11 luku

Jeesus opettaa ja kehoittaa rukoilemaan 1 – 13, parantaa riivatun miehen ja kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 14 – 26, sanoo, kuka on autuas 27, 28, moittii kansaa pahaksi ja merkkejä tavoittelevaksi 29 – 32, puhuu sisällisestä valosta 33 – 36; ja huutaa: » Voi teitä! » fariseuksille 37 – 44 ja lainoppineille 45 – 52; häntä koetetaan saada sanoistaan ansaan 53, 54.

1 Ja kun hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, sanoi eräs hänen opetuslapsistansa hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsiansa".

1 Kun Hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, sanoi muuan Hänen opetuslapsistaan Hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan."

1. Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.

1. JA tapahtui että hän rucoili yhdes paicas. Ja cuin hän lackais sanoi hänelle yxi hänen Opetuslapsistans: HERra opeta meitä rucoileman nijncuin Johanneskin opetti hänen Opetuslapsens.

1. IA se tapactui/ Coska hen rucoli yhdes Paicas. Ja quin hen lackasi sanoi henelle yxi henen Opetuslapsista's/ HErra opeta meite rucolema' ninquin mös Johannes opetti henen Opetuslapsens. (Ja se tapahtui/ Koska hän rukoili yhdessä paikassa. Ja kuin hän lakkasi sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa/ Herra opeta meitä rukoilemaan niinkuin myös Johannes opetti hänen opetuslapsensa.)

1. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν ἐν τόπῳ τινὶ προσευχόμενον, ὡς ἐπαύσατο, εἶπέ τις τῶν μαθητῶν αὐτοῦ πρὸς αὐτόν· Κύριε, δίδαξον ἡμᾶς προσεύχεσθαι, καθὼς καὶ Ἰωάννης ἐδίδαξε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ.

1. και εγενετο εν τω ειναι αυτον εν τοπω τινι προσευχομενον ως επαυσατο ειπεν τις των μαθητων αυτου προς αυτον κυριε διδαξον ημας προσευχεσθαι καθως και ιωαννης εδιδαξεν τους μαθητας αυτου 1. kai egeneto en to einai aυton en topo tini proseυchomenon os epaυsato eipen tis ton matheton aυtoυ pros aυton kυrie didakson emas proseυchesthai kathos kai ioannes edidaksen toυs mathetas aυtoυ

1 {Luk 11:1-13:9; Probably Judea; no parallel. This is similar teaching to different crowd.} {Similar: Mat 6:9-13; Luk 11:1-5}And it happened, while* he was praying in a certain place, that as he ceased, someone from his disciples said to him, Lord, teach us to pray, just-as John also taught his disciples.

1. And it came to pass, that, as he was praying in a certain place, when he ceased, one of his disciples said unto him, Lord, teach us to pray, as John also taught his disciples.

1. Og det begav sig, der han var paa et Sted og bad, at en af hans Disciple sagde til ham, der han lod af: Herre! lær os at bede, som Johannes og lærte sine Disciple.

1. Och det begaf sig, att han bad uti ett rum; då han vände igen, sade en af hans Lärjungar till honom: Herre, lär oss bedja, såsom ock Johannes lärde sina Lärjungar.

1. Ja se sündis, et ta ühhes paikas olli luggemas, ja kui ta olli löppetanud, ütles üks temma jüngrittest temma wasto: Issand, öppeta meid luggema, nenda kui Joanneske ommad jüngrid on öppetanud.

1. Kartą Jėzus vienoje vietoje meldėsi. Jam baigus melstis, vienas iš Jo mokinių paprašė: ‘‘Viešpatie, išmokyk mus melstis, kaip ir Jonas išmokė savo mokinius’‘.

1. Und es begab sich, daß er war an einem Ort und betete. Und da er aufgehört hatte, sprach seiner Jünger einer zu ihm: HERR, lehre uns beten, wie auch Johannes seine Jünger lehrte.

1. Un jour que Jésus était en prière en un certain lieu, après qu'il eut achevé, un de ses disciples lui dit: Seigneur, enseigne-nous à prier, comme Jean l'a aussi enseigné à ses disciples.

1. Y ACONTECIÓ que estando él orando en cierto lugar, como acabó, uno de sus discípulos le dijo: Señor, enséñanos a orar, como también Juan enseñó a sus discípulos.

1 En het geschiedde, toen Hij in een zekere plaats was biddende, als Hij ophield, dat een van Zijn discipelen tot Hem zeide: Heere, leer ons bidden, gelijk ook Johannes zijn discipelen geleerd heeft.

1. I stało się, gdy on był na niektórem miejscu, modląc się, że gdy przestał, rzekł do niego jeden z uczniów jego, Panie! naucz nas modlić się, tak jako i Jan nauczył uczniów swoich.

1. És lőn, mikor ő imádkozék egy helyen, minekutána elvégezte, monda néki egy az ő tanítványai közül: Uram, taníts minket imádkozni, miképen János is tanította az ő tanítványait.

1 Случилось, что когда Он в одном месте молился, и перестал, один из учеников Его сказал Ему: Господи! научи нас молиться, как и Иоанн научил учеников своих.

1. І сталось, як Він молив ся на одному місцї, і як перестав, сказав один з учеників до Него: Господи, навчи нас молитись, як і Йоан навчив учеників своїх.

2 Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä (meidän joka olet taivaissa), pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; (tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;)

2 Niin Hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: 'Isä (meidän joka olet taivaissa), pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

2. Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.

2. Sanoi hän heille: cosca te rucoiletta nijn sanocat: Isä meidän joca olet Taiwahis. Pyhitetty olcon sinun Nimes. Lähestykön sinun waldacundas. Tapahtucon sinun tahtos nijn maasa cuin Taiwasa.

2. Nin sanoi hen heille/ Coska te rucoletta/ nin sanocat. Ise meiden/ ioca olet Taiuahis. Pyhetty olcon sinun Nimes. Lehestulkon sinun Waldakundas. Olcon sinun tactos nin maassa quin on Taiuasa. (Niin sanoi hän heille/ Koska te rukoilette/ niin sanokaat Isä meidän/ joka olet taiwahissa. Pyhätty olkoon sinun nimesi. Lähestulkoon sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa kuin on taiwaassa.)

2. εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ὅταν προσεύχησθε, λέγετε, Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς· ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου· ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου· γενηθήτω τὸ θέλημά σου, ὡς ἐν οὐρανῷ, καὶ ἐπὶ τῆς γῆς·

2. ειπεν δε αυτοις οταν προσευχησθε λεγετε πατερ ημων ο εν τοις ουρανοις αγιασθητω το ονομα σου ελθετω η βασιλεια σου γενηθητω το θελημα σου ως εν ουρανω και επι της γης 2. eipen de aυtois otan proseυchesthe legete pater emon o en tois oυranois agiastheto to onoma soυ eltheto e βasileia soυ genetheto to thelema soυ os en oυrano kai epi tes ges

2 Now he said to them, Whenever you° pray, say°, Our Father, the (one) in the heavens, let your name be made holy. Let your kingdom come. Let your will happen as in heaven, also upon the earth.

2. And he said unto them, When ye pray, say, Our Father which art in heaven, Hallowed be thy name. Thy kingdom come. Thy will be done, as in heaven, so in earth.

2. Da sagde han til dem: naar I bede da siger: Vor Fader, du som er i Himlene! helliget vorde dit Navn; komme dit Rige; skee din Villie, som i Himmelen, saa og paa Jorden;

2. Då sade han till dem: När I bedjen, säger så: Fader vår, som äst i himlom, helgadt varde ditt Namn. Tillkomme ditt rike. Ske din vilje, såsom i himmelen, så ock på jordene.

2. Agga temma ütles neile: Kui teie loete, siis üttelge: Meie Issa, kes sa olled taewas: pühhitsetud sago sinno nimmi: sinno kunningriik tulgo: sinno tahtminne sündko, kui taewas, nenda ka Ma peäl:

2. Jėzus tarė jiems: ‘‘Kai meldžiatės, sakykite: ‘Tėve mūsų, kuris esi danguje, teesie šventas Tavo vardas. Teateinie Tavo karalystė. Tebūnie Tavo valia kaip danguje, taip ir žemėje.

2. Und er sprach zu ihnen: Wenn ihr betet, so sprecht: Unser Vater im Himmel, dein Name werde geheiligt. Dein Reich komme. Dein Wille geschehe auf Erden wie im Himmel.

2. Et il leur dit: Quand vous priez, dites: Notre Père qui es aux cieux; ton nom soit sanctifié; ton règne vienne; ta volonté soit faite sur la terre comme au ciel;

2. Y les dijo: Cuando orareis, decíd: Padre nuestro, que estás en los cielos, sea tu nombre santificado. Venga tu reino: sea hecha tu voluntad como en el cielo así también en la tierra.

2 En Hij zeide tot hen: Wanneer gij bidt, zo zegt: Onze Vader, Die in de hemelen zijt! Uw Naam worde geheiligd. Uw Koninkrijk kome. Uw wil geschiede, gelijk in den hemel, alzo ook op de aarde.

2. I rzekł im: Gdy się modlicie, mówcie: Ojcze nasz, któryś jest w niebiesiech! Święć się imię twoje; przyjdź królestwo twoje; bądź wola twoja, jako w niebie tak i na ziemi.

2. Monda pedig nékik: Mikor imádkoztok, ezt mondjátok: Mi Atyánk, ki vagy [1†] a mennyekben, szenteltessék meg a te neved. Jőjjön el a te országod. Legyen meg a te akaratod, miképen a mennyben, azonképen e földön is.

2 Он сказал им: когда молитесь, говорите: Отче наш, сущий на небесах! да святится имя Твое; да приидет Царствие Твое; да будет воля Твоя и на земле, как нанебе;

2. Рече ж їм: Коли молитесь, кажіть: Отче наш, що на небесах! Нехай святить ся імя Твоє, нехай прийде царство Твоє, нехай буде воля Твоя, як на небі, так і на землї.

3 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;

3 Anna meille päivittäin jokapäiväinen* leipämme.

3. Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

3. Anna meille tänäpän meidän jocapäiwäinen leipäm.

3. Anna meille tenepene meiden iocapeiuene' leipe. (Anna meille tänäpänä meidän jokapäiwäinen leipä.)

3. τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δίδου ἡμῖν τὸ καθ’ ἡμέραν·

3. τον αρτον ημων τον επιουσιον διδου ημιν το καθ ημεραν 3. ton arton emon ton epioυsion didoυ emin to kath emeran

3 Give our {F} needful daily bread to us.

3. Give us day by day our daily bread.

3. giv os hver Dag vort daglige Brød;

3. Gif oss alltid vårt dageliga bröd.

3. Meie iggapäwast leiba anna meile iggapääw:

3. Kasdienės mūsų duonos duok mums kasdien

3. Gib uns unser täglich Brot immerdar.

3. Donne-nous chaque jour notre pain quotidien;

3. El pan nuestro de cada día dánosle hoy.

3 Geef ons elken dag ons dagelijks brood.

3. Chleba naszego powszedniego daj nam na każdy dzieó.

3. A mi mindennapi kenyerünket add meg nékünk naponként.

3 хлеб наш насущный подавай нам на каждый день;

3. Хлїб наш щоденний дай нам сьогоднї.

4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."

4 Ja anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta*.”

4. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.

4. Ja anna meidän syndimme andexi sillä mekin caikille meidän welgollisillem andexi annamme. Ja älä saata meitä kiusauxeen. Mutta päästä pahasta.

4. Ja a'na meide' syndine andexi/ Sille ette meki caikein meide' welgolisten andexi anname. Ja ele iohdata meit kiusauxe'. Mutta päste meite pahasta. (Ja anna meidän syntimme anteeksi/ Sillä että mekin kaikkein meidän welkollisten anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.)

4. καὶ ἄφες ἡμῖν τὰς ἁμαρτίας ἡμῶν· καὶ γὰρ αὐτοὶ ἀφίεμεν παντὶ τῷ ὀφείλοντι ἡμῖν· καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ.

4. και αφες ημιν τας αμαρτιας ημων και γαρ αυτοι αφιεμεν παντι οφειλοντι ημιν και μη εισενεγκης ημας εις πειρασμον αλλα ρυσαι ημας απο του πονηρου 4. kai afes emin tas amartias emon kai gar aυtoi afiemen panti ofeilonti emin kai me eisenegkes emas eis peirasmon alla rυsai emas apo toυ poneroυ

4 And forgive us our sins; for* we ourselves also forgive everyone who is obligated to us. And do not bring us into temptation, but rescue us from the evil (one). {Footnotes: Luk 11:3, no one knows for sure what the original word means. It is only in the N.T. twice and no where else.}

4. And forgive us our sins; for we also forgive every one that is indebted to us. And lead us not into temptation; but deliver us from evil.

4. og forlad os vore Synder, thi og vi forlade hver, som os er skyldig; og led os ikke i Fristelse; men fri os fra det Onde.

4. Och förlåt oss våra synder; ty ock vi förlåte allom, som oss skyldige äro. Och inled oss icke uti frestelse; utan fräls oss ifrån ondo.

4. Ja anna meile andeks meie pattud: sest meiege anname andeks keikile, kel meiega wölgo on: ja ärra sada meid mitte kiusatusse sisse; waid peästa meid ärra sest tiggedast.

4. ir atleisk mums mūsų kaltes, nes ir mes atleidžiame kiekvienam, kuris mums kaltas. Ir nevesk mūsų į pagundymą, bet gelbėk mus nuo pikto’ ‘‘.

4. Und vergib uns unsre Sünden, denn auch wir vergeben allen, die uns schuldig sind. Und führe uns nicht in Versuchung, sondern erlöse uns von dem Übel.

4. Pardonne-nous nos péchés; car nous pardonnons aussi à tous ceux qui nous ont offensés; et ne nous induis point en tentation; mais délivre-nous du malin.

4. Y perdónanos nuestros pecados, porque también nosotros perdonamos a todos los que nos deben. Y no nos metas en tentación; mas líbranos de mal.

4 En vergeef ons onze zonden; want ook wij vergeven aan een iegelijk, die ons schuldig is. En leid ons niet in verzoeking, maar verlos ons van den boze.

4. I odpuść nam grzechy nasze; bo też i my odpuszczamy każdemu winowajcy naszemu. A nie wwódź nas na pokuszenie, ale nas zbaw od złego.

4. És bocsásd meg nékünk a mi bűneinket; mert mi is megbocsátunk mindeneknek, a kik nékünk adósok. És ne vígy minket kisértetbe; de szabadíts meg minket a [2†] gonosztól.

4 и прости нам грехи наши, ибо и мы прощаем всякому должнику нашему; и не введи нас в искушение, но избавь нас от лукавого.

4. І прости нам довги наші, як і ми прощаємо кожному довжникові нашому; й не введи нас у спокусу, а ізбави нас од лукавого.

5 Ja hän sanoi heille: "Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää,

5 Vielä Hän sanoi heille: "Kenellä teistä on ystävä, jonka luo hän yösydännä menee ja sanoo tälle: 'Ystävä, lainaa minulle kolme leipää,

5. Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;

5. JA hän sanoi heille: culla teistä on ystäwä ja mene puoli yöstä hänen tygöns ja sano hänelle: ystäwän lainas minulle colme leipä:

5. Ja hen sanoi heille/ Culla teiste ombi Ysteue/ ia menepi henen tygens poliööst ia sanopi henelle/ Racas ysteue/ laina minulle colmet Leipe/ (Ja hän sanoi heille/ Kulla teistä ompi ystäwä/ ja meneepi hänen tykönsä puoliyöstä ja sanoopi hänelle/ Rakas ystäwä/ lainaa minulle kolme leipää/)

5. Καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Τίς ἐξ ὑμῶν ἕξει φίλον καὶ πορεύσεται πρὸς αὐτὸν μεσονυκτίου καὶ ἐρεῖ αὐτῷ· φίλε, χρῆσόν μοι τρεῖς ἄρτους,

5. και ειπεν προς αυτους τις εξ υμων εξει φιλον και πορευσεται προς αυτον μεσονυκτιου και ειπη αυτω φιλε χρησον μοι τρεις αρτους 5. kai eipen pros aυtoυs tis eks υmon eksei filon kai poreυsetai pros aυton mesonυktioυ kai eipe aυto file chreson moi treis artoυs

5 And he said to them, Who out of you° will have a friend, and will be traveling to him (at) midnight and may say to him, Friend, lend me three loaves,

5. And he said unto them, Which of you shall have a friend, and shall go unto him at midnight, and say unto him, Friend, lend me three loaves;

5. Og han sagde til dem: om Nogen af Eder har en Ven og vilde gaae til ham om Midnat og sige til ham: Kjære! laan mig tre Brød,

5. Och sade han till dem: Hvilken är ibland eder, som hafver en vän, och han går till honom om midnattstid, och säger till honom: Käre vän, låna mig tre bröd;

5. Ja temma ütles nende wasto: Kennel teie seast on üks söbber, kui ta tulleks kesk öse temma jure, ja ütleks temma wasto: Söbber, laena mulle kolm leiba:

5. Jis kalbėjo jiems: ‘‘Kas nors iš jūsų turės draugą ir, nuėjęs pas jį vidurnaktį, sakys: ‘Bičiuli, paskolink man tris kepalus duonos,

5. Und er sprach zu ihnen: Welcher ist unter euch, der einen Freund hat und ginge zu ihm zu Mitternacht und spräche zu ihm: Lieber Freund, leihe mir drei Brote;

5. Puis il leur dit: Mon ami, prête-moi trois pains;

5. Les dijo también: ¿Quién de vosotros tendrá un amigo, e irá a él a media noche, y le dirá: Amigo préstame tres panes,

5 En Hij zeide tot hen: Wie van u zal een vriend hebben, en zal ter middernacht tot hem gaan, en tot hem zeggen: Vriend! leen mij drie broden;

5. Zatem rzekł do nich: Któż z was mieć będzie przyjaciela, i pójdzie do niego o północy i rzecze mu: Przyjacielu! pożycz mi trzech chlebów;

5. És monda nékik: Ki az közületek, a kinek barátja van, és ahhoz megy éjfélkor, és ezt mondja néki: Barátom, adj nékem kölcsön három kenyeret,

5 И сказал им: положим, что кто-нибудь из вас, имея друга, придет к нему в полночь и скажет ему: друг! дай мне взаймы три хлеба,

5. І рече до них: Хто з вас мати ме приятеля, і прийде до него о півночі, і скаже йому: Друже, позич менї три хлїби,

6 sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä';

6 sillä eräs ystäväni on tullut matkallaan luokseni, eikä minulla ole mitä panen hänen eteensä',

6. Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.

6. Sillä minun ystäwän tuli matcast minun tygöni ja ei minulla ole mitä minä panen hänen eteens.

6. Sille minun ysteuen tuli matcast minun tygen/ ia ei ole minulla mite mine henen etenspanen. (Sillä minun ystäwäni tuli matkasta minun tyköni/ ja ei ole minulla mitä minä hänen eteensä panen.)

6. ἐπειδὴ φίλος μου παρεγένετο ἐξ ὁδοῦ πρός με καὶ οὐκ ἔχω ὃ παραθήσω αὐτῷ·

6. επειδη φιλος μου παρεγενετο εξ οδου προς με και ουκ εχω ο παραθησω αυτω 6. epeide filos moυ paregeneto eks odoυ pros me kai oυk echo o paratheso aυto

6 since a friend came* to me from a journey, and I have nothing (as to) what I will be placing beside him.

6. For a friend of mine in his journey is come to me, and I have nothing to set before him?

6. efterdi min Ven er kommen til mig fra Reisen, og jeg har Intet at sætte for ham;

6. Ty min vän är kommen till mig, vägfarandes, och jag hafver intet lägga för honom.

6. Sest minno söbber on tee peält mo jure tulnud, ja mul ei olle mitte, mis ma temma ette woin panna.

6. nes draugas iš kelionės pas mane atvyko ir neturiu ko jam padėti ant stalo’.

6. denn es ist mein Freund zu mir gekommen von der Straße, und ich habe nicht, was ich ihm vorlege;

6. Car un de mes amis qui est en voyage est survenu chez moi, et je n'ai rien à lui présenter;

6. Porque un mi amigo ha venido a mi de camino, y no tengo que ponerle delante;

6 Overmits mijn vriend van de reis tot mij gekomen is, en ik heb niet, dat ik hem voorzette;

6. Albowiem przyjaciel mój przyszedł z drogi do mnie, a nie mam, co przed niego położyć.

6. Mert az én barátom én hozzám jött az útról, és nincs mit adjak ennie;

6 ибо друг мой с дороги зашел ко мне, и мне нечего предложить ему;

6. бо приятель мій прийшов до мене з дороги, й не маю що поставити перед ним;

7 ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle' —

7 'ja tämä sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä vaivaa minua. Ovi on jo suljettu ja pienokaiseni ovat kanssani vuoteessa. En voi nousta antamaan sinulle'?

7. Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.

7. Ja hän wasta huonestans: älä minua waiwa owi on jo suljettu ja minun lapseni minun cansani macawat ja en minä woi nosta sinulle andaman.

7. Ja hen siselde wastaten sano/ Ele minua waiua/ io on owi suliettu/ ia minun Lapseni ouat minun cansan Cammios/ ia em mine woi nosta/ ia anda sinun. (Ja hän sisältä wastaten sanoo/ Älä minua waiwaa/ jo on owi suljettu/ ja minun lapseni owat minun kanssani kammiossa/ ja en minä woi nousta/ ja antaa sinun.)

7. κἀκεῖνος ἔσωθεν ἀποκριθεὶς εἴπῃ· μή μοι κόπους πάρεχε· ἤδη ἡ θύρα κέκλεισται, καὶ τὰ παιδία μου μετ’ ἐμοῦ εἰς τὴν κοίτην εἰσίν· οὐ δύναμαι ἀναστὰς δοῦναί σοι;

7. κακεινος εσωθεν αποκριθεις ειπη μη μοι κοπους παρεχε ηδη η θυρα κεκλεισται και τα παιδια μου μετ εμου εις την κοιτην εισιν ου δυναμαι αναστας δουναι σοι 7. kakeinos esothen apokritheis eipe me moi kopoυs pareche ede e thυra kekleistai kai ta paidia moυ met emoυ eis ten koiten eisin oυ dυnamai anastas doυnai soi

7 And he will answer (from) inside and should say, Do not be harassing me. The door has already been locked and my children are in the bunk with me. I am not able to give to you (bread, even if) I had risen* up.

7. And he from within shall answer and say, Trouble me not: the door is now shut, and my children are with me in bed; I cannot rise and give thee.

7. og han derinde skulde svare og sige: gjør mig ikke Uro; Døren er nu tillukt, og mine Børn ere med mig i Senge, jeg kan ikke staae op og give dig:

7. Och den, som innanföre är, svarar, och säger: Gör mig icke omak; dörren är nu stängd, och min barn äro med mig i säng; jag kan icke stå upp, och få dig det.

7. Ja temma peaks seest wastama ja ütlema: Ärra te mulle waewa: jubba uks on lukko pandud, ja minno lapsokessed on minnoga wodis; minna ei woi üllestousta ja sulle anda.

7. O anas iš vidaus atsilieps: ‘Nekvaršink manęs! Durys jau uždarytos, o aš su vaikais lovoje, negaliu keltis ir tau duoti’.

7. und er drinnen würde antworten und sprechen: Mache mir keine Unruhe! die Tür ist schon zugeschlossen, und meine Kindlein sind bei mir in der Kammer; ich kann nicht aufstehen und dir geben.

7. Et que cet homme, qui est dans sa maison, lui répondît: Ne m'importune pas, ma porte est fermée, et mes enfants sont avec moi au lit; je ne saurais me lever pour t'en donner.

7. Y él dentro respondiendo, diga: No me seas molesto: la puerta está ya cerrada, y mis niños están conmigo en la cama: no puedo levantarme, y darte.

7 En dat die van binnen, antwoordende, zou zeggen: Doe mij geen moeite aan; de deur is nu gesloten, en mijn kinderen zijn met mij in de slaapkamer; ik kan niet opstaan, om u te geven.

7. A on będąc w domu, odpowiedziałby mówiąc: Nie uprzykrzaj mi się; już są drzwi zamknięte, a dziatki moje są ze mną w pokoju; nie mogę wstać, abym ci dał.

7. Az pedig onnét belőlről felelvén, ezt mondaná: Ne bánts engem: immár az ajtó be van zárva, és az én gyermekeim velem vannak az ágyban; nem kelhetek fel, és nem adhatok néked?

7 а тот изнутри скажет ему в ответ: не беспокой меня, двери уже заперты, и дети мои со мною на постели; не могу встать и дать тебе.

7. а той із середини, озвавшись, скаже: Не турбуй мене; вже двері зачинені, і дїти мої зо мною в постелї; не можу, вставши, дати тобі:

8 minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.

8 Sanon teille: ellei hän nousekaan antamaan hänelle sen vuoksi, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin hänen hellittämättömyytensä vuoksi ja antaa hänelle niin paljon kuin hän tarvitsee.

8. Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle, että hän on hänen ystävänsä, niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin monta kuin hän tarvitsee.

8. Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle että hän on hänen ystäwäns nijn hän cuitengin hänen ahkerudens tähden nouse ja anda hänelle nijn monda cuin hän tarwidze.

8. Mine sanon teille/ Ellei hen ylesnouse ia anna henelle ette hen on henen Ysteuens/ nin hen quitengi henen achkerudhens tehden ylesnousepi/ ia andapi henelle nin monda quin hen taruitze. (Minä sanon teille/ Ellei hän ylös nouse ja anna hänelle että hän on hänen ystäwänsä/ niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden ylösnouseepi/ ja antaapi hänelle niin monta kuin hän tarwitsee.)

8. λέγω ὑμῖν, εἰ καὶ οὐ δώσει αὐτῷ ἀναστὰς διὰ τὸ εἶναι αὐτοῦ φίλον, διά γε τὴν ἀναίδειαν αὐτοῦ ἐγερθεὶς δώσει αὐτῷ ὅσων χρῄζει.

8. λεγω υμιν ει και ου δωσει αυτω αναστας δια το ειναι αυτου φιλον δια γε την αναιδειαν αυτου εγερθεις δωσει αυτω οσων χρηζει 8. lego υmin ei kai oυ dosei aυto anastas dia to einai aυtoυ filon dia ge ten anaideian aυtoυ egertheis dosei aυto oson chrezei

8 I say to you°, Even if he will not rise* and will be giving to him because he is his friend, yet because of his irreverence, (after) he (has) raised himself up, he will be giving him as many as he needs. {Similar: Mat 7:7-11, Luk 11:9-13}

8. I say unto you, Though he will not rise and give him, because he is his friend, yet because of his importunity he will rise and give him as many as he needeth.

8. da siger jeg Eder, dersom han og ikke staaer op og giver ham, fordi han er hans Ven, saa staaer han dog op for hans Ubluheds Skyld og giver ham saa mange, som han har behov.

8. Jag säger eder: Om han än icke uppstår, och får honom det, derföre att han är hans vän; likväl, derföre att han så trägen är, står han upp, och får honom så mycket han behöfver.

8. Ma ütlen teile: Ehk ta ülles ei touseks, ja temmale ei annaks sepärrast, et ta temma söbber on; siis touseb ta ommeti tem̃a häbbematta küssimisse pärrast ülles; ja annab temmale ni paljo, kui temmal tarwis on.

8. Aš jums sakau: jeigu nesikels ir neduos jam duonos dėl draugystės, tai dėl jo atkaklumo atsikels ir duos, kiek tik jam reikia.

8. Ich sage euch: Und ob er nicht aufsteht und gibt ihm, darum daß er sein Freund ist, so wird er doch um seines unverschämten Geilens willen aufstehen und ihm geben, wieviel er bedarf.

8. Je vous dis, que quand même il ne se lèverait pas pour lui en donner parce qu'il est son ami, il se lèverait à cause de son importunité, et lui en donnerait autant qu'il en aurait besoin.

8. Dígoos, que aunque no se levante a darle por ser su amigo, cierto por su importunidad se levantará, y le dará todo lo que habrá menester.

8 Ik zeg ulieden: Hoewel hij niet zou opstaan en hem geven, omdat hij zijn vriend is, nochtans om zijner onbeschaamdheid wil, zal hij opstaan, en hem geven zoveel als hij er behoeft.

8. Powiadam wam: Chociażby mu nie dał wstawszy, przeto że jest przyjacielem jego, wszakże dla niewstydliwego nalegania jego wstawszy, da mu, ile potrzebuje.

8. Mondom néktek, ha azért nem fog is felkelni és adni néki, mert az barátja, de annak tolakodása miatt felkél és ád néki, a mennyi kell.

8 Если, говорю вам, он не встанет и не даст ему по дружбе с ним, то по неотступности его, встав, даст ему, сколько просит.

8. глаголю вам: Хоч і не дасть йому, вставши, що він йому друг, та задля докучання його, вставши, дасть йому, скільки йому треба.

9 Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

9 Niin minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

9. Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.

9. Nijn minä myös sanon teille: anocat nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan:

9. Nin mine mös sanon teille/ Annocat/ nin teille annetan. Etziket/ nin te leudhet. Colkutacat/ nin teille auatan. (Niin minä myös sanon teille/ Anokaat/ niin teille annetaan. Etsikäät/ niin te löydät. Kolkuttakaat/ niin teille awataan.)

9. κἀγὼ ὑμῖν λέγω, αἰτεῖτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· ζητεῖτε, καὶ εὑρήσετε· κρούετε, καὶ ἀνοιγήσεται ὑμῖν·

9. καγω υμιν λεγω αιτειτε και δοθησεται υμιν ζητειτε και ευρησετε κρουετε και ανοιγησεται υμιν 9. kago υmin lego aiteite kai dothesetai υmin zeteite kai eυresete kroυete kai anoigesetai υmin

9 And I say to you°, Ask° and it will be given (to) you°; seek° and you° will be finding; knock° and it will be opened to you°.

9. And I say unto you, Ask, and it shall be given you; seek, and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you.

9. Og jeg siger Eder: beder, saa skal Eder gives; leder, saa skulle I finde; banker, saa skal Eder oplades.

9. Så säger ock jag eder: Beder, och eder skall gifvet varda; söker, och I skolen finna; klapper, och eder skall varda upplåtet.

9. Ja minna ütlen teile ka: Palluge, siis peab teile antama: otsige, siis peate teie leidma: kopputage, siis peab teile lahti tehtama.

9. Tad ir Aš jums sakau: prašykite, ir jums bus duota; ieškokite, ir rasite; belskite, ir bus jums atidaryta.

9. Und ich sage euch auch: Bittet, so wird euch gegeben; suchet, so werdet ihr finden; klopfet an, so wird euch aufgetan.

9. Moi aussi, je vous dis: Demandez, et on vous donnera; cherchez, et vous trouverez; heurtez, et on vous ouvrira.

9. Y yo os digo: Pedíd, y se os dará: buscád, y hallaréis: tocád, y os será abierto.

9 En Ik zeg ulieden: Bidt, en u zal gegeven worden; zoekt, en gij zult vinden; klopt, en u zal opengedaan worden.

9. I jać wam powiadam: Proście, a będzie wam dano; szukajcie, a znajdziecie; kołaczcie, a będzie wam otworzono.

9. Én is mondom néktek: Kérjetek és megadatik néktek; keressetek és találtok; zörgessetek [3†] és megnyittatik néktek.

9 И Я скажу вам: просите, и дано будет вам; ищите, и найдете;стучите, и отворят вам,

9. І я вам глаголю: Просїть, то й дасть ся вам; шукайте, то й знайдете; стукайте, то й одчинить ся вам.

10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

10. Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan.

10. Sillä jocainen cuin ano se saa ja joca edzi se löytä ja joca colcutta sille awatan.

10. Sille iocainen quin anopi/ se saapi/ ia ioca etzipi/ se leute/ Ja ioca colkutta/ sille auatan. (Sillä jokainen kuin anoopi/ se saapi/ ja joka etsiipi/ se löytää/ Ja joka kolkuttaa/ sille awataan.)

10. πᾶς γὰρ ὁ αἰτῶν λαμβάνει καὶ ὁ ζητῶν εὑρίσκει καὶ τῷ κρούοντι ἀνοιχθήσεται.

10. πας γαρ ο αιτων λαμβανει και ο ζητων ευρισκει και τω κρουοντι ανοιγησεται 10. pas gar o aiton lamβanei kai o zeton eυriskei kai to kroυonti anoigesetai

10 For* everyone who asks, receives; and he who is seeking, finds; and it will be opened to the one who knocks.

10. For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened.

10. Thi hver den, som beder, han faaer, og hvo som leder, han finder, og den, som banker paa, ham skal oplades.

10. Ty den der beder, han får; och den der söker, han finner: och den der klappar, honom varder upplåtet.

10. Sest iggaüks, kes pallub, se saab, ja kes otsib, se leiab, ja kes kopputab, sellele tehhakse lahti.

10. Nes kiekvienas, kas prašo, gauna, kas ieško, randa, ir beldžiančiam atidaroma.

10. Denn wer da bittet, der nimmt; und wer da sucht, der findet; und wer da anklopft, dem wird aufgetan.

10. Car quiconque demande, reçoit, et qui cherche, trouve; et on ouvrira à celui qui heurte.

10. Porque todo aquel que pide, recibe; y el que busca, halla; y al que toca, es abierto.

10 Want een iegelijk, die bidt, die ontvangt; en die zoekt, die vindt; en die klopt, dien zal opengedaan worden.

10. Każdy bowiem, kto prosi, bierze, a kto szuka, znajduje, a temu, co kołacze, będzie otworzono.

10. Mert a ki kér, mind kap; és a ki keres, [4†] talál; és a zörgetőnek megnyittatik.

10 ибо всякий просящий получает, и ищущий находит, и стучащему отворят.

10. Кожен бо, хто просить, одержує; і хто шукає, знаходить; і хто стукає, тому відчиняють.

11 Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,

11 Kuka teistä on isä, joka pojan pyytäessä häneltä (leipää, antaa hänelle kiven ja jos hän pyytää) kalaa, antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,

11. Kuka teista on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?

11. Cuca teistä on se Isä jolda poica ano leipä andaco hän hänelle kiwen? eli jos hän ano cala andaco hän hänelle kärmen?

11. Cuca teiste se Ise ombi/ iolda Poica Leipe anopi/ andako hen sen edhest Kiuen? Eli ios hen Cala anopi/ andako hen henelle sen edhest Kärmen? (Kuka teistä se Isä ompi/ jolta poika leipää anoopi/ antaako hän sen edestä kiwen? Eli jos hän kalaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä käärmeen?)

11. τίνα δὲ ἐξ ὑμῶν τὸν πατέρα αἰτήσει ὁ υἱὸς ἄρτον, μὴ λίθον ἐπιδώσει αὐτῷ; ἢ καὶ ἰχθύν, μὴ ἀντὶ ἰχθύος ὄφιν ἐπιδώσει αὐτῷ;

11. τινα δε υμων τον πατερα αιτησει ο υιος αρτον μη λιθον επιδωσει αυτω ει και ιχθυν μη αντι ιχθυος οφιν επιδωσει αυτω 11. tina de υmon ton patera aitesei o υios arton me lithon epidosei aυto ei kai ichthυn me anti ichthυos ofin epidosei aυto

11 Now whose father of you° will the son ask for a loaf; he will not be giving him a stone, will he? Or also a fish, he will not giving him a serpent instead of a fish, will he?

11. If a son shall ask bread of any of you that is a father, will he give him a stone? or if he ask a fish, will he for a fish give him a serpent?

11. Men dersom iblandt Eder en Søn beder sin Fader om et Brød, monne han da give ham en Steen? og dersom han beder om en Fisk, monne han for Fisken give ham en slange?

11. Hvilken ibland eder är den fader, om hans son bedes bröd af honom, som gifver honom en sten? Eller om han bedes fisk, månn han gifva honom en orm för fisk?

11. Agga missuggune issa on teie seast, kennelt poeg leiba pallub, kas peaks ta tem̃ale kiwwi andma? kui temma ka kalla pallub, kas ta peaks temmale maddo andma kalla eest?

11. Kuris iš jūsų, būdamas tėvas, duonos prašančiam vaikui duotų akmenį?! Ar prašančiam žuvies­ duotų gyvatę?

11. Wo bittet unter euch ein Sohn den Vater ums Brot, der ihm einen Stein dafür biete? und, so er um einen Fisch bittet, der ihm eine Schlange für den Fisch biete?

11. Qui est le père d'entre vous, qui donne à son fils une pierre, lorsqu'il lui demande du pain? Ou, s'il lui demande un poisson, lui donnera-t-il un serpent au lieu d'un poisson?

11. ¿Y cuál padre de vosotros, si su hijo le pidiere pan, le dará una piedra? ¿o, si un pescado, en lugar de pescado le dará una serpiente?

11 En wat vader onder u, dien de zoon om brood bidt, zal hem een steen geven, of ook om een vis, zal hem voor een vis een slang geven?

11. A któryż jest z was ojciec, którego gdyby prosił syn o chleb, izali mu da kamieó? Albo prosiłby o rybę, izali mu zamiast ryby da węża?

11. Melyik atya pedig az közületek, a kitől a fia kenyeret kér, és ő talán követ ád néki? vagy ha halat, vajjon a hal helyett kígyót ád-é néki?

11 Какой из вас отец, когда сын попросит у него хлеба, подаст ему камень? или, когда попросит рыбы, подаст ему змею вместо рыбы?

11. У которого ж з вас, батьків, просити ме син хлїба, чи каменя подасть йому? а як риби, чи замість риби гадюку подасть йому?

12 taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin?

12 tai *jos hän pyytää* munaa antaa hänelle skorpionin?

12. Eli jos hän anoo munaa, antaako hän hänelle skorpionin?

12. Eli jos hän ano muna andaco hän hänelle Scorpionin?

12. Eli ios hen Muna anopi/ andako hen henelle sen edhest Scorpion? (Eli jos hän munaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä scorpion?)

12. ἢ καὶ ἐὰν αἰτήσει ᾠόν, μὴ ἐπιδώσει αὐτῷ σκορπίον;

12. η και εαν αιτηση ωον μη επιδωσει αυτω σκορπιον 12. e kai ean aitese oon me epidosei aυto skorpion

12 Or if he asks for an egg, he will not be giving him a scorpion, will he?

12. Or if he shall ask an egg, will he offer him a scorpion?

12. Eller og dersom han beder om et Æg, monne han give ham en Skorpion?

12. Eller om han bedes ägg, månn han få honom en scorpion?

12. Ehk ka, kui temma munna pallub, kas ta peaks temmale korpioni andma?

12. Arba prašančiam kiaušinio­ duotų skorpioną?

12. oder, so er um ein Ei bittet, der ihm einen Skorpion dafür biete?

12. Ou encore, s'il lui demande un ouf, lui donnera-t-il un scorpion?

12. ¿O, si le pidiere un huevo, le dará un escorpión?

12 Of zo hij ook om een ei zou bidden, zal hij hem een schorpioen geven?

12. Albo prosiłliby o jaje, izali mu da niedźwiadka?

12. Avagy ha tojást kér, vajjon skorpiót ád-é néki?

12 Или, если попросит яйца, подаст ему скорпиона?

12. Або коли просити ме яйця, чи подасть йому скорпиона?

13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!"

13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka Häneltä anovat?"

13. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.

13. Jos te jotca pahat oletta taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen paljo enämmin teidän taiwallinen Isän anda Pyhän Hengen sitä anowaisille.

13. Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhatta hyui Lahioia anda teiden Lapsillen/ Palio enemin teiden Taiualinen Isen/ andapi pyhen Hengen anouaisille. (Jos nyt te/ jotka pahat olette/ taidatte hywiä lahjoja antaa teidän lapsillen/ Paljon enemmin teidän taiwaallinen Isän/ antaapi Pyhän Hengen anowaisille.)

13. εἰ οὖν ὑμεῖς, ὑπάρχοντες πονηροὶ, οἴδατε δόματα ἀγαθὰ διδόναι τοῖς τέκνοις ὑμῶν, πόσῳ μᾶλλον ὁ πατὴρ ὁ ἐξ οὐρανοῦ δώσει πνεῦμα ἀγαθὸν τοῖς αἰτοῦσιν αὐτόν;

13. ει ουν υμεις πονηροι υπαρχοντες οιδατε αγαθα δοματα διδοναι τοις τεκνοις υμων ποσω μαλλον ο πατηρ ο εξ ουρανου δωσει πνευμα αγιον τοις αιτουσιν αυτον 13. ei oυn υmeis poneroi υparchontes oidate agatha domata didonai tois teknois υmon poso mallon o pater o eks oυranoυ dosei pneυma agion tois aitoυsin aυton

13 Therefore if you°, being* evil, know how to give good presents to your° children, how-much more will your° Father from heaven give (the) Holy Spirit to those who ask him? {Similar: Mat 12:22-37, Mar 3:22-26, Luk 11:14-23}

13. If ye then, being evil, know how to give good gifts unto your children: how much more shall your heavenly Father give the Holy Spirit to them that ask him?

13. Dersom da I, som ere onde, vide at give Eders Børn gode Gaver, hvor meget mere skal den himmelske Fader give dem den Hellig Aand, som han bede?

13. Kunnen nu I, som onde ären, gifva edor barn goda gåfvor; huru mycket mer skall edar himmelske Fader gifva den Helga Anda dem som bedja honom?

13. Kui nüüd teie, kes teie kurjad ollete, märkate häid andid anda om̃a lastele; kui paljo ennam annab se Issa, kes taewas on, pühha Waimo neile, kes tedda palluwad?

13. Jei tad jūs, būdami blogi, mokate savo vaikams duoti gerų daiktų, juo labiau jūsų Tėvas iš dangaus duos Šventąją Dvasią tiems, kurie Jį prašo’‘.

13. So denn ihr, die ihr arg seid, könnet euren Kindern gute Gaben geben, wie viel mehr wird der Vater im Himmel den heiligen Geist geben denen, die ihn bitten!

13. Si donc, vous, qui êtes mauvais, savez donner de bonnes choses à vos enfants, combien plus votre Père céleste donnera-t-il le Saint-Esprit à ceux qui le lui demandent?

13. Pues, si vosotros, siendo malos, sabéis dar buenas dádivas a vuestros hijos, ¿cuánto más vuestro Padre celestial dará el Espíritu Santo a los que le pidieren de él?

13 Indien dan gij, die boos zijt, weet uw kinderen goede gaven te geven, hoeveel te meer zal de hemelse Vader den Heiligen Geest geven dengenen, die Hem bidden?

13. Ponieważ tedy wy, będąc złymi, umiecie dobre dary dawać dzieciom waszym: jakoż daleko więcej Ojciec wasz niebieski da Ducha Świętego tym, którzy go oó proszą?

13. Ha azért ti gonosz létetekre tudtok a ti fiaitoknak jó ajándékokat adni, mennyivel inkább ád a ti mennyei Atyátok Szent Lelket azoknak, a [5†] kik tőle kérik.

13 Итак, если вы, будучи злы, умеете даяния благие давать детям вашим, тем более Отец Небесный даст Духа Святаго просящим у Него.

13. Коли ж ви, лихими бувши, знаєте добрі дари давати дїтям вашим, як же більш Отець із неба, не дасть Духа сьвятого тим, що просять у Него?

14 Ja hän ajoi ulos riivaajan, ja se oli mykkä; ja kun riivaaja oli lähtenyt, niin tapahtui, että mykkä mies puhui; ja kansa ihmetteli.

14 Hän ajoi ulos riivaajan, ja se oli mykkä. Kun riivaaja oli lähtenyt, tapahtui, että mykkä mies puhui ja kansa ihmetteli.

14. Ja hän ajoi ulos perkeleen, joka oli mykkä. Ja tapahtui, kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui ja kansa ihmetteli.

14. JA hän ajoi ulos yhden Perkelen joca oli myckä. Ja cosca Perkele oli ajettu ulos nijn myckä puhui: ja Canssa ihmetteli.

14. Ja hen vlosaioi yhden Perkelen/ ia se oli mycke. Ja coska Perkele oli vlosaiettu/ nin se mycke puhui. Ja cansa imechtelit. (Ja hän ulos ajoi yhden perkeleen/ ja se oli mykkä. Ja koska perkele oli ulos ajettu/ niin se mykkä puhui. Ja kansa ihmettelit.)

14. Καὶ ἦν ἐκβάλλων δαιμόνιον, καὶ αὐτὸ ἦν κωφόν· ἐγένετο δὲ τοῦ δαιμονίου ἐξελθόντος ἐλάλησεν ὁ κωφός, καὶ ἐθαύμαζον οἱ ὄχλοι·

14. και ην εκβαλλων δαιμονιον και αυτο ην κωφον εγενετο δε του δαιμονιου εξελθοντος ελαλησεν ο κωφος και εθαυμασαν οι οχλοι 14. kai en ekβallon daimonion kai aυto en kofon egeneto de toυ daimonioυ ekselthontos elalesen o kofos kai ethaυmasan oi ochloi

14 Now he was casting out a demon and it was mute. And it happened, (after) the demon went forth, the mute man spoke, and the crowds marveled.

14. And he was casting out a devil, and it was dumb. And it came to pass, when the devil was gone out, the dumb spake; and the people wondered.

14. Og han uddrev en Djævel, og den var stum; men det skete, der Djævelen var udfaren, talede den Stumme, og Folket forundrede sig.

14. Och han utdref en djefvul, som var en dumbe; och när djefvulen var utdrifven, talade dumben; och folket förundrade sig.

14. Ja temma aias ühhe kurja waimo wälja, ja sesamma olli keleto; agga, kui se kurri waim sai wäljaläinud, siis sündis, et se keleto räkis, ja rahwas panni sedda immeks;

14. Kartą Jėzus išvarė nebylumo demoną. Demonui išėjus, nebylys prakalbėjo, ir minios stebėjosi.

14. Und er trieb einen Teufel aus, der war stumm. Und es geschah, da der Teufel ausfuhr, da redete der Stumme. Und das Volk verwunderte sich.

14. Jésus chassa aussi un démon qui était muet; et le démon étant sorti, le muet parla; et le peuple était dans l'admiration.

14. También echó fuera un demonio, el cual era mudo: y aconteció, que salido fuera el demonio, el mudo habló, y las gentes se maravillaron.

14 En Hij wierp een duivel uit, en die was stom. En het geschiedde, als de duivel uitgevaren was, dat de stomme sprak; en de scharen verwonderden zich.

14. Tedy wyganiał dyjabła, który był niemy. I stało się, gdy wyszedł on dyjabeł, przemówił niemy; i dziwował się lud.

14. És ördögöt űz vala [6†] ki, mely néma vala. És lőn, mikor kiment az ördög, megszólala a néma; és csodálkozék a sokaság.

14 Однажды изгнал Он беса, который был нем; и когда бес вышел, немой стал говорить; и народ удивился.

14. І вигнав біса, а той був нїмий. Стало ся ж, як диявол вийшов, промовив нїмий; і дивувавсь народ.

15 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla hän ajaa ulos riivaajia".

15 Mutta jotkut heistä sanoivat: "beelsebulin, riivaajain päämiehen, avulla Hän ajaa ulos riivaajia."

15. Mutta muutamat heistä sanoivat: hän ajaa ulos perkeleitä beelsebubun, perkeliden päämiehen kautta.

15. Mutta muutamat heistä sanoit: hän ulos aja Perkeleitä Beelzebubin Perkeleitten päämiehen woimalla.

15. Mutta monicadhat heiste sanoit/ Hen vlosaia Perkelet sen Beelzebubin Perkeletten pämiehen cautta. (Mutta monikahdat heistä sanoit/ Hän ulos ajaa perkeleet sen beelzebubin perkeleitten päämiehen kautta.)

15. τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν εἶπον· Ἐν Βεελζεβοὺλ τῷ ἄρχοντι τῶν δαιμονίων ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια·

15. τινες δε εξ αυτων ειπον εν βεελζεβουλ αρχοντι των δαιμονιων εκβαλλει τα δαιμονια 15. tines de eks aυton eipon en βeelzeβoυl archonti ton daimonion ekβallei ta daimonia

15 But some out of them said, He is casting out demons by Beelzebub the ruler of the demons.

15. But some of them said, He casteth out devils through Beelzebub the chief of the devils.

15. Men Nogle af dem sagde: han uddriver Djævle ved Beelzebul, Djævelenes Øverste.

15. Men somlige af dem sade: Han utdrifver djeflar med Beelzebub, djeflarnas öfversta.

15. Agga monningad nende seast ütlesid: Temma aiab kurjad waimud wälja Peeltsebuli kurja waimude üllema läbbi.

15. Bet kai kurie iš jų sakė: ‘‘Jis išvaro demonus demonų valdovo Belzebulo jėga’‘.

15. Etliche aber unter ihnen sprachen: Er treibt die Teufel aus durch Beelzebub, den Obersten der Teufel.

15. Et quelques-uns d'entre eux dirent: C'est par Béelzébul, le prince des démons, qu'il chasse les démons.

15. Y algunos de ellos decían: Por Belzebú, príncipe de los demonios, echa fuera los demonios.

15 Maar sommigen van hen zeiden: Hij werpt de duivelen uit door Beelzebul, den overste der duivelen.

15. Ale niektórzy z nich mówili: Przez Beelzebuba, książęcia dyjabelskiego, wygania dyjabły.

15. Némelyek pedig azok közül mondának: A Belzebúb által, az ördögök fejedelme által űzi ki az ördögöket.

15 Некоторые же из них говорили: Он изгоняет бесов силою веельзевула, князя бесовского.

15. Деякі ж з них казали: Вельзевулом, князем бісовським, виганяє біси.

16 Toiset taas kiusasivat häntä ja pyysivät häneltä merkkiä taivaasta.

16 Toiset taas kiusaten vaativat Häneltä merkkiä taivaasta.

16. Mutta muut kiusasivat häntä ja anoivat häneltä tunnustähteä taivaasta.

16. Mutta muutamat kiusaisit händä ja anoit häneldä tunnustähte Taiwast:

16. Mutta mutomat kiusaten anoit tunnustecti Taiuahast henelde. (Mutta muutamat kiusaten anoit tunnustähteä taiwahasta häneltä.)

16. ἕτεροι δὲ πειράζοντες σημεῖον παρ’ αὐτοῦ ἐζήτουν ἐξ οὐρανοῦ.

16. ετεροι δε πειραζοντες σημειον παρ αυτου εζητουν εξ ουρανου 16. eteroi de peirazontes semeion par aυtoυ ezetoυn eks oυranoυ

16 But others, testing (him), were seeking a sign out of heaven from him.

16. And others, tempting him, sought of him a sign from heaven.

16. Men Andre fristede ham og begjerede Tegn af ham fra Himmelen.

16. Och somlige frestade honom, begärandes af honom tecken af himmelen.

16. Agga teised kiusasid tedda, ja küssisid temmalt imme-tähte taewast;

16. Kiti, mėgindami Jį, reikalavo ženklo iš dangaus.

16. Die andern aber versuchten ihn und begehrten ein Zeichen von ihm vom Himmel.

16. Mais d'autres, pour l'éprouver, lui demandaient un miracle qui vint du ciel.

16. Y otros, tentándole, pedían de él una señal del cielo.

16 En anderen, Hem verzoekende, begeerden van Hem een teken uit den hemel.

16. Drudzy zasię kusząc go, żądali znamienia od niego z nieba.

16. Mások meg, kísértvén őt, [7†] mennyei jelt kívánának tőle.

16 А другие, искушая, требовали от Него знамения с неба.

16. Другі ж, спокушуючи Його, ознаки від Него шукали з неба.

17 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, ja talo kaatuu talon päälle.

17 Mutta Hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, tuhoutuu, ja talo kaatuu talon päälle.

17. Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.

17. Mutta että hän tiesi heidän ajatuxens sanoi hän heille: jocainen waldacunda joca ercane idzens wastan se tule kylmille ja huone lange huonen päälle.

17. Mutta ette hen tiesi heiden aiatoxens sanoi hen heille/ Jocainen Waldakunda ioca itzens wastan erkane se tule kylmille/ Ja Hone langepi Honen päle. (Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta joka itseens wastaan erkanee se tulee kylmille/ Ja huone lankeepi huoneen päälle.)

17. αὐτὸς δὲ εἰδὼς αὐτῶν τὰ διανοήματα εἶπεν αὐτοῖς· Πᾶσα βασιλεία ἐφ’ ἑαυτὴν διαμερισθεῖσα, ἐρημοῦται, καὶ οἶκος ἐπὶ οἶκον, πίπτει.

17. αυτος δε ειδως αυτων τα διανοηματα ειπεν αυτοις πασα βασιλεια εφ εαυτην διαμερισθεισα ερημουται και οικος επι οικον πιπτει 17. aυtos de eidos aυton ta dianoemata eipen aυtois pasa βasileia ef eaυten diameristheisa eremoυtai kai oikos epi oikon piptei

17 But he, knowing their minds, said to them, Every kingdom which was divided against itself is made desolate, and a house (divided) against a house falls.

17. But he, knowing their thoughts, said unto them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and a house divided against a house falleth.

17. Men der han fornam deres Tanker, sagde ham til dem: hvert Rige, som er splidagtigt med sig selv, bliver øde, og et Huus, som er splidagtigt med sig selv, falder.

17. Men efter han visste deras tankar, sade han till dem: Hvart och ett rike, som söndrar sig emot sig sjelft, det varder förödt, och hus faller på hus.

17. Agga temma moistis nende mötted ärra, ja ütles nende wasto: Igga kunningriik, mis issekeskes ridus on, lähhäb hukka, ja se kodda, mis teisega ridus on, langeb;

17. Bet Jėzus, žinodamas jų mintis, tarė jiems: ‘‘Kiekviena suskilusi karalystė bus sunaikinta, ir namai grius ant namų.

17. Er aber erkannte ihre Gedanken und sprach zu ihnen: Ein jeglich Reich, so es mit sich selbst uneins wird, das wird wüst; und ein Haus fällt über das andere.

17. Mais Jésus, connaissant leurs pensées, leur dit: Tout royaume divisé contre lui-même sera réduit en désert; et toute maison divisée contre elle-même tombera en ruine.

17. Mas él, conociendo los pensamientos de ellos, les dijo: Todo reino dividido contra sí mismo es asolado; y casa dividida cae sobre casa.

17 Maar Hij, kennende hun gedachten, zeide tot hen: Een ieder koninkrijk, dat tegen zichzelf verdeeld is, wordt verwoest; en een huis, tegen zichzelf verdeeld zijnde, valt.

17. Ale on widząc myśli ich, rzekł im: Każde królestwo rozdzielone samo przeciwko sobie pustoszeje, a dom na dom upada.

17. Ő pedig tudván azoknak gondolatát, monda nékik: Minden ország, a [8†] mely magával meghasonlik, elpusztul; és ház a házzal ha meghasonlik, leomlik.

17 Но Он, зная помышления их, сказал им: всякое царство, разделившееся само в себе, опустеет, и дом, разделившийся сам в себе, падет;

17. Він же, знаючи думки їх, рече їм: Кожне царство, проти себе роздїлившись, пустїє; і господа - проти господи, падає.

18 Jos nyt saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun Beelsebulin voimalla ajavan ulos riivaajia.

18 Ja jos saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun beelsebulin avulla ajavan ulos riivaajia.

18. Jos myös saatana on erinnyt itsiänsä vastaan, kuinka hänen valtakuntansa on seisovainen? että te sanotte minun perkeleitä belsebubin kautta ajavan ulos.

18. Jos Sathan on erinnyt idzens wastan cuinga sijs hänen waldacundans on seisowainen? että te sanotta minun Perkeleitä Beelzebubin woimalla ulosajawan.

18. Jos nyt Satanas o'bi itzens wasta' erinyt quinga sijs henen waldakundans seisopi? Ette te sanotta Minun Perkelet vlosaiauan Beelzebubin cautta. (Jos nyt satanas ompi itseensä wastaan erinnyt kuinka siis hänen waltakuntansa seisoopi? Että te sanotte minun perkeleet ulos ajawan beelzebubin kautta.)

18. εἰ δὲ καὶ ὁ σατανᾶς ἐφ’ ἑαυτὸν διεμερίσθη, πῶς σταθήσεται ἡ βασιλεία αὐτοῦ, ὅτι λέγετε ἐν Βεελζεβοὺλ με ἐκβάλλειν τὰ δαιμόνια;

18. ει δε και ο σατανας εφ εαυτον διεμερισθη πως σταθησεται η βασιλεια αυτου οτι λεγετε εν βεελζεβουλ εκβαλλειν με τα δαιμονια 18. ei de kai o satanas ef eaυton diemeristhe pos stathesetai e βasileia aυtoυ oti legete en βeelzeβoυl ekβallein me ta daimonia

18 But if the Adversary is also divided against himself, how will his kingdom stand? Because you° say that I cast out demons by Beelzebub.

18. If Satan also be divided against himself, how shall his kingdom stand? because ye say that I cast out devils through Beelzebub.

18. Men er og Satanas bleven splidagtig med sig selv, hvorledes skal hans Rige da blive bestandigt? Thi I sige, jeg uddriver Djævle ved Beelzebul.

18. Är ock nu Satan söndrad emot sig sjelf, huru varder då hans rike ståndandes? Efter I sägen, att jag utdrifver djeflar med Beelzebub.

18. Agga kui sadan ka isseennesega ridus on, kuis woib temma kunningriik jäda seisma? et teie ütlete, mind Peeltsebuli läbbi kurjad waimud wälja aiawad;

18. Jeigu ir šėtonas pasidalijęs, tai kaip išsilaikys jo karalystė? O jūs sakote, kad Aš išvarau demonus Belzebulo jėga.

18. Ist denn der Satanas auch mit sich selbst uneins, wie will sein Reich bestehen? dieweil ihr sagt, ich treibe die Teufel aus durch Beelzebub.

18. Si donc Satan est aussi divisé contre lui-même, comment son règne subsistera-t-il? puisque vous dites que c'est par Béelzébul que je chasse les démons.

18. Y si también Satanás está dividido contra sí, ¿cómo estará en pié su reino? porque decís, que por Belzebú echo yo fuera los demonios.

18 Indien nu ook de satan tegen zichzelven verdeeld is, hoe zal zijn rijk bestaan? Dewijl gij zegt, dat Ik door Beelzebul de duivelen uitwerp.

18. A jeźliżeć i szatan rozdzielony jest przeciwko sobie, jakoż się ostoi królestwo jego? albowiem powiadacie, iż ja przez Beelzebuba wyganiam dyjabły.

18. És a Sátán is ha ő magával meghasonlik, mimódon állhat meg az ő országa? mert azt mondjátok, hogy én a Belzebúb által űzöm ki az ördögöket.

18 если же и сатана разделится сам в себе, то как устоит царство его? а вы говорите, что Я силою веельзевула изгоняю бесов;

18. Коли ж і сатана проти себе роздїлить ся, як устоїть царство його? Бо кажете, що Вельзевулом виганяю біси.

19 Mutta jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Sentähden he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

19 Mutta jos minä beelsebulin avulla ajan ulos riivaajia, kenen avulla poikanne ajavat niitä ulos? Sen vuoksi he tulevat olemaan tuomarejanne.

19. Mutta jos minä perkeleitä belsebubin kautta ajan ulos, kenenkä kautta teidän poikanne niitä ajavat ulos? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarinne.

19. Mutta jos minä Perkeleitä Beelzebubin woimalla ulosajan kenengästä woimalla teidän poicanne nijtä ulosajawat? Sentähden heidän pitä oleman teidän Duomarin:

19. Mutta ios mine Perkelet Beelzebubin woimalla vlosaian/ Kenenge cautta sis teiden Poijat nijte vlosaiauat? Senteden heiden pite oleman teiden Domarin/ (Mutta jos minä perkeleet beelzebubin woimalla ulos ajan/ Kenenkä kautta siis teidän pojat niitä ulos ajawat? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarin/)

19. εἰ δὲ ἐγὼ ἐν Βεελζεβοὺλ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, οἱ υἱοὶ ὑμῶν ἐν τίνι ἐκβάλλουσι; διὰ τοῦτο αὐτοὶ κριταὶ ὑμῶν ἔσονται.

19. ει δε εγω εν βεελζεβουλ εκβαλλω τα δαιμονια οι υιοι υμων εν τινι εκβαλλουσιν δια τουτο κριται υμων αυτοι εσονται 19. ei de ego en βeelzeβoυl ekβallo ta daimonia oi υioi υmon en tini ekβalloυsin dia toυto kritai υmon aυtoi esontai

19 But if I cast out demons by Beelzebub, by whom do your° sons cast them out? Because of this, they will be your° judges.

19. And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your sons cast them out? therefore shall they be your judges.

19. Men om jeg uddriver Djævle ved Beelzebul, ved hvem uddrive da Eders Sønner dem? Derfor skulle de vare Eders Dommere.

19. Men om jag utdrifver djeflar med Beelzebub, med hvem drifva då edor barn dem ut? Derföre skola de vara edra domare.

19. Agga kui minna Peeltsebuli läbbi kurjad waimud wäljaaian, kelle läbbi aiawad teie poiad neid wälja? sepärrast peawad nemmad teie kohtomoistiad ollema.

19. Jeigu Aš išvarau juos Belzebulo jėga, tai kieno jėga išvaro jūsų sūnūs? Todėl jie bus jūsų teisėjai.

19. So aber ich die Teufel durch Beelzebub austreibe, durch wen treiben sie eure Kinder aus? Darum werden sie eure Richter sein.

19. Que si je chasse les démons par Béelzébul, vos fils par qui les chassent-ils? C'est pourquoi ils seront vos juges.

19. Pues si yo echo fuera los demonios por Belzebú, ¿vuestros hijos, por quién los echan fuera? por tanto ellos serán vuestros jueces.

19 En indien Ik door Beelzebul de duivelen uitwerp, door wien werpen ze uw zonen uit? Daarom zullen dezen uw rechters zijn.

19. A jeźliż ja przez Beelzebuba wyganiam dyjabły, synowie wasi przez kogoż wyganiają? Przetoż oni będą sędziami waszymi.

19. És ha én a Belzebúb által űzöm ki az ördögöket, a ti fiaitok ki [9†] által űzik ki? Annakokáért ők maguk lesznek a ti bíráitok.

19 и если Я силою веельзевула изгоняю бесов, то сыновьяваши чьею силою изгоняют их? Посему они будут вам судьями.

19. Коли ж я Вельзевулом виганяю біси, то сини ваші ким виганяють їх? Тим суддями вашими вони будуть.

20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut luoksenne.

20. Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.

20. Mutta jos minä Jumalan sormella Perkeleitä ulosajan nijn tosin on Jumalan waldacunda teidän tygönne tullut.

20. Waan ios mine Jumalan sormella Perkelet vlosaian/ nin tosin on Jumalan Waldakunda teiden tygen tullut. (Waan jos minä Jumalan sormella perkeleet ulos ajan/ niin tosin on Jumalan waltakunta teidän tykön tullut.)

20. εἰ δὲ ἐν δακτύλῳ Θεοῦ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, ἄρα ἔφθασεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

20. ει δε εν δακτυλω θεου εκβαλλω τα δαιμονια αρα εφθασεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 20. ei de en daktυlo theoυ ekβallo ta daimonia ara efthasen ef υmas e βasileia toυ theoυ

20 But if I cast out demons by the finger of God; consequently*, the kingdom of God (has) arrived-unexpectedly upon you°.

20. But if I with the finger of God cast out devils, no doubt the kingdom of God is come upon you.

20. Men dersom jeg uddriver Djævle ved Guds Finger, da er jo Guds Rige kommet til Eder.

20. Men om jag utdrifver djeflar med Guds finger, så är ju Guds rike kommet till eder.

20. Agga kui minna Jummala sörme läbbi kurjad waimud wäljaaian, siis on Jummala riik teie jure tulnud.

20. Bet jei Aš išvarau demonus Dievo pirštu, tai tikrai pas jus atėjo Dievo karalystė.

20. So ich aber durch Gottes Finger die Teufel austreibe, so kommt ja das Reich Gottes zu euch.

20. Mais si je chasse les démons par le doigt de Dieu, il est donc vrai que le règne de Dieu est venu à vous.

20. Mas si con el dedo de Dios yo echo fuera los demonios, cierto el reino de Dios ha llegado a vosotros.

20 Maar indien Ik door den vinger Gods de duivelen uitwerp, zo is dan het Koninkrijk Gods tot u gekomen.

20. Ale jeźliż ja palcem Bożym wyganiam dyjabły, zaisteć przyszło do was królestwo Boże.

20. Ha pedig Isten [10†] ujjával űzöm ki az ördögöket, kétség nélkül elérkezett hozzátok az Isten országa.

20 Если же Я перстом Божиим изгоняю бесов, то, конечно,достигло до вас Царствие Божие.

20. Коли ж пальцем Божим виганяю біси, то конче пристигло до вас царство Боже.

21 Kun väkevä aseellisena vartioitsee kartanoaan, on hänen omaisuutensa turvassa.

21 Kun vahva aseistautuneena vartioitsee kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa.

21. Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.

21. Cosca wäkewä haarniscoittu hänen cotons warjele nijn hänen omans owat rauhas.

21. Coska Wäkeue harniskoittu henen Cotons wariele/ nin henen omans ouat rauhas. (Koska wäkewä haarniskoituu hänen kotonsa warjelee/ niin hänen omansa owat rauhassa.)

21. ὅταν ὁ ἰσχυρὸς καθωπλισμένος φυλάσσῃ τὴν ἑαυτοῦ αὐλήν, ἐν εἰρήνῃ ἐστὶ τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ·

21. οταν ο ισχυρος καθωπλισμενος φυλασση την εαυτου αυλην εν ειρηνη εστιν τα υπαρχοντα αυτου 21. otan o ischυros kathoplismenos fυlasse ten eaυtoυ aυlen en eirene estin ta υparchonta aυtoυ

21 Whenever the strong (man) has been fully armed guards his own courtyard, his possessions are in peace.

21. When a strong man armed keepeth his palace, his goods are in peace:

21. Naar den Stærke bevæbnet vogter sit Palads, bliver det, han har, med Fred.

21. Då en stark beväpnad bevarar sitt hus, så blifver det i frid, som han äger.

21. Kui se wäggew söariistadega ehhitud söddamees omma koia hoiab, siis on temma warra rahhul;

21. Kai apsiginklavęs galiūnas saugo savo namus, tada ir jo turtas apsaugotas.

21. Wenn ein starker Gewappneter seinen Palast bewahrt, so bleibt das seine mit Frieden.

21. Quand un homme fort et bien armé garde sa maison, tout ce qu'il a est en sûreté.

21. Cuando un hombre fuerte armado guarda su palacio, en paz está los que posee.

21 Wanneer een sterke gewapende zijn hof bewaart, zo is al wat hij heeft in vrede.

21. Gdy mocarz uzbrojony strzeże pałacu swego, w pokoju są majętności jego;

21. Mikor az erős fegyveres őrzi az ő palotáját, a mije van, békességben van;

21 Когда сильный с оружием охраняет свой дом, тогда в безопасности его имение;

21. Коли ж сильний, в'оружившись, стереже свого двору, то в спокою добро його.

22 Mutta kun häntä väkevämpi karkaa hänen päällensä ja voittaa hänet, ottaa hän häneltä kaikki aseet, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin.

22 Mutta kun häntä vahvempi karkaa hänen päälleen ja voittaa hänet, niin hän ottaa kaikki hänen aseensa, joihin hän turvasi ja jakaa häneltä saamansa saaliin*.

22. Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,

22. Mutta cosca händä wäkewämbi tule ja woitta hänen nijn hän otta pois caicki hänen asens joihin hän turwais ja jaca hänen saalins.

22. Mutta coska wäkeuembi hende tule ia ylitzewoitta henen/ Nin hen poisotta caiki henen aseens/ ioihinga hen turuasi/ ia henen Saalijns iacapi. (Mutta koska wäkewämpi häntä tulee ja ylitse woittaa hänen/ Niin hän poisottaa kaikki hänen aseensa/ joihinka hän turwasi/ ja hänen saaliinsa jakaapi.)

22. ἐπὰν δὲ ὁ ἰσχυρότερος αὐτοῦ ἐπελθὼν νικήσῃ αὐτόν, τὴν πανοπλίαν αὐτοῦ αἴρει, ἐφ’ ᾗ ἐπεποίθει, καὶ τὰ σκῦλα αὐτοῦ διαδίδωσιν.

22. επαν δε ο ισχυροτερος αυτου επελθων νικηση αυτον την πανοπλιαν αυτου αιρει εφ η επεποιθει και τα σκυλα αυτου διαδιδωσιν 22. epan de o ischυroteros aυtoυ epelthon nikese aυton ten panoplian aυtoυ airei ef e epepoithei kai ta skυla aυtoυ diadidosin

22 But whenever the (one) mightier (than) him came upon (him) and (then), overcomes him, he takes away his full-armor upon which he had confidence in, and distributes his haul.

22. But when a stronger than he shall come upon him, and overcome him, he taketh from him all his armour wherein he trusted, and divideth his spoils.

22. Men naar en Stærkere end han kommer over ham og overvinder ham, da borttager han hans fulde Rustning, som han forlod sig paa, og uddeler hans Bytte.

22. Men der en starkare tillkommer, och öfvervinner honom, tager han bort all hans vapen, der han tröste uppå, och skifter hans rof.

22. Agga kui üks wäggewam tedda tem̃a peäle tulleb, ja tedda ärrawoidab, siis wottab ta ärra keik temma söariistad, mis peäle ta lotis, ja jaggab temma saki wälja.

22. Bet jei užpuls stipresnis ir jį nugalės, tai atims visus jo ginklus, kuriais tas pasitikėjo, ir išdalys grobį.

22. Wenn aber ein Stärkerer über ihn kommt und überwindet ihn, so nimmt er ihm seinen Harnisch, darauf er sich verließ, und teilt den Raub aus.

22. Mais lorsqu'un plus fort que lui survient, il le terrasse, lui ôte toutes ses armes auxquelles il se confiait, et partage ses dépouilles.

22. Mas si otro más fuerte que él sobreviniendo le venciere, le toma todas sus armas en que confiaba, y reparte sus despojos:

22 Maar als een daarover komt, die sterker is dan hij, en hem overwint, die neemt zijn gehele wapenrusting, daar hij op vertrouwde, en deelt zijn roof uit.

22. Ale gdy mocniejszy nadeó nadszedłszy, zwycięży go, odejmuje wszystko oręże jego, w którem ufał, a łupy jego rozdaje.

22. De mikor a nálánál erősebb reá jövén legyőzi őt, minden fegyverét elveszi, melyhez bízott, és a mit tőle zsákmányol, elosztja.

22 когда же сильнейший его нападет на него и победит его, тогда возьмет все оружие его, на которое он надеялся, и разделит похищенное у него.

22. Коли ж сильнїщий над него, прийшовши, подужає його, то всю зброю його бере, що на неї вповав, та й роздає здобич його.

23 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

23 Joka ei ole kanssani, on minua vastaan, ja joka ei kanssani kokoa, hän hajoittaa.

23. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.

23. Joca ei ole minun cansani se on minua wastan ja joca ei minun cansani coco hän hajotta.

23. Joca ei ole minu' cansani se ombi minua wastan/ Ja ioca ei minun cansan cokoa/ hen haijotta. (Joka ei ole minun kanssani se ompi minua wastaan/ Ja joka ei minun kanssani kokoaa/ hän hajoittaa.)

23. ὁ μὴ ὢν μετ’ ἐμοῦ κατ’ ἐμοῦ ἐστι, καὶ ὁ μὴ συνάγων μετ’ ἐμοῦ σκορπίζει.

23. ο μη ων μετ εμου κατ εμου εστιν και ο μη συναγων μετ εμου σκορπιζει 23. o me on met emoυ kat emoυ estin kai o me sυnagon met emoυ skorpizei

23 He who is not with me is against me, and he who is not gathering with me, scatters. {Similar: Mat 12:43-45, Luk 11:14-28}

23. He that is not with me is against me: and he that gathereth not with me scattereth.

23. Hvo som ikke er med mig, er imod mig; og hvo som ikke sanker med mig, adspreder.

23. Den icke med mig är, han är emot mig; och den icke församlar med mig, han förskingrar.

23. Kes minnoga ei olle, se on minno wasto: ja kes miñoga ei koggu, se pillab ärra.

23. Kas ne su manimi, tas prieš mane, ir kas nerenka su manimi, tas barsto’‘.

23. Wer nicht mit mir ist, der ist wider mich; und wer nicht mit mir sammelt, der zerstreut.

23. Celui qui n'est pas avec moi est contre moi, et celui qui n'assemble pas avec moi, dissipe.

23. El que no es conmigo, contra mí es; y el que conmigo no coge, derrama.

23 Wie met Mij niet is, die is tegen Mij; en wie met Mij niet vergadert, die verstrooit.

23. Kto nie jest ze mną, przeciwko mnie jest; a kto nie zbiera ze mną, rozprasza.

23. A ki velem nincs, [11†] ellenem van; és a ki velem nem takar, tékozol.

23 Кто не со Мною, тот против Меня; и кто не собирает со Мною, тот расточает.

23. Хто не зо мною, той проти мене; і хто не збирає зо мною, розсипає.

24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa; ja kun ei löydä, sanoo se: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'.

24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeksii vedettömiä paikkoja etsien leposijaa, mutta kun ei löydä, se sanoo: 'Palaan huoneeseeni, josta läksin.'

24. Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun huoneeseni, josta minä läksin.

24. Cosca rietas hengi lähte ihmisest nijn hän waelda carkeita paickoja edzi lepo ja ei löydä: nijn hän sano: minä palajan minun huoneseni josta minä läxin.

24. Coska se Rietainen hengi Inhimisest wloslechte/ Nin hen lepitzewaelda carckeit paickoia/ etzipi lepo/ ia ei leudhe. Nin hen sanopi/ Mine palaia' iellens minun Honeseni iostan vloslexin. (Koska se riettainen henki ihmisesta ulos lähtee/ Niin hän läwitse waeltaa karkeita paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä. Niin hän sanoopi/ Minä palajan jällens minun huoneeseeni josta ulos läksin.)

24. Ὅταν τὸ ἀκάθαρτον πνεῦμα ἐξέλθῃ ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου, διέρχεται δι’ ἀνύδρων τόπων ζητοῦν ἀνάπαυσιν, καὶ μὴ εὑρίσκον λέγει· ὑποστρέψω εἰς τὸν οἶκόν μου ὅθεν ἐξῆλθον·

24. οταν το ακαθαρτον πνευμα εξελθη απο του ανθρωπου διερχεται δι ανυδρων τοπων ζητουν αναπαυσιν και μη ευρισκον λεγει υποστρεψω εις τον οικον μου οθεν εξηλθον 24. otan to akatharton pneυma ekselthe apo toυ anthropoυ dierchetai di anυdron topon zetoυn anapaυsin kai me eυriskon legei υpostrepso eis ton oikon moυ othen ekselthon

24 The unclean spirit, whenever it (has) gone out of the man, it goes through waterless places, seeking rest, and (is) not finding (any), it says, I will return to my house from where I came out.

24. When the unclean spirit is gone out of a man, he walketh through dry places, seeking rest; and finding none, he saith, I will return unto my house whence I came out.

24. Naar den urene Aand udfarer af Mennesket, vandrer han igjennem tørre Steder og sæger Hvile; og Naar han ikke finder den, da siger han: jeg vil vende om til mit Huus, som jeg gik ud af.

24. När den orene anden går ut af menniskone, vandrar han omkring torra platser, söker efter hvilo, och finner ingen. Då säger han: Jag vill komma igen uti mitt hus, der jag utgick.

24. Kui rojane waim innimessest on wäljaläinud, siis käib temma kuiwad paigad läbbi ja otsib hingamist: ja kui tem̃a ei leia, siis ütleb temma: Ma tahhan ümberpöörda omma kotta, kust ma ollen wäljatulnud.

24. ‘‘Netyroji dvasia, išėjusi iš žmogaus, klaidžioja bevandenėse vietose, ieškodama poilsio. Neradusi ji sako: ‘Grįšiu į savo namus, iš kur išėjau’.

24. Wenn der unsaubere Geist von dem Menschen ausfährt, so durchwandelt er dürre Stätten, sucht Ruhe und findet sie nicht, so spricht er: Ich will wieder umkehren in mein Haus, daraus ich gegangen bin.

24. Lorsqu'un esprit immonde est sorti d'un homme, il va par des lieux arides, cherchant du repos, et il n'en trouve point; et il dit: Je retournerai dans ma maison, d'où je suis sorti.

24. Cuando el espíritu inmundo saliere del hombre, anda por lugares secos buscando reposo, y no hallándolo, dice: Me volveré a mi casa, de dónde salí.

24 Wanneer de onreine geest van den mens uitgevaren is, zo gaat hij door dorre plaatsen, zoekende rust; en die niet vindende, zegt hij: Ik zal wederkeren in mijn huis, daar ik uitgevaren ben.

24. Gdy duch nieczysty wychodzi od człowieka, przechadza się po miejscach suchych, szukając odpocznienia, a nie znalazłszy, mówi: Wrócę się do domu mego, skądem wyszedł.

24. Mikor a [12†] tisztátalan lélek kimegy az emberből, víz nélkül való helyeken jár, nyugalmat keresvén; és mikor nem talál, ezt mondja: Visszatérek az én házamba, a honnét kijöttem.

24 Когда нечистый дух выйдет из человека, то ходит по безводным местам, ища покоя, и, не находя, говорит: возвращусь в дом мой, откуда вышел;

24. Як же нечистий дух вийде з чоловіка, то блукає по безвіддях, шукаючи впокою, і, не знайшовши, каже: Вернусь до домівки моєї, звідкіля вийшов.

25 Ja kun se tulee, tapaa se sen lakaistuna ja kaunistettuna.

25 Tultuaan se tapaa sen lakaistuna ja kaunistettuna.

25. Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.

25. Ja cuin hän sinne tule löytä hän sen luudilla lacaistuxi ja caunistetuxi.

25. Ja quin he' tulepi/ nin he' leutepi sen lwdhilla lacastu' ia caunistetu'. (Ja kuin hän tuleepi/ niin hän löytääpi sen luudilla lakastun ja kaunistetun.)

25. καὶ ἐλθὸν εὑρίσκει σεσαρωμένον καὶ κεκοσμημένον.

25. και ελθον ευρισκει σεσαρωμενον και κεκοσμημενον 25. kai elthon eυriskei sesaromenon kai kekosmemenon

25 And having gone (back), he finds (that) it has been swept and adorned.

25. And when he cometh, he findeth it swept and garnished.

25. Og naar han kommer, finder han det feiet og prydet.

25. Och när han kommer, finner han det rent sopadt, och väl tillpyntadt.

25. Ja kui temma tulleb, siis leiab ta sedda luaga pühhitud ja ehhitud ollemast.

25. Sugrįžusi randa juos iššluotus ir išpuoštus.

25. Und wenn er kommt, so findet er's gekehrt und geschmückt.

25. Et quand il y vient, il la trouve balayée et ornée.

25. Y viniendo, la halla barrida y adornada.

25 En komende, vindt hij het met bezemen gekeerd en versierd.

25. A przyszedłszy znajduje umieciony i ochędożony.

25. És oda menvén, kisöpörve és felékesítve találja azt.

25 и, придя, находит его выметенным и убранным;

25. І прийшовши знайде її виметену й прибрану.

26 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."

26 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja sisälle tultuaan ne asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."

26. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.

26. Silloin hän mene ja otta cansans seidzemen muuta pahembata henge ja cuin he sinne tulewat asuwat he siellä ja sen ihmisen wijmeiset tulewat pahemmaxi cuin ensimäiset.

26. Silloin hen menepi ia ca'sansottapi seitzeme' mwta hende pahe'bata henge/ ia quin he siseltuleuat/ asuuat he sielle/ Ja sen Inhimisen wijmeiset tuleuat pahemaxi quin ensimeiset. (Silloin hän meneepi ja kanssansa ottapi seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä/ ja kuin he sisälle tulewat/ asuwat he siellä/ Ja sen ihmisen wiimeiset tulewat pahemmiksi kuin ensimmäiset.)

26. τότε πορεύεται καὶ παραλαμβάνει ἑπτά ἕτερα πνεύματα πονηρότερα ἑαυτοῦ, καὶ εἰσελθόντα κατοικεῖ ἐκεῖ, καὶ γίνεται τὰ ἔσχατα τοῦ ἀνθρώπου ἐκείνου χείρονα τῶν πρώτων.

26. τοτε πορευεται και παραλαμβανει επτα ετερα πνευματα πονηροτερα εαυτου και εισελθοντα κατοικει εκει και γινεται τα εσχατα του ανθρωπου εκεινου χειρονα των πρωτων 26. tote poreυetai kai paralamβanei epta etera pneυmata ponerotera eaυtoυ kai eiselthonta katoikei ekei kai ginetai ta eschata toυ anthropoυ ekeinoυ cheirona ton proton

26 Then it travels and takes (with it) seven other spirits more evil (than) itself. And (after) they came back, they are dwelling there and the last (state) of that man becomes worse (than) the first.

26. Then goeth he, and taketh to him seven other spirits more wicked than himself; and they enter in, and dwell there: and the last state of that man is worse than the first.

26. Da gaaer han bort og tager syv andre Aander med sig, som ere værre end han selv, og naar de komme ind, boe de der; og det Sidste bliver værre med dette Menneske end det Første.

26. Då går han åstad, och tager till sig sju andra andar, som skadeligare äro än han; och de gå derin, och bo der; och den menniskones sista varder värre än det första.

26. Siis lähhäb tem̃a ja wottab eñesega seitse teist waimo, kes kurjemad on tedda ennast, ja kui nemmad senna sisse tullewad, siis ellawad nemmad seäl, ja lähhäb selle innimesse wiimne luggu pahhemaks kui essimenne;

26. Tuomet eina, pasiima kitas septynias dvasias, dar piktesnes už save, ir įėjusios jos ten apsigyvena. Ir tada tam žmogui darosi blogiau negu pirma’‘.

26. Dann geht er hin und nimmt sieben Geister zu sich, die ärger sind denn er selbst; und wenn sie hineinkommen, wohnen sie da, und es wird hernach mit demselben Menschen ärger denn zuvor.

26. Alors il s'en va et prend avec lui sept autres esprits pires que lui, et ils y entrent et y demeurent; et le dernier état de cet homme devient pire que le premier.

26. Entónces vá, y toma otros siete espíritus peores que él, y entrados habitan allí; y son las postrimerías del tal hombre peores que las primerías.

26 Dan gaat hij heen, en neemt met zich zeven andere geesten, bozer dan hij zelf is, en ingegaan zijnde, wonen zij aldaar; en het laatste van dien mens wordt erger dan het eerste.

26. Tedy idzie i bierze z sobą siedm innych duchów gorszych niżeli sam, a wszedłszy mieszkają tam, i bywają rzeczy ostatnie człowieka onego gorsze, niżeli pierwsze.

26. Akkor elmegy, és maga mellé vesz más hét lelket, magánál gonoszabbakat, és bemenvén ott lakoznak; és annak az embernek utolsó állapota [13†] gonoszabb lesz az elsőnél.

26 тогда идет и берет с собою семь других духов, злейших себя, и, войдя, живут там, – и бывает для человека того последнее хуже первого.

26. Тодї йде та бере сїм инших духів, злїщих над себе; і, ввійшовши, домують там; і буде останнє чоловіка того гірше першого.

27 Niin hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt".

27 Niin Hänen tätä puhuessaan muuan nainen korotti äänensä kansanjoukosta ja sanoi Hänelle: "Autuas se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt!"

27. Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne nisät, joitas imit.

27. JA tapahdui cosca hän näitä sanoi: corgotti yxi waimo Canssan seast änens ja sanoi: autuas on se cohtu joca sinun candanut on ja ne nisät joitas imit.

27. Ja se tapactui/ coska hen neite sanoi/ ylescorgotti yxi Waimo Canssan seast änens ia sanoi henelle/ Autuas on se Cochtu ioca sinun candanut on/ ia ne Niset ioitas imit. (Ja se tapahtui/ koska hän näitä sanoi/ ylös koroitti yksi waimo kansan seasta äänensä ja sanoi hänelle/ Autuas on se kohtu joka sinun kantanut on/ ja ne nisät joitas imit.)

27. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ λέγειν αὐτὸν ταῦτα ἐπάρασά τις γυνὴ φωνὴν ἐκ τοῦ ὄχλου εἶπεν αὐτῷ· Μακαρία ἡ κοιλία ἡ βαστάσασά σε καὶ μαστοὶ οὓς ἐθήλασας.

27. εγενετο δε εν τω λεγειν αυτον ταυτα επαρασα τις γυνη φωνην εκ του οχλου ειπεν αυτω μακαρια η κοιλια η βαστασασα σε και μαστοι ους εθηλασας 27. egeneto de en to legein aυton taυta eparasa tis gυne fonen ek toυ ochloυ eipen aυto makaria e koilia e βastasasa se kai mastoi oυs ethelasas

27 Now it happened, while* he said these things, a certain woman out of the crowd lifted up her voice and said to him, The womb which bore you, and the breasts which you nursed, are fortunate.

27. And it came to pass, as he spake these things, a certain woman of the company lifted up her voice, and said unto him, Blessed is the womb that bare thee, and the paps which thou hast sucked.

27. Men det begav sig, der han sagde disse Ting, opløftede en Kvinde af Folket Røsten og sagde til ham: saligt er det Liv, som bar dig, og de Byrster, som du diede.

27. Och det begaf sig, då han detta sade, hof en qvinna sina röst upp ibland folket, och sade till honom: Salig är den qveden, som dig burit hafver, och de spenar, som du ditt hafver.

27. Agga se sündis, kui ta sedda räkis, töstis üks naene rahwa seas om̃a heält ja ütles tem̃ale: Önnis on se ihho, mis sind on kannud, ja need rinnad, mis sinna olled immenud;

27. Jėzui bekalbant, viena moteris iš minios Jam garsiai sušuko: ‘‘Palaimintos įsčios, kurios Tave nešiojo, ir krūtys, kurias žindai!’‘

27. Und es begab sich, da er solches redete, erhob ein Weib im Volk die Stimme und sprach zu ihm: Selig ist der Leib, der dich getragen hat, und die Brüste, die du gesogen hast.

27. Comme il disait ces choses, une femme de la foule éleva sa voix et lui dit: Heureux les flancs qui t'ont porté, et les mamelles qui t'ont allaité!

27. Y aconteció, que diciendo él estas cosas, una mujer de la multitud levantando la voz, le dijo: Bienaventurado el vientre que te trajo, y los pechos que mamaste.

27 En het geschiedde, als Hij deze dingen sprak, dat een zekere vrouw, de stem verheffende uit de schare, tot Hem zeide: Zalig is de buik, die U gedragen heeft, en de borsten, die Gij hebt gezogen.

27. I stało się, gdy on to mówił, że wyniósłszy głos niektóra niewiasta z ludu, rzekła mu: Błogosławiony żywot, który cię nosił, i piersi, któreś ssał!

27. Lőn pedig mikor ezeket mondá, fölemelvén szavát egy asszony a sokaság közül, monda néki: [14†] Boldog méh, a mely téged hordozott, és az emlők, melyeket szoptál.

27 Когда же Он говорил это, одна женщина, возвысив голос из народа, сказала Ему: блаженно чрево, носившее Тебя, и сосцы, Тебя питавшие!

27. Стало ся ж, як промовляв Він се, піднявши одна жінка зміж народу голос, каже Йому: Блаженна утроба, що носила Тебе, й соски, що ссав єси.

28 Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat".

28 Mutta Hän sanoi: "*Pikemminkin ovat autuaita* ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja toimivat sen mukaisesti."

28. Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja kätkevät sen.

28. Nijn hän sanoi: autuat owat ne jotca cuulewat Jumalan sanan ja kätkewät sen.

28. Nin hen sanoi/ Ja/ Autuat ouat ne iotca cwleuat Jumalan Sanan/ ia ketkeuet sen. (Niin hän sanoi/ Ja / Autuaat owat ne jotka kuulewat Jumalan sanan/ ja kätkewät sen.)

28. αὐτὸς δὲ εἶπε· Μενοῦνγε μακάριοι οἱ ἀκούοντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ καὶ φυλάσσοντες αὐτόν.

28. αυτος δε ειπεν μενουνγε μακαριοι οι ακουοντες τον λογον του θεου και φυλασσοντες αυτον 28. aυtos de eipen menoυnge makarioi oi akoυontes ton logon toυ theoυ kai fυlassontes aυton

28 But he said, But-rather, those who hear the word of God and are observing (it), (are) fortunate. {Similar: Mat 12:38-42, Luk 11:29-32}

28. But he said, Yea rather, blessed are they that hear the word of God, and keep it.

28. Men han sagde: ja, salige ere de, som høre Guds Ord, og bevare det.

28. Men han sade: Ja, salige äro de som höra Guds ord, och gömma det.

28. Agga temma ütles: Jah! önsad ON NEED, kes Jum̃ala sanna kuulwad ja sedda tallele pannewad.)

28. Jis atsiliepė: ‘‘Labiau palaiminti tie, kurie klausosi Dievo žodžio ir jo laikosi’‘.

28. Er aber sprach: Ja, selig sind, die das Wort Gottes hören und bewahren.

28. Mais plutôt, reprit Jésus, heureux ceux qui écoutent la parole de Dieu, et qui la mettent en pratique!

28. Y él dijo: Ántes bienaventurados los que oyen la palabra de Dios, y la guardan.

28 Maar Hij zeide: Ja, zalig zijn degenen, die het Woord Gods horen, en hetzelve bewaren.

28. Ale on rzekł: Owszem błogosławieni są, którzy słuchają słowa Bożego i strzegą go.

28. Ő pedig monda: Sőt inkább boldogok a kik hallgatják az Istennek beszédét, és [15†] megtartják azt.

28 А Он сказал: блаженны слышащие слово Божие и соблюдающие его.

28. Він же рече: Блаженні ж і ті, що слухають слово Боже, та й хоронять його.

29 Kun kansaa yhä kokoontui, rupesi hän puhumaan: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki.

29 Kansanjoukon kokoontuessa Hän alkoi puhua: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi, se vaatii merkkiä. Mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin (profeetta) Joonan merkki.

29. Mutta kuin kansa kokoon tuli, rupesi hän sanomaan: tämä sukukunta on paha, etsii merkkiä, ja ei hänelle anneta merkkiä, vaan Jonan prophetan merkki.

29. MUtta cosca Canssa tungi rupeis hän sanoman: tämä sucucunda on paha he anowat merckiä ja ei heille anneta merckiä: waan Jonan Prophetan mercki.

29. Mutta coska Canssa tungijt/ rupeisi hen sanoman/ Teme Sucukunda ombi paha/ hen kysy mercki/ ia ei anneta henelle Mercki waan Jonan Prophetan mercki. (Mutta koska kansa tungit/ rupesi hän sanomaan/ Tämä sukukunta ompi paha/ hän kysyy merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkki waan Jonan prophetan merkki.)

29. Τῶν δὲ ὄχλων ἐπαθροιζομένων ἤρξατο λέγειν· Ἡ γενεὰ αὕτη γενεὰ πονηρά ἐστι· σημεῖον ζητεῖ, καὶ σημεῖον οὐ δοθήσεται αὐτῇ εἰ μὴ τὸ σημεῖον Ἰωνᾶ τοῦ προφήτου.

29. των δε οχλων επαθροιζομενων ηρξατο λεγειν η γενεα αυτη πονηρα εστιν σημειον επιζητει και σημειον ου δοθησεται αυτη ει μη το σημειον ιωνα του προφητου 29. ton de ochlon epathroizomenon erksato legein e genea aυte ponera estin semeion epizetei kai semeion oυ dothesetai aυte ei me to semeion iona toυ profetoυ

29 Now (after) the crowds accumulated, he began to say, This generation is an evil (generation). It is seeking after a sign, and no sign will be given to it except the sign of Jonah the prophet.

29. And when the people were gathered thick together, he began to say, This is an evil generation: they seek a sign; and there shall no sign be given it, but the sign of Jonas the prophet.

29. Men der Folket forsamledes til ham, begyndte han at sige: denne Slægt er ond, den begjerer et Tegn, og den skal intet Tegn gives, uden Jonas' Prophetens Tegn.

29. Då folket trängdes intill, begynte han säga; Detta är ett ondt slägte; de begära tecken; och tecken skall dem icke gifvet varda, utan Jone Prophetens tecken.

29. Agga kui rahwas ollid kokko tulnud, hakkas temma ütlema: Sesinnane suggu on tigge, otsib imme-tähte, ja tem̃ale ei pea tähte antama muud, kui agga prohweti Jona täht:

29. Minioms gausėjant, Jis pradėjo kalbėti: ‘‘Ši karta yra pikta karta. Ji reikalauja ženklo, bet jai nebus duota jokio kito ženklo, kaip tik Jonos ženklas.

29. Das Volk aber drang hinzu. Da fing er an und sagte: Dies ist eine arge Art; sie begehrt ein Zeichen, und es wird ihr kein Zeichen gegeben denn nur das Zeichen des Propheten Jona.

29. Comme le peuple s'amassait en foule, Jésus se mit à dire: Cette race est méchante, elle demande un miracle, et il ne lui en sera point donné d'autre que celui du prophète Jonas.

29. Y juntándose las multitudes a él, comenzó a decir: Esta generación mala es: señal busca, mas señal no le será dada, sino la señal de Jonás profeta.

29 En als de scharen dicht bijeenvergaderden, begon Hij te zeggen: Dit is een boos geslacht; het verzoekt een teken, en hetzelve zal geen teken gegeven worden, dan het teken van Jonas, den profeet.

29. A gdy się lud gromadził, począł mówić: Rodzaj ten rodzaj zły jest; znamienia szuka, ale mu znamię nie będzie dane, tylko ono znamię Jonasza proroka.

29. Mikor pedig a sokaság hozzá gyülekezék, kezdé mondani: E nemzetség gonosz: jelt [16†] kíván, de jel nem adatik néki, hanem ha Jónás prófétának [17†] ama jele;

29 Когда же народ стал сходиться во множестве, Он начал говорить: род сей лукав, он ищет знамения, и знамение не дастся ему, кроме знамения Ионы пророка;

29. Як же народ громадив ся, почав глаголати: Кодло се лукаве; воно ознаки шукає, і не дасть ся ознака йому, тільки ознака Йони пророка.

30 Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

30 Sillä niin kuin Joona tuli niiniveläisille merkiksi, niin on myös Ihmisen Poika oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

30. Sillä niinkuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.

30. Sillä nijncuin Jonas oli Niniviteille merkixi: nijn pitä myös ihmisen Poica oleman tälle sucucunnalle.

30. Sille ninquin Jonas oli Niniuiteille mercki/ Nin Inhimisen Poica pite mös olema' telle Sucuku'nalle. (Sillä niinkuin Jonas oli niiniweläisille merkki/ Niin Ihmisen Poika pitää myös oleman tälle sukukunnalla.)

30. καθὼς γὰρ ἐγένετο Ἰωνᾶς σημεῖον τοῖς Νινευῒταις, οὕτως ἔσται καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου τῇ γενεᾷ ταύτῃ σημεῖον.

30. καθως γαρ εγενετο ιωνας σημειον τοις νινευιταις ουτως εσται και ο υιος του ανθρωπου τη γενεα ταυτη 30. kathos gar egeneto ionas semeion tois nineυitais oυtos estai kai o υios toυ anthropoυ te genea taυte

30 For* just-as Jonah the prophet became a sign to the Ninevites, so the Son of Man will also be to this generation.

30. For as Jonas was a sign unto the Ninevites, so shall also the Son of man be to this generation.

30. Thi ligesom Jonas var de Niniviter et Tegn, saa skal og Menneskens Søn være for denne Slægt.

30. Ty såsom Jonas var de Nineviter ett tecken, så skall ock menniskones Son vara desso slägte.

30. Sest nenda kui Jonas Ninewe rahwale on tähheks sanud, nenda peab ka iñimesse Poeg selle suggule ollema.

30. Kaip Jona buvo ženklas nineviečiams, taip Žmogaus Sūnus bus šiai kartai.

30. Denn wie Jona ein Zeichen war den Niniviten, also wird des Menschen Sohn sein diesem Geschlecht.

30. Car, comme Jonas fut un miracle pour les Ninivites, le Fils de l'homme en sera un pour cette génération.

30. Porque como Jonás fué señal a los Nínivitas, así también será el Hijo del hombre a esta generación.

30 Want gelijk Jonas den Ninevieten een teken geweest is, alzo zal ook de Zoon des mensen zijn dezen geslachte.

30. Albowiem jako Jonasz był za znamię Niniwczykom, tak będzie i Syn człowieczy temu rodzajowi.

30. Mert miképen Jónás jelül volt a Ninivebelieknek, [18†] azonképen lesz az embernek Fia is e nemzetségnek.

30 ибо как Иона был знамением для Ниневитян, так будет и Сын Человеческий для рода сего.

30. Бо, як Йона був ознакою Ниневянам, так буде й Син чоловічий кодлу сьому:

31 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle yhdessä tämän sukupolven miesten kanssa ja tuleva heille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

31 Etelän kuningatar nousee tuomiolle tämän sukupolven miesten kanssa ja tulee heille tuomioksi. Sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on Salomoa suurempi.

31. Etelän kuningatar pitää nouseman tuomiolle tämän sukukunnan miesten kanssa, ja heitä tuomitseman: sillä hän oli maan ääristä kuuleman Salomonin viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.

31. Etelän Drötningi pitä tuleman duomiolle tämän sucucunnan miesten cansa ja pitä heitä duomidzeman: sillä hän tuli mailman äristä cuuleman Salomonin wijsautta: ja cadzo täsä on enämbi cuin Salomon.

31. Se Etele' Trötingi pite ylesastuma' Domio' ethe' teme' Sucuku'na' Miesten ca'sa/ ia pite heite domitzeman. Sille ette hen tuli mailman äriste cwleman Salomonin wijsautta. Ja catzo/ tesse ombi enämbi quin Salomon. (Se etelän trötinki pitää ylösastuman tuomion eteen tämän sukukunnan miesten kanssa/ ja pitää heitä tuomitseman. Sillä että hän tuli maailman ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä ompi enemmän kuin Salomon.)

31. βασίλισσα νότου ἐγερθήσεται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῶν ἀνδρῶν τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινεῖ αὐτούς, ὅτι ἦλθεν ἐκ τῶν περάτων τῆς γῆς ἀκοῦσαι τὴν σοφίαν Σολομῶντος, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Σολομῶντος ὧδε.

31. βασιλισσα νοτου εγερθησεται εν τη κρισει μετα των ανδρων της γενεας ταυτης και κατακρινει αυτους οτι ηλθεν εκ των περατων της γης ακουσαι την σοφιαν σολομωντος και ιδου πλειον σολομωντος ωδε 31. βasilissa notoυ egerthesetai en te krisei meta ton andron tes geneas taυtes kai katakrinei aυtoυs oti elthen ek ton peraton tes ges akoυsai ten sofian solomontos kai idoυ pleion solomontos ode

31 The queen of the south will be arisen up with the men of this generation in the judgment, and will be condemning them, because she came from the limits of the earth to hear the wisdom of Solomon, and behold, more-than Solomon (is) here.

31. The queen of the south shall rise up in the judgment with the men of this generation, and condemn them: for she came from the utmost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.

31. Dronningen fra Sønden skal opstaae ved Dommen imod Mændene af denne Slægt og skal fordømme den; thi hun kom fra Jordens Grændser, at høre Salomons Viisdom; og see, her er mere end Salomon.

31. Drottningen af söderlanden skall uppstå på domen, med de män af detta slägtet, och skall fördöma dem; ty hon kom ifrå verldenes ända, till att höra Salomons visdom; och si, här är mer än Salomon.

31. Kunninga-emmand louna poolt touseb ülles kohtus sellesinnatse suggu meestega, ja moistab neid hukka; sest temma tulli Ma otsast Salomoni tarkust kuulma: ja wata, siin on ennam kui Salomon.

31. Pietų šalies karalienė teismo dieną prisikels drauge su šios kartos žmonėmis ir juos pasmerks, nes ji atkeliavo nuo žemės pakraščių pasiklausyti Saliamono išminties, o štai čia daugiau negu Saliamonas.

31. Die Königin von Mittag wird auftreten vor dem Gericht mit den Leuten dieses Geschlechts und wird sie verdammen; denn sie kam von der Welt Ende, zu hören die Weisheit Salomos. Und siehe, hier ist mehr denn Salomo.

31. La reine du Midi s'élèvera au jour du jugement contre les hommes de cette génération, et les condamnera, parce qu'elle vint des bornes de la terre pour entendre la sagesse de Salomon; et voici, il y a ici plus que Salomon.

31. La reina del austro se levantará en juicio con los hombres de esta generación, y los condenará; porque vino de los fines de la tierra a oir la sabiduría de Salomón; y, he aquí, uno mayor que Salomón en este lugar.

31 De koningin van het Zuiden zal opstaan in het oordeel met de mannen van dit geslacht, en zal ze veroordelen; want zij is gekomen van de einden der aarde, om te horen de wijsheid van Salomo; en ziet, meer dan Salomo is hier.

31. Królowa z południa stanie na sądzie z mężami rodzaju tego, i potępi je; bo przyjechała od koóczyn ziemi, aby słuchała mądrości Salomonowej; a oto tu więcej, niżeli Salomon.

31. A Délnek királynéasszonya felkél majd az ítéletkor e nemzetség férfiaival, és kárhoztatja őket: mert ő eljött a földnek széléről, hogy hallhassa [19†] a Salamon bölcseségét; és ímé nagyobb [20†] van itt Salamonnál.

31 Царица южная восстанет на суд с людьми рода сего и осудит их, ибо она приходила от пределов земли послушать мудрости Соломоновой; и вот, здесь больше Соломона.

31. Цариця полуденна встане на суд із чоловіками кодла сього, та й осудить їх: бо прийшла вона з краю землї послухати премудростї Соломонової; а ось більший Соломона тут.

32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi. Sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on Joonaa suurempi."

32. Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.

32. Ninivitit pitä tuleman duomiolle tämän sucucunnan cansa ja sen cadottaman: sillä he teit parannuxen Jonan saarnast ja cadzo täsä on enämbi cuin Jonas.\line EI sytytä kengän kyntilätä ja pane kätköön eikä wacan ala mutta kyntiläjalcaan että sisälletulewaiset walkeuden näkisit.

32. Ne Niniuitit pite ylesastuman domion ethen/ temen Sucuku'nan cansa/ ia sen cadhottaman. Sille ette he teit parannoxen Jonasen sarnast/ Ja catzo/ tesse ombi enembi quin Jonas. (Niin niiniwetit pitää ylösastuman tuomion eteen/ tämän sukukunnan kanssa/ ja sen kadottaman. Sillä että he teit parannuksen Jonaksen saarnasta/ Ja katso/ tässä ompi enempi kuin Jonas.)

32. ἄνδρες Νινευῒ ἀναστήσονται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινοῦσιν αὐτήν, ὅτι μετενόησαν εἰς τὸ κήρυγμα Ἰωνᾶ, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Ἰωνᾶ ὧδε.

32. ανδρες νινευι αναστησονται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινουσιν αυτην οτι μετενοησαν εις το κηρυγμα ιωνα και ιδου πλειον ιωνα ωδε 32. andres nineυi anastesontai en te krisei meta tes geneas taυtes kai katakrinoυsin aυten oti metenoesan eis to kerυgma iona kai idoυ pleion iona ode

32 The men of Nineveh will rise* up in the judgment with this generation, and will be condemning it, because they repented at the preaching of Jonah, and behold, more-than Jonah (is) here. {Similar: Mat 5:5, 6:22-23, Luk 11:33-36}

32. The men of Nineve shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.

32. De Mænd af Ninive skulle opstaae ved Dommen imod denne Slægt, og fordømme den; thi de omvendte sig ved Jonas' Prædiken; og see, her er mere end Jonas.

32. De Ninevitiske män skola uppstå på domen, med detta slägtet, och skola fördöma det; ty de gjorde bättring efter Jone predikan; och si, här är mer än Jonas.

32. Ninewe liñna mehhed tousewad ülles kohtus sellesiñatse sugguga, ja moistwad sedda hukka; sest nemmad parrandasid meelt Jona jutlusse peäl: ja wata, siin on ennam kui Jona.

32. Ninevės gyventojai stos teisme drauge su šita karta ir ją pasmerks, nes jie atsivertė, išgirdę Jonos pamokslą, o čia daugiau negu Jona’‘.

32. Die Leute von Ninive werden auftreten vor dem Gericht mit diesem Geschlecht und werden's verdammen; denn sie taten Buße nach der Predigt des Jona. Und siehe, hier ist mehr denn Jona.

32. Les hommes de Ninive s'élèveront au jour du jugement contre cette génération, et la condamneront, parce qu'ils se repentirent à la prédication de Jonas; et voici, il y a ici plus que Jonas.

32. Los hombres de Nínive se levantarán en juicio con esta generación, y la condenarán; porque a la predicación de Jonás se arrepintieron; y, he aquí, uno mayor que Jonás en este lugar.

32 De mannen van Nineve, zullen opstaan in het oordeel met dit geslacht, en zullen hetzelve veroordelen; want zij hebben zich bekeerd op de prediking van Jonas; en ziet, meer dan Jonas is hier!

32. Mężowie Niniwiccy staną na sądzie z tym rodzajem i potępią go, przeto że pokutowali na kazanie Jonaszowe; a oto tu więcej, niżeli Jonasz.

32. Ninive férfiai az ítéletkor együtt támadnak majd fel e nemzetséggel, és kárhoztatják ezt: mivelhogy ők megtértek a Jónás [21†] prédikálására; és ímé nagyobb van itt [22†] Jónásnál.

32 Ниневитяне восстанут на суд с родом сим и осудят его, ибо они покаялись от проповеди Иониной, и вот, здесь больше Ионы.

32. Ниневяне встануть на суд із кодлом сим, та й осудять його; бо покаялись по проповідї Йониній; а ось більший Йони тут.

33 Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.

33 Kukaan ei lampun sytytettyään pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan lampunjalkaan, jotta sisälle tulijat näkisivät valon.

33. Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät.

34. Silmä on ruumin walkeus cosca sijs sinun silmäs on yxikertainen nijn sinun coco ruumis tule walkiaxi: mutta jos se on paha nijn myös sinun ruumis on pimiä.

33. Eikengen sytyte Kynttelete/ ia pane ketköön/ eike mös wacan ala/ mutta Kyntteleialgan päle/ ette ne iotca sisellekieuuet walkeudhen näkisit. (Ei kenkään sytytä kynttilätä/ ja pane kätköön/ eikä myös wakan alle/ mutta kynttiläjalan päälle/ että ne jotka sisälle käywät walkeuden näkisit.)

33. Οὐδεὶς δὲ λύχνον ἅψας εἰς κρύπτην τίθησιν οὐδὲ ὑπὸ τὸν μόδιον, ἀλλ’ ἐπὶ τὴν λυχνίαν, ἵνα οἱ εἰσπορευόμενοι τὸ φῶς βλέπωσιν.

33. ουδεις δε λυχνον αψας εις κρυπτον τιθησιν ουδε υπο τον μοδιον αλλ επι την λυχνιαν ινα οι εισπορευομενοι το φεγγος βλεπωσιν 33. oυdeis de lυchnon apsas eis krυpton tithesin oυde υpo ton modion all epi ten lυchnian ina oi eisporeυomenoi to feggos βleposin

33 No one, having lit a lamp, places it in a cellar, nor under the peck-container, but upon the lamp-stand, in order that those who travel in may see the radiance (of it).

33. No man, when he hath lighted a candle, putteth it in a secret place, neither under a bushel, but on a candlestick, that they which come in may see the light.

33. Ingen tænder et Lys og sætter det i Skjul, ei heller under en Skjeppe, men paa en Lysestage, at de, som gaae ind, kunne see dets Skin.

33. Ingen upptänder ett ljus, och sätter det uti något hemligit rum, eller under en skäppo; utan på ljusastakan, att de, som inkomma, skola få se af ljuset.

33. Agga ükski ei süta künalt, ja ei panne sedda warjule, egga wakka alla; waid küünlajalla peäle, et need, kes sisse tullewad, walget näwad.

33. ‘‘Niekas uždegto žiburio nededa į slėptuvę ar po indu, bet stato jį į žibintuvą, kad įeinantys matytų šviesą.

33. Niemand zündet ein Licht an und setzt es an einen heimlichen Ort, auch nicht unter einen Scheffel, sondern auf den Leuchter, auf daß, wer hineingeht, das Licht sehe.

33. Personne n'allume une lampe pour la mettre dans un lieu caché, ou sous un boisseau; mais sur un chandelier, afin que ceux qui entrent, voient la lumière.

33. Nadie pone en oculto una candela encendida, ni debajo de un almud; sino en el candelero, para que los que entran, vean la luz.

33 En niemand, die een kaars ontsteekt, zet die in het verborgen, noch onder een koornmaat, maar op een kandelaar, opdat degenen, die inkomen, het licht zien mogen.

33. A nikt świecę zapaliwszy, nie stawia jej w skrytości, ani pod korzec, ale na świecznik, aby ci, którzy wchodzą, światło widzieli.

33. Senki pedig, [23†] ha gyertyát gyújt, nem teszi rejtekbe, sem a véka alá, hanem a gyertyatartóba, hogy a kik bemennek, lássák a világosságot.

33 Никто, зажегши свечу, не ставит ее в сокровенном месте, ни под сосудом, но на подсвечнике, чтобы входящие видели свет.

33. Нїхто ж, засьвітивши сьвічку, на потайному не ставить, нї під посудину, а на сьвічнику, щоб хто входить, сьвітло бачив.

34 Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä.

34 Silmä* on ruumiin lamppu. Kun (siis) silmäsi on terve, on (myös) koko ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, myös ruumiisi on pimeä.

34. Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä.

35. Cadzo sijs ettei se walkeus cuin sinus on tulis pimeydexi.

34. Silme ombi Rumin Kyntele/ Coska sis sinun silmes olis yxikertaine'/ nin sinun coko Rumis tulepi walkiaxi. Mutta ios se paha olis/ nin mös sinun Rumis ombi pimije. (Silmä ompi ruumiin kynttilä/ Koska siis sinun silmäsi olisi yksinkertainen/ niin sinun koko ruumisi tuleepi walkeaksi. Mutta jos se paha olisi/ niin sinun ruumiisi ompi pimeä.)

34. ὁ λύχνος τοῦ σώματός ἐστιν ὁ ὀφθαλμός· ὅταν οὖν ὁ ὀφθαλμός σου ἁπλοῦς ᾖ, καὶ ὅλον τὸ σῶμά σου φωτεινόν ἐστιν. ἐπὰν δὲ πονηρὸς ᾖ, καὶ τὸ σῶμά σου σκοτεινόν.

34. ο λυχνος του σωματος εστιν ο οφθαλμος οταν ουν ο οφθαλμος σου απλους η και ολον το σωμα σου φωτεινον εστιν επαν δε πονηρος η και το σωμα σου σκοτεινον 34. o lυchnos toυ somatos estin o ofthalmos otan oυn o ofthalmos soυ aploυs e kai olon to soma soυ foteinon estin epan de poneros e kai to soma soυ skoteinon

34 The lamp of the body is the eye; therefore, whenever your eye is clear, your whole body is also radiant, but whenever it is evil, your body is also dark.

34. The light of the body is the eye: therefore when thine eye is single, thy whole body also is full of light; but when thine eye is evil, thy body also is full of darkness.

34. Øiet er Legemets Lys; naar dit Øie derfor er sundt, er og dit ganske Legeme lyst, men dersom det er ondt, er og dit Legeme mørkt.

34. Ögat är kroppsens ljus; när nu ditt öga är enfaldigt, så varder ock all din kropp ljus; är det ock argt, så varder ock din kropp mörk.

34. Silm on ihho künal: kui nüüd sinno silm selge on, siis on ka keik sinno ihho selge; agga kui temma pahha on, siis on ka sinno ihho pimme.

34. Kūno žiburys yra tavoji akis. Todėl, jei tavo akis sveika, visas tavo kūnas bus šviesus. O jeigu tavo akis pikta, visas tavo kūnas bus tamsus.

34. Das Auge ist des Leibes Licht. Wenn nun dein Auge einfältig ist, so ist dein ganzer Leib licht; so aber dein Auge ein Schalk ist, so ist auch dein Leib finster.

34. L'œil est la lumière du corps; si donc ton œil est sain, tout ton corps sera éclairé; mais s'il est mauvais, ton corps sera dans les ténèbres.

34. La luz del cuerpo es el ojo: si pues tu ojo fuere sencillo, también todo tu cuerpo será resplandeciente; mas si fuere malo, también tu cuerpo será tenebroso.

34 De kaars des lichaams is het oog: wanneer dan uw oog eenvoudig is, zo is ook uw gehele lichaam verlicht; maar zo het boos is, zo is ook uw gehele lichaam duister.

34. Świecą ciała jest oko; jeźliby tedy oko twoje było szczere, i ciało twoje wszystko będzie jasne; a jeźliby złe było, i ciało twoje ciemne będzie.

34. A testnek lámpása [24†] a szem: ha azért a te szemed őszinte, a te egész tested is világos lesz; ha pedig a te szemed gonosz, a te tested is sötét.

34 Светильник тела есть око; итак, если око твое будет чисто, то и все тело твое будет светло; а если оно будет худо, то и тело твое будет темно.

34. Сьвітло тїлу око; коли ж оце око твоє ясне буде, то й все тїло твоє сьвітле: коли ж лихе буде, то й тїло твоє темне.

35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.

35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeää.

35. Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys.

36. Jos sinun ruumis on päänäns walkeus ja ei ole hänesä yhtän osa pimeydest nijn se tule coconans walkeudexi ja walista sinun nijncuin kircas leimaus.

35. Catzo sis ettei se Walkeus quin sinus on/ tulisi pimeydhexi. (Katso siis ettei se walkeus kuin sinussa on/ tulisi pimeydeksi.)

35. σκόπει οὖν μὴ τὸ φῶς τὸ ἐν σοὶ σκότος ἐστίν.

35. σκοπει ουν μη το φως το εν σοι σκοτος εστιν 35. skopei oυn me to fos to en soi skotos estin

35 Therefore, note that the light which is in you is not darkness.

35. Take heed therefore that the light which is in thee be not darkness.

35. See derfor til, at det Lys, der er i dig, ikke er Mørke.

35. Derföre se till, att ljuset, som i dig är, icke varder mörker.

35. Sepärrast katsu, et se walgus, mis sinno sees on, pimmedus ei olle.

35. Todėl žiūrėk, kad tavoji šviesa nebūtų tamsa!

35. So schaue darauf, daß nicht das Licht in dir Finsternis sei.

35. Prends donc garde que la lumière qui est en toi ne soit que ténèbres.

35. Mira pues, que la luz que en tí hay, no sea tinieblas.

35 Zie dan toe, dat niet het licht, hetwelk in u is, duisternis zij.

35. Patrzajże tedy, aby światło, które jest w tobie, nie było ciemnością.

35. Meglásd azért, hogy a világosság, mely te benned van, [25†] sötétség ne legyen.

35 Итак, смотри: свет, который в тебе, не есть ли тьма?

35. Гледи ж оце, щоб сьвітло, що в тобі, не була темрява.

36 Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan."

36 Jos siis koko ruumiisi on valoisa eikä siinä ole yhtään pimeää osaa, se on oleva kokonaan valoisa, niin kuin lamppu valaisisi sinua kirkkaalla loisteellaan."

36. Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee.

37. JA hänen puhuisans rucoili händä yxi Phariseus rualle cansans: nijn Jesus meni ja atrioidzi.

36. Jos sis sinun Rwmis on caickinens Walkeus/ ia ei ole henelle ychten osaa pimeydhest/ nin se tule cokonans walkeudhexi/ ia walista sinun ninquin kircas leimaus. (Jos siis sinun ruumiisi on kaikkinensa walkeus/ ja ole hänellä yhtään osaa pimeydestä/ niin se tulee kokonansa walkeudeksi/ ja walistaa sinun niinkuin kirkas leimaus.)

36. εἰ οὖν τὸ σῶμά σου ὅλον φωτεινόν, μὴ ἔχον τι μέρος σκοτεινόν, ἔσται φωτεινὸν ὅλον ὡς ὅταν ὁ λύχνος τῇ ἀστραπῇ φωτίζῃ σε.

36. ει ουν το σωμα σου ολον φωτεινον μη εχον τι μερος σκοτεινον εσται φωτεινον ολον ως οταν ο λυχνος τη αστραπη φωτιζη σε 36. ei oυn to soma soυ olon foteinon me echon ti meros skoteinon estai foteinon olon os otan o lυchnos te astrape fotize se

36 Therefore, if your whole body is radiant, not having any part dark, it will be entirely radiant, as whenever the lamp illuminates you with (its) rays. {Similar: Mat 23:1-39, Luk 11:37-54}

36. If thy whole body therefore be full of light, having no part dark, the whole shall be full of light, as when the bright shining of a candle doth give thee light.

36. Dersom da dit ganske Legeme er lyst, saa at ingen Deel deraf er mørkt, bliver det hele lyst, son naar Lyset med sin Glans bestraaler dig.

36. Om nu din kropp är allsammans ljus, och hafver ingen del af mörkret, så varder han allersamman ljus, och upplyser dig, såsom en klar ljungeld.

36. Kui nüüd keik sinno ihho selge on, et temmal suggugi pimmedust ei olle, siis on temma keik selge nenda, otsego künal omma walgussega sind walgustab.

36. Taigi, jei visas tavo kūnas pilnas šviesos ir neturi jokios tamsios dalies, jis bus visas šviesus, lyg žiburio spindulių apšviestas’‘.

36. Wenn nun dein Leib ganz licht ist, daß er kein Stück von Finsternis hat, so wird er ganz licht sein, wie wenn ein Licht mit hellem Blitz dich erleuchtet.

36. Si donc tout ton corps est éclairé, et s'il n'a aucune partie qui soit dans les ténèbres, il sera tout éclairé, comme quand une lampe t'éclaire par sa lumière.

36. Así que siendo todo tu cuerpo resplandeciente, no teniendo alguna parte de tiniebla, será todo luciente como cuando una luz de resplandor te alumbra.

36 Indien dan uw lichaam geheel verlicht is, niet hebbende enig deel, dat duister is, zo zal het geheel verlicht zijn, gelijk wanneer de kaars met het schijnsel u verlicht.

36. Jeźli tedy wszystko ciało twoje jasne będzie, nie mając jakiej cząstki zaćmionej, będzieć wszystko tak jasne, że cię jako świeca blaskiem oświeci.

36. Annakokáért ha a te egész tested világos, és semmi részében sincs homályosság, olyan világos lesz egészen, mint mikor a lámpás megvilágosít téged az ő világosságával.

36 Если же тело твое все светло и не имеет ни одной темной части, то будет светло все так, как бы светильникосвещал тебя сиянием.

36. Коли ж тїло твоє все сьвітле, не маючи нїякої частини темної, то буде сьвітле все, як би сьвічка сяєвом просьвічувала тебе.

37 Hänen näin puhuessaan pyysi eräs fariseus häntä luoksensa aterioimaan; niin hän meni sinne ja asettui aterialle.

37 Mutta Hänen puhuessaan muuan fariseus pyysi Häntä aterioimaan luonaan. Niin Hän meni ja asettui aterialle.

37. Ja hänen puhuissansa rukoili häntä yksi Pharisealainen ruoalle kanssansa; niin hän meni ja atrioitsi.

38. Mutta cosca Phariseus näki ihmetteli hän ettei hän ennen ruan aica pesnyt

37. JA henen puhuesans/ rucoli hende yxi Phariseus/ peiueliselle ca'sans. Nin Iesus sisellemeni ia atrioitzi. (Ja hänen puhuessansa/ rukoili häntä yksi phariseus/ päiwälliselle kanssansa. Niin Jesus sisälle meni ja aterioitsi.)

37. Ἐν δὲ τῷ λαλῆσαι αὐτὸν ταῦτα ἠρώτα αὐτὸν Φαρισαῖός τις ὅπως ἀριστήσῃ παρ’ αὐτῷ· εἰσελθὼν δὲ ἀνέπεσεν.

37. εν δε τω λαλησαι ηρωτα αυτον φαρισαιος τις οπως αριστηση παρ αυτω εισελθων δε ανεπεσεν 37. en de to lalesai erota aυton farisaios tis opos aristese par aυto eiselthon de anepesen

37 Now while* he was speaking, a certain Pharisee asked him, *that he might have a meal with him, and having entered, he leaned-back (at the table.)

37. And as he spake, a certain Pharisee besought him to dine with him: and he went in, and sat down to meat.

37. Men idet han talede, bad en Pharisæer ham, at han vilde æde Middagsmaaltid med ham; og han gik ind og satte sig tilbords.

37. Och vid han talade, bad honom en Pharisee, att han skulle få sig mat med honom. Då gick han in med honom, och satte sig till bords.

37. Agga kui temma alles räkis, pallus tedda üks Wariseer, et ta temma jures piddi lounat söma: ja temma läks sisse, ja istus lauale mahha.

37. Jėzui tebekalbant, vienas fariziejus pasikvietė Jį pietų. Įėjęs į vidų, Jis atsisėdo prie stalo.

37. Da er aber in der Rede war, bat ihn ein Pharisäer, daß er mit ihm das Mittagsmahl äße. Und er ging hinein und setzte sich zu Tische.

37. Comme il parlait, un pharisien le pria de dîner chez lui; et Jésus entra et se mit à table.

37. Y después que hubo hablado, le rogó un Fariseo que comiese con él; y entrado Jesús, se sentó a la mesa.

37 Als Hij nu dit sprak, bad Hem een zeker Farizeer, dat Hij bij hem het middagmaal wilde eten; en ingegaan zijnde, zat Hij aan.

37. A gdy to mówił, prosił go niektóry Faryzeusz, aby jadł obiad u niego; wszedłszy tedy, usiadł za stołem.

37. Beszéd közben pedig kéré őt egy farizeus, hogy ebédeljen nála. Bemenvén azért, leüle enni.

37 Когда Он говорил это, один фарисей просил Его к себе обедать. Он пришел и возлег.

37. Як же Він промовляв, просив Його Фарисей один, щоб обідав у него; ввійшовши ж, сїв за столом.

38 Mutta kun fariseus näki, ettei hän peseytynyt ennen ateriaa, ihmetteli hän.

38 Mutta fariseus ihmetteli nähdessään, ettei Hän ensin peseytynyt ennen ateriaa.

38. Mutta kuin Pharisealainen näki, ihmetteli hän, ettei hän ensin itsiänsä pessyt ennen ruan aikaa.

39. Nijn sanoi HERra hänelle: te Phariseuxet puhdistatte ulcoisen puolen maljoista ja astioista mutta sisälliset teisä owat täynäns raatelust ja pahutta.

38. Mutta coska Phariseus näki/ imecteli hen/ ettei hen ennen sömens pesnyt. (Mutta koska phariseus näki/ ihmetteli hän/ ettei hän ennen syömistänsä pessyt.)

38. ὁ δὲ Φαρισαῖος ἰδὼν ἐθαύμασεν ὅτι οὐ πρῶτον ἐβαπτίσθη πρὸ τοῦ ἀρίστου.

38. ο δε φαρισαιος ιδων εθαυμασεν οτι ου πρωτον εβαπτισθη προ του αριστου 38. o de farisaios idon ethaυmasen oti oυ proton eβaptisthe pro toυ aristoυ

38 Now (after) the Pharisee saw it, he marveled that he had not first immersed* {i.e. bathed} himself before a meal.

38. And when the Pharisee saw it, he marvelled that he had not first washed before dinner.

38. Men Pharisæeren forundrede sig, da han saae, at han ikke toede sig først, før Maaltid.

38. Men då Phariseen såg, att han icke tvådde sig, förr än han gick till bords, förundrade han sig.

38. Agga se Wariseer panni immeks, kui ta näggi, et temma enne louna-sömaaega essite ennast ei pesnud;

38. Tai matydamas, fariziejus stebėjosi, kad Jis nenusiplovė rankų prieš valgydamas.

38. Da das der Pharisäer sah, verwunderte er sich, daß er sich nicht vor dem Essen gewaschen hätte.

38. Et le pharisien s'étonna de ce qu'il vit qu'il ne s'était pas lavé avant le dîner.

38. Y el Fariseo como lo vió, se maravilló de que no se lavó ántes de comer.

38 En de Farizeer, dat ziende, verwonderde zich, dat Hij niet eerst, voor het middagmaal, Zich gewassen had.

38. A widząc to Faryzeusz, dziwował się, że się nie umył przed obiadem.

38. A farizeus pedig mikor ezt látta, elcsodálkozék, hogy ebéd előtt előbb nem mosdott [26†] meg.

38 Фарисей же удивился, увидев, что Он не умыл рук перед обедом.

38. Фарисей же, побачивши, здивував ся, що перше не обмив ся перед обідом.

39 Silloin Herra sanoi hänelle: "Kyllä te, fariseukset, puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta.

39 Silloin Herra sanoi hänelle: "Kyllä te fariseukset puhdistatte maljan ja lautasen ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta.

39. Niin sanoi Herra hänelle: nyt te Pharisealaiset, ulkoa te maljan ja vadin puhdistatte, mutta sisälliset teissä ovat täynnä raatelusta ja pahuutta.

40. Te hullut luulettaco ettei se joca ulcoisen puolen teki tehnyt myös sisälmäistä puolda?

39. Nin sanoi HERRA henelle/ Te Phariseuset puhdistatte wlcoisen polen Malioist ia Astioist/ Mutta teiden siseliset ouat teunens ratelust ia pahutta. (Niin sanoi HERRA hänelle/ Te phariseukset puhdistatte ulkoisen puolen maljoista ja astioista/ Mutta teidän sisälliset owat täynnänsä raatelusta ja pahuutta.)

39. εἶπε δὲ ὁ Κύριος πρὸς αὐτόν· Νῦν ὑμεῖς οἱ Φαρισαῖοι τὸ ἔξωθεν τοῦ ποτηρίου καὶ τοῦ πίνακος καθαρίζετε, τὸ δὲ ἔσωθεν ὑμῶν γέμει ἁρπαγῆς καὶ πονηρίας.

39. ειπεν δε ο κυριος προς αυτον νυν υμεις οι φαρισαιοι το εξωθεν του ποτηριου και του πινακος καθαριζετε το δε εσωθεν υμων γεμει αρπαγης και πονηριας 39. eipen de o kυrios pros aυton nυn υmeis oi farisaioi to eksothen toυ poterioυ kai toυ pinakos katharizete to de esothen υmon gemei arpages kai ponerias

39 But the Lord said to him, Now you°, the Pharisees cleanse the outside of the cup and of the platter, but the inside of you° is full from ravening and wickedness.

39. And the Lord said unto him, Now do ye Pharisees make clean the outside of the cup and the platter; but your inward part is full of ravening and wickedness.

39. Men Herren sagde til ham: I Pharisæer rense nu Bægere og Fade udvortes, men det Indvortes i Eder er fuldt af Rov og Ondskab.

39. Då sade Herren till honom: I Phariseer gören rent det som utvärtes är på dryckekaret och fatet; och det invärtes är i eder, är fullt med rof och ondsko.

39. Agga Issand ütles temmale: Teie Wariserid tete kül wäljaspiddi karrikat ja waagnat puhtaks; agga seestpiddi ollete teie täis risumist ja tiggedust.

39. O Viešpats jam tarė: ‘‘Kaip tik jūs, fariziejai, valote taurės ir dubens išorę, o viduje esate pilni gobšumo ir nedorybės.

39. Der HERR aber sprach zu ihm: Ihr Pharisäer haltet die Becher und Schüsseln auswendig reinlich, aber euer Inwendiges ist voll Raubes und Bosheit.

39. Et le Seigneur lui dit: Vous autres pharisiens, vous nettoyez le dehors de la coupe et du plat; mais au-dedans vous êtes pleins de rapine et de méchanceté.

39. Y el Señor le dijo: Ahora vosotros los Fariseos lo de fuera del vaso y del plato limpiáis; mas lo que está dentro de vosotros, está lleno de rapiña y de maldad.

39 En de Heere zeide tot hem: Nu gij Farizeen, gij reinigt het buitenste des drinkbekers en des schotels; maar het binnenste van u is vol van roof en boosheid.

39. I rzekł Pan do niego: Teraz wy, Faryzeuszowie! to, co jest zewnątrz kubka i misy, ochędażacie, ale to, co jest wewnątrz w was, pełne jest drapiestwa i złości.

39. Monda pedig az Úr néki: Ti farizeusok jóllehet a pohárnak és tálnak külső részét [27†] megtisztítjátok; de a belsőtök rakva ragadománynyal és gonoszsággal.

39 Но Господь сказал ему: ныне вы, фарисеи, внешность чаши и блюда очищаете, а внутренность ваша исполнена хищения и лукавства.

39. Рече ж Господь до него: Тепер ви, Фарисеї, верх чаші і блюда очищаєте; середина ж ваша повна здирства та лукавства.

40 Te mielettömät, eikö se, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin?

40 Mielettömät, eikö Hän, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin?

40. Te hullut, eikö se, joka ulkoisen puolen teki, tehnyt myös sisälmäistä puolta?

41. Cuitengin andacat almu nijstä cuin teillä on ja cadzo nijn teille owat caicki puhtat.

40. Te Hullut/ lulettaco ettei se ioca wlcoisen polen teki/ tehnyt mös siselmeist polda? (Te hullut/ luuletteko ettei se joka ulkoisen puolen teki/ tehnyt myös sisälmäistä puolta?)

40. ἄφρονες! οὐχ ὁ ποιήσας τὸ ἔξωθεν καὶ τὸ ἔσωθεν ἐποίησε;

40. αφρονες ουχ ο ποιησας το εξωθεν και το εσωθεν εποιησεν 40. afrones oυch o poiesas to eksothen kai to esothen epoiesen

40 Fools, he who made* the outside, did he not also make* the inside?

40. Ye fools, did not he that made that which is without make that which is within also?

40. I Daarer! den, som gjorde det Udvortes, gjorde han ikke ogsaa det Indvortes?

40. I dårar, den som gjorde det utvärtes är, hafver han ock icke gjort det invärtes är?

40. Teie meletumad, eks se, kes wäljaspiddist teinud, ka seestpiddist ei olle teinud?

40. Neišmanėliai! Argi išorės Kūrėjas nesukūrė ir vidaus?

40. Ihr Narren, meinet ihr, daß es inwendig rein sei, wenn's auswendig rein ist?

40. Insensés! celui qui a fait le dehors n'a t-il pas aussi fait le dedans?

40. ¡Insensatos! ¿el que hizo lo de fuera, no hizo también lo de dentro?

40 Gij onverstandigen! Die het buitenste heeft gemaakt, heeft Hij ook niet het binnenste gemaakt?

40. Szaleni! izaż ten, który uczynił to, co jest zewnątrz, nie uczynił też tego, co jest wewnątrz?

40. Bolondok, a ki azt teremtette, a mi kívül van, nem ugyanaz teremtette-é azt is, a mi belől van?

40 Неразумные! не Тот же ли, Кто сотворил внешнее, сотворил и внутреннее?

40. Безумні! хиба, хто зробив верх, і середини не зробив.

41 Mutta antakaa almuksi se, mikä sisällä on; katso, silloin kaikki on teille puhdasta.

41 Mutta antakaa almuksi, mitä on sisällä, ja katso, kaikki on teille puhdasta.

41. Kuitenkin antakaa almua niistä, mitä teillä on, ja katso, niin teille ovat kaikki puhtaat.

42. WOi teitänne te Phariseuxet että te kymmenexet teette Minduist ja Rutast ja caickinaisest Caalist ja te jätätte pois duomion ja Jumalan rackauden: näitä tosin tulis tehdä ja sitä toista ei jättä.

41. Quitengi andacat Almusat nijste quin teille on/ ia catzo/ nin teille ouat caiki puchtat. (Kuitenkin antakaat almuset niistä kuin teillä on/ ja katso/ niin teille owat kaikki puhtaat.)

41. πλὴν τὰ ἐνόντα δότε ἐλεημοσύνην, καὶ ἰδοὺ ἅπαντα καθαρὰ ὑμῖν ἔσται.

41. πλην τα ενοντα δοτε ελεημοσυνην και ιδου παντα καθαρα υμιν εστιν 41. plen ta enonta dote eleemosυnen kai idoυ panta kathara υmin estin

41 However, the things (which are) within you°, give° (those as) charity, and behold, all things are clean to you°.

41. But rather give alms of such things as ye have; and, behold, all things are clean unto you.

41. Men af det Indvortes giver Almisse; see, saa ere alle Ting Eder rene.

41. Dock gifver almoso af det I hafven; och si, så äro eder all ting ren.

41. Ommeti andke waestele sest, mis seäl sees on, ja wata, siis on teile keik puhhas.

41. Verčiau duokite gailestingumo auką iš to, ką turite, tai viskas bus jums nesutepta.

41. Doch gebt Almosen von dem, was da ist, siehe, so ist's euch alles rein.

41. Mais plutôt, donnez en aumônes ce que vous avez, et toutes choses seront pures pour vous.

41. Empero de lo que tenéis, dad limosna; y, he aquí, todo os será limpio.

41 Doch geeft tot aalmoes, hetgeen daarin is; en ziet, alles is u rein.

41. Wszakże i z tego, co jest wewnątrz, dawajcie jałmużnę, a oto wszystkie rzeczy będą wam czyste.

41. Csak adjátok alamizsnául a mi benne van; és minden tiszta lesz néktek.

41 Подавайте лучше милостыню из того, что у вас есть, тогда все будет у вас чисто.

41. Тільки давайте милостиню з того, що є, і ось усе чисте вам буде.

42 Mutta voi teitä, te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja ruuduista ja kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden! Näitä olisi tullut noudattaa eikä noitakaan laiminlyödä.

42 Voi kuitenkin teitä, fariseukset, sillä te annatte kymmenykset mintusta ja ruudusta ja kaikista vihanneskasveista, mutta sivuutatte oikeuden ja *Jumalan rakkauden! Näitä olisi pitänyt harjoittaa eikä noitakaan hylätä.

42. Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.

43. WOi teitänne te Phariseuxet jotca pyydätte ylimmäisiä istuimita Synagogisa ja tahdotta terwetettä Turulla.

42. Mutta we teille Phariseuset/ ette te Tiunin teete Minduist ia Rudast/ ia caikinaisest Caalist/ ia te poisietet Domion ia Jumalan Rackauden. Neite tosin tulis tehde/ ia site toista ei ylenanda. (Mutta woi teille phariseukset/ että te tiunnin teette mintuista ja rudasta/ ja kaikkinaisesta kaalista/ ja te pois jätät tuomion ja Jumalan rakkauden/ Näitä tosin tulisi tehdän/ ja sitä toista ei ylenantaa.)

42. ἀλλ’ οὐαὶ ὑμῖν τοῖς Φαρισαίοις, ὅτι ἀποδεκατοῦτε τὸ ἡδύοσμον καὶ τὸ πήγανον καὶ πᾶν λάχανον, καὶ παρέρχεσθε τὴν κρίσιν καὶ τὴν ἀγάπην τοῦ Θεοῦ· ταῦτα δὲ ἔδει ποιῆσαι, κἀκεῖνα μὴ ἀφιέναι.

42. αλλ ουαι υμιν τοις φαρισαιοις οτι αποδεκατουτε το ηδυοσμον και το πηγανον και παν λαχανον και παρερχεσθε την κρισιν και την αγαπην του θεου ταυτα εδει ποιησαι κακεινα μη αφιεναι 42. all oυai υmin tois farisaiois oti apodekatoυte to edυosmon kai to peganon kai pan lachanon kai parerchesthe ten krisin kai ten agapen toυ theoυ taυta edei poiesai kakeina me afienai

42 But woe to you° Pharisees! Because you° tithe mint and rue and every herb, and are passing over judgment and the love* of God. It was essential to practice these things and to not leave the (other) things (undone).

42. But woe unto you, Pharisees! for ye tithe mint and rue and all manner of herbs, and pass over judgment and the love of God: these ought ye to have done, and not to leave the other undone.

42. Men vee Eder, i Pharisæer at I give Tiende af Mynte og Rude og allehaande Urter og forbigaae Dom og Guds Kjærlighed; disse Ting burde man at gjøre og ikke forsømme de andre.

42. Men ve eder, Phariseer; ty I gören tiond af mynto och ruto, och allahanda kål; och domen, och Guds kärlek låten I blifva tillbaka; ja, man måste detta göra, och dock det andra icke låta.

42. Agga hädda teile Wariseridele, et teie kümnest maksate mündist ja rudist, ja keigest aia-rohhust, ja lähhäte kohtust ja Jummala armastussest möda! teist peab teggema, ja teist mitte mahhajätma.

42. Vargas jums, fariziejai! Jūs duodate dešimtinę iš mėtų, rūtų ir kitokių žolelių, o apleidžiate teisingumą ir Dievo meilę. Tai turite daryti ir ano nepalikti!

42. Aber weh euch Pharisäern, daß ihr verzehnt die Minze und Raute und allerlei Kohl, und geht vorbei an dem Gericht und an der Liebe Gottes! Dies sollte man tun und jenes nicht lassen.

42. Mais malheur à vous, pharisiens, qui payez la dîme de la menthe, de la rue et de toutes sortes d'herbes, tandis que vous négligez la justice et l'amour de Dieu. Ce sont là les choses qu'il fallait faire, sans néanmoins négliger les autres.

42. Mas ¡ay de vosotros Fariseos! que diezmais la menta, y la ruda, y toda hortaliza; mas el juicio y el amor de Dios pasais de largo. Empero estas cosas era menester hacer, y no dejar las otras.

42 Maar wee u, Farizeen, want gij vertient munte, en ruite, en alle moeskruid, en gij gaat voorbij het oordeel en de liefde Gods. Dit moest men doen, en het andere niet nalaten.

42. Ale biada wam, Faryzeuszowie! że dajecie dziesięcinę z mięty, i z ruty, i z każdego ziela, lecz opuszczacie sąd i miłość Bożą: teć rzeczy trzeba czynić, a onych nie opuszczać.

42. De jaj néktek farizeusok! mert megadjátok a dézsmát a mentától, rutától és minden paréjtól, [28†] de hátra hagyjátok az ítéletet és az Isten szeretetét: pedig ezeket kellene cselekedni, és amazokat sem elhagyni.

42 Но горе вам, фарисеям, что даете десятину с мяты, руты и всяких овощей, и нерадите о суде и любви Божией: сие надлежало делать, и того не оставлять.

42. Та горе вам, Фарисеї! бо даєте десятину з мяти, рути і всякого зїлля, а минаєте суд і любов Божу. Се повинні були чинити, да й того не залишати.

43 Voi teitä, te fariseukset, kun te rakastatte etumaista istuinta synagoogissa ja tervehdyksiä toreilla!

43 Voi teitä, fariseukset, sillä rakastatte ensimmäistä istuinta synagoogissa ja tervehtimisiä toreilla!

43. Voi teitä, te Pharisealaiset! jotka rakastatte ylimmäisiä istuimia synagogissa ja tervehdyksiä turulla.

44. WOi teitänne te Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut: sillä te oletta nijncuin peitetyt haudat joiden päällä ihmiset tietämätä käywät.

43. We teille Phariseuset/ iotca pydhet ylimeiset istumet Sinagogisa/ ia tadhotta teruetettä Turwlla. (Woi teille phariseukset/ jotka pyydät ylimmäiset istuimet synagogissa/ ja tahdotte terwehtettää turuilla.)

43. οὐαὶ ὑμῖν τοῖς Φαρισαίοις, ὅτι ἀγαπᾶτε τὴν πρωτοκαθεδρίαν ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ τοὺς ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς.

43. ουαι υμιν τοις φαρισαιοις οτι αγαπατε την πρωτοκαθεδριαν εν ταις συναγωγαις και τους ασπασμους εν ταις αγοραις 43. oυai υmin tois farisaiois oti agapate ten protokathedrian en tais sυnagogais kai toυs aspasmoυs en tais agorais

43 Woe to you° Pharisees! Because you° love* the foremost seat in the synagogues and the greetings in the marketplaces.

43. Woe unto you, Pharisees! for ye love the uppermost seats in the synagogues, and greetings in the markets.

43. Vee Eder, I Pharisæer! at I ville gjerne sidde paa det fornemste Sæde i Synagogerne og være hilsede paa Torvene.

43. Ve eder, Phariseer; ty I sitten gerna främst i Synagogorna, och viljen helsade varda på torgen.

43. Hädda teile Wariseridele, sest teie armastate essimest pinki koggodusse koddade sees ja terretamissed turrude peäl.

43. Vargas jums, fariziejai! Jūs mėgstate pirmuosius krėslus sinagogose ir sveikinimus aikštėse.

43. Weh euch Pharisäern, daß ihr gerne obenan sitzt in den Schulen und wollt gegrüßt sein auf dem Markte.

43. Malheur à vous, pharisiens, qui aimez à occuper les premières places dans les synagogues, et à être salués dans les places publiques.

43. ¡Ay de vosotros Fariseos! que amáis las primeras sillas en las sinagogas, y las salutaciones en las plazas.

43 Wee u, Farizeen, want gij bemint het voorgestoelte in de synagogen, en de begroetingen op de markten.

43. Biada wam Faryzeuszowie! że miłujecie pierwsze miejsca w bóżnicach i pozdrawiania na rynkach.

43. Jaj néktek farizeusok! mert szeretitek az előlülést a [29†] gyülekezetekben, és a piaczokon való köszöntéseket.

43 Горе вам, фарисеям, что любите председания в синагогах и приветствия в народных собраниях.

43. Горе вам, Фарисеї! бо любите перві сїдалища по школах і витання на торгах.

44 Voi teitä, (kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät,) kun te olette niinkuin merkittömät haudat, joiden päällitse ihmiset kävelevät niistä tietämättä!"

44 Voi teitä, (kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät,) sillä olette kuin näkymättömät haudat eivätkä niitten päällä kävelevät ihmiset tiedä siitä. "

44. Voi teitä, te kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! sillä te olette niinkuin peitetyt haudat, joiden päällä ihmiset tietämättä käyvät.

45. NIjn wastais yxi Lainoppenuista ja sanoi hänelle: Mestari näillä sanoilla sinä myös meitä pilckat.

44. We teille Kirianoppenuet ia Phariseuset/ te Ulcokullatut/ sille te oletta ninquin peitetyt haudhat/ ioinenga päle Inhimiset tietemet kieuuet. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ sillä te olette niinkuin peitetyt haudat/ joinenka päällä ihmiset tietämättä käywät.)

44. οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι ἐστὲ ὡς τὰ μνημεῖα τὰ ἄδηλα, καὶ οἱ ἄνθρωποι περιπατοῦντες ἐπάνω οὐκ οἴδασιν.

44. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι εστε ως τα μνημεια τα αδηλα και οι ανθρωποι οι περιπατουντες επανω ουκ οιδασιν 44. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti este os ta mnemeia ta adela kai oi anthropoi oi peripatoυntes epano oυk oidasin

44 Woe to you° scribes, and Pharisees, hypocrites! Because you° are like the indistinct tombs, and the men who are walking upon (them) do not know (it).

44. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye are as graves which appear not, and the men that walk over them are not aware of them.

44. Vee Eder, I skriftkloge og Pharisæer, i Øienskalke! at I ere som ukjendelige Grave, og Menneskene, som gaae over dem, vide det ikke.

44. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer, I skrymtare; ty I ären såsom de grifter, som intet synas, der folket går uppå, och vet der intet af.

44. Hädda teile, oh! kirjatundiad ja Wariserid, teie sallalikkud, kes teie ollete kui teädmatta hauad, kus ülle rahwas käib, ja ei tea sedda.

44. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Esate lyg apleisti kapai, kuriuos žmonės nepastebėdami mindžioja’‘.

44. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, daß ihr seid wie die verdeckten Totengräber, darüber die Leute laufen, und kennen sie nicht!

44. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, parce que vous ressemblez aux sépulcres qui ne paraissent point, et les hommes qui marchent dessus n'en savent rien.

44. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! que sois como sepulturas que no parecen, y los hombres que andan encima no lo saben.

44 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij zijt gelijk de graven, die niet openbaar zijn, en de mensen, die daarover wandelen, weten het niet.

44. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! bo jesteście jako groby, których nie widać, a ludzie, którzy chodzą po nich, nie wiedzą o nich.

44. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok! mert olyanok vagytok, mint a sírok, a melyek nem látszanak, és az emberek, a kik azokon járnak, nem tudják.

44 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что вы – как гробы скрытые, над которыми люди ходят и не знают того.

44. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! бо ви мов гроби, що їх невидко, й люде, ходячи поверх них, не знають.

45 Silloin eräs lainoppineista rupesi puhumaan ja sanoi hänelle: "Opettaja, kun noin puhut, niin sinä häpäiset myös meitä".

45 Silloin muuan lainoppineista alkoi puhua ja sanoi Hänelle: ”Opettaja, noin puhuen häpäiset meidätkin."

45. Niin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Mestari, näillä sanoilla sinä myös meitä pilkkaat.

46. Nijn hän sanoi: ja woi teitän te Lainoppenet: sillä te rascautatte ihmiset nijllä cuormilla joita ei he woi canda ja et te idze sormellacan tahdo nijhin ruweta.

45. Nin wastasi yxi nijste Lainoppenuista ia sanoi henelle/ Mestari/ neille sanoilla sine meite mös pilcat. (Niin wastasit yksi niistä lainoppineista ja sanoi hänelle/ Mestari/ näillä sanoilla sinä meitä myös pilkkaat.)

45. Ἀποκριθεὶς δέ τις τῶν νομικῶν λέγει αὐτῷ· Διδάσκαλε, ταῦτα λέγων καὶ ἡμᾶς ὑβρίζεις.

45. αποκριθεις δε τις των νομικων λεγει αυτω διδασκαλε ταυτα λεγων και ημας υβριζεις 45. apokritheis de tis ton nomikon legei aυto didaskale taυta legon kai emas υβrizeis

45 Now someone from the professors of the law, answered and says to him, Teacher, you are also insulting us in saying these things.

45. Then answered one of the lawyers, and said unto him, Master, thus saying thou reproachest us also.

45. Men en af de Lovkyndige svarede og sagde til ham: Mester! idet du siger saadant, forhaaner du og os.

45. Då svarade en af de lagkloka, och sade till honom: Mästar, du försmäder ock oss med dessa orden.

45. Agga üks neist kässotundiist wastas ja ütles temmale: Öppetaja, et sa sedda ütled, siis teotad sinna meid ka.

45. Tada vienas Įstatymo mokytojas atsiliepė: ‘‘Mokytojau, taip kalbėdamas, Tu ir mus įžeidi’‘.

45. Da antwortete einer von den Schriftgelehrten und sprach zu ihm: Meister, mit den Worten schmähst du uns auch.

45. Alors un des docteurs de la loi prit la parole et lui dit: Maître, en disant ces choses, tu nous outrages aussi.

45. Y respondiendo uno de los doctores de la ley, le dice: Maestro, cuando dices esto, también nos afrentas a nosotros.

45 En een van de wetgeleerden, antwoordende, zeide tot Hem: Meester! als Gij deze dingen zegt, zo doet Gij ook ons smaadheid aan.

45. A odpowiadając niektóry z zakonników, rzekł mu: Nauczycielu! to mówiąc i nas haóbisz.

45. Felelvén pedig egy a törvénytudók közül, monda néki: Mester, mikor ezeket mondod, minket is bántasz.

45 На это некто из законников сказал Ему: Учитель! говоря это, Ты и нас обижаешь.

45. Озвав ся ж один з законників, і каже Йому: Учителю, так говорячи, ти й нас обижаєш.

46 Mutta hän sanoi: "Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin!

46 Mutta Hän sanoi: "Voi teitäkin, lainoppineet, sillä sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja, ettekä itse yhdellä sormellanne koske niihin taakkoihin!

46. Niin hän sanoi: voi teitäkin, te lainoppineet! sillä te raskautatte ihmiset kuormilla, jotka ovat työläät kantaa, ja ette itse yhdellä sormellannekaan tahdo niihin kuormiin ruveta.

47. WOi teitä että te rakennatte Prophetain hautoja mutta teidän Isänne tapoit ne.

46. Nin sanoi hen/ Ja we mös teille Lainoppenuille/ Sille että te raskautatte Inhimiset nijlle Coormilla quin he ei woi canda/ Ja ette te itze yhdelle sormelaka tadho nijhin ruueta. (Niin sanoi hän/ Ja woi myös teille lainoppineille/ Sillä te raskautatte ihmiset niillä kuormilla kuin he ei woi kantaa/ Ja ette itse yhdellä sormellakaan tahdo niihin ruweta.)

46. ὁ δὲ εἶπε· Καὶ ὑμῖν τοῖς νομικοῖς οὐαί, ὅτι φορτίζετε τοὺς ἀνθρώπους φορτία δυσβάστακτα, καὶ αὐτοὶ ἑνὶ τῶν δακτύλων ὑμῶν οὐ προσψαύετε τοῖς φορτίοις.

46. ο δε ειπεν και υμιν τοις νομικοις ουαι οτι φορτιζετε τους ανθρωπους φορτια δυσβαστακτα και αυτοι ενι των δακτυλων υμων ου προσψαυετε τοις φορτιοις 46. o de eipen kai υmin tois nomikois oυai oti fortizete toυs anthropoυs fortia dυsβastakta kai aυtoi eni ton daktυlon υmon oυ prospsaυete tois fortiois

46 But he said, Woe also to you° professors of the law! Because you° are loading men (down with) unbearable loads, and you° yourselves do not stroke the loads with one of your° fingers {i.e. you don’t lift a finger to help} .

46. And he said, Woe unto you also, ye lawyers! for ye lade men with burdens grievous to be borne, and ye yourselves touch not the burdens with one of your fingers.

46. Men han sagde: vee og Eder, I Lovkyndige! thi I besvære Menneskene med Byrder, vanskelige at bære, og selv røre I Byrderne ikke med en een af Eders Fingre.

46. Då sade han: Ve ock eder, I lagkloke; ty I läggen bördor på menniskorna, hvilka de icke draga kunna, och I tagen icke sjelfva på bördona med ett edart finger.

46. Agga temma ütles: Hädda ka teile kässotundiattele, sest teie pannete innimeste peäle koormad, mis rängad on, ja isse ei putu teie neisse koormadesse ei ühhegi sörmega.

46. Jis atsakė: ‘‘Vargas ir jums, Įstatymo mokytojai! Jūs kraunate žmonėms nepakeliamas naštas, o patys tų naštų nė vienu pirštu nepajudinate.

46. Er aber sprach: Und weh auch euch Schriftgelehrten! denn ihr beladet die Menschen mit unerträglichen Lasten, und ihr rührt sie nicht mit einem Finger an.

46. Et Jésus dit: Malheur aussi à vous, docteurs de la loi, parce que vous chargez les hommes de fardeaux qu'ils ne peuvent porter, et vous-mêmes n'y touchez pas du doigt.

46. Y él dijo: ¡Ay de vosotros también, doctores de la ley! que cargais los hombres con cargas que no pueden llevar; mas vosotros, ni aun con un dedo tocais las cargas.

46 Doch Hij zeide: Wee ook u, wetgeleerden! want gij belast de mensen met lasten, zwaar om te dragen, en zelven raakt gij die lasten niet aan met een van uw vingeren.

46. A on rzekł: I wam zakonnikom biada! albowiem obciążacie ludzi brzemiony nieznośnemi, a sami się i jednym palcem swoim tych brzemion nie dotykacie.

46. Ő pedig monda: Jaj néktek is törvénytudók! mert elhordozhatatlan [30†] terhekkel terhelitek meg az embereket, de ti magatok egy ujjotokkal sem illetitek azokat a terheket.

46 Но Он сказал: и вам, законникам, горе, что налагаете на людей бремена неудобоносимые, а сами и одним перстом своим не дотрагиваетесь до них.

46. Він же рече: І вам, законникам, горе! що накладуєте людям тягарі, котрі важко носити, а самі одним пальцем вашим не приторкнетесь до тягарів.

47 Voi teitä, kun te rakennatte profeettain hautakammioita, ja teidän isänne ovat heidät tappaneet!

47 Voi teitä, sillä rakennatte profeettain hautakammioita, ja isänne tappoivat heidät!

47. Voi teitä, että te rakennatte prophetain hautoja, mutta tiedän isänne tappoivat ne.

48. Nijn te tosin todistatte ja suostutte teidän Isänne töihin: sillä he tapoit ne mutta te rakennatte nijden haudat.

47. We teille ette te rakennat Prophetadhen haudat/ Mutta teiden Iset tapoit ne. (Woi teille että te rakennat prophetain haudat/ Mutta teidän isät tapoit ne.)

47. οὐαὶ ὑμῖν, ὅτι οἰκοδομεῖτε τὰ μνημεῖα τῶν προφητῶν, οἱ δὲ πατέρες ὑμῶν ἀπέκτειναν αὐτούς.

47. ουαι υμιν οτι οικοδομειτε τα μνημεια των προφητων οι δε πατερες υμων απεκτειναν αυτους 47. oυai υmin oti oikodomeite ta mnemeia ton profeton oi de pateres υmon apekteinan aυtoυs

47 Woe to you°! Because you° build the tombs of the prophets and your° fathers killed them.

47. Woe unto you! for ye build the sepulchres of the prophets, and your fathers killed them.

47. Vee Eder! at I bygge Pharisæernes Grave, men Eders Fædre sloge dem ihjel.

47. Ve eder, I som byggen de Propheters grifter; men edre fäder slogo dem ihjäl.

47. Hädda teile! sest teie ehhitate prohwetide hauad; agga teie wañemad on neid ärratapnud.

47. Vargas jums! Jūs statote pranašams antkapius, o jūsų tėvai juos žudė!

47. Weh euch! denn ihr baut der Propheten Gräber; eure Väter aber haben sie getötet.

47. Malheur à vous, parce que vous bâtissez les sépulcres des prophètes que vos pères ont fait mourir.

47. ¡Ay de vosotros! que edificais los sepulcros de los profetas, y los mataron vuestros padres.

47 Wee u, want gij bouwt de graven der profeten, en uw vaders hebben dezelve gedood.

47. Biada wam! że budujecie groby proroków, a ojcowie wasi pozabijali je.

47. Jaj néktek! mert ti építitek a próféták [31†] sírjait; a ti atyáitok pedig megölték őket.

47 Горе вам, что строите гробницы пророкам, которых избили отцы ваши:

47. Горе вам! що будуєте гроби пророкам, батьки ж ваші повбивали їх.

48 Näin te siis olette isäinne tekojen todistajia ja suostutte niihin: sillä he tappoivat profeetat, ja te rakennatte niille hautakammioita.

48 Niin ollen te *todistatte ja hyväksytte isäinne teot*, sillä he tappoivat profeetat' ja te rakennatte heidän hautakammioitaan.

48. Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isäinne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.