13 luku

Kuultuaan, että Pilatus oli surmauttanut muutamia galilealaisia, Jeesus kehoittaa parannukseen 1 – 5 ja puhuu vertauksen hedelmättömästä viikunapuusta 6 – 9; parantaa naisen sapattina 10 – 17, vertaa taivaan valtakuntaa sinapin siemeneen 18, 19 ja hapatukseen 20, 21, käskee kilvoittelemaan ahtaasta ovesta sisälle, sillä monet jäävät ulkopuolelle 22 – 30, ei sano väistyvänsä Herodeksen uhkausta 31 – 33, valittaa Jerusalemin katumattomuutta 34, 35.

1 Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen.

1 Siihen aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat Hänelle niistä galilealaisista, joitten veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhreihinsa.

1. Ja olivat muutamat sillä ajalla siinä, jotka ilmoittivat hänelle Galilealaisista, joiden veren Pilatus oli heidän uhriensa kanssa sekoittanut.

1. JA olit muutamat sillä ajalla sijnä jotca ilmoitit hänelle Galilealaisist joiden weren Pilatus oli heidän uhreins cansa secoittanut.

1. NIn olit mutamat samal aijal sijne tykene/ iotca iulghistit henelle nijste Galileist/ ioinenga weren Pilatus oli heiden wffrins cansa secoittanut. (Niin olit muutamat samalla ajalla siinä tykönä/ jotka julistit hänelle niistä Galileista/ joinenka weren Pilatus oli heidän uhrinsa kanssa sekoittanut.)

1. Παρῆσαν δέ τινες ἐν αὐτῷ τῷ καιρῷ ἀπαγγέλλοντες αὐτῷ περὶ τῶν Γαλιλαίων, ὧν τὸ αἷμα Πιλᾶτος ἔμιξε μετὰ τῶν θυσιῶν αὐτῶν.

1. παρησαν δε τινες εν αυτω τω καιρω απαγγελλοντες αυτω περι των γαλιλαιων ων το αιμα πιλατος εμιξεν μετα των θυσιων αυτων 1. paresan de tines en aυto to kairo apaggellontes aυto peri ton galilaion on to aima pilatos emiksen meta ton thυsion aυton

1 Now there were some here at the same time reporting to him concerning the Galileans, whose blood Pilate mixed with their sacrifices.

1. There were present at that season some that told him of the Galilaeans, whose blood Pilate had mingled with their sacrifices.

1. Men paa den samme Tid vare Nogle tilstede, som forkyndte ham om de Galilæer, hvis Blod Pilatus havde blandet med deres Offer.

1. På samma tid voro der någre tillstädes, som bådade honom om de Galileer, hvilkas blod Pilatus hade blandat med deras offer.

1. Agga selsammal aial ollid monningad seäl jures ja kulutasid temmale sest Kalilea-ma rahwast, kelle werd Pilatus nende ohwridega olli segganud.

1. Tuo pačiu metu atėjo keli žmonės ir papasakojo Jam apie galilėjiečius, kurių kraują Pilotas sumaišė su jų aukomis.

1. Es waren aber zu der Zeit etliche dabei, die verkündigten ihm von den Galiläern, deren Blut Pilatus mit ihrem Opfer vermischt hatte.

1. En ce temps-là, quelques personnes qui se trouvaient là, racontèrent à Jésus ce qui était arrivé à des Galiléens, dont Pilate avait mêlé le sang avec celui de leurs sacrifices.

1. Y EN este mismo tiempo esta- ban allí unos que le contaban de los Galileos, cuya sangre Pilato había mezclado con sus sacrificios.

1 En er waren te dierzelfder tijd enigen tegenwoordig, die Hem boodschapten van de Galileers, welker bloed Pilatus met hun offeranden gemengd had.

1. A prawie natenczas byli przytomni niektórzy, oznajmując mu o Galilejczykach, których krew Piłat pomieszał z ofiarami ich.

1. Jövének pedig ugyanazon időben némelyek, kik néki hírt mondának a Galileabeliek felől, kiknek vérét Pilátus az ő áldozatukkal elegyítette.

1 В это время пришли некоторые и рассказали Ему о Галилеянах, которых кровь Пилат смешал с жертвами их.

1. Нагодили ся ж деякі того часу, оповідуючи Йому про Галилейцїв, котрих кров Пилат змішав з жертвами їх.

2 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän?

2 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat kaikkia muita galilealaisia syntisemmät, koska ovat kärsineet tällaista?

2. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: luuletteko, että nämät Galilealaiset olivat syntiset kaikkein Galilealaisten suhteen, että heidän senkaltaista täytyi kärsiä?

2. Ja Jesus wastais ja sanoi heille: luulettaco että nämät Galilealaiset olit syndiset caickein Galilealaisten suhten että heidän sencaltaista täydyi kärsiä?

2. Ja Iesus wastasi ia sanoi heille/ Lwlettaco ette nämet Galileit olit synniset caikein Galileusten ylitze ette he semmotoisi kersit? (Ja Jesus wastasi ja sanoi heille/ Luuletteko että nämät Galileit olit syntiset kaikkein Galileusten ylitse että semmoisia kärsit?)

2. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Δοκεῖτε ὅτι οἱ Γαλιλαῖοι οὗτοι ἁμαρτωλοὶ παρὰ πάντας τοὺς Γαλιλαίους ἐγένοντο, ὅτι τοιαῦτα πεπόνθασιν;

2. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις δοκειτε οτι οι γαλιλαιοι ουτοι αμαρτωλοι παρα παντας τους γαλιλαιους εγενοντο οτι τοιαυτα πεπονθασιν 2. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois dokeite oti oi galilaioi oυtoi amartoloi para pantas toυs galilaioυs egenonto oti toiaυta peponthasin

2 And Jesus answered and said to them, Do you° think that these Galileans became sinners (more) than all the (other) Galileans, because they have suffered such things?

2. And Jesus answering said unto them, Suppose ye that these Galilaeans were sinners above all the Galilaeans, because they suffered such things

2. Og Jesus svarde og sagde til dem: mene I, at disse Galilæer vare Syndere fremfor alle Galilæer, fordi de lede dette?

2. Då svarade Jesus, och sade till dem: Menen I att desse Galileer voro syndare för alla Galileer, efter de sådant ledo?

2. Ja Jesus wastas ja ütles neile: Mötlete teie, et needsinnatsed Kalilea-rahwas suremad pattused olnud, kui keik mu Kalilea-rahwas, et nemmad sedda on kannatanud?

2. Jėzus, atsakydamas jiems, tarė: ‘‘Ar manote, kad tie galilėjiečiai buvo didesni nusidėjėliai už visus kitus galilėjiečius ir todėl taip nukentėjo?

2. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Meinet ihr, daß diese Galiläer vor allen Galiläern Sünder gewesen sind, dieweil sie das erlitten haben?

2. Et Jésus, répondant, leur dit: Pensez-vous que ces Galiléens fussent plus grands pécheurs que tous les autres Galiléens, parce qu'ils ont souffert ces choses?

2. Y respondiendo Jesús, les dijo: ¿Pensáis que estos Galileos, porque han padecido tales cosas, hayan sido más pecadores que todos los Galileos?

2 En Jezus antwoordde, en zeide tot hen: Meent gij, dat deze Galileers zondaars zijn geweest boven al de Galileers, omdat zij zulks geleden hebben?

2. A Jezus odpowiadając, rzekł im: Mniemacie, że ci Galilejczycy nad wszystkie inne Galilejczyki grzeszniejszymi byli, iż takowe rzeczy ucierpieli?

2. És felelvén Jézus, monda nékik: Gondoljátok-é, hogy ezek a Galileabeliek bűnösebbek voltak valamennyi Galileabelinél, mivelhogy ezeket szenvedték?

2 Иисус сказал им на это: думаете ли вы, что эти Галилеяне были грешнее всех Галилеян, что так пострадали?

2. І озвавшись Ісус, рече їм: Чи думаєте, що Галилейцї сї грішнїщі від усїх Галилейцїв були, що так постраждали?

3 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.

3 Eivät suinkaan, sanon teille, mutta ellette muuta mieltänne, niin te kaikki samoin hukutte.

3. Ei suinkaan, sanon minä teille, vaan ellette paranna teitänne, niin te kaikki niin hukkaan tulette.

3. Ei sanon minä: waan ellet te paranna teitän nijn te caicki näin huckan tuletta

3. Ei/ ma mine/ Wan ellei te paranna teiten/ nin te caiki samalmoto huckan tuletta/ (Ei / sanon minä/ Waan ellei te paranna teitän/ niin te kaikki samalla muotoa hukkaat tulette/)

3. οὐχί, λέγω ὑμῖν, ἀλλ’ ἐὰν μὴ μετανοῆτε, πάντες ὡσαύτως ἀπολεῖσθε.

3. ουχι λεγω υμιν αλλ εαν μη μετανοητε παντες ωσαυτως απολεισθε 3. oυchi lego υmin all ean me metanoete pantes osaυtos apoleisthe

3 I am saying to you°, No, but, if you° do not repent, you° will all likewise* perish.

3. I tell you, Nay: but, except ye repent, ye shall all likewise perish.

3. Nei, siger jeg Eder; Men dersom I ikke omvende eder, skulle I alle ligesaa omkomme.

3. Nej, säger jag eder; utan om I icke bättren eder, skolen I alle sammalunda förgås.

3. Minna ütlen teile, ei mitte; waid kui teie meelt ei parranda, siis lähhäte teie nendasammoti keik hukka.

3. Ne, sakau jums! Bet jei neatgailausite, visi taip pat pražūsite.

3. Ich sage: Nein; sondern so ihr euch nicht bessert, werdet ihr alle auch also umkommen.

3. Non, vous dis-je; mais si vous ne vous repentez, vous périrez tous de même.

3. Yo os digo, que no: ántes si no os arrepintiereis, todos pereceréis así.

3 Ik zeg u: Neen zij; maar indien gij u niet bekeert, zo zult gij allen desgelijks vergaan.

3. Bynajmniej, mówię wam: i owszem, jeźli nie będziecie pokutować, wszyscy także poginiecie.

3. Nem, mondom néktek: sőt inkább, ha meg nem tértek, mindnyájan, hasonlóképen elvesztek.

3 Нет, говорю вам, но, если не покаетесь, все так же погибнете.

3. Нї, глаголю вам; тільки ж, коли не покаєтесь, усї так само погинете.

4 Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat?

4 Tai ne kahdeksantoista, joitten päälle torni Siiloassa kaatui tappaen heidät. Luuletteko, että nämä olivat kaikkia muita Jerusalemissa asuvia ihmisiä syyllisemmät?

4. Taikka luuletteko, että ne kahdeksantoistakymmentä, joiden päälle Siloan torni lankesi ja tappoi heidät, olivat vialliset kaikkein ihmisten suhteen, jotka Jerusalemissa asuvat?

4. Taicka luulettaco että ne cahdexantoistakymmendä joiden päälle Silohan Torni langeis ja tappoi olit wialliset caickein ihmisten suhten cuin Jerusalemis asuwat?

4. Taicka lwlettako/ ette ne cadexantoistakymende ioinenga päle Torni Silohas langesi/ ia tappoi heijet/ olit wighaliset caikein Inhimisten ylitzen/ iotca Jerusalemis asuit? (Taikka luuletteko/ että ne kahdeksantoista kymmentä joinenka päälle torni Siloassa lankesi/ ja tappoi heidät/ olit wialliset kaikkein ihmisten ylitsen/ jotka Jerusalemissa asuit?)

4. ἢ ἐκεῖνοι οἱ δέκα καὶ ὀκτὼ, ἐφ’ οὓς ἔπεσεν ὁ πύργος ἐν τῷ Σιλωὰμ καὶ ἀπέκτεινεν αὐτούς, δοκεῖτε ὅτι οὗτοι ὀφειλέται ἐγένοντο παρὰ πάντας τοὺς ἀνθρώπους τοὺς κατοικοῦντας ἐν Ἱερουσαλήμ;

4. η εκεινοι οι δεκα και οκτω εφ ους επεσεν ο πυργος εν τω σιλωαμ και απεκτεινεν αυτους δοκειτε οτι ουτοι οφειλεται εγενοντο παρα παντας ανθρωπους τους κατοικουντας εν ιερουσαλημ 4. e ekeinoi oi deka kai okto ef oυs epesen o pυrgos en to siloam kai apekteinen aυtoυs dokeite oti oυtoi ofeiletai egenonto para pantas anthropoυs toυs katoikoυntas en ieroυsalem

4 Or those eighteen, upon whom the tower in Siloam fell and killed, do you° think that those became debtors (more) than all (other) men who are dwelling in Jerusalem?

4. Or those eighteen, upon whom the tower in Siloam fell, and slew them, think ye that they were sinners above all men that dwelt in Jerusalem?

4. Eller de Atten, som taarnet i Siloam faldt paa og ihjelslog, mene I, at de vare skyldige fremfor alle Mennesker, som boe i Jerusalem?

4. Eller de aderton, som tornet i Siloa föll uppå, och drap dem, menen I att de brottslige voro för alla menniskor, som bo i Jerusalem?

4. Ehk mötlete teie, need kahheksateistkümmend, kelle peäle Siloa torn langes ja tappis neid ärra, suremad süallused olnud, kui keik innimessed, kes Jerusalemmas ellasid?

4. Arba anie aštuoniolika, kuriuos užgriuvo bokštas prie Siloamo ir užmušė; jūs manote, kad jie buvo kaltesni už visus kitus Jeruzalės gyventojus?

4. Oder meinet ihr, daß die achtzehn, auf die der Turm von Siloah fiel und erschlug sie, seien schuldig gewesen vor allen Menschen, die zu Jerusalem wohnen?

4. Ou pensez-vous que ces dix-huit sur qui la tour de Siloé est tombée, et qu'elle a tués, fussent plus coupables que tous les habitants de Jérusalem?

4. O aquellos diez y ocho, sobre los cuales cayó la torre en Siloé, y los mató, ¿pensáis que ellos fueron más deudores que todos los hombres que habitan en Jerusalem?

4 Of die achttien, op welke de toren in Siloam viel, en doodde ze; meent gij, dat deze schuldenaars zijn geweest, boven alle mensen, die in Jeruzalem wonen?

4. Albo ośmnaście onych, na które upadła wieża w Syloe i pobiła je, mniemacie żeby ci winniejszymi byli nad wszystkie ludzie mieszkające w Jeruzalemie?

4. Vagy az a tizennyolcz, a kire rászakadt a torony Siloámban, és megölte őket, gondoljátok-é, hogy bűnösebb volt minden más Jeruzsálemben lakó embernél?

4 Или думаете ли, что те восемнадцать человек, на которых упала башня Силоамская и побила их, виновнее были всех, живущих в Иерусалиме?

4. Або ті вісїмнайцять, що впала на них башта в Силоамі та й побила їх, думаєте, що сї були більші довжники, над усїх людей що живуть в Єрусалимі?

5 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."

5 Eivät suinkaan, sanon teille, mutta ellette muuta mieltänne, niin te kaikki samoin hukutte."

5. Ei suinkaan, sanon minä teille, vaan ellette paranna teitänne, niin te kaikki niin hukkaan tulette.

5. Ei sanon minä waan ellet te paranna teitän nijn te caicki näin huckan tuletta.

5. Ei/ ma mine/ Wan ellei te paranna teiten/ nin te caiki samalmoto huckan tuletta. (Ei/ sanon minä/ Waan ellei te paranna teitän/ niin te kaikki samalla muotoa hukkaan tulette.)

5. οὐχί, λέγω ὑμῖν, ἀλλ’ ἐὰν μὴ μετανοήσητε, πάντες ὁμοίως ἀπολεῖσθε.

5. ουχι λεγω υμιν αλλ εαν μη μετανοητε παντες ομοιως απολεισθε 5. oυchi lego υmin all ean me metanoete pantes omoios apoleisthe

5 I am saying to you°, No, but, if you° do not repent, you° will all likewise perish.

5. I tell you, Nay: but, except ye repent, ye shall all likewise perish.

5. Nei, siger jeg Eder; men dersom I ikke omvende Eder, skulle I alle ligesaa omkomme.

5. Nej, säger jag eder; utan om I icke bättren eder, skolen I alle sammalunda förgås.

5. Minna ütlen teile, ei mitte; waid kui teie meelt ei parranda, siis lähhäte teie nendasammoti keik hukka.

5. Ne, sakau jums, bet jei neatgailausite, visi taip pat pražūsite’‘.

5. Ich sage: Nein; sondern so ihr euch nicht bessert, werdet ihr alle auch also umkommen.

5. Non, vous dis-je; mais si vous ne vous repentez, vous périrez tous de même.

5. Yo os digo, que no: ántes si no os arrepintiereis, todos pereceréis así.

5 Ik zeg u: Neen zij; maar indien gij u niet bekeert, zo zult gij allen insgelijks vergaan.

5. Bynajmniej, mówię wam: i owszem, jeźli pokutować nie będziecie, wszyscy także poginiecie.

5. Nem, mondom néktek: sőt inkább, ha meg [1†] nem tértek, mindnyájan hasonlóképen elvesztek.

5 Нет, говорю вам, но, если не покаетесь, все так же погибнете.

5. Нї, глаголю вам; тільки ж, коли не покаєтесь, то всї так само погинете.

6 Ja hän puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli etsimään hedelmää siitä, mutta ei löytänyt.

6 Ja Hän puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan. Hän tuli etsimään siitä hedelmää eikä löytänyt.

6. Mutta hän sanoi tämän vertauksen: yhdellä oli fikunapuu, hänen viinamäessänsä istutettu, ja hän tuli etsein hedelmää hänestä ja ei löytänyt.

6. SAnoi hän myös tämän wertauxen: yhdellä oli Ficunapuu hänen wijnamäesäns istutettu ja hän tuli ja edzei hedelmätä hänestä ja ei löytänyt.

6. Sanoi hen mös temen Wertauxen. Yhdelle oli Ficuna pw/ hene' Winatarhasans istutettu/ ia tuli ia etzi hedelmete henes/ ia ei leutenyt. (Sanoi hän myös tämän wertauksen. Yhdellä oli wiikunapuu/ hänen wiinatarhassansa istutettu/ ja tuli ja etsi hedelmätä hänessä/ ja ei löytänyt.)

6. Ἔλεγεν δὲ ταύτην τὴν παραβολήν· Συκῆν εἶχέν τις ἐν τῷ ἀμπελῶνι αὐτοῦ πεφυτευμένην, καὶ ἦλθε ζητῶν καρπὸν ἐν αὐτῇ, καὶ οὐχ εὗρεν.

6. ελεγεν δε ταυτην την παραβολην συκην ειχεν τις εν τω αμπελωνι αυτου πεφυτευμενην και ηλθεν καρπον ζητων εν αυτη και ουχ ευρεν 6. elegen de taυten ten paraβolen sυken eichen tis en to ampeloni aυtoυ pefυteυmenen kai elthen karpon zeton en aυte kai oυch eυren

6 Now he spoke this parable: A certain man had a fig tree planted in his vineyard, and he came seeking fruit in it and found none.

6. He spake also this parable; A certain man had a fig tree planted in his vineyard; and he came and sought fruit thereon, and found none.

6. Men han sagde denne Lignelse: En havde et Figentræ, som var plantet i hans Viingaard; og han kom, og ledte efter Frugt derpaa, og fandt ingen.

6. Sade han ock denna liknelsen: En man hade ett fikonaträ planteradt i sin vingård, och han kom och sökte frukt derpå, och fann ingen.

6. Ja temma ütles se tähhendamisse sanna: Ühhel olli wigipu, se olli temma winamäkke istutud, ja temma tulli ja otsis wilja tem̃a peält, ja ei leidnud mitte.

6. Jis pasakė palyginimą: ‘‘Žmogus turėjo savo vynuogyne pasisodinęs figmedį. Kartą jis atėjo pažiūrėti jo vaisių, bet nerado.

6. Er sagte ihnen aber dies Gleichnis: Es hatte einer einen Feigenbaum, der war gepflanzt in seinem Weinberge; und er kam und suchte Frucht darauf, und fand sie nicht.

6. Il dit aussi cette similitude: Un homme avait un figuier planté dans sa vigne, et il y vint chercher du fruit, et n'en trouva point.

6. Y decía esta parábola: Tenía uno una higuera plantada en su viña; y vino a buscar fruto en ella, y no halló.

6 En Hij zeide deze gelijkenis: Een zeker man had een vijgeboom, geplant in zijn wijngaard; en hij kwam en zocht vrucht daarop, en vond ze niet.

6. I powiedział im to podobieóstwo: Człowiek niektóry miał figowe drzewo wsadzone na winnicy swojej, a przyszedłszy, szukał na niem owocu, ale nie znalazł.

6. És ezt a példázatot mondá: Vala egy embernek egy fügefája szőlejébe ültetve; és elméne, hogy azon gyümölcsöt keressen, és nem talála.

6 И сказал сию притчу: некто имел в винограднике своем посаженную смоковницу, и пришел искать плода на ней, и не нашел;

6. Сказав же сю приповість: Смоківницю мав хтось у винограднику своїм посаджену; й прийшов овощу шукати на нїй, та й не знайшов.

7 Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois; mitä varten se vielä maata laihduttaa?'

7 Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuonna olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta enkä ole löytänyt. Hakkaa se pois. Miksi se vielä maata laihduttaa?'

7. Niin hän sanoi viinamäen rakentajalle: katso, minä olen kolme vuotta tullut ja etsinyt hedelmää tästä fikunapuusta, ja en löydä, hakkaa se pois: miksi se myös maata turmelee?

7. Nijn hän sanoi wijnamäen haldialle: cadzo jo minä olen colmetkin wuotta tullut ja edzinyt hedelmätä tästä ficunapuusta ja en ole löytänyt hacka händä pois mixi hän maata estä?

7. Nin sanoi hen Winatarha' Haltialle/ Catzos/ io colmet wootta mine olen tullut/ ia etzinyt hedelmet teste Ficuna puust/ ia en leudhe/ Hacka hende pois/ mixi hen maata estepi? (Niin sanoi hän wiinatarhan haltijalle/ Katsos/ jo kolme wuotta minä olen tullut/ ja etsineet hedelmät tästä wiikunapuusta/ ja en löydä/ Hakkaa häntä pois/ mikis hän maata estääpi?)

7. εἶπε δὲ πρὸς τὸν ἀμπελουργόν· ἰδοὺ τρία ἔτη ἔρχομαι ζητῶν καρπὸν ἐν τῇ συκῇ ταύτῃ, καὶ οὐχ εὑρίσκω· ἔκκοψον αὐτήν· ἱνατί καὶ τὴν γῆν καταργεῖ;

7. ειπεν δε προς τον αμπελουργον ιδου τρια ετη ερχομαι ζητων καρπον εν τη συκη ταυτη και ουχ ευρισκω εκκοψον αυτην ινα τι και την γην καταργει 7. eipen de pros ton ampeloυrgon idoυ tria ete erchomai zeton karpon en te sυke taυte kai oυch eυrisko ekkopson aυten ina ti kai ten gen katargei

7 Now he said to the vine-dresser, Behold three years, I come seeking fruit and find none in this fig tree. Cut it down. Why does it also do-away-with the (good) soil?

7. Then said he unto the dresser of his vineyard, Behold, these three years I come seeking fruit on this fig tree, and find none: cut it down; why cumbereth it the ground?

7. Men han sagde til Viingaardsmanden: see, jeg er nu i tre Aar kommen og har ledt efter Frugt paa dette Figentræ og finder ingen; hug det om, hvi skal det og gjøre Jorden unyttig?

7. Då sade han till vingårdsmannen: Si, nu i tre år hafver jag kommit, och sökt frukt på detta fikonaträt, och finner ingen; hugg det bort; hvarefter skall det förhindra jordena?

7. Siis ütles temma winamäe-mehhe wasto: Wata, ma tullen kolm aastat, ja otsin wilja sest wigipuust, ja ei leia mitte: raiu sedda mahha, miks temma ka maad rikkub?

7. Ir tarė sodininkui: ‘Jau treji metai, kai ateinu ieškoti šio figmedžio vaisių ir vis nerandu. Nukirsk jį, kam dar žemę alina!’

7. Da sprach er zu dem Weingärtner: Siehe, ich bin nun drei Jahre lang alle Jahre gekommen und habe Frucht gesucht auf diesem Feigenbaum, und finde sie nicht. Haue ihn ab! was hindert er das Land?

7. Et il dit au vigneron: Voici, il y a déjà trois ans que je viens chercher du fruit à ce figuier, et je n'en trouve point: coupe-le, pourquoi occupe-t-il la terre inutilement?

7. Y dijo al viñero: He aquí, tres años ha que vengo a buscar fruto en esta higuera, y no lo hallo: córtala, ¿por qué hará inútil aun la tierra?

7 En hij zeide tot den wijngaardenier: Zie, ik kome nu drie jaren, zoekende vrucht op dezen vijgeboom, en vind ze niet; houw hem uit; waartoe beslaat hij ook onnuttelijk de aarde?

7. Tedy rzekł do winiarza: Oto po trzy lata przychodzę, szukając owocu na tem drzewie figowem, ale nie znajduję. Wytnijże je; bo przeczże tę ziemię próżno zastępuje?

7. És monda a vinczellérnek: Ímé három esztendeje járok gyümölcsöt keresni e fügefán, és nem találok: vágd ki azt; miért foglalja a földet is hiába?

7 и сказал виноградарю: вот, я третий год прихожу искать плода на этой смоковнице и не нахожу; сруби ее: на что она и землю занимает?

7. Рече ж до винаря: Ось три роки приходжу, шукаючи овощу на смоківницї сїй, та й не знаходжу. Зрубай її: на що й землю займає?

8 Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä.

8 Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi, niin kauan kuin kaivan ja lannoitan maan sen ympäriltä.

8. Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: herra, anna hänen vielä tämä vuosi olla, niin kauvan kuin minä kaivan hänen ympärinsä ja sonnitan:

8. Mutta hän wastais ja sanoi hänelle: HERra salli hänen wielä tämä wuosi olla nijncauwan cuin minä caiwan ymbärins ja sonnitan hänen:

8. Mutta hen wastasi ia sanoi henelle/ HERRA/ salli henen wielle tene woonna/ nincauuan quin mine caiuan henen ymberins ia sonnitan henen/ (Mutta hän wastasi ja sanoi hänelle/ HERRA/ salli hänen wielä tätä wuonna/ niin kauan kuin minä kauan hänen ympäriinsä ja sonnitan (lannoitan) hänen/)

8. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ· κύριε, ἄφες αὐτὴν καὶ τοῦτο τὸ ἔτος, ἕως ὅτου σκάψω περὶ αὐτὴν καὶ βάλω κόπρια.

8. ο δε αποκριθεις λεγει αυτω κυριε αφες αυτην και τουτο το ετος εως οτου σκαψω περι αυτην και βαλω κοπριαν 8. o de apokritheis legei aυto kυrie afes aυten kai toυto to etos eos otoυ skapso peri aυten kai βalo koprian

8 But he answered and says to him, Lord, Also leave it (for) the year, until which (time), I should dig around it and put in manure;

8. And he answering said unto him, Lord, let it alone this year also, till I shall dig about it, and dung it:

8. Men han svarede og sagde til ham: Herre! lad det staae endnu dette Aar, indtil jeg faaer gravet om det og gjødet det,

8. Han svarade, och sade till honom: Herre, låt stå det ännu i detta året, så länge jag grafver omkring det och göder det;

8. Agga ta wastas ja ütles tem̃ale: Issand, jätta sedda weel sekske aastaks, senni kui ma tem̃a ümber saan kaewanud ja sönniko pannud.

8. Anas jam atsakė: ‘Šeimininke, palik dar jį šiais metais. Aš jį apkasiu ir patręšiu.

8. Er aber antwortete und sprach zu ihm: Herr, laß ihn noch dies Jahr, bis daß ich um ihn grabe und bedünge ihn,

8. Le vigneron lui répondit: Seigneur, laisse-le encore cette année, jusqu'à ce que je l'aie déchaussé, et que j'y aie mis du fumier.

8. El entónces respondiendo, le dijo: Señor, déjala aun este año, hasta que yo la escave, y la estercole.

8 En hij, antwoordende, zeide tot hem: Heer, laat hem ook nog dit jaar, totdat ik om hem gegraven en mest gelegd zal hebben;

8. Ale on odpowiadając rzekł mu: Panie! zaniechaj go jeszcze i na ten rok, aż je okopię i obłożę gnojem;

8. Az pedig felelvén, monda néki: Uram, hagyj békét néki még ez esztendőben, míg köröskörül megkapálom és megtrágyázom:

8 Но он сказал ему в ответ: господин! оставь ее и на этот год, пока я окопаю ее и обложу навозом, –

8. Він же, озвавшись, каже йому: Господи, зостав її і на се лїто, поки прокопаю круг неї та обложу гноєм;

9 Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei, niin hakkaa se pois'."

9 Jospa* se tekee hedelmää, mutta ellei, hakkaa se ensi vuonna pois.'"

9. Jos hän sittekin hedelmän tekis; jollei, niin hakkaa se sitte pois.

9. Jos hän sijttekin hedelmöidzis: jollei nijn hacka händä sijtte pois.

9. ios hen sijttekin hedelmeitzis/ iolleika/ nin hacka hende sijtte pois. (jos hän sittenkin hedelmäitsisi/ jolleika/ niin hakkaa häntä sitten pois.)

9. κἂν μὲν ποιήσῃ καρπὸν· εἰ δὲ μήγε, εἰς τὸ μέλλον ἐκκόψεις αὐτήν.

9. καν μεν ποιηση καρπον ει δε μηγε εις το μελλον εκκοψεις αυτην 9. kan men poiese karpon ei de mege eis to mellon ekkopseis aυten

9 and if it indeed produces fruit, (good); otherwise you will be cutting it down in the future. {Luk 13:10-17:10; Probably Peraea; no parallel. This is similar teaching but a different crowd.}

9. And if it bear fruit, well: and if not, then after that thou shalt cut it down.

9. om det da vil bære Frugt; men hvis ikke, da hug det siden om.

9. Om det så kunde bära frukt; hvar ock icke, så hugg det sedan bort.

9. Ehk temma wahhest wilja kannaks; agga kui mitte, siis raiu tedda pärrast mahha.

9. Jei jis duos vaisių, gerai. O jei ne, tai iškirsk jį!’ ‘‘

9. ob er wolle Frucht bringen, wo nicht so haue ihn darnach ab.

9. Peut-être portera-t-il du fruit, sinon, tu le couperas ci-après.

9. Y si hiciere fruto, bien; y si no, la cortarás después.

9 En indien hij vrucht zal voortbrengen, laat hem staan; maar indien niet, zo zult gij hem namaals uithouwen.

9. Owa snać przyniesie owoc, a jeźli nie, potem je wytniesz.

9. És ha gyümölcsöt terem, jó; ha pedig nem, azután vágd ki azt.

9 не принесет ли плода; если же нет, то в следующий год срубишь ее.

9. чей зродить овощ; коли ж нї, тодї зрубаєш її.

10 Ja hän oli opettamassa eräässä synagoogassa sapattina.

10 Hän oli opettamassa eräässä synagoogassa sapattina.

10. Mutta hän opetti sabbatina yhdessä synagogassa,

10. JA hän opetti Sabbathina yhdes Synagogas:

10. Ja hen opetti Sabbathina yhdes Sinagogas/ (Ja hän opetti Sabbathina yhdessä synagogassa/)

10. Ἦν δὲ διδάσκων ἐν μιᾷ τῶν συναγωγῶν ἐν τοῖς σάββασι.

10. ην δε διδασκων εν μια των συναγωγων εν τοις σαββασιν 10. en de didaskon en mia ton sυnagogon en tois saββasin

10 Now he was teaching in one of the synagogues on the Sabbath.

10. And he was teaching in one of the synagogues on the sabbath.

10. Men han lærte i een af Synagogerne paa Sabbaten.

10. Och han lärde om Sabbathen i en Synagogo.

10. Ja temma öppetas ühhes koggodusse koias hingamisse-päwal.

10. Sabato dieną Jėzus mokė vienoje sinagogoje.

10. Und er lehrte in einer Schule am Sabbat.

10. Comme Jésus enseignait dans une synagogue un jour de sabbat,

10. Y enseñaba en una sinagoga en sábados.

10 En Hij leerde op den sabbat in een der synagogen.

10. I nauczał w jednej bóżnicy w sabat.

10. Tanít vala pedig szombatnapon egy zsinagógában.

10 В одной из синагог учил Он в субботу.

10. Навчав же в одній школї по суботам.

11 Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täydelleen kykenemätön oikaisemaan itseänsä.

11 Katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut sairauden* henki kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täysin kykenemätön oikaisemaan itseään.

11. Ja katso, siellä oli vaimo, jolla oli sairauden henki kahdeksantoistakymmentä vuotta ollu, ja kävi kumarruksissa, eikä voinut ikänä itsiänsä ojentaa.

11. Ja cadzo siellä oli yxi waimo jolla oli sairauden hengi cahdexan toistakymmendä wuotta ollut ja oli rammittu eikä woinut päätäns ylösnosta.

11. Ja catzos/ Yxi Waimo iolla oli Sairaudhen Hengi cadexantoistakymende wootta/ ia se oli rammittu/ ia ei woinut pätens ylesoijenda. (Ja katsos/ Yksi waimo jolla oli sairauden henki kahdeksantoista kymmentä wuotta/ ja se oli rammattu/ ja ei woinut päätänsä ylös ojentaa.)

11. καὶ ἰδοὺ γυνὴ ἦν πνεῦμα ἔχουσα ἀσθενείας ἔτη δέκα καὶ ὀκτώ, καὶ ἦν συγκύπτουσα καὶ μὴ δυναμένη ἀνακύψαι εἰς τὸ παντελές.

11. και ιδου γυνη ην πνευμα εχουσα ασθενειας ετη δεκα και οκτω και ην συγκυπτουσα και μη δυναμενη ανακυψαι εις το παντελες 11. kai idoυ gυne en pneυma echoυsa astheneias ete deka kai okto kai en sυgkυptoυsa kai me dυnamene anakυpsai eis to panteles

11 And behold, there was a woman who had a spirit of sickness (for) eighteen years, and she was (always) stooped over and was not able to completely stand-erect.

11. And, behold, there was a woman which had a spirit of infirmity eighteen years, and was bowed together, and could in no wise lift up herself.

11. Og see, der var en Kvinde, som havde havt en Sygdoms Aand i atten Aar, og hun var kroget og kunde aldeles ikke rette sig op.

11. Och si, der var en qvinna, som hade haft krankhetenes anda i aderton år; och var krumpen, och förmådde icke upplyfta hufvudet.

11. Ja wata, üks naene olli, sel olli haigusse waim kahheksakümmend aastat olnud, ja temma käis kummarkülle, ja ei woinud paigastke ennast sirgeks aiada.

11. Čia buvo moteris, aštuoniolika metų turinti ligos dvasią. Ji buvo sutraukta ir visiškai negalėjo išsitiesti.

11. Und siehe, ein Weib war da, das hatte einen Geist der Krankheit achtzehn Jahre; und sie war krumm und konnte nicht wohl aufsehen.

11. Il se trouva là une femme possédée d'un esprit qui la rendait malade depuis dix-huit ans, et qui était courbée, en sorte qu'elle ne pouvait point du tout se redresser.

11. Y, he aquí, una mujer que tenía espíritu de enfermedad diez y ocho años había, y andaba agoviada, así que en ninguna manera podía enhestarse.

11 En ziet, er was een vrouw, die een geest der krankheid achttien jaren lang gehad had, en zij was samengebogen, en kon zich ganselijk niet oprichten.

11. A oto była tam niewiasta, która miała ducha niemocy ośmnaście lat, a była skurczona, tak iż się żadną miarą nie mogła rozprostować.

11. És ímé vala ott egy asszony, kiben betegségnek lelke vala tizennyolcz esztendőtől fogva; és meg volt görbedve, és teljességgel nem tudott felegyenesedni.

11 Там была женщина, восемнадцать лет имевшая духа немощи: она была скорчена и не могла выпрямиться.

11. І ось була жінка, маючи духа недуги вісїмнайцять років, і була згорблена, й не могла зовсїм випростатись.

12 Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle: "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi",

12 Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi hänelle: "Nainen, olet päässyt sairaudestasi*."

12. Mutta kuin Jesus sen näki, kutsui hän hänen tykönsä ja sanoi hänelle: vaimo, sinä olet päässyt taudistas.

12. Mutta cosca Jesus sen näki cudzui hän hänen tygöns ja sanoi hänelle: waimo ole wapa sinun taudistas.

12. Mutta coska Iesus sen näki/ cutzui hen henen tygens/ ia sanoi henelle/ Waimo/ ole wapah sinun taudhistas. (Mutta koska Jesus sen näki/ kutsui hän hänen tykönsä/ ja sanoi hänelle/ Waimo/ ole wapaa sinun taudistasi.)

12. ἰδὼν δὲ αὐτὴν ὁ Ἰησοῦς προσεφώνησε καὶ εἶπεν αὐτῇ· Γύναι, ἀπολέλυσαι τῆς ἀσθενείας σου·

12. ιδων δε αυτην ο ιησους προσεφωνησεν και ειπεν αυτη γυναι απολελυσαι της ασθενειας σου 12. idon de aυten o iesoυs prosefonesen kai eipen aυte gυnai apolelυsai tes astheneias soυ

12 Now having seen her, Jesus summoned (her) and said to her, Woman, you have been released from your sickness.

12. And when Jesus saw her, he called her to him, and said unto her, Woman, thou art loosed from thine infirmity.

12. Men der Jesus saae hende kaldte han ad hende og sagde til hende: Kvinde, du er løst fra din Sygdom.

12. När Jesus såg henne, kallade han henne till sig, och sade till henne: Qvinna, var fri af dine krankhet.

12. Agga kui Jesus tedda näggi, kutsus ta tedda ennese jure, ja ütles temmale: Naene, sa olled lahti sanud ommast haigussest.

12. Jėzus, pamatęs ją, pasišaukė ir tarė: ‘‘Moterie, esi išvaduota iš savo ligos!’‘

12. Da sie aber Jesus sah, rief er sie zu sich und sprach zu ihr: Weib, sei los von deiner Krankheit!

12. Jésus, la voyant, l'appela et lui dit: Femme, tu es délivrée de ta maladie.

12. Y como Jesús la vió, la llamó, y le dijo: Mujer, libre eres de tu enfermedad.

12 En Jezus, haar ziende, riep haar tot Zich, en zeide tot haar: Vrouw, gij zijt verlost van uw krankheid.

12. Tę gdy ujrzał Jezus, zawołał jej do siebie i rzekł: Niewiasto! uwolnionaś od niemocy twojej.

12. És mikor azt látta Jézus, előszólítá, és monda néki: Asszony, feloldattál a te betegségedből!

12 Иисус, увидев ее, подозвал и сказал ей: женщина! ты освобождаешься от недуга твоего.

12. Побачивши ж її Ісус, покликав, і рече їй: Жінко, одзволилась єси від недуги твоєї.

13 ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa.

13 Ja Hän pani kätensä* hänen päälleen, ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa.

13. Ja hän pani kätensä hänen päällensä, ja kohta se ojensi ylös itsensä ja kiitti Jumalaa.

13. Ja hän pani kätens hänen päällens ja cohta se ojensi idzens ja kijtti Jumalata.

13. Ja pani kätens henen pälens. Ja cochta se itzens ylesoijensi ia kijtti Jumala. (Ja pani kätensä hänen päällensä. Ja kohta se itsensä ylös ojentaa ja kiittää Jumalaa.)

13. καὶ ἐπέθηκεν αὐτῇ τὰς χεῖρας· καὶ παραχρῆμα ἀνωρθώθη καὶ ἐδόξαζε τὸν Θεόν.

13. και επεθηκεν αυτη τας χειρας και παραχρημα ανωρθωθη και εδοξαζεν τον θεον 13. kai epetheken aυte tas cheiras kai parachrema anorthothe kai edoksazen ton theon

13 And he laid his hands upon her and instantly she was straightened and was glorifying God.

13. And he laid his hands on her: and immediately she was made straight, and glorified God.

13. Og han lagde Hænderne paa hende; og strax rettede hun sig op og prisede Gud.

13. Och han lade händerna på henne: och straxt reste hon sig upp, och prisade Gud.

13. Ja ta panni käed temma peäle, ja seddamaid sai temma sirgeks, ja auustas Jum̃alat.

13. Jis uždėjo ant jos rankas, toji bematant atsitiesė ir ėmė garbinti Dievą.

13. Und legte die Hände auf sie; und alsobald richtete sie sich auf und pries Gott.

13. Et il lui imposa les mains; et à l'instant elle fut redressée, et elle donna gloire à Dieu.

13. Y púsole las manos encima, y luego se enderezó, y glorificaba a Dios.

13 En Hij legde de handen op haar; en zij werd terstond weder recht, en verheerlijkte God.

13. I włożył na nią ręce, a zarazem rozprostowała się i chwaliła Boga.

13. És reá veté kezeit; és azonnal felegyenesedék, és dicsőíté az Istent.

13 И возложил на нее руки, и она тотчас выпрямилась и стала славить Бога.

13. І положив на неї руки, й зараз стала права, й прославляла Бога.

14 Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä".

14 Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, alkoi puhua ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina sopii työtä tehdä. Tulkaa siis niinä päivinä parannettaviksi älkääkä sapatinpäivänä."

14. Niin vastasi synagogan päämies ja närkästyi, että Jesus paransi sabbatina, ja sanoi kansalle: kuusi päivää ovat, joina sopii työtä tehdä; niinä te tulkaat ja antakaat teitä parantaa, ja ei sabbatin päivänä.

14. Nijn Synagogan Päämies närkästyi että Jesus paransi Sabbathina ja sanoi Canssalle: cuusi päiwä owat joina sopi työtä tehdä nijnä te tulcat ja andacat teitän parata ja ei Sabbathina.

14. Nin wastasi Sinagogan Pämies/ ia närckestyi ette Iesus paransi Sabbathina/ ia sanoi Canssalle/ Cwsi peiue ouat ioina sopi tötetedhe/ nijne tulcat sis ia andacat teiten paratta/ ia ei Sabbathina. (Niin wastasi synagogan päämies/ ja närkästyi että Jesus paransi Sabbathina/ ja sanoi kansalle/ Kuusi päiwää owat joina sopii työtä tehdä/ niinä tulkaat siis ja antakaat teitän parattaa/ ja ei Sabbattina.)

14. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἀρχισυνάγωγος, ἀγανακτῶν ὅτι τῷ σαββάτῳ ἐθεράπευσεν ὁ Ἰησοῦς, ἔλεγε τῷ ὄχλῳ· Ἓξ ἡμέραι εἰσὶν ἐν αἷς δεῖ ἐργάζεσθαι· ἐν ταύταις οὖν ἐρχόμενοι θεραπεύεσθε, καὶ μὴ τῇ ἡμέρᾳ τοῦ σαββάτου.

14. αποκριθεις δε ο αρχισυναγωγος αγανακτων οτι τω σαββατω εθεραπευσεν ο ιησους ελεγεν τω οχλω εξ ημεραι εισιν εν αις δει εργαζεσθαι εν ταυταις ουν ερχομενοι θεραπευεσθε και μη τη ημερα του σαββατου 14. apokritheis de o archisυnagogos aganakton oti to saββato etherapeυsen o iesoυs elegen to ochlo eks emerai eisin en ais dei ergazesthai en taυtais oυn erchomenoi therapeυesthe kai me te emera toυ saββatoυ

14 Now the ruler of the synagogue, being indignant because Jesus (had) healed on the Sabbath, answered and said to the crowd, There are six days in which it is essential (for men) to work; therefore coming in these days, be° healed, and not on the day of the Sabbath.

14. And the ruler of the synagogue answered with indignation, because that Jesus had healed on the sabbath day, and said unto the people, There are six days in which men ought to work: in them therefore come and be healed, and not on the sabbath day.

14. Da svarede Synagogeforstanderen, som var vred, fordi Jesus helbredte paa Sabbaten, og sagde til Folket: der ere sex Dage, paa hvilke man bør arbeide; kommer derfor paa dem og lader Eder helbrede, og ikke paa Sabbatsdagen.

14. Då svarade öfversten för Synagogon, och var vred att Jesus helade på Sabbathen, och sade till folket: Sex dagar äro, der I mågen arbeta på; kommer på dem, och låter hela eder; icke på Sabbathen.

14. Agga koggodusse-koia üllem, kelle meel pahha olli, et Jesus hingamisse-päwal olli terweks teinud, se wastas ja ütles rahwale: Kuus päwa on, millal tööd peab teggema, siis tulge neil päiwil ja laske ennast terweks tehha, ja ei mitte hingamisse-päwal.

14. Tada sinagogos vyresnysis, supykęs, kad Jėzus išgydė ją sabato dieną, pasakė miniai: ‘‘Dirbamos yra šešios dienos. Ateikite jomis ir gydykitės, o ne per sabatą!’‘

14. Da antwortete der Oberste der Schule und war unwillig, daß Jesus am Sabbat heilte, und sprach zu dem Volk: Es sind sechs Tage, an denen man arbeiten soll; an ihnen kommt und laßt euch heilen, und nicht am Sabbattage.

14. Mais le chef de la synagogue, indigné de ce que Jésus avait fait une guérison un jour de sabbat, prit la parole et dit au peuple: Il y a six jours pour travailler; venez donc ces jours-là pour être guéris, et non pas le jour du sabbat.

14. Y respondiendo un príncipe de la sinagoga, enojado de que Jesús hubiese curado en sábado, dijo al pueblo: Seis dias hay en que es menester obrar: en estos pues veníd, y sed curados; y no en día de sábado.

14 En de overste der synagoge, kwalijk nemende, dat Jezus op den sabbat genezen had, antwoordde en zeide tot de schare: Er zijn zes dagen, in welke men moet werken; komt dan in dezelve, en laat u genezen, en niet op den dag des sabbats.

14. Tedy odpowiadając przełożony nad bóżnicą, który się bardzo gniewał, że Jezus w sabat uzdrawiał, rzekł do ludu: Sześć dni jest, w które trzeba robić; w te tedy dni przychodząc, leczcie się, a nie w dzieó sabatu.

14. Felelvén pedig a zsinagógafő, haragudva, hogy szombatnapon gyógyított Jézus, monda a sokaságnak: Hat nap van, a melyen munkálkodni kell; azokon jőjjetek azért és gyógyíttassátok magatokat, és ne szombatnapon.

14 При этом начальник синагоги, негодуя, что Иисус исцелил в субботу, сказал народу: есть шесть дней, в которые должно делать; в те и приходите исцеляться, а не в день субботний.

14. Озвав ся ж шкільний старшина, досадуючи, що в суботу сцїлив Ісус, і каже народові: Є шість днїв, в котрі годить ся робити; оттодї ж приходьте, та й сцїляйтесь, а не субітнього дня.

15 Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?

15 Niin* Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Tekopyhät, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie juomaan?

15. Niin vastasi häntä Herra ja sanoi: sinä ulkokullattu! eikö kukin teistä päästä nautaansa eli aasiansa sabbatina seimestä ja johdata juomaan?

15. Nijn wastais händä HERra ja sanoi: sinä ulcocullattu eikö cukin teistä päästä nautans eli Asians Sabbathina seimestä ja johdata juomalle?

15. Nin wastasi hende HERRA ia sanoi/ Sine vlcokullattu/ Eikö itzecukin teiste päste henen Nautans eli Asins Sabbathina seimeste ia iohdata iomalle? (Niin wastasi häntä HERRA ja sanoi/ Sinä ulkokullattu/ Eikö itsekukin teistä päästää hänen nautansa eli aasinsa Sabbathina seimestä ja johdata lomalle?)

15. ἀπεκρίθη οὖν αὐτῷ ὁ Κύριος καὶ εἶπεν· Ὑποκριτά· ἕκαστος ὑμῶν τῷ σαββάτῳ οὐ λύει τὸν βοῦν αὐτοῦ ἢ τὸν ὄνον ἀπὸ τῆς φάτνης καὶ ἀπαγαγὼν ποτίζει;

15. απεκριθη ουν αυτω ο κυριος και ειπεν υποκριτα εκαστος υμων τω σαββατω ου λυει τον βουν αυτου η τον ονον απο της φατνης και απαγαγων ποτιζει 15. apekrithe oυn aυto o kυrios kai eipen υpokrita ekastos υmon to saββato oυ lυei ton βoυn aυtoυ e ton onon apo tes fatnes kai apagagon potizei

15 Therefore the Lord answered him and said, You° hypocrites, does not each of you° on the Sabbath loose his bull or his donkey from the manger and having led him away, give (it) a drink?

15. The Lord then answered him, and said, Thou hypocrite, doth not each one of you on the sabbath loose his ox or his ass from the stall, and lead him away to watering

15. Da svarede Herren ham og sagde: du Øienskalk! løser ikke hver iblandt Eder sin Oxe eller sit Asen fra Krybben paa Sabbaten og fører dem til Vands?

15. Då svarade Herren honom, och sade: Du skrymtare, löser icke hvar och en af eder om Sabbathen sin oxa eller åsna ifrå krubbone, och leder bort att vattna?

15. Agga Issand wastas temmale ja ütles: Sinna sallalik, eks iggaüks teie seast omma härga ehk eesli söime küljest ei peästa hingamisse-päwal, ja ei wi tedda joma?

15. Viešpats jam atsakė: ‘‘Veidmainy! Argi kas iš jūsų neatriša per sabatą nuo ėdžių savo jaučio ar asilo ir nenuveda pagirdyti?

15. Da antwortete ihm der HERR und sprach: Du Heuchler! löst nicht ein jeglicher unter euch seinen Ochsen oder Esel von der Krippe am Sabbat und führt ihn zur Tränke?

15. Mais le Seigneur lui répondit: Hypocrite, chacun de vous ne détache-t-il pas son bœuf ou son âne de la crèche, le jour du sabbat, et ne le mène-t-il pas à l'abreuvoir?

15. Entónces el Señor le respondió, y dijo: Hipócrita, ¿cada uno de vosotros no desata en sábado su buey, o su asno del pesebre, y le lleva a beber?

15 De Heere dan antwoordde hem en zeide: Gij geveinsde, maakt niet een iegelijk van u op den sabbat zijn os of ezel van de kribbe los, en leidt hem heen om te doen drinken?

15. Ale mu odpowiedział Pan i rzekł: Obłudniku, azaż każdy z was w sabat nie odwiązuje wołu swego, albo osła swego od żłobu, a nie wiedzie, żeby go napoił?

15. Felele azért néki az Úr, és [2†] monda: Képmutató, szombatnapon nem oldja-é el mindenitek az ő ökrét vagy szamarát a jászoltól, és nem viszi-é itatni?

15 Господь сказал ему в ответ: лицемер! не отвязывает ли каждый из вас вола своего или осла от яслей в субботу и не ведет ли поить?

15. Відказав тодї йому Господь, і рече: Лицеміри, хиба не кожен з вас у суботу одвязує вола свого або осла від ясел, та веде поїти?

16 Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

16 Eikö siis tätä, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, kahdeksantoista vuotta, olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

16. Eikö myös tämä Abrahamin tytär pitäisi sabbatina päästettämän tästä siteestä, jonka, katso, saatana on kahdeksantoistakymmentä vuotta sitonut?

16. Eikö myös pidäis tämä Abrahamin tytär Sabbathina päästettämän tästä sitestä jolla Sathan on jo cahdexantoistakymmendä wuotta sitonut?

16. Eikö mös pideis teme Abrahamin Tyter Sabbathina pästettemen teste siteeste/ iolla Sathanas on io cadhexantoistakymende wootta henen sitonut? (Eikö myös pitäisi tämä Abrahamin tytär Sabbathina päästettämän tästä siteestä/ jolla satanas on jo kahdeksantoista kymmentä wuotta hänen sitonut?)

16. ταύτην δὲ, θυγατέρα Ἀβραὰμ οὖσαν, ἣν ἔδησεν ὁ σατανᾶς ἰδοὺ δέκα καὶ ὀκτὼ ἔτη, οὐκ ἔδει λυθῆναι ἀπὸ τοῦ δεσμοῦ τούτου τῇ ἡμέρᾳ τοῦ σαββάτου;

16. ταυτην δε θυγατερα αβρααμ ουσαν ην εδησεν ο σατανας ιδου δεκα και οκτω ετη ουκ εδει λυθηναι απο του δεσμου τουτου τη ημερα του σαββατου 16. taυten de thυgatera aβraam oυsan en edesen o satanas idoυ deka kai okto ete oυk edei lυthenai apo toυ desmoυ toυtoυ te emera toυ saββatoυ

16 Now this woman, being a daughter of Abraham, behold, whom the Adversary bound (for) eighteen years, is it not essential (for her) to be loosed from this bond on the day of the Sabbath?

16. And ought not this woman, being a daughter of Abraham, whom Satan hath bound, lo, these eighteen years, be loosed from this bond on the sabbath day?

16. Men denne, som er en Abrahams Datter, hvilken Satanas havde bundet, see, i atten Aar, burde hun ikke løses af dette Baand paa Sabbatsdagen?

16. Måtte man då icke lösa af detta bandet, på Sabbathen, denna Abrahams dotter, hvilken Satan bundit hafver, si, nu i aderton år?

16. Eks siis sedda, kes Abraami tüttar on, kedda sadan, wata, kahheksateistkümmend aastat olli kinnisiddunud, ei piddand lahti peästetama sest köiest hingamisse-päwal?

16. Argi šios Abraomo dukters, kurią šėtonas laikė surišęs jau aštuoniolika metų, nereikėjo išvaduoti iš pančių sabato dieną?’‘

16. Sollte aber nicht gelöst werden am Sabbat diese, die doch Abrahams Tochter ist, von diesem Bande, welche Satanas gebunden hatte nun wohl achtzehn Jahre?

16. Et ne fallait-il point, en un jour de sabbat, détacher de cette chaîne cette fille d'Abraham, que Satan tenait liée depuis dix-huit ans?

16. Y a esta hija de Abraham, que he aquí, que Satanás la había ligado diez y ocho años, ¿no convino desatarla de esta ligadura en día de sábado?

16 En deze, die een dochter Abrahams is, welke de satan, ziet, nu achttien jaren gebonden had, moest die niet losgemaakt worden van dezen band, op den dag des sabbats?

16. A ta córka Abrahamowa, którą był związał szatan oto już ośmnaście lat, zaż nie miała być rozwiązana od tej związki w dzieó sabatu?

16. Hát ezt, az Ábrahám leányát, kit a Sátán megkötözött ímé tizennyolcz esztendeje, nem kellett-é feloldani e kötélből szombatnapon?

16 сию же дочь Авраамову, которую связал сатана вот уже восемнадцать лет, не надлежало ли освободить от уз сих в день субботний?

16. Сю ж дочку Авраамову, що вязав сатана, бач, вісїмнайцять років, чи не годилось одзволити од вязила сього в день субітнїй?

17 Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.

17 Hänen näin sanoessaan kaikki Hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä erinomaisista teoista, joita Hän teki.

17. Ja kuin hän näitä sanoi, niin häpesivät kaikki, jotka häntä vastaan olivat. Ja kaikki kansa iloitsi kaikista kunniallisista töistä, joita häneltä tehtiin.

17. Ja cuin hän näitä sanoi nijn häpeisit caicki jotca händä wastan olit. Ja caicki Canssa iloidzi caikista cunnialisista töistä cuin häneldä tehtin.

17. Ja quin hen neite sanoi/ nin caiki häpeisit iotca hende wastanseisoit. Ja caiki Canssa iloitzi caikein cunnialisten Töiden ylitze iotca henelde techtin. (Ja kuin hän näitä sanoi/ niin kaikki häpeäisit jotka häntä wastaan seisoit. Ja kaikki kansa iloitsi kaikkein kunniallisten töiden ylitse jotka häneltä tehtiin.)

17. καὶ ταῦτα λέγοντος αὐτοῦ κατῃσχύνοντο πάντες οἱ ἀντικείμενοι αὐτῷ, καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἔχαιρεν ἐπὶ πᾶσι τοῖς ἐνδόξοις τοῖς γινομένοις ὑπ’ αὐτοῦ.

17. και ταυτα λεγοντος αυτου κατησχυνοντο παντες οι αντικειμενοι αυτω και πας ο οχλος εχαιρεν επι πασιν τοις ενδοξοις τοις γινομενοις υπ αυτου 17. kai taυta legontos aυtoυ kateschυnonto pantes oi antikeimenoi aυto kai pas o ochlos echairen epi pasin tois endoksois tois ginomenois υp aυtoυ

17 And (while) saying these things, all those who laid in opposition to him were being shamed, and all the crowd was rejoicing at all the glorious things which happened by him. {Similar: Mat 13:31-32, Mar 4:30-32, Luk 13:18-19}

17. And when he had said these things, all his adversaries were ashamed: and all the people rejoiced for all the glorious things that were done by him.

17. Og der han dette sagde, bleve Alle beskæmmede, som vare ham imod; og alt Folket glædte sig over alle de herlige Gjerninger, som gjordes af ham.

17. Och då han detta sade, skämde sig alle som honom emotståndit hade, och allt folket gladde sig af de härliga gerningar, som gjordes af honom.

17. Ja kui temma sedda ütles, siis sai keikile häbbi, kes temma wasto pannid: ja keik rahwas olli römus keige auliste asjade pärrast, mis temmast tehti.

17. Kai Jis tai kalbėjo, visi Jo priešininkai liko sugėdinti, o minia džiaugėsi visais šlovingais Jo atliktais darbais.

17. Und als er solches sagte, mußten sich schämen alle, die ihm zuwider gewesen waren; und alles Volk freute sich über alle herrlichen Taten, die von ihm geschahen.

17. Comme il parlait ainsi, tous ses adversaires étaient confus, et tout le peuple se réjouissait de toutes les choses glorieuses qu'il faisait.

17. Y diciendo él estas cosas, se avergonzaban todos sus adversarios; y todo el pueblo se regocijaba de todas las cosas que gloriosamente eran por él hechas.

17 En als Hij dit zeide, werden zij allen beschaamd, die zich tegen Hem stelden; en al de schare verblijdde zich over al de heerlijke dingen, die van Hem geschiedden.

17. A gdy on to mówił, zawstydzili się wszyscy przeciwnicy jego: ale wszystek lud radował się ze wszystkich onych chwalebnych spraw, które się działy od niego.

17. És mikor ezeket mondta, megszégyenülének mindnyájan, kik magokat néki ellenébe veték; és az egész nép örül vala mind azokon a dicsőséges [3†] dolgokon, a melyek ő általa lettek.

17 И когда говорил Он это, все противившиеся Ему стыдились; и весь народ радовался о всех славных делах Его.

17. І, як се промовив, засоромились усї противники Його, а всї люде радувались усїм славним, що сталось від Него?

18 Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin?

18 Niin Hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta ja mihin sen vertaisin?

18. Niin hän sanoi: kenenkä vertainen on Jumalan valtakunta, ja kenenkä kaltaiseksi minä sen teen?

18. NIjn hän sanoi: kenengä wertainen on Jumalan waldacunda ja kenengä caltaisexi minä sen teen?

18. Nin hen sis sanoi/ Kenenge Wertainen on Jumalan waldakunda/ Ja kenenge caltaisexi mine sen teen? (Niin hän siis sanoi/ Kenenkä wertainen on Jumalan waltakunta/ Ja kenenkä kaltaiseksi minä sen teen?)

18. Ἔλεγε δὲ· Τίνι ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ, καὶ τίνι ὁμοιώσω αὐτήν;

18. ελεγεν δε τινι ομοια εστιν η βασιλεια του θεου και τινι ομοιωσω αυτην 18. elegen de tini omoia estin e βasileia toυ theoυ kai tini omoioso aυten

18 Now he said, The kingdom of God is similar to what? And what will (I make) it similar to?

18. Then said he, Unto what is the kingdom of God like and whereunto shall I resemble it

18. Men han sagde: hvad er Guds Rige ligt! og hvorved skal jeg ligne det?

18. Så sade han då: Hvem är Guds rike likt? Och vid hvad skall jag likna det?

18. Ja temma ütles: Kelle sarnane on Jummala riik? ja kelle sarnatseks pean ma sedda pannema?

18. Jis tarė: ‘‘Į ką panaši Dievo karalystė, ir su kuo ją palyginsiu?

18. Er sprach aber: Wem ist das Reich Gottes gleich, und wem soll ich's vergleichen?

18. Alors il dit: A quoi est semblable le royaume de Dieu, et à quoi le comparerai-je?

18. Y decía: ¿A qué es semejante el reino de Dios, y a qué le compararé?

18 En Hij zeide: Wien is het Koninkrijk Gods gelijk, en waarbij zal Ik hetzelve vergelijken?

18. Zatem rzekł Jezus: Komuż podobne jest królestwo Boże, a do czegoż je przypodobam?

18. Monda pedig Jézus: Mihez [4†] hasonló az Isten országa? és mihez hasonlítsam azt?

18 Он же сказал: чему подобно Царствие Божие? и чемууподоблю его?

18. Рече ж: Кому подобне царство Боже? й кому уподоблю його?

19 Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille."

19 Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa. Se kasvoi ja siitä tuli (iso) puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille."

19. Se on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi yrttitarhaansa; ja se kasvoi ja tuli suureksi puuksi ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille.

19. Se on Sinapin siemenen wertainen jonga ihminen otti ja kylwi krydimaahans ja se caswoi ja tuli suurexi puuxi ja Taiwan linnut pesiwät sen oxisa.

19. Se on Sinapin siemenen wertainen/ ionga Inhiminen otti/ ia kylui henen Yrttitarhans/ ia se caswoi ia tuli swrexi puuxi/ ia Linnut Taiuas alda pesiuet sen oxain ala. (Se on sinapin siemenen wertainen/ jonka ihminen otti/ ja kylwi hänen yrttitarhaansa/ ja se kaswoi ja tuli suureksi puuksi/ ja linnut taiwasalta pesiwät sen oksain alla. Ja taas hän sanoi/ Kenenkä wertaiseksi minä Jumalan waltakunnan teen?)

19. ὁμοία ἐστὶ κόκκῳ σινάπεως, ὃν λαβὼν ἄνθρωπος ἔβαλεν εἰς κῆπον ἑαυτοῦ· καὶ ηὔξησε καὶ ἐγένετο εἰς δένδρον μέγα, καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατεσκήνωσεν ἐν τοῖς κλάδοις αὐτοῦ.

19. ομοια εστιν κοκκω σιναπεως ον λαβων ανθρωπος εβαλεν εις κηπον εαυτου και ηυξησεν και εγενετο εις δενδρον μεγα και τα πετεινα του ουρανου κατεσκηνωσεν εν τοις κλαδοις αυτου 19. omoia estin kokko sinapeos on laβon anthropos eβalen eis kepon eaυtoυ kai eυksesen kai egeneto eis dendron mega kai ta peteina toυ oυranoυ kateskenosen en tois kladois aυtoυ

19 It is similar to a kernel of a mustard-seed, which a man took and cast into his own garden, and it grew and became a great tree, and the birds of the heaven nested in its branches.

19. It is like a grain of mustard seed, which a man took, and cast into his garden; and it grew, and waxed a great tree; and the fowls of the air lodged in the branches of it.

19. Det er ligt et Senepskorn, hvilket et Menneske tog og lagde i sin Have; og det voxte og blev et stort Træ, og Himmelens Fugle gjorde Rede i dets Grene.

19. Det är likt vid ett senapskorn, som en man tog, och sådde i sin örtagård; och det växte, och blef ett stort trä, och foglarna under himmelen bodde på dess qvistar.

19. Temma on sinnäpi iwwikesse sarnane, mis innimenne wottis ja wiskas omma aeda, ja temma kaswis ja sai sureks puuks, ja liñud, mis taewa al, tewad pessad temma okste peäle.

19. Ji panaši į garstyčios grūdą, kurį ėmė žmogus ir pasėjo savo darže. Ji išaugo į aukštą medelį ir padangių paukščiai susisuko lizdus jo šakose’‘.

19. Es ist einem Senfkorn gleich, welches ein Mensch nahm und warf's in seinen Garten; und es wuchs und ward ein großer Baum, und die Vögel des Himmels wohnten unter seinen Zweigen.

19. Il est semblable à une graine de moutarde, qu'un homme prend et met dans son jardin; et elle croît et devient un grand arbre, de sorte que les oiseaux du ciel habitent dans ses branches.

19. Semejante es al grano de la mostaza, que tomándole un hombre le metió en su huerto; y creció, y fué hecho árbol grande, y las aves del cielo hicieron nidos en sus ramas.

19 Het is gelijk aan een mostaardzaad, hetwelk een mens genomen en in zijn hof geworpen heeft; en het wies op, en werd tot een groten boom, en de vogelen des hemels nestelden in zijn takken.

19. Podobne jest ziarnu gorczycznemu, które wziąwszy człowiek, wrzucił do ogrodu swego; i rosło i stało się drzewem wielkiem, a ptaszki niebieskie czyniły sobie gniazda na gałęziach jego.

19. Hasonló [5†] a mustármaghoz, melyet az ember vévén, elvet az ő kertjében; és felnevelkedett, és lett nagy fává, és az égi madarak fészket raktak annak ágain.

19 Оно подобно зерну горчичному, которое, взяв, человек посадил в саду своем; и выросло, и стало большимдеревом, и птицы небесные укрывались в ветвях его.

19. Подобне воно зерну горчицї, що взявши чоловік, кинув у город свій, і виросло воно, й стало дерево велике; й птаство небесне кублилось між гіллєм його.

20 Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?

20 Taas Hän sanoi: "Mihin vertaisin Jumalan valtakunnan?

20. Ja hän taas sanoi: kenenkä vertaiseksi minä Jumalan valtakunnan teen?

20. JA hän taas sanoi: kenengä wertaisexi minä Jumalan waldacunnan teen?

20. Ja taas hen sanoi/ Kenenge Wertaisexi mine Jumalan Waldakunnan teen? hen wasta ia sanopi teille/ Em mine teite tunne custa te oletta. (Ja taas hän sanoi/ Kenenkä wertaiseksi minä Jumalan waltakunnan teen? hän wastaa ja sanoopi teille/ En minä teitä tunne kusta te olette.)

20. Πάλιν εἶπε· Τίνι ὁμοιώσω τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ;

20. και παλιν ειπεν τινι ομοιωσω την βασιλειαν του θεου 20. kai palin eipen tini omoioso ten βasileian toυ theoυ

20 Again he said, The kingdom of God will be similar to what?

20. And again he said, Whereunto shall I liken the kingdom of God

20. Og han sagde atter: hvorved skal jeg ligne Guds Rige?

20. Och åter sade han: Vid hvad skall jag likna Guds rike?

20. Ja temma ütles ta: Kelle sarnatseks pean ma Jummala riki pannema?

20. Jis vėl tarė: ‘‘Su kuo palyginsiu Dievo karalystę?

20. Und abermals sprach er: Wem soll ich das Reich Gottes vergleichen?

20. Il dit encore: A quoi comparerai-je le royaume de Dieu?

20. Y otra vez dijo: ¿A qué compararé al reino de Dios?

20 En Hij zeide wederom: Waarbij zal Ik het Koninkrijk Gods vergelijken?

20. I rzekł znowu: Do czegoż przypodobam królestwo Boże?

20. És ismét monda: Mihez [6†] hasonlítsam az Isten országát?

20 Еще сказал: чему уподоблю Царствие Божие?

20. І знов рече: Кому уподоблю царство Боже?

21 Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."

21 Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."

21. Se on hapatuksen kaltainen, jonka vaimo otti, ja pani sen kolmeen jauhovakkaan, siihenasti kuin se kaikki happani.

21. Se on hapatuxen caldainen jonga yxi waimo otti ja pani sen colmen jauhowacan secan sijhenasti cuin se caicki happani.

21. Se on Hapatoxen caltainen/ ionga yxi Waimo otti/ ia pani sen colmen wacan iauhoin secaan/ siehenasti quin se caiki hapansi. (Se on hapatuksen kaltainen/ jonka yksi waimo otti/ ja pani sen kolmen wakan jauhoin sekaan/ siihen asti kuin se kaikki hapansi.)

21. ὁμοία ἐστὶ ζύμῃ, ἣν λαβοῦσα γυνὴ ἔκρυψεν εἰς ἀλεύρου σάτα τρία, ἕως οὗ ἐζυμώθη ὅλον.

21. ομοια εστιν ζυμη ην λαβουσα γυνη ενεκρυψεν εις αλευρου σατα τρια εως ου εζυμωθη ολον 21. omoia estin zυme en laβoυsa gυne enekrυpsen eis aleυroυ sata tria eos oυ ezυmothe olon

21 It is similar to leaven, which a woman took and hid in three three-gallon-containers of flour, until it was entirely leavened. {Luk 13:22-35; Peraea; Luk 14:1-24 Probably Peraea; Luk 14:25-17:10; no parallels.}

21. It is like leaven, which a woman took and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.

21. Det er ligt en Suurdeig, hvilken en Kvinde tog og nedlagde i tre Maader Meel, indtil det blev syret altsammen.

21. Det är likt enom surdeg, hvilken en qvinna tog, och lade in uti tre skäppor mjöl, tilldess det surnade alltsammans.

21. Temma on happotaigna sarnane, mis üks naene wottis, ja panni kolme wakka jahho sekka, kunni keik läks hapnema.

21. Ji panaši į raugą, kurį ėmusi moteris įmaišė į tris saikus miltų, ir nuo jo viskas įrūgo’‘.

21. Es ist einem Sauerteige gleich, welchen ein Weib nahm und verbarg ihn unter drei Scheffel Mehl, bis daß es ganz sauer ward.

21. Il est semblable au levain qu'une femme prend, et qu'elle met dans trois mesures de farine, jusqu'à ce que la pâte soit toute levée.

21. Semejante es a la levadura, que tomándola una mujer, la esconde en tres medidas de harina hasta que todo sea leudado.

21 Het is gelijk aan een zuurdesem, welken een vrouw nam, en verborg in drie maten meels, totdat het geheel gezuurd was.

21. Podobne jest kwasowi, który wziąwszy niewiasta, zakryła go we trzy miary mąki, ażby wszystko skwaśniało.

21. Hasonló [7†] a kovászhoz, melyet az asszony vévén, három mércze lisztbe elegyíte, mígnem az egész megkele.

21 Оно подобно закваске, которую женщина, взяв, положила в три меры муки, доколе не вскисло все.

21. Подобне воно квасу, що взявши жінка, розчинила у трох мірках борошна, поки вкисне все.

22 Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti, kulkien Jerusalemia kohti.

22 Hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään opettaen ja kulkien Jerusalemia kohti.

22. Ja hän vaelsi kaupunkien ja kyläin kautta opettain, ja matkusti Jerusalemia päin.

22. Ja hän waelsi Caupungeita ja kyliä ja opetti ja matcusti Jerusalemi päin.

22. Ja hen waelsi Caupungeite ia Kylie mödhen ia opetti/ Ja matkusti Jerusalemin pein. (Ja hän waelsi kaupungeita ja kyliä myöten ja opetti/ Ja matkusti Jerusalemiin päin.)

22. Καὶ διεπορεύετο κατὰ πόλεις καὶ κώμας διδάσκων καὶ πορείαν ποιούμενος εἰς Ἱεροσαλήμ.

22. και διεπορευετο κατα πολεις και κωμας διδασκων και πορειαν ποιουμενος εις ιερουσαλημ 22. kai dieporeυeto kata poleis kai komas didaskon kai poreian poioυmenos eis ieroυsalem

22 And he was traveling throughout the cities and villages, teaching and making* (his) pursuit toward Jerusalem.

22. And he went through the cities and villages, teaching, and journeying toward Jerusalem.

22. Og han gik igjennem Stæder og Byer og lærte og tog Veien til Jerusalem.

22. Och han gick igenom städer och byar, och lärde, och tog vägen åt Jerusalem.

22. Ja temma läks liñnad ja allewid läbbi, öppetas ja läks sedda teed Jerusalemma pole.

22. Jėzus ėjo mokydamas per miestelius bei kaimus ir keliavo į Jeruzalę.

22. Und er ging durch Städte und Märkte und lehrte und nahm seinen Weg gen Jerusalem.

22. Et Jésus allait par les villes et par les bourgs, enseignant et tenant le chemin de Jérusalem.

22. Y pasaba por todas las ciudades y aldeas enseñando, y caminando a Jerusalem.

22 En Hij reisde van de ene stad en vlek tot de andere, lerende, en richtende Zijn reis naar Jeruzalem.

22. I chodził po miastach i miasteczkach, nauczając a idąc w drogę do Jeruzalemu.

22. És városokon és falvakon [8†] megy vala által, tanítva, és Jeruzsálembe menve.

22 И проходил по городам и селениям, уча и направляя путь к Иерусалиму.

22. І проходив через городи й села, навчаючи й верстаючи дорогу до Єрусалиму.

23 Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille:

23 Joku kysyi Häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?" Niin Hän sanoi heille:

23. Niin sanoi yksi hänelle: Herra, vähäkö niitä on, jotka autuaaksi tulevat? Ja hän sanoi heille:

23. NIjn sanoi yxi hänelle: HERra wähäköstä nijtä on cuin autuaxi tulewat?

23. Nin sanoi yxi henelle/ HERRA/ Wähekö nijte on iotca wapadhetan? Nin sanoi hen heille/ (Niin sanoi yksi hänelle/ HERRA/ Wähäkö niitä on jotka wapahdetaan? Niin sanoi hän heille/)

23. εἶπε δέ τις αὐτῷ· Κύριε, εἰ ὀλίγοι οἱ σῳζόμενοι; ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς·

23. ειπεν δε τις αυτω κυριε ει ολιγοι οι σωζομενοι ο δε ειπεν προς αυτους 23. eipen de tis aυto kυrie ei oligoi oi sozomenoi o de eipen pros aυtoυs

23 Now someone said to him, Lord, if (only) those few are saved? But he said to them,

23. Then said one unto him, Lord, are there few that be saved? And he said unto them,

23. Men En sagde til ham: Herre! mon de ere faa, som blive salige? Da sagde han til dem:

23. Och en sade till honom: Herre, äro de ock få, som varda salige? Då sade han till dem:

23. Agga üks ütles temmale: Issand, kas pissut neid on, kes önsaks sawad? agga temma ütles nende wasto:

23. Kažkas paklausė Jį: ‘‘Viešpatie, ar maža bus išgelbėtųjų?’‘ Jis atsakė jiems:

23. Es sprach aber einer zu ihm: HERR, meinst du, daß wenige selig werden? Er aber sprach zu ihnen:

23. Et quelqu'un lui dit: Seigneur, n'y a-t-il que peu de gens qui soient sauvés?

23. Y le dijo uno: ¿Señor, son pocos los que se salvan? Y él les dijo:

23 En er zeide een tot Hem: Heere, zijn er ook weinigen, die zalig worden? En Hij zeide tot hen:

23. I rzekł mu niektóry: Panie! czyli mało tych jest, którzy mają być zbawieni? A on rzekł do nich:

23. Monda pedig néki valaki: Uram, avagy kevesen vannak-é a kik idvezülnek? Ő pedig monda nékik:

23 Некто сказал Ему: Господи! неужели мало спасающихся? Он же сказал им:

23. Каже ж один Йому: Господи, чи тих мало, що спасають ся? Він же рече до них:

24 Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.

24 ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon teille, yrittävät päästä sisälle, mutta eivät kykene.

24. Pyytäkäät ahtaasta portista mennä sisälle, sillä monta on, sanon minä teille, jotka pyytävät mennä sisälle, ja ei taida.

24. Hän sanoi heille: pyytäkät ahtasta portista mennä sisälle? sillä monda on ( sanon minä teille ) jotca pyytäwät mennä sisälle ja ei woi.

24. Kiluoittacat sen achtan portin cautta siselkeudhe/ Sille ette mo'da ouat (sanon mine teille) iotca pyteuet siselkieudhe/ ia eiuet woi. (Kilwoittakaa sen ahtaan portin kautta sisälle käydä/ Sillä että monta owat/ (sanon minä teille) jotka pyytäwät sisälle käydä/ ja eiwät woi)

24. Ἀγωνίζεσθε εἰσελθεῖν διὰ τῆς στενῆς πύλης· ὅτι πολλοί, λέγω ὑμῖν, ζητήσουσιν εἰσελθεῖν καὶ οὐκ ἰσχύσουσιν.

24. αγωνιζεσθε εισελθειν δια της στενης πυλης οτι πολλοι λεγω υμιν ζητησουσιν εισελθειν και ουκ ισχυσουσιν 24. agonizesthe eiselthein dia tes stenes pυles oti polloi lego υmin zetesoυsin eiselthein kai oυk ischυsoυsin

24 Struggle° to enter in through the narrow gate, because I am saying to you°, Many will be seeking to enter in and will not be strong-enough.

24. Strive to enter in at the strait gate: for many, I say unto you, will seek to enter in, and shall not be able.

24. Stræber alvorligen at indgaae igjennem den snevre Port; thi Mange siger jeg Eder, skulle søge at komme ind og skulle ikke kunne.

24. Vinnlägger eder derom, att I kunnen ingå igenom den trånga porten; ty månge, säger jag eder, skola söka derefter, att de må inkomma, och skola dock icke kunna.

24. Woitelge, et teie woiksite kitsast wärrawast sisse miñna; sest paljo, ütlen minna teile, püüdwad sisse minna, ja ei woi mitte.

24. ‘‘Stenkitės įeiti pro siaurus vartus. Sakau jums, daugelis bandys įeiti, bet neįstengs.

24. Ringet darnach, daß ihr durch die enge Pforte eingehet; denn viele werden, das sage ich euch, darnach trachten, wie sie hineinkommen, und werden's nicht tun können.

24. Et il leur dit: Efforcez-vous d'entrer par la porte étroite; car je vous dis que plusieurs chercheront à y entrer, et qu'ils ne le pourront.

24. Porfiád a entrar por la puerta angosta; porque yo os digo, que muchos procurarán de entrar, y no podrán;

24 Strijdt om in te gaan door de enge poort; want velen, zeg Ik u, zullen zoeken in te gaan, en zullen niet kunnen;

24. Usiłujcie, abyście weszli przez ciasną bramę; albowiem powiadam wam: Wiele ich będą chcieli wnijść, ale nie będą mogli.

24. Igyekezzetek bemenni a [9†] szoros kapun: mert sokan, [10†] mondom néktek, igyekeznek bemenni és nem mehetnek.

24 подвизайтесь войти сквозь тесные врата, ибо, сказываю вам, многие поищут войти, и не возмогут.

24. Силкуйтесь увійти тїсними ворітьми; бо многі, глаголю вам, шукати муть увійти, та й не здолїють.

25 Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette'.

25 Sen jälkeen kun isäntä on noussut ja sulkenut oven ja te alatte seistä ulkona ja kolkuttaa oveen sanoen: 'Herra, (Herra,) avaa meille', hän vastaa ja sanoo teille: 'En tunne teitä, mistä olette.'

25. Kuin perheenisäntä on noussut ja oven sulkenut, ja te rupeette ulkona seisomaan ja oven päälle kolkuttamaan ja sanomaan: Herra, Herra, avaa meille! ja hän vastaa ja sanoo teille: en minä teitä tunne, kusta te olette;

25. Cosca Perhenisändä on nosnut ja owen sulkenut nijn teidän pitä ulcona seisoman ja owen päälle colcuttaman ja sanoman: Herra Herra awa meille: ja hän wasta ja sano teille: en minä teitä tunne custa te oletta.

25. Coska nyt Perenisende on ylesnosnut/ ia ouen sulkenut/ Nin te rupiat vlconseisoman/ ia ouen päle colkuttaman ia sanoman/ HERRA/ HERRA/ aua meille. Ja (Koska nyt perheenisäntä on ylös noussut/ ja owen sulkenut/ Niin te rupeat ulkona seisomaan/ ja owen päälle kolkuttamaan ja sanomaan/ HERRA/ HERRA/ awaa meille.)

25. ἀφ’ οὗ ἂν ἐγερθῇ ὁ οἰκοδεσπότης καὶ ἀποκλείσῃ τὴν θύραν, καὶ ἄρξησθε ἔξω ἑστάναι καὶ κρούειν τὴν θύραν λέγοντες· Κύριε Κύριε, ἄνοιξον ἡμῖν· καὶ ἀποκριθεὶς ἐρεῖ ὑμῖν, οὐκ οἶδα ὑμᾶς πόθεν ἐστέ.

25. αφ ου αν εγερθη ο οικοδεσποτης και αποκλειση την θυραν και αρξησθε εξω εσταναι και κρουειν την θυραν λεγοντες κυριε κυριε ανοιξον ημιν και αποκριθεις ερει υμιν ουκ οιδα υμας ποθεν εστε 25. af oυ an egerthe o oikodespotes kai apokleise ten thυran kai arksesthe ekso estanai kai kroυein ten thυran legontes kυrie kυrie anoikson emin kai apokritheis erei υmin oυk oida υmas pothen este

25 From the (time) the householder would have arose and locked the door and you°, (being) outside, may begin to stand and to knock on the door, saying, Lord, Lord, open to us. And (after) he answered (the knock), he will say to you°, I do not know you° (or) where you° are from.

25. When once the master of the house is risen up, and hath shut to the door, and ye begin to stand without, and to knock at the door, saying, Lord, Lord, open unto us; and he shall answer and say unto you, I know you not whence ye are:

25. Efterat Huusbonden er staaet op og har tillukt Døren, og I da komme til at staae udenfor og banke paa Døren og sige: Herre, Herre, lad op for os! da skal han svare og sige til Eder: jeg kjender Eder ikke, hveden I ere.

25. Sedan husbonden hafver uppståndit, och låtit dörren igen; och I begynnen stå ute, och bulta på dörren, sägande: Herre, Herre, låt upp för oss; och han svarar, och säger till eder: Jag vet intet af eder, hvadan I ären;

25. Sest aiast, kui perremees saab üllestousnud ja ukse lukko pannud, siis hakkate teie oues seisma ja ukse peäle kopputama, ütteldes: Issand, Issand, te meile lahti! siis wastab temma ja ütleb neile: Minna ei tunne teid, kust teie ollete.

25. Kai namų Šeimininkas atsikels ir užrakins duris, jūs, stovėdami lauke, pradėsite belsti į duris ir prašyti: ‘Viešpatie, Viešpatie, atidaryk mums!’ O Jis atsakys: ‘Aš nežinau, iš kur jūs’.

25. Von dem an, wenn der Hauswirt aufgestanden ist und die Tür verschlossen hat, da werdet ihr dann anfangen draußen zu stehen und an die Tür klopfen und sagen: HERR, HERR, tu uns auf! Und er wird antworten und zu euch sagen: Ich kenne euch nicht, wo ihr her seid?

25. Quand le père de famille sera entré, et qu'il aura fermé la porte, et que, vous étant dehors, vous vous mettrez à heurter et à dire: Seigneur, Seigneur, ouvre-nous; il vous répondra: Je ne sais d'où vous êtes.

25. Después que el padre de familias se levantare, y cerrare la puerta, y comenzaréis a estar fuera, y tocar a la puerta, diciendo: Señor, Señor, ábrenos; y respondiendo él, os dirá: No os conozco de donde seais.

25 Namelijk nadat de Heer des huizes zal opgestaan zijn, en de deur zal gesloten hebben, en gij zult beginnen buiten te staan, en aan de deur te kloppen, zeggende: Heere, Heere, doe ons open! en Hij zal antwoorden en tot u zeggen: Ik ken u niet, van waar gij zijt.

25. Gdy wstanie gospodarz i zamknie drzwi, a poczniecie stać przede drzwiami, i kołatać we drzwi, mówiąc: Panie, Panie! otwórz nam, tedy on odpowiadając rzecze wam: Nie znam was, skąd jesteście.

25. Mikor már a gazda felkél [11†] és bezárja az ajtót, és kezdetek kívül állani és az ajtót zörgetni, mondván: Uram! Uram! nyisd meg nékünk; és ő felelvén, ezt mondja néktek: Nem [12†] tudom honnét valók vagytok ti;

25 Когда хозяин дома встанет и затворит двери, тогда вы, стоя вне, станете стучать вдвери и говорить: Господи! Господи! отвори нам; но Он скажет вам в ответ: не знаю вас, откуда вы.

25. І, як устане господар та зачинить двері, а ви зачнете, стоячи знадвору, стукати в двері, говорячи: Господи, Господи, відчини нам, то озвавшись, скаже вам: Не знаю вас, звідкіля ви;

26 Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'.

26 Silloin te alatte sanoa: ’Me söimme ja joimme sinun edessäsi, ja meidän kaduillamme sinä opetit.’

26. Niin te rupeette sanomaan: me olemme syöneet ja juoneet sinun edessäs, ja meidän kaduillamme sinä opetit.

26. Nijn te rupiatte sanoman: me olemma syönet ja juonet sinun edesäs ja catuilla sinä meitä opetit.

26. Nin te rupiat sanoman/ Me olema sönyet ia ionuet sinun edeses/ ia catuilla sine meite opetit. (Niin te rupeat sanomaan/ Me olemme syöneet ja juoneet sinun edessäsi/ ja kaduilla sinä meitä opetit.)

26. τότε ἄρξεσθε λέγειν· ἐφάγομεν ἐνώπιόν σου καὶ ἐπίομεν, καὶ ἐν ταῖς πλατείαις ἡμῶν ἐδίδαξας·

26. τοτε αρξεσθε λεγειν εφαγομεν ενωπιον σου και επιομεν και εν ταις πλατειαις ημων εδιδαξας 26. tote arksesthe legein efagomen enopion soυ kai epiomen kai en tais plateiais emon edidaksas

26 Then you° will begin to say, We ate and drank in your sight and you taught in our streets.

26. Then shall ye begin to say, We have eaten and drunk in thy presence, and thou hast taught in our streets.

26. Da skulle I begynde at sige: vi aade og drak for dine Øine, og du lærte paa vore Gader.

26. Då skolen I begynna säga: Vi hafvom ätit och druckit med dig, och du hafver lärt på våra gator.

26. Siis wottate teie öölda: Meie olleme sinno ees sönud ja jonud, ja meie ulitsatte peäl olled sa öppetanud.

26. Tada imsite sakyti: ‘Mes valgėme ir gėrėme Tavo akivaizdoje, Tu mokei mūsų gatvėse’.

26. So werdet ihr dann anfangen zu sagen: Wir haben vor dir gegessen und getrunken, und auf den Gassen hast du uns gelehrt.

26. Alors vous direz: Nous avons mangé et bu en ta présence, et tu as enseigné dans nos places publiques.

26. Entónces comenzaréis a decir: Delante de tí hemos comido y bebido, y en nuestras plazas enseñaste.

26 Alsdan zult gij beginnen te zeggen: Wij hebben in Uw tegenwoordigheid gegeten en gedronken, en Gij hebt in onze straten geleerd.

26. Tedy poczniecie mówić: Jadaliśmy przed tobą i pijali, i uczyłeś na ulicach naszych.

26. Akkor kezditek mondani: Te előtted ettünk és ittunk, [13†] és a mi utczáinkon tanítottál;

26 Тогда станете говорить: мы ели и пили пред Тобою, и на улицах наших учил Ты.

26. тодї станете казати: Ми їли перед Тобою й пили, й по улицях наших навчав єси.

27 Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.'

27 Mutta hän on lausuva: ’Sanon teille, etten tunne teitä — mistä olette. Menkää pois luotani, kaikki te väärintekijät.'

27. Ja hän on sanova: minä sanon teille: en minä teitä tunne, kusta te olette; menkäät pois minun tyköäni, kaikki te väärintekiät.

27. Ja hän on wastawa: minä sanon teille: en minä teitä tunne custa te oletta mengät pois minun tyköni caicki te pahantekiät.

27. Ja henen pite sanoman/ Mine sanon teille/ Em mine teite tunne custa te oletta/ Poismenget minun tykeni caiki te Pahointekiet/ (Ja hänen pitää sanoman/ Minä sanon teille/ En minä teitä tunne kusta te olette/ Pois menkäät minun tyköäni kaikki te pahointekijät/)

27. καὶ ἐρεῖ· λέγω ὑμῖν, οὐκ οἶδα ὑμᾶς πόθεν ἐστέ· ἀπόστητε ἀπ’ ἐμοῦ πάντες οἱ ἐργάται τῆς ἀδικίας.

27. και ερει λεγω υμιν ουκ οιδα υμας ποθεν εστε αποστητε απ εμου παντες οι εργαται της αδικιας 27. kai erei lego υmin oυk oida υmas pothen este apostete ap emoυ pantes oi ergatai tes adikias

27 And he will say, I say to you°, I do not know you° (or) where you° are from. Withdraw° from me, everyone– the workers of unrighteousness.

27. But he shall say, I tell you, I know you not whence ye are; depart from me, all ye workers of iniquity.

27. Og han skal svare: jeg siger Eder, jeg kjender Eder ikke, hveden I ere; viger fra mig, alle I, som gjøre Uret!

27. Och han skall säga: Jag säger eder, jag vet intet af eder, hvadan I ären; går ifrå mig, alle I ogerningsmän.

27. Siis wottab temma öölda: Minna ütlen teile, ei ma tunne teid, kust teie ollete: tagganege minnust ärra, keik teie üllekohtoteggiad.

27. O Jis tars: ‘Sakau jums, Aš nežinau, iš kur jūs. Eikite šalin nuo manęs, visi piktadariai!’

27. Und er wird sagen: Ich sage euch: Ich kenne euch nicht, wo ihr her seid; weichet alle von mir, ihr Übeltäter.

27. Et il répondra: Je vous dis que je ne sais d'où vous êtes; retirez-vous de moi, vous tous qui faites métier de l'iniquité.

27. Y os dirá: Dígoos, que no os conozco de donde seais: apartáos de mí todos los obreros de iniquidad.

27 En Hij zal zeggen: Ik zeg u, Ik ken u niet, van waar gij zijt; wijkt van Mij af, alle gij werkers der ongerechtigheid!

27. A on rzecze: Powiadam wam, nie znam was, skąd jesteście; odstąpcie ode mnie wszyscy, którzy czynicie nieprawość.

27. De ezt mondja: Mondom néktek, nem tudom honnét valók vagytok ti; távozzatok el én tőlem mindnyájan, kik hamisságot cselekesztek!

27 Но Он скажет: говорю вам: не знаю вас, откуда вы; отойдите от Меня все делатели неправды.

27. І скаже: Глаголю вам, що не знаю вас, звідкіля ви: уступіть ся від мене, всї, що робите неправду.

28 Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.

28 Siellä on itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja lisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa, mutta itsenne ulos heitettyinä.

28. Siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys, kuin te näette Abrahamin ja Isaakin ja Jakobin ja kaikki prophetat Jumalan valtakunnassa, mutta itsenne ajettavan ulos.

28. Siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys cosca te näettä Abrahamin ja Isaachin ja Jacobin ja caicki Prophetat Jumalan waldacunnas mutta teitänne ulosajettawan.

28. Sielle pite olema' idku ia Hamban kiristus/ coska te näette Abrahamin ia Isaachin ia Jacobin/ ia caiki Prophetat Jumalan waldakunnas/ mutta teidene vlosaiettauan. (Siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys/ koska te näette Abrahamin ja Isachin ja Jakobin/ ja kaikki prophetat Jumalan waltakunnassa/ mutta teitänne ulos ajettawan.)

28. ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων, ὅταν ὄψεσθε Ἀβραὰμ καὶ Ἰσαὰκ καὶ Ἰακὼβ καὶ πάντας τοὺς προφήτας ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ, ὑμᾶς δὲ ἐκβαλλομένους ἔξω,

28. εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων οταν οψησθε αβρααμ και ισαακ και ιακωβ και παντας τους προφητας εν τη βασιλεια του θεου υμας δε εκβαλλομενους εξω 28. ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton otan opsesthe aβraam kai isaak kai iakoβ kai pantas toυs profetas en te βasileia toυ theoυ υmas de ekβallomenoυs ekso

28 The weeping and the gnashing of teeth will be there, whenever you° see Abraham and Isaac and Jacob, and all the prophets in the kingdom of God, and yourselves cast forth outside.

28. There shall be weeping and gnashing of teeth, when ye shall see Abraham, and Isaac, and Jacob, and all the prophets, in the kingdom of God, and you yourselves thrust out.

28. Der skal være Graad og Tænders Gnidsel, naar I faae at see Abraham og Isaak og Jakob og alle Propheter i Guds Rige, men Eder at være udstødte udenfor.

28. Och der skall vara gråt och tandagnisslan; när I fån se Abraham, Isaac och Jacob, och alla Propheterna, i Guds rike; och eder utdrifvas.

28. Seäl peab ollema ulluminne ja hammaste kirristamiñe, kui teie näte Abraamit ja Isaakit ja Jakobit ja keik prohwetid Jummala rikis, agga ennast wäljalükkatud ollewad.

28. Ten bus verksmo ir dantų griežimo, kai pamatysite Abraomą, Izaoką, Jokūbą ir visus pranašus Dievo karalystėje, o patys būsite išmesti laukan.

28. Da wird sein Heulen und Zähneklappen, wenn ihr sehen werdet Abraham und Isaak und Jakob und alle Propheten im Reich Gottes, euch aber hinausgestoßen.

28. Là seront les pleurs et les grincements de dents, quand vous verrez Abraham, Isaac, et Jacob et tous les prophètes dans le royaume de Dieu, et que vous serez jetés dehors.

28. Allí será el lloro y el crujir de dientes, cuando viereis a Abraham, y a Isaac, y a Jacob, y a todos los profetas en el reino de Dios, y vosotros ser echados fuera.

28 Aldaar zal zijn wening en knersing der tanden, wanneer gij zult zien Abraham, en Izak, en Jakob, en al de profeten in het Koninkrijk Gods, maar ulieden buiten uitgeworpen.

28. Tam będzie płacz i zgrzytanie zębów, gdy ujrzycie Abrahama, Izaaka, i Jakóba, i wszystkie proroki w królestwie Bożem, a samych siebie precz wyrzuconych.

28. Ott lesz sírás és fogak csikorgatása, mikor látjátok Ábrahámot, Izsákot és Jákóbot, és a prófétákat mind az Isten országában, magatokat [14†] pedig kirekesztve.

28 Там будет плач и скрежет зубов, когда увидите Авраама, Исаака и Иакова и всех пророков в Царствии Божием, а себя изгоняемыми вон.

28. Там буде плач і скреготаннє зубів, як побачите Авраама, та Ісаака, та Якова і всїх пророків у царстві Божому, себе ж вигнаних геть.

29 Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa.

29 Ja pelastetut* saapuvat idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä ja aterioivat Jumalan valtakunnassa.

29. Ja heidän pitää tuleman idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä, ja Jumalan valtakunnassa istuman.

29. Ja heidän pitä tuleman idäst ja lännest pohjaisest ja eteläst ja Jumalan waldacunnas istuman. Ja cadzo ne owat wijmeiset jotca tulewat ensimäisixi ja ne owat ensimäiset jotca tulewat wijmeisixi.

29. Ja heiden pite tuleman Idest ia Lennest/ pohiasest ia Etelest/ ia Jumalan Waldakunnas Istuman. (Ja heidän pitää tuleman idästä ja lännestä/ pohjoisesta ja etelästä/ ja Jumalan waltakunnassa istuman.)

29. καὶ ἥξουσιν ἀπὸ ἀνατολῶν καὶ δυσμῶν καὶ ἀπὸ βορρᾶ καὶ νότου, καὶ ἀνακλιθήσονται ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ.

29. και ηξουσιν απο ανατολων και δυσμων και απο βορρα και νοτου και ανακλιθησονται εν τη βασιλεια του θεου 29. kai eksoυsin apo anatolon kai dυsmon kai apo βorra kai notoυ kai anaklithesontai en te βasileia toυ theoυ

29 And they will be coming from (the) east and west and north and south, and will be reclining in the kingdom of God.

29. And they shall come from the east, and from the west, and from the north, and from the south, and shall sit down in the kingdom of God.

29. Og de skulle komme fra Øster og Vester og fra Nord og Sønder og sidde tilbords i Guds Rige.

29. Och de skola komma ifrån östan och vestan, och nordan och sunnan, och skola sitta till bords i Guds rike.

29. Ja teised peawad tullema hom̃iko ja öhto poolt, pohja ja louna poolt, ja peawad istuma Jummala rikis laudas.

29. Ir ateis iš rytų ir vakarų, iš šiaurės ir pietų ir sėsis prie stalo Dievo karalystėje.

29. Und es werden kommen vom Morgen und vom Abend, von Mitternacht und vom Mittage, die zu Tische sitzen werden im Reich Gottes.

29. Et il en viendra d'orient et d'occident, du septentrion et du midi, qui seront à table dans le royaume de Dieu.

29. Y vendrán del oriente, y del occidente, y del norte, y del mediodía, y se sentarán en el reino de Dios.

29 En daar zullen er komen van Oosten en Westen, en van Noorden en Zuiden, en zullen aanzitten in het Koninkrijk Gods.

29. I przyjdą drudzy od wschodu i od zachodu, i od północy, i od południa, a usiądą za stołem w królestwie Bożem.

29. És jőnek napkeletről és napnyugatról, [15†] és északról és délről, és az Isten országában letelepednek.

29 И придут от востока и запада, и севера и юга, и возлягут в Царствии Божием.

29. І прийдуть од сходу й заходу, і від півночі й полудня, та й сядуть у царстві Божому:

30 Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."

30 Katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."

30. Ja katso, ne ovat viimeiset, jotka tulevat ensimäsiksi, ja ne ovat ensimäiset, jotka tulevat viimeisiksi.

30. SInä päiwänä tulit muutamat Phariseuxist ja sanoit hänelle: riennä ja mene tääldä pois: sillä Herodes tahto sinua tappa.

30. Ja catzo/ Ne ouat wijmeiset/ iotca tuleuat ensimeisixi/ ia ne ouat ensimeiset/ iotca tuleuat wimeisixi. (Ja katso/ Ne owat wiimeiset/ jotka tulewat ensimmäisiksi/ ja ne owat ensimmäiset/ jotka tulewat wiimeisiksi.)

30. καὶ ἰδοὺ εἰσιν ἔσχατοι οἳ ἔσονται πρῶτοι, καὶ εἰσὶ πρῶτοι οἳ ἔσονται ἔσχατοι.

30. και ιδου εισιν εσχατοι οι εσονται πρωτοι και εισιν πρωτοι οι εσονται εσχατοι 30. kai idoυ eisin eschatoi oi esontai protoi kai eisin protoi oi esontai eschatoi

30 And behold, there are last who will be first and there are first who will be last.

30. And, behold, there are last which shall be first, and there are first which shall be last.

30. Og see, der ere Sidste, som skulle være de Første, og der ere Første, som skulle være de Sidste.

30. Och si, det äro någre ytterste, som skola varda de främste; och någre främste, som skola varda de ytterste.

30. Ja wata, wiimsed on, kes peawad essimessed ollema, ja essimessed on, kes peawad wiimsed ollema.

30. Ir štai yra paskutinių, kurie bus pirmi, ir pirmų, kurie bus paskutiniai’‘.

30. Und siehe, es sind Letzte, die werden die Ersten sein, und sind Erste, die werden die Letzten sein.

30. Et voici, il en est des derniers qui seront les premiers, et des premiers qui seront les derniers.

30. Y, he aquí, hay postreros, que serán primeros; y hay primeros, que serán postreros.

30 En ziet, er zijn laatsten, die de eersten zullen zijn; en er zijn eersten, die de laatsten zullen zijn.

30. A oto są ostatni, którzy będą pierwszymi, a są pierwsi, którzy będą ostatnimi.

30. És ímé vannak utolsók, a [16†] kik elsők lesznek, és vannak elsők, a kik utolsók lesznek.

30 И вот, есть последние, которые будут первыми, и есть первые, которые будут последними.

30. І ось є останнї, що будуть перві, й перві, що будуть останнї.

31 Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia fariseuksia, ja he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut".

31 *Samana päivänä* tuli Hänen luokseen muutamia fariseuksia, ja he sanoivat Hänelle: "Lähde ja mene pois täältä, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut."

31. Sinä päivänä tulivat muutamat Pharisealaiset ja sanoivat hänelle: lähde ulos ja mene täältä pois; sillä Herodes tahtoo sinua tappaa.

31. Hän sanoi heille: mengät ja sanocat sille ketulle cadzo minä ulosajan Perkeleitä ja parannan tänäpän ja huomena ja colmandena päiwänä minä lopetan.

31. Samana peiuene edeskeuit mutomat Phariseusist/ ia sanoit henelle/ Rienne/ ia mene telde pois/ Sille ette Herodes tachto sinun tappa. (Samana päiwänä edeskäwit muutamat phariseuksista/ ja sanoit hänelle/ Riennä/ ja mene täältä pois/ Sillä että Herodes tahtoo sinun tappaa.)

31. Ἐν αὐτῇ τῇ ἡμέρᾳ προσῆλθόν τινες Φαρισαῖοι λέγοντες αὐτῷ· Ἔξελθε καὶ πορεύου ἐντεῦθεν, ὅτι Ἡρῴδης θέλει σε ἀποκτεῖναι.

31. εν αυτη τη ημερα προσηλθον τινες φαρισαιοι λεγοντες αυτω εξελθε και πορευου εντευθεν οτι ηρωδης θελει σε αποκτειναι 31. en aυte te emera proselthon tines farisaioi legontes aυto ekselthe kai poreυoυ enteυthen oti erodes thelei se apokteinai

31 Some Pharisees came in that same day, saying to him, Come out and travel from here, because Herod wishes to kill you°.

31. The same day there came certain of the Pharisees, saying unto him, Get thee out, and depart hence: for Herod will kill thee.

31. Paa den samme Dag kom nogle Pharisæer og sagde til ham: gak bort, og drag herfra; thi Herodes vil ihjelslaae dig.

31. Samma dagen gingo någre Phariseer fram, och sade till honom: Skynda dig, och gack hädan; ty Herodes vill dräpa dig.

31. Selsam̃al päwal tullid monningad Wariserid ja ütlesid temmale: Minne wälja ja joua siit ärra, sest Herodes tahhab sind tappa.

31. Tą pačią dieną atėjo keli fariziejai ir pasakė Jėzui: ‘‘Eik iš čia, pasišalink, nes Erodas nori Tave nužudyti’‘.

31. An demselben Tage kamen etliche Pharisäer und sprachen zu ihm: Hebe dich hinaus und gehe von hinnen; denn Herodes will dich töten!

31. Ce même jour, quelques pharisiens vinrent lui dire: Retire-toi d'ici, et t'en va; car Hérode veut te faire mourir.

31. Aquel mismo día llegaron unos de los Fariseos, diciéndole: Sal, y véte de aquí; porque Heródes te quiere matar.

31 Te dienzelfden dage kwamen er enige Farizeen, zeggende tot Hem: Ga weg, en vertrek van hier; want Herodes wil U doden.

31. W onże dzieó przystąpili niektórzy z Faryzeuszów, mówiąc mu: Wynijdź, a idź stąd; bo cię Herod chce zabić.

31. Ugyanazon napon jövének ő hozzá némelyek a farizeusok közül, mondván néki: Eredj ki és menj el innét: mert Heródes meg akar téged ölni.

31 В тот день пришли некоторые из фарисеев и говорилиЕму: выйди и удались отсюда, ибо Ирод хочет убить Тебя.

31. Того дня приступили деякі Фарисеї, кажучи Йому: Зійди звідсїля, бо Ірод хоче Тебе вбити.

32 Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä minä pääsen määräni päähän'.

32 Hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä pääsen määräni päähän.'

32. Ja hän sanoi heille: menkäät ja sanokaat sille ketulle: katso, minä ajan ulos perkeleitä, ja parannan tänäpänä ja huomenna, ja kolmantena päivänä minä lopetetaan.

32. Cuitengin pitä minun tänäpän ja huomen ja sen huomenisen päiwän peräst waeldaman: sillä ei taida tapahtu että Propheta mualla hucatan cuin Jerusalemis.

32. Ja hen sanoi heille/ Menget ia sanocat sille Ketulle/ Catzos/ mine vlosaian Perkeleit/ ia parannan tenepene ia home'na/ ia colman peiuen mine loputetaa'. (Ja hän sanoi hänelle/ Menkäät ja sanokaat sille ketulle/ Katsos/ minä ulos ajan perkeleet/ ja parannan tänäpänä ja huomenna/ ja kolmen päiwänä minä lopetetaan.)

32. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Πορευθέντες εἴπατε τῇ ἀλώπεκι ταύτῃ· ἰδοὺ ἐκβάλλω δαιμόνια καὶ ἰάσεις ἐπιτελῶ σήμερον καὶ αὔριον, καὶ τῇ τρίτῃ τελειοῦμαι·

32. και ειπεν αυτοις πορευθεντες ειπατε τη αλωπεκι ταυτη ιδου εκβαλλω δαιμονια και ιασεις επιτελω σημερον και αυριον και τη τριτη τελειουμαι 32. kai eipen aυtois poreυthentes eipate te alopeki taυte idoυ ekβallo daimonia kai iaseis epitelo semeron kai aυrion kai te trite teleioυmai

32 And he said to them, (After) you (have) traveled, say° to that fox, Behold, I cast out demons and perform healings today and the next-day and I am completed in the third (day).

32. And he said unto them, Go ye, and tell that fox, Behold, I cast out devils, and I do cures to day and to morrow, and the third day I shall be perfected.

32. Og han sagde til dem: gaaer hen og siger den Ræv: see, jeg uddriver Djævle og fuldfører Helbredelser i Dag og i Morgen og paa den tredie Dag fuldendes jeg.

32. Då sade han till dem: Går, och säger dem räfvenom: Si, jag utdrifver djeflar, och helar i dag, och i morgon; och tredje dagen varder det ändadt med mig.

32. Ja temma ütles neile: Minge ja üttelge selle rebbasele: Wata, minna aian kurjad waimud wälja, ja teen terweks tänna ja hom̃e, ja kolmandamal päwal tulleb mulle ots peäle.

32. Jis jiems atsakė: ‘‘Eikite ir pasakykite tam lapei: ‘Štai Aš išvarinėju demonus ir gydau šiandien, tai darysiu ir rytoj, o trečią dieną būsiu viską atlikęs.

32. Und er sprach zu ihnen: Gehet hin und saget diesem Fuchs: Siehe, ich treibe Teufel aus und mache gesund heut und morgen, und am dritten Tage werde ich ein Ende nehmen.

32. Et il leur dit: Allez et dites à ce renard: Voici, je chasse les démons et j'achève de faire des guérisons, aujourd'hui et demain, et le troisième jour je finis.

32. Y les dijo: Id, y decíd a aquella zorra: He aquí, echo fuera demonios y acabo sanidades hoy y mañana, y trasmañana soy consumado.

32 En Hij zeide tot hen: Gaat heen, en zegt dien vos: Zie, Ik werp duivelen uit, en maak gezond, heden en morgen, en ten derden dage worde Ik voleindigd.

32. I rzekł im: Idźcie, a powiedzcie temu lisowi: Oto wyganiam dyjabły, i uzdrawiam dziś i jutro, a trzeciego dnia dokoóczenie wezmę.

32. És monda nékik: Elmenvén mondjátok meg annak a rókának: Ímé ördögöket űzök ki és gyógyítok ma és holnap, és harmadnapon [17†] elvégeztetem.

32 И сказал им: пойдите, скажите этой лисице: се, изгоняю бесов и совершаю исцеления сегодня и завтра, и в третий день кончу;

32. І рече їм: Ідїть та скажіть лисицї тій: Ось виганяю біси, й сцїлення роблю сьогоднї й завтра, а третього дня скінчаю ся.

33 Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.

33 Kuitenkin minun pitää vaeltaa tänään ja huomenna ja seuraavana päivänä, sillä ei sovi että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.

33. Kuitenkin pitää minun tänäpänä ja huomenna ja toisena huomenna vaeltaman; sillä ei tapahdu, että propheta muualla hukataan kuin Jerusalemissa.

33. Jerusalem Jerusalem joca tapat Prophetat ja kiwität heitä jotca sinun tygös lähetetän cuinga usein minä tahdoin coota sinun lapses nijncuin cana coco poicans sijpeins ala ja et te tahtonet?

33. Quite'gi pite minu' tenepene ia homena ia homene' taca waeltama'/ Sille ettei taida olla/ ette Propheta mwalla hucatan/ quin Jerusalemis. (Kuitenkin pitää minun tänäpänä ja huomenna ja huomenen takaa waeltaman/ Sillä ettei taida olla/ että propheta muualla hukataan/ kuin Jerusalemissa.)

33. πλὴν δεῖ με σήμερον καὶ αὔριον καὶ τῇ ἐχομένῃ πορεύεσθαι, ὅτι οὐκ ἐνδέχεται προφήτην ἀπολέσθαι ἔξω Ἱερουσαλήμ.

33. πλην δει με σημερον και αυριον και τη εχομενη πορευεσθαι οτι ουκ ενδεχεται προφητην απολεσθαι εξω ιερουσαλημ 33. plen dei me semeron kai aυrion kai te echomene poreυesthai oti oυk endechetai profeten apolesthai ekso ieroυsalem

33 However it is essential (for) me to travel on today and the next-day and in the next (day), because it is not acceptable (for) a prophet to perish outside of Jerusalem. {Similar: Mat 23:37-39, Luk 13:34-35}

33. Nevertheless I must walk to day, and to morrow, and the day following: for it cannot be that a prophet perish out of Jerusalem.

33. Dog bør det mig at vandre i Dag og i Morgen og den Dag derefter; thi det skeer ikke, at en Prophet omkommes udenfor Jerusalem.

33. Dock likväl måste jag ännu vandra i dag, och i morgon, och öfvermorgon; ty det kan icke vara, att en Prophet förgås annorstädes än i Jerusalem.

33. Ommeti pean minna weel käima tänna ja hom̃e, ja tunnahom̃e; sest se ei sünni mitte, et prohwet maial hukka saab kui Jerusalemmas.

33. Bet šiandien ir rytoj, ir poryt turiu keliauti, nes negali taip būti, kad pranašas žūtų ne Jeruzalėje’ ‘‘.

33. Doch muß ich heute und morgen und am Tage darnach wandeln; denn es tut's nicht, daß ein Prophet umkomme außer Jerusalem.

33. Cependant, il me faut marcher aujourd'hui, demain et le jour suivant, parce qu'il n'arrive point qu'un prophète meure hors de Jérusalem.

33. Empero es menester que hoy, y mañana, y trasmañana camine; porque no es posible que un profeta muera fuera de Jerusalem.

33 Doch Ik moet heden, en morgen, en den volgenden dag reizen; want het gebeurt niet, dat een profeet gedood wordt buiten Jeruzalem.

33. Wszakże muszę dziś i jutro i pojutrze odprawiać drogę: albowiem nie może być, aby miał prorok zginąć, oprócz w Jeruzalemie.

33. Hanem nékem ma és holnap és azután úton kell lennem; mert nem lehetséges, hogy a próféta Jeruzsálemen kívül vesszen el.

33 а впрочем, Мне должно ходить сегодня, завтра и впоследующий день, потому что не бывает, чтобы пророк погиб вне Иерусалима.

33. Тільки ж мушу сьогоднї і завтра й дальшого дня ходити, бо не можна пророкові загинути осторонь Єрусалиму.

34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat luoksesi lähetetyt! Kuinka usein olen tahtonut koota lapsesi niin kuin kana poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

34. Jerusalem, Jerusalem, joka tapat prophetat ja kivität niitä, jotka sinun tykös lähetetään, kuinka usein minä tahdoin koota sinun lapses, niinkuin kana kokoo poikansa siipiensä alle, ja ette tahtoneet?

34. Cadzocat teidän huonen jätetän teille kylmille: sillä minä sanon teille: et te minua ennen näe cuin se aica tule cosca te sanotta: siunattu olcon se joca tule HERran nimeen.

34. Jerusalem/ Jerusalem/ ioca tapat Prophetat/ ia kiuitet heite iotca sinun tyges leheteten/ Quinwsein mine tahdoin coota sinun Poijas ninquin Lindu Pesens henen sipeins ala/ ia ette te tactonuat? (Jerusalem/ Jerusalem/ joka tapat prophetat/ ja kiwität heitä jotka sinun tykösi lähetetään/ Kuin usein minä tahdoin koota sinun poikasi niinkuin lintu pesänsä hänen siipeinsä alle/ ja ette te tahtoneet?)

34. Ἱερουσαλὴμ Ἱερουσαλήμ, ἡ ἀποκτένουσα τοὺς προφήτας καὶ λιθοβολοῦσα τοὺς ἀπεσταλμένους πρὸς αὐτήν! ποσάκις ἠθέλησα ἐπισυνάξαι τὰ τέκνα σου ὃν τρόπον ὄρνις τὴν ἑαυτῆς νοσσιὰν ὑπὸ τὰς πτέρυγας, καὶ οὐκ ἠθελήσατε!

34. ιερουσαλημ ιερουσαλημ η αποκτεινουσα τους προφητας και λιθοβολουσα τους απεσταλμενους προς αυτην ποσακις ηθελησα επισυναξαι τα τεκνα σου ον τροπον ορνις την εαυτης νοσσιαν υπο τας πτερυγας και ουκ ηθελησατε 34. ieroυsalem ieroυsalem e apokteinoυsa toυs profetas kai lithoβoloυsa toυs apestalmenoυs pros aυten posakis ethelesa episυnaksai ta tekna soυ on tropon ornis ten eaυtes nossian υpo tas pterυgas kai oυk ethelesate

34 O Jerusalem, Jerusalem, who kills the prophets and stones those who have been sent to her! How-often I willed to gather together your children in the manner a bird (gathers together) her own brood under her wings, and you° did not wish (for it)!

34. O Jerusalem, Jerusalem, which killest the prophets, and stonest them that are sent unto thee; how often would I have gathered thy children together, as a hen doth gather her brood under her wings, and ye would not!

34. Jerusalem! Jerusalem! som ihjelslaaer Propheter og steener dem, som ere sendte til dig! hvor ofte vilde jeg forsamlet dine Børn, ligerviis som en Høne forsamler sine Kyllinger under Vingerne; men I vilde ikke.

34. Jerusalem, Jerusalem, du som dräper Propheterna, och stenar dem som sändas till dig; huru ofta ville jag församla din barn, likavisst som foglen sitt näste under sina vingar; och I villen icke?

34. Jerusalem, Jerusalem, kes sa tappad prohwetid, ja kiwwidega surnuks wiskad neid, kes sinno jure on läkkitud: kui mitto korda ollen minna sinno lapsed tahtnud kokkokogguda, otsego kanna ommad poiad tibade alla, ja teie ei olle mitte tahtnud.

34. ‘‘Jeruzale, Jeruzale! Tu žudai pranašus ir užmėtai akmenimis tuos, kurie pas tave siųsti. Kiek kartų norėjau surinkti tavo vaikus kaip višta savo viščiukus po sparnais, o tu nenorėjai!

34. Jerusalem, Jerusalem, die du tötest die Propheten und steinigest, die zu dir gesandt werden, wie oft habe ich wollen deine Kinder versammeln, wie eine Henne ihr Nest unter ihre Flügel, und ihr habt nicht gewollt!

34. Jérusalem, Jérusalem, qui tues les prophètes, et qui lapides ceux qui te sont envoyés, combien de fois j'ai voulu rassembler tes enfants, comme la poule rassemble sa couvée sous ses ailes, et vous ne l'avez pas voulu!

34. ¡O Jerusalem, Jerusalem! que matas los profetas, y apedreas los que son enviados a tí, ¡cuántas veces quise juntar tus hijos, como la gallina recoge su nidada debajo de sus alas, y no quisiste!

34 Jeruzalem, Jeruzalem! gij, die de profeten doodt, en stenigt, die tot u gezonden zijn, hoe menigmaal heb Ik uw kinderen willen bijeenvergaderen, gelijkerwijs een hen haar kiekens onder de vleugelen vergadert; en gijlieden hebt niet gewild?

34. Jeruzalem! Jeruzalem! które zabijasz proroki, a kamionujesz te, którzy do ciebie bywają posłani; ilekroć chciałem zgromadzić dzieci twoje, tak jako kokosz zgromadza kurczęta swoje pod skrzydła, a nie chcieliście.

34. Jeruzsálem! [18†] Jeruzsálem! ki megölöd a prófétákat, és megkövezed azokat, a kik te hozzád küldettek, hányszor akartam egybegyűjteni a te fiaidat, miképen a tyúk az ő kis csirkéit az ő szárnyai alá, és [19†] ti nem akarátok!

34 Иерусалим! Иерусалим! избивающий пророков и камнямипобивающий посланных к тебе! сколько раз хотел Я собрать чад твоих, как птица птенцов своих под крылья, и вы не захотели!

34. Єрусалиме, Єрусалиме, що вбиваєш пророків і каменуєш посланих до тебе! скільки раз хотїв я зібрати дїти твої, як курка своє гнїздо під крила, й не схотїли.

35 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä sanon teille: te ette näe minua, ennenkuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

35 Katso, huoneenne jää teille autiona. Mutta (totisesti) sanon teille: ette näe minua ennen kuin aika tulee, jolloin sanotte: 'Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä.’”

35. Katso, teidän huoneenne jätetään teille kylmille. Totisesti sanon minä teille: ei teidän pidä minua näkemän, siihenasti kuin se aika tulee, jona te sanotte: siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!

35. Catzocat teiden Honen ietete' teille kylmille/ Sille mine sano' teille ette te minua ennen näe/ quin se aica tule coska te sanotta/ Hyuestisiugnattu olco' se ioca tulepi Herra' Nimeen (Katsokaat teidän huoneen jätetään teille kylmille/ Sillä minä sanon teille että te minua ennen näe/ kuin se aika tulee koska te sanotte/ Hywästi siunattu olkoon se joka tuleepi Herran nimeen.)

35. ἰδοὺ ἀφίεται ὑμῖν ὁ οἶκος ὑμῶν ἔρημος. λέγω δὲ ὑμῖν ὃτι οὐ μὴ με ἴδητε ἕως ἂν ἥξῃ ὅτε εἴπητε· εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου.

35. ιδου αφιεται υμιν ο οικος υμων ερημος αμην δε λεγω υμιν οτι ου μη με ιδητε εως αν ηξη οτε ειπητε ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου 35. idoυ afietai υmin o oikos υmon eremos amen de lego υmin oti oυ me me idete eos an ekse ote eipete eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ

35 Behold, your° house is left to you° desolate and I say to you°, that you° should never see me, until (the time) will come whenever you° say, He who is coming in the name of the Lord has been blessed.

35. Behold, your house is left unto you desolate: and verily I say unto you, Ye shall not see me, until the time come when ye shall say, Blessed is he that cometh in the name of the Lord.

35. See, Eders Huus skal lades Eder øde. Men sandelig siger jeg Eder: I skulle ikke see mig, indtil Tiden kommer, naar I skulle sige: velsignet være den, som kommer i Herrens Navn!

35. Si, edart hus skall varda eder öde; och säger jag eder, att I skolen icke se mig, tilldess tiden kommer, att I varden sägande: Välsignad är han, som kommer i Herrans Namn.

35. Wata, teie kodda peab teile tühjaks jäetama; agga töest miña ütlen teile, et teie mind ei pea näggema, ennego se aeg tulleb, millal teie ütlete: Kidetud ¤ olgo se, kes tulleb Issanda nimmel.

35. Štai jūsų namai paliekami jums tušti. Iš tiesų sakau jums: jūs manęs nebematysite, kol ateis laikas, kada tarsite: ‘Palaimintas Tas, kuris ateina Viešpaties vardu!’ ‘‘

35. Sehet, euer Haus soll euch wüst gelassen werden. Denn ich sage euch: Ihr werdet mich nicht sehen, bis daß es komme, daß ihr sagen werdet: Gelobt ist, der da kommt im Namen des HERRN!

35. Voici, votre habitation va vous rester déserte, et je vous dis en vérité, que vous ne me verrez plus jusqu'à ce que vous disiez: Béni soit celui qui vient au nom du Seigneur.

35. He aquí, os es dejada vuestra casa desierta; y de cierto os digo, que no me veréis, hasta que venga tiempo cuando digáis: Bendito el que viene en nombre del Señor.

35 Ziet, uw huis wordt ulieden woest gelaten. En voorwaar, Ik zeg u, dat gij Mij niet zult zien, totdat de tijd zal gekomen zijn, als gij zult zeggen: Gezegend is Hij, Die komt in den Naam des Heeren!

35. Otoż zostanie wam dom wasz pusty. A zaprawdęć wam powiadam, że mię nie ujrzycie, aż przyjdzie czas, gdy rzeczecie: Błogosławiony, który idzie w imieniu Paóskiem.

35. Ímé pusztán hagyatik néktek a ti [20†] házatok; és bizony mondom néktek, hogy nem láttok engem, mígnem eljő az idő, mikor ezt mondjátok: [21†] Áldott, a ki jő az Úrnak nevében!

35 Се, оставляется вам дом ваш пуст. Сказываю же вам, что вы не увидите Меня, пока не придет время, когда скажете: благословен Грядый во имя Господне!

35. Оце ж оставляєть ся вам господа ваша пуста; істино ж глаголю вам: Що не побачите мене, доки прийде час, що скажете: Благословен грядущий в імя Господнє.