn das Volk.

42. Parce qu'il avait une fille unique, d'environ douze ans, qui se mourait. Et comme Jésus y allait, il était pressé par la foule.

42. Porque una hija única que tenía, como de doce años, se estaba muriendo. Y yendo, le apretaba la gente.

42 Want hij had een enige dochter, van omtrent twaalf jaren, en deze lag op haar sterven. En als Hij heenging, zo verdrongen Hem de scharen.

42. Albowiem miał córkę jedyną około dwunastu lat, która już konała. (A gdy on szedł, cisnął go lud.)

42. Mert vala néki egy egyetlen leánya, mintegy tizenkét esztendős, és az halálán volt. Mikor pedig ő méne, a sokaság szorongatá őt.

42 потому что у него была одна дочь, лет двенадцати, и та была при смерти. Когда же Он шел, народ теснил Его.

42. Бо дочка єдина була в него лїт дванайцяти, і та вмирала. Як же йшов Він, народ тиснув ся до Него;

43 Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.

43 Ja oli nainen, jolla oli ollut verenjuoksu kaksitoista vuotta. Hän oli lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa kenenkään voimatta häntä parantaa.

43. Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;

43. JA yxi waimo joca oli punatautia caxitoistakymmendä wuotta sairastanut ja oli caiken tawarans Läkäreille culuttanut ja ei woitu keldän paratta.

43. Ja yxi Waimo/ ioca oli Punatauti caxitoistakymende wootta pitenyt/ se oli caiki Tauarans Läkeritten päle culuttanut. Ja eikelden woitu paratta/ (Ja yksi waimo/ joka oli punatautia kaksitoista kymmentä wuotta pitänyt/ se oli kaikki tawaransa lääkäritten päälle kuluttanut. Ja ei keltään woitu parattaa/)

43. καὶ γυνὴ οὖσα ἐν ῥύσει αἵματος ἀπὸ ἐτῶν δώδεκα, ἥτις ἰατροῖς προσαναλώσασα ὅλον τὸν βίον οὐκ ἴσχυσεν ὑπ’ οὐδενὸς θεραπευθῆναι,

43. και γυνη ουσα εν ρυσει αιματος απο ετων δωδεκα ητις εις ιατρους προσαναλωσασα ολον τον βιον ουκ ισχυσεν υπ ουδενος θεραπευθηναι 43. kai gυne oυsa en rυsei aimatos apo eton dodeka etis eis iatroυs prosanalosasa olon ton βion oυk ischυsen υp oυdenos therapeυthenai

43 And a woman, having a flowing of blood twelve years, who consumed her whole livelihood upon physicians, was not strong-enough to be healed by anyone.

43. And a woman having an issue of blood twelve years, which had spent all her living upon physicians, neither could be healed of any,

43. Og en Kvinde, som havde havt Blodfold i tolv Aar, og havde kostet al sin Formue paa Læger og kunde ikke blive helbredt af Nogen.

43. Och en qvinna, som blodgång hade haft i tolf år, och hade förtärt allt hvad hon ägde på läkare, och kunde dock botas af ingom;

43. Ja üks naene, kes kaksteistkümmend aastat werre-töwwes olnud, kes keik omma peatoidust arstide kätte olli ärrakullutanud, ja ei woinud ühhegi käest terwist sada,

43. Viena moteris, dvylika metų serganti kraujoplūdžiu ir išleidusi gydytojams visus savo išteklius,­ bet jos nė vienas negalėjo pagydyti,­

43. Und ein Weib hatte den Blutgang zwölf Jahre gehabt; die hatte alle ihre Nahrung an die Ärzte gewandt, und konnte von niemand geheilt werden;

43. Alors une femme, qui avait une perte de sang depuis douze ans, et qui avait dépensé tout son bien en médecins, sans avoir pu être guérie par aucun,

43. Y una mujer que tenía flujo de sangre ya hacía doce años, la cual había gastado en médicos toda su hacienda, y de ninguno había podido ser curada,

43 En een vrouw, die twaalf jaren lang den vloed des bloeds gehad had, welke al haar leeftocht aan medicijnmeesters ten koste gelegd had; en van niemand had kunnen genezen worden,

43. A niewiasta, która płynienie krwi cierpiała od lat dwunastu, i wynałożyła była na lekarzy wszystko swoje pożywienie, a nie mogła być od nikogo uleczona,

43. És egy asszony, ki vérfolyásban volt tizenkét esztendőtől fogva, és bár minden vagyonát az orvosokra költötte, senki meg nem tudta gyógyítani,

43 И женщина, страдавшая кровотечением двенадцать лет,которая, издержав на врачей все имение, ни одним не могла быть вылечена,

43. і одна жінка, бувши в кровотічі років дванайцять, котра, на лїкарів витративши ввесь прожиток, не могла нї від кого вигоїтись,

44 Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.

44 Takaa lähestyen hän kosketti Hänen vaippansa tupsua; ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.

44. Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.

44. Hän käwi tacana ja rupeis hänen waattens paldesen ja cohta hänen werens juoxu asetui.

44. hen keui takana/ ia rupeis henen waatteins paltein/ Ja cochta asettui henen werens ioxu. (hän käwi takana/ ja rupes hänen waatteinsa palteen/ Ja kohta asettui hänen werensä juoksu.)

44. προσελθοῦσα ὄπισθεν ἥψατο τοῦ κρασπέδου τοῦ ἱματίου αὐτοῦ, καὶ παραχρῆμα ἔστη ἡ ῥύσις τοῦ αἵματος αὐτῆς.

44. προσελθουσα οπισθεν ηψατο του κρασπεδου του ιματιου αυτου και παραχρημα εστη η ρυσις του αιματος αυτης 44. proselthoυsa opisthen epsato toυ kraspedoυ toυ imatioυ aυtoυ kai parachrema este e rυsis toυ aimatos aυtes

44 She came near, behind him and touched the hem of his garment, and instantly, the flowing of her blood stopped.

44. Came behind him, and touched the border of his garment: and immediately her issue of blood stanched.

44. hun gik til bagfra og rørte ved Sømmen af hans Klædebon, og strax stilledes hendes Blodflod.

44. Hon gick bakefter, och tog på hans klädefåll; och straxt stillades hennes blodgång.

44. Se tulli temma selja tahha, ja putus temma kue pallistussesse, ja seddamaid löppes tem̃a werre többi ärra.

44. prisiartino iš užpakalio ir prisilietė Jo drabužio apvado. Ir bematant kraujas liovėsi plūdęs.

44. die trat hinzu von hinten und rührte seines Kleides Saum an; und alsobald stand ihr der Blutgang.

44. S'approchant de lui par-derrière, toucha le bord de son vêtement; et à l'instant, sa perte de sang s'arrêta.

44. Llegándose por detrás tocó el borde de su vestido; y luego se estancó el flujo de su sangre.

44 Van achteren tot Hem komende, raakte den zoom Zijns kleeds aan; en terstond stelpte de vloed haars bloeds.

44. Przystąpiwszy z tyłu, dotknęła się podołka szaty jego, a zarazem się zastanowiło płynienie krwi jej.

44. Hátulról hozzá járulván, illeté az ő ruhájának peremét; és azonnal elálla vérének folyása.

44 подойдя сзади, коснулась края одежды Его; и тотчас течение крови у ней остановилось.

44. і, приступивши ззаду, приторкнулась до краю одежі Його, й зараз перестала кровотіч її.

45 Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua ( ja sinä sanot: 'Kuka minua kosketti?')".

45 Niin Jeesus sanoi: "Kuka minua kosketti?" Kaikkien kieltäessä sanoi Pietari ja ne jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, kansanjoukko ahdistaa ja pusertaa sinua ( ja sinä sanot: 'Kuka minua kosketti?')"

45. Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?

45. Ja Jesus sanoi: cuca on minuun ruwennut? Cosca he caicki kielsit sanoi Petari ja jotca hänen cansans olit: Mestari Canssa ahdista ja tunge sinua ja sinä sanot: cuca minuun rupeis?

45. Ja Iesus sanoi/ Cuca ombi minuun ruuenut? Coska he sis caiki kielsit/ sanoi Petari/ ia iotca henen cansans olit/ Mestari/ Canssa sinua ahdista ia tunge/ ia sine sanot/ Cuca minuun rupesi? (Ja Jesus sanoi / Kuka ompi minuun ruwennut? Koska he siisä kaikki kielsit/ sanoi Petari/ ja jotka hänen kanssansa olit/ Mestari/ Kansa sinua ahdistaa ja tunkee/ ja sinä sanot/ Kuka minuun rupesi?)

45. καὶ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Τίς ὁ ἁψάμενός μου; ἀρνουμένων δὲ πάντων εἶπεν ὁ Πέτρος καὶ οἱ σὺν αὐτῷ· Ἐπιστάτα, οἱ ὄχλοι συνέχουσί σε καὶ ἀποθλίβουσι καὶ λέγεις τίς ὁ ἁψάμενός μου;

45. και ειπεν ο ιησους τις ο αψαμενος μου αρνουμενων δε παντων ειπεν ο πετρος και οι μετ αυτου επιστατα οι οχλοι συνεχουσιν σε και αποθλιβουσιν και λεγεις τις ο αψαμενος μου 45. kai eipen o iesoυs tis o apsamenos moυ arnoυmenon de panton eipen o petros kai oi met aυtoυ epistata oi ochloi sυnechoυsin se kai apothliβoυsin kai legeis tis o apsamenos moυ

45 And Jesus said, Who touched my (garment)? But (while) all are denying (it), Peter and those with him said, Master*, the crowds are crowding (against) you, and are pressing against (you) and you say, Who touched my (garment)?

45. And Jesus said, Who touched me When all denied, Peter and they that were with him said, Master, the multitude throng thee and press thee, and sayest thou, Who touched me

45. Og Jesus sagde: hvo var det, som rørte ved mig? Men der Alle nægtede det, sagde Peter og de, som vare med ham: Mester! Folket trykker og trænger dig, og du siger: hvo var det, som rørte ved mig?

45. Och Jesus sade: Ho är den, som tog på mig? Då de alle nekade, sade Petrus, och de med honom voro: Mästar, folket tränger dig, och omakar dig, och du säger: Ho tog på mig?

45. Ja Jesus ütles: Kes on minnusse putunud? agga kui keik salgasid, ütles Peetrus ja need, kes temma jures ollid: Öppetaja, rahwas tungib sinno peäle ja röhhuwad sind, ja sinna ütled: Kes se on , kes minnusse putunud?

45. Jėzus paklausė: ‘‘Kas mane palietė?’‘ Visiems besiginant, Petras ir šalia jo esantys tarė: ‘‘Mokytojau, minia Tave spaudžia ir stumia, o Tu klausi: ‘Kas mane palietė?’ ‘‘

45. Und Jesus sprach: Wer hat mich angerührt? Da sie aber alle leugneten, sprach Petrus und die mit ihm waren: Meister, das Volk drängt und drückt dich, und du sprichst: Wer hat mich angerührt?

45. Et Jésus dit: Qui m'a touché?Et comme tous le niaient, Pierre et ceux qui étaient avec lui, dirent: Maître, la foule t'environne et te presse; et tu dis: Qui m'a touché?

45. Entónces Jesús dijo: ¿Quién es el que me ha tocado? Y negando todos, dijo Pedro y los que estaban con él: Maestro, la multitud te aprieta y oprime, y dices: ¿Quién es el que me ha tocado?

45 En Jezus zeide: Wie is het, die Mij heeft aangeraakt? En als zij het allen miszaakten, zeide Petrus en die met hem waren: Meester, de scharen drukken en verdringen U, en zegt Gij: Wie is het, die Mij aangeraakt heeft?

45. I rzekł Jezus: Któż jest, co się mnie dotknął? a gdy się wszyscy zapierali, rzekł Piotr, i ci, którzy z nim byli: Mistrzu! lud cię ciśnie i tłoczy, a ty mówisz: Kto się mnie dotknął?

45. És monda Jézus: Ki az, a ki engem illete? És mikor mindnyájan tagadták, monda Péter és a kik ő vele valának: Mester, a sokaság nyom és szorongat téged, és azt mondod: Ki az, a ki engem illete?

45 И сказал Иисус: кто прикоснулся ко Мне? Когда же все отрицались, Петр сказал и бывшие с Ним: Наставник! народ окружает Тебя и теснит, – и Ты говоришь: кто прикоснулся ко Мне?

45. І рече Ісус: Хто приторкнув ся до мене? Як же всї відпирались, сказав Петр і ті, що з Ним: Наставниче, народ товпить ся та тиснеть ся до Тебе, а Ти кажеш: Хто приторкнувсь до мене?

46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että voimaa lähti minusta".

46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minua kosketti, sillä tunsin voimaa lähtevän minusta."

46. Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.

46. Jesus sanoi: cuitengin jocu minuun rupeis: sillä minä tunsin woiman minustani lähtewän.

46. Nin sanoi Iesus/ Jocu minuun rupes/ Sille mine tunsin auwun minustani vloskieuuen. (Niin sanoi Jesus/ Joku minuun rupesi/ Sillä minä tunsin awun minustani ulos käywän.)

46. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἥψατό μού τις· ἐγὼ γὰρ ἔγνων δύναμιν ἐξελθοῦσαν ἀπ’ ἐμοῦ.

46. ο δε ιησους ειπεν ηψατο μου τις εγω γαρ εγνων δυναμιν εξελθουσαν απ εμου 46. o de iesoυs eipen epsato moυ tis ego gar egnon dυnamin ekselthoυsan ap emoυ

46 But Jesus said, Someone touched me; for* I knew (that) power had gone forth from me.

46. And Jesus said, Somebody hath touched me: for I perceive that virtue is gone out of me.

46. Men Jesus sagde: der rørte Nogen ved mig; thi jeg fornam, at der udgik en Kraft fra mig.

46. Då sade Jesus: Någor hafver ju tagit på mig; ty jag kände, att kraft gick af mig.

46. Agga Jesus ütles: Üks on minnusse putunud: sest ma ollen tunnud, et wäggi minnust on wäljaläinud.

46. Bet Jėzus atsakė: ‘‘Mane kažkas palietė, nes Aš pajutau, kad iš manęs išėjo jėga’‘.

46. Jesus aber sprach: Es hat mich jemand angerührt; denn ich fühle, daß eine Kraft von mir gegangen ist.

46. Mais Jésus dit: Quelqu'un m'a touché; car j'ai senti qu'une vertu est sortie de moi.

46. Y Jesús dijo: Me ha tocado alguien; porque yo he conocido que ha salido virtud de mí.

46 En Jezus zeide: Iemand heeft Mij aangeraakt; want Ik heb bekend, dat kracht van Mij uitgegaan is.

46. I rzekł Jezus: Dotknął się mnie ktoś, bom poznał, że moc ode mnie wyszła.

46. Jézus pedig monda: Illete engem valaki; mert én észrevettem, hogy erő származék ki tőlem.

46 Но Иисус сказал: прикоснулся ко Мне некто, ибо Я чувствовал силу, исшедшую из Меня.

46. Ісус же рече: Приторкнув ся до мене хтось; я бо чув, що сила вийшла з мене.

47 Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten, lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut terveeksi.

47 Nähtyään, ettei ollut salassa, nainen tuli vavisten, heittäytyi Hänen eteensä ja kertoi kaiken kansan edessä, miksi hän kosketti Häntä ja kuinka hän parani heti.

47. Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.

47. Cosca waimo näki ettei se sala ollut tuli hän wäristen ja langeis hänen jalcains eteen ja julisti caikelle Canssalle mingä syyn tähden hän oli häneen ruwennut ja cuinga hän cohta terwexi tuli.

47. Coska sis Waimo näki ettei se sala ollut/ tuli hen wäristen/ ia langeis henen ialcains eten/ ia iulghisti caiken Canssan edhes/ minge syyn tedhen/ hen oli heneen ruuenut/ Ja quinga hen cocta teruexi tuli. (Koska siis waimo näki ettei se salaa ollut/ tuli hän wäristen/ ja lankesi hänen jalkainsa eteen/ ja julkisti kaiken kansan edessä/ minkä syyn tähden/ hän oli häneen ruwennut/ Ja kuinka hän kohta terweeksi tuli.)

47. ἰδοῦσα δὲ ἡ γυνὴ ὅτι οὐκ ἔλαθε, τρέμουσα ἦλθε καὶ προσπεσοῦσα αὐτῷ δι’ ἣν αἰτίαν ἥψατο αὐτοῦ ἀπήγγειλεν αὐτῷ ἐνώπιον παντὸς τοῦ λαοῦ, καὶ ὡς ἰάθη παραχρῆμα.

47. ιδουσα δε η γυνη οτι ουκ ελαθεν τρεμουσα ηλθεν και προσπεσουσα αυτω δι ην αιτιαν ηψατο αυτου απηγγειλεν αυτω ενωπιον παντος του λαου και ως ιαθη παραχρημα 47. idoυsa de e gυne oti oυk elathen tremoυsa elthen kai prospesoυsa aυto di en aitian epsato aυtoυ apeggeilen aυto enopion pantos toυ laoυ kai os iathe parachrema

47 Now (after) the woman saw that she was not eluding (him), she came trembling, and having fallen down before him, reported to him in the sight of all the people, because of what cause she touched him and how she was healed instantly.

47. And when the woman saw that she was not hid, she came trembling, and falling down before him, she declared unto him before all the people for what cause she had touched him, and how she was healed immediately.

47. Men der Kvinden saae, at det ikke var skjult, kom hun bævede og faldt ned for ham og bekendte for ham i alt Folkets paahør, af hvad Aarsag hun havde rørt ved ham, og hvorledes hun strax var bleven helbredet.

47. Då qvinnan såg, att det icke var lönligit, kom hon skälfvandes, och föll ned för hans fötter, och förkunnade för allo folkena, för hvad saks skull hon hade tagit på honom, och huruledes hon blef straxt helbregda.

47. Agga kui se naene näggi, et ta ei woinud warjule jäda, siis tulli ta wärristes ja heitis temma ette mahha, tunnistas temmale keige rahwa ees ülles, mis asja pärrast temma temmasse olli putunud, ja kuida temma ni kohhe olli terweks sanud.

47. Moteris, matydama, kad neliko nepastebėta, drebėdama prisiartino, parpuolė Jam po kojų ir visų žmonių akivaizdoje papasakojo, kodėl prisilietė ir kaip tuojau pasveiko.

47. Da aber das Weib sah, daß es nicht verborgen war, kam sie mit Zittern und fiel vor ihm nieder und verkündigte vor allem Volk, aus welcher Ursache sie ihn hätte angerührt und wie sie wäre alsbald gesund geworden.

47. Cette femme voyant que cela ne lui avait point été caché, vint toute tremblante, et se jetant à ses pieds, elle déclara, devant tout le peuple, pour quel sujet elle l'avait touché, et comment elle avait été guérie à l'instant.

47. Entónces como la mujer vió que no se escondía, vino temblando, y postrándose delante de él, le declaró delante de todo el pueblo la causa porque le había tocado, y como luego había sido sana.

47 De vrouw nu, ziende, dat zij niet verborgen was, kwam bevende, en voor Hem nedervallende, verklaarde Hem voor al het volk, om wat oorzaak zij Hem aangeraakt had, en hoe zij terstond genezen was.

47. A widząc ona niewiasta, że się nie utaiła, ze drżeniem przystąpiła i upadła przed nim, i dlaczego się go dotknęła, powiedziała mu przed wszystkim ludem, i jako zaraz uzdrowiona była.

47. Mikor pedig látta az asszony; hogy nem maradt titokban, reszketve előjöve és előtte leesvén, megjelenté néki az egész sokaság előtt, miért illette őt, és hogy azonnal meggyógyult.

47 Женщина, видя, что она не утаилась, с трепетом подошла и, пав пред Ним, объявила Ему перед всем народом, по какой причинеприкоснулась к Нему и как тотчас исцелилась.

47. Бачивши ж жінка, що не втаїть ся, трясучись приступила й, припавши перед Ним, з якої причини приторкнулась до Него, сповістила Його перед усїм народом, і як одужала зараз.

48 Niin hän sanoi hänelle: "(Ole turvallisella mielellä,) tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".

48 Niin Hän sanoi hänelle: "(Ole turvallisella mielellä,) tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan."

48. Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!