4 luku

Perkele kiusaa Jeesusta 1 – 13 Jeesus palaa Galileaan 14,15, opettaa Nasaretin synagoogassa 16 – 30 ja Kapernaumissa, jossa parantaa riivatun miehen 31 – 37, Simonin anopin 38,39 ja muita sairaita 40,41 ja opettaa muissakin kaupungeissa 42 – 44. (V.1 – 13vert. Matt.4:1 – 11 Mark. :12,13.)

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa,

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta, ja Henki kuljetti Häntä autiomaassa

1. Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista ja vietiin Hengeltä korpeen,

1. NIin Jesus täynäns Pyhä Henge palais Jordanist ja wietin Hengeldä corpeen

1. NIn IesuS teunens Pyhe Hengi palasi Jordanist. Ja wietin Hengeste Corpehen/ (Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista. Ja wietiin hengestä korpehen/)

1. Ἰησοῦς δὲ πλήρης Πνεύματος ἁγίου ὑπέστρεψεν ἀπὸ τοῦ Ἰορδάνου, καὶ ἤγετο ἐν τῷ Πνεύματι εἰς τὴν ἔρημον

1. ιησους δε πνευματος αγιου πληρης υπεστρεψεν απο του ιορδανου και ηγετο εν τω πνευματι εις την ερημον 1. iesoυs de pneυmatos agioυ pleres υpestrepsen apo toυ iordanoυ kai egeto en to pneυmati eis ten eremon

1 {Mar 1:12-13 & Mat 4:1-11 & Luk 4:1-13.} Now full of (the) Holy Spirit, Jesus returned from the Jordan, and was being led by (the) Spirit into the wilderness,

1. And Jesus being full of the Holy Ghost returned from Jordan, and was led by the Spirit into the wilderness,

1. Men Jesus, fuld af den Hellig Aand, kom tilbage fra Jordan, og blev ført af Aanden i Ørken;

1. Sedan gick Jesus ifrå Jordan igen, full med den Helga Anda, och vardt hafder af Andanom uti öknena;

1. Agga Jesus täis pühha Waimo tulli taggasi Jordanist, ja tedda aeti Waimo läbbi körbe.

1. Kupinas Šventosios Dvasios Jėzus grįžo nuo Jordano, ir Dvasia Jį nuvedė į dykumą

1. Jesus aber, voll des heiligen Geistes, kam wieder von dem Jordan und ward vom Geist in die Wüste geführt

1. Jésus, rempli du Saint-Esprit, revint du Jourdain, et fut conduit par l'Esprit dans le désert,

1. Y JESÚS, lleno del Espíritu Santó, volvió del Jordan, y fué llevado por el Espíritu al desierto,

1 En Jezus, vol des Heiligen Geestes, keerde wederom van de Jordaan, en werd door den Geest geleid in de woestijn;

1. A Jezus pełen będąc Ducha Świętego, wrócił się od Jordanu, i pędzony jest od Ducha na puszczą.

1. Jézus pedig Szent Lélekkel telve, [1†] visszatére a Jordántól, és viteték a [2†] Lélektől a pusztába

1 Иисус, исполненный Духа Святаго, возвратился от Иордана и поведен был Духом в пустыню.

1. Ісус же, Духа сьвятого повний, вернувсь од Йордану, і був ведений Духом у пустиню,

2 ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.

2 neljäkymmentä päivää paholaisen kiusattavana. Eikä Hän niinä päivinä syönyt mitään. Mutta niitten päätyttyä Hänen (lopulta) oli nälkä.

2. Ja kiusattiin neljäkymmentä päivää perkeleeltä, eikä syönyt mitään niinä päivinä; mutta kuin ne kuluneet olivat, sitte hän isosi.

2. Ja kiusattin neljäkymmendä päiwä Perkeleldä eikä syönyt mitän nijnä päiwinä mutta nijden lopus hän isois.

2. ia neliekymende peiue kiusatin Perkelehelde. Ja ei hen miten sönyt nijnä peiuinä/ ia quin ne lopuit sijtte hen isoisi. (ja neljäkymmentä päiwää kiusattiin perkeleeltä. Ja ei hän mitään syönyt niinä päiwinä/ ja kuin ne lopulta sitten hän isosi.)

2. ἡμέρας τεσσαράκοντα πειραζόμενος ὑπὸ τοῦ διαβόλου, καὶ οὐκ ἔφαγεν οὐδὲν ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις· καὶ συντελεσθεισῶν αὐτῶν ὕστερον ἐπείνασε.

2. ημερας τεσσαρακοντα πειραζομενος υπο του διαβολου και ουκ εφαγεν ουδεν εν ταις ημεραις εκειναις και συντελεσθεισων αυτων υστερον επεινασεν 2. emeras tessarakonta peirazomenos υpo toυ diaβoloυ kai oυk efagen oυden en tais emerais ekeinais kai sυntelestheison aυton υsteron epeinasen

2 being tempted by the devil (for) forty days. And he ate nothing in those days, and later, (after) they were completed, he hungered.

2. Being forty days tempted of the devil. And in those days he did eat nothing: and when they were ended, he afterward hungered.

2. og han blev fristet fyrretyve Dage af Djævelen. Og han aad Intet i de Dage; og der de havde Ende, hungrede han omsider.

2. Och frestades i fyratio dagar af djefvulen, och åt intet i de dagar; utan då de ändade voro, sedan hungrade honom.

2. Ja kiusati nellikümmend päwa kurratist, ja temma ei sönud middagi neil päiwil, ja kui need möda said, siis tulli temmale pärrast nälg kätte.

2. keturiasdešimčiai dienų, ir Jis buvo velnio gundomas. Jis nieko nevalgė per tas dienas ir, joms pasibaigus, buvo alkanas.

2. und ward vierzig Tage lang vom Teufel versucht. Und er aß nichts in diesen Tagen; und da sie ein Ende hatten, hungerte ihn darnach.

2. Où il fut tenté par le diable pendant quarante jours, et il ne mangea rien durant ces jours-là; mais après qu'ils furent passés, il eut faim.

2. Por cuarenta dias, y era tentado del diablo. Y no comió cosa alguna en aquellos dias: los cuales pasados, después tuvo hambre.

2 En werd veertig dagen verzocht van den duivel; en at gans niet in die dagen, en als dezelve geeindigd waren, zo hongerde Hem ten laatste.

2. I był przez czterdzieści dni kuszony od dyjabła, a nie jadł nic przez one dni; ale gdy się te skoóczyły, potem łaknął.

2. Negyven napig, kísértetvén az ördög által. És nem evék semmit azokban a napokban; de mikor azok elmúltak, végre megéhezék.

2 Там сорок дней Он был искушаем от диавола и ничего не ел в эти дни, а по прошествии их напоследок взалкал.

2. і сорок днїв спокушуваний від диявола. І не їв нічого днїв тих, а як скінчились вони, опісля зголоднїв.

3 Niin perkele sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi".

3 Niin paholainen sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, sano tälle kivelle, että se muuttuisi leiväksi."

3. Niin perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi tulis.

3. Nijn Perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn sanos tälle kiwelle että hän leiwäxi tulis.

3. Nin sanoi Perchele henelle/ Olecos JUMALAN Poica/ nin sano telle Kiuelle/ ette hen Leiuexi tulis. (Niin sanoi perkele hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin sano tälle kiwelle/ että hän leiwäksi tulisi.)

3. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ διάβολος· Εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, εἰπὲ τῷ λίθῳ τούτῳ ἵνα γένηται ἄρτος.

3. και ειπεν αυτω ο διαβολος ει υιος ει του θεου ειπε τω λιθω τουτω ινα γενηται αρτος 3. kai eipen aυto o diaβolos ei υios ei toυ theoυ eipe to litho toυto ina genetai artos

3 And the devil said to him, If you are the Son of God, speak to this stone in order that it may become bread.

3. And the devil said unto him, If thou be the Son of God, command this stone that it be made bread.

3. Og Djævelen sagde til ham: dersom du er Guds Søn, sa siig til denne Steen, at den bliver Brød.

3. Då sade djefvulen till honom: Äst du Guds Son, så säg till denna stenen, att han varder bröd.

3. Ja kurrat ütles temmale: Kui sa Jummala Poeg olled, siis ütle selle kiwwile, et ta leiwaks saab.

3. Tada velnias Jam tarė: ‘‘Jei Tu Dievo Sūnus, liepk, kad šitas akmuo pavirstų duona’‘.

3. Der Teufel aber sprach zu ihm: Bist du Gottes Sohn, so sprich zu dem Stein, daß er Brot werde.

3. Alors le diable lui dit: Si tu es le Fils de Dieu, commande à cette pierre qu'elle devienne du pain.

3. Entónces el diablo le dijo: Si eres Hijo de Dios, dí a esta piedra que se haga pan.

3 En de duivel zeide tot Hem: Indien Gij Gods Zoon zijt, zeg tot dezen steen, dat hij brood worde.

3. I rzekł mu dyjabeł: Jeźliś jest Syn Boży, rzecz kamieniowi temu, aby się stał chlebem.

3. És monda néki az ördög. Ha Isten Fia vagy, mondd e kőnek, hogy változzék kenyérré.

3 И сказал Ему диавол: если Ты Сын Божий, то вели этому камню сделаться хлебом.

3. І каже Йому диявол: Коли ти Син Божий, скажи каменеві сьому, щоб став ся хлїбом.

4 Jeesus vastasi hänelle: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta)'."

4 Jeesus vastasi (sanoen) hänelle: "On kirjoitettu: 'Ihminen ei elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta).' "

4. Ja Jesus vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.

4. Jesus wastais sanoden: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoastans leiwäst waan jocaidzesta Jumalan sanasta.

4. Nin wastasi IesuS sanoden/ Kirioitettu on/ Ei ainoast Leiuest Inhiminen elä vaan iocaitzest Jumalan sanasta. (Niin wastasi Jesus sanoen/ Kirjoitettu on/ Ei ainoasta leiwästä ihminen elä waan jokaisesta Jumalan sanasta.)

4. καὶ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτὸν λέγων· Γέγραπται ὅτι οὐκ ἐπ’ ἄρτῳ μόνῳ ζήσεται ἄνθρωπος, ἀλλ’ ἐπὶ παντὶ ῥήματι ἐκπορευομένῳ διὰ στόματος Θεοῦ.

4. και απεκριθη ιησους προς αυτον λεγων γεγραπται οτι ουκ επ αρτω μονω ζησεται ο ανθρωπος αλλ επι παντι ρηματι θεου 4. kai apekrithe iesoυs pros aυton legon gegraptai oti oυk ep arto mono zesetai o anthropos all epi panti remati theoυ

4 And Jesus answered to him, saying, It has been written, ‘Man will not live on bread only, but upon every declaration from God.’ {Deu 8:3}

4. And Jesus answered him, saying, It is written, That man shall not live by bread alone, but by every word of God.

4. Og Jesus svarede og sagde til ham: der er skrevet: Mennesket lever ikke aleneste af Brød, men af hvert Guds Ord.

4. Då svarade Jesus, och sade till honom: Det är skrifvet: Menniskan lefver icke allenast af bröd, utan af hvart och ett Guds ord.

4. Ja Jesus wastas temmale ja ütles: Kirjotud on, et innimenne ükspäinis ei ella leiwast, waid iggaühhest Jummala sannast.

4. Jėzus jam atsakė: ‘‘Parašyta: ‘Žmogus gyvens ne viena duona, bet kiekvienu Dievo žodžiu’ ‘‘.

4. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Es steht geschrieben: "Der Mensch lebt nicht allein vom Brot, sondern von einem jeglichen Wort Gottes."

4. Et Jésus lui répondit: Il est écrit: L'homme ne vivra pas seulement de pain, mais de toute parole de Dieu.

4. Y Jesús respondiéndole, dijo: Escrito está: Que no con pan solo vivirá el hombre, mas con toda palabra de Dios.

4 En Jezus antwoordde hem, zeggende: Er is geschreven, dat de mens bij brood alleen niet zal leven, maar bij alle woord Gods.

4. Ale Jezus odpowiedział mu, mówiąc: Napisano, iż nie samym chlebem żyć będzie człowiek, ale każdem słowem Bożem.

4. Jézus pedig felele néki, mondván: Meg van írva, hogy nemcsak kenyérrel [3†] él az ember, hanem az Istennek minden ígéjével.

4 Иисус сказал ему в ответ: написано, что не хлебом одним будет жить человек, но всяким словом Божиим.

4. І озвавсь Ісус до него, глаголючи: Писано, що не хлїбом самим жити ме чоловік, а кожним словом Божим.

5 Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat

5 vietyään Hänet korkealle vuorelle paholainen näytti Hänelle tuokiossa kaikki maailman valtakunnat.

5. Ja perkele vei hänen korkialle vuorelle ja osoitti hänelle kaikki maan piirin valtakunnat silmänräpäyksellä,

5. Ja Perkele wei hänen corkelle wuorelle ja osotti hänelle caicki maan pijrin waldacunnat silmän räpäyxellä.

5. Ja Perkele wei henen Corckian woren pälle/ ia osotti henelle caiki Maan pijrin Waldakunnat silmen räpäyxelle. (Ja perkele wei hänen korkean wuoren päälle/ ja osoitti hänelle kaikki maan piirin waltakunnat silmän räpäyksellä.)

5. Καὶ ἀναγαγὼν αὐτὸν ὁ διάβολος εἰς ὄρος ὑψηλὸν ἔδειξεν αὐτῷ πάσας τὰς βασιλείας τῆς οἰκουμένης ἐν στιγμῇ χρόνου·

5. και αναγαγων αυτον ο διαβολος εις ορος υψηλον εδειξεν αυτω πασας τας βασιλειας της οικουμενης εν στιγμη χρονου 5. kai anagagon aυton o diaβolos eis oros υpselon edeiksen aυto pasas tas βasileias tes oikoυmenes en stigme chronoυ

5 And the devil, having led him up into a high mountain, showed him all the kingdoms of the inhabited-earth in an instant of time.

5. And the devil, taking him up into an high mountain, shewed unto him all the kingdoms of the world in a moment of time.

5. Og Djævelen førte ham op paa et høit Bjerg og viste ham alle Verdens Riger i et Øieblik.

5. Och djefvulen hade honom på ett högt berg, och viste honom all rike i verldene, uti ett ögnablick.

5. Ja kurrat wiis tedda ühhe körge mäe peäle, ja näitis temmale keik ma-ilma kunningrigid silmapilkmisse aial.

5. Tada velnias, užvedęs Jį į aukštą kalną, viena akimirka parodė Jam visas pasaulio karalystes.

5. Und der Teufel führte ihn auf einen hohen Berg und zeigte ihm alle Reiche der ganzen Welt in einem Augenblick

5. Ensuite le diable le mena sur une haute montagne, et lui fit voir en un moment tous les royaumes du monde;

5. Y le llevó el diablo a un alto monte, y le mostró todos los reinos de la tierra habitada en un momento de tiempo.

5 En als Hem de duivel geleid had op een hogen berg, toonde hij Hem al de koninkrijken der wereld, in een ogenblik tijds.

5. I wwiódł go dyjabeł na górę wysoką, i pokazał mu wszystkie królestwa świata we mgnieniu oka.

5. Majd felvivén őt az ördög egy nagy magas hegyre, megmutatá néki e föld minden országait egy szempillantásban,

5 И, возведя Его на высокую гору, диавол показал Ему все царства вселенной во мгновение времени,

5. І вивівши Його диявол на гору високу, показав Йому всї царства вселенної в одну хвилину.

6 ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

6 Ja paholainen sanoi Hänelle: "Sinulle annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle haluan.

6. Ja perkele sanoi hänelle: kaiken tämän vallan ja heidän kunniansa minä annan sinulle; sillä minun haltuuni ovat ne annetut, ja minä annan ne kenelle minä tahdon.

6. Ja Perkele sanoi hänelle: caiken tämän wallan ja heidän cunnians minä annan sinulle: sillä minun haldun owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdon:

6. Ja sanoi henelle Perkele/ Sinulle mine annan caiken temen Wallan/ ia heiden Cunnians/ Sille minun Haltuni ouat ne annetut ia mine annan ne kelle mine tahdon/ (Ja sanoi hänelle perkele/ Sinulle minä annan kaiken tämän wallan/ ja heidän kunniansa/ Sillä minun haltuuni owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdot/)

6. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ διάβολος· Σοὶ δώσω τὴν ἐξουσίαν ταύτην ἅπασαν καὶ τὴν δόξαν αὐτῶν, ὅτι ἐμοὶ παραδέδοται καὶ ᾧ ἐὰν θέλω δίδωμι αὐτήν·

6. και ειπεν αυτω ο διαβολος σοι δωσω την εξουσιαν ταυτην απασαν και την δοξαν αυτων οτι εμοι παραδεδοται και ω εαν θελω διδωμι αυτην 6. kai eipen aυto o diaβolos soi doso ten eksoυsian taυten apasan kai ten doksan aυton oti emoi paradedotai kai o ean thelo didomi aυten

6 And the devil said to him, I will be giving all this authority, and the glory of them, to you, because it has been given to me, and I am giving (it) to whomever I wish.

6. And the devil said unto him, All this power will I give thee, and the glory of them: for that is delivered unto me; and to whomsoever I will I give it.

6. Og Djævelen sagde til ham: jeg vil give dig al denne Magt og disse Rigers Herlighed; thi den er mig overantvordet, og jeg giver den, hvem jeg vil.

6. Och djefvulen sade till honom: Dig vill jag gifva all denna magten, och deras härlighet; ty de äro mig i händer gifven, och hvem jag vill, gifver jag dem.

6. Ja kurrat ütles temmale: Keik sedda melewalda nende ülle tahhan ma sulle anda, ja nende au; sest se on mulle antud, ja minna annan sedda, kellele ma tahhan.

6. Velnias Jam tarė: ‘‘Duosiu Tau visą jų valdžią ir šlovę; jos man atiduotos, ir kam noriu, tam jas duodu.

6. und sprach zu ihm: Alle diese Macht will ich dir geben und ihre Herrlichkeit; denn sie ist mir übergeben, und ich gebe sie, welchem ich will.

6. Et le diable lui dit: Je te donnerai toute cette puissance et la gloire de ces royaumes; car elle m'a été donnée, et je la donne à qui je veux.

6. Y le dijo el diablo: A tí te daré esta potestad toda, y la gloria de ellos; porque a mí es entregada, y a quien quiero la doy.

6 En de duivel zeide tot Hem: Ik zal U al deze macht, en de heerlijkheid derzelver koninkrijken geven; want zij is mij overgegeven, en ik geef ze, wien ik ook wil;

6. I rzekł mu dyjabeł: Dam ci tę wszystkę moc i sławę ich; bo mi jest dana, a komu chcę, dawam ją.

6. És monda néki az ördög: Néked adom mindezt a hatalmat és ezeknek dicsőségét; mert nékem adatott, és annak adom, a kinek akarom;

6 и сказал Ему диавол: Тебе дам власть над всеми сими царствами и славу их, ибо она предана мне, и я, кому хочу, даю ее;

6. І каже Йому диявол: Тобі дам власть оцю всю і славу їх, бо менї передано, й кому я схочу, дам її.

7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun."

7 Jos siis osoitat kunnioitusta edessäni, kaikki on sinun."

7. Jos sinä siis kumarrat ja rukoilet minua, ne kaikki pitää sinun omas oleman.

7. Jos sinä sijs cumarrat ja rucoilet minua nijn he owat caicki sinun.

7. Jos sine sis nyt mahan langet ia rucolet minua/ nin he ouat caiki sinun. (Jos sinä siis nyt maahan lankeat ja rukoilet minua/ niin he owat kaikki sinun.)

7. σὺ οὖν ἐὰν προσκυνήσῃς ἐνώπιόν μου, ἔσται σοῦ πᾶσα.

7. συ ουν εαν προσκυνησης ενωπιον μου εσται σου παντα 7. sυ oυn ean proskυneses enopion moυ estai soυ panta

7 Therefore, if you worship (only) in my sight, all (this) will be yours.

7. If thou therefore wilt worship me, all shall be thine.

7. Dersom du vil tilbede mig, skal det altsammen høre dig til.

7. Vill du nu falla ned, och tillbedja mig, så skola de all höra dig till.

7. Kui sa nüüd minno ette tahhad kummardada, siis peab keik sinno pärralt ollema.

7. Todėl, jei parpuolęs pagarbinsi mane, visa bus Tavo’‘.

7. So du nun mich willst anbeten, so soll es alles dein sein.

7. Si donc tu te prosternes devant moi, toutes choses seront à toi.

7. Tú, pues, si adorares delante de mí, serán todos tuyos.

7 Indien Gij dan mij zult aanbidden, zo zal het alles Uw zijn.

7. A tak jeźli się ukłonisz przede mną, będzie wszystko twoje.

7. Azért ha te engem imádsz, mindez a tied lesz.

7 итак, если Ты поклонишься мне, то все будет Твое.

7. Ти ж коли поклониш ся передо мною, буде твоє все.

8 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "(Mene taakseni, saatana, sillä) Kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman'."

8 Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "(Mene taakseni, saatana, sillä) on kirjoitettu: 'Kunnioita Herraa, Jumalaasi, ja palvele *ainoastaan Häntä*'."

8. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mene matkaas minun tyköäni, saatana! sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman ja häntä ainoaa palveleman.

8. Ja Jesus wastaten sanoi henelle: mene matcas minun tyköni Satan: sillä kirjoitettu on: sinus HERras Jumalatas pitä sinun cumartaman ja händä ainoata palweleman.

8. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Mene matcaas minusta Sathan/ Sille ette kirioitettu on/ Sinun HERRAS Jumalas pite sinun cwmartaman/ ia hende ainoata palueleman. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Mene matkaasi minusta satan/ Sillä kirjoitettu on/ Sinun HERRAASI Jumalaasi pitää sinun kumartaman/ ja häntä ainoata palweleman.)

8. καὶ ἀποκριθεὶς αὐτῷ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Ὕπαγε ὀπίσω μου σατανᾶ γέγραπται γὰρ, Κύριον τὸν Θεόν σου προσκυνήσεις καὶ αὐτῷ μόνῳ λατρεύσεις.

8. και αποκριθεις αυτω ειπεν ο ιησους υπαγε οπισω μου σατανα γεγραπται γαρ προσκυνησεις κυριον τον θεον σου και αυτω μονω λατρευσεις 8. kai apokritheis aυto eipen o iesoυs υpage opiso moυ satana gegraptai gar proskυneseis kυrion ton theon soυ kai aυto mono latreυseis

8 And Jesus answered and said to him, Go behind me, adversary! It has been written, ‘You will be worshiping the Lord your God and you will be giving-divine service to him only.’ {Deu 6:13}

8. And Jesus answered and said unto him, Get thee behind me, Satan: for it is written, Thou shalt worship the Lord thy God, and him only shalt thou serve.

8. Jesus svarede ham og sagde: vig bort bag mig, Satan! thi der er skrevet: du skal tilbede Herren din Gud og tjene ham alene.

8. Jesus svarade, och sade till honom: Gack bort ifrå mig, Satan; ty det är skrifvet: Din Herra Gud skall du tillbedja, och honom allena skall du dyrka.

8. Ja Jesus wastas temmale ja ütles: Minne mo tahha, sadan, sest kirjotud on: Sinna pead Issandat omma Jummalat kummardama, ja tedda ükspäinis tenima.

8. O Jėzus jam atsakė: ‘‘Eik šalin nuo manęs, šėtone! Parašyta: ‘Viešpatį, savo Dievą, tegarbink ir Jam vienam tetarnauk!’ ‘‘

8. Jesus antwortete ihm und sprach: Es steht geschrieben: "Du sollst Gott, deinen HERRN, anbeten und ihm allein dienen."

8. Mais Jésus lui répondit: Arrière de moi, Satan; car il est écrit: Tu adoreras le Seigneur ton Dieu, et tu le serviras lui seul.

8. Y respondiendo Jesús, le dijo: Quítate de delante de mí, Satanás; porque escrito está: Al Señor Dios tuyo adorarás, y a él solo servirás.

8 En Jezus, antwoordende, zeide tot hem: Ga weg van Mij, satan, want er is geschreven: Gij zult den Heere, uw God, aanbidden, en Hem alleen dienen.

8. A odpowiadając Jezus rzekł mu: Pójdź precz ode mnie, szatanie! albowiem napisano: Panu, Bogu twemu, kłaniać się będziesz, i jemu samemu służyć będziesz.

8. Felelvén pedig Jézus, monda néki: Távozz tőlem, Sátán; mert meg van írva: Az Urat, a te Istenedet [4†] imádd, és csak néki szolgálj.

8 Иисус сказал ему в ответ: отойди от Меня, сатана; написано: Господу Богу твоему поклоняйся, и Ему одному служи.

8. І, озвавшись до него, рече Ісус: Геть від мене, сатано, писано бо: Кланяти меш ся Господеві Богу твоєму, й Йому одному служити меш.

9 Niin hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas;

9 Niin hän vei Hänet Jerusalemiin ja asetti Hänet pyhäkön harjalle ja sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas,

9. Ja hän vei hänen Jerusalemiin ja asetti hänen templin harjalle, ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske tästä itses alas;

9. Ja hän wei hänen Jerusalemijn ja asetti Templin harjalle ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn laske tästä idzes alas:

9. Ja hen wei henen Jerusalemin/ ia asetti henen Templin Harian päle ia sanoi henelle/ Olecos JUMALAN poica/ nin laske itzies teste alas. (Ja hän wei hänen Jerusalemiin/ ja asetti hänen templin harjan päälle ja sanoi hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin laske itseäsi tästä alas.)

9. Καὶ ἤγαγεν αὐτὸν εἰς Ἱερουσόλυμα, καὶ ἔστησεν αὐτὸν ἐπὶ τὸ πτερύγιον τοῦ ἱεροῦ καὶ εἶπεν αὐτῷ· Εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, βάλε σεαυτὸν ἐντεῦθεν κάτω·

9. και ηγαγεν αυτον εις ιερουσαλημ και εστησεν αυτον επι το πτερυγιον του ιερου και ειπεν αυτω ει ο υιος ει του θεου βαλε σεαυτον εντευθεν κατω 9. kai egagen aυton eis ieroυsalem kai estesen aυton epi to pterυgion toυ ieroυ kai eipen aυto ei o υios ei toυ theoυ βale seaυton enteυthen kato

9 And he led him to Jerusalem, and stood him upon the pinnacle of the temple and said to him, If you are (the) Son of God, cast yourself downward from here.

9. And he brought him to Jerusalem, and set him on a pinnacle of the temple, and said unto him, If thou be the Son of God, cast thyself down from hence:

9. Og han førte ham til Jerusalem og satte ham paa Tindingen af Templet og sagde til ham: dersom du er Guds Søn, da kast dig ned herfra;

9. Och hade han honom till Jerusalem, och satte honom uppå tinnarna af templet, och sade till honom: Äst du Guds Son, så gif dig här nedföre.

9. Ja temma wiis tedda Jerusalemma, ja panni tedda pühha koia harja peäle, ja ütles temmale: Kui sa Jummala Poeg olled, siis kukkuta ennast siit mahha.

9. Velnias nusivedė Jį į Jeruzalę, pastatė ant šventyklos šelmens ir tarė: ‘‘Jei Tu Dievo Sūnus, pulk žemyn,

9. Und er führte ihn gen Jerusalem und stellte ihn auf des Tempels Zinne und sprach zu ihm: Bist du Gottes Sohn, so laß dich von hinnen hinunter

9. Il le mena aussi à Jérusalem, et il le mit sur le haut du temple, et lui dit: Si tu es le Fils de Dieu, jette-toi d'ici en bas;

9. Y le llevó a Jerusalem, y le puso sobre las almenas del templo, y le dijo: Si eres Hijo de Dios, échate de aquí abajo.

9 En hij leidde Hem naar Jeruzalem, en stelde Hem op de tinne des tempels, en zeide tot Hem: Indien Gij de Zoon Gods zijt, werp Uzelven van hier nederwaarts;

9. Potem wiódł go do Jeruzalemu, i postawił go na ganku kościelnym, i rzekł mu: Jeźliś jest Syn Boży, spuść się stąd na dół;

9. Azután Jeruzsálembe vivé őt, és a templom ormára állítván, monda néki: Ha Isten Fia vagy, vesd alá magad innét;

9 И повел Его в Иерусалим, и поставил Его на крыле храма, и сказал Ему: если Ты Сын Божий, бросься отсюда вниз,

9. І повів він Його в Єрусалим, і поставив Його на крилї церковньому, й каже Йому: Коли ти Син Божий, кинь ся звідсїля вниз:

10 sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua',

10 Sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua'

10. Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua,

10. Sillä kirjoitettu on: hän on Engeleidens käskenyt sinusta warjeleman sinua.

10. Sille kirioitettu ombi/ ette hen Engeleins keskenyt on sinusta/ warieleman sinua/ (Sillä kirjoitettu ompi/ että hän enkeleinsä käskenyt on sinusta/ warjeleman sinua/)

10. γέγραπται γὰρ ὅτι τοῖς ἀγγέλοις αὐτοῦ ἐντελεῖται περὶ σοῦ τοῦ διαφυλάξαι σε,

10. γεγραπται γαρ οτι τοις αγγελοις αυτου εντελειται περι σου του διαφυλαξαι σε 10. gegraptai gar oti tois aggelois aυtoυ enteleitai peri soυ toυ diafυlaksai se

10 For* it has been written, ‘He will be commanding his messengers concerning you, to guard you,’

10. For it is written, He shall give his angels charge over thee, to keep thee:

10. thi der er skrevet: han skal give sine Engle Befaling om dig at bevare dig;

10. Ty det är skrifvet: Han skall befalla sina Änglar om dig; att de skola förvara dig;

10. Sest kirjotud on: Temma tahhab ommad inglid sinno pärrast käskida, et nemmad sind peawad hoidma.

10. nes parašyta: ‘Jis lieps savo angelams saugoti Tave,

10. denn es steht geschrieben: "Er wird befehlen seinen Engeln von dir, daß sie dich bewahren

10. Car il est écrit, qu'il ordonnera à ses anges d'avoir soin de toi, pour te garder;

10. Porque escrito está: Que a sus ángeles te encomendará, para que te guarden;

10 Want er is geschreven, dat Hij Zijn engelen van U bevelen zal, dat zij U bewaren zullen;

10. Albowiem napisano: Że Aniołom swoim przykazał o tobie, aby cię strzegli,

10. Mert meg van írva: Az ő angyalinak parancsol te felőled, hogy megőrizzenek téged;

10 ибо написано: Ангелам Своим заповедает о Тебе сохранить Тебя;

10. писано бо: Що ангелам своїм накаже про Тебе, оберегати Тебе,

11 ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."

11 ja: 'He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.' "

11. Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.

11. Ja käsisäns candaman sinua ettes jalcas kiwen loucka.

11. ia käsisens candauat sinua/ ettet sine coskan loucka ialcas Kiueen. (ja käsissänsä kantawat sinua/ ettet sinä koskaan loukkaa jalkaasi kiween.)

11. καὶ ὅτι ἐπὶ χειρῶν ἀροῦσίν σε, μήποτε προσκόψῃς πρὸς λίθον τὸν πόδα σου.

11. και οτι επι χειρων αρουσιν σε μηποτε προσκοψης προς λιθον τον ποδα σου 11. kai oti epi cheiron aroυsin se mepote proskopses pros lithon ton poda soυ

11 and, ‘They will lift you up upon (their) hands, lest you might hit your foot with a stone.’ {Psa 91:11-12}

11. And in their hands they shall bear thee up, lest at any time thou dash thy foot against a stone.

11. og at de skulle bære dig paa Hænderne, paa det du ikke skal støde din Fod paa nogen Steen.

11. Och bära dig på sina händer, att du icke stöter din fot emot stenen.

11. Ja et nemmad sind kätte peäle peawad wotma, et sinna omma jalga wasto kiwwi ei pea toukama.

11. ir jie nešios Tave ant rankų, kad neužsigautum kojos į akmenį’ ‘‘.

11. und auf den Händen tragen, auf daß du nicht etwa deinen Fuß an einen Stein stößt."

11. Et qu'ils te porteront dans leurs mains, de peur que ton pied ne heurte contre quelque pierre.

11. Y que en sus manos te llevarán, porque nunca hieras tu pié en piedra.

11 En dat zij U op de handen nemen zullen, opdat Gij Uw voet niet te eniger tijd aan een steen stoot.

11. A że cię na rękach nosić będą, byś snać nie obraził o kamieó nogi twojej.

11. És: Kezökben hordoznak téged, hogy valamikép meg ne üssed lábadat [5†] a kőbe.

11 и на руках понесут Тебя, да не преткнешься о камень ногою Твоею.

11. і що на руках підіймуть Тебе, щоб инколи не вдаривсь об камінь ногою Твоєю.

12 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."

12 Jeesus vastasi sanoen hänelle: "On sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.' "

12. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: sanottu on: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.

12. Ja Jesus wastaten sanoi hänelle: sanottu on: älä kiusa sinun HERras Jumalatas.

12. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Sanottu on/ Ele kiusa sinun HERRAS JUMALAS. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Sanottu on/ Älä kiusaa sinun HERRAASI JUMALAASI.)

12. καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς ὅτι Εἴρηται, οὐκ ἐκπειράσεις Κύριον τὸν Θεόν σου.

12. και αποκριθεις ειπεν αυτω ο ιησους οτι ειρηται ουκ εκπειρασεις κυριον τον θεον σου 12. kai apokritheis eipen aυto o iesoυs oti eiretai oυk ekpeiraseis kυrion ton theon soυ

12 And Jesus answered and said to him, It has been spoken, ‘Do not test the Lord your God.’ {Deu 6:16}

12. And Jesus answering said unto him, It is said, Thou shalt not tempt the Lord thy God.

12. Og Jesus svarede og sagde til ham: der er sagt, du skal ikke friste Herren din Gud.

12. Då svarade Jesus, och sade till honom: Det är sagdt: Du skall icke fresta Herran din Gud.

12. Ja Jesus wastas ja ütles temmale: Ööldud on: Sinna ei pea Issandat om̃a Jummalat mitte kiusama.

12. Jėzus jam atsakė: ‘‘Pasakyta: ‘Negundyk Viešpaties, savo Dievo!’ ‘‘

12. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Es ist gesagt: "Du sollst Gott, deinen HERRN, nicht versuchen."

12. Mais Jésus lui répondit: Tu ne tenteras pas le Seigneur ton Dieu.

12. Y respondiendo Jesús, le dijo: Dicho está: No tentarás al Señor tu Dios.

12 En Jezus, antwoordende, zeide tot hem: Er is gezegd: Gij zult den Heere, uw God, niet verzoeken.

12. A odpowiadając Jezus rzekł mu: Powiedziano: Nie będziesz kusił Pana, Boga twego.

12. Felelvén pedig Jézus, monda néki: Megmondatott: Ne [6†] kísértsd az Urat, a te Istenedet.

12 Иисус сказал ему в ответ: сказано: не искушай Господа Бога твоего.

12. І озвавшись рече йому Ісус: Що сказано: Не будеш спокушувати Господа Бога твого.

13 Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi.

13 Lopetettuaan kaiken kiusaamisen, paholainen poistui Hänen luotaan ajaksi.

13. Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty, meni perkele pois hetkeksi hänen tyköänsä.

13. Ja cuin caicki kiusaus oli päätetty meni Perkele pois hetkexi hänen tyköns.

13. Ja quin caiki kiusaus oli pätetty/ poislexi Perkele henelde hetkexi. (Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty/ pois läksi perkele häneltä hetkeksi.)

13. Καὶ συντελέσας πάντα πειρασμὸν ὁ διάβολος ἀπέστη ἀπ’ αὐτοῦ ἄχρι καιροῦ.

13. και συντελεσας παντα πειρασμον ο διαβολος απεστη απ αυτου αχρι καιρου 13. kai sυntelesas panta peirasmon o diaβolos apeste ap aυtoυ achri kairoυ

13 And (after) the devil (had) completed every temptation, he withdrew from him till (another) time. {Luk 4:14a & Joh 4:44-45 Arrival in Galilee.}

13. And when the devil had ended all the temptation, he departed from him for a season.

13. Og der Djævelen havde gjort Ende paa Fristelsen, veg han fra ham til en Tid.

13. Och sedan djefvulen hade fullkomnat all frestelsen, for han ifrå honom till en tid.

13. Ja kui kurrat keik kiusatussed sai löppetanud, tagganes ta temmast tükkiks aiaks.

13. Baigęs visus gundymus, velnias pasitraukė nuo Jo iki laiko.

13. Und da der Teufel alle Versuchung vollendet hatte, wich er von ihm eine Zeitlang.

13. Et le diable ayant achevé toute la tentation, se retira de lui pour un temps.

13. Y acabada toda la tentación, el diablo se separó de él por algún tiempo.

13 En als de duivel alle verzoeking voleindigd had, week hij van Hem voor een tijd.

13. A gdy dokoóczył wszystkich pokus dyjabeł, odstąpił od niego do czasu.

13. És elvégezvén minden kísértést az ördög, eltávozék tőle egy időre.

13 И, окончив все искушение, диавол отошел от Него до времени.

13. І скінчивши всї спокуси, диявол одійшов од Него до часу.

14 Ja Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan; ja sanoma hänestä levisi kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

14 Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja sanoma Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

14. Ja Jesus palasi Hengen väessä taas Galileaan, ja sanoma kuului hänestä ympäri kaiken lähimaakunnan.

14. Ja Jesus palais Hengen wäes taas Galileaan ja sanoma cuului hänestä ymbäri caiken lähi maacunnan.

14. Ja palasi IesuS Hengen wäes iellens Galilean. Ja sanoma vloslexi ymberi caiken lehimakunnan heneste. (Ja palasi Jesus Hengen wäessä jällens Galileaan. Ja sanoma ylosläksi ympäri kaiken lähimaakunnan hänestä.)

14. Καὶ ὑπέστρεψεν ὁ Ἰησοῦς ἐν τῇ δυνάμει τοῦ Πνεύματος εἰς τὴν Γαλιλαίαν· καὶ φήμη ἐξῆλθε καθ’ ὅλης τῆς περιχώρου περὶ αὐτοῦ.

14. και υπεστρεψεν ο ιησους εν τη δυναμει του πνευματος εις την γαλιλαιαν και φημη εξηλθεν καθ ολης της περιχωρου περι αυτου 14. kai υpestrepsen o iesoυs en te dυnamei toυ pneυmatos eis ten galilaian kai feme ekselthen kath oles tes perichoroυ peri aυtoυ

14 And Jesus returned in the power of the Spirit into Galilee. {Mar 1:14b-15 & Mat 4:17 & Luk 4:14b-15.}And fame went out throughout the whole region around (there) concerning him.

14. And Jesus returned in the power of the Spirit into Galilee: and there went out a fame of him through all the region round about.

14. Og Jesus kom tilbage i Aandens Kraft til galilæa, og Rygtet om ham kom ud i alt det omkringliggende Land.

14. Och Jesus kom, genom Andans kraft, in i Galileen igen; och ryktet gick ut om honom i all den ängden deromkring.

14. Ja Jesus läks taggasi Waimo wäes Kalilea-male; ja temmast widi üks könne keik sedda maad läbbi seäl ümberkaudo.

14. Su Dvasios jėga Jėzus grįžo į Galilėją, ir visame krašte pasklido apie Jį garsas.

14. Und Jesus kam wieder in des Geistes Kraft nach Galiläa; und das Gerücht erscholl von ihm durch alle umliegenden Orte.

14. Et Jésus s'en retourna en Galilée, par le mouvement de l'Esprit, et sa réputation courut par tout le pays d'alentour.

14. Y Jesús volvió en virtud del Espíritu a Galilea, y salió la fama de él por toda la tierra de al derredor.

14 En Jezus keerde wederom, door de kracht des Geestes, naar Galilea; en het gerucht van Hem ging uit door het gehele omliggende land.

14. I wrócił się Jezus w mocy onego Ducha do Galilei. I rozeszła się o nim wieść po wszystkiej onej okolicznej krainie.

14. Jézus pedig megtére a Léleknek erejével Galileába: [7†] és híre méne néki az egész környéken.

14 И возвратился Иисус в силе духа в Галилею; и разнеслась молва о Нем по всей окрестной стране.

14. І вернувсь Ісус у силї Духа в Галилею; і поголос розійшов ся по всїй околицї про Него,

15 Ja hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.

15 Niin Hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät Häntä.

15. Ja hän opetti heidän synagogissansa, ja kunnioitettiin kaikkialta,

15. Ja hän opetti heidän Synagogasans ja cunnioitettin caikilda.

15. Ja hen opetti heiden Sinagogasans/ ia caikilda cunnioitettin. (Ja hän opetti heidän synagogissansa/ ja kaikilta kunnioitettiin.)

15. καὶ αὐτὸς ἐδίδασκεν ἐν ταῖς συναγωγαῖς αὐτῶν, δοξαζόμενος ὑπὸ πάντων.

15. και αυτος εδιδασκεν εν ταις συναγωγαις αυτων δοξαζομενος υπο παντων 15. kai aυtos edidasken en tais sυnagogais aυton doksazomenos υpo panton

15 And he was teaching in their synagogues, being glorified by all. {Luk 4:16-31; no parallel.}

15. And he taught in their synagogues, being glorified of all.

15. Og han lærte i deres Synagoger og blev priset af Alle.

15. Och han lärde i deras Synagogor, och vardt prisad af allom.

15. Ja temma öppetas nende koggodusse koddades, ja sai keikist auustud.

15. Jis mokė jų sinagogose, visų gerbiamas.

15. Und er lehrte in ihren Schulen und ward von jedermann gepriesen.

15. Car il enseignait dans leurs synagogues, et il était honoré de tout le monde.

15. Y él enseñaba en las sinagogas de ellos, y era glorificado de todos.

15 En Hij leerde in hun synagogen, en werd van allen geprezen.

15. A on nauczał w bóżnicach ich, i był sławiony od wszystkich.

15. És ő taníta azoknak zsinagógáiban, dicsőíttetvén mindenektől.

15 Он учил в синагогах их, и от всех был прославляем.

15. І навчав Він по школах їх, славлений од усїх.

16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

16 Sitten Hän saapui Nasaretiin, jossa Hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapattina synagoogaan ja nousi lukemaan.

16. Ja tuli Natsaretiin, kussa hän kasvatettu oli, ja meni tapansa jälkeen sabbatin päivänä synagogaan, ja nousi lukemaan.

16. JA hän tuli Nazaretijn cusa hän caswatettu oli ja meni tawans jälken Sabbathin päiwänä Synagogaan ja nousi lukeman.

16. Ja hen tuli Nazarettin cussa hen oli yleskasuatettu/ Ja hen sisellemeni Sinagogan tauans ielken Sabbathin peiuene ia ylesnousi lukeman. (Ja hän tuli Nazaretiin kussa hän oli ylös kaswatettu/ Ja hän sisälle meni synagogaan tawansa jälkeen Sabbathin päiwänä ja ylös nousi lukemaan.)

16. Καὶ ἦλθεν εἰς Ναζαρέτ, οὗ ἦν τεθραμμένος, καὶ εἰσῆλθεν κατὰ τὸ εἰωθὸς αὐτῷ ἐν τῇ ἡμέρᾳ τῶν σαββάτων εἰς τὴν συναγωγήν, καὶ ἀνέστη ἀναγνῶναι.

16. και ηλθεν εις την {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } ου ην τεθραμμενος και εισηλθεν κατα το ειωθος αυτω εν τη ημερα των σαββατων εις την συναγωγην και ανεστη αναγνωναι 16. kai elthen eis ten {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } oυ en tethrammenos kai eiselthen kata to eiothos aυto en te emera ton saββaton eis ten sυnagogen kai aneste anagnonai

16 And he came to Nazareth, where he was reared up, and according to his custom, he entered into the synagogue on the Sabbath day and stood up to read.

16. And he came to Nazareth, where he had been brought up: and, as his custom was, he went into the synagogue on the sabbath day, and stood up for to read.

16. Og han kom til Nazareth, hvor han var opfødt, og gik i Synagogen efter sin Sædvane paa Sabbatsdagen. og stod op at forelæse.

16. Och han kom till Nazareth, der han uppfödder var; och gick om Sabbathsdagen in i Synagogon, som hans sedvänja var, och stod upp, och ville läsa.

16. Ja temma tulli Naatsaretti, kus ta olli ülleskasnud, ja läks omma wisi järrele hingamisse-päwal koggodusse kotta, ja tousis ülles kirja luggema.

16. Jis atėjo į Nazaretą, kur buvo užaugęs. Sabato dieną, kaip pratęs, nuėjo į sinagogą ir atsistojo skaityti.

16. Und er kam gen Nazareth, da er erzogen war, und ging in die Schule nach seiner Gewohnheit am Sabbattage und stand auf und wollte lesen.

16. Et Jésus vint à Nazareth, où il avait été élevé, et il entra, selon sa coutume, le jour du sabbat, dans la synagogue, et il se leva pour lire.

16. Y vino a Nazaret, donde había sido criado, y entró, conforme a su costumbre, el día del sábado en la sinagoga, y se levantó a leer.

16 En Hij kwam te Nazareth, daar Hij opgevoed was, en ging, naar Zijn gewoonte, op den dag des sabbats in de synagoge; en stond op om te lezen.

16. I przyszedł do Nazaretu, gdzie był wychowany, i wszedł według zwyczaju swego w dzieó sabatu do bóżnicy, i wstał, aby czytał.

16. És méne Názáretbe, a hol felneveltetett: és beméne, szokása szerint, szombatnapon a zsinagógába, és felálla olvasni.

16 И пришел в Назарет, где был воспитан, и вошел, по обыкновению Своему, в день субботний в синагогу, и встал читать.

16. І прийшов у Назарет, де був зрощений, і прийшов звичаєм своїм, субітнього дня в школу, і став читати.

17 Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17 Hänelle annettiin profeetta Jesajan kirja. Käärittyään kirjan auki Hän löysi paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17. Ja hänelle annettiin Jesaias prophetan Raamattu. Ja kuin hän Raamatun avasi, löysi hän sen paikan, kussa kirjoitettu on:

17. Ja hänelle annettin Esaian Prophetan Ramattu. Ja cuin hän Ramatun awais löysi hän sen paican cusa kirjoitettu on:

17. Ja annettin henelle Esaian Prophetan Ramattu. Ja quin hen Ramatun auasi/ nin hen leusi paican cussa kirioitettu oli/ (Ja annettiin hänelle Esaian prophetan Raamattu. Ja kuin hän Ramatun awasi/ niin hän löysi paikan kussa kirjoitettu oli/)

17. καὶ ἐπεδόθη αὐτῷ βιβλίον Ἡσαΐου τοῦ προφήτου, καὶ ἀναπτύξας τὸ βιβλίον εὗρεν τὸν τόπον οὗ ἦν γεγραμμένον·

17. και επεδοθη αυτω βιβλιον ησαιου του προφητου και αναπτυξας το βιβλιον ευρεν τον τοπον ου ην γεγραμμενον 17. kai epedothe aυto βiβlion esaioυ toυ profetoυ kai anaptυksas to βiβlion eυren ton topon oυ en gegrammenon

17 And the scroll of the prophet Isaiah was given to him. And having unrolled the scroll and found the place where it had been written,

17. And there was delivered unto him the book of the prophet Esaias. And when he had opened the book, he found the place where it was written,

17. Da gave de ham Esaias' Prophetens Bog, og der han slog Bogen op, fandt han det Sted, hvor der staaer skrevet:

17. Då vardt honom fången Esaie Prophetens bok; och då han lät upp bokena, fann han det rummet, der skrifvet står:

17. Ja temma kätte anti prohweti Jesaia ramat; ja kui ta se ramato lahti teggi, leidis temma sedda kohta, kussa kirjotud olli:

17. Jam padavė pranašo Izaijo knygos ritinį. Atvyniojęs ritinį, Jis rado vietą, kur parašyta:

17. Da ward ihm das Buch des Propheten Jesaja gereicht. Und da er das Buch auftat, fand er den Ort, da geschrieben steht:

17. Et on lui présenta le livre du prophète Ésaïe, et ayant déroulé le livre, il trouva l'endroit où il était écrit:

17. Y le fué dado el libro del profeta Isaías; y como desarrolló el libro, halló el lugar donde estaba escrito:

17 En Hem werd gegeven het boek van den profeet Jesaja; en als Hij het boek opengedaan had, vond Hij de plaats, daar geschreven was:

17. I podano mu księgi Izajasza proroka; a otworzywszy księgi, znalazł miejsce, gdzie było napisano:

17. És adák néki az Ésaiás próféta könyvét; és a könyvet feltárván, arra a helyre nyita, a hol ez vala írva:

17 Ему подали книгу пророка Исаии; и Он, раскрыв книгу, нашел место, где было написано:

17. І подано Йому книгу Ісаїї пророка. І, розгорнувши книгу, знайшов місце, де було написано:

18 Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18”Herran Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa köyhille, Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18. Herran Henki on minun päälläni, sentänden on hän minut voidellut ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan,

18. HERran Hengi on minun päälläni ja hän woiteli minun ja lähetti saarnaman waiwaisille Evangeliumi ja parandaman särjetyitä sydämitä

18. HERRAN Hengi ombi minun päleni/ senteden ette hen woiteli minun/ ia on lehdettenyt minun sarnaman Euangeliumi waiwaisille/ Parandaman ne särietydh sydhemet/ (HERRAN Henki ompi minun päälläni/ sentähden että hän woiteli minun/ ja on lähettänyt minun saarnaaman ewankeliumi waiwaisille/ parantamaan ne särjetyt sydämet/)

18. Πνεῦμα Κυρίου ἐπ’ ἐμέ, οὗ εἵνεκεν ἔχρισέ με εὐαγγελίσασθαι πτωχοῖς ἀπέσταλκέ με ἰάσασθαι τοὺς συντετριμμένους τὴν καρδίαν,

18. πνευμα κυριου επ εμε ου ενεκεν εχρισεν με ευαγγελιζεσθαι πτωχοις απεσταλκεν με ιασασθαι τους συντετριμμενους την καρδιαν κηρυξαι αιχμαλωτοις αφεσιν και τυφλοις αναβλεψιν αποστειλαι τεθραυσμενους εν αφεσει 18. pneυma kυrioυ ep eme oυ eneken echrisen me eυaggelizesthai ptochois apestalken me iasasthai toυs sυntetrimmenoυs ten kardian kerυksai aichmalotois afesin kai tυflois anaβlepsin aposteilai tethraυsmenoυs en afesei

18 ‘(The) Spirit of the Lord is upon me, in that, he anointed me to proclaim the good-news to the poor. He has sent me to heal the crushed in heart, to preach deliverance to the captives, and recovery of sight to the blind, to send forth the downtrodden in deliverance,

18. The Spirit of the Lord is upon me, because he hath anointed me to preach the gospel to the poor; he hath sent me to heal the brokenhearted, to preach deliverance to the captives, and recovering of sight to the blind, to set at liberty them that are bruised,

18. Herrens Aand er over mig, derfor salvede han mig; han har sendt mig til at kundgjøre Evangelium for de Fattige, at helbrede dem, som have et sønderknuset Hjerte, at forkynde de Fangne, at de skulle lades løs, og at de Blinde skulle faae Syn, at udlade de Plagede i Frihed,

18. Herrans Ande är öfver mig, derföre att han hafver smort mig; till att förkunna Evangelium dem fattigom hafver han sändt mig, till att läka de förkrossada hjerta; till att predika de fångar frihet, och dem blindom syn, och dem sönderslagnom förlossning;

18. Issanda Waim on minno peäl; sepärrast on ta mind woidnud; ta on mind läkkitanud waestele armoöppetust kulutama, neid, kes süddame polest röhhutud, parrandama, wangidele lahtilaskmist kulutama, ja pimmedattele näggemist, ja neid, kes waewatud on, andeks-andmisse läbbi lahti laskma,

18. ‘‘Viešpaties Dvasia ant manęs, nes Jis patepė mane skelbti Gerąją naujieną vargšams, pasiuntė mane gydyti tų, kurių širdys sudužusios, skelbti belaisviams išvadavimo, akliesiems­regėjimo, siuntė vaduoti prislėgtųjų

18. "Der Geist des HERRN ist bei mir, darum, daß er mich gesalbt hat; er hat mich gesandt, zu verkündigen das Evangelium den Armen, zu heilen die zerstoßenen Herzen, zu predigen den Gefangenen, daß sie los sein sollten, und den Blinden das Gesicht und den Zerschlagenen, daß sie frei und ledig sein sollen,

18. L'Esprit du Seigneur est sur moi, c'est pourquoi il m'a oint pour annoncer l'Évangile aux pauvres; il m'a envoyé pour guérir ceux qui ont le cœur brisé;

18. El Espíritu del Señor es sobre mí, por cuanto me ha ungido; para dar buenas nuevas a los pobres me ha enviado; para sanar a los quebrantados de corazón; para publicar a los cautivos redención, y a los ciegos vista; para poner en libertad a los oprimidos;

18 De Geest des Heeren is op Mij, daarom heeft Hij Mij gezalfd; Hij heeft Mij gezonden, om den armen het Evangelie te verkondigen, om te genezen, die gebroken zijn van hart;

18. Duch Paóski nade mną; przeto mię pomazał, abym opowiadał Ewangieliję ubogim; posłał mię, abym uzdrawiał skruszone na sercu, abym zwiastował pojmanym wyzwolenie, i ślepym przejrzenie, i abym wypuścił uciśnione na wolność;

18. Az Úrnak lelke van én rajtam, mivelhogy felkent engem, hogy a szegényeknek az evangyéliomot hirdessem, elküldött, hogy a töredelmes szívűeket meggyógyítsam, hogy a foglyoknak szabadulást hirdessek és a vakok szemeinek megnyilását, hogy szabadon bocsássam a lesujtottakat,

18 Дух Господень на Мне; ибо Он помазал Меня благовествовать нищим, и послал Меня исцелять сокрушенных сердцем,проповедывать пленным освобождение, слепым прозрение, отпустить измученных на свободу,

18. Дух Господень на менї, котрого ради намастив мене; благовістити вбогим післав мене, сцїляти розбитих серцем, проповідувати полонянам визвіл і слїпим прозріннє, випускати замучених на волю,

19 saarnaamaan Herran otollista vuotta."

19 julistamaan Herran otollista vuotta."

19. Saarnaamaan Herran otollista vuotta.

19. Ja ilmoittaman Fangeille lunastusta ja sokeillen nägyn andaman ja fangituita wapaxi saattaman ja että minä HERran wuoden julistaisin.

19. ilmoittaman Fangeille lunastusta/ Ja Sokeillen näghön/ Ja nijlle hosutuille ette heiden pite wapadhet oleman/ Ja ette minun pite iulghistama' HERRAN Wodhen. (ilmoittaman wangeille lunastusta/ Ja sokeillen näön/ Ja niille hosutuille että heidän pitää wapaudet olemaan/ Ja että minun pitää julkistaman HERRAN wuoden.)

19. κηρύξαι αἰχμαλώτοις ἄφεσιν καὶ τυφλοῖς ἀνάβλεψιν, ἀποστεῖλαι τεθραυσμένους ἐν ἀφέσει, κηρύξαι ἐνιαυτὸν Κυρίου δεκτόν.

19. κηρυξαι ενιαυτον κυριου δεκτον 19. kerυksai eniaυton kυrioυ dekton

19 to preach the acceptable year of the Lord.’ {Isa 61:1-2}

19. To preach the acceptable year of the Lord.

19. at forkynde et Naade-Aar fra Herren.

19. Till att predika Herrans behageliga år.

19. Ja kulutama Issanda melepärralisse aasta.

19. ir skelbti maloningųjų Viešpaties metų’‘.

419. und zu verkündigen das angenehme Jahr des HERRN."

19. Pour publier la liberté aux captifs, et le recouvrement de la vue aux aveugles; pour renvoyer libres ceux qui sont dans l'oppression, et pour publier l'année favorable du Seigneur.

19. Para predicar el año agradable del Señor.

19 Om den gevangenen te prediken loslating, en den blinden het gezicht, om de verslagenen heen te zenden in vrijheid; om te prediken het aangename jaar des Heeren.

19. Abym opowiadał rok Paóski przyjemny.

19. Hogy hirdessem az Úrnak [8†] kedves esztendejét.

19 проповедывать лето Господне благоприятное.

19. проповідувати рік Господень приятний.

20 Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.

20 Käärittyään kirjan kokoon ja annettuaan sen takaisin palvelijalle Hän istuutui, ja kaikkien synagoogassa olevain silmät olivat Häneen kiinnitetyt.

20. Ja kun hän pani Raamatun kiinni, antoi hän sen palvelialle ja istui, ja kaikkein silmät, jotka synagogassa olivat, katselivat hänen päällensä.

20. Ja cuin hän pani Ramatun kijnni andoi hän sen palwelialle ja istui: ja caickein silmät cuin Synagogas olit cadzelit hänen päällens.

20. Ja quin hen Ramatun Kijnipani/ nin hen annoi Paluelialle. Ja istui taas/ ia caikein silmet quin olit Sinagogas catzelit henen pälens. (Ja kuin hän Ramatun kiinni pani/ niin hän antoi palwelijalle. Ja istui taas/ ja kaikkein silmät kuin olit synagogassa katselit hänen päällensä.)

20. καὶ πτύξας τὸ βιβλίον ἀποδοὺς τῷ ὑπηρέτῃ ἐκάθισε· καὶ πάντων ἐν τῇ συναγωγῇ οἱ ὀφθαλμοὶ ἦσαν ἀτενίζοντες αὐτῷ.

20. και πτυξας το βιβλιον αποδους τω υπηρετη εκαθισεν και παντων εν τη συναγωγη οι οφθαλμοι ησαν ατενιζοντες αυτω 20. kai ptυksas to βiβlion apodoυs to υperete ekathisen kai panton en te sυnagoge oi ofthalmoi esan atenizontes aυto

20 And having furled the scroll and he gave back to the attendant. He sat down, and the eyes of all were staring at him in the synagogue.

20. And he closed the book, and he gave it again to the minister, and sat down. And the eyes of all them that were in the synagogue were fastened on him.

20. Og han lukte Bogen sammen og gav Tjeneren den igjen og satte sig; og Alles Øine i Synagogen stirrede paa ham.

20. Sedan lade han boken tillhopa, och fick tjenarenom, och satte sig; och allas deras ögon, som i Synagogone vore, aktade på honom.

20. Ja kui temma ramato kinnipanni, andis ta sedda sullase kätte, ja istus mahha, ja keikide silmad koggodusse koias waatsid üksi silmi temma peäle.

20. Suvyniojęs knygos ritinį, Jėzus grąžino jį patarnautojui ir atsisėdo; visų sinagogoje esančių akys buvo įsmeigtos į Jį.

20. Und als er das Buch zutat, gab er's dem Diener und setzte sich. Und aller Augen, die in der Schule waren, sahen auf ihn.

20. Et ayant replié le livre, et l'ayant rendu au ministre, il s'assit; et les yeux de tous, dans la synagogue, étaient arrêtés sur lui.

20. Y arrollando el libro, como le dió al ministro, se sentó; y los ojos de todos en la sinagoga se clavaron en él.

20 En als Hij het boek toegedaan en den dienaar wedergegeven had, zat Hij neder; en de ogen van allen in de synagoge waren op Hem geslagen.

20. A zawarłszy księgę i oddawszy ją słudze, usiadł; a oczy wszystkich w bóżnicy pilnie naó patrzały.

20. És behajtván a könyvet, átadá a szolgának, és leüle. És a zsinagógában mindenek szemei ő reá valának függesztve.

20 И, закрыв книгу и отдав служителю, сел; и глаза всех в синагоге были устремлены на Него.

20. І, згорнувши книгу, віддав слузї, та й сїв. І очі всїх у школї були звернені на Него.

21 Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".

21 Niin Hän alkoi puhua heille: "Tänään tämä kirjoitus on toteutunut teidän kuunnellessanne*."

21. Ja hän rupesi heille sanomaan: tänäpänä on tämä kirjoitus täytetty, jonka te nyt kuulette.

21. Ja hän rupeis heille sanoman: tänäpän on tämä kirjoitus teidän corwisan täytetty.

21. Ja hen rupeis heille sanoman/ Tenepene ombi teme Kirioitus teutetty teiden coruisanna. (Ja hän rupeisi heille sanomaan/ Tänä päiwänä ompi tämä kirjoitus täytetty teidän korwissanne.)

21. ἤρξατο δὲ λέγειν πρὸς αὐτοὺς ὅτι Σήμερον πεπλήρωται ἡ γραφὴ αὕτη ἐν τοῖς ὠσὶν ὑμῶν.

21. ηρξατο δε λεγειν προς αυτους οτι σημερον πεπληρωται η γραφη αυτη εν τοις ωσιν υμων 21. erksato de legein pros aυtoυs oti semeron peplerotai e grafe aυte en tois osin υmon

21 But he began to say to them, This Scripture has been fulfilled today in your° ears.

21. And he began to say unto them, This day is this scripture fulfilled in your ears.

21. Men han begyndte at sige til dem: i Dag er denne Skrift gaaet i Opfyldelse for Eders Øren.

21. Då begynte han till att säga till dem: I dag är denna Skrift fullbordad för edor öron.

21. Ja temma hakkas ütlema nende wasto: Tänna on sesinnane kirri töeks sanud, teie kuuldes.

21. Ir Jis pradėjo jiems kalbėti: ‘‘Šiandien išsipildė ką tik jūsų girdėti Rašto žodžiai’‘.

21. Und er fing an, zu sagen zu ihnen: Heute ist diese Schrift erfüllt vor euren Ohren.

21. Alors il commença à leur dire: Cette parole de l'Écriture est accomplie aujourd'hui, et vous l'entendez.

21. Y comenzó a decirles: Hoy se ha cumplido esta Escritura en vuestros oidos.

21 En Hij begon tot hen te zeggen: Heden is deze Schrift in uw oren vervuld.

21. I począł do nich mówić: Dziści się wypełniło to pismo w uszach waszych.

21. Ő pedig kezde hozzájuk szólani: Ma teljesedett be ez az Írás a ti hallástokra.

21 И Он начал говорить им: ныне исполнилось писание сие, слышанное вами.

21. Почав же глаголати до них: Що сьогоднї справдилось писаннє се в ушах ваших.

22 Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22 Kaikki todistivat Hänen puolestaan ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka lähtivät Hänen suustaan, ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22. Ja kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö tämä ole Josephin poika?

22. Ja caicki annoit hänelle todistuxen ja ihmettelit nijtä armollisia sanoja cuin hänen suustans tulit ja sanoit: eikö tämä ole Josephin poica?

22. Ja caiki annoit henelle todhistuxen/ ia imehtelit nijnnen armolisten sanaden päle iotca henen suustans vloskeuit/ Ja sanoit/ Eikö teme ole * Josephin poica? (Ja kaikki annoit hänelle todistuksen/ ja ihmettelit niitä armollisten sanojen päälle jotka hänen suustansa ulos käwit/ Ja sanoit/ Eikö tämä ole Josephin poika?)

22. καὶ πάντες ἐμαρτύρουν αὐτῷ καὶ ἐθαύμαζον ἐπὶ τοῖς λόγοις τῆς χάριτος τοῖς ἐκπορευομένοις ἐκ τοῦ στόματος αὐτοῦ καὶ ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς Ἰωσὴφ ;

22. και παντες εμαρτυρουν αυτω και εθαυμαζον επι τοις λογοις της χαριτος τοις εκπορευομενοις εκ του στοματος αυτου και ελεγον ουχ ουτος εστιν ο υιος ιωσηφ 22. kai pantes emartυroυn aυto kai ethaυmazon epi tois logois tes charitos tois ekporeυomenois ek toυ stomatos aυtoυ kai elegon oυch oυtos estin o υios iosef

22 And all were testifying of him, and were marveling at the words of favor which traveled from his mouth, and they were saying, Is this not Joseph’s son?

22. And all bare him witness, and wondered at the gracious words which proceeded out of his mouth. And they said, Is not this Joseph's son?

22. Og de gave ham alle Priis og forundrede sig over de livsalige Ord, som udgik af hans Mund, og sagde: er ikke denne Josephs Søn?

22. Och de båro honom alle vittnesbörd, och förundrade sig på de nådefulla ord, som gingo af hans mun, och sade: Är icke denne Josephs son?

22. Ja nemmad tunnistasid keik temmast, ja pannid immeks temma armsad sannad, mis temma suust wälja tullid, ja ütlesid: Eks sesinnane olle Josepi poeg?

22. Visi Jam pritarė ir stebėjosi maloniais žodžiais, sklindančiais iš Jo lūpų. Ir jie sakė: ‘‘Argi Jis ne Juozapo sūnus?!’‘

22. Und sie gaben alle Zeugnis von ihm und wunderten sich der holdseligen Worte, die aus seinem Munde gingen, und sprachen: "Ist das nicht Josephs Sohn?"

22. Tous lui rendaient témoignage, et admiraient les paroles de grâce qui sortaient de sa bouche, et ils disaient: N'est-ce pas le fils de Joseph?

22. Y todos le daban testimonio, y estaban maravillados de las palabras de gracia que salían de su boca, y decían: ¿No es éste el hijo de José?

22 En zij gaven Hem allen getuigenis, en verwonderden zich over de aangename woorden, die uit Zijn mond voortkwamen; en zeiden: Is deze niet de Zoon van Jozef?

22. I wszyscy mu dawali świadectwo, i dziwowali się wdzięczności onych słów, które pochodziły z ust jego, i mówili: Izaż ten nie jest syn Józefowy?

22. És mindnyájan bizonyságot tőnek felőle, és elálmélkodának kedves beszédein, a melyek szájából származtak, és mondának: Avagy nem a József fia-é ez?

22 И все засвидетельствовали Ему это, и дивились словамблагодати, исходившим из уст Его, и говорили: не Иосифов ли это сын?

22. І всї сьвідкували Йому, й дивувались благодатнїми словами, виходячими з уст Його. І казали: Хиба сей не син Йосифів?

23 Niin hän sanoi heille: "Kaiketi aiotte sanoa minulle tämän sananlaskun: 'Parantaja, paranna itsesi'; 'tee täälläkin, kotikaupungissasi, niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa'."

23 Hän sanoi heille: "Varmaan aiotte sanoa minulle tämän lauselman: 'Parantaja, paranna itsesi; tee täällä kotikaupungissasikin niin suuria kuin olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.'"

23. Ja hän sanoi heille: sanokaat kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itses; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäs maalla!

23. Ja hän sanoi heille: sanocat caiketi minulle tämä sananlascu: Lääkäri paranna idzes: Cuinga suuria töitä me cuulimma sinun tehnen Capernaumis tee myös nijn täsä Isäs maalla.

23. Ja hen sanoi heille/ Caiketin sanocat minulle teme wertaus/ Läkeri parana itzes. Caiki mite me cwlima tehdyn Capernaumis/ tege mös tesse sinu' Ises maalla. (Ja hän sanoi heille/ Kaiketin sanokaa minulle tämä wertaus/ Lääkäri paranna itsesi. Kaikki mitä me kuulimme tehdyn Kapernaumissa/ tee myös tässä sinun isäsi maalla.)

23. καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Πάντως ἐρεῖτέ μοι τὴν παραβολὴν ταύτην· ἰατρέ, θεράπευσον σεαυτόν· ὅσα ἠκούσαμεν γενόμενα ἐν τῇ Καπερναοὺμ, ποίησον καὶ ὧδε ἐν τῇ πατρίδι σου.

23. και ειπεν προς αυτους παντως ερειτε μοι την παραβολην ταυτην ιατρε θεραπευσον σεαυτον οσα ηκουσαμεν γενομενα εν τη καπερναουμ ποιησον και ωδε εν τη πατριδι σου 23. kai eipen pros aυtoυs pantos ereite moi ten paraβolen taυten iatre therapeυson seaυton osa ekoυsamen genomena en te kapernaoυm poieson kai ode en te patridi soυ

23 And he said to them, You° will certainly say this parable to me, Physician, heal yourself. We heard how-much had happened in Capernaum, do (it) here also in your fatherland.

23. And he said unto them, Ye will surely say unto me this proverb, Physician, heal thyself: whatsoever we have heard done in Capernaum, do also here in thy country.

23. Og han sagde til dem: I ville sikkerligen sige mig dette Ordsprog: Læge! læg dig selv; saa store Ting, som vi have hørt at være skete i Capernaum, gjør ogsaa her i dit Fædreneland!

23. Då sade han till dem: Visserliga mågen I säga till mig denna liknelsen: Läkare, läk dig sjelfvan; huru stor ting hafve vi hört i Capernaum skedd vara; gör ock sådana här i ditt fädernesland.

23. Ja temma ütles nende wasto: Kül teie öiete mulle sedda wanna sanna ütlete: Arst aita issiennast! mis meie olleme kuulnud Kapernaumas sündinud ollewad, sedda te ka siin omma pärris-maal.

23. O Jėzus jiems atsakė: ‘‘Jūs, be abejo, man priminsite patarlę: ‘Gydytojau, pats pasigydyk’­padaryk ir čia, savo tėviškėje, darbų, kokių girdėjome buvus Kafarnaume’‘.

23. Und er sprach zu ihnen: Ihr werdet freilich zu mir sagen dies Sprichwort: Arzt, hilf dir selber! Denn wie große Dinge haben wir gehört, zu Kapernaum geschehen! Tue also auch hier, in deiner Vaterstadt.

23. Et il leur dit: Vous me direz sans doute ce proverbe: Médecin, guéris-toi toi-même; fais aussi ici, dans ta patrie, tout ce que nous avons entendu dire que tu as fait à Capernaüm.

23. Y les dijo: Sin duda me direis éste refran: Médico, cúrate a tí mismo: de tantas cosas que hemos oido haber sido hechas en Capernaum, haz también aquí en tu tierra.

23 En Hij zeide tot hen: Gij zult zonder twijfel tot Mij dit spreekwoord zeggen: Medicijnmeester! genees Uzelven; al wat wij gehoord hebben, dat in Kapernaum geschied is, doe dat ook hier in Uw vaderland.

23. I rzekł do nich: Pewnie mi rzeczecie onę przypowieść: Lekarzu! ulecz samego siebie! Cośmy słyszeli, żeś uczynił w Kapernaum, uczyó i tu w ojczyźnie swojej.

23. És monda nékik: Bizonyára azt a példabeszédet mondjátok nékem: Orvos, gyógyítsd meg magadat! A miket hallottunk, hogy Kapernaumban történtek, [9†] itt a te [10†] hazádban is cselekedd meg azokat.

23 Он сказал им: конечно, вы скажете Мне присловие: врач! исцели Самого Себя; сделай и здесь, в Твоем отечестве, то, что, мы слышали, было в Капернауме.

23. І рече до них: Певно скажете менї приповість оцю: Лїкарю, вилїчи себе самого; про що ми чули, що сталось у Капернаумі, зроби й тут у своїй країнї.

24 Ja hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan.

24 Ja Hän sanoi: "Totisesti, sanon teille: ei kukaan profeetta ole suosittu kotikaupungissaan.

24. Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään propheta ole isänsä maalla otollinen.

24. Nijn hän sanoi: totisest sanon minä teille: ei yxikän Propheta ole Isäns maalla otollinen.

24. Nin hen sanoi Totisesta sanon mine teille/ Eikengen Propheta ole otolinen henen Isensmaalla. (Niin hän sanoi totisesti sanon minä teille/ Ei kenkään propheta ole otollinen hänen isänsä maalla.)

24. εἶπε δέ· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐδεὶς προφήτης δεκτός ἐστιν ἐν τῇ πατρίδι αὐτοῦ.

24. ειπεν δε αμην λεγω υμιν οτι ουδεις προφητης δεκτος εστιν εν τη πατριδι αυτου 24. eipen de amen lego υmin oti oυdeis profetes dektos estin en te patridi aυtoυ

24 But he said, Assuredly I am saying to you°, No prophet is acceptable in his fatherland.

24. And he said, Verily I say unto you, No prophet is accepted in his own country.

24. Men han sagde: sandelig siger jeg Eder, at ingen Prophet er vel antagen i sit Fædreneland!

24. Sade han: Sannerliga säger jag eder: Ingen Prophet är afhållen i sitt fädernesland.

24. Agga temma ütles: Töest minna ütlen teile: ükski prohwet ei olle mitte armas omma pärris-maal.

24. Ir Jis tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: joks pranašas nepriimamas savo tėviškėje.

24. Er sprach aber: Wahrlich, ich sage euch: "Kein Prophet ist angenehm in seinem Vaterlande.

24. Mais il dit: Je vous dis en vérité que nul prophète n'est reçu dans sa patrie.

24. Y dijo: De cierto os digo, que ningún profeta es acepto en su tierra.

24 En Hij zeide: Voorwaar Ik zeg u, dat geen profeet aangenaam is in zijn vaderland.

24. I rzekł do nich: Zaprawdę wam powiadam: Żaden prorok nie jest przyjemnym w ojczyźnie swojej.

24. Monda pedig: Bizony mondom néktek: Egy próféta [11†] sem kedves az ő hazájában.

24 И сказал: истинно говорю вам: никакой пророк непринимается в своем отечестве.

24. Рече ж: Істино глаголю вам: Що нї один пророк не єсть приятен в отчинї своїй.

25 Minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Eliaan aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja suuri nälkä tuli kaikkeen maahan,

25 Sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Elian aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tuli koko maahan,

25. Vaan minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Israelissa Eliaan ajalla, kuin taivas oli suljettu kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tapahtui kaikessa maakunnassa,

25. Waan minä sanon teille totudes: monda leske oli cuitengin Israelis Elian ajalla cosca Taiwas oli suljettu colme wuotta ja cuusi cuucautta: ja cosca suuri nälkä tapahtui caikes maacunnas.

25. Wan totudhesa sanon mine teille/ Monda Leske olit Israelis Eliasen aican/ coska Taiuas suliettu oli colmet wootta/ ia cwsi cwkautta/ coska swri Nelke tapactui ylitze caiken Maakunnan/ (Waan totuudessa sanon minä teille/ Monta leskeä olit Israelissa Eliaksen aikaan/ koska taiwas suljettu oli kolme wuotta/ ja kuusi kuukautta/ koska suuri nälkä tapahtui ylitse kaiken maakunnan/)

25. ἐπ’ ἀληθείας δὲ λέγω ὑμῖν πολλαὶ χῆραι ἦσαν ἐν ταῖς ἡμέραις Ἠλίου ἐν τῷ Ἰσραήλ, ὅτε ἐκλείσθη ὁ οὐρανὸς ἐπὶ ἔτη τρία καὶ μῆνας ἕξ, ὡς ἐγένετο λιμὸς μέγας ἐπὶ πᾶσαν τὴν γῆν,

25. επ αληθειας δε λεγω υμιν πολλαι χηραι ησαν εν ταις ημεραις ηλιου εν τω ισραηλ οτε εκλεισθη ο ουρανος επι ετη τρια και μηνας εξ ως εγενετο λιμος μεγας επι πασαν την γην 25. ep aletheias de lego υmin pollai cherai esan en tais emerais elioυ en to israel ote ekleisthe o oυranos epi ete tria kai menas eks os egeneto limos megas epi pasan ten gen

25 But in truth I say to you°, There were many widows in Israel in the days of Elijah, when the heaven was locked (for) three years and six months, as (such) there became a great famine over all the land;

25. But I tell you of a truth, many widows were in Israel in the days of Elias, when the heaven was shut up three years and six months, when great famine was throughout all the land;

25. Men jeg siger Eder i Sandhed: der var mange Enker i Israel i Elias' Dage, der Himmelen var lukt i tre Aar og sex Maaneder, den Gang der var en stor Hunger i det ganske Land;

25. Men jag säger eder i sanning: Många enkor voro i Israel, uti Elie tid, då himmelen igenlyckt var i tre år och sex månader, då stor hunger var öfver hela landet.

25. Agga töe polest ütlen minna teile: Mitto leske-naest olli Elia aial Israelis, kui taewas olli kolm aastat ja kuus kuud kinnipandud, kui suur nälg olli keik ülle se Ma.

25. Bet sakau jums tiesą: daug našlių buvo Izraelyje Elijo dienomis, kai dangus buvo uždarytas trejus metus ir šešis mėnesius ir baisus badas ištiko visą kraštą.

25. Aber in der Wahrheit sage ich euch: Es waren viele Witwen in Israel zu Elia's Zeiten, da der Himmel verschlossen war drei Jahre und sechs Monate, da eine große Teuerung war im ganzen Lande

25. Je vous dis en vérité: Il y avait plusieurs veuves en Israël au temps d'Élie, lorsque le ciel fut fermé trois ans et six mois, tellement qu'il y eut une grande famine par tout le pays.

25. En verdad os digo, que muchas viudas había en Israel en los dias de Elías, cuando el cielo fué cerrado por tres años y seis meses, que hubo grande hambre en toda la tierra:

25 Maar Ik zeg u in der waarheid: Er waren vele weduwen in Israel in de dagen van Elias, toen de hemel drie jaren en zes maanden gesloten was, zodat er grote hongersnood werd over het gehele land.

25. Aleć wam w prawdzie powiadam, że wiele wdów było za dni Elijaszowych w ludzie Izraelskim, gdy było zamknione niebo przez trzy lata i sześć miesięcy, tak iż był wielki głód po wszystkiej ziemi;

25. És igazán mondom néktek, hogy Illés idejében sok özvegy asszony volt Izráelben, mikor az ég három esztendeig és hat hónapig be volt zárva, úgy hogy az egész tartományban nagy éhség volt;

25 Поистине говорю вам: много вдов было в Израиле во дни Илии, когда заключено былонебо три года и шесть месяцев, так что сделался большойголод по всей земле,

25. По правдї ж глаголю вам: Багато вдовиць було за днїв Ілиї в Ізраїлї, як зачинилось небо на три роки й шість місяцїв, і голоднеча велика стала по всїй землї;

26 eikä Eliasta lähetetty kenenkään tykö heistä, vaan ainoastaan leskivaimon tykö Siidonin maan Sareptaan.

26 eikä Eliaa lähetetty kenenkään heidän luokseen, vaan ainoastaan leskivaimon luo Siidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdenkään heidän tykönsä, vaan leskivaimon tykö Sidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdengän heidän tygöns waan yhden leski waimon tygö Sidonialaisten Sarephtan.

26. ia ei kenengen heiden tygens lehetetty Elias wan yhden Lesken waimon tyge Sarephthan Sidonias. (ja ei kenenkään heidän tykönsä lähetetty Elias waan yhden lesken waimon tykö Sarephtan Sidoniassa.)

26. καὶ πρὸς οὐδεμίαν αὐτῶν ἐπέμφθη Ἠλίας εἰ μὴ εἰς Σαρεπτὰ τῆς Σιδωνίας πρὸς γυναῖκα χήραν.

26. και προς ουδεμιαν αυτων επεμφθη ηλιας ει μη εις σαρεπτα της σιδωνος προς γυναικα χηραν 26. kai pros oυdemian aυton epemfthe elias ei me eis sarepta tes sidonos pros gυnaika cheran

26 and Elijah was sent to none of them, except to Zarephath from Sidon, to a woman (who was) a widow.

26. But unto none of them was Elias sent, save unto Sarepta, a city of Sidon, unto a woman that was a widow.

26. og til ingen af dem blev Elias sendt uden til Sarepta ved Sidon til en Enke.

26. Och till ingen af dem vardt Elias sänd; utan till ena enko uti Sareptha Sidons.

26. Ja ei ühhegi jure nende seast ei läkkitud Eliast, kui agga Sarepta liñna Sidonia-male ühhe lesse-naese jure.

26. Bet nė pas vieną iš jų nebuvo siųstas Elijas, o tik pas našlę Sidono mieste, Sareptoje.

26. und zu deren keiner ward Elia gesandt denn allein gen Sarepta der Sidonier zu einer Witwe.

26. Néanmoins Élie ne fut envoyé chez aucune d'elles; si ce n'est chez une femme veuve de Sarepta, en Sidon.

26. Mas a ninguna de ellas fué enviado Elías, sino a Sarepta de Sidón, a una mujer viuda.

26 En tot geen van haar werd Elias gezonden, dan naar Sarepta Sidonis, tot een vrouw, die weduwe was.

26. Wszakże do żadnej z nich nie był posłany Elijasz, tylko do Sarepty, miasta Sydoóskiego, do jednej wdowy.

26. Mégis azok közül senkihez nem küldetett Illés, hanem csak Sidonnak Sareptájába [12†] az özvegy asszonyhoz.

26 и ни к одной из них не был послан Илия, а только ко вдове в Сарепту Сидонскую;

26. та й до жодної з них не послано Ілиї, тільки в Сарепту Сидонську до жінки вдовицї.

27 Ja monta pitalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen."

27 Oli myös monta pitaalista Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä ketään heistä puhdistettu, vaan ainoastaan Naeman*, syyrialainen."

27. Ja monta spitalista oli Israelissa Elisa prophetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman Syrialainen.

27. Ja monda spitalista oli Israelis Heliseus Prophetan ajalla ja ei yxikän heistä puhdistettu waan Naaman Syrialainen.

27. Ja monda Spitalista olit Israelis Heliseusen Prophetan aijalla/ ia eikengen heiste puhdastettu/ wan Naaman Syrialainen. (Ja monta spitaalista olit Israelissa Elisan prophetan ajalla/ ja ei kenkään heistä puhdistettu/ waan Naaman syrialainen.)

27. καὶ πολλοὶ λεπροὶ ἦσαν ἐπὶ Ἐλισαίου τοῦ προφήτου ἐν τῷ Ἰσραὴλ, καὶ οὐδεὶς αὐτῶν ἐκαθαρίσθη εἰ μὴ Νεεμὰν ὁ Σύρος.

27. και πολλοι λεπροι ησαν επι ελισσαιου του προφητου εν τω ισραηλ και ουδεις αυτων εκαθαρισθη ει μη νεεμαν ο συρος 27. kai polloi leproi esan epi elissaioυ toυ profetoυ en to israel kai oυdeis aυton ekatharisthe ei me neeman o sυros

27 And there were many lepers in Israel in (the time) of Elisha the prophet, and none of them were cleansed, except Naaman the Syrian.

27. And many lepers were in Israel in the time of Eliseus the prophet; and none of them was cleansed, saving Naaman the Syrian.

27. Og der vare mange Spedalske i Israel udi Elifæus Prophetens Tid, og Ingen af dem blev renset uden Naaman den Syrer.

27. Och månge spitelske voro i Israel, i Elisei Prophetens tid; och ingen af dem vardt ren gjord, förutan Naeman af Syrien.

27. Ja paljo piddalitöbbisid olli Israelis prohweti Elisa aial, ja ükski neist ei sanud puhtaks, kui agga Naaman Siria-mees.

27. Taip pat pranašo Eliziejaus laikais daug buvo raupsuotųjų Izraelyje, bet nė vienas iš jų nebuvo išgydytas, tik siras Naamanas’‘.

27. Und viele Aussätzige waren in Israel zu des Propheten Elisa Zeiten; und deren keiner wurde gereinigt denn allein Naeman aus Syrien.

27. Il y avait aussi plusieurs lépreux en Israël au temps d'Élisée le prophète; toutefois aucun d'eux ne fut guéri; si ce n'est Naaman, le Syrien.

27. Y muchos leprosos había en Israel en tiempo del profeta Eliseo; mas ninguno de ellos fué limpio, sino Naamán el Siro.

27 En er waren vele melaatsen in Israel, ten tijde van den profeet Elisa; en geen van hen werd gereinigd, dan Naaman, de Syrier.

27. I wiele było trędowatych za Elizeusza proroka, w ludzie Izraelskim, wszakże żaden z nich nie był oczyszczony, tylko Naaman, Syryjczyk.

27. És az Elizeus próféta idejében sok bélpoklos volt Izráelben; de azok közül egy sem tisztult meg, csak a Siriából [13†] való Naámán.

27 много также было прокаженных в Израиле при пророкеЕлисее, и ни один из них не очистился, кромеНеемана Сириянина.

27. І багато прокаженних було за Єлисея пророка в Ізраїлї, та й жоден з них не очистивсь, тільки Неєман Сириянин.

28 Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen

28 Kuullessaan tämän kaikki synagoogassa olevat tulivat raivoa täyteen

28. Ja kaikki jotka synagogassa olivat, tulivat vihoja täyteen, kuin he nämät kuulivat,

28. Ja caicki cuin Synagogas olit tulit wihoja täyten cosca he nämät cuulit.

28. Ja caiki iotca olit Sinagogas tulit teuten wihoija quin he nämet cwlit. (Ja kaikki jotka olit synagogassa tulit täyteen wihoja kuin he nämät kuulit.)

28. καὶ ἐπλήσθησαν πάντες θυμοῦ ἐν τῇ συναγωγῇ ἀκούοντες ταῦτα,

28. και επλησθησαν παντες θυμου εν τη συναγωγη ακουοντες ταυτα 28. kai eplesthesan pantes thυmoυ en te sυnagoge akoυontes taυta

28 And they were all filled with fury in the synagogue, (while) hearing these things;

28. And all they in the synagogue, when they heard these things, were filled with wrath,

28. Da bleve Alle, som vare i Synagogen, fulde af Vrede, der de hørte dette.

28. Och alle, de i Synagogon voro, uppfylldes med vrede, då de detta hörde;

28. Ja keik said täis wihha, kes koggodusse koias ollid, kui nemmad sedda kuulsid,

28. Visi, kurie buvo sinagogoje, tai išgirdę, labai užsirūstino;

28. Und sie wurden voll Zorns alle, die in der Schule waren, da sie das hörten,

28. Et ils furent tous remplis de colère, dans la synagogue, en entendant ces choses.

28. Entónces todos en la sinagoga fueron llenos de ira, oyendo estas cosas.

28 En zij werden allen in de synagoge met toorn vervuld, als zij dit hoorden.

28. Tedy wszyscy w bóżnicy, gdy to słyszeli, napełnieni byli gniewem;

28. És betelének mindnyájan haraggal a zsinagógában, mikor ezeket hallották.

28 Услышав это, все в синагоге исполнились ярости

28. І сповнились усї лютостю в школї, почувши се,

29 ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas.

29 ja nousivat ja ajoivat Hänet ulos kaupungista ja veivät Hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen Hänet alas.

29. Ja he nousivat ylös ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja veivät hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas.

29. Ja nousit händä wastan ajoit hänen ulos Caupungist ja weit hänen haman wuoren cuckulalle jonga päälle heidän Caupungins rakettu oli syöstäxens händä alas.

29. Ja yleskarckasit/ ia vlosaijoit henen Caupungist/ ia weit henen haman wooren hypärelle/ ionga päle heiden Caupungins oli rakettu/ ette he henen olisit alassöxenet. (Ja ylöskarkasit/ ja ulosajoit hänen kaupungista/ ja weit hänen hamaan wuoren hypäreelle/ jonka päälle heidän kaupunkinsa oli rakennettu/ että he hänen olisit alas syökseneet.)

29. καὶ ἀναστάντες ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω τῆς πόλεως καὶ ἤγαγον αὐτὸν ἕως ὀφρύος τοῦ ὄρους, ἐφ’ οὗ ἡ πόλις αὐτῶν ᾠκοδόμητο, εἰς τὸ κατακρημνίσαι αὐτόν·

29. και ανασταντες εξεβαλον αυτον εξω της πολεως και ηγαγον αυτον εως της οφρυος του ορους εφ ου η πολις αυτων ωκοδομητο εις το κατακρημνισαι αυτον 29. kai anastantes ekseβalon aυton ekso tes poleos kai egagon aυton eos tes ofrυos toυ oroυs ef oυ e polis aυton okodometo eis to katakremnisai aυton

29 and having risen* up, they put him out, outside the city, and led him to the brow of the mountain on which their city had been built, *that* they might propel him off the cliff.

29. And rose up, and thrust him out of the city, and led him unto the brow of the hill whereon their city was built, that they might cast him down headlong.

29. Og de stode op og stødte ham ud af Staden og førte ham til Skrænten af Bjerget. paa hvilket deres Stad var bygt, for at styrte ham ned.

29. Och uppreste sig emot honom, och drefvo honom utu staden, och ledde honom ut öfverst på klinten af berget, der deras stad på byggder var, och ville stört honom der utföre;

29. Ja tousid ülles ja toukasid tedda liñnast wälja, ja wisid tedda ülles se mäe otsa peäle, mis peäle nende lin olli ehhitud, et nem̃ad tedda piddid ülle kaela mahhakukkutama.

29. pakilę išvarė Jį iš miesto, iki šlaito to kalno, ant kurio pastatytas jų miestas, ir norėjo nustumti Jį žemyn.

29. und standen auf und stießen ihn zur Stadt hinaus und führten ihn auf einen Hügel des Berges, darauf ihre Stadt gebaut war, daß sie ihn hinabstürzten.

29. Et s'étant levés ils le chassèrent de la ville, et le menèrent jusqu'au sommet escarpé de la montagne sur laquelle leur ville était bâtie, pour le précipiter.

29. Y levantándose, le echaron fuera de la ciudad, y le llevaron hasta la cumbre del monte, sobre el cual la ciudad de ellos estaba edificada, para despeñarle.

29 En opstaande, wierpen zij Hem uit, buiten de stad, en leidden Hem op den top des bergs, op denwelken hun stad gebouwd was, om Hem van de steilte af te werpen.

29. A wstawszy, wypchnęli go precz z miasta, i wywiedli go na wierzch góry, na której miasto ich zbudowane było, aby go z niej na dół zrzucili.

29. És felkelvén, kiűzék őt a városon kívül és vivék őt annak a hegynek szélére, a melyen az ő városuk épült, hogy onnan letaszítsák.

29 и, встав, выгнали Его вон из города и повели на вершину горы, на которой город их был построен, чтобы свергнуть Его;

29. і вставши вигнали Його геть із города, і випровадили Його аж на верх гори, на котрій город їх збудовано, щоб скинути Його.

30 Mutta hän lähti pois käyden heidän keskitsensä.

30 Mutta Hän meni pois kulkien heidän keskitsensä.

30. Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois,

30. Mutta hän käwi heidän keskidzens

30. Mutta hen meni kieudhen heiden keskelläns. (Mutta hän meni käyden heidän keskeltänsä.)

30. αὐτὸς δὲ διελθὼν διὰ μέσου αὐτῶν ἐπορεύετο.

30. αυτος δε διελθων δια μεσου αυτων επορευετο 30. aυtos de dielthon dia mesoυ aυton eporeυeto

30 But having gone through the middle of them, he was traveling (away). {Mar 1:21-28 & Luk 4:31-37 Capernaum.}

30. But he passing through the midst of them went his way,

30. Men han gik midt igjennem dem, og drog bort.

30. Men han gick midt igenom dem sin väg.

30. Agga temma läks keskelt nende wahhelt ärra, ja läks omma teed.

30. Bet Jėzus, praėjęs tarp jų, pasišalino.

30. Aber er ging mitten durch sie hinweg.

30. Mais lui, passant au milieu d'eux, s'en alla.

30. Mas él, pasando por medio de ellos, se fué.

30 Maar Hij, door het midden van hen doorgegaan zijnde, ging weg.

30. Ale on przeszedłszy przez pośrodek ich, uszedł.

30. Ő azonban közöttük átmenve, eltávozék.

30 но Он, пройдя посреди них, удалился.

30. Він же, пройшовши серед них, пійшов,

31 Ja hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa sapattina.

31 Niin Hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa* sapattina.

31. Ja meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä siellä sabbatin päivinä.

31. Ja meni Capernaumijn Galilean Caupungihin ja opetti heitä sijnä Sabbathin päiwänä.

31. Ja alastuli Capernaumijn Galilean Caupungin/ ia sijne opetti heite Sabbathin peiuinä. (Ja alastuli Kapernaumiin Galilean kaupunkiin/ ja siinä opetti heitä Sabbatin päiwinä.)

31. Καὶ κατῆλθεν εἰς Καπερναοὺμ πόλιν τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἦν διδάσκων αὐτοὺς ἐν τοῖς σάββασι·

31. και κατηλθεν εις καπερναουμ πολιν της γαλιλαιας και ην διδασκων αυτους εν τοις σαββασιν 31. kai katelthen eis kapernaoυm polin tes galilaias kai en didaskon aυtoυs en tois saββasin

31 And he came down to Capernaum, a city of Galilee. And he was teaching them on the Sabbath;

31. And came down to Capernaum, a city of Galilee, and taught them on the sabbath days.

31. Og han kom ned til Capernaum, en Stad i Galilæa, og lærte dem paa Sabbaterne.

31. Och han kom ned till den staden Capernaum i Galileen; och der lärde han dem om Sabbatherna.

31. Ja tulli alla Kapernaumma Kalilea-ma liñna, ja öppetas neid hingamisse-päiwil.

31. Jis nuėjo į Galilėjos miestą Kafarnaumą ir kiekvieną sabatą mokė žmones.

31. Und er kam gen Kapernaum, in die Stadt Galiläas, und lehrte sie am Sabbat.

31. Et il descendit chez les gens de Capernaüm, ville de Galilée, et il les enseignait les jours de sabbat.

31. Y descendió a Capernaum, ciudad de Galilea, y allí los enseñaba en los sábados.

31 En Hij kwam af te Kapernaum, een stad van Galilea, en leerde hen op de sabbatdagen.

31. I zstąpił do Kapernaum, miasta Galilejskiego, a tam je nauczał w sabaty.

31. És leméne Kapernaumba, Galilea városába; és tanítja vala azokat szombatnapokon.

31 И пришел в Капернаум, город Галилейский, и учил их в дни субботние.

31. і прийшов у Капернаум, город Галилейський, і навчав їх по суботам.

32 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hänen puheessansa oli voima.

32 He olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, sillä Hänen puheessaan oli voimaa.

32. Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hänen puheensa oli voimallinen.

32. Ja he hämmästyit hänen opetustans: sillä hänen puhens oli woimallinen.

32. Ja he hämmestuit henen opetuxens ylitze/ Sille ette henen puhens oli woimalinen. (Ja he hämmästyit hänen opetuksensa ylitse/ Sillä että hänen puheensa oli woimallinen.)

32. καὶ ἐξεπλήσσοντο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ, ὅτι ἐν ἐξουσίᾳ ἦν ὁ λόγος αὐτοῦ.

32. και εξεπλησσοντο επι τη διδαχη αυτου οτι εν εξουσια ην ο λογος αυτου 32. kai ekseplessonto epi te didache aυtoυ oti en eksoυsia en o logos aυtoυ

32 and they were being astounded at his teaching, because his word was with* authority.

32. And they were astonished at his doctrine: for his word was with power.

32. Og de forundrede sig saare over hans Lærdom, thi hans Tale var med Myndighed.

32. Och de förundrade sig på hans lärdom; ty med hans tal var väldighet.

32. Ja nemmad ehmatasid temma öppetusse pärrast, sest temma sannal olli melewald.

32. Jie labai stebėjosi Jo mokymu, nes Jo žodžiai buvo su valdžia.

32. Und sie verwunderten sich seiner Lehre; denn seine Rede war gewaltig.

32. Et ils étaient étonnés de sa doctrine; car il parlait avec autorité.

32. Y estaban fuera de sí de su doctrina; porque su palabra era con potestad.

32 En zij versloegen zich over Zijn leer, want Zijn woord was met macht.

32. I zdumiewali się nad nauką jego; bo była mocna mowa jego.

32. És csodálkozának az ő tudományán, [14†] mert beszéde hatalmas vala.

32 И дивились учению Его, ибо слово Его было со властью.

32. І дивувались вони наукою Його, бо з властю було слово Його.

33 Ja synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki. Tämä huusi suurella äänellä:

33 Synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki, ja se huusi kovalla äänellä

33. Ja synagogassa oli ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, ja hän huusi suurella äänellä,

33. JA Synagogas oli yxi ihminen jolla oli riettaisen Perkelen hengi Ja hän huusi suurella änellä sanoden:

33. Ja oli Sinagogas Inhiminen iolla oli rettasen Perkelen Hengi/ ia hen hwsi swrella änelle sanodhen/ (Ja oli synagogassa ihminen jolla oli rietasten perkeleen henki/ ja hän huusi suurella äänellä sanoen/)

33. Καὶ ἐν τῇ συναγωγῇ ἦν ἄνθρωπος ἔχων πνεῦμα δαιμονίου ἀκαθάρτου, καὶ ἀνέκραξε φωνῇ μεγάλῃ,

33. και εν τη συναγωγη ην ανθρωπος εχων πνευμα δαιμονιου ακαθαρτου και ανεκραξεν φωνη μεγαλη 33. kai en te sυnagoge en anthropos echon pneυma daimonioυ akathartoυ kai anekraksen fone megale

33 And a man was in the synagogue, who had a spirit of an unclean demon, and he cried out with a loud voice,

33. And in the synagogue there was a man, which had a spirit of an unclean devil, and cried out with a loud voice,

33. Og der var et Menneske i Synagogen, som havde en ureen Djævels Aand og raabte med stor Røst,

33. Och uti Synagogon var en menniska besatt med en oren djefvuls anda; och han ropade med höga röst,

33. Ja seäl koggodusse koias olli üks innimenne, sel olli rojase kurrati waim, ja se kissendas sure heälega,

33. Sinagogoje buvo žmogus, kuris turėjo netyrą demonišką dvasią. Jis pradėjo garsiai šaukti:

33. Und es war ein Mensch in der Schule, besessen mit einem unsauberen Teufel; der schrie laut{~}

33. Or, il y avait dans la synagogue un homme possédé d'un esprit immonde, qui s'écria à voix haute:

33. Y estaba en la sinagoga un hombre que tenía un espíritu de un demonio inmundo, el cual exclamó a gran voz,

33 En in de synagoge was een mens, hebbende een geest eens onreinen duivels; en hij riep uit met grote stemme,

33. A w bóżnicy był człowiek, który miał ducha dyjabła nieczystego, i zawołał głosem wielkim,

33. És a zsinagógában vala egy tisztátalan ördögi lélektől [15†] megszállt ember, a ki fennhangon kiálta,

33 Был в синагоге человек, имевший нечистого духа бесовского, и он закричал громким голосом:

33. І був у школї чоловїк, маючи духа нечистого, й кричав голосом великим,

34 Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.

34 (sanoen): "Voi, *miksi meihin puutut*, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Tunnen sinut, kuka olet, Jumalan Pyhä."

34. Sanoen: voi! mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Natsarealainen? tulitkos meitä hukuttamaan? minä tiedän, kukas olet, Jumalan pyhä.

34. pidäs mitä sinun on meidän cansam Jesu Nazarene? tulickos meitä hucuttaman? minä tiedän cucas olet juuri Jumalan pyhä.

34. Woi/ mite sinun ombi meiden cansam Iesu Nazarene? Tulicos meite hukuttaman? Mine tiedhen cuka sine olet/ Jwri se JUMALAN Pyhe. (Woi/ mitä sinun ompi meidän kanssamme Jesus Nazarene? Tulitkos meitä hukuttaman? Minä tiedän kuka sinä olet/ Juuri se JUMALAN Pyhä.)

34. λέγων· Ἔα, τί ἡμῖν καὶ σοί, Ἰησοῦ Ναζαρηνέ; ἦλθες ἀπολέσαι ἡμᾶς; οἶδά σε τίς εἶ, ὁ ἅγιος τοῦ Θεοῦ.

34. λεγων εα τι ημιν και σοι ιησου ναζαρηνε ηλθες απολεσαι ημας οιδα σε τις ει ο αγιος του θεου 34. legon ea ti emin kai soi iesoυ nazarene elthes apolesai emas oida se tis ei o agios toυ theoυ

34 saying, Ah! What (is this thing) to us and to you, Jesus (the) Nazarene? Did you come to destroy us? I know you, who you are, the Holy One of God.

34. Saying, Let us alone; what have we to do with thee, thou Jesus of Nazareth? art thou come to destroy us? I know thee who thou art; the Holy One of God.

34. og sagde: ak! hvad have vi med dig at skaffe, Jesus af Nazareth? er du kommen at fordærve os? Jeg kjender dig, hvo du er, den Guds Hellige.

34. Sägandes: Hej, hvad hafve vi med dig, Jesu Nazarene? Äst du kommen till att förderfva oss? Jag vet ho du äst, nämliga den Guds Helige.

34. Ja ütles: Et seisa! mis meil on sinnoga teggemist, Jesus Naatsarettist? olled sa tulnud meid ärrarikkuma? ma tunnen sind, kes sa olled, se Jummala pühha Poeg.

34. ‘‘Šalin! Ko Tau iš mūsų reikia, Jėzau iš Nazareto?! Gal atėjai mūsų pražudyti? Aš žinau, kas Tu: Dievo Šventasis!’‘

34. und sprach: Halt, was haben wir mit dir zu schaffen, Jesus von Nazareth? Du bist gekommen uns zu verderben. Ich weiß wer du bist: der heilige Gottes.

34. Ah! qu'y a-t-il entre nous et toi, Jésus de Nazareth? Es-tu venu pour nous perdre? Je sais qui tu es: le Saint de Dieu.

34. Diciendo: Déjanos, ¿qué tenemos nosotros que ver contigo, Jesús Nazareno? ¿Has venido a destruirnos? Yo te conozco quién eres, eres el Santo de Dios.

34 Zeggende: Laat af, wat hebben wij met U te doen, Gij Jezus Nazarener? Zijt Gij gekomen, om ons te verderven? Ik ken U, wie Gij zijt, namelijk de Heilige Gods.

34. Mówiąc: Ach! Cóż my z tobą mamy, Jezusie Nazareóski? Przyszedłeś, abyś nas wytracił; znam cię, ktoś jest, żeś on Święty Boży.

34. Mondván: Ah, mi közünk hozzád názáreti Jézus? Jöttél, hogy elveszíts minket? Ismerlek téged ki vagy: az Istennek ama Szentje!

34 оставь; что Тебе до нас, Иисус Назарянин? Ты пришелпогубить нас; знаю Тебя, кто Ты, Святый Божий.

34. кажучи: Остав; що нам і Тобі, Ісусе Назарянине? чи прийшов єси вигубити нас? Я знаю Тебе, хто єси: Сьвятий Божий.

35 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". Ja riivaaja viskasi hänet maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä ollenkaan vahingoittamatta.

35 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja tule ulos hänestä." Heitettyään hänet heidän keskelleen riivaaja lähti hänestä häntä yhtään vahingoittamatta.

35. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellänsä heittänyt, niin hän meni ulos hänestä ja ei häntä vahingoittanut mitään.

35. Ja Jesus nuhteli händä sanoden: waickene ja mene pois hänestä. Ja cuin Perkele oli hänen heidän keskellens heittänyt nijn hän meni ulos hänest ja ei händä wahingoittanut mitän.

35. Ja nuchteli IesuS hende sanoden/ Waickene/ ia poismene henest. Ja quin Perkele oli henen heiden keskellens heittenyt/ nin hen vlosmeni henest/ ia ei miten hende wahingottanut. (Ja nuhteli Jesus häntä sanoen/ Waikene/ ja pois mene hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellensä heittänyt/ niin hän ulos meni hänestä/ ja ei mitään heitä wahingoittanut.)

35. καὶ ἐπετίμησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς λέγων· Φιμώθητι καὶ ἔξελθε ἐξ αὐτοῦ. καὶ ῥίψαν αὐτὸν τὸ δαιμόνιον εἰς τὸ μέσον ἐξῆλθεν ἀπ’ αὐτοῦ, μηδὲν βλάψαν αὐτόν.

35. και επετιμησεν αυτω ο ιησους λεγων φιμωθητι και εξελθε εξ αυτου και ριψαν αυτον το δαιμονιον εις το μεσον εξηλθεν απ αυτου μηδεν βλαψαν αυτον 35. kai epetimesen aυto o iesoυs legon fimotheti kai ekselthe eks aυtoυ kai ripsan aυton to daimonion eis to meson ekselthen ap aυtoυ meden βlapsan aυton

35 And Jesus rebuked him, saying, Hush and come out of him. And (after) the demon tossed him into the middle (of them), he came away from him, having not harmed him.

35. And Jesus rebuked him, saying, Hold thy peace, and come out of him. And when the devil had thrown him in the midst, he came out of him, and hurt him not.

35. Og Jesus truede ham og sagde: ti, og far ud af ham! Og Djævelen kastede ham iblandt dem og gjorde ham ingen Skade.

35. Och Jesus näpste honom, sägandes: Var tyst, och gack ut af honom. Och djefvulen kastade honom midt ibland dem, och gick ut af honom, och gjorde honom ingen skada.

35. Ja Jesus söitles tedda, ja ütles: Olle wait, ja minne temmast wälja. Ja kurri waim wiskas tedda kesk paika nende sekka, ja läks temmast wälja, ja ei teinud temmale ühtege kahjo.

35. Jėzus sudraudė jį: ‘‘Nutilk ir išeik iš jo!’‘ Nubloškęs žmogų į vidurį, demonas išėjo, nė kiek jo nesužeidęs.

35. Und Jesus bedrohte ihn und sprach: Verstumme und fahre aus von ihm! Und der Teufel warf ihn mitten unter sie und fuhr von ihm aus und tat ihm keinen Schaden.

35. Et Jésus, le menaçant, lui dit: Tais-toi, et sors de cet homme.Et le démon, après l'avoir renversé au milieu de l'assemblée, sortit de lui, sans lui faire aucun mal.

35. Y Jesús le riñó, diciendo: Enmudece, y sal de él. Entónces el demonio, derribándole en medio, salió de él; y no le hizo daño alguno.

35 En Jezus bestrafte hem, zeggende: Zwijg stil, en ga van hem uit. En de duivel, hem in het midden geworpen hebbende, voer van hem uit, zonder hem iets te beschadigen.

35. I zgromił go Jezus, mówiąc: Umilknij, a wynijdź z niego. Tedy dyjabeł porzuciwszy go w pośrodek, wyszedł z niego, nic mu nie zaszkodziwszy.

35. És megdorgálá őt Jézus, mondván: Némulj meg és menj ki ez emberből! És az ördög azt a középre vetvén, kiméne belőle, és nem árta néki semmit.

35 Иисус запретил ему, сказав: замолчи и выйди из него. И бес, повергнув его посреди синагоги , вышел из него, нимало не повредив ему.

35. І погрозив йому Ісус, глаголючи: Мовчи й вийди з него. І кинувши ним диявол на середину, вийшов з него, нїчого не зашкодивши йому.

36 Ja heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he puhuivat keskenään sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36 Hämmästys valtasi kaikki ja he puhuivat toisilleen sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä Hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36. Ja pelko tuli kaikkein päälle, ja puhuivat keskenänsä, sanoen: mitä tämä lieneekään? sillä hän haastaa väellä ja voimalla riettaisia henkiä, ja lähtevät ulos.

36. Ja pelco tuli caickein päälle ja puhuit keskenäns sanoden: mikä tämä lienekän? sillä hän haasta wäellä ja woimalla riettaisitakin hengejä ja he ulos lähtewät.

36. Ja tuli Pelcaus caikein päle/ ia puhuit keskenens/ sanoden/ Mike puhe teme on? sille hen mana wäelle ia woimalla rettasita hengi/ ia he vlosmeneuet. (Ja tuli pelkäys kaikkein päälle/ ja puhuit keskenänsä/ sanoen/ Mikä puhe tämä on? sillä hän manaa wäellä ja woimalla riettaita henkiä/ ja he ulos menewät.)

36. καὶ ἐγένετο θάμβος ἐπὶ πάντας, καὶ συνελάλουν πρὸς ἀλλήλους λέγοντες· Τίς ὁ λόγος οὗτος, ὅτι ἐν ἐξουσίᾳ καὶ δυνάμει ἐπιτάσσει τοῖς ἀκαθάρτοις πνεύμασι, καὶ ἐξέρχονται;

36. και εγενετο θαμβος επι παντας και συνελαλουν προς αλληλους λεγοντες τις ο λογος ουτος οτι εν εξουσια και δυναμει επιτασσει τοις ακαθαρτοις πνευμασιν και εξερχονται 36. kai egeneto thamβos epi pantas kai sυnelaloυn pros alleloυs legontes tis o logos oυtos oti en eksoυsia kai dυnamei epitassei tois akathartois pneυmasin kai ekserchontai

36 And amazement came* upon all, and they were speaking together with one another, saying, What (is) this word, because he commands the unclean spirits with* authority and power, and they come out?

36. And they were all amazed, and spake among themselves, saying, What a word is this! for with authority and power he commandeth the unclean spirits, and they come out.

36. Og der kom en Rædsel over Alle; og de talede med hverandre og sagde: hvad er dog dette, at han byder de urene Aander med Myndighed og Magt, og de fare ud?

36. Och en förfärelse kom öfver dem alla; och de talade inbördes med hvarannan, sägande: Hvad skall detta vara? Ty han bjuder de orena andar med magt och väldighet, och de gå ut.

36. Ja suur ehmatus tulli keikide peäle, ja rääksid teine teisega ja ütlesid: Mis luggu se on, et ta rojasid waimusid kässib melewalla ja wäega, ja nemmad lähhäwad wälja?

36. Visi nustėro ir kalbėjosi: ‘‘Kas tai per žodis: Jis su valdžia ir jėga įsakinėja netyrosioms dvasioms, ir tos pasitraukia?!’‘

36. Und es kam eine Furcht über sie alle, und redeten miteinander und sprachen: Was ist das für ein Ding? Er gebietet mit Macht und Gewalt den unsauberen Geistern, und sie fahren aus.

36. Et ils en furent tous épouvantés, et ils disaient entre eux: Qu'est-ce que ceci? Il commande avec autorité et avec puissance aux esprits immondes, et ils sortent!

36. Y cayó espanto sobre todos, y hablaban unos a otros, diciendo: ¿Qué palabra es esta, que con autoridad y poder manda a los espíritus inmundos, y salen?

36 En er kwam een verbaasdheid over allen; en zij spraken samen tot elkander, zeggende: Wat woord is dit, dat Hij met macht en kracht den onreinen geesten gebiedt, en zij varen uit?

36. I przyszedł strach na wszystkie, i rozmawiali między sobą, mówiąc: Cóż to za słowo, że z władzą i z mocą rozkazuje duchom nieczystym, a wychodzą?

36. És támada félelem mindenekben, és egymással szólnak és beszélnek vala, mondván: Mi dolog ez, hogy nagy méltósággal és hatalommal parancsol a tisztátalan lelkeknek és kimennek?

36 И напал на всех ужас, и рассуждали между собою: что это значит, что Он со властью и силою повелевает нечистым духам, и они выходят?

36. І обняв страх усїх, і говорили один до одного, кажучи: Що се за слово, що властю і силою повелїває нечистим духам, і виходять?

37 Ja maine hänestä levisi kaikkialle ympäristön seutuihin.

37 Niin maine Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

37. Ja sanoma hänestä kaikui ympäri kaikkiin sen maakunnan lähipaikkoihin.

37. Ja se sanoma cuului hänest caickijn sen maacunnan lähi paickoihin.

37. Ja sanoma iulghistui henest caikis sen maakunnan lehipaikois. (Ja sanoma julkistui hänestä kaikissa sen maakunnan lähipaikoissa.)

37. καὶ ἐξεπορεύετο ἦχος περὶ αὐτοῦ εἰς πάντα τόπον τῆς περιχώρου.

37. και εξεπορευετο ηχος περι αυτου εις παντα τοπον της περιχωρου 37. kai ekseporeυeto echos peri aυtoυ eis panta topon tes perichoroυ

37 And a rumor was traveling out concerning him, into every place of the region around. {Mar 1:29-34 & Mat 8:14-17 & Luk 4:38-41 Capernaum.}

37. And the fame of him went out into every place of the country round about.

37. Og Rygtet om ham udbredtes allevegne i det omkringliggende Land.

37. Och ryktet gick ut om honom allestäds i de landsändar deromkring.

37. Ja könne läks temmast wälja keik se Ma läbbi seäl ümberkaudo.

37. Garsas apie Jį plito visose aplinkinėse vietovėse.

37. Und es erscholl sein Gerücht in alle Örter des umliegenden Landes.

37. Et sa réputation se répandit dans tous les quartiers du pays d'alentour.

37. Y la fama de él se divulgaba de todas partes por todos los lugares de la comarca.

37 En het gerucht van Hem ging uit in alle plaatsen des omliggenden lands.

37. I rozeszła się o nim wieść na wszystkie miejsca okolicznej krainy.

37. És elterjede a hír ő felőle a környék minden helyén.

37 И разнесся слух о Нем по всем окрестным местам.

37. І розійшов ся поголос про Него скрізь по всїй околицї.

38 Niin hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Ja Simonin anoppi sairasti kovaa kuumetta, ja he rukoilivat Jeesusta hänen puolestansa.

38 Ja Hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Mutta Simonin anoppi oli ankaran kuumeen vaivaamana. Niin he rukoilivat Jeesusta* hänen puolestaan.

38. Mutta kuin hän läksi synagogasta, meni hän Simonin huoneeseen sisälle; mutta Simonin anoppi sairasti kovin vilutautia, ja he rukoilivat häntä hänen edestänsä.

38. JA cuin hän läxi Synagogast meni hän Simonin huonesen mutta Simonin anoppi sairasti cowin wilutautia ja he rucoilit händä hänen edestäns.

38. Ja quin IesuS ylesnousi Sinagogast/ meni hen Simonin honen siselle/ Mutta Simonin Anoppi waiuattin swrest Wilutaudista. Ja he rucolit hende henen edhestens. (Ja kuin Jesus ylös nousi synagogasta/ meni hän Simonin huoneen sisälle/ Mutta Simonin anoppi waiwattiin suuresta wilutaudista. ja he rukoilit hänen edestänsä.)

38. Ἀναστὰς δὲ ἐκ τῆς συναγωγῆς εἰσῆλθεν εἰς τὴν οἰκίαν Σίμωνος. ἡ πενθερὰ δὲ τοῦ Σίμωνος ἦν συνεχομένη πυρετῷ μεγάλῳ, καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν περὶ αὐτῆς.

38. αναστας δε εκ της συναγωγης εισηλθεν εις την οικιαν σιμωνος η πενθερα δε του σιμωνος ην συνεχομενη πυρετω μεγαλω και ηρωτησαν αυτον περι αυτης 38. anastas de ek tes sυnagoges eiselthen eis ten oikian simonos e penthera de toυ simonos en sυnechomene pυreto megalo kai erotesan aυton peri aυtes

38 Now he rose* up from the synagogue and entered into the house of Simon. Now Simon’s mother-in-law was being held by a great fever, and they asked him concerning her.

38. And he arose out of the synagogue, and entered into Simon's house. And Simon's wife's mother was taken with a great fever; and they besought him for her.

38. Men han stod op og gik fra Synagogen til Simons Huus; og Simons Hustrus Moder var betagen af en svar Feber; og de bade ham for hende.

38. Då Jesus uppstod utu Synagogon, gick han in i Simons hus. Och Simons svära betvingades med stora skälfvosot; då bådo de honom för henne.

38. Agga temma tousis ülles koggodusse koiast, ja läks Simona kotta; agga Simona äm olli haige kanges sojas töwwes, ja nemmad pallusid tedda temma pärrast.

38. Iš sinagogos Jėzus atėjo į Simono namus. Simono uošvė labai karščiavo, ir jie prašė jai pagalbos.

38. Und er stand auf aus der Schule und kam in Simons Haus. Und Simons Schwiegermutter war mit einem harten Fieber behaftet; und sie baten ihn für sie.

38. Jésus, étant sorti de la synagogue, entra dans la maison de Simon. Or, la belle-mère de Simon avait une fièvre violente; et ils le prièrent en sa faveur.

38. Y levantándose Jesús de la sinagoga, se entró en casa de Simón; y la suegra de Simón estaba con una grande fiebre; y le rogaron por ella.

38 En Jezus, opgestaan zijnde uit de synagoge, ging in het huis van Simon; en Simons vrouws moeder was met een grote koorts bevangen, en zij baden Hem voor haar.

38. A Jezus wstawszy, z bóżnicy wszedł w dom Szymona, a świekra Szymonowa miała gorączkę wielką; i prosili go za nią.

38. Azután a zsinagógából eltávozván, a Simon házába méne. A Simon napa [16†] pedig nagy hideglelésben feküdt, és könyörögtek neki érette.

38 Выйдя из синагоги, Он вошел в дом Симона; теща же Симонова была одержима сильною горячкою; и просили Его о ней.

38. Уставши ж Він із школи, ввійшов у господу Симонову. Тещу ж Симонову схопила пропасниця велика, й благали Його за неї.

39 Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä.

39 Kumartuen hänen ylitsensä Hän nuhteli kuumetta ja se lähti hänestä. Heti hän nousi ja palveli heitä.

39. Ja hän seisoi hänen tykönänsä, ja nuhteli vilutautia, ja se luopui hänestä; ja hän nousi kohta ja palveli heitä.

39. Ja hän meni hänen tygöns ja haastoi wilutautia: ja wilutauti luopui hänestä ja hän nousi cohta ja palweli heitä.

39. Ja hen astui henen tygens/ ia manasi Wilutautia. Ja Wilutauti loopui henest. Ja cocta hen ylesnousi/ ia palueli heite. (ja hän astui hänen tykönsä/ ja manasi wilutautia. Ja wilutauti luopui hänestä. Ja kohta hän ylös nousi/ ja palweli heitä.)

39. καὶ ἐπιστὰς ἐπάνω αὐτῆς ἐπετίμησε τῷ πυρετῷ, καὶ ἀφῆκεν αὐτήν· παραχρῆμα δὲ ἀναστᾶσα διηκόνει αὐτοῖς.

39. και επιστας επανω αυτης επετιμησεν τω πυρετω και αφηκεν αυτην παραχρημα δε αναστασα διηκονει αυτοις 39. kai epistas epano aυtes epetimesen to pυreto kai afeken aυten parachrema de anastasa diekonei aυtois

39 And he stood above her and rebuked the fever, and it left her, and instantly, she rose* up and was serving them.

39. And he stood over her, and rebuked the fever; and it left her: and immediately she arose and ministered unto them.

39. Og han traadte hen for hende og truede Feberen, og den forlod hende. Men hun stod strax op og tjente dem.

39. Och han trädde in till henne, och näpste skälfvone; och skälfvan öfvergaf henne; och hon stod straxt upp, och tjente dem.

39. Ja ta seisis temma jures püsti, ja ähwardas sedda soja többe, ja se lahkus temmast; agga seddamaid tousis ta ülles, ja tenis neid.

39. Atsistojęs prie jos galvūgalio, Jis sudraudė karštligę, ir toji dingo. Ji iškart atsikėlė ir jiems patarnavo.

39. Und er trat zu ihr und gebot dem Fieber, und es verließ sie. Und alsbald stand sie auf und diente ihnen.

39. S'étant donc penché sur elle, il commanda à la fièvre, et la fièvre la quitta; et aussitôt elle se leva et les servit.

39. Y volviéndose hacia ella, riñó a la fiebre, y la fiebre la dejó; y ella levantándose luego, les sirvió.

39 En staande boven haar, bestrafte Hij de koorts, en de koorts verliet haar; en zij van stonde aan opstaande, diende henlieden.

39. Tedy on stanąwszy nad nią, zgromił gorączkę, i opuściła ją; a zarazem wstawszy, posługiwała im.

39. És Jézus mellé állván, megdorgálá a hideglelést, és az elhagyá őt; és ő azonnal felkelvén, szolgála nékik.

39 Подойдя к ней, Он запретил горячке; и оставила ее. Она тотчас встала и служила им.

39. І, ставши над нею, погрозив пропасницї, і покинула її; зараз же уставши, послугувала їм.

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli moninaisten tautien vaivaamia, toivat ne Hänen luokseen. Pannen kätensä* heidän itsekunkin päälle Hän paransi heidät.

40. Mutta kuin aurinko laski, niin kaikki, joilla oli sairaita moninaisissa taudeissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä ja paransi heidät.

40. JA cuin Auringo laski nijn caicki joilla oli sairaita moninaisis taudeis weit ne hänen tygöns: Ja hän pani jocaidzen päälle kätens ja paransi heitä.

40. Ja quin Auringo laskihin/ nin caiki ioilla oli Sairahita moninaisis Taudhis/ weit he henen tygens. Ja hen pani iocaitzen päle Kätens/ ia paransi heidet. (Ja kuin aurinko laski/ niin kaikki joilla oli sairaita moninaisissa taudissa/ weit he hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä/ ja paransit heidät.)

40. Δύνοντος δὲ τοῦ ἡλίου ἅπαντες ὅσοι εἶχον ἀσθενοῦντας νόσοις ποικίλαις ἤγαγον αὐτοὺς πρὸς αὐτόν· ὁ δὲ ἑνὶ ἑκάστῳ αὐτῶν τὰς χεῖρας ἐπιτιθεὶς ἐθεράπευεν αὐτούς.

40. δυνοντος δε του ηλιου παντες οσοι ειχον ασθενουντας νοσοις ποικιλαις ηγαγον αυτους προς αυτον ο δε ενι εκαστω αυτων τας χειρας επιθεις εθεραπευσεν αυτους 40. dυnontos de toυ elioυ pantes osoi eichon asthenoυntas nosois poikilais egagon aυtoυs pros aυton o de eni ekasto aυton tas cheiras epitheis etherapeυsen aυtoυs

40 Now (at the) setting of the sun, all, as many as had anyone sick with various diseases led them to him, and having laid his hands on each one of them, he healed them.

40. Now when the sun was setting, all they that had any sick with divers diseases brought them unto him; and he laid his hands on every one of them, and healed them.

40. Men der Solen gik ned, førte alle de, som havde Syge af allehande Svagheder, dem til ham; men han lagde Hænderne paa enhver af dem og helbredte dem.

40. Då solen nedergick, alle de som hade sjukt folk af allahanda sjukor, ledde dem till honom; och han lade händerna på hvar och en, och gjorde dem helbregda.

40. Agga kui päike loja läks, siis wisid keik need, kel haiged ollid, mitmesugguses töwwes, neid temma jure: ja temma panni iggaühhe peäle käed, ja teggi neid terweks.

40. Saulei leidžiantis, visi, kurie turėjo ligonių, įvairiomis ligomis sergančių, vedė juos prie Jėzaus, o Jis gydė, ant kiekvieno uždėdamas rankas.

40. Und da die Sonne untergegangen war, brachten alle, die Kranke hatten mit mancherlei Seuchen, sie zu ihm. Und er legte auf einen jeglichen die Hände und machte sie gesund.

40. Quand le soleil fut couché, tous ceux qui avaient des malades atteints de diverses maladies, les lui amenèrent; et il les guérit en imposant les mains à chacun d'eux.

40. Y poniéndose el sol, todos los que tenían enfermos de diversas enfermedades, los traían a él; y él, poniendo las manos sobre cada uno de ellos, los sanaba.

40 En als de zon onderging, brachten allen, die kranken hadden, met verscheidene ziekten bevangen, die tot Hem, en Hij leide een iegelijk van hen de handen op, en genas dezelve.

40. A gdy słoóce zachodziło, wszyscy, którzy mieli chorujące na rozmaite niemocy, przywodzili je do niego, a on na każdego z nich ręce włożywszy, uzdrawiał je.

40. A nap lementével pedig, mindenek, a kiknek különféle betegeik valának, ő hozzá vivék azokat; ő pedig mindegyikőjükre reávetvén kezeit, meggyógyítá őket.

40 При захождении же солнца все, имевшие больных различными болезнями, приводили их к Нему и Он, возлагая на каждого из них руки, исцелял их.

40. Як же заходило сонце, всї, в кого були недужі на всякі недуги, приводили їх до Него; Він же, на кожного з них руки складаючи, сцїляв їх.

41 Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41 Monista lähtivät myös riivaajat ulos huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika." Mutta Hän nuhteli niitä, eikä sallinut niitten puhua, koska ne tiesivät Hänen olevan Kristus.

41. Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41. Ja monesta läxit myös Perkelet huutain ja sanoden: Sinä olet Christus Jumalan Poica. Nijn hän rangais nijtä eikä sallinut heidän puhua sillä he tiesit hänen olewan Christuxen.

41. Nin vloslexit mös monesta Perkelet hwtadhen ia sanoden/ Sine olet CHRISTus se JUMALAN Poica. Nin hen rangaisi ne/ ia ei sallinut heidhen puhua/ Sille ette he tiesit henen oleuan CHRISTUSEN. (Niin ulosläksit myös monesta perkeleet huutaen ja sanoen/ Sinä olet Kristus se JUMALAN Poika. Niin hän rankaisi ne/ ja ei sallinut heidän puhua/ Sillä että he tiesit hänen olewan KRISTUKSEN.)

41. ἐξήρχετο δὲ καὶ δαιμόνια ἀπὸ πολλῶν κραυγάζοντα καὶ λέγοντα ὅτι Σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ. καὶ ἐπιτιμῶν οὐκ εἴα αὐτὰ λαλεῖν, ὅτι ᾔδεισαν τὸν Χριστὸν αὐτὸν εἶναι.

41. εξηρχετο δε και δαιμονια απο πολλων κραζοντα και λεγοντα οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου και επιτιμων ουκ εια αυτα λαλειν οτι ηδεισαν τον χριστον αυτον ειναι 41. eksercheto de kai daimonia apo pollon krazonta kai legonta oti sυ ei o christos o υios toυ theoυ kai epitimon oυk eia aυta lalein oti edeisan ton christon aυton einai

41 Now demons were also coming out from many, crying out and saying, You are the Christ, the Son of God. And rebuking them, he was not permitting them to speak, because they knew that he was the Christ. {Mar 1:35-39 & Mat 4:23-25 & Luk 4:42-44 Preaching through Galilee.}

41. And devils also came out of many, crying out, and saying, Thou art Christ the Son of God. And he rebuking them suffered them not to speak: for they knew that he was Christ.

41. Ogsaa fore Djævle ud af Mange, raabte og sagde: du er Christus, den Guds Søn; og han truede dem og lod dem ikke tale; thi de vidste, at han var den Christus.

41. Foro också djeflarna ut af mångom, ropade och sade: Du äst Christus, Guds Son; då näpste han dem, och stadde icke till att de skulle tala; ty de visste, att han var Christus.

41. Agga kurjad waimud läksid ka mitmest wälja kissendades, ja ütlesid: Sinna olled se Kristus, se Jummala Poeg. Ja tem̃a söitles neid, ja ei lasknud neid mitte räkida, sest nemmad tundsid tedda Kristusse ollewad.

41. Iš daugelio išeidavo demonai, šaukdami: ‘‘Tu Dievo Sūnus!’‘ Bet Jis drausdavo juos, neleisdamas jiems kalbėti, nes jie žinojo Jį esant Kristų.

41. Es fuhren auch die Teufel aus von vielen, schrieen und sprachen: Du bist Christus, der Sohn Gottes! Und er bedrohte sie und ließ sie nicht reden; denn sie wußten, daß er Christus war.

41. Les démons sortaient aussi de plusieurs, criant et disant: Tu es le Christ, le Fils de Dieu; mais il les censurait, et ne leur permettait pas de dire qu'ils sussent qu'il était le Christ.

41. Y salían también demonios de muchos, dando voces, y diciendo: Tú eres el Cristo, el Hijo de Dios; mas él riñéndoles no los dejaba hablar, porque sabían que él era el Cristo.

41 En er voeren ook duivelen uit van velen, roepende en zeggende: Gij zijt de Christus, de Zone Gods! En hen bestraffende, liet Hij die niet spreken, omdat zij wisten, dat Hij de Christus was.

41. Ku temu wychodzili i dyjabli z wielu ich, wołając i mówiąc: Tyś jest on Chrystus, Syn Boży; ale on zgromiwszy je, nie dopuszczał im mówić; bo wiedzieli, iż on jest Chrystus.

41. Sokakból pedig ördögök is mentek ki, kiáltozván és mondván: Te vagy ama Krisztus, [17†] az Isten Fia! De ő megdorgálván, nem engedé őket szólani, mivelhogy tudták, [18†] hogy ő a Krisztus.

41 Выходили также и бесы из многих скриком и говорили: Ты Христос, Сын Божий. А Он запрещал им сказывать, что они знают, что Он Христос.

41. Виходили ж і біси з многих, і кричали, кажучи: Що Ти єси Христос, Син Божий. І грозячи, не давав їм говорити, бо вони знали, що Він Христос.

42 Ja päivän tultua hän lähti pois ja meni autioon paikkaan; mutta kansa etsi häntä, ja saavuttuaan hänen luokseen he pidättelivät häntä lähtemästä heidän luotansa.

42 Päivän tultua Hän lähti pois ja meni autioon paikkaan. Mutta kansa etsi Häntä ja tuli Hänen luokseen, ja he estelivät Häntä lähtemästä heidän luotaan.

42. Mutta kuin päivä tuli, meni hän erämaahan, ja kansa etsi häntä, ja he menivät hänen tykönsä, ja pidättivät hänen, ettei hän heidän tyköänsä olisi mennyt pois.

42. MUtta cuin päiwä tuli meni hän erimaahan ja Canssa edzeit händä ja menit hänen tygöns ja estelit händä ettei hänen pitänyt sieldä lähtemän.

42. Mutta quin peiue tuli/ vlosmeni hen erineiseen sijaan. Ja Canssa etzit hende ia tulit haman henen tygens/ ia estelit hende/ ettei henen pitenyt poislechtemen heilde. (Mutta kuin päiwä tuli/ ulos meni hän erinäiseen sijaan. Ja kansa etsit häntä ja tulit hamaan hänen tykönsä/ ja estelit häntä/ ettei hänen pitänyt pois lähtemään heiltä.)

42. Γενομένης δὲ ἡμέρας ἐξελθὼν ἐπορεύθη εἰς ἔρημον τόπον· καὶ οἱ ὄχλοι ἐπεζήτουν αὐτόν, καὶ ἦλθον ἕως αὐτοῦ, καὶ κατεῖχον αὐτὸν τοῦ μὴ πορεύεσθαι ἀπ’ αὐτῶν.

42. γενομενης δε ημερας εξελθων επορευθη εις ερημον τοπον και οι οχλοι εζητουν αυτον και ηλθον εως αυτου και κατειχον αυτον του μη πορευεσθαι απ αυτων 42. genomenes de emeras ekselthon eporeυthe eis eremon topon kai oi ochloi ezetoυn aυton kai elthon eos aυtoυ kai kateichon aυton toυ me poreυesthai ap aυton

42 Now (after) it became day, he came out and traveled into a desolate place, and the crowds were seeking him and came to him, and were holding-onto him to not travel away from them.

42. And when it was day, he departed and went into a desert place: and the people sought him, and came unto him, and stayed him, that he should not depart from them.

42. Men der det var blevet Dag, gik han ud og drog til et øde Sted; og Folket ledte efter ham, og de kom hen til ham, og de holdt paa ham, at han ikke skulde gaae fra dem.

42. Då dager vardt, gick han ut i ödemarken; och folket sökte honom, och kommo till honom, och förhöllo honom, att han icke skulle gå ifrå dem.

42. Agga kui walge sai, läks tem̃a wälja, ja läks ühte tühja paika, ja rahwas otsisid tedda, ja tullid tem̃a jure, ja piddasid tedda, et ta neist ei piddand ärraminnema.

42. Dienai išaušus, Jis išėjęs pasitraukė į negyvenamą vietą. Minios Jo ieškojo ir, atėjusios pas Jį, bandė sulaikyti Jį, kad jų nepaliktų.

42. Da es aber Tag ward, ging er hinaus an eine wüste Stätte; und das Volk suchte ihn, und sie kamen zu ihm und hielten ihn auf, daß er nicht von ihnen ginge.

42. Et dès que le jour parut, il sortit et alla dans un lieu désert, et une multitude de gens qui le cherchaient, vinrent jusqu'à lui et ils voulaient le retenir, afin qu'il ne les quittât pas.

42. Y siendo ya de día salió, y se fué a un lugar desierto; y las gentes le buscaban, y vinieron hasta él; y le detenían para que no se apartase de ellos.

42 En als het dag werd, ging Hij uit, en trok naar een woeste plaats; en de scharen zochten Hem, en kwamen tot bij Hem, en hielden Hem op, dat Hij van hen niet zou weggaan.

42. A gdy był dzieó, wyszedłszy, szedł na miejsce puste. A lud go szukał, i przyszli aż do niego, i zatrzymywali go, aby nie odchodził od nich.

42. A nap fölkeltekor pedig kimenvén, puszta helyre méne; [19†] de a sokaság felkeresé őt, és hozzámenének, és tartóztaták őt, hogy ne menjen el tőlök.

42 Когда же настал день, Он, выйдя из дома , пошел в пустынное место, и народ искал Его и, придя к Нему, удерживал Его, чтобы не уходил от них.

42. Як же настав день, вийшовши пійшов у пусте місце; й люде шукали Його, й прийшли до Него, й вдержували Його, щоб не йшов від них.

43 Mutta hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia, sillä sitä varten minä olen lähetetty".

43 Mutta Hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta, sillä sitä varten olen lähetetty."

43. Vaan hän sanoi heille: minun pitää myös muillekin evankeliumia Jumalan valtakunnasta saarnaaman; sillä sitä varten minä olen lähetetty.

43. Ja hän sanoi heille: minun pitä myös muillekin Caupungeille Evangeliumi Jumalan waldacunnast saarnaman: sillä sitä warten minä olen lähetetty.

43. Nin sanoi hen heille/ Minun tule mös muille Caupungeille Euangelium JUMALAN Waldaku'nast sarnata. Sille site warten mine lehdetetty olen. (Niin sanoi hän heille/ Minun tulee myös muille kaupungeille ewankelium JUMALAN waltakunnasta saarnata. Sillä sitä warten minä lähetetty olen.)

43. ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτοὺς ὅτι Καὶ ταῖς ἑτέραις πόλεσιν εὐαγγελίσασθαί με δεῖ τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ· ὅτι ἐπὶ τοῦτο ἀπέσταλμαι.

43. ο δε ειπεν προς αυτους οτι και ταις ετεραις πολεσιν ευαγγελισασθαι με δει την βασιλειαν του θεου οτι εις τουτο απεσταλμαι 43. o de eipen pros aυtoυs oti kai tais eterais polesin eυaggelisasthai me dei ten βasileian toυ theoυ oti eis toυto apestalmai

43 But he said to them, It is essential (for) me to also proclaim the good-news of the kingdom of God to the other cities, because I have been sent to this (end).

43. And he said unto them, I must preach the kingdom of God to other cities also: for therefore am I sent.

43. Men han sagde til dem: mig bør og for andre Stæder at forkynde Guds Rige, thi dertil er jeg udsendt.

43. Då sade han till dem: Andra städer måste jag ock predika Guds rike; ty jag är dertill sänd.

43. Agga temma ütles nende wasto: Minna pean ka muile liñnadele armoöppetust kulutama Jummala rigist; sest seks ollen ma läkkitud.

43. Jis jiems tarė: ‘‘Ir kitiems miestams turiu skelbti Gerąją naujieną apie Dievo karalystę, nes tam esu siųstas’‘.

43. Er sprach aber zu ihnen: Ich muß auch andern Städten das Evangelium verkündigen vom Reiche Gottes; denn dazu bin ich gesandt.

43. Mais il leur dit: Il faut que j'annonce aussi le royaume de Dieu aux autres villes; car c'est pour cela que j'ai été envoyé.

43. Y él les dijo: También a otras ciudades es menester que yo anuncie el evangelio del reino de Dios; porque para esto soy enviado.

43 Maar Hij zeide tot hen: Ik moet ook anderen steden het Evangelie van het Koninkrijk Gods verkondigen; want daartoe ben Ik uitgezonden.

43. A on rzekł do nich: I innym miastom muszę opowiadać królestwo Boże; bom na to posłany.

43. Ő pedig monda nékik: Egyéb városoknak is hirdetnem kell nékem az Istennek országát; [20†] mert azért küldettem.

43 Но Он сказал им: и другим городам благовествовать Я должен Царствие Божие, ибо на то Я послан.

43. Він же рече до них: Що й иншим городам благовістити менї треба царство Боже; бо на се я посланий.

44 Ja hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44 Niin Hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44. Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.

44. Ja hän saarnais Galilean Synagogisa.

44. Ja hen sarnasi Galilean Sinagogisa. (Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.)

44. καὶ ἦν κηρύσσων εἰς τὰς συναγωγὰς τῆς Γαλιλαίας.

44. και ην κηρυσσων εν ταις συναγωγαις της γαλιλαιας 44. kai en kerυsson en tais sυnagogais tes galilaias

44 And he was preaching in the synagogues of Galilee.

44. And he preached in the synagogues of Galilee.

44. Og han prædikede i Galilæas Synagoger.

44. Och han predikade uti de Synagogor i Galileen.

44. Ja temma ütles jutlust Kalilea-ma koggodusse koddade sees.

44. Ir Jis pamokslavo Galilėjos sinagogose.

44. Und er predigte in den Schulen Galiläas.

44. Et il prêchait dans les synagogues de la Galilée.

44. Y predicaba en las sinagogas de Galilea.

44 En Hij predikte in de synagogen van Galilea.

44. I kazał w bóżnicach Galilejskich.

44. És prédikál vala Galilea zsinagógáiban.

44 И проповедывал в синагогах галилейских.

44. І проповідував по школах Галилейських.