2 luku

Jeesus syntyy Beetlehemissä 1 – 7, ja enkeli ilmoittaa sen paimenille 8 – 12 Taivaallinen sotajoukko ylistää Jumalaa 13, 14, jonka jälkeen paimenet käyvät Jeesus – lasta katsomassa 15 – 20 Jeesus ympärileikataan 21 ja tuodaan pyhäkköön 22 – 24, jossa hänestä, Jumalaa kiittäen, puhuvat Simeon 25 – 35 ja Hanna 36 – 38 Jeesus kasvaa Nasaretissa 39, 40 ja käy kaksitoistavuotiaana pyhäkössä 41 – 52.

1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

1 Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky koko maailman verollepanosta.

1. Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

1. NIinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda että caicki mailma piti werollisexi laskettaman.

1. Se tapactui sijs nijnä Peiuine/ Ette Yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda/ ette caiki Mailma piti * Werolisexi laskettaman. (Ja tapahtui siis niinä päiwinä/ Että yksi käsky uloskäwi keisarilta Augustukselta/ että kaikki maailma piti werolliseksi laskettaman.)

1. Ἐγένετο δὲ ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις ἐξῆλθε δόγμα παρὰ Καίσαρος Αὐγούστου ἀπογράφεσθαι πᾶσαν τὴν οἰκουμένην.

1. εγενετο δε εν ταις ημεραις εκειναις εξηλθεν δογμα παρα καισαρος αυγουστου απογραφεσθαι πασαν την οικουμενην 1. egeneto de en tais emerais ekeinais ekselthen dogma para kaisaros aυgoυstoυ apografesthai pasan ten oikoυmenen

1 {Luk 2:1-20 Bethlehem 5 BC; no parallel.} {Augustus, a title, both the Latin form and Greek word ‘sebastos’ are in the Bible (G828, G4575), which are adjectives that means ‘worthy of worship. It is like our Reverend, His Majesty, Your Worship, etc.’ This ‘worthy of worship’ became worse as more and more Emperors took the throne. Even Nero is referred to as the ‘Man of Sin’ in 2Th 2:3, the number of a man in Rev 13:18 (666). Caesar is our ‘Emperor.’ Adjectives in Greek occur after the noun so by rights this is His Reverend Emperor in Luk 2:1. In Acts 25:2, 5; 27:1 - Augustus here means simply ‘the Emperor’ and translated as such.}Now it happened in those days, a decree went out from Caesar Augustus to register all the inhabited-earth.

1. And it came to pass in those days, that there went out a decree from Caesar Augustus, that all the world should be taxed.

1. Men det begav sig i de Dage, at en Befaling udgik fra Kaiser Augustus, at al Verden skulde skrives i Mandtal.

1. Det begaf sig i den tiden, att af Kejsar Augusto utgick ett bud, att all verlden skulle beskattas;

1. Agga se sündis neil päiwil, et sanna Keisrist Augustussest wäljaläks, et keik ma-ilm piddi ülleskirjotud sama.

1. Tomis dienomis išėjo ciesoriaus Augusto įsakymas surašyti visus valstybės gyventojus.

1. Es begab sich aber zu der Zeit, daß ein Gebot von dem Kaiser Augustus ausging, daß alle Welt geschätzt würde.

1. En ce temps-là on publia un édit de César Auguste, pour faire le dénombrement des habitants de toute la terre.

1. Y ACONTECIÓ en aquellos dias, que salió un edicto de parte de Augusto César, para que toda la tierra fuese empadronada.

1 En het geschiedde in diezelfde dagen, dat er een gebod uitging van den Keizer Augustus, dat de gehele wereld beschreven zou worden.

1. I stało się w one dni, że wyszedł dekret od cesarza Augusta, aby popisano wszystek świat.

1. És lőn azokban a napokban, Augusztus császártól parancsolat adaték ki, hogy mind az egész föld összeirattassék.

1 В те дни вышло от кесаря Августа повеление сделать перепись по всей земле.

1. Стало ся ж тими днями, вийшло повелїннє від кесаря Августа переписати всю вселенну.

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2 Tämä ensimmäinen verollepano tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2. Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.

2. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias.

2. Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/ ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan. (Ja tämä weronlaskema oli ensimmäinen/ ja silloin tapahtui koska Kyrenius oli waltamies ylitse Syrian maan.)

2. αὕτη ἡ ἀπογραφὴ πρώτη ἐγένετο ἡγεμονεύοντος τῆς Συρίας Κυρηνίου.

2. αυτη η απογραφη πρωτη εγενετο ηγεμονευοντος της συριας κυρηνιου 2. aυte e apografe prote egeneto egemoneυontos tes sυrias kυrenioυ

2 This first census happened (while) Quirinius is governor of Syria.

2. And this taxing was first made when Cyrenius was governor of Syria.)

2. (Denne første Indskrivning skete, der Qvirinius var Landsherre i Syrien).

2. Och denna beskattning var den första, och skedde under den höfdingen öfver Syrien, Cyrenio.

2. (Sesinnane ülleskirjotaminne sündis enne, kui Kirenius Siria-ma ülle wallitseja olli.)

2. Toks pirmasis surašymas buvo padarytas Kvirinui valdant Siriją.

2. Und diese Schätzung war die allererste und geschah zu der Zeit, da Cyrenius Landpfleger von Syrien war.

2. Ce premier dénombrement se fit pendant que Quirinus était gouverneur de Syrie.

2. Este empadronamiento primero fué hecho, siendo presidente de la Siria Cirenio,

2 Deze eerste beschrijving geschiedde, als Cyrenius over Syrie stadhouder was.

2. A ten popis pierwszy stał się, gdy Cyreneusz był starostą Syryjskim.

2. Ez az összeírás először akkor történt, mikor Siriában Czirénius volt a helytartó.

2 Эта перепись была первая в правление Квириния Сириею.

2. Ся перепись була перва за правлення Киринея в Сириї.

3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3 Niin kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3. Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.

3. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta.

3. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. (Ja menit itsekukin kaupunkihinsa antaman heidäns arwattaa.)

3. καὶ ἐπορεύοντο πάντες ἀπογράφεσθαι, ἕκαστος εἰς τὴν ἰδίαν πόλιν.

3. και επορευοντο παντες απογραφεσθαι εκαστος εις την ιδιαν πολιν 3. kai eporeυonto pantes apografesthai ekastos eis ten idian polin

3 And all were traveling to register themselves, each one into his own city.

3. And all went to be taxed, every one into his own city.

3. Og Alle gik at lade sig indskrive hver til sin Stad.

3. Och de gingo alle, hvar uti sin stad, till att låta beskatta sig.

3. Ja keik läksid ennast laskma ülleskirjotada, iggaüks omma liñna.

3. Taigi visi keliavo užsirašyti, kiekvienas į savo miestą.

3. Und jedermann ging, daß er sich schätzen ließe, ein jeglicher in seine Stadt.

3. Ainsi tous allaient pour être enregistrés, chacun dans sa ville.

3. E iban todos para ser empadronados cada uno a su ciudad.

3 En zij gingen allen om beschreven te worden, een iegelijk naar zijn eigen stad.

3. I szli wszyscy, aby popisani byli, każdy do miasta swego.

3. Mennek vala azért mindenek, hogy beirattassanak, kiki a maga városába.

3 И пошли все записываться, каждый в свой город.

3. Ійшли всї вписуватись, кожен у свій город.

4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,

4 Myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, joka oli nimeltään Beetlehem — koska hän oli Daavidin huonetta — ja sukua —

4. Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)

4. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta

4. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin ioca cutzuta' Bethlehem/ Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/ ette hene' piteis mös itzens aruauttaman (Niin myös Joseph Galileasta Nazarethin kaupungista ylös meni Judeaan Dawidin kaupungin joka kutsutaan Bethlemem/ Sillä että hän oli Dawidin huoneesta ja perheestä/ että hänen pitäisi myös itsensä arwattaman.)

4. Ἀνέβη δὲ καὶ Ἰωσὴφ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας ἐκ πόλεως Ναζαρὲτ εἰς τὴν Ἰουδαίαν εἰς πόλιν Δαυῒδ ἥτις καλεῖται Βηθλέεμ, διὰ τὸ εἶναι αὐτὸν ἐξ οἴκου καὶ πατριᾶς Δαυῒδ,

4. ανεβη δε και ιωσηφ απο της γαλιλαιας εκ πολεως {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } εις την ιουδαιαν εις πολιν δαβιδ ητις καλειται βηθλεεμ δια το ειναι αυτον εξ οικου και πατριας δαβιδ 4. aneβe de kai iosef apo tes galilaias ek poleos {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } eis ten ioυdaian eis polin daβid etis kaleitai βethleem dia to einai aυton eks oikoυ kai patrias daβid

4 Now Joseph also went-up from Galilee, out of the city of Nazareth, into Judea, to the city of David, which is called Bethlehem, because he was out of the house and family of David;

4. And Joseph also went up from Galilee, out of the city of Nazareth, into Judaea, unto the city of David, which is called Bethlehem; (because he was of the house and lineage of David:)

4. Men Joseph gik ogsaa op fra Galilæa, fra den Stad Nazareth, til Judæa til Davids Stad, som kaldes Bethlehem, (fordi han var af Davids Huus og Slægt),

4. Så for ock Joseph upp af Galileen, af den staden Nazareth, in uti Judiska landet, till Davids stad, som heter BethLehem; ty han var af Davids hus och slägt;

4. Siis läks ka Josep Kalilea-maalt Naatsaretti liñnast ülles Juda-male Taweti liñna, mis hütakse Petlemmaks, sepärrast et ta olli Taweti suggust ja pärris-maalt.

4. Taip pat ir Juozapas ėjo iš Galilėjos miesto Nazareto į Judėją, į Dovydo miestą, vadinamą Betliejumi, nes buvo kilęs iš Dovydo namų ir giminės.

4. Da machte sich auch auf Joseph aus Galiläa, aus der Stadt Nazareth, in das jüdische Land zur Stadt Davids, die da heißt Bethlehem, darum daß er von dem Hause und Geschlechte Davids war,

4. Joseph aussi monta de Galilée en Judée, de la ville de Nazareth à la ville de David, nommée Bethléhem, parce qu'il était de la maison et de la famille de David,

4. Y subió José también de Galilea, de la ciudad de Nazaret, a Judea, a la ciudad de David, que se llama Belén, por cuanto era de la casa y familia de David;

4 En Jozef ging ook op van Galilea, uit de stad Nazareth, naar Judea, tot de stad Davids, die Bethlehem genaamd wordt, (omdat hij uit het huis en geslacht van David was);

4. Wstąpił też i Józef z Galilei z miasta Nazaretu do ziemi Judzkiej, do miasta Dawidowego, które zowią Betlehem, (przeto iż on był z domu i z familii Dawidowej;)

4. Felméne pedig József is Galileából, Názáret városából Júdeába, a Dávid városába, [1†] mely Bethlehemnek neveztetik, mivelhogy a Dávid házából és háznépe közül való volt;

4 Пошел также и Иосиф из Галилеи, из города Назарета, в Иудею, в город Давидов, называемый Вифлеем, потому что он был из дома и рода Давидова,

4. Пійшов же й Йосиф із Галилеї, з города Назарета, в Юдею, в город Давидів, що зветь ся Витлеєм: (був бо він з дому й роду Давидового)

5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

5 verolle pantavaksi Marian, kihlatun vaimonsa kanssa, joka oli raskaana.

5. Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.

5. Marian hänen kihlatun emändäns cansa joca rascas oli.

5. Maria' hene' kihlatun Eme'dens ca'sa ioca oli rascas. (Marian hänen kihlatun emäntänsä kanssa joka oli raskas.)

5. ἀπογράψασθαι σὺν Μαριὰμ τῇ ἐμνηστευμένῃ αὐτῷ γυναικὶ, οὔσῃ ἐγκύῳ.

5. απογραψασθαι συν μαριαμ τη μεμνηστευμενη αυτω γυναικι ουση εγκυω 5. apograpsasthai sυn mariam te memnesteυmene aυto gυnaiki oυse egkυo

5 to register himself together with Mary, who has been engaged to him (as his) wife, being swollen (with child) {i.e. pregnant} .

5. To be taxed with Mary his espoused wife, being great with child.

5. at lade sig indskrive tilligemed Maria, sin trolovede, som var frugtsommelig.

5. På det han skulle låta beskatta sig, med Maria, sin trolofvada hustru, hvilken hafvandes var.

5. Et ta eñast piddi laskma ülleskirjotada Maria, om̃a kihlatud naesega, kes olli käima peäl.

5. Jis ėjo užsirašyti kartu su savo sužadėtine Marija, kuri buvo nėščia.

5. auf daß er sich schätzen ließe mit Maria, seinem vertrauten Weibe, die ward schwanger.

5. Pour être enregistré avec Marie son épouse, qui était enceinte.

5. Para ser empadronado, con María su mujer desposada con él, la cual estaba preñada.

5 Om beschreven te worden met Maria, zijn ondertrouwde vrouw, welke bevrucht was.

5. Aby był popisany z Maryją, poślubioną sobie małżonką, która była brzemienną.

5. Hogy beirattassék Máriával, a ki néki jegyeztetett feleségül, és várandós vala.

5 записаться с Мариею, обрученною ему женою, которая была беременна.

5. вписатись із Мариєю, зарученою йому жінкою, що була тяжка.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hänen synnyttämisensä aika tuli,

6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,

6. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans että synnyttämisen päiwät tulit täytetyxi.

6. Nin tapactui heide' sielle ollesans/ ette synnyttemise' peiuet tulit teutetyxi. (Niin tapahtui heidän siellä ollessansa/ että synnyttämisen päiwät tulit täytetyksi.)

6. ἐγένετο δὲ ἐν τῷ εἶναι αὐτοὺς ἐκεῖ ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τοῦ τεκεῖν αὐτήν,

6. εγενετο δε εν τω ειναι αυτους εκει επλησθησαν αι ημεραι του τεκειν αυτην 6. egeneto de en to einai aυtoυs ekei eplesthesan ai emerai toυ tekein aυten

6 Now it happened, while* they were there, the days were fulfilled that she should bear;

6. And so it was, that, while they were there, the days were accomplished that she should be delivered.

6. Men det skete, der de vare der, blev Tiden fuldkommet, at hun skulde føde.

6. Så begaf sig, medan de voro der, vordo dagarna fullbordade att hon skulle föda.

6. Agga se sündis, kui nemmad seäl ollid, sai se aeg täide, et ta piddi mahhasama.

6. Jiems ten esant, atėjo jai metas gimdyti, ir ji pagimdė savo pirmagimį Sūnų,

6. Und als sie daselbst waren, kam die Zeit, da sie gebären sollte.

6. Et pendant qu'ils étaient là, le temps auquel elle devait accoucher arriva.

6. Y aconteció, que estando ellos allí, los dias en que ella había de parir se cumplieron.

6 En het geschiedde, als zij daar waren, dat de dagen vervuld werden, dat zij baren zoude.

6. I stało się, gdy tam byli, wypełniły się dni, aby porodziła.

6. És lőn, hogy mikor ott valának, betelének az ő szülésének napjai.

6 Когда же они были там, наступило время родить Ей;

6. Стало ж ся, як були вони там, сповнились днї родити їй.

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi Hänet ja pani seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

7. Ja hän synnytti Pojan hänen esicoisens ja capaloidzi hänen ja pani seimeen ettei heille ollut sia majas.

7. Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/ ia kiäri henen capalohin/ ia laski henen Seimen/ sille ettei ollut heille sija maiasa. (Ja hän synnytti pojan hänen esikoisensa/ ja kääri hänen kapaloihin/ ja laski hänen seimeen/ sillä ettei ollut heille sijaa majassa.)

7. καὶ ἔτεκεν τὸν υἱὸν αὐτῆς τὸν πρωτότοκον· καὶ ἐσπαργάνωσεν αὐτὸν καὶ ἀνέκλινεν αὐτὸν ἐν τῇ φάτνῃ, διότι οὐκ ἦν αὐτοῖς τόπος ἐν τῷ καταλύματι.

7. και ετεκεν τον υιον αυτης τον πρωτοτοκον και εσπαργανωσεν αυτον και ανεκλινεν αυτον εν τη φατνη διοτι ουκ ην αυτοις τοπος εν τω καταλυματι 7. kai eteken ton υion aυtes ton prototokon kai esparganosen aυton kai aneklinen aυton en te fatne dioti oυk en aυtois topos en to katalυmati

7 and she bore her firstborn son, and she swaddled and reclined him in the manger, because there was no place for them in the boarding-house.

7. And she brought forth her firstborn son, and wrapped him in swaddling clothes, and laid him in a manger; because there was no room for them in the inn.

7. Og hun fødte sin Søn, den førstefødte, og svøbte ham og lagde ham i en Krybbe; thi de havde ikke Rum i Herberget.

7. Och hon födde sin förstfödda Son, och svepte honom i lindakläder, och lade honom neder i en krubbo; ty dem var icke rum i herbergena.

7. Ja temma töi omma essimesse Poia ilmale, ja mähkis tedda, ja panni tedda mahha söime, sest neil ep olnud muud asset maias.

7. suvystė Jį vystyklais ir paguldė ėdžiose, nes jiems nebuvo vietos užeigoje.

7. Und sie gebar ihren ersten Sohn und wickelte ihn in Windeln und legte ihn in eine Krippe; denn sie hatten sonst keinen Raum in der Herberge.

7. Et elle mit au monde son fils premier-né, et elle l'emmaillota, et le coucha dans une crèche, parce qu'il n'y avait point de place pour eux dans l'hôtellerie.

7. Y parió a su hijo primogénito, y le envolvió en pañales, y le acostó en el pesebre; porque no había lugar para ellos en el mesón.

7 En zij baarde haar eerstgeboren Zoon, en wond Hem in doeken, en leide Hem neder in de kribbe, omdat voor henlieden geen plaats was in de herberg.

7. I porodziła syna swego pierworodnego; a uwinęła go w pieluszki, i położyła go w żłobie, przeto iż miejsca nie mieli w gospodzie.

7. És szülé [2†] az ő elsőszülött fiát; és bepólyálá őt, és helyhezteté őt a jászolba, mivelhogy nem vala nékik helyök a vendégfogadó háznál.

7 и родила Сына своего Первенца, и спеленала Его, и положила Его в ясли, потому что не было им места в гостинице.

7. І вродила Сина свого перворідня, і сповила Його, й положила Його в ясла, бо не було їм місця в гостинницї.

8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8 Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet walwoit sijnä paickacunnas pellolla heidän laumans ja wartioidzit yöllä heidän carjans.

8. Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/ iotca wartioitzit öölle heiden Carians. (Ja paimenet olit samassa paikkakunnassa walwoen pellolla laumansa ylitse/ joka wartioitsit yöllä heidän karjaansa.)

8. Καὶ ποιμένες ἦσαν ἐν τῇ χώρᾳ τῇ αὐτῇ ἀγραυλοῦντες καὶ φυλάσσοντες φυλακὰς τῆς νυκτὸς ἐπὶ τὴν ποίμνην αὐτῶν.

8. και ποιμενες ησαν εν τη χωρα τη αυτη αγραυλουντες και φυλασσοντες φυλακας της νυκτος επι την ποιμνην αυτων 8. kai poimenes esan en te chora te aυte agraυloυntes kai fυlassontes fυlakas tes nυktos epi ten poimnen aυton

8 And there were shepherds in the same region, camping out and observing watches over their flock by night.

8. And there were in the same country shepherds abiding in the field, keeping watch over their flock by night.

8. Og der var Hyrder i den samme Egn, som laae ude paa Marken og holdt Nattevagt over deres Hjord.

8. Och i den samma ängden voro någre herdar, de der vakade, och höllo vård om nattena öfver sin hjord.

8. Ja seälsammus wäljal ollid karjatsed öidses, ja hoidsid öse omma karja.

8. Toje apylinkėje laukuose buvo piemenys, kurie, budėdami naktį, saugojo savo bandą.

8. Und es waren Hirten in derselben Gegend auf dem Felde bei den Hürden, die hüteten des Nachts ihre Herde.

8. Or, il y avait dans la même contrée des bergers qui couchaient aux champs, et qui gardaient leurs troupeaux pendant les veilles de la nuit.

8. Y había pastores en la misma tierra, que velaban, y guardaban las velas de la noche sobre su ganado.

8 En er waren herders in diezelfde landstreek, zich houdende in het veld, en hielden de nachtwacht over hun kudde.

8. A byli pasterze w onej krainie w polu nocujący i straż nocną trzymający nad stadem swojem.

8. Valának pedig pásztorok azon a vidéken, a kik künn a mezőn tanyáztak és vigyáztak éjszakán az ő nyájok mellett.

8 В той стране были на поле пастухи, которые содержали ночную стражу у стада своего.

8. І були пастухи в сторонї тій, що ночлїгували та стерегли сторожею в ночі отари своєї.

9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

9 Ja katso, Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he pelästyivät suuresti.

9. Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.

9. Ja cadzo HERran Engeli seisoi heidän tykönäns ja HERran kirckaus walais heitä että he suurest peljästyit.

9. Ja catzo/ HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens/ ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti/ ia he peliestyit swrella pelgolla. (Ja katso/ HERRAN enkeli seisoi heidän tykönänsä/ ja HERRAN kirkkaus heitä ympärins walkisti/ ja he peljästyit suurella pelolla.)

9. καὶ ἰδοὺ ἄγγελος Κυρίου ἐπέστη αὐτοῖς καὶ δόξα Κυρίου περιέλαμψεν αὐτούς, καὶ ἐφοβήθησαν φόβον μέγαν.

9. και ιδου αγγελος κυριου επεστη αυτοις και δοξα κυριου περιελαμψεν αυτους και εφοβηθησαν φοβον μεγαν 9. kai idoυ aggelos kυrioυ epeste aυtois kai doksa kυrioυ perielampsen aυtoυs kai efoβethesan foβon megan

9 And behold, a messenger of the Lord stood by them, and the glory of the Lord shone around them, and they were afraid (with) a great fear.

9. And, lo, the angel of the Lord came upon them, and the glory of the Lord shone round about them: and they were sore afraid.

9. Og see, Herrens Engel stod over for dem, og Herrens Klarhed skinnede om dem, og de frygtede saare.

9. Och si, Herrans Ängel stod när dem, och Herrans klarhet kringsken dem; och de vordo storliga förfärade.

9. Ja wata, Issanda ingel seisis nende jures, ja Issanda au paistis nende ümber, ja nemmad kartsid üpris wägga.

9. Staiga jiems pasirodė Viešpaties angelas, ir juos apšvietė Viešpaties šlovė. Jie labai išsigando,

9. Und siehe, des HERRN Engel trat zu ihnen, und die Klarheit des HERRN leuchtete um sie; und sie fürchteten sich sehr.

9. Et voici un ange du Seigneur se présenta à eux, et la gloire du Seigneur resplendit autour d'eux, et ils furent saisis d'une grande peur.

9. Y, he aquí, el ángel del Señor vino sobre ellos; y la claridad de Dios los cercó de resplandor de todas partes, y tuvieron gran temor.

9 En ziet, een engel des Heeren stond bij hen, en de heerlijkheid des Heeren omscheen hen, en zij vreesden met grote vreze.

9. A oto Anioł Paóski stanął podle nich, a chwała Paóska zewsząd oświeciła je, i bali się bojaźnią wielką.

9. És ímé az Úrnak angyala hozzájok jöve, és az Úrnak dicsősége körülvevé őket: és nagy félelemmel megfélemlének.

9 Вдруг предстал им Ангел Господень, и слава Господня осияла их; и убоялись страхом великим.

9. І ось ангел Господень став коло них, і слава Господня осияла їх; і полякались страхом великим.

10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10 Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä katso, julistan teille hyvän sanoman, suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle;

10. Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10. Ja Engeli sanoi heille: älkät peljätkö: sillä cadzo minä ilmoitan teille suuren ilon joca tulewa on caikelle Canssalle:

10. Ja sanoi heille Engeli/ Elkette te pelietkö/ Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/ ioca tuleua on caikelle Canssalle (Ja sanoi heille enkeli/ Älkäätte te peljätkö/ Sillä katso minä ilmoitan teille suuren ilon/ joka tulewa on kaikelle kansalle.)

10. καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὁ ἄγγελος· Μὴ φοβεῖσθε· ἰδοὺ γὰρ εὐαγγελίζομαι ὑμῖν χαρὰν μεγάλην ἥτις ἔσται παντὶ τῷ λαῷ,

10. και ειπεν αυτοις ο αγγελος μη φοβεισθε ιδου γαρ ευαγγελιζομαι υμιν χαραν μεγαλην ητις εσται παντι τω λαω 10. kai eipen aυtois o aggelos me foβeisthe idoυ gar eυaggelizomai υmin charan megalen etis estai panti to lao

10 And the messenger said to them, Do° not be afraid; for* behold, I proclaim to you° good-news of great joy which will be to all the people,

10. And the angel said unto them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people.

10. Og englen sagde til dem: frygter ikke; thi see, jeg forkynder Eder en stor Glæde, som skal vederfares alt Folket.

10. Och sade Ängelen till dem: Varer icke förfärade; si, jag bådar eder stor glädje, hvilken allo folkena vederfaras skall;

10. Ja se ingel ütles neile: Ärge kartke, sest wata, ma kulutan teile suurt römo, mis keige rahwale peab sama,

10. bet angelas jiems tarė: ‘‘Nebijokite! Štai skelbiu jums didelį džiaugsmą, kuris bus visai tautai.

10. Und der Engel sprach zu ihnen: Fürchtet euch nicht! siehe, ich verkündige euch große Freude, die allem Volk widerfahren wird;

10. Alors l'ange leur dit: N'ayez point de peur; car je vous annonce une grande joie, qui sera pour tout le peuple;

10. Mas el ángel les dijo: No temáis, porque, he aquí, os doy nuevas de gran gozo, que será a todo el pueblo:

10 En de engel zeide tot hen: Vreest niet, want, ziet, ik verkondig u grote blijdschap, die al den volke wezen zal;

10. I rzekł do nich Anioł: Nie bójcie się; bo oto zwiastuję wam radość wielką, która będzie wszystkiemu ludowi:

10. És monda az angyal nékik: Ne féljetek, mert ímé hirdetek néktek nagy örömet, mely az egész népnek öröme lészen:

10 И сказал им Ангел: не бойтесь; я возвещаю вам великую радость, которая будет всем людям:

10. І рече їм ангел: Не бійтесь, ось бо благовіщу вам радість велику, що буде всїм людям.

11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

11 teille on tänä päivänä Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.

11. Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.

11. Teille on tänäpän syndynyt Wapahtaja HERra Christus Dawidin Caupungis.

11. Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija/ ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. (Sillä että teille ompi tänäpänä syntynyt wapahtaja/ joka ompi HERRA Kristus Dawidin kaupungissa.)

11. ὅτι ἐτέχθη ὑμῖν σήμερον σωτὴρ ὅς ἐστιν Χριστὸς Κύριος ἐν πόλει Δαυῒδ.

11. οτι ετεχθη υμιν σημερον σωτηρ ος εστιν χριστος κυριος εν πολει δαβιδ 11. oti etechthe υmin semeron soter os estin christos kυrios en polei daβid

11 because there was born to you° today in the city of David, a Savior, who is Christ the Lord.

11. For unto you is born this day in the city of David a Saviour, which is Christ the Lord.

11. Thi Eder er i Dag en Frelser født, som er den Herre Christus i Davids Stad.

11. Ty i dag är eder födder Frälsaren, som är Christus Herren, i Davids stad.

11. Sest teile on tänna Taweti liñnas sündinud se Önnisteggia, kes on KRISTUS se ISSAND.

11. Šiandien Dovydo mieste jums gimė Gelbėtojas. Jis yra Viešpats­Kristus.

11. denn euch ist heute der Heiland geboren, welcher ist Christus, der HERR, in der Stadt Davids.

11. C'est qu'aujourd'hui, dans la ville de David, un Sauveur, qui est le Christ, le Seigneur, vous est né.

11. Que os es nacido hoy Salvador, que es el Señor, el Cristo, en la ciudad de David.

11 Namelijk dat u heden geboren is de Zaligmaker, welke is Christus, de Heere, in de stad Davids.

11. Iż się wam dziś narodził zbawiciel, który jest Chrystus Pan, w mieście Dawidowem.

11. Mert született néktek ma a Megtartó, ki az Úr Krisztus, a Dávid városában.

11 ибо ныне родился вам в городе Давидовом Спаситель,Который есть Христос Господь;

11. Бо народивсь вам сьогоднї Спас, що єсть Христос Господь, у городї Давидовому.

12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

12 Ja tämä on teille merkkinä: te tapaatte pienokaisen kapaloituna [ja] seimessä makaamassa.”

12. Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.

12. Ja tämä on teille merkixi: te löydätte lapsen capaloittuna seimes.

12. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn/ panduna seimeen. (Ja tämä on teille merkki. Te löydät lapsen kapaloihin käärityn/ pantuna seimeen.)

12. καὶ τοῦτο ὑμῖν τὸ σημεῖον, εὑρήσετε βρέφος ἐσπαργανωμένον, κείμενον ἐν φάτνῃ.

12. και τουτο υμιν το σημειον ευρησετε βρεφος εσπαργανωμενον κειμενον εν τη φατνη 12. kai toυto υmin to semeion eυresete βrefos esparganomenon keimenon en te fatne

12 And this (is) the sign to you°: you° will be finding a swaddled baby, laying in a manger.

12. And this shall be a sign unto you; Ye shall find the babe wrapped in swaddling clothes, lying in a manger.

12. Og det skal være Eder et Tegn: I skulle finde et Barn svøbt, liggende i en Krybbe.

12. Och detta skall vara eder för tecken: I skolen finna barnet svept i lindakläder, nederlagdt i en krubbo.

12. Ja se olgo teile tähheks: teie leiate se lapse mähhitud ja söimes maggamast.

12. Ir štai jums ženklas: rasite kūdikį, suvystytą ir paguldytą ėdžiose’‘.

12. Und das habt zum Zeichen: ihr werdet finden das Kind in Windeln gewickelt und in einer Krippe liegen.

12. Et ceci vous servira de signe: Vous trouverez le petit enfant emmailloté et couché dans une crèche.

12. Y esto os será por señal: hallaréis al niño envuelto en pañales, echado en el pesebre.

12 En dit zal u het teken zijn: gij zult het Kindeken vinden in doeken gewonden, en liggende in de kribbe.

12. A to wam będzie za znak: znajdziecie niemowlątko uwinione w pieluszki, leżące w żłobie.

12. Ez pedig néktek a jele: találtok egy kis gyermeket bepólyálva feküdni a jászolban.

12 и вот вам знак: вы найдете Младенца в пеленах, лежащего в яслях.

12. І се вам ознака: Знайдете дитинку сповиту, лежачу в яслах.

13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

13 Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat.

13. Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:

13. Ja Engelin cansa oli suuri taiwalisen sotawäen joucko jotca kijtit Jumalata ja sanoit:

13. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/ iotca kijtit Jumalata ia sanoit/ (Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taiwaallisen sotawäen joukko/ joka kiitit Jumalata ja sanoit/)

13. καὶ ἐξαίφνης ἐγένετο σὺν τῷ ἀγγέλῳ πλῆθος στρατιᾶς οὐρανίου αἰνούντων τὸν Θεὸν καὶ λεγόντων·

13. και εξαιφνης εγενετο συν τω αγγελω πληθος στρατιας ουρανιου αινουντων τον θεον και λεγοντων 13. kai eksaifnes egeneto sυn to aggelo plethos stratias oυranioυ ainoυnton ton theon kai legonton

13 And suddenly, a multitude of (the) heavenly army praising God happened (to be) together with the messenger, and saying,

13. And suddenly there was with the angel a multitude of the heavenly host praising God, and saying,

13. Og strax var med Englen en himmelsk Hærskares Mangfoldighed, som lovede Gud, og sagde:

13. Och straxt vardt med Ängelen ett stort tal af den himmelska härskaran, de der lofvade Gud, och sade:

13. Ja äkkitselt olli se ingliga taewa söawäe hulk, need kiitsid Jummalat ja ütlesid:

13. Staiga prie angelo pasirodė gausi dangaus kareivija, šlovinanti Dievą:

13. Und alsbald war da bei dem Engel die Menge der himmlischen Heerscharen, die lobten Gott und sprachen:

13. Et au même instant il y eut avec l'ange une multitude de l'armée céleste, louant Dieu et disant:

13. Y repentinamente apareció con el ángel multitud de ejércitos celestiales, que alababan a Dios, y decían:

13 En van stonde aan was er met den engel een menigte des hemelsen heirlegers, prijzende God en zeggende:

13. A zaraz z onym Aniołem przybyło mnóstwo wojsk niebieskich, chwalących Boga i mówiących:

13. És hirtelenséggel jelenék az angyallal mennyei seregek sokasága, [3†] a kik az Istent dícsérik és ezt mondják vala:

13 И внезапно явилось с Ангелом многочисленное воинство небесное, славящее Бога и взывающее:

13. І зараз явилось із ангелом множество воїнства небесного, хвалячи Бога й глаголючи:

14 Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!

14 ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha, ihmisille Jumalan mielisuosio.”

14. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!

14. Cunnia olcon Jumalalle corkiudes ja maasa rauha ja ihmisille hywä tahto.

14. Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/ Ja inhimisis hyue Tacto. (Kunnia olkoon Jumalan korkeuksissa ja maassa rauha/ Ja ihmisissä hywä tahto.)

14. Δόξα ἐν ὑψίστοις Θεῷ καὶ ἐπὶ γῆς εἰρήνη ἐν ἀνθρώποις εὐδοκία.

14. δοξα εν υψιστοις θεω και επι γης ειρηνη εν ανθρωποις ευδοκια 14. doksa en υpsistois theo kai epi ges eirene en anthropois eυdokia

14 Glory to God in the highest, and peace upon earth, in men– delight.

14. Glory to God in the highest, and on earth peace, good will toward men.

14. Ære vore Gud i det Høieste! og Fred paa Jorden! og I Mennesker en Velbehagelighed!

14. Ära vare Gud i höjdene, och frid på jordene, och menniskomen en god vilje.

14. Au olgo Jummalale körges, ja Ma peäl rahho , innimestest hea meel.)

14. ‘‘Šlovė Dievui aukštybėse, o žemėje ramybė ir palankumas žmonėms!’‘

14. Ehre sei Gott in der Höhe und Frieden auf Erden und den Menschen ein Wohlgefallen.

14. Gloire à Dieu, dans les lieux très hauts; paix sur la terre, bonne volonté envers les hommes!

14. Gloria en las alturas a Dios, y en la tierra paz, y a los hombres buena voluntad.

14 Ere zij God in de hoogste hemelen, en vrede op aarde, in de mensen een welbehagen.

14. Chwała na wysokościach Bogu, a na ziemi pokój, w ludziach dobre upodobanie.

14. Dicsőség a magasságos mennyekben az Istennek, és e földön békesség, és az emberekhez jó akarat!

14 слава в вышних Богу, и на земле мир, в человеках благоволение!

14. Слава на вишинах Богу, а на землї впокій, між людьми благоволеннє.

15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

15 Ja tapahtui, että kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin paimenet puhuivat toisilleen: ”Menkäämme toki Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut, minkä Herra meille ilmoitti.”

15. Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.

15. JA tapahtui että Engelit menit heidän tyköns Taiwasen nijn paimenet puhuit keskenäns: käykämme Bethlehemijn ja cadzocam sitä cuin tapahtunut on jonga HERra meille ilmoitti.

15. Ja se tapactui/ ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/ Nin puhuit ne Paimenet keskenens/ Kieukemme haman Bethleheman/ ia catzokam site asia ioca tapactui/ ionga Herra ilmoitti meille. (Ja se tapahtui/ että enkelit heistä poisläksit taiwaaseen/ Niin puhuit ne paimenet keskenänsä/ Käykäämme hamaan Bethlehemiin/ ja katsokaamme sitä asiaa joka tapahtui/ jonka Herra ilmoitti meille.)

15. Καὶ ἐγένετο ὡς ἀπῆλθον ἀπ’ αὐτῶν εἰς τὸν οὐρανὸν οἱ ἄγγελοι, καὶ οἱ ἄνθρωποι οἱ ποιμένες εἶπον πρὸς ἀλλήλους· Διέλθωμεν δὴ ἕως Βηθλέεμ καὶ ἴδωμεν τὸ ῥῆμα τοῦτο τὸ γεγονὸς ὃ ὁ Κύριος ἐγνώρισεν ἡμῖν.

15. και εγενετο ως απηλθον απ αυτων εις τον ουρανον οι αγγελοι και οι ανθρωποι οι ποιμενες ειπον προς αλληλους διελθωμεν δη εως βηθλεεμ και ιδωμεν το ρημα τουτο το γεγονος ο ο κυριος εγνωρισεν ημιν 15. kai egeneto os apelthon ap aυton eis ton oυranon oi aggeloi kai oi anthropoi oi poimenes eipon pros alleloυs dielthomen de eos βethleem kai idomen to rema toυto to gegonos o o kυrios egnorisen emin

15 And it happened, as the messengers went away from them into heaven, and the men, the shepherds, said to one another, We should go through, insofar as Bethlehem, and let us see this declaration (about events) that has happened, which the Lord made known to us!

15. And it came to pass, as the angels were gone away from them into heaven, the shepherds said one to another, Let us now go even unto Bethlehem, and see this thing which is come to pass, which the Lord hath made known unto us.

15. Og det skete, der Englene fore fra dem til Himmelen, da sagde disse Mennesker, Hyrderne, til hverandre: lader os dog gaae til Betlehem, og see det, som Herren har kundgjort os.

15. Och det begaf sig, att Änglarna foro ifrå dem upp i himmelen, och herdarna begynte säga emellan sig: Låter oss nu gå till BethLehem, och se det som vi hafve hört skedt vara, det Herren oss uppenbarat hafver.

15. Ja se sündis, kui need inglid neist said ärraläinud taewa, siis ütlesid need innimessed kes karjatsed teine teise wasto: Et läkki nüüd Petlemma, ja wadagem sedda asja, mis on sündinud, mis Issand meile on teäda annud.

15. Kai angelai nuo jų pakilo į dangų, piemenys kalbėjosi: ‘‘Eikime į Betliejų ir pažiūrėkime, kas ten įvyko, ką Viešpats mums paskelbė’‘.

15. Und da die Engel von ihnen gen Himmel fuhren, sprachen die Hirten untereinander: Laßt uns nun gehen gen Bethlehem und die Geschichte sehen, die da geschehen ist, die uns der HERR kundgetan hat.

15. Et quand les anges se furent retirés d'avec eux dans le ciel, les bergers se dirent les uns aux autres: Allons donc jusqu'à Bethléhem, et voyons ce qui est arrivé, ce que le Seigneur nous a fait connaître.

15. Y aconteció, que como los ángeles se fueron de ellos al cielo, los pastores dijeron los unos a los otros: Pasemos, pues, hasta Belén, y veamos este negocio que ha hecho Dios, y nos ha mostrado.

15 En het geschiedde, als de engelen van hen weggevaren waren naar den hemel, dat de herders tot elkander zeiden: Laat ons dan heengaan naar Bethlehem, en laat ons zien het woord, dat er geschied is, hetwelk de Heere ons heeft verkondigd.

15. I stało się, gdy odeszli Aniołowie od nich do nieba, że oniż pasterze rzekli jedni do drugich: Pójdźmyż aż do Betlehemu, a oglądajmy tę rzecz, która się stała, którą nam Pan oznajmił.

15. És lőn, hogy mikor elmentek az angyalok ő tőlök a mennybe, mondának a pásztoremberek egymásnak: Menjünk el mind Bethlehemig, és lássuk meg e dolgot, a melyet az Úr megjelentett nékünk.

15 Когда Ангелы отошли от них на небо, пастухи сказали друг другу: пойдем в Вифлеем и посмотрим, что там случилось, о чем возвестил нам Господь.

15. І сталось, як пійшли від них на небо ангели, пастухи казали один до одного: Ходїмо ж аж у Витлеєм, та побачимо слово се, що сталось, що Господь обявив нам.

16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

16 Niin he menivät kiirehtien ja tapasivat sekä Marian että Joosefin ja pienoisen seimessä makaavana.

16. Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.

16. Ja he tulit kijruhtain ja löysit Marian ja Josephin nijn myös lapsen joca macais seimes.

16. Ja he tulit kijruchtadhen/ ia Leudhit Marian. Ja Joseph/ ynne lapsen cansa ioca macas seimes. (Ja he tulit kiiruhtaen/ ja löysit Marian. Ja Joseph/ ynnä lapsen kanssa joka makasi seimessä.)

16. καὶ ἦλθον σπεύσαντες καὶ ἀνεῦρον τήν τε Μαριὰμ καὶ τὸν Ἰωσὴφ καὶ τὸ βρέφος κείμενον ἐν τῇ φάτνῃ.

16. και ηλθον σπευσαντες και ανευρον την τε μαριαμ και τον ιωσηφ και το βρεφος κειμενον εν τη φατνη 16. kai elthon speυsantes kai aneυron ten te mariam kai ton iosef kai to βrefos keimenon en te fatne

16 And they came, having hurried, and found both Mary and Joseph and the baby laying in the manger.

16. And they came with haste, and found Mary, and Joseph, and the babe lying in a manger.

16. Og de kom hastelig og fandt baade Maria og Joseph og Barnet liggende i Krybben.

16. Och de gingo hasteliga, och funno Maria, och Joseph, och barnet nederlagdt i krubbon.

16. Ja nemmad tullid ruttuste ja leidsid Maria ja Josepi, ja sedda lapsokest söimes maggamast.

16. Jie nuskubėjo ir rado Mariją, Juozapą ir kūdikį, paguldytą ėdžiose.

16. Und sie kamen eilend und fanden beide, Maria und Joseph, dazu das Kind in der Krippe liegen.

16. Ils y allèrent donc en hâte, et trouvèrent Marie, et Joseph, et le petit enfant, qui était couché dans la crèche.

16. Y vinieron apriesa, y hallaron a María, y a José, y al niño acostado en el pesebre.

16 En zij kwamen met haast, en vonden Maria en Jozef, en het Kindeken liggende in de kribbe.

16. A tak spiesząc się, przyszli i znaleźli Maryję i Józefa, i ono niemowlątko leżące w żłobie.

16. Elmenének azért sietséggel, és megtalálák Máriát és Józsefet, és a kis gyermeket, ki a jászolban fekszik vala.

16 И, поспешив, пришли и нашли Мариюи Иосифа, и Младенца, лежащего в яслях.

16. І пійшли з поспіхом, та й знайшли Марию і Йосифа, й дитинку лежачу в яслах.

17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.

17 Nähtyään tämän he levittivät tietoa sanomasta, joka oli puhuttu heille tästä pienokaisesta.

17. Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,

17. Cosca he tämän nähnet olit julistit he sen sanoman cuin heille tästä lapsesta sanottu oli.

17. Coska he sijs sen nähnyet olit/ iulghistit he sen Sanoman/ ioca heille sanottu oli teste Lapsesta. (Koska he siis sen nähneet olit/ julkistit he sen sanoman/ joka heille sanottu oli tästä lapsesta.)

17. ἰδόντες δὲ διεγνώρισαν περὶ τοῦ ῥήματος τοῦ λαληθέντος αὐτοῖς περὶ τοῦ παιδίου τούτου·

17. ιδοντες δε διεγνωρισαν περι του ρηματος του λαληθεντος αυτοις περι του παιδιου τουτου 17. idontes de diegnorisan peri toυ rematos toυ lalethentos aυtois peri toυ paidioυ toυtoυ

17 Now having seen (this), they made (it) known concerning the declaration which was spoken to them concerning this child.

17. And when they had seen it, they made known abroad the saying which was told them concerning this child.

17. Men der de havde seet det, kundgjorde de, hvad der var talet til dem om dette Barn.

17. Och då de det sett hade, beryktade de ut hvad dem sagdt var om detta barnet.

17. Agga kui nemmad sedda said näinud, lautasid nemmad sedda asja laiale, mis neile sest lapsokessest olli räkitud,

17. Pamatę jie apsakė, kas jiems buvo pranešta apie šitą kūdikį.

17. Da sie es aber gesehen hatten, breiteten sie das Wort aus, welches zu ihnen von diesem Kinde gesagt war.

17. Et l'ayant vu, ils publièrent ce qui leur avait été dit touchant ce petit enfant.

17. Y viéndolo, hicieron notorio lo que les había sido dicho del niño.

17 En als zij Het gezien hadden, maakten zij alom bekend het woord, dat hun van dit Kindeken gezegd was.

17. I ujrzawszy rozsławili to, co im było powiedziano o tem dzieciątku.

17. És ezt látván, elhirdeték, a mi nékik a gyermek felől mondatott vala.

17 Увидев же, рассказали о том, что было возвещено им о Младенце Сем.

17. І побачивши, обявили слово, сказане їм про хлопятко се.

18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18 Kaikki jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.

18. Ja caicki jotca sen cuulit ihmettelit nijtä puheita cuin heille Paimenilda sanottu oli.

18. Ja caiki/ iotca sen cwlit/ imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda. (Ja kaikki/ jotka sen kuulit/ ihmettelit niitä puheita kuin heille sanottu oli paimenilta.)

18. καὶ πάντες οἱ ἀκούσαντες ἐθαύμασαν περὶ τῶν λαληθέντων ὑπὸ τῶν ποιμένων πρὸς αὐτούς.

18. και παντες οι ακουσαντες εθαυμασαν περι των λαληθεντων υπο των ποιμενων προς αυτους 18. kai pantes oi akoυsantes ethaυmasan peri ton lalethenton υpo ton poimenon pros aυtoυs

18 And all who heard it marveled concerning the things which were spoken to them by the shepherds.

18. And all they that heard it wondered at those things which were told them by the shepherds.

18. Og Alle, som det hørte, forundrede sig over det, som Hyrderne sagde til dem.

18. Och alle, de det hörde, förundrade sig på de ting, som dem sagd voro af herdarna.

18. Ja keik, kes sedda kuulsid, pannid sedda immeks, mis neist karjastest neile olli räkitud.

18. Visi, kurie girdėjo, stebėjosi piemenų pasakojimu.

18. Und alle, vor die es kam, wunderten sich der Rede, die ihnen die Hirten gesagt hatten.

18. Et tous ceux qui les entendirent, étaient dans l'admiration de ce que les bergers leur disaient.

18. Y todos los que lo oyeron, se maravillaron de lo que los pastores les decían.

18 En allen, die het hoorden, verwonderden zich over hetgeen hun gezegd werd van de herders.

18. A wszyscy, którzy słyszeli, dziwowali się temu, co im pasterze powiadali.

18. És mindenek, a kik hallák, elcsodálkozának azokon, a miket a pásztorok nékik mondottak.

18 И все слышавшие дивились тому, что рассказывали им пастухи.

18. І всї, слухаючи, дивувались тим, що розказували пастухи перед ними.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat tutkistellen niitä sydämessään.

19. Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,

19. Mutta Maria kätki caicki nämät sanat tutkistellen hänen sydämesäns.

19. Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/ tutkistellen hene' sydhemesens (Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat/ tutkiskellen hänen sydämessänsä.)

19. ἡ δὲ Μαριὰμ πάντα συνετήρει τὰ ῥήματα ταῦτα συμβάλλουσα ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτῆς.

19. η δε μαριαμ παντα συνετηρει τα ρηματα ταυτα συμβαλλουσα εν τη καρδια αυτης 19. e de mariam panta sυneterei ta remata taυta sυmβalloυsa en te kardia aυtes

19 But Mary was keeping all these words to herself, pondering them in her heart.

19. But Mary kept all these things, and pondered them in her heart.

19. Men Maria bevarede alle disse Ord og overveiede dem i sit Hjerte.

19. Men Maria gömde all dessa ord, betraktandes dem i sitt hjerta.

19. Agga Maria piddas keik need sannad meles, ja mötles nende peäle ommas süddames.

19. Marija įsiminė visus šiuos žodžius, dėdamasi juos širdin.

19. Maria aber behielt alle diese Worte und bewegte sie in ihrem Herzen.

19. Et Marie conservait toutes ces choses, les repassant dans son cœur.

19. Mas María guardaba todas estas cosas confiriéndolas en su corazón.

19 Doch Maria bewaarde deze woorden alle te zamen, overleggende die in haar hart.

19. Lecz Maryja zachowywała wszystkie te słowa, uważając je w sercu swojem.

19. Mária pedig mind ez ígéket megtartja, és szívében forgatja vala.

19 А Мария сохраняла все слова сии, слагая в сердце Своем.

19. Мария ж ховала всї слова сї, роздумуючи в серцї своїм.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20. Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.

20. Ja paimenet palaisit ylistäin ja cunnioittain Jumalata caikista cuin he cuullet ja nähnet olit nijncuin heille sanottu oli.

20. ia Paimenet palasit/ ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/ caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/ ninquin heille sanottu oli. (Ja paimenet palasit/ ylistäin ja kunnioittain Jumalata/ kaikista kuin he kuulleet ja nähneet olit/ niinkuin heille sanottu oli.)

20. καὶ ὑπέστρεψαν οἱ ποιμένες δοξάζοντες καὶ αἰνοῦντες τὸν Θεὸν ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἤκουσαν καὶ εἶδον καθὼς ἐλαλήθη πρὸς αὐτούς.

20. και επεστρεψαν οι ποιμενες δοξαζοντες και αινουντες τον θεον επι πασιν οις ηκουσαν και ειδον καθως ελαληθη προς αυτους 20. kai epestrepsan oi poimenes doksazontes kai ainoυntes ton theon epi pasin ois ekoυsan kai eidon kathos elalethe pros aυtoυs

20 And the shepherds returned, glorifying and praising God in all the things which they heard and saw, just-as it was spoken to them. {Luk 2:21-39a Temple at Jerusalem 4 BC; no parallel.}

20. And the shepherds returned, glorifying and praising God for all the things that they had heard and seen, as it was told unto them.

20. Og Hyrderne vendte tilbage, prisede og lovede Gud for alt det, som de havde hørt og seet, efter hvad der var sagt til dem.

20. Och herdarna gingo tillbaka igen, prisade och lofvade Gud öfver allt det de hört och sett hade, såsom dem sagdt var.

20. Ja need karjatsed läksid taggasi, auustasid ja kiitsid Jummalat keige se eest, mis nemmad ollid kuulnud ja näinud, nenda kui neile olli ööldud.)

20. Piemenys grįžo atgal, garbindami ir šlovindami Dievą už visa, ką buvo girdėję ir matę, kaip jiems buvo paskelbta.

20. Und die Hirten kehrten wieder um, priesen und lobten Gott um alles, was sie gehört und gesehen hatten, wie denn zu ihnen gesagt war.

20. Et les bergers s'en retournèrent, glorifiant et louant Dieu de tout ce qu'ils avaient entendu et vu, conformément à ce qui leur avait été dit.

20. Y se volvieron los pastores glorificando y alabando a Dios por todas las cosas que habían oido y visto, como les había sido dicho.

20 En de herders keerde wederom, verheerlijkende en prijzende God over alles, wat zij gehoord en gezien hadden, gelijk tot hen gesproken was.

20. I wrócili się pasterze, wielbiąc i chwaląc Boga ze wszystkiego, co słyszeli i widzieli, tak jako im było powiedziano.

20. A pásztorok pedig visszatérének, dicsőítvén és dícsérvén az Istent mind azok felől, a miket hallottak és láttak, a mint nékik megmondatott.

20 И возвратились пастухи, славя и хваля Бога за все то, что слышали и видели, как им сказано было.

20. І вернулись пастухи, прославляючи та хвалячи Бога за все, що чули й бачили, як казано до них.

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja pienokainen oli ympärileikattava, niin Hänelle annettiin nimi Jeesus, jonka enkeli oli Hänelle antanut ennen Hänen sikiämistään kohdussa.

21. Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21. JA sijttecuin cahdexan päiwä culunut oli että lapsi piti ymbärinsleicattaman cudzuttin hänen nimens JEsus joca nijn oli Engelildä jo ennen cudzuttu cuin hän sikis Äitins cohdusa.

21. Ja sijttequin Cahdexan peiue olit culunet/ ette Lapsi piteis ymberinsleicattaman/ cutzuttijn henen Nimens IesuS. ioca oli Engelilde io ennen cutzuttu/ quin hen cohdusa sikisi. (Ja sittenkuin kahdeksan päiwää olit kuluneet/ että lapsi pitäisi ympärinsleikattaman/ kutsuttiin hänen nimensä Jesus. joka oli enkeliltä jo ennen kutsuttu/ kuin hän kohdussa sikisi.)

21. Καὶ ὅτε ἐπλήσθησαν ἡμέραι ὀκτὼ τοῦ περιτεμεῖν τό παιδίον, καὶ ἐκλήθη τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦς, τὸ κληθὲν ὑπὸ τοῦ ἀγγέλου πρὸ τοῦ συλληφθῆναι αὐτὸν ἐν τῇ κοιλίᾳ.

21. και οτε επλησθησαν ημεραι οκτω του περιτεμειν το παιδιον και εκληθη το ονομα αυτου ιησους το κληθεν υπο του αγγελου προ του συλληφθηναι αυτον εν τη κοιλια 21. kai ote eplesthesan emerai okto toυ peritemein to paidion kai eklethe to onoma aυtoυ iesoυs to klethen υpo toυ aggeloυ pro toυ sυllefthenai aυton en te koilia

21 And when eight days were fulfilled to circumcise him, his name was called Jesus, which was called by the messenger before he was conceived in the womb.

21. And when eight days were accomplished for the circumcising of the child, his name was called JESUS, which was so named of the angel before he was conceived in the womb.

21. Og der otte Dage vare fuldkommede, at Barnet skulde omskæres, da blev hans Navn kaldet Jesus, som det var kaldet af Englen, før han blev undfangen i Moders Liv.

21. Och då åtta dagar voro framgångne, att barnet skulle omskäras, kallades hans Namn JESUS; hvilket så kalladt var af Ängelen, förr än han aflad vardt i moderlifvet.

21. Ja kui kahheksa päwa täis said, et sedda last piddi ümberleikatama, siis pandi temmale nimmi JESUS, mis sest inglist olli pandud , ennego temma emma ihhusse sai.)

21. Praslinkus aštuonioms dienoms, kai reikėjo apipjaustyti vaikelį, Jam buvo duotas Jėzaus vardas, kurį angelas nurodė dar prieš Jo pradėjimą įsčiose.

21. Und da acht Tage um waren, daß das Kind beschnitten würde, da ward sein Name genannt Jesus, welcher genannt war von dem Engel, ehe denn er in Mutterleibe empfangen ward.

21. Quand les huit jours furent accomplis pour circoncire l'enfant, il fut appelé JÉSUS, nom qui lui avait été donné par l'ange, avant qu'il fût conçu dans le sein de sa mère.

21. Y pasados los ocho dias para circuncidar al niño, llamaron su nombre Jesús, el cual fué así llamado por el ángel ántes que él fuese concebido en el vientre.

21 En als acht dagen vervuld waren, dat men het Kindeken besnijden zou, zo werd Zijn Naam genaamd JEZUS, welke genaamd was van den engel, eer Hij in het lichaam ontvangen was.

21. A gdy się wypełniło ośm dni, aby obrzezano ono dzieciątko, tedy imię jego nazwane jest Jezus, którem było nazwane od Anioła, pierwej niż się w żywocie poczęło.

21. És mikor betölt a nyolcz nap, hogy [4†] a kis gyermeket körülmetéljék, nevezék az ő nevét Jézusnak, a mint őt az angyal nevezte, mielőtt fogantatott volna anyja méhében.

21 По прошествии восьми дней, когда надлежало обрезать Младенца , дали Ему имя Иисус, нареченное Ангелом прежде зачатия Его во чреве.

21. І як сповнилось вісїм днїв, щоб обрізати хлопятко, наречено Йому імя Ісус, наречене від ангела, перш нїж зачавсь Він в утробі.

22 Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen

22 Kun hänen* puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat päättyneet, he veivät Hänet ylös Jerusalemiin asettaakseen Hänet Herran eteen

22. Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,

22. JA sijtte cuin heidän puhdistus päiwäns olit täytetyt Mosexen Lain jälken weit he hänen Jerusalemijn seisattaxens händä HERran eteen.

22. Ja sijttequin heiden Puhdistus peiuet olit teutetydh Mosesen Lain ielken/ weidh he henen Jerusalemin/ ette he seisotaisit henen HERRAN eteen/ (Ja sittenkuin heidän puhdistuspäiwät olit täytetyt Moseksen lain jälkeen/ weit he hänen Jerusalemiin/ että he seisottaisit hänen HERRAN eteen/)

22. Καὶ ὅτε ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τοῦ καθαρισμοῦ αὐτῶν κατὰ τὸν νόμον Μωϋσέως, ἀνήγαγον αὐτὸν εἰς Ἱεροσόλυμα παραστῆσαι τῷ Κυρίῳ,

22. και οτε επλησθησαν αι ημεραι του καθαρισμου {VAR1: αυτων } {VAR2: αυτης } κατα τον νομον μωσεως ανηγαγον αυτον εις ιεροσολυμα παραστησαι τω κυριω 22. kai ote eplesthesan ai emerai toυ katharismoυ {VAR1: aυton } {VAR2: aυtes } kata ton nomon moseos anegagon aυton eis ierosolυma parastesai to kυrio

22 And when the days of their cleansing according to the Law of Moses were fulfilled, they led him up to Jerusalem to present him to the Lord {Lev 12:2 - 6}

22. And when the days of her purification according to the law of Moses were accomplished, they brought him to Jerusalem, to present him to the Lord;

22. Og der hendes Renselsdage efter Mose Lov vare fuldkommede, førte de ham op til Jerusalem, at fremstille ham for Herren,

22. Och då deras renselsedagar voro fullkomnade, efter Mose lag, hade de honom till Jerusalem, på det de skulle bära honom fram för Herran;

22. Ja kui nende puhhastamisse päwad Mosesse kässo-öppetusse järrele täis said, siis wisid nemmad tedda Jerusalemma, et nemmad tedda piddid Issanda ette seädma.

22. Pasibaigus Mozės Įstatymo nustatytoms apsivalymo dienoms, jie nunešė Jį į Jeruzalę pašvęsti Viešpačiui,­

22. Und da die Tage ihrer Reinigung nach dem Gesetz Mose's kamen, brachten sie ihn gen Jerusalem, auf daß sie ihn darstellten dem HERRN

22. Et quand les jours de leur purification, selon la loi de Moïse, furent accomplis, on porta l'enfant à Jérusalem, pour le présenter au Seigneur,

22. Y como se cumplieron los dias de la purificación de María conforme a la ley de Moisés, le trajeron a Jerusalem para presentarle al Señor,

22 En als de dagen harer reiniging vervuld waren, naar de wet van Mozes, brachten zij Hem te Jeruzalem, opdat zij Hem den Heere voorstelden;

22. Gdy się też wypełniły dni oczyszczenia jej według zakonu Mojżeszowego, przynieśli go do Jeruzalemu, aby go stawili Panu,

22. Mikor pedig betöltek Mária tisztulásának napjai a Mózes [5†] törvénye szerint, felvivék őt Jeruzsálembe, hogy bemutassák az Úrnak.

22 А когда исполнились дни очищения их по закону Моисееву, принесли Его в Иерусалим, чтобы представить пред Господа,

22. І, як сповнились днї очищення її по закону Мойсейовому, понесли Його в Єрусалим, поставити перед Господом,

23 — niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" —

23 — niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidin kohdun, kutsuttakoon Herralle pyhitetyksi” —

23. (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi,)

23. Nijncuin kirjoitettu on HERran Lais: caicki miehen puoli joca ensin awa äitins cohdun pitä cudzuttaman HERralle pyhäxi.

23. ninquin Kirioitettu on HERRAN Lais/ Caiki miehenpoli/ ioca ensin auapi Eitins cohdhun/ pite cutzuttama' HERRALLE pyhexi. (niinkuin kirjoitettu on HERRAN laissa/ Kaikki miehenpuoli/ joka ensin awaapi äitinsä kohdun/ pitää kutsuttaman HERRALLE pyhäksi.)

23. καθὼς γέγραπται ἐν νόμῳ Κυρίου ὅτι πᾶν ἄρσεν διανοῖγον μήτραν ἅγιον τῷ Κυρίῳ κληθήσεται,

23. καθως γεγραπται εν νομω κυριου οτι παν αρσεν διανοιγον μητραν αγιον τω κυριω κληθησεται 23. kathos gegraptai en nomo kυrioυ oti pan arsen dianoigon metran agion to kυrio klethesetai

23 (as it has been written in (the) Law of the Lord, ‘Every male who opens the womb will be called holy to the Lord’); {Exo 13:2, 12}

23. As it is written in the law of the Lord, Every male that openeth the womb shall be called holy to the Lord;)

23. (som der er skrevet i Herrens Lov, at alt Mandskjøn, som aabner Moders Liv, skal kaldes Herren helligt),

23. Såsom skrifvet är i Herrans lag: Allt mankön, som först öppnar moderlifvet, skall kallas heligt Herranom;

23. (Nenda kui Issanda kässoöppetussesse on kirjotud: Igga poeglaps, kes emma essimenne laps on, peab Issandale pühhaks hütama.)

23. kaip parašyta Viešpaties Įstatyme: ‘‘Kiekvienas pirmagimis berniukas bus atskirtas Viešpačiui’‘,­

23. (wie denn geschrieben steht in dem Gesetz des HERRN: "Allerlei männliches, das zum ersten die Mutter bricht, soll dem HERRN geheiligt heißen")

23. Selon qu'il est écrit dans la loi du Seigneur: Tout mâle premier-né sera consacré au Seigneur; et pour offrir en sacrifice,

23. (Como está escrito en la ley del Señor: Todo varón que abriere la matriz, será llamado santo al Señor;)

23 (Gelijk geschreven is in de wet des Heeren: Al wat mannelijk is, dat de moeder opent, zal den Heere heilig genaamd worden.)

23. (Tak jako napisano w zakonie Paóskim: że wszelki mężczyzna, otwierający żywot, świętym Panu nazwany będzie.)

23. (A mint megiratott az Úr törvényében, [6†] hogy: Minden elsőszülött fiú az Úrnak szenteltessék),

23 как предписано в законе Господнем, чтобы всякий младенец мужеского пола, разверзающий ложесна, был посвящен Господу,

23. як написано в законї Господньому: Що всяке мужеське, відчинивши утробу, сьвяте Господеві звати меть ся;

24 ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24 ja uhratakseen, niin kuin Herran laissa on sanottu, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24. Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.

24. Ja uhraman nijncuin sanottu on HERran Lais: pari Mettisiä eli caxi Kyhkyläisen poica.

24. Ja ette heiden pideis andaman wffrin sen ielken quin sanottu ombi HERRAN lais/ pari mettisi eli caxi Kyhckylesen poica. (Ja että heidän pitäisi antaman uhrin sen jälkeen kuin sanottu ompi HERRAN laissa/ pari mettistä eli kaksi kyyhkysen poikaa.)

24. καὶ τοῦ δοῦναι θυσίαν κατὰ τὸ εἰρημένον ἐν τῷ νόμῳ Κυρίου, ζεῦγος τρυγόνων ἢ δύο νεοσσοὺς περιστερῶν.

24. και του δουναι θυσιαν κατα το ειρημενον εν νομω κυριου ζευγος τρυγονων η δυο νεοσσους περιστερων 24. kai toυ doυnai thυsian kata to eiremenon en nomo kυrioυ zeυgos trυgonon e dυo neossoυs peristeron

24 and to give ‘A couple of turtledoves or two young doves (as) a sacrifice according to what has been spoken in (the) Law of the Lord. {Lev 12:8, 5:11}

24. And to offer a sacrifice according to that which is said in the law of the Lord, A pair of turtledoves, or two young pigeons.

24. og at bringe Offer efter det, som sagt er i Herrens Lov, et Par Turtelduer eller to unge Duer.

24. Och på det de skulle offra, såsom sagdt var i Herrans lag, ett par turturdufvor, eller två unga dufvor.

24. Ja et nemmad piddid ohwri andma sedda möda, kui Issanda kässoöppetusses on ööldud: Üks paar turteltuikessi, ehk kaks tuide poega.

24. ir duoti auką, kaip pasakyta Viešpaties Įstatyme: ‘‘Porą purplelių arba du balandžiukus’‘.

24. und das sie gäben das Opfer, wie es gesagt ist im Gesetz des HERRN: "Ein Paar Turteltauben oder zwei junge Tauben."

24. Selon ce qui est prescrit dans la loi du Seigneur, une paire de tourterelles, ou deux pigeonneaux.

24. Y para dar la ofrenda, conforme a lo que está dicho en la ley del Señor, un par de tórtolas, o dos palominos.

24 En opdat zij offerande gaven, naar hetgeen in de wet des Heeren gezegd is, een paar tortelduiven, of twee jonge duiven.

24. A żeby oddali ofiarę według tego, co powiedziano w zakonie Paóskim, parę synogarlic, albo dwoje gołąbiąt.

24. És hogy áldozatot adjanak, a szerint a mint megmondatott az Úr törvényében: [7†] Egy pár gerliczét, vagy két galambfiat.

24 и чтобы принести в жертву, по реченному в законеГосподнем, две горлицы или двух птенцов голубиных.

24. і принесли жертву, по сказаному в законї Господньому: Пару горлиць або двоє голубенят.

25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.

25 Katso, Jerusalemissa oli mies nimeltä Simeon, ja tämä mies oli nuhteeton ja hurskas ja hän odotti Israelin lohdutusta. Hänen päällään oli Pyhä Henki.

25. Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.

25. Ja cadzo yxi mies oli Jerusalemis jonga nimi oli Simeon: tämä oli hurscas ja Jumalinen mies odottain Israelin lohdutusta: ja Pyhä Hengi oli hänes.

25. Ja catzo/ Yxi Mies oli Jerusalemis/ ionga nimi oli Simeon/ Ja teme mies oli Hurskas ia Jumalalinen odhottadhen Israelin lohdutosta. Ja Pyhe Hengi oli henes. (Ja katso/ Yksi mies oli Jerusalemissa/ jonka nimi on Simeon/ Ja tämä mies oli hurskas ja jumalinen odottaen Israelin lohdutusta. Ja Pyhä Henki oli hänessä.)

25. Καὶ ἰδοὺ ἦν ἄνθρωπος ἐν Ἰερουσολύμοις ᾧ ὄνομα Συμεών, καὶ ὁ ἄνθρωπος οὗτος δίκαιος καὶ εὐλαβής, προσδεχόμενος παράκλησιν τοῦ Ἰσραήλ, καὶ Πνεῦμα ἦν ἅγιον ἐπ’ αὐτόν·

25. και ιδου ην ανθρωπος εν ιερουσαλημ ω ονομα {VAR1: συμεων } {VAR2: σιμεων } και ο ανθρωπος ουτος δικαιος και ευλαβης προσδεχομενος παρακλησιν του ισραηλ και πνευμα αγιον ην επ αυτον 25. kai idoυ en anthropos en ieroυsalem o onoma {VAR1: sυmeon } {VAR2: simeon } kai o anthropos oυtos dikaios kai eυlaβes prosdechomenos paraklesin toυ israel kai pneυma agion en ep aυton

25 And behold, there was a man in Jerusalem, whose name was Simeon, and this man was righteous and devout, waiting for the consolation of Israel and (the) Holy Spirit was upon him.

25. And, behold, there was a man in Jerusalem, whose name was Simeon; and the same man was just and devout, waiting for the consolation of Israel: and the Holy Ghost was upon him.

25. Og see, der var en Mand i Jerusalem, som hedte Simeon, og denne Mand var retfærdig og gudfrygtig, han ventede Israels Trøst, og den Hellig Aand var over ham.

25. Och si, i Jerusalem var en man, benämnd Simeon, och den mannen var rättfärdig och gudfruktig, och vänte efter Israels tröst; och den Helge Ande var med honom.

25. Ja wata, üks innimenne olli Jerusalem̃as, Simeon nim̃i, ja se innimenne olli öige ja jummalakartlik, ja otis Israeli römo, ja pühha Waim olli temma peäl.

25. Jeruzalėje gyveno žmogus, vardu Simeonas, teisus ir dievobaimingas vyras, kuris laukė Izraelio paguodos, ir Šventoji Dvasia buvo ant jo.

25. Und siehe, ein Mensch war zu Jerusalem, mit Namen Simeon; und derselbe Mensch war fromm und gottesfürchtig und wartete auf den Trost Israels, und der heilige Geist war in ihm.

25. Il y avait à Jérusalem un homme qui s'appelait Siméon; cet homme était juste et pieux, il attendait la consolation d'Israël; et le Saint-Esprit était sur lui.

25. Y, he aquí, había un hombre en Jerusalem llamado Simeón, y este hombre, justo y piadoso, esperaba la consolación de Israel; y el Espíritu Santo era sobre él.

25 En ziet, er was een mens te Jeruzalem, wiens naam was Simeon; en deze mens was rechtvaardig en godvrezende; verwachtende de vertroosting Israels, en de Heilige Geest was op hem.

25. A oto był człowiek w Jeruzalemie, któremu imię było Symeon; a ten człowiek był sprawiedliwy i bogobojny, oczekujący pociechy Izraelskiej, a Duch Święty był nad nim.

25. És ímé vala Jeruzsálemben egy ember, a kinek neve Simeon volt, és ez az ember igaz és istenfélő vala, a ki várta az Izráel vigasztalását, és a Szent Lélek vala ő rajta.

25 Тогда был в Иерусалиме человек, именем Симеон. Он был муж праведный и благочестивый, чающий утешения Израилева; и Дух Святый был на нем.

25. І ось був чоловік у Єрусалимі на ймя Симеон; і чоловік сей праведний та побожний сподївавсь потїхи Ізраїлеві; й Дух сьвятий був на йому.

26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.

26 Ja hänelle Pyhä Henki oli ilmoittanut, ettei hän näe kuolemaa ennen kuin näkisi Herran Kristuksen*.

26. Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.

26. Ja hänelle oli wastaus annettu Pyhäldä Hengeldä ettei hänen pitänyt ennen cuoleman cuin hän näkis HERran Christuxen.

26. Ja henelle oli wastaus annettu Pyhelde Hengelde/ ettei henen pitenyt colemata näkemen/ ennen quin hen näkis HERRa' Christusen. (Ja hänellä oli wastaus annettu Pyhältä Hengeltä/ ettei hänen pitänyt kuolemaa näkemän/ ennen kuin hän näkis HERRAN Kristuksen.)

26. καὶ ἦν αὐτῷ κεχρηματισμένον ὑπὸ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου μὴ ἰδεῖν θάνατον πρὶν ἢ ἴδῃ τὸν Χριστὸν Κυρίου.

26. και ην αυτω κεχρηματισμενον υπο του πνευματος του αγιου μη ιδειν θανατον πριν η ιδη τον χριστον κυριου 26. kai en aυto kechrematismenon υpo toυ pneυmatos toυ agioυ me idein thanaton prin e ide ton christon kυrioυ

26 And it was divinely-spoken to him by the Holy Spirit, (that) he should not see death, before he should see the Lord’s Christ.

26. And it was revealed unto him by the Holy Ghost, that he should not see death, before he had seen the Lord's Christ.

26. Og det var ham aabenbaret af den Hellig Aand, at han ikke skulde see Døden, førend han havde seet Herrens Salvede.

26. Och han hade fått svar af den Helga Anda, att han icke skulle se döden, utan han hade sett tillförene Herrans Christ.

26. Ja temma olli sanna sanud pühhast Waimust, et temma ei piddand mitte surma näggema, enne kui ta piddi Issanda Kristust nähha sama.

26. Jam buvo apreikšta Šventąja Dvasia, kad jis nemirsiąs, kol pamatysiąs Viešpaties Kristų.

26. Und ihm war eine Antwort geworden von dem heiligen Geist, er sollte den Tod nicht sehen, er hätte denn zuvor den Christus des HERRN gesehen.

26. Et il avait été averti divinement par le Saint-Esprit qu'il ne mourrait point, qu'auparavant il n'eût vu le Christ du Seigneur.

26. Y había recibido respuesta del Espíritu Santo, que no vería la muerte ántes que viese al Cristo del Señor.

26 En hem was een Goddelijke openbaring gedaan door den Heiligen Geest, dat hij den dood niet zien zoude, eer hij den Christus des Heeren zou zien.

26. I obwieszczony był od Boga przez Ducha Świętego, że nie miał oglądać śmierci, ażby pierwej oglądał Chrystusa Paóskiego.

26. És kijelentetett néki a Szent Lélek által, hogy addig halált nem lát, a míg meg nem látja az Úrnak Krisztusát.

26 Ему было предсказано Духом Святым, что он не увидит смерти, доколе не увидит Христа Господня.

26. І було йому сповіщено від Духа сьвятого, що не бачити ме він смерти, перш нїж побачить Христа Господнього.

27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,

27 Hän tuli *Hengen johtamana* pyhäkköön. Vanhempien kantaessa Jeesus-pienokaista sisälle tehdäkseen Hänelle lain mukaisella tavalla,

27. Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,

27. Ja hän tuli Hengen cautta Templijn.

27. Ja hen tuli hengen cautta Templijn. (Ja hän tuli hengen kautta templiin.)

27. καὶ ἦλθεν ἐν τῷ Πνεύματι εἰς τὸ ἱερόν· καὶ ἐν τῷ εἰσαγαγεῖν τοὺς γονεῖς τὸ παιδίον Ἰησοῦν τοῦ ποιῆσαι αὐτοὺς κατὰ τὸ εἰθισμένον τοῦ νόμου περὶ αὐτοῦ

27. και ηλθεν εν τω πνευματι εις το ιερον και εν τω εισαγαγειν τους γονεις το παιδιον ιησουν του ποιησαι αυτους κατα το ειθισμενον του νομου περι αυτου 27. kai elthen en to pneυmati eis to ieron kai en to eisagagein toυs goneis to paidion iesoυn toυ poiesai aυtoυs kata to eithismenon toυ nomoυ peri aυtoυ

27 And he came in the Spirit into the temple, while* the parents were bringing* in the child Jesus, to do according to the custom of the law concerning him.

27. And he came by the Spirit into the temple: and when the parents brought in the child Jesus, to do for him after the custom of the law,

27. Og han kom i Templet af Aandens Drift; og der Forældrene bragte Barnet Jesus ind, at gjøre for ham, hvad der var Skik efter Loven,

27. Och han kom af Andans tillskyndelse i templet. Och föräldrarna båro in barnet Jesum, att de skulle göra för honom, såsom sedvänja var i lagen.

27. Ja temma tulli Waimo läbbi pühha kotta. Ja kui need wannemad sedda lapsokest Jesust senna töid, et nemmad temma pärrast piddid kässoöppetusse kombe järrele teggema:

27. Dvasios paragintas, jis atėjo į šventyklą. Įnešant tėvams kūdikį Jėzų, kad pasielgtų su Juo, kaip Įstatymas reikalauja,

27. Und er kam aus Anregen des Geistes in den Tempel. Und da die Eltern das Kind Jesus in den Tempel brachten, daß sie für ihn täten, wie man pflegt nach dem Gesetz,

27. Il vint au temple par l'Esprit, et comme le père et la mère apportaient le petit enfant Jésus, pour faire à son égard ce qui était en usage selon la loi,

27. Y vino por el Espíritu al templo. Y como metieron al niño Jesús sus padres en el templo, para hacer por él conforme a la costumbre de la ley,

27 En hij kwam door den Geest in den tempel. En als de ouders het Kindeken Jezus inbrachten, om naar de gewoonte der wet met Hem te doen;

27. Ten przyszedł z natchnienia Ducha Świętego do kościoła; a gdy rodzice wnosili dzieciątko, Jezusa, aby uczynili według zwyczaju zakonnego przy nim.

27. És ő a Lélek indításából a templomba méne, és mikor a gyermek Jézust bevivék szülői, hogy ő érette a törvény szokása szerint cselekedjenek,

27 И пришел он по вдохновению в храм. И, когда родители принесли Младенца Иисуса, чтобы совершить над Ним законный обряд,

27. І прийшов він Духом у церкву; й, як принесли батько-мати хлопятко Ісуса, щоб зробити їм, що треба, по звичаю законному для Него,

28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28 hänkin otti Hänet syliinsä, kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Ja cuin wanhemmat lapsen Jesuxen toit Templijn tehdäxens hänen edestäns Lain tawan jälken: otti hän hänen sylijns kijtti Jumalata ja sanoi:

28. Ja quin ne Wanhemat Piltin Iesusen Templin siselletoid/ ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/ nin se otti mös henen sylijns/ ia kijtti Jumalata ia sanoi. (Ja kuin ne wanhemmat piltin Jesuksen templiin sisälletoit/ että heidän piti tekemään hänen edestänsä lain tawan jälkeen/ niin se otti myös hänen syliinsä/ ja kiitti Jumalata ja sanoi.)

28. καὶ αὐτὸς ἐδέξατο αὐτὸν εἰς τὰς ἀγκάλας αὐτοῦ καὶ εὐλόγησε τὸν Θεὸν καὶ εἶπε·

28. και αυτος εδεξατο αυτο εις τας αγκαλας αυτου και ευλογησεν τον θεον και ειπεν 28. kai aυtos edeksato aυto eis tas agkalas aυtoυ kai eυlogesen ton theon kai eipen

28 Then he accepted him into his arms and gave-thanks (to) God and said,

28. Then took he him up in his arms, and blessed God, and said,

28. da tog han ham paa sine Arme og prisede Gud og sagde:

28. Då tog han honom i sin famn, och lofvade Gud, och sade:

28. Siis wottis temma isse tedda omma süllesse, ja kitis Jummalat, ja ütles:

28. Simeonas paėmė Jį į rankas, laimino Dievą ir tarė:

28. da nahm er ihn auf seine Arme und lobte Gott und sprach:

28. Il le prit entre ses bras, et bénit Dieu, et dit:

28. Entónces él le tomó en sus brazos, y bendijo a Dios, y dijo:

28 Zo nam hij Hetzelve in zijn armen, en loofde God, en zeide:

28. Tedy on wziąwszy go na ręce swoje, chwalił Boga i mówił:

28. Akkor ő karjaiba vevé őt, és áldá az Istent, és monda:

28 он взял Его на руки, благословил Бога и сказал:

28. узяв він Його на руки свої, і благословив Бога, і сказав:

29 Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;

29 ”Herra, nyt lasket palvelijasi rauhassa menemään sanasi mukaan,

29. Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;

29. LAske nyt HERra palwelias rauhaan menemän sanas jälken.

29. Laske nyt HERRA sinun Paluelias * Rauhan menemen/ sinun sanas ielken. (Laske nyt HERRA sinun palwelijasi rauhaan menemään/ sinun sanasi jälkeen.)

29. Νῦν ἀπολύεις τὸν δοῦλόν σου, δέσποτα, κατὰ τὸ ῥῆμά σου ἐν εἰρήνῃ,

29. νυν απολυεις τον δουλον σου δεσποτα κατα το ρημα σου εν ειρηνη 29. nυn apolυeis ton doυlon soυ despota kata to rema soυ en eirene

29 Now Master, dismiss your bondservant according to your word in peace,

29. Lord, now lettest thou thy servant depart in peace, according to thy word:

29. Herre! nu lader du din Tjener fare i Fred, ligesom du har sagt.

29. Herre, nu låter du din tjenare fara i frid, efter som du sagt hafver;

29. Issand, nüüd lassed sinna omma sullast rahhus ärraminna omma sanna järrel.

29. ‘‘Dabar, Valdove, leidi, kaip žadėjai, savo tarnui ramiai iškeliauti,

29. HERR, nun läßt du deinen Diener in Frieden fahren, wie du gesagt hast;

29. Seigneur, tu laisses maintenant aller ton serviteur en paix, selon ta parole;

29. Ahora despides, Señor, a tu siervo, conforme a tu palabra, en paz:

29 Nu laat Gij, Heere! Uw dienstknecht gaan in vrede naar Uw woord;

29. Teraz puszczasz sługę twego, Panie! według słowa twego, w pokoju:

29. Mostan bocsátod el, Uram, a te szolgádat, a te beszéded szerint, békességben:

29 Ныне отпускаешь раба Твоего, Владыко, по слову Твоему, с миром,

29. Нинї відпускаєш раба твого, Владико, по глаголу твоєму, з упокоєм:

30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,

30 sillä silmäni ovat nähneet autuutesi,

30. Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,

30. Sillä minun silmäni owat nähnet sinun autuudes.

30. Sille minun Silmeni ouat nähnet sinun Terueydhes. (Sillä minun silmäni owat nähneet sinun terweytesi.)

30. ὅτι εἶδον οἱ ὀφθαλμοί μου τὸ σωτήριόν σου,

30. οτι ειδον οι οφθαλμοι μου το σωτηριον σου 30. oti eidon oi ofthalmoi moυ to soterion soυ

30 because my eyes (have) seen your salvation

30. For mine eyes have seen thy salvation,

30. Thi mine Øine have seet din Frelse,

30. Ty min ögon hafva sett dina salighet;

30. Sest mo silmad on sinno öñistust näinud,

30. nes mano akys išvydo Tavo išgelbėjimą,

30. denn meine Augen haben deinen Heiland gesehen,

30. Car mes yeux ont vu ton salut,

30. Porque han visto mis ojos tu salud,

30 Want mijn ogen hebben Uw zaligheid gezien,

30. Gdyż oczy moje oglądały zbawienie twoje,

30. Mert látták az én szemeim [8†] a te üdvösségedet,

30 ибо видели очи мои спасение Твое,

30. бо видїли очі мої спасеннє твоє,

31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,

31 jonka olet valmistanut kaikkien kansojen silmäin edessä —

31. Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,

31. Jonga sinä caikille Canssoille walmistit.

31. Jonga sine walmistit caikein Canssain caswon ethen. (Jonka sinä walmistit kaikkein kansani kaswon eteen.)

31. ὃ ἡτοίμασας κατὰ πρόσωπον πάντων τῶν λαῶν.

31. ο ητοιμασας κατα προσωπον παντων των λαων 31. o etoimasas kata prosopon panton ton laon

31 which you prepared in the face of all peoples.

31. Which thou hast prepared before the face of all people;

31. hvilken du beredte for alle Folks Aasyn,

31. Hvilka du beredt hafver för allo folke;

31. Mis sinna olled walmistanud keige rahwa nähhes

31. kurį paruošei visų tautų akivaizdoje:

31. welchen du bereitest hast vor allen Völkern,

31. Que tu as préparé à la face de tous les peuples,

31. La cual has aparejado en presencia de todos los pueblos:

31 Die Gij bereid hebt voor het aangezicht van al de volken:

31. Któreś zgotował przed obliczem wszystkich ludzi;

31. A melyet készítettél minden népeknek szeme láttára;

31 которое Ты уготовал пред лицем всех народов,

31. що приготовив єси перед лицем усїх людей,

32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32 valon, joka on ilmestykseksi pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32. Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.

32. Walkeudexi walistaman pacanoita ja sinun Canssas Israelin cunniaxi.

32. Yhdexi walkeuxi walghistaman Pacanita/ Ja sinun Canssas Israelin Cunniaxi. (Yhdeksi walkeudeksi walistamaan pakanoita/ Ja sinun kansas Israelin kunniaksi.)

32. φῶς εἰς ἀποκάλυψιν ἐθνῶν καὶ δόξαν λαοῦ σου Ἰσραήλ.

32. φως εις αποκαλυψιν εθνων και δοξαν λαου σου ισραηλ 32. fos eis apokalυpsin ethnon kai doksan laoυ soυ israel

32 (He is) a light *for revelation of the Gentiles and the glory of your people Israel.

32. A light to lighten the Gentiles, and the glory of thy people Israel.

32. et Lys til at oplyse Hedningerne, og en Herlighed for sit Folk Israel.

32. Ett Ljus till Hedningarnas upplysning, och ditt folk Israel till pris.

32. Walgusseks, pagganad walgustama, ja omma Israeli rahwa auuks.)

32. šviesą pagonims apšviesti ir Tavo Izraelio tautos šlovę’‘.

32. ein Licht, zu erleuchten die Heiden, und zum Preis deines Volkes Israel.

32. La lumière qui doit éclairer les nations, et la gloire de ton peuple d'Israël.

32. Luz para ser revelada a los Gentiles, y la gloria de tu pueblo Israel.

32 Een Licht tot verlichting der heidenen, en tot heerlijkheid van Uw volk Israel.

32. Światłość ku objawieniu poganom, a chwałę ludu twego Izraelskiego.

32. Világosságul [9†] a pogányok megvilágosítására, és a te népednek, az Izráelnek dicsőségére.

32 свет к просвещению язычников и славу народа Твоего Израиля.

32. сьвітло на одкриттє поганам, і славу народа Твого Ізраїля.

33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.

33 Joosef ja Hänen* äitinsä ihmettelivät sitä, mitä Hänestä sanottiin.

33. Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.

33. JA Joseph ja hänen Äitins ihmettelit nijtä cuin hänestä sanottin.

33. Ja henen Isens ia Eitins olit imechteleueiset nijste quin heneste sanottin. (Ja hänen isänsä ja äitinsä olit ihmettelewäiset niistä kuin hänestä sanottiin.)

33. καὶ ἦν Ἰωσὴφ καὶ ἡ μήτηρ αὐτοῦ θαυμάζοντες ἐπὶ τοῖς λαλουμένοις περὶ αὐτοῦ.

33. και ην ιωσηφ και η μητηρ αυτου θαυμαζοντες επι τοις λαλουμενοις περι αυτου 33. kai en iosef kai e meter aυtoυ thaυmazontes epi tois laloυmenois peri aυtoυ

33 And Joseph and his mother were marveling at the things which were spoken concerning him;

33. And Joseph and his mother marvelled at those things which were spoken of him.

33. Og Joseph og hans Moder forundrede sig over de Ting, som bleve sagte om ham.

33. Och Joseph och hans moder förundrade sig på det, som sades om honom.

33. Ja Josep ja temma (Kristusse) emma pannid immeks, mis temmast räkiti.

33. Juozapas ir Jėzaus motina stebėjosi tuo, kas buvo apie Jį kalbama.

33. Und sein Vater und seine Mutter wunderten sich des, das von ihm geredet ward.

33. Et Joseph et sa mère étaient dans l'admiration des choses qu'on disait de lui.

33. Y José y su madre estaban maravillados de las cosas que se decían de él.

33 En Jozef en Zijn moeder verwonderden zich over hetgeen van Hem gezegd werd.

33. A ojciec i matka jego dziwowali się temu, co powiadano o nim.

33. József pedig és az ő anyja csodálkozának azokon, a miket ő felőle mondottak.

33 Иосиф же и Матерь Его дивились сказанному о Нем.

33. І дивувавсь Йосиф і мати Його тим, що сказано про Него.

34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan

34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, Hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monille Israelissa ja merkiksi, jota vastaan puhutaan

34. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:

34. Ja Simeon siunais heitä ja sanoi Marialle hänen Äitillens: Cadzo tämä on pandu langemisexi ja nousemisexi monelle Israelis ja merkixi jota wastan sanotan:

34. Ja Simeon hyuestisiugnasi heite/ ia sanoi Marialle henen Eitillens/ Catzo teme ombi pandu langemisexi/ ia Ylesnousemisexi monen Israelis/ ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan. (Ja Simeon hywästisiunasi heitä/ ja sanoi Marialle hänen äitillensä/ Katos tämä ompi pantu lankeemiseksi/ ja ylösnousemiseksi monen Israelissa/ ja siksi merkiksi/ kuta wastaan sanotaan.)

34. καὶ εὐλόγησεν αὐτοὺς Συμεὼν καὶ εἶπεν πρὸς Μαριὰμ τὴν μητέρα αὐτοῦ· Ἰδοὺ οὗτος κεῖται εἰς πτῶσιν καὶ ἀνάστασιν πολλῶν ἐν τῷ Ἰσραὴλ καὶ εἰς σημεῖον ἀντιλεγόμενον.

34. και ευλογησεν αυτους {VAR1: συμεων } {VAR2: σιμεων } και ειπεν προς μαριαμ την μητερα αυτου ιδου ουτος κειται εις πτωσιν και αναστασιν πολλων εν τω ισραηλ και εις σημειον αντιλεγομενον 34. kai eυlogesen aυtoυs {VAR1: sυmeon } {VAR2: simeon } kai eipen pros mariam ten metera aυtoυ idoυ oυtos keitai eis ptosin kai anastasin pollon en to israel kai eis semeion antilegomenon

34 and Simeon gave-thanks for them, and said to Mary his mother, Behold, this (child) is destined *for the fall and the resurrection of many in Israel, and *for a sign being spoken against.

34. And Simeon blessed them, and said unto Mary his mother, Behold, this child is set for the fall and rising again of many in Israel; and for a sign which shall be spoken against;

34. Og Simeon velsignede dem, og sagde til hans Moder Maria: see, denne er sat mange i Israel til Fald og Opreisning og til et Tegn, som imodsiges,

34. Och Simeon välsignade dem, och sade till Maria, hans moder: Si, denne är satt till ett fall och uppståndelse mångom i Israel, och till ett tecken, hvilko emot sagdt varder.

34. Ja Simeon önnistas neid, ja ütles Maria temma emma wasto: Wata, sesinnane seisab seäl langmisseks ja üllestousmisseks mitmele Israelis, ja märgiks, kelle wasto räkitakse;

34. Simeonas palaimino juos ir tarė Marijai, Jo motinai: ‘‘Štai šis skirtas daugelio Izraelyje nupuolimui ir atsikėlimui. Jis bus prieštaravimo ženklas,­

34. Und Simeon segnete sie und sprach zu Maria, seiner Mutter: Siehe, dieser wird gesetzt zu einem Fall und Auferstehen vieler in Israel und zu einem Zeichen, dem widersprochen wird

34. Et Siméon les bénit, et dit à Marie sa mère: Voici, cet enfant est mis pour la chute et le relèvement de plusieurs en Israël, et pour être en butte à la contradiction;

34. Y los bendijo Simeón, y dijo a su madre María: He aquí, que este niño es puesto para caida y para levantamiento de muchos en Israel, y para blanco de contradicción;

34 En Simeon zegende henlieden, en zeide tot Maria, Zijn moeder: Zie, Deze wordt gezet tot een val en opstanding veler in Israel, en tot een teken, dat wedersproken zal worden.

34. I błogosławił im Symeon, i rzekł do Maryi, matki jego: Oto ten położony jest na upadek i na powstanie wielu ich w Izraelu, i na znak, przeciw któremu mówić będą.

34. És megáldá őket Simeon, és monda Máriának, az ő anyjának: Ímé ez vettetett sokaknak elestére [10†] és feltámadására az Izráelben; és jegyül, a kinek sokan ellene [11†] mondanak;

34 И благословил их Симеон и сказал Марии, Матери Его: се, лежит Сей на падение и на восстаниемногих в Израиле и в предмет пререканий, –

34. І благословив їх Симеон, і рече до Мариї, матери Його: Ось Сей лежить на паданнє і вставаннє многих в Ізраїлї і на ознаку, проти котрої говорити муть,

35 — ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä — että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

35 — ja sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä — jotta monien sydämen ajatukset tulisivat ilmi."

35. (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.

35. Ja sinungin sielus läpidze pitä miecan myös käymän että monen sydämen ajatuxet ilmoitettaisin.

35. Ja sinungin mös sielus läpitze mieckan pite kieumen/ senpälle ette monen sydhenden aijatoxet pite ilmoitettaman. (Ja sinunkin myös sielusi läwitse miekan pitää käymän/ sen päälle että monen sydämen ajatukset pitää ilmoitettaman.)

35. καὶ σοῦ δὲ αὐτῆς τὴν ψυχὴν διελεύσεται ῥομφαία, ὅπως ἂν ἀποκαλυφθῶσιν ἐκ πολλῶν καρδιῶν διαλογισμοί.

35. και σου δε αυτης την ψυχην διελευσεται ρομφαια οπως αν αποκαλυφθωσιν εκ πολλων καρδιων διαλογισμοι 35. kai soυ de aυtes ten psυchen dieleυsetai romfaia opos an apokalυfthosin ek pollon kardion dialogismoi

35 Now, also a long-sword will be going through your own soul; *that reasonings may be revealed out of many hearts.

35. Yea, a sword shall pierce through thy own soul also,) that the thoughts of many hearts may be revealed.

35. (ogsaa din egen Sjæl skal et Sværd gjennemtrænge!) at mange Hjerters Tanker skulle aabenbares.

35. Ja, ett svärd skall ock gå igenom dina själ, på det mång hjertans tankar skola uppenbaras.

35. (Agga sinnoge omma hinge läbbi peab moök tungima) et mötlemissed mitmest süddamest peawad awwalikkuks sama.

35. ir tavo pačios sielą pervers kalavijas,­kad būtų atskleistos daugelio širdžių mintys’‘.

35. (und es wird ein Schwert durch deine Seele dringen), auf daß vieler Herzen Gedanken offenbar werden.

35. En sorte que les pensées du cœur de plusieurs seront découvertes; et pour toi une épée te transpercera l'âme.

35. (Y a tu alma de tí misma traspasará espada,) para que de muchos corazones sean manifestados los pensamientos.

35 (En ook een zwaard zal door uw eigen ziel gaan) opdat de gedachten uit vele harten geopenbaard worden.

35. (I twoję własną duszę miecz przeniknie,)aby myśli z wielu serc objawione były.

35. Sőt a te lelkedet is általhatja az éles tőr; [12†] hogy sok szív gondolatai nyilvánvalókká legyenek.

35 и Тебе Самой оружие пройдет душу, – да откроются помышления многих сердец.

35. (і тобі самій перейде душу меч,) щоб відкрились многих сердець думки.

36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

36 Oli naisprofeetta Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli käynyt iäkkääksi elettyään neitsyydestään lähtien seitsemän vuotta miehensä kanssa

36. Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,

36. Ja Hanna Prophetissa Phanuelin tytär Asserin sugusta oli joutunut pitkälle ijälle ja oli elänyt miehens cansa seidzemen ajastaica hänen Neidzydestäns.

36. Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/ ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/ (Ja oli Anna prophetissa Phanuelin tytär Asserin suwusta tämä oli joutunut pitkälle iälle/ ja oli elänyt miehensä kanssa seitsemän wuotta häne neitsyydestänsä/)

36. Καὶ ἦν Ἅννα προφῆτις, θυγάτηρ Φανουήλ, ἐκ φυλῆς Ἀσήρ· αὕτη προβεβηκυῖα ἐν ἡμέραις πολλαῖς, ζήσασα μετὰ ἀνδρὸς ἔτη ἑπτὰ ἀπὸ τῆς παρθενίας αὐτῆς,

36. και ην αννα προφητις θυγατηρ φανουηλ εκ φυλης ασηρ αυτη προβεβηκυια εν ημεραις πολλαις ζησασα ετη μετα ανδρος επτα απο της παρθενιας αυτης 36. kai en anna profetis thυgater fanoυel ek fυles aser aυte proβeβekυia en emerais pollais zesasa ete meta andros epta apo tes parthenias aυtes

36 And there was a prophetess, Anna, the daughter of Phanuel, out of the tribe of Asher (she had advanced in many days, having lived with a husband seven years from her virginity,

36. And there was one Anna, a prophetess, the daughter of Phanuel, of the tribe of Aser: she was of a great age, and had lived with an husband seven years from her virginity;

36. Og der var en Prophetinde Anna, Phanuels Datter, af Asers Stamme; hun var meget bedaget og havde levet syv Aar med sin Mand efter sin Jomfrustand,

36. Och der var en Prophetissa, benämnd Hanna, Phanuels dotter, af Assurs slägte; hon var kommen till en stor ålder, och hade lefvat i sju år med sin man, ifrå sin jungfrudom;

36. Ja seäl olli Anna üks naesterahwas, kes prohwet, Wanueli tüttar, Asseri sugguarrust, se olli wägga ellatand, ja olli omma mehhega seitse aastat ellanud pärrast omma neitsi-pölwe,

36. Ten buvo ir pranašė Ona, Fanuelio duktė iš Asero giminės. Ji buvo seno amžiaus. Po mergystės ji išgyveno septynerius metus su vyru,

36. Und es war eine Prophetin, Hanna, eine Tochter Phanuels, vom Geschlecht Asser; die war wohl betagt und hatte gelebt sieben Jahre mit ihrem Manne nach ihrer Jungfrauschaft

36. Il y avait aussi Anne la prophétesse, fille de Phanuel, de la tribu d'Ascer; elle était fort avancée en âge, et elle avait vécu avec son mari, sept ans, depuis sa virginité.

36. Estaba también allí Ana, profetisa, hija de Fanuel, de la tribu de Aser, la cual era ya de grande edad, y había vivido con su marido siete años desde su virginidad.

36 En er was Anna, een profetesse, een dochter van Fanuel, uit den stam van Aser; deze was tot groten ouderdom gekomen, welke met haar man zeven jaren had geleefd van haar maagdom af.

36. A była Anna prorokini, córka Fanuelowa, z pokolenia Asser, która była bardzo podeszła w latach, i żyła siedm lat z mężem od panieóstwa swego.

36. És vala egy prófétaasszony, Anna, a Fánuel leánya, az Áser nemzetségéből (ez sok időt élt, miután az ő szűzességétől fogva hét esztendeig élt férjével,

36 Тут была также Анна пророчица, дочь Фануилова, от колена Асирова, достигшая глубокой старости, прожив с мужем от девства своего семь лет,

36. І була Анна пророчиця, дочка Фануїлова, з роду Асирового; ся зістарілась у днях многих, живши з чоловіком сїм років од дївування свого;

37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.

37 ja oli leski, (noin) kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli Jumalaa paastoin ja rukouksin yötä päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljä yhdexättäkymmendä ajastaica ja ei lähtenyt Templist palwelemast Jumalata paastoisa ja rucouxisa yötä ja päiwä.

37. Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/ Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/ Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue. (Ja oli leskenä lähes kahdeksankymmentä ja neljä wuotta/ Ja ei pois lähtenyt templistä palwelemasta Jumalaa/ Paastoissa ja rukouksissa yötä ja päiwää.)

37. καὶ αὐτὴ χήρα ἕως ἐτῶν ὀγδοήκοντα τεσσάρων, ἣ οὐκ ἀφίστατο ἀπὸ τοῦ ἱεροῦ νηστείαις καὶ δεήσεσι λατρεύουσα νύκτα καὶ ἡμέραν·

37. και αυτη χηρα ως ετων ογδοηκοντατεσσαρων η ουκ αφιστατο απο του ιερου νηστειαις και δεησεσιν λατρευουσα νυκτα και ημεραν 37. kai aυte chera os eton ogdoekontatessaron e oυk afistato apo toυ ieroυ nesteiais kai deesesin latreυoυsa nυkta kai emeran

37 and she (had been) a widow approximately eighty four years), who did not withdraw from the temple, giving-divine service with fasts and supplications night and day.

37. And she was a widow of about fourscore and four years, which departed not from the temple, but served God with fastings and prayers night and day.

37. og var nu en Enke ved fire og fiirsindstyve Aar, som ikke veg fra Templet, tjenende Gud med Fasten og Beden Nat og Dag.

37. Och var nu en enka, vid fyra och åttatio år; hon kom aldrig bort utu templet, tjenandes Gudi, med fasto och böner, natt och dag.

37. Ja temma olli liggi nelli aastat peäle kahheksakümmend lesk; se ei tulnud ial ärra pühhast koiast, tenis Jum̃alat paastmisse ja palwettega ööd ja päwad.

37. o paskui našlaudama sulaukė aštuoniasdešimt ketverių metų. Ji nesitraukdavo nuo šventyklos, tarnaudama Dievui per dienas ir naktis pasninkais bei maldomis.

37. und war nun eine Witwe bei vierundachtzig Jahren; die kam nimmer vom Tempel, diente Gott mit Fasten und Beten Tag und Nacht.

37. Elle était veuve, âgée d'environ quatre-vingt-quatre ans, et elle ne sortait point du temple, servant Dieu nuit et jour en jeûnes et en prières.

37. Y era viuda de hasta ochenta y cuatro años, que no se apartaba del templo, en ayunos y oraciones sirviendo a Dios de noche y de día.

37 En zij was een weduwe van omtrent vier en tachtig jaren, dewelke niet week uit den tempel, met vasten en bidden, God dienende nacht en dag.

37. A ta była wdową, około ośmdziesiąt i czterech lat; która nie wychodziła z kościoła, w postach i w modlitwach służąc Bogu w nocy i we dnie.

37. És ez mintegy nyolczvannégy esztendős özvegy vala), a ki nem távozék el a templomból, hanem bőjtölésekkel és imádkozásokkal szolgál vala éjjel és nappal.

37 вдова лет восьмидесяти четырех, которая не отходила от храма, постом и молитвою служа Богу день и ночь.

37. і ся вдова до восьмидесяти й чотирох років, що не відходила від церкви, постом та молитвою служила ніч і день.

38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

38 Juuri sillä hetkellä hän astui esiin, ylisti Jumalaa ja puhui Hänestä kaikille, jotka *Jerusalemissa odottivat* lunastusta.

38. Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.

38. Ja tämä tuli myös sillä hetkellä sijhen ja cunnioidzi HERra ja puhui hänestä caikille cuin wapautta Jerusalemis odotit.

38. Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/ ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/ iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit. (Ja myös tämä sama sillä hetkellä siihen tuli/ ja kunnioitsi HERRAA/ ja puhui hänestä kaikille/ jotka wapautta Jerusalemista odotit.)

38. καὶ αὕτη αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἐπιστᾶσα ἀνθωμολογεῖτο τῷ Κυρίῳ καὶ ἐλάλει περὶ αὐτοῦ πᾶσι τοῖς προσδεχομένοις λύτρωσιν ἐν Ἱερουσαλήμ.

38. και αυτη αυτη τη ωρα επιστασα ανθωμολογειτο τω κυριω και ελαλει περι αυτου πασιν τοις προσδεχομενοις λυτρωσιν εν ιερουσαλημ 38. kai aυte aυte te ora epistasa anthomologeito to kυrio kai elalei peri aυtoυ pasin tois prosdechomenois lυtrosin en ieroυsalem

38 And having stood up in that same hour, she was fully-professing the Lord and was speaking concerning him to all those who were waiting for the redemption in Jerusalem. {Mat 2:19-23 & Luk 2:39b Egypt & Nazareth 4 BC.}

38. And she coming in that instant gave thanks likewise unto the Lord, and spake of him to all them that looked for redemption in Jerusalem.

38. Og hun traadte til i den samme Stund, og iligemaade prisede Herren og talede om ham til Alle, som forventede Forløsning i Jerusalem.

38. Hon kom ock dertill i samma stundene, och prisade Herran; och talade om honom till alla dem, som i Jerusalem vänte förlossning.

38. Ja sesinnane tulli senna selsammal tunnil ja tunnistas Issanda au ülles ja räkis tem̃ast keikile, kes ärralunnastamist Jerusalemmas ootsid.

38. Ir ji, tuo pačiu metu priėjusi, dėkojo Dievui ir kalbėjo apie kūdikį visiems, kurie laukė Jeruzalės atpirkimo.

38. Die trat auch hinzu zu derselben Stunde und pries den HERRN und redete von ihm zu allen, die da auf die Erlösung zu Jerusalem warteten.

38. Étant survenue à cette heure, elle louait aussi le Seigneur, et elle parlait de Jésus à tous ceux de Jérusalem qui attendaient la délivrance d'Israël.

38. Y esta sobreviniendo en la misma hora, juntamente daba alabanzas al Señor, y hablaba de él a todos los que esperaban la redención en Jerusalem.

38 En deze, te dierzelfder ure daarbij komende, heeft insgelijks den Heere beleden, en sprak van Hem tot allen, die de verlossing in Jeruzalem verwachtten.

38. Ta też onejże godziny nadszedłszy, wyznawała Pana, i mówiła o nim wszystkim, którzy oczekiwali odkupienia w Jeruzalemie.

38. Ez is ugyanazon órában oda állván, hálát adott az Úrnak, és szóla ő felőle mindeneknek, a kik Jeruzsálemben a váltságot várták.

38 И она в то время, подойдя, славила Господа и говорила о Нем всем, ожидавшим избавления в Иерусалиме.

38. І вона тієї ж години прийшовши, оддала хвалу Господеві, й говорила про Него всїм, що сподївали ся збавлення в Єрусалимі.

39 Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39 Täytettyään kaiken Herran lain mukaan he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39. Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.

39. Ja sijttecuin he olit caicki tehnet HERran Lain jälken palaisit he Galilean heidän Caupungins Nazaretijn.

39. Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/ palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin. (Ja sitten kuin he olit kaikki täyttänyt HERRAN lain jälkeen/ palasit he Galileaan heidän kaupunkiinsa Nazaretiin.)

39. Καὶ ὡς ἐτέλεσαν πάντα τὰ κατὰ τὸν νόμον Κυρίου, ὑπέστρεψαν εἰς τὴν Γαλιλαίαν εἰς πόλιν ἑαυτῶν Ναζαρέτ.

39. και ως ετελεσαν απαντα τα κατα τον νομον κυριου υπεστρεψαν εις την γαλιλαιαν εις την πολιν αυτων {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } 39. kai os etelesan apanta ta kata ton nomon kυrioυ υpestrepsan eis ten galilaian eis ten polin aυton {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth }

39 And as they (had) completed all things which were according to the Law of the Lord, they returned into Galilee, to their own city Nazareth. {Luk 2:40-52 Nazareth and Jerusalem 7 or 8 AD.}

39. And when they had performed all things according to the law of the Lord, they returned into Galilee, to their own city Nazareth.

39. Og der de havde fuldkommet alle Ting efter Herrens Lov, droge de til Galilæa igjen, til deres stad Nazareth.

39. Och då de all ting fullbordat hade efter Herrans lag, drogo de in i Galileen igen, uti sin stad Nazareth.

39. Ja kui nemmad keik said löppetanud, mis Issanda kässoöppetusse järrele piddi sündima, läksid nemmad taggasi Kalilea-male omma Naatsaretti liñna.

39. Atlikę visa, ko reikalavo Viešpaties Įstatymas, jie sugrįžo į Galilėją, į savo miestą Nazaretą.

39. Und da sie alles vollendet hatten nach dem Gesetz des HERRN, kehrten sie wieder nach Galiläa zu ihrer Stadt Nazareth.

39. Et après qu'ils eurent accompli tout ce qui est ordonné par la loi du Seigneur, ils retournèrent en Galilée, à Nazareth, leur ville.

39. Mas como cumplieron todas las cosas según la ley del Señor, se volvieron a Galilea, a su ciudad de Nazaret.

39 En als zij alles voleindigd hadden, wat naar de wet des Heeren te doen was, keerden zij weder naar Galilea, tot hun stad Nazareth.

39. A tak wykonawszy wszystko według zakonu Paóskiego, wrócili się do Galilei, do miasta swego Nazaretu.

39. És mikor mindent elvégeztek az Úr törvénye szerint, visszatérének Galileába, az ő városukba, Názáretbe.

39 И когда они совершили все по закону Господню, возвратились в Галилею, в город свой Назарет.

39. І, як скінчили все по закону Господньому, вернулись у Галилею, у город свій Назарет.

40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

40 Ja pienokainen kasvoi ja vahvistui (hengessä), ollen täynnä viisautta, ja Jumalan armo oli Hänen päällään.

40. Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.

40. Mutta lapsi caswoi ja wahwistui Henges ja täytettin wijsaudella ja Jumalan armo oli hänen cansans.

40. Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/ ia teutettin wijsaudhella/ ia JUMALAN armo oli henen cansans. (Mutta piltti ylös kaswoi ja wahwistui Hengessä/ ja täytettiin wiisaudella/ ja JUMALAN armo oli hänen kanssansa.)

40. Τὸ δὲ παιδίον ηὔξανε καὶ ἐκραταιοῦτο πνεύματι πληρούμενον σοφίας, καὶ χάρις Θεοῦ ἦν ἐπ’ αὐτό.

40. το δε παιδιον ηυξανεν και εκραταιουτο πνευματι πληρουμενον σοφιας και χαρις θεου ην επ αυτο 40. to de paidion eυksanen kai ekrataioυto pneυmati pleroυmenon sofias kai charis theoυ en ep aυto

40 Now the child was growing and becoming-powerful in spirit, being filled with wisdom, and the favor of God was upon him.

40. And the child grew, and waxed strong in spirit, filled with wisdom: and the grace of God was upon him.

40. Men Barnet voxte og blev stærk i Aanden, fuld med Viisdom; og Guds Naade var over ham.

40. Men barnet växte upp, och förstärktes i Andanom, och uppfylldes med vishet; och Guds nåd var med honom.

40. Agga se lapsoke kaswis, ja sai kangeks waimus; täis tarkust, ja Jummala arm olli temma peäl.)

40. Vaikelis augo, stiprėjo dvasia, buvo pilnas išminties, ir Dievo malonė buvo su Juo.

40. Aber das Kind wuchs und ward stark im Geist, voller Weisheit, und Gottes Gnade war bei ihm.

40. Et l'enfant croissait et se fortifiait en esprit, étant rempli de sagesse; et la grâce de Dieu était sur lui.

40. Y el niño crecía, y era confortado en espíritu, y henchíase de sabiduría; y la gracia de Dios era sobre él.

40 En het Kindeken wies op, en werd gesterkt in den geest, en vervuld met wijsheid; en de genade Gods was over Hem.

40. A dzieciątko ono rosło, i umacniało się w Duchu, pełne będąc mądrości, a łaska Boża była nad niem.

40. A kis gyermek pedig növekedék, és erősödék lélekben, teljesedve bölcsességgel; és az Istennek kegyelme vala ő rajta.

40 Младенец же возрастал и укреплялся духом, исполняясь премудрости, и благодать Божия была на Нем.

40. Хлопятко ж росло й міцнїло духом, сповняючись премудростю; і благодать Божа була на Ньому.

41 Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41 Hänen vanhempansa vaelsivat vuosittain Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41. Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.

41. JA hänen wanhemmans waelsit joca wuosi Pääsiäis juhlalle Jerusalemijn:

41. Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/ (Ja hänen wanhempansa waelsit joka wuosi pääsiäisjuhlalle Jerusalemiin/)

41. Καὶ ἐπορεύοντο οἱ γονεῖς αὐτοῦ κατ’ ἔτος εἰς Ἱερουσαλὴμ τῇ ἑορτῇ τοῦ πάσχα.

41. και επορευοντο οι γονεις αυτου κατ ετος εις ιερουσαλημ τη εορτη του πασχα 41. kai eporeυonto oi goneis aυtoυ kat etos eis ieroυsalem te eorte toυ pascha

41 And his parents were traveling every year to Jerusalem to the feast of the Passover.

41. Now his parents went to Jerusalem every year at the feast of the passover.

41. Og hans Forældre gik hvert Aar til Jerusalem paa Paaskehøitiden.

41. Och hans föräldrar gingo årliga till Jerusalem, till Påskahögtiden.

41. Ja temma wannemad käisid igga aasta Jerusalemmas Pasapühhiks.

41. Jo tėvai kasmet eidavo į Jeruzalę švęsti Paschos.

41. Und seine Eltern gingen alle Jahre gen Jerusalem auf das Osterfest.

41. Or, son père et sa mère allaient tous les ans à Jérusalem, à la fête de Pâque.

41. E iban sus padres todos los años a Jerusalem en la fiesta de la páscua.

41 En Zijn ouders reisden alle jaar naar Jeruzalem, op het feest van pascha.

41. A rodzice jego chadzali na każdy rok do Jeruzalemu na święto wielkanocne.

41. Az ő szülei pedig évenként [13†] feljártak Jeruzsálembe a húsvét ünnepére.

41 Каждый год родители Его ходили в Иерусалим на праздник Пасхи.

41. І ходили батько-мати Його щороку в Єрусалим у сьвято пасхи.

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he vaelsivat ylös (Jerusalemiin) juhlan tavan mukaan.

42. Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.

42. Ja cuin hän jo caxitoistakymmendä ajastaica wanha oli menit he Jerusalemijn juhlapäiwän tawan jälken:

42. ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/ (ja kuin hän jo oli kaksitoistakymmenen wuotinen ylösmenit he Jerusalemiin juhlapäiwän tawan jälkeen/)

42. καὶ ὅτε ἐγένετο ἐτῶν δώδεκα, ἀναβάντων αὐτῶν εἰς Ἱεροσόλυμα κατὰ τὸ ἔθος τῆς ἑορτῆς

42. και οτε εγενετο ετων δωδεκα αναβαντων αυτων εις ιεροσολυμα κατα το εθος της εορτης 42. kai ote egeneto eton dodeka anaβanton aυton eis ierosolυma kata to ethos tes eortes

42 And when he became twelve years (old), they went-up to Jerusalem, according to the custom of the feast;

42. And when he was twelve years old, they went up to Jerusalem after the custom of the feast.

42. Og der han var tolv Aar gammel, gik de op til Jerusalem efter Høitidens Sædvane.

42. Och då han vardt tolf åra gammal, och de uppfarne voro till Jerusalem, efter högtidenes sedvänjo;

42. Ja kui temma kahheteistkümne aastaseks sai, ja nemmad üllesläksid Jerusalemma, selle Pasapühha kombe pärrast,

42. Kai Jėzui sukako dvylika metų, šventės papročiu jie nuvyko į Jeruzalę.

42. Und da er zwölf Jahre alt war, gingen sie hinauf gen Jerusalem nach der Gewohnheit des Festes.

42. Et quand il eut douze ans, ils montèrent à Jérusalem, selon la coutume de la fête.

42. Y como fué de doce años, ellos subieron a Jerusalem conforme a la costumbre de la fiesta.

42 En toen Hij twaalf jaren oud geworden was, en zij naar Jeruzalem opgegaan waren, naar de gewoonte van den feestdag;

42. A gdy już był we dwunastym roku, a oni wstępowali do Jeruzalemu według zwyczaju onego święta;

42. És mikor tizenkét esztendős [14†] lett, fölmenének Jeruzsálembe az ünnep szokása szerint;

42 И когда Он был двенадцати лет, пришли они также по обычаю в Иерусалим на праздник.

42. І як було Йому дванайцять років, пійшли вони в Єрусалим сьвятковим звичаєм,

43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.

43 Heidän vietettyään päivät loppuun jäi Jeesus-poika Jerusalemiin heidän lähtiessään paluumatkalle, eivätkä *Joosef ja Hänen äitinsä* huomanneet sitä.

43. Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,

43. Ja cuin ne päiwät olit culunet palaisit he cotians ja poicainen Jesus jäi Jerusalemijn jota ei hänen wanhemmans huomannet waan luulit hänen olewan seuras.

43. ia quin peiuet olit teutetyt/ palasit he cotians/ nin Pilti IesuS ieij Jerusalemin/ ia eike homanet henen wanhemans. Waan he lwlit henen oleuan seuras. (ja kuin päiwät olit täytetyt/ palasit he kotiansa/ ja piltti Jesus jäi Jerusalemiin/ ja eikä huomanneet hänen wanhempansa. Waan he luulit hänen olewan seurassa.)

43. καὶ τελειωσάντων τὰς ἡμέρας, ἐν τῷ ὑποστρέφειν αὐτοὺς ὑπέμεινεν Ἰησοῦς ὁ παῖς ἐν Ἱερουσαλήμ, καὶ οὐκ ἔγνω Ἰωσὴφ καὶ  ἡ μήτηρ αὐτοῦ.

43. και τελειωσαντων τας ημερας εν τω υποστρεφειν αυτους υπεμεινεν ιησους ο παις εν ιερουσαλημ και ουκ εγνω ιωσηφ και η μητηρ αυτου 43. kai teleiosanton tas emeras en to υpostrefein aυtoυs υpemeinen iesoυs o pais en ieroυsalem kai oυk egno iosef kai e meter aυtoυ

43 and having completed the days, while* they were returning, the boy Jesus remained back in Jerusalem, and Joseph and his mother did not know (it).

43. And when they had fulfilled the days, as they returned, the child Jesus tarried behind in Jerusalem; and Joseph and his mother knew not of it.

43. Og der de havde tilendebragt de Dage, og de droge hjem igjen, blev Barnet Jesus i Jerusalem, og Joseph og hans Moder vidste det ikke.

43. Och de fullkomnat hade dagarna, och gingo hem igen, blef pilten Jesus qvar i Jerusalem, och Joseph och hans moder visste der intet af.

43. Ja need päwad täis said, et nemmad jälle koio pole läksid, siis jäi se poeg laps Jesus Jerusalemma, ja Josep, ja temma (Kristusse) emma ei teädnud sedda mitte.

43. Pasibaigus šventės dienoms ir jiems grįžtant atgal, vaikas Jėzus pasiliko Jeruzalėje, bet Juozapas ir Jo motina to nepastebėjo.

43. Und da die Tage vollendet waren und sie wieder nach Hause gingen, blieb das Kind Jesus zu Jerusalem, und seine Eltern wußten's nicht.

43. Lorsque les jours de la fête furent achevés, comme ils s'en retournaient, l'enfant Jésus resta à Jérusalem;

43. Y acabados los dias, volviendo ellos, se quedó el niño Jesús en Jerusalem, sin saberlo José y su madre.

43 En de dagen aldaar voleindigd hadden, toen zij wederkeerden, bleef het Kind Jezus te Jeruzalem, en Jozef en Zijn moeder wisten het niet.

43. I gdy skoóczyli one dni, a już się wracali nazad, zostało dziecię Jezus w Jeruzalemie, a tego nie wiedział Józef i matka jego.

43. És mikor eltelének a napok, mikor ők visszatérének, a gyermek Jézus visszamarada Jeruzsálemben; és nem vevék észre sem József, sem az ő anyja;

43 Когда же, по окончании дней праздника , возвращались, остался Отрок Иисус в Иерусалиме; и не заметили тогоИосиф и Матерь Его,

43. і, сповнивши днї, як вертались, зостав ся хлопчик Ісус у Єрусалимі; й не знав Йосиф і мати Його,

44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;

44 Arvellen Hänen olevan matkaseurueessa he kulkivat päivänmatkan ja etsivät Häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

44. Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.

44. Ja he käwit yhden päiwäcunnan ja edzeit händä langoins ja tuttawains seas.

44. Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/ ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan. (Ja edeskäwit yhden päiwäkunnan/ ja etsit häntä lankojens ja tuttawains sekaan.)

44. νομίσαντες δὲ αὐτὸν ἐν τῇ συνοδίᾳ εἶναι ἦλθον ἡμέρας ὁδὸν καὶ ἀνεζήτουν αὐτὸν ἐν τοῖς συγγενέσι καὶ τοῖς γνωστοῖς·

44. νομισαντες δε αυτον εν τη συνοδια ειναι ηλθον ημερας οδον και ανεζητουν αυτον εν τοις συγγενεσιν και εν τοις γνωστοις 44. nomisantes de aυton en te sυnodia einai elthon emeras odon kai anezetoυn aυton en tois sυggenesin kai en tois gnostois

44 But having supposed him to be in the caravan, they went a day’s journey, and they were seeking him among their relatives and among their acquaintances.

44. But they, supposing him to have been in the company, went a day's journey; and they sought him among their kinsfolk and acquaintance.

44. Men da de meente, at han var i Reiseselskabet, kom de en Dags Reise frem, og de ledte efter ham iblandt Slægtninge og Kyndige.

44. Men de mente, att han var i sällskapet, och de gingo ena dagsled, och sökte honom ibland fränder och vänner.

44. Agga kui nemmad mötlesid tedda te-käiatte seltsis ollewad, tullid nemmad ühhe päwa teed, ja otsisid tedda suggulaste ja tutwade jures,

44. Manydami Jį esant keleivių būryje, jie, nuėję dienos kelią, pradėjo ieškoti Jo tarp giminių ir pažįstamų.

44. Sie meinten aber, er wäre unter den Gefährten, und kamen eine Tagereise weit und suchten ihn unter den Gefreunden und Bekannten.

44. Et Joseph et sa mère ne s'en aperçurent point. Mais, pensant qu'il était avec leurs compagnons de voyage, ils marchèrent une journée, puis ils le cherchèrent parmi leurs parents et ceux de leur connaissance;

44. Y pensando que estaba en la compañía, anduvieron camino de un día; y le buscaban entre los parientes, y entre los conocidos.

44 Maar menende, dat Hij in het gezelschap op den weg was, gingen zij een dagreize, en zochten Hem onder de magen, en onder de bekenden.

44. Lecz mniemając, że jest w towarzystwie podróżnem, uszli dzieó drogi, i szukali go między krewnymi i między znajomymi.

44. Hanem azt gondolván, hogy az úti társaságban van, egy napi járó földet menének, és keresék őt a rokonok és az ismerősök között;

44 но думали, что Он идет с другими. Пройдя же дневной путь, стали искать Его между родственниками и знакомыми

44. а думаючи, що Він між товариством, увійшли на день ходи; й шукали Його між родиною та знакомими.

45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.

45 Kun eivät löytäneet (Häntä), he palasivat Jerusalemiin Häntä etsimään.

45. Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.

45. Ja cuin ei he händä löytänet palaisit he Jerusalemijn händä edzimän.

45. Ja quin ei he hende leuteneet/ palasit he Jerusalemin ia etzit hende. (Ja kuin ei he häntä löytäneet/ palasit he Jerusalemiin ja etsit häntä.)

45. καὶ μὴ εὑρόντες αὐτόν ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλὴμ ζητοῦντες αὐτόν.

45. και μη ευροντες αυτον υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ ζητουντες αυτον 45. kai me eυrontes aυton υpestrepsan eis ieroυsalem zetoυntes aυton

45 And having not found him, they returned to Jerusalem, seeking after him.

45. And when they found him not, they turned back again to Jerusalem, seeking him.

45. Og der de ikke fandt ham, gik de tilbage til Jerusalem og ledte efter ham.

45. Och då de icke funno honom, gingo de till Jerusalem igen, och sökte honom.

45. Ja kui nemmad tedda ei leidnud, läksid nemmad taggasi Jerusalemma ja otsisid tedda.

45. Nesuradę grįžo Jo beieškodami į Jeruzalę.

45. Und da sie ihn nicht fanden, gingen sie wiederum gen Jerusalem und suchten ihn.

45. Et ne le trouvant point, ils retournèrent à Jérusalem pour le chercher.

45. Y como no le hallasen, volvieron a Jerusalem, buscándole.

45 En als zij Hem niet vonden, keerden zij wederom naar Jeruzalem, Hem zoekende.

45. A gdy go nie znaleźli, wrócili się do Jeruzalemu, szukając go,

45. És mikor nem találák őt, visszamenének Jeruzsálembe, hogy megkeressék.

45 и, не найдя Его, возвратились в Иерусалим, ища Его.

45. І, не знайшовши Його, вернулись у Єрусалим, шукаючи Його.

46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.

46 Kolmen päivän kuluttua he löysivät Hänet pyhäköstä istumassa opettajain keskellä, ja Hän kuunteli heitä ja kyseli heiltä.

46. Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.

46. Ja tapahtui colmannen päiwän perästä että he löysit hänen istuwan Templis opettajain keskellä cuuldelewan heitä ja kysywän heille.

46. Ja se tapachtui/ colmanen peiuen peräst/ leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/ cwldeleuan heite/ ia kysyuen heille. (Ja se tapahtui/ kolmannen päiwän perästä/ löydit he hänen templissä istuwan opettajaiden keskellä/ kuuntelewan heitä/ ja kysywän heille.)

46. καὶ ἐγένετο μεθ’ ἡμέρας τρεῖς εὗρον αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ καθεζόμενον ἐν μέσῳ τῶν διδασκάλων καὶ ἀκούοντα αὐτῶν καὶ ἐπερωτῶντα αὐτούς·

46. και εγενετο μεθ ημερας τρεις ευρον αυτον εν τω ιερω καθεζομενον εν μεσω των διδασκαλων και ακουοντα αυτων και επερωτωντα αυτους 46. kai egeneto meth emeras treis eυron aυton en to iero kathezomenon en meso ton didaskalon kai akoυonta aυton kai eperotonta aυtoυs

46 And it happened, after three days they found him in the temple, sitting in the midst of the teachers, both hearing them and asking them (questions).

46. And it came to pass, that after three days they found him in the temple, sitting in the midst of the doctors, both hearing them, and asking them questions.

46. Og det begav sig efter tre Dage da fandt de ham i Templet, siddende midt iblandt Lærere, hvor han baade hørte dem og adspurgte dem.

46. Så begaf det sig, efter tre dagar funno de honom i templet, sittandes midt ibland de lärare, hörandes dem, och frågandes dem;

46. Ja se sündis kolme päwa pärrast, et nemmad tedda leidsid pühhast koiast istmast kesk öppetajatte seast, ja neid kuulmast ja neilt küssimast.

46. Pagaliau po trijų dienų rado Jį šventykloje, sėdintį tarp mokytojų, besiklausantį jų ir juos beklausinėjantį.

46. Und es begab sich, nach drei Tagen fanden sie ihn im Tempel sitzen mitten unter den Lehrern, wie er ihnen zuhörte und sie fragte.

46. Et au bout de trois jours ils le trouvèrent dans le temple, assis au milieu des docteurs, les écoutant et leur faisant des questions.

46. Y aconteció, que tres dias después le hallaron en el templo, sentado en medio de los doctores, oyéndoles, y preguntándoles.

46 En het geschiedde, na drie dagen, dat zij Hem vonden in den tempel, zittende in het midden der leraren, hen horende, en hen ondervragende.

46. I stało się po trzech dniach, że go znaleźli siedzącego w kościele w pośrodku doktorów, słuchającego ich i pytającego ich.

46. És lőn, hogy harmadnapra megtalálták őt a templomban, a doktorok között ülve, a mint őket hallgatta, és kérdezgette őket.

46 Через три дня нашли Его в храме, сидящего посреди учителей, слушающего их и спрашивающего их;

46. І сталось, через три днї знайшли Його в церкві, сидячого серед учителїв, і слухаючого їх, і питаючого.

47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47 Kaikki Häntä kuuntelevat ihmettelivät Hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.

47. Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47. Ja caicki jotca hänen cuulit hämmästyit hänen ymmärrystäns ja wastaustans.

47. Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens. (Ja kaikki jotka hänen kuulit hämmästyit ylitse hänen ymmärryksensä ja wastauksensa.)

47. ἐξίσταντο δὲ πάντες οἱ ἀκούοντες αὐτοῦ ἐπὶ τῇ συνέσει καὶ ταῖς ἀποκρίσεσιν αὐτοῦ.

47. εξισταντο δε παντες οι ακουοντες αυτου επι τη συνεσει και ταις αποκρισεσιν αυτου 47. eksistanto de pantes oi akoυontes aυtoυ epi te sυnesei kai tais apokrisesin aυtoυ

47 Now all who heard him were astonished at his intelligence and his answers.

47. And all that heard him were astonished at his understanding and answers.

47. Men Alle, som hørte ham, forundrede sig saare over hans Forstand og Svar.

47. Och alle, de honom hörde, förskräckte sig öfver hans förstånd och svar.

47. Agga keik, kes tedda kuulsid, ehmatasid ärra temma moistusse ja kostmisse pärrast.

47. Visi, kurie Jį girdėjo, stebėjosi Jo išmanymu ir atsakymais.

47. Und alle, die ihm zuhörten, verwunderten sich seines Verstandes und seiner Antworten.

47. Et tous ceux qui l'entendaient, étaient ravis de sa sagesse et de ses réponses.

47. Y todos los que le oían, estaban fuera de sí por su entendimiento y respuestas.

47 En allen, die Hem hoorden, ontzetten zich over Zijn verstand en antwoorden.

47. I zdumiewali się wszyscy, którzy go słuchali, nad rozumem i nad odpowiedziami jego.

47. És mindnyájan, a kik őt hallgatták, elálmélkodának az ő értelmén és az ő feleletein.

47 все слушавшие Его дивились разуму и ответам Его.

47. Дивували ся ж усї, хто слухав Його, розумом і відповідями Його.

48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48 Hänet nähdessään *Hänen vanhempansa* hämmästyivät ja Hänen äitinsä sanoi Hänelle: "Lapsi, miksi olet meille näin tehnyt? Katso, isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48. Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.