24 luku

Enkelit ilmoittavat naisille Jeesuksen nousseen kuolleista 1 – 12 Jeesus ilmestyy kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä 13 – 35 ja kokoontuneille opetuslapsilleen Jerusalemissa 36 – 43, selittää kirjoitukset ja lupaa heille Pyhän Hengen 44 – 49, siunaa heidät, ja hänet otetaan ylös taivaaseen 50 – 53.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit ( — ja joitakin muita oli heidän kanssaan).

1 Viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit ( — ja joitakin muita oli heidän kanssaan).

1. Mutta ensimäisenä sabbatin päivänä, sangen varhain, tulivat he haudalle ja kantoivat hyvänhajuisia yrttejä, jotka he olivat valmistaneet, ja muutamat heidän kanssansa,

1. MUtta ensimäisnä Sabbathin päiwänä sangen warhain tulit he haudalle ja cannoit hywän hajuisia yrtejä jotca he olit walmistanet ja muutamat heidän cansans.

1. MUtta ychten Sabbathin peiuen sangen warhan/ tulit he Haudhan tyge/ ia cannoit ne hyuenhaijuliset yrttit/ iotca he olit walmistanut/ ia mwtomat heiden cansans. (Mutta yhtenä Sabbathin päiwänä sangen warhain/ tulit he haudan tykö/ ja kannoit ne hywänhajulliset yrtit/ jotka he olit walmistanut/ ja muutamat heidän kanssansa.)

1. Τῇ δὲ μιᾷ τῶν σαββάτων ὄρθρου βαθέως ἦλθον ἐπὶ τὸ μνῆμα φέρουσαι ἃ ἡτοίμασαν ἀρώματα, καὶ τινες σὺν αὐταῖς.

1. τη δε μια των σαββατων ορθρου βαθεος ηλθον επι το μνημα φερουσαι α ητοιμασαν αρωματα και τινες συν αυταις 1. te de mia ton saββaton orthroυ βatheos elthon epi to mnema feroυsai a etoimasan aromata kai tines sυn aυtais

1 {Mar 16:1-8 & Mat 28:1-8 & Luk 24:1-8, 12 & Joh 20:1-10 Dawn and very early Sun.} Now on the first (day) of the week, from the deep (fog) of daybreak, they and some (others) together with them came to the tomb, bringing the spices which they (had) prepared.

1. Now upon the first day of the week, very early in the morning, they came unto the sepulchre, bringing the spices which they had prepared, and certain others with them.

1. Men paa den første Dag i Ugen meget aarle kom de til Graven og bare de vellugtende Salver, som de havde beredt; og nogle Andre kom med dem.

1. På den ena Sabbathen, ganska bittida om morgonen, kommo de till grafvena, bärande de välluktande krydder, som de tillredt hade; och några med dem.

1. Agga essimessel näddala päwal puhte läksid nemmad haua jure, ja wisid need kallid rohhud, mis nemmad ollid walmistanud, ja monningad ollid nendega.

1. Pirmąją savaitės dieną, vos brėkštant, jos atėjo prie kapo, nešdamos paruoštus tepalus.

1. Aber am ersten Tage der Woche sehr früh kamen sie zum Grabe und trugen die Spezerei, die sie bereitet hatten, und etliche mit ihnen.

1. Mais le premier jour de la semaine, elles vinrent de grand matin au sépulcre, apportant les parfums qu'elles avaient préparés; et quelques personnes les accompagnaient.

1. MAS el primer día de la semana, muy de mañana vinieron al sepulcro, trayendo las drogas aromáticas que habían aparejado; y algunas otras mujeres con ellas.

1 En op den eersten dag der week, zeer vroeg in den morgenstond, gingen zij naar het graf, dragende de specerijen, die zij bereid hadden, en sommigen met haar.

1. A pierwszego dnia po sabacie bardzo rano przyszły do grobu, niosąc rzeczy wonne, które były nagotowały i niektóre inne z niemi;

1. A hétnek első napján [1†] pedig kora reggel a sírhoz menének, vivén az elkészített fűszerszámokat, és némely más asszonyok is velök.

1 В первый же день недели, очень рано, неся приготовленные ароматы, пришли они ко гробу, и вместе с ними некоторые другие;

1. Первого ж дня тижня, вельми рано, прийшли вони на гріб, несучи, що наготовили, пахощі, і другі з ними.

2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

2. Niin he löysivät kiven haudalta vieritetyksi pois,

2. Nijn he löysit kiwen haudalda poiswieritetyxi.

2. Nin he leusit Kiuen poiswieritettyn Haudalta/ (Niin he löysi kiwen pois wieritetyn haudalta/)

2. εὗρον δὲ τὸν λίθον ἀποκεκυλισμένον ἀπὸ τοῦ μνημείου,

2. ευρον δε τον λιθον αποκεκυλισμενον απο του μνημειου 2. eυron de ton lithon apokekυlismenon apo toυ mnemeioυ

2 Now they found the stone has been rolled away from the tomb.

2. And they found the stone rolled away from the sepulchre.

2. Men de fandt Stenen afvæltet fra Graven.

2. Så funno de stenen afvältad ifrå grafvene;

2. Agga nemmad leidsid kiwwi haua peält ärraweretud ollemast.

2. Jos rado akmenį nuritintą nuo kapo,

2. Sie fanden aber den Stein abgewälzt von dem Grabe

2. Et elles trouvèrent que la pierre qui était à l'entrée du sépulcre avait été ôtée.

2. Y hallaron la piedra revuelta de la puerta del sepulcro.

2 En zij vonden den steen afgewenteld van het graf.

2. I znalazły kamieó odwalony od grobu.

2. És a követ a sírról elhengerítve találák.

2 но нашли камень отваленным от гроба.

2. Знайшли ж камінь відкочений від гробу.

3 Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

3 Mutta sisään astuttuaan he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

3. Ja menivät siihen sisälle eikä löytäneet Herran Jesuksen ruumista.

3. Ja menit sijhen sisälle eikä löynnet HERran Jesuxen ruumista.

3. ia he sisellemenit/ ia eiuet leunyt HERRAN Iesusen Rumista. (ja he sisälle menit/ ja eiwät löytäneet HERRAN Jesuksen ruumista.)

3. καὶ εἰσελθοῦσαι οὐχ εὗρον τὸ σῶμα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

3. και εισελθουσαι ουχ ευρον το σωμα του κυριου ιησου 3. kai eiselthoυsai oυch eυron to soma toυ kυrioυ iesoυ

3 And having entered in, they did not find the body of the Lord Jesus.

3. And they entered in, and found not the body of the Lord Jesus.

3. Og de gik ind og fandt ikke den Herres Jesu Legeme.

3. Och gingo in, och funno intet Herrans Jesu lekamen.

3. Ja, kui nemmad sisse läksid, ei leidnud nemmad Issanda Jesusse ihho mitte.

3. o įėjusios vidun, neberado Viešpaties Jėzaus kūno.

3. und gingen hinein und fanden den Leib des HERRN Jesu nicht.

3. Et étant entrées, elles ne trouvèrent point le corps du Seigneur Jésus.

3. Y entrando no hallaron el cuerpo del Señor Jesús.

3 En ingegaan zijnde, vonden zij het lichaam van den Heere Jezus niet.

3. A wszedłszy w grób, nie znalazły ciała Pana Jezusowego.

3. És mikor bementek, nem találák az Úr Jézus testét.

3 И, войдя, не нашли тела Господа Иисуса.

3. І ввійшовши не знайшли тїла Господа Ісуса.

4 Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.

4 Ja tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän luonaan säteilevissä vaatteissa.

4. Ja tapahtui, kuin he siitä epäilivät, katso, kaksi miestä seisoi heidän tykönänsä kiiltävissä vaatteissa.

4. Ja se tapahdui cosca he sijtte epäilit cadzo caxi miestä seisoi heidän tykönäns kijldäwisä waatteisa. Nijn he peljästyit ja löit caswons maata päin.

4. Ja se tapactui/ quin he sijte epälit/ Catzo/ nin seisoit caxi Mieste heiden tykenens kijlteueisis waatteis. Nin he peliestyit/ ia heiden Casuons mahan pein löit. (Ja se tapahtui/ kuin he sitä epäilit/ Katso/ niin seisoit kaksi miestä heidän tykönänsä kiiltäwäisissä waatteissa. Niin he peljästyit/ ja heidän kaswonsa maahan päin löit.)

4. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ διαπορεῖσθαι αὐτὰς περὶ τούτου καὶ ἰδοὺ ἄνδρες δύο ἐπέστησαν αὐταῖς ἐν ἐσθήτεσιν ἀστραπτούσαις.

4. και εγενετο εν τω διαπορεισθαι αυτας περι τουτου και ιδου δυο ανδρες επεστησαν αυταις εν εσθησεσιν αστραπτουσαις 4. kai egeneto en to diaporeisthai aυtas peri toυtoυ kai idoυ dυo andres epestesan aυtais en esthesesin astraptoυsais

4 And it happened, while* they were perplexed concerning this, behold, two men stood by them in flashing (white) apparel.

4. And it came to pass, as they were much perplexed thereabout, behold, two men stood by them in shining garments:

4. Og det skete, der de vare tvivlraadige derover, see, da stode to Mænd for dem i skinnende Klæder.

4. Och det begaf sig att, då de derom bekymrade voro, si, så stodo när dem två män i skinande kläder.

4. Ja se sündis, kui nemmad sepärrast kahhe wahhel ollid, wata, siis seisid kaks meest nende körwas hiilgawa riettega.

4. Moterys apstulbo ir nežinojo, ką daryti. Ir štai prie jų atsirado du vyrai spindinčiais drabužiais.

4. Und da sie darum bekümmert waren, siehe, da traten zu ihnen zwei Männer mit glänzenden Kleidern.

4. Et comme elles ne savaient qu'en penser, voici, deux hommes se présentèrent à elles, en vêtements étincelants.

4. Y aconteció, que estando ellas espantadas de esto, he aquí, dos varones que se pararon junto a ellas, vestidos de vestiduras resplandecientes.

4 En het geschiedde, als zij daarover twijfelmoedig waren, zie, twee mannen stonden bij haar in blinkende klederen.

4. I stało się, gdy się dlatego zatrwożyły, że oto dwaj mężowie stanęli przy nich w szatach świetnych.

4. És lőn, hogy mikor ők e felett megdöbbenének, ímé két férfiú álla melléjök fényes öltözetben:

4 Когда же недоумевали они о сем, вдруг предстали перед ними два мужа в одеждах блистающих.

4. І сталось, як здумілись вони від сього, ось два чоловіки стояли перед ними в шатах ясних.

5 Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?

5 Kun naiset* pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta?

5. Niin he peljästyivät ja löivät kasvonsa maata päin. He sanoivat heille: miksi te elävää kuolleiden seassa etsitte?

5. Nijn he sanoit heille: mixi te eläwätä cuolluitten seas edzitte?

5. Nin sanoit he heille/ Mixi te etzitte sitä Eleuete Coollutten sekan? (Niin sanoit he heille/ Miksi te etsitte sitä eläwää kuolleitten sekaan?)

5. ἐμφόβων δὲ γενομένων καὶ κλινουσῶν τὸ πρόσωπον εἰς τὴν γῆν εἶπον πρὸς αὐτάς· Τί ζητεῖτε τὸν ζῶντα μετὰ τῶν νεκρῶν;

5. εμφοβων δε γενομενων αυτων και κλινουσων το προσωπον εις την γην ειπον προς αυτας τι ζητειτε τον ζωντα μετα των νεκρων 5. emfoβon de genomenon aυton kai klinoυson to prosopon eis ten gen eipon pros aυtas ti zeteite ton zonta meta ton nekron

5 Now (after) they became fearful and bowing the(ir) faces (down) toward the earth, (then) they said to them, Why are you° seeking the living with the dead?

5. And as they were afraid, and bowed down their faces to the earth, they said unto them, Why seek ye the living among the dead?

5. Men der de bleve forfærdede og bøiede Ansigtet mod Jorden, sagde de til dem: hvi lede I efter den Levende iblandt de Døde?

5. Då vordo de förfärade, och slogo sin ansigte neder åt jordene. Då sade de till dem: Hvi söken I den lefvande ibland de döda?

5. Agga kui nemmad wägga kartsid ja ommad silmad mahhalöid, siis ütlesid nemmad nende naeste wasto: Mis teie sedda ellawat surnude jures otsite?

5. Jos išsigando ir nuleido akis, o tie vyrai tarė: ‘‘Kam ieškote gyvojo tarp mirusiųjų?

5. Und sie erschraken und schlugen ihre Angesichter nieder zur Erde. Da sprachen die zu ihnen: Was suchet ihr den Lebendigen bei den Toten?

5. Et comme elles étaient effrayées, et qu'elles baissaient le visage contre terre, ils leur dirent: Pourquoi cherchez-vous parmi les morts celui qui est vivant?

5. Y teniendo ellas miedo, y bajando el rostro a tierra, les dijeron: ¿Por qué buscais entre los muertos al que vive?

5 En als zij zeer bevreesd werden, en het aangezicht naar de aarde neigden, zeiden zij tot haar: Wat zoekt gij den Levende bij de doden?

5. A gdy się one bały i schyliły twarz swoję ku ziemi, rzekli do nich: Cóż szukacie żyjącego między umarłymi?

5. És mikor ők megrémülvén a [2†] földre hajták orczájokat, azok mondának nékik: Mit keresitek a holtak között az élőt?

5 И когда они были в страхе и наклонили лица свои к земле, сказали им: что вы ищете живого между мертвыми?

5. Як же полякались вони й нахилили лице до землї, рекли до них: Чого шукаєте живого між мертвими?

6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,

6 Ei Hän ole täällä, vaan Hän on herännyt eloon. Muistakaa kuinka Hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa,

6. Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös; muistakaat, kuinka hän teille sanoi, kuin hän vielä Galileassa oli,

6. Ei hän ole täällä mutta ylösnousi. Muistacat cuinga hän teille sanoi cosca hän wielä Galileas oli sanoden:

6. Ei hen ole tälle/ Mutta hen ylesnousi. Muistakat quinga hen teille sanoi/ coska hen wiele Galileas oli/ sanoden/ (Ei hän ole täällä/ Mutta hän ylös nousi. Muistakaat kuinka hän teille sanoi/ koska hän wielä Galileassa oli/)

6. οὐκ ἔστιν ὧδε, ἀλλ’ ἠγέρθη· μνήσθητε ὡς ἐλάλησεν ὑμῖν ἔτι ὢν ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ,

6. ουκ εστιν ωδε αλλ ηγερθη μνησθητε ως ελαλησεν υμιν ετι ων εν τη γαλιλαια 6. oυk estin ode all egerthe mnesthete os elalesen υmin eti on en te galilaia

6 He is not here, but was raised. Remember° how he spoke to you°, being still in Galilee,

6. He is not here, but is risen: remember how he spake unto you when he was yet in Galilee,

6. Han er ikke her, men han er opstanden; kommer i hu, hvorledes han talede til Eder, der han endnu var i Galilæa, og sagde:

6. Han är icke här, han är uppstånden; kommer ihåg, huru han sade eder, då han ännu var i Galileen,

6. Ei ta polle siin, waid ta on üllestousnud: tulletage mele, kuida temma teile on räkinud, kui ta alles Kalilea-maal olli,

6. Nėra Jo čia, Jis prisikėlė! Atsiminkite, ką Jis jums sakė, būdamas dar Galilėjoje:

6. Er ist nicht hier; er ist auferstanden. Gedenket daran, wie er euch sagte, da er noch in Galiläa war

6. Il n'est point ici, mais il est ressuscité. Souvenez-vous de quelle manière il vous a parlé, lorsqu'il était encore en Galilée,

6. No está aquí, sino que ha resucitado: acordáos de como os habló, cuando aun estaba en Galilea,

6 Hij is hier niet, maar Hij is opgestaan. Gedenkt, hoe Hij tot u gesproken heeft, als Hij nog in Galilea was,

6. Nie maszci go tu, ale wstał: wspomnijcie, jako wam powiadał, gdy jeszcze był w Galilei,

6. Nincs itt, hanem feltámadott: emlékezzetek rá, mint beszélt [3†] néktek, még mikor Galileában volt,

6 Его нет здесь: Он воскрес; вспомните, как Он говорил вам, когда был еще в Галилее,

6. Нема Його тут, а встав. Згадайте, як Він промовляв до вас, ще бувши в Галилеї,

7 sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."

7 sanoen: 'Ihmisen Poika on annettava syntisten ihmisten käsiin ja naulittava ristiin, ja kolmantena päivänä hänen pitää nousta ylös.'"

7. Sanoen: Ihmisen Poika pitää annettaman ylön syntisten ihmisten käsiin, ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä nouseman ylös.

7. Ihmisen Pojan pitä ylönannettaman synnisten ihmisten käsijn ja ristinnaulittaman ja colmandena päiwänä ylösnouseman.

7. Ette Inhimisen Poian piti ylenannettaman Synneisten Inhimisten käsijn/ ia Ristinnaulitta/ ia colmandena peiuen ylesnousema'. (Että Ihmisen Pojan piti ylenannettaman syntisten ihmisten käsiin/ ja ristiinnaulittaa/ ja kolmantena päiwän ylösnouseman.)

7. λέγων ὅτι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου παραδοθῆναι εἰς χεῖρας ἀνθρώπων ἁμαρτωλῶν καὶ σταυρωθῆναι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστῆναι.

7. λεγων οτι δει τον υιον του ανθρωπου παραδοθηναι εις χειρας ανθρωπων αμαρτωλων και σταυρωθηναι και τη τριτη ημερα αναστηναι 7. legon oti dei ton υion toυ anthropoυ paradothenai eis cheiras anthropon amartolon kai staυrothenai kai te trite emera anastenai

7 saying that it is essential (for) the Son of Man to be given up into the hands of sinful men and to be crucified and to rise* up in the third day?

7. Saying, The Son of man must be delivered into the hands of sinful men, and be crucified, and the third day rise again.

7. det bør Menneskens Søn at overantvordes i syndige Menneskers Hænder og korsfæstes og opstaae tredie Dag.

7. Sägandes: Menniskones Son måste öfverantvardas i syndiga menniskors händer, och korsfästas; och uppstå på tredje dagen.

7. Ütteldes: Sedda innimesse Poega peab ärraantama pattuste iñimeste kätte, ja risti lödama, ja kolmandamal päwal jälle üllestousma.

7. ‘Žmogaus Sūnus turi būti atiduotas į nusidėjėlių rankas ir nukryžiuotas, o trečią dieną prisikelti!’ ‘‘

7. und sprach: Des Menschen Sohn muß überantwortet werden in die Hände der Sünder und gekreuzigt werden und am dritten Tage auferstehen.

7. Disant: Il faut que le Fils de l'homme soit livré entre les mains des méchants, et qu'il soit crucifié, et qu'il ressuscite le troisième jour.

7. Diciendo: Es menester que el Hijo del hombre sea entregado en manos de hombres pecadores, y ser crucificado, y resucitar al tercero día.

7 Zeggende: De Zoon des mensen moet overgeleverd worden in de handen der zondige mensen, en gekruisigd worden, en ten derden dage wederopstaan.

7. Mówiąc: Iż Syn człowieczy musi być wydany w ręce ludzi grzesznych, i być ukrzyżowany, a trzeciego dnia zmartwychwstać.

7. Mondván: Szükség [4†] az ember Fiának átadatni a bűnös emberek kezébe, és megfeszíttetni, és harmadnapon feltámadni.

7 сказывая, что Сыну Человеческому надлежит быть предану в руки человеков грешников, и быть распяту, и в третий день воскреснуть.

7. глаголючи: Що мусить Син чоловічий бути виданим у руки чоловіків грішників, і бути розпятим, і третього дня воскреснути.

8 Niin he muistivat hänen sanansa.

8 Niin he muistivat Hänen sanansa.

8. Ja he muistivat hänen sanansa,

8. Ja he muistit hänen sanans.

8. Ja he muistit henen Sanans päle. (Ja he muistit hänen sanansa päälle.)

8. καὶ ἐμνήσθησαν τῶν ῥημάτων αὐτοῦ,

8. και εμνησθησαν των ρηματων αυτου 8. kai emnesthesan ton rematon aυtoυ

8 And they were reminded of his declarations. {Mar 16:9-11 & Mat 28:9-10 & Luk 24:9-11 & Joh 20:11-18.}

8. And they remembered his words,

8. Og de kom hans Ord i hu.

8. Och så begynte de komma ihåg hans ord;

8. Ja temma sannad tullid nende mele.

8. Tuomet jos prisiminė Jėzaus žodžius

8. Und sie gedachten an seine Worte.

8. Et elles se souvinrent de ses paroles.

8. Entónces ellas se acordaron de sus palabras.

8 En zij werden indachtig Zijner woorden.

8. I wspomniały na słowa jego.

8. Megemlékezének azért az ő szavairól.

8 И вспомнили они слова Его;

8. І згадали слова Його,

9 Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille.

9 Palattuaan haudalta he kertoivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille.

9. Ja palasivat jälleen haudalta ja ilmoittivat kaikki nämät yhdelletoistakymmenelle ja kaikille muille.

9. JA he palaisit jällens haudalda ja ilmoitit caicki nämät yhdelletoistakymmenelle nijn myös caikille muille.

9. Ja he iellenspalasit Haudhalda/ ia ilmoitit caiki nämet nijlle Yhdelletoistakymenelle/ ia caikille muille. (Ja he jällens palasit haudalta/ ja ilmoitit kaikki nämät niille yhdelletoista kymmenelle/ ja kaikille muille.)

9. καὶ ὑποστρέψασαι ἀπὸ τοῦ μνημείου ἀπήγγειλαν ταῦτα πάντα τοῖς ἕνδεκα καὶ πᾶσι τοῖς λοιποῖς.

9. και υποστρεψασαι απο του μνημειου απηγγειλαν ταυτα παντα τοις ενδεκα και πασιν τοις λοιποις 9. kai υpostrepsasai apo toυ mnemeioυ apeggeilan taυta panta tois endeka kai pasin tois loipois

9 And having returned from the tomb, they reported all these things to the eleven and to all the rest.

9. And returned from the sepulchre, and told all these things unto the eleven, and to all the rest.

9. Og de gik fra Graven igjen, og kundgjorde alle disse Ting for de Elleve og for alle de Andre.

9. Och gingo tillbaka ifrå grafvene, och bådade detta allt dem ellofva, och allom dem androm.

9. Ja nemmad läksid haua jurest taggasi, ja kulutasid sedda keik neile ühheteistkümnele, ja keikile teistele.

9. ir, sugrįžusios nuo kapo, viską pranešė vienuolikai ir visiems kitiems.

9. Und sie gingen wieder vom Grabe und verkündigten das alles den Elfen und den andern allen.

9. Et étant revenues du sépulcre, elles racontèrent toutes ces choses aux onze, et à tous les autres.

9. Y volviendo del sepulcro, dieron nuevas de todas estas cosas a los once, y a todos los demás.

9 En wedergekeerd zijnde van het graf, boodschapten zij al deze dingen aan de elven, en aan al de anderen.

9. A wróciwszy się od grobu, oznajmiły to wszystko onym jedenastu i innym wszystkim.

9. És visszatérvén a [5†] sírtól, elmondák mindezeket a tizenegynek, és mind a többieknek.

9 и, возвратившись от гроба, возвестили все это одиннадцати и всем прочим.

9. і, вернувшись од гробу, сповістили про се все одинайцятьох і всїх инших.

10 Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.

10 Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssaan.

10. Ja ne olivat Maria Magdalena ja Johanna ja Maria, Jakobin äiti,ja muita heidän kanssansa, jotka näitä apostoleille ilmoittivat.

10. Ja ne olit Maria Magdalena ja Johanna ja Maria Jacobi ja muita heidän cansans jotca näitä Apostoleille ilmiotit.

10. Ja ne olit Maria Magdalena/ ia Johanna/ ia Maria Jacobi/ ia mudh heiden cansans/ iotca nämet Apostolille sanoit. (Ja ne olit Maria Magdalena/ ja Johanna/ ja Maria Jakobi/ ja muut heidän kanssansa/ jotka nämät apostolille sanoit.)

10. ἦσαν δὲ ἡ Μαγδαληνὴ Μαρία καὶ Ἰωάννα καὶ Μαρία Ἰακώβου καὶ αἱ λοιπαὶ σὺν αὐταῖς, αἳ ἔλεγον πρὸς τοὺς ἀποστόλους ταῦτα.

10. ησαν δε η μαγδαληνη μαρια και ιωαννα και μαρια ιακωβου και αι λοιπαι συν αυταις αι ελεγον προς τους αποστολους ταυτα 10. esan de e magdalene maria kai ioanna kai maria iakoβoυ kai ai loipai sυn aυtais ai elegon pros toυs apostoloυs taυta

10 Now those who were saying these things to the apostles were: Mary the Magdalene and Joanna and Mary (the mother) of James and the rest of the women together with them.

10. It was Mary Magdalene, and Joanna, and Mary the mother of James, and other women that were with them, which told these things unto the apostles.

10. Men det var Maria Magdalene og Johanne og Maria, Jakobus' Moder, og de øvrige Kvinder med dem, som sagde Apostlene disse ting.

10. Och det var Maria Magdalena, och Johanna, och Maria Jacobi, och andra som med dem voro, de detta sade till Apostlarna.

10. Agga Maria Mahdalena ja Joanna, ja Maria Jakobusse emma, ja muud naesed nendega ollid need, kes sedda Apostlidele rääksid.

10. Tai buvo Marija Magdalietė, Joana, Jokūbo motina Marija ir kitos su jomis, kurios papasakojo tai apaštalams.

10. Es war aber Maria Magdalena und Johanna und Maria, des Jakobus Mutter, und andere mit ihnen, die solches den Aposteln sagten.

10. C'était Marie de Magdala, Jeanne, et Marie, mère de Jacques, et les autres qui étaient avec elles, qui dirent ces choses aux apôtres.

10. Y eran María Magdalena, y Juana, y María, madre de Santiago, y otras que estaban con ellas, las que decían estas cosas a los apóstoles.

10 En deze waren Maria Magdalena, en Johanna, en Maria, de moeder van Jakobus, en de andere met haar, die dit tot de apostelen zeiden.

10. A była Maryja Magdalena i Joanna, i Maryja, matka Jakóbowa, i inne z niemi, które to powiadały Apostołom.

10. Valának pedig [6†] Mária Magdaléna, és Johanna, és a Jakab anyja Mária, és egyéb asszonyok ő velök, a kik ezeket mondák az apostoloknak.

10 То были Магдалина Мария, и Иоанна, и Мария, мать Иакова, и другие с ними, которые сказали о сем Апостолам.

10. Була ж Мария Магдалина, та Йоанна, та Мария Яковова, й инші з ними, що оповідали перед апостолами се.

11 Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

11 Mutta näitten puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

11. Ja heidän puheensa näkyi heille houraukseksi, eikä he uskoneet heitä.

11. Ja heidän sanans näwyit hielle hourauxexi eikä usconet heitä.

11. Ja heidhen sanans näwuyit heille/ ninquin Houraus/ ia eiuet he heite wskonet. (Ja heidän sanansa näkyit heille/ niinkuin houraus/ ja eiwät he heitä uskoneet.)

11. καὶ ἐφάνησαν ἐνώπιον αὐτῶν ὡσεὶ λῆρος τὰ ῥήματα αὐτῶν, καὶ ἠπίστουν αὐταῖς.

11. και εφανησαν ενωπιον αυτων ωσει ληρος τα ρηματα αυτων και ηπιστουν αυταις 11. kai efanesan enopion aυton osei leros ta remata aυton kai epistoυn aυtais

11 And their declarations appeared like nonsense in their sight, and they were disbelieving them.

11. And their words seemed to them as idle tales, and they believed them not.

11. Og deres Ord syntes for dem som en løs tale, og de troede dem ikke.

11. Och deras ord syntes för dem såsom galenskap; och de trodde dem intet.

11. Ja nende könne olli nende melest otsego tühhi jut, ja nemmad ei usknud neid mitte.

11. Jų žodžiai jiems pasirodė esą tuščios šnekos, ir jie moterimis nepatikėjo.

11. Und es deuchten sie ihre Worte eben, als wären's Märlein, und sie glaubten ihnen nicht.

11. Mais ce qu'elles leur disaient leur parut une rêverie, et ils ne les crurent point.

11. Mas a ellos les parecían como locura las palabras de ellas; y no las creyeron.

11 En haar woorden schenen voor hen als ijdel geklap, en zij geloofden haar niet.

11. Ale się im zdały jako plotki słowa ich, i nie wierzyli im.

11. De az ő szavuk csak üres beszédnek látszék azok előtt; és nem hivének nékik.

11 И показались им слова их пустыми, и не поверили им.

11. І явились перед ними яко видумка слова їх, і не поняли віри їм.

12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.

12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja sisälle kurkistaessaan hän näki *käärinliinat erilleen pantuna*. Niin hän poistui ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.

12. Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja kuin hän kurkisti sisälle, näki hän ainoasti liinavaatteet pantuna, ja meni pois ihmetellen itsellänsä sitä, mikä tapahtunut oli.

12. Nijn Petari nousi ja juoxi haudalle ja curkisti sisälle ja näki ainoastans lijnawaattet panduna ja poismeni ihmetellen idzelläns sitä cuin tapahtunut oli.

12. Nin Petari ylesnousi/ ia iooxi Haudhalle/ ia siselcurkisti/ ia näki waiwoin Linawaattet panduna/ ia poismeni/ ia site itzellens imechtelit/ quinga se tapactanut oli. (Niin Petari ylös nousi/ ja juoksi haudalle/ ja sisalle kurkisti/ ja näki waiwoin liinawaatteet pantuna/ ja pois meni/ ja sitä itsellensä ihmettelit/ kuinka se tapahtunut oli.)

12. ὁ δὲ Πέτρος ἀναστὰς ἔδραμεν ἐπὶ τὸ μνημεῖον, καὶ παρακύψας βλέπει τὰ ὀθόνια κείμενα μόνα, καὶ ἀπῆλθε πρὸς ἑαυτὸν θαυμάζων τὸ γεγονός.

12. ο δε πετρος αναστας εδραμεν επι το μνημειον και παρακυψας βλεπει τα οθονια κειμενα μονα και απηλθεν προς εαυτον θαυμαζων το γεγονος 12. o de petros anastas edramen epi to mnemeion kai parakυpsas βlepei ta othonia keimena mona kai apelthen pros eaυton thaυmazon to gegonos

12 But Peter, having stood up, ran to the tomb, and peered (inside) and he sees the linen-strips laying alone. And he went away to his (home), marveling at what has happened. {Mar 16:12-13 & Luk 24:13-35 & 1Co 15:5 Sun. Afternoon.}

12. Then arose Peter, and ran unto the sepulchre; and stooping down, he beheld the linen clothes laid by themselves, and departed, wondering in himself at that which was come to pass.

12. Men Peter stod op og løb til Graven, og der han kigede derind, saae han Linklæderne liggende alene og gik bort og forundrede sig over det, som skeet var.

12. Men Petrus stod upp, och lopp till grafvena; och då han lutade sig derin, fick han se linkläden liggande allena; och gick sina färde, förundrandes vid sig sjelf hvad der skedt var.

12. Agga Peetrus wottis kätte, ja jooksis haua jure: ja kui ta kummarkülle sisse watis, näggi temma need surno-linnad üksi maas ollewad, ja temma läks ärra, ja panni sedda issienneses immeks, mis olli sündinud.

12. Vis dėlto Petras pakilęs nubėgo prie kapo ir pasilenkęs pamatė tiktai drobules. Jis grįžo atgal, labai stebėdamasis tuo, kas atsitiko.

12. Petrus aber stand auf und lief zum Grabe und bückte sich hinein und sah die leinenen Tücher allein liegen; und ging davon, und es nahm ihn wunder, wie es zuginge.

12. Toutefois, Pierre se leva et courut au sépulcre, et s'étant baissé, il ne vit que les bandelettes qui étaient à terre; puis il s'en alla, étonné en lui-même de ce qui était arrivé.

12. Y levantándose Pedro, corrió al sepulcro; y como miró dentro, vió solos los lienzos allí echados, y se fué maravillado entre sí de este hecho.

12 Doch Petrus opstaande, liep tot het graf, en nederbukkende, zag hij de linnen doeken, liggende alleen, en ging weg, zich verwonderende bij zichzelven van hetgeen geschied was.

12. Tedy Piotr wstawszy, bieżał do grobu, a nachyliwszy się, ujrzał same tylko prześcieradła leżące, i odszedł, dziwując się sam u siebie temu, co się stało.

12. Péter azonban felkelvén [7†] elfuta a sírhoz, és behajolván látá, hogy csak a lepedők vannak ott; és elméne, magában csodálkozván e dolgon.

12 Но Петр, встав, побежал ко гробу и, наклонившись, увидел только пелены лежащие, и пошел назад, дивясь сам в себе происшедшему.

12. Петр же, вставши, побіг до гробу; й нахилившись побачив тільки полотно, що лежало, й пійшов, сам у собі дивуючись тим, що сталось.

13 Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.

13 Katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.

13. Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä yhteen kylään, joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen vakomitan päässä, Emaus nimeltä,

13. JA cadzo caxi heistä menit sinä päiwänä yhten kylän joca oli Jerusalemist cuudenkymmenen wacomitan pääsä Emaus nimeldä.

13. Ja catzo/ Caxi heiste menit samana Peiuen ychten Kyleen/ ioca oli Jerusalemist Cwdhenkymenen wacomitan tacan/ Emmahus nimelde. (Ja katso/ Kaksi heistä menit samana päiwänä yhteen kylään/ joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen wakomitan takaan/ Emmaus nimeltä.)

13. Καὶ ἰδοὺ δύο ἐξ αὐτῶν ἦσαν πορευόμενοι ἐν αὐτῇ τῇ ἡμέρᾳ εἰς κώμην ἀπέχουσαν σταδίους ἑξήκοντα ἀπὸ Ἱερουσαλήμ, ᾗ ὄνομα Ἐμμαοῦς.

13. και ιδου δυο εξ αυτων ησαν πορευομενοι εν αυτη τη ημερα εις κωμην απεχουσαν σταδιους εξηκοντα απο ιερουσαλημ η ονομα εμμαους 13. kai idoυ dυo eks aυton esan poreυomenoi en aυte te emera eis komen apechoυsan stadioυs eksekonta apo ieroυsalem e onoma emmaoυs

13 And behold, two out of them were traveling in that same day to a village whose name (was) Emmaus, which was sixty furlongs distant from Jerusalem.

13. And, behold, two of them went that same day to a village called Emmaus, which was from Jerusalem about threescore furlongs.

13. Og see, to af dem gik paa den samme Dag til en By, som var tresindstyve Stadier fra Jerusalem, hvis Navn var Emaus.

13. Och si, två af dem gingo på samma dagen till en by, som låg vid sextio stadier vägs ifrå Jerusalem, benämnd Emaus.

13. Ja wata, kaks nende seast ollid minnemas selsammal päwal ühte allewisse, mis Jerusalemmast liggi kuuskümmend waggo maad olli, selle nimmi olli Emmaus,

13. Ir štai du iš jų tą pačią dieną keliavo į kaimą už šešiasdešimties stadijų nuo Jeruzalės, vadinamą Emausu.

13. Und siehe, zwei aus ihnen gingen an demselben Tage in einen Flecken, der war von Jerusalem sechzig Feld Wegs weit; des Name heißt Emmaus.

13. Ce jour-là même, deux d'entre eux s'en allaient à un bourg, nommé Emmaüs, qui était éloigné de Jérusalem de soixante stades.

13. Y, he aquí, dos de ellos iban el mismo día a una aldea que estaba de Jerusalem sesenta estadios, llamada Emmáus:

13 En zie, twee van hen gingen op denzelfden dag naar een vlek, dat zestig stadien van Jeruzalem was, welks naam was Emmaus;

13. A oto dwaj z nich tegoż dnia szli do miasteczka, które było na sześćdziesiąt stajan od Jeruzalemu, które zwano Emaus.

13. És ímé azok közül ketten [8†] mennek vala ugyanazon a napon egy faluba, mely Jeruzsálemtől hatvan futamatnyira vala, melynek neve vala Emmaus.

13 В тот же день двое из них шли в селение, отстоящее стадий на шестьдесят от Иерусалима, называемое Эммаус;

13. І ось двоє з них ійшло того ж дня на село, зване Емаус, гоней з шістьдесять од Єрусалиму.

14 Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.

14 Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.

14. Ja puhuivat keskenänsä kaikista niistä, mitkä tapahtunut oli.

14. Ja puhuit keskenäns caikista nijstä cuin tapahtunut oli.

14. Ja puhuit keskenens/ caikista nijste/ iotca tapactanut olit. (Ja puhuit keskenänsä/ kaikista niistä/ jotka tapahtunut olit.)

14. καὶ αὐτοὶ ὡμίλουν πρὸς ἀλλήλους περὶ πάντων τῶν συμβεβηκότων τούτων.

14. και αυτοι ωμιλουν προς αλληλους περι παντων των συμβεβηκοτων τουτων 14. kai aυtoi omiloυn pros alleloυs peri panton ton sυmβeβekoton toυton

14 And they were conversing with one another concerning all these things which have befallen (them).

14. And they talked together of all these things which had happened.

14. Og de talede med hverandre om alle disse Ting, som vare skete.

14. Och de talade hvar med annan, om allt det som skedt var.

14. Ja nemmad rääksid issikeskes keikist neist asjust, mis ollid sündinud.

14. Jie kalbėjosi apie visus tuos įvykius.

14. Und sie redeten miteinander von allen diesen Geschichten.

14. Et ils s'entretenaient ensemble de tout ce qui était arrivé.

14. E iban hablando entre sí de todas aquellas cosas que habían acaecido.

14 En zij spraken samen onder elkander van al deze dingen, die er gebeurd waren.

14. A ci rozmawiali z sobą o tem wszystkiem, co się było stało.

14. És beszélgetének magok közt mindazokról, a mik történtek.

14 и разговаривали между собою о всех сих событиях.

14. І розмовляли вони між собою про все те, що стало ся.

15 Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.

15 Heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi ja kulki heidän kanssaan.

15. Ja tapahtui heidän puhuissansa ja tutkistellessansa keskenänsä, että Jesus itse heitä lähestyi ja matkusti heidän kanssansa.

15. Ja tapahdui heidän puhuisans ja tutkistellesans keskenäns että Jesus idze heitä lähestyi ja matcusti heidän cansans.

15. Ja se tapactui heiden puhuesans ia tutkistelit keskenens/ lehestui itze IesuS heite/ ia matkusti ynne heiden cansans. (Ja se tapahtui heidän puhuessansa ja tutkiskelit keskenänsä/ lähestyi itse Jesus heitä/ ja matkusti ynnä heidän kanssansa.)

15. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ὁμιλεῖν αὐτοὺς καὶ συζητεῖν καὶ αὐτὸς ὁ Ἰησοῦς ἐγγίσας συνεπορεύετο αὐτοῖς·

15. και εγενετο εν τω ομιλειν αυτους και συζητειν και αυτος ο ιησους εγγισας συνεπορευετο αυτοις 15. kai egeneto en to omilein aυtoυs kai sυzetein kai aυtos o iesoυs eggisas sυneporeυeto aυtois

15 And it happened, while* they were conversing and debating together, that Jesus himself, having drawn near, was traveling together with them.

15. And it came to pass, that, while they communed together and reasoned, Jesus himself drew near, and went with them.

15. Og det begav sig, der de talede og bespurgte sig med hverandre, kom og Jesus selv nær og vandrede med dem.

15. Och hände sig, då de talades vid, och befrågade hvarannan, nalkades ock Jesus, och gick med dem.

15. Ja se sündis, kui nemmad teine teisega jutto aiasid ja teine teiselt küssisid, siis tulli ka Jesus issi nende jure ja käis nendega.

15. Jiems taip besikalbant ir besvarstant, prisiartino pats Jėzus ir ėjo kartu.

15. Und es geschah, da sie so redeten und befragten sich miteinander, nahte sich Jesus zu ihnen und wandelte mit ihnen.

15. Et comme ils s'entretenaient, et qu'ils discutaient, Jésus lui-même, s'étant approché, se mit à marcher avec eux.

15. Y aconteció, que yendo hablando entre sí, y preguntándose el uno al otro, el mismo Jesús se llegó, e iba con ellos juntamente.

15 En het geschiedde, terwijl zij samen spraken, en elkander ondervraagden, dat Jezus Zelf bij hen kwam, en met hen ging.

15. I stało się, gdy oni rozmawiali i wespół się pytali, że i Jezus przybliżywszy się, szedł z nimi.

15. És lőn, hogy a mint beszélgetének és egymástól kérdezősködének, maga Jézus hozzájok menvén, velök együtt megy vala az úton.

15 И когда они разговаривали и рассуждали между собою, и Сам Иисус, приблизившись, пошел с ними.

15. І сталось, як розмовляли вони та перепитувались, і сам Ісус наближившись, ійшов з ними.

16 Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.

16 Mutta heidän silmänsä olivat estyneet tuntemasta Häntä.

16. Mutta heidän silmänsä pidettiin, ettei he häntä tunteneet.

16. Mutta heidän silmäns pidettin ettei he händä tundenet.

16. Mutta heiden silmens pidhettin/ ettei he hende tundenuet. (Mutta heidän silmänsä peitettiin/ ettei he häntä tunteneet.)

16. οἱ δὲ ὀφθαλμοὶ αὐτῶν ἐκρατοῦντο τοῦ μὴ ἐπιγνῶναι αὐτόν.

16. οι δε οφθαλμοι αυτων εκρατουντο του μη επιγνωναι αυτον 16. oi de ofthalmoi aυton ekratoυnto toυ me epignonai aυton

16 But their eyes were being held-fast (so as) not to recognize him.

16. But their eyes were holden that they should not know him.

16. Men deres Øine holdtes til, saa de ikke kjendte ham.

16. Men deras ögon voro förhållen, att de icke kände honom.

16. Agga nende silmad peti, et nemmad tedda mitte ei tunnud.

16. Jų akys buvo uždengtos, ir jie Jo neatpažino.

16. Aber ihre Augen wurden gehalten, daß sie ihn nicht kannten.

16. Mais leurs yeux étaient retenus, de sorte qu'ils ne le reconnurent point.

16. Mas los ojos de ellos eran detenidos, para que no le conociesen.

16 En hun ogen werden gehouden, dat zij Hem niet kenden.

16. Ale oczy ich były zatrzymane, aby go nie poznali.

16. De az ő szemeik visszatartóztatának, hogy őt meg ne ismerjék.

16 Но глаза их были удержаны, так что они не узнали Его.

16. Очі ж їх були вдержані, щоб не пізнали Його.

17 Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.

17 Niin Hän sanoi heille: "Mistä asioista te kävellessänne puhutte keskenänne, *ja miksi olette murheellisen näköiset?"

17. Niin hän sanoi heille: mitkä puheet ne ovat, joita te pidätte keskenänne käydessänne, ja olette murheelliset?

17. Nijn hän sanoi heille: mitkä puhet ne owat cuin te pidätte keskenän käydesän ja oletta murhelliset?

17. Nin sanoi hen heille/ Mitke puheit ne ouat/ iotca te pidhett keskenen kieudhesen/ ia oletta mureheliset? (Niin sanoi hän heille/ Mitkä puheet ne owat/ jotka te pidätte keskenän käydessänne/ ja olette murheelliset?)

17. εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Τίνες οἱ λόγοι οὗτοι οὓς ἀντιβάλλετε πρὸς ἀλλήλους περιπατοῦντες καί ἐστε σκυθρωποί;

17. ειπεν δε προς αυτους τινες οι λογοι ουτοι ους αντιβαλλετε προς αλληλους περιπατουντες και εστε σκυθρωποι 17. eipen de pros aυtoυs tines oi logoi oυtoi oυs antiβallete pros alleloυs peripatoυntes kai este skυthropoi

17 But he said to them, What words (are) these which you° are exchanging (back and forth) with one another, (while) walking? and you° have a gloomy face, (why)?

17. And he said unto them, What manner of communications are these that ye have one to another, as ye walk, and are sad

17. Men han sagde til dem: hvad ere disse for taler, som I føre med hverandre paa Veien, og hvi see I saa bedrøvede ud.

17. Då sade han till dem: Hvad är det för tal, som I hafven eder emellan, vid I gån, och ären bedröfvade?

17. Ja temma ütles nende wasto: Mis könned need on, mis teie issikeskes könnelete käies, ja ollete kurwanäolissed.

17. O Jis paklausė jų: ‘‘Apie ką kalbatės, eidami nuliūdę?’‘

17. Er sprach aber zu ihnen: Was sind das für Reden, die ihr zwischen euch handelt unterwegs, und seid traurig?

17. Et il leur dit: Quels sont ces discours que vous tenez ensemble, chemin faisant, et pourquoi avez-vous le visage triste?

17. Y les dijo: ¿Qué pláticas son estas que tratais entre vosotros andando, y estáis tristes?

17 En Hij zeide tot hen: Wat redenen zijn dit, die gij, wandelende, onder elkander verhandelt, en waarom ziet gij droevig?

17. I rzekł do nich: Cóż to za rozmowy, które macie między sobą idąc, a jesteście smutni?

17. Monda pedig nékik: Micsoda szavak ezek, a melyeket egymással váltotok jártotokban? és miért vagytok szomorú ábrázattal?

17 Он же сказал им: о чем это вы, идя, рассуждаете между собою, и отчего вы печальны?

17. Рече ж до них: Що се за речі, про котрі розмовляєте між собою йдучи, та сумуєте?

18 Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

18 Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi Hänelle: "Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

18. Niin vastasi yksi, Kleopas nimeltä, ja sanoi hänelle: oletkos ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä tapahtui?

18. Nijn Cleophas nimeldä wastais ja sanoi hänelle: oletcos ainoa muucalainen Jerusalemis joca et tiedä mitä siellä näinä päiwinä tapahdui?

18. Nin wastasi yxi Cleophas nimelde/ ia sanoi henelle/ Oleco sine ainoa mwcalainen Jerusalemis/ ioca ett tiedhe mite sielle neine Peiuine tapactui? (Niin wastasi yksi Cleophas nimeltä/ ja sanoi hänelle/ Oletkos sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa/ joka et tiedä mitä siellä näinä päiwinä tapahtui?)

18. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ εἷς, ᾧ ὄνομα Κλεόπας, εἶπε πρὸς αὐτόν· Σὺ μόνος παροικεῖς ἐν Ἱερουσαλὴμ καὶ οὐκ ἔγνως τὰ γενόμενα ἐν αὐτῇ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις;

18. αποκριθεις δε ο εις ω ονομα κλεοπας ειπεν προς αυτον συ μονος παροικεις εν ιερουσαλημ και ουκ εγνως τα γενομενα εν αυτη εν ταις ημεραις ταυταις 18. apokritheis de o eis o onoma kleopas eipen pros aυton sυ monos paroikeis en ieroυsalem kai oυk egnos ta genomena en aυte en tais emerais taυtais

18 But one whose name (was) Cleopas answered and said to him, Are you sojourning alone in Jerusalem and did not know (of) the things which happened in her in these days?

18. And the one of them, whose name was Cleopas, answering said unto him, Art thou only a stranger in Jerusalem, and hast not known the things which are come to pass there in these days?

18. Men een af dem, som hedte Cleophas, svarede og sagde til ham: er du alene fremmed i Jerusalem og veed ikke de ting, som ere skete i den i disse Dage?

18. Då svarade endera, som het Cleophas, och sade till honom: Äst du allena ibland främmande män i Jerusalem, som icke vet hvad der skedt är i dessa dagar?

18. Agga üks, Kleopas nimmi, wastas ja ütles temmale: Sinnaks üksi kui woöras ellad Jerusalemmas, ja ei olle teäda sanud, mis neil päiwil seälsammas on sündinud?

18. Vienas iš jų, vardu Kleopas, atsakė Jam: ‘‘Nejaugi Tu esi vienintelis ateivis Jeruzalėje ir nežinai, kas joje šiomis dienomis atsitiko?’‘

18. Da antwortete einer mit Namen Kleophas und sprach zu ihm: Bist du allein unter den Fremdlingen zu Jerusalem, der nicht wisse, was in diesen Tagen darin geschehen ist?

18. L'un d'eux, nommé Cléopas, lui répondit: Es-tu le seul étranger à Jérusalem, qui ne sache point les choses qui s'y sont passées ces jours-ci?

18. Y respondiendo el uno, que se llamaba Cleófas, le dijo: ¿Tú solo forastero eres en Jerusalem, que no has sabido las cosas que en ella han acontecido estos dias?

18 En de een, wiens naam was Kleopas, antwoordende, zeide tot Hem: Zijt Gij alleen een vreemdeling te Jeruzalem, en weet niet de dingen, die deze dagen daarin geschied zijn?

18. A odpowiadając mu jeden, któremu było imię Kleofas, rzekł mu: Tyś sam przychodniem w Jeruzalemie, a nie wiesz, co się w niem w tych dniach stało?

18. Felelvén pedig az egyik, kinek neve Kleofás, monda néki: Csak te vagy-é jövevény Jeruzsálemben, és nem tudod minémű dolgok lettek abban e napokon?

18 Один из них, именем Клеопа, сказал Ему в ответ: неужели Ты один из пришедших в Иерусалим не знаешь о происшедшем в нем в эти дни?

18. Озвав ся ж один, на ймя Клеопа й каже до Него: Хиба Ти один захожий у Єрусалимі, і не знаєш, що стало ся в йому сими днями?

19 Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,

19 Hän sanoi heille: "Mitä?" He vastasivat Hänelle: "Sitä mikä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli* profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä —

19. Ja hän sanoi heille: mitä? He sanoivat hänelle: Jesuksesta Natsarealaisesta, joka oli väkevä propheta töissä ja sanoissa, Jumalan ja kaiken kansan edessä.

19. Hän sanoi heille: mitä? He sanoit hänelle: Sijtä Jesuxesta Nazarenuxesta joca oli wäkewä Propheta töisä ja sanoisa Jumalan ja caiken Canssan edes.

19. Nin hen sanoi heille/ Mitke? Nin he sanoit henelle/ Sijte Iesusest Nazarenusest/ Joca oli wekeue Propheta Töisse ia Sanoissa/ Jumalan ia caiken Canssan edes/ (Niin hän sanoi heille/ Mitkä? Niin he sanoit hänelle/ Siitä Jesuksesta Nazarenuksesta/ Joka oli wäkewä propheta töissä ja sanoissa/ Jumalan ja kaiken kansan edes/)

19. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ποῖα; οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Τὰ περὶ Ἰησοῦ τοῦ Ναζωραίου, ὃς ἐγένετο ἀνὴρ προφήτης δυνατὸς ἐν ἔργῳ καὶ λόγῳ ἐναντίον τοῦ Θεοῦ καὶ παντὸς τοῦ λαοῦ,

19. και ειπεν αυτοις ποια οι δε ειπον αυτω τα περι ιησου του ναζωραιου ος εγενετο ανηρ προφητης δυνατος εν εργω και λογω εναντιον του θεου και παντος του λαου 19. kai eipen aυtois poia oi de eipon aυto ta peri iesoυ toυ nazoraioυ os egeneto aner profetes dυnatos en ergo kai logo enantion toυ theoυ kai pantos toυ laoυ

19 And he said to them, What things? But they said to him, The things concerning Jesus the Nazarene, who became a prophet, a mighty man in works and word in front of God and all the people;

19. And he said unto them, What things And they said unto him, Concerning Jesus of Nazareth, which was a prophet mighty in deed and word before God and all the people:

19. Og han sagde til dem: hvilke? Men de sagde til ham: angaaende Jesus af Nazareth, som var en Prophet, mægtig i Gjerning og Ord, for Gud og alt Folket;

19. Sade han till dem: Hvad? Sade de till honom: Om Jesu Nazareno, som var en Prophet, mägtig både i gerningar och ord, för Gudi, och allo folkena;

19. Ja tem̃a ütles neile: Mis siis? agga nemmad ütlesid temmale: Sedda, Jesussest Naatsarettist, kes olli Prohwet wäggew teggudest ja sannast Jummala ja keige rahwa ees,

19. Jėzus paklausė: ‘‘O kas gi?’‘ Jie tarė Jam: ‘‘Su Jėzumi iš Nazareto, kuris buvo pranašas, galingas darbais ir žodžiais Dievo ir visos tautos akyse.

19. Und er sprach zu ihnen: Welches? Sie aber sprachen zu ihm: Das von Jesus von Nazareth, welcher war ein Prophet mächtig von Taten und Worten vor Gott und allem Volk;

19. Et il leur dit: Et quoi?Ils lui répondirent: Ce qui est arrivé à Jésus de Nazareth, qui était un prophète, puissant en ouvres et en paroles, devant Dieu et devant tout le peuple;

19. Entónces él les dijo: ¿Qué? Y ellos le dijeron: De Jesús Nazareno, el cual fué varón profeta poderoso en obra y en palabra, delante de Dios y de todo el pueblo:

19 En Hij zeide tot hen: Welke? En zij zeiden tot Hem: De dingen aangaande Jezus den Nazarener, Welke een Profeet was, krachtig in werken en woorden, voor God en al het volk.

19. I rzekł im: Cóż? A oni mu rzekli: O Jezusie Nazareóskim, który był mąż prorok, mocny w uczynku i w mowie przed Bogiem i wszystkim ludem;

19. És monda nékik: Micsoda dolgok? Azok pedig mondának néki: A melyek esének a Názáretbeli Jézuson, ki próféta vala, cselekedetben és beszédben hatalmas Isten előtt és az egész nép előtt:

19 И сказал им: о чем? Они сказали Ему: что было с Иисусом Назарянином, Который был пророк, сильный в деле и слове пред Богом и всем народом;

19. І рече їм: Що ж таке? Вони ж сказали Йому: Про Ісуса Назарянина, що був муж пророк, сильний дїлом і словом перед Богом і всїм народом,

20 kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.

20 kuinka ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat Hänet kuolemaan tuomittavaksi ja naulitsivat Hänet ristiin.

20. Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet antoivat ylön hänen kuoleman kadotukseen, ja ristiinnaulitsivat hänen.

20. Cuinga meidän ylimmäiset Papit ja Päämiehet ylönannoit hänen cuoleman cadotuxeen ja ristinnaulidzit hänen.

20. Quinga meiden Ylimeiset Papit ia Pämiehet/ henen ylenannoit Coleman cadhotoxeen/ ia ristinnaulitzit henen. (Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet/ hänen ylenannoit kuoleman kadotukseen/ ja ristiinnaulitsit hänen.)

20. ὅπως τε παρέδωκαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ἄρχοντες ἡμῶν εἰς κρίμα θανάτου καὶ ἐσταύρωσαν αὐτόν.

20. οπως τε παρεδωκαν αυτον οι αρχιερεις και οι αρχοντες ημων εις κριμα θανατου και εσταυρωσαν αυτον 20. opos te paredokan aυton oi archiereis kai oi archontes emon eis krima thanatoυ kai estaυrosan aυton

20 and how the high-priests and our rulers gave him up to (the) condemnation of death and crucified him.

20. And how the chief priests and our rulers delivered him to be condemned to death, and have crucified him.

20. og hvorledes de Ypperstepræster og vore Øverster have overantvordet ham til Dødsdom og korsfæstet ham.

20. Och huruledes de öfverste Presterna, och våre förmän, öfverantvardade honom i dödsens fördömelse, och korsfäste honom.

20. Kuida meie üllemad preestrid ja wannemad tedda on surma kohto alla ärraannud, ja tedda risti lönud.

20. Aukštieji kunigai ir mūsų vadovai Jį pasmerkė mirti ir nukryžiavo.

20. wie ihn unsre Hohenpriester und Obersten überantwortet haben zur Verdammnis des Todes und gekreuzigt.

20. Et comment les principaux sacrificateurs et nos magistrats l'ont livré pour être condamné à mort, et l'ont crucifié.

20. Y como le entregaron los príncipes de los sacerdotes, y nuestros magistrados, a condenación de muerte, y le crucificaron.

20 En hoe onze overpriesters en oversten Denzelven overgeleverd hebben tot het oordeel des doods, en Hem gekruisigd hebben.

20. A jako go wydali przedniejsi kapłani i przełożeni nasi, aby był skazany na śmierć; i ukrzyżowali go.

20. És mimódon adák őt a főpapok és a mi főembereink halálos ítéletre, és megfeszíték őt.

20 как предали Его первосвященники и начальники наши для осуждения на смерть и распяли Его.

20. як видали Його архиєреї та князї наші на суд смертний і розпяли Його.

21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.

21 Mutta me toivoimme Hänen olevan se, joka oli lunastava Israelin. Onhan kaiken tämän lisäksi (tänään) jo kolmas päivä siitä, kun tämä tapahtui.

21. Mutta me luulimme hänen siksi, joka Israelin piti lunastaman. Ja paitsi kaikkia näitä on jo kolmas päivä tänäpänä, kuin nämät tapahtuivat.

21. Mutta me luulimma hänen sixi joca Israelin piti lunastaman. Ja sijtte on jo colmas päiwä tänäpän cuin nämät tapahduit.

21. Mutta me lwlima henen oleuan sen/ ioca Israelin piti lunastaman. Ja caikein neinen ylitze/ io colmas peiue ombi tenepene quin nämet tapactuit. (Mutta me luulimme hänen olewan sen/ joka Israelin piti lunastaman. Ja kaikkein näiden ylitse/ jo kolmas päiwä ompi tänäpänä kuin nämät tapahtuit.)

21. ἡμεῖς δὲ ἠλπίζομεν ὅτι αὐτός ἐστιν ὁ μέλλων λυτροῦσθαι τὸν Ἰσραήλ· ἀλλά γε σὺν πᾶσι τούτοις τρίτην ταύτην ἡμέραν ἄγει σήμερον ἀφ’ οὗ ταῦτα ἐγένετο.

21. ημεις δε ηλπιζομεν οτι αυτος εστιν ο μελλων λυτρουσθαι τον ισραηλ αλλα γε συν πασιν τουτοις τριτην ταυτην ημεραν αγει σημερον αφ ου ταυτα εγενετο 21. emeis de elpizomen oti aυtos estin o mellon lυtroυsthai ton israel alla ge sυn pasin toυtois triten taυten emeran agei semeron af oυ taυta egeneto

21 Now we were hoping that he was (the one) who is about to redeem Israel. But yet today, together with all these things, is bringing* (us) the third day from which these things happened.

21. But we trusted that it had been he which should have redeemed Israel: and beside all this, to day is the third day since these things were done.

21. Men vi haabede, at han var den, som skulde forløse Israel. Men med alt dette er det i Dag den tredie Dag siden det skete.

21. Men vi hoppades, att han skulle vara den som förlossa skulle Israel; och öfver allt detta är nu tredje dagen, sedan det skedde.

21. Agga meie lootsime, et ta piddi sesamma ollema, kes Israeli rahwast piddi ärralunnastama, ja peäle se keik on tänna kolmas pääw, kui se on sündinud.

21. O mes vylėmės, kad Jis yra Tas, kuris atpirks Izraelį. Dabar po viso to jau trečia diena, kaip tai atsitiko.

21. Wir aber hofften, er sollte Israel erlösen. Und über das alles ist heute der dritte Tag, daß solches geschehen ist.

21. Pour nous, nous espérions que ce serait lui qui délivrerait Israël, et cependant, voici déjà le troisième jour que ces choses sont arrivées.

21. Mas nosotros esperábamos que él era el que había de redimir a Israel; y ahora sobre todo esto, hoy es el tercero día desde que esto ha acontecido.

21 En wij hoopten, dat Hij was Degene, Die Israel verlossen zou. Doch ook, benevens dit alles, is het heden de derde dag, van dat deze dingen geschied zijn.

21. A myśmy się spodziewali, iż on miał odkupić Izraela; ale teraz temu wszystkiemu dziś jest trzeci dzieó, jako się to stało.

21. Pedig mi azt reméltük, hogy ő az, a ki meg fogja váltani az Izráelt. De mindezek mellett ma van harmadnapja, hogy ezek lettek.

21 А мы надеялись было, что Он есть Тот, Который должен избавить Израиля; но совсем тем, уже третий день ныне, как это произошло.

21. Ми ж уповали, що се Він, що має збавити Ізраїля; а до всього того третїй се день іде сьогоднї, як се стало ся;

22 Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla

22 Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme hämmästyttäneet meidät. He kävivät varhain aamulla haudalla

22. Mutta myös muutamat vaimot meistä ovat meitä peljättäneet, jotka varhain aamulla tulivat haudalle,

22. Owat myös muutamat waimot meistä meitä peljättänet jotca warahin amulla tulit haudalle ja cuin ei he löytänet hänen ruumistans

22. Ouat mös mwtomat Waimot meiste/ meite peliettenet/ iotca warhan amul tulit Haudhalle/ ia quin eiuet leutenyt henen Rumistans/ (Owat myös muutamat waimot meistä/ meitä peljättäneet/ jotka warhain aamulla tulit haudalle/ ja kuin eiwät löytäneet hänen ruumistansa.)

22. ἀλλὰ καὶ γυναῖκές τινες ἐξ ἡμῶν ἐξέστησαν ἡμᾶς γενόμεναι ὄρθριαι ἐπὶ τὸ μνημεῖον,

22. αλλα και γυναικες τινες εξ ημων εξεστησαν ημας γενομεναι ορθριαι επι το μνημειον 22. alla kai gυnaikes tines eks emon eksestesan emas genomenai orthriai epi to mnemeion

22 But some women from (among) us also astonished us, having happened (to be) at the tomb at daybreak,

22. Yea, and certain women also of our company made us astonished, which were early at the sepulchre;

22. Saa have og nogle af vore Kvinder som vare aarle ved Graven forfærdet os;

22. Och några qvinnor af våra hafva förskräckt oss, de der bittida om morgonen hade kommit till grafvena;

22. Agga ka monningad naesed meie seast on meid ärraehmatanud, kes warra hom̃iko haua jure ollid tulnud,

22. Be to, kai kurios mūsiškės moterys mus labai nustebino. Anksti rytą jos buvo nuėjusios pažiūrėti kapo

22. Auch haben uns erschreckt etliche Weiber der Unsern; die sind früh bei dem Grabe gewesen,

22. Il est vrai que quelques femmes, des nôtres, nous ont fort étonnés; car ayant été de grand matin au sépulcre,

22. Aunque también unas mujeres de los nuestros nos han espantado, las cuales ántes del día fueron al sepulcro;

22 Maar ook sommige vrouwen uit ons hebben ons ontsteld, die vroeg in den morgenstond aan het graf geweest zijn;

22. Lecz i niewiasty niektóre z naszych przestraszyły nas, które raniuczko były u grobu;

22. Hanem valami közülünk való asszonyok [9†] is megdöbbentettek minket, kik jó reggel a sírnál valának;

22 Но и некоторые женщины из наших изумили нас: они были рано у гроба

22. тільки ж і жінки деякі з наших налякали нас, бувши рано при гробі,

23 eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.

23 eivätkä löytäneet Hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä *ilmestyksessä enkelejä*, jotka sanoivat Hänen elävän.

23. Ja kuin ei löytäneet hänen ruumistansa, tulivat he ja sanoivat, että he enkeleinkin näyn nähneet olivat, jotka sanoivat hänen elävän.

23. Tulit he ja sanoit: että he Engelingin näyn nähnet olit jotca sanoit hänen eläwän.

23. he tulit ia sanoit/ ette he mös olit Engelin näghyn nähnyet/ iotca sanoit henen eleuen. (he tulit ja sanoit/ että he myös olit enkelin näyn nähneet/ jotka sanoit hänen eläwän.)

23. καὶ μὴ εὑροῦσαι τὸ σῶμα αὐτοῦ ἦλθον λέγουσαι καὶ ὀπτασίαν ἀγγέλων ἑωρακέναι, οἳ λέγουσιν αὐτὸν ζῆν.

23. και μη ευρουσαι το σωμα αυτου ηλθον λεγουσαι και οπτασιαν αγγελων εωρακεναι οι λεγουσιν αυτον ζην 23. kai me eυroυsai to soma aυtoυ elthon legoυsai kai optasian aggelon eorakenai oi legoυsin aυton zen

23 and having not found his body, they came, saying, that they had also seen a vision of messengers, who said he was alive.

23. And when they found not his body, they came, saying, that they had also seen a vision of angels, which said that he was alive.

23. thi der de ikke fandt hans Legeme, kom de og sagde, at de havde og seet et Syn af Engle, hvilke sagde: han lever.

23. Och då de icke funno hans lekamen, kommo de, och sade, att de ock Änglasyn sett hade, hvilke sagt hade att han lefver.

23. Ja kui nemmad temma ihho ei leidnud, tullid nemmad ja ütlesid, ennast ka inglide näo näinud, kes ütlewad tedda ellawad.

23. ir nerado Jo kūno. Jos sugrįžo ir papasakojo regėjusios angelus, kurie sakę Jį esant gyvą.

23. haben seinen Leib nicht gefunden, kommen und sagen, sie haben ein Gesicht der Engel gesehen, welche sagen, er lebe.

23. Et n'y ayant pas trouvé son corps, elles sont venues en disant que des anges leur ont apparu et leur ont dit qu'il est vivant.

23. Y no hallando su cuerpo, vinieron, diciendo que también habían visto visión de ángeles, los cuales dijeron que él vive.

23 En Zijn lichaam niet vindende, kwamen zij en zeiden, dat zij ook een gezicht van engelen gezien hadden, die zeggen, dat Hij leeft.

23. A nie znalazłszy ciała jego, przyszły powiadając, iż widzenie Anielskie widziały, którzy powiadają, iż on żyje.

23. És mikor nem találták az ő testét, haza jöttek, mondván, hogy angyalok jelenését is látták, kik azt mondják, hogy ő él.

23 и не нашли тела Его и, придя, сказывали, что они видели и явление Ангелов, которые говорят, что Он жив.

23. і, не знайшовши тїла Його, прийшли оповідуючи, що явленнє ангелів бачили, котрі глаголють, що Він живий.

24 Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."

24 Muutamat niistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan kuin naiset olivat sanoneet. Mutta Häntä he eivät nähneet."

24. Ja muutamat niistä, jotka meidän kanssamme olivat, menivät haudalle ja löysivät niinkuin vaimot olivat sanoneet; mutta ei he häntä nähneet.

24. Ja muutamat meistä menit haudalle ja löysit nijncuin waimot olit sanonet mutta ei he händä löynnet.

24. Ja mutomat meiste menit Haudhalle/ ia leusit ninquin Waimot olit sanonut/ Mutta eiuet he hende leunet. (Ja muutamat meistä menit haudalle/ ja löysit niinkuin waimot olit sanonut/ Mutta eiwät he häntä löytäneet.)

24. καὶ ἀπῆλθόν τινες τῶν σὺν ἡμῖν ἐπὶ τὸ μνημεῖον, καὶ εὗρον οὕτω καθὼς καὶ αἱ γυναῖκες εἶπον, αὐτὸν δὲ οὐκ εἶδον.

24. και απηλθον τινες των συν ημιν επι το μνημειον και ευρον ουτως καθως και αι γυναικες ειπον αυτον δε ουκ ειδον 24. kai apelthon tines ton sυn emin epi to mnemeion kai eυron oυtos kathos kai ai gυnaikes eipon aυton de oυk eidon

24 And some of those who were together with us, went to the tomb and also found (it) so, just-as the women had also said, but they did not see him.

24. And certain of them which were with us went to the sepulchre, and found it even so as the women had said: but him they saw not.

24. Og nogle af Vore gik hen til Graven og fandt det saaledes, som og Kvinderne havde sagt; men ham saae de ikke.

24. Och någre af dem, som med oss voro, gingo bort till grafven, och funno såsom qvinnorna sagt hade; men honom funno de intet.

24. Ja monningad meie seast läksid haua jure, ja leidsid nenda, kui need naesed ka üttelnud; agga tedda ennast ei näinud nemmad mitte.

24. Kai kurie iš mūsiškių buvo nuėję prie kapo ir rado viską, kaip moterys sakė, bet Jo paties nematė’‘.

24. Und etliche unter uns gingen hin zum Grabe und fanden's also, wie die Weiber sagten; aber ihn sahen sie nicht.

24. Et quelques-uns des nôtres sont allés au sépulcre, et ont trouvé les choses comme les femmes l'avaient dit; mais lui, ils ne l'ont point vu.

24. Y fueron algunos de los nuestros al sepulcro, y hallaron ser así como las mujeres habían dicho; mas a él no le vieron.

24 En sommigen dergenen, die met ons zijn, gingen heen tot het graf, en bevonden het alzo, gelijk ook de vrouwen gezegd hadden; maar Hem zagen zij niet.

24. I chodzili niektórzy z naszych do grobu, i tak znaleźli, jako i niewiasty powiadały; ale samego nie widzieli.

24. És azok közül némelyek, kik velünk valának, [10†] elmenének a sírhoz, és úgy találák, a mint az asszonyok is mondták; őt pedig nem látták.

24 И пошли некоторые из наших ко гробу и нашли так, как и женщины говорили, но Его не видели.

24. І пійшли деякі з наших до гробу, й знайшли так, як і жінки казали; Його ж не бачили.

25 Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!

25 Niin Hän sanoi heille: "Oi te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea, mitä profeetat ovat puhuneet!

25. Ja hän sanoi heille: oi te tomppelit ja hitaan sydämestä uskomaan niitä kaikkia, mitä prophetat puhuneet ovat!

25. Ja hän sanoi heille: O te tompelit ja hitat sydämest uscoman nijtä caickia cuin Prophetat puhunet owat.

25. Ja hen sanoi heille/ O te tompelit ia hitaad sydhemest wscoman nijte caiki/ ioita Prophetat puhunut ouat. (Ja hän sanoi heille/ Oi te tomppelit ja hitaat sydämestä uskomaan niitä kaikkia/ joita prophetat puhunut owat.)

25. καὶ αὐτὸς εἶπε πρὸς αὐτούς· Ὦ ἀνόητοι καὶ βραδεῖς τῇ καρδίᾳ τοῦ πιστεύειν ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἐλάλησαν οἱ προφῆται!

25. και αυτος ειπεν προς αυτους ω ανοητοι και βραδεις τη καρδια του πιστευειν επι πασιν οις ελαλησαν οι προφηται 25. kai aυtos eipen pros aυtoυs o anoetoi kai βradeis te kardia toυ pisteυein epi pasin ois elalesan oi profetai

25 And he said to them, O (you)° foolish (ones) and slow in heart to believe upon all that the prophets spoke!

25. Then he said unto them, O fools, and slow of heart to believe all that the prophets have spoken:

25. Og han sagde til dem: o I Daarer og Seenhjertede til at troe alt det, som Propheterne havde sagt.

25. Då sade han till dem: O! I galne, och senhjertade till att tro, uti allt det som Propheterna sagt hafva.

25. Ja temma ütles nende wasto: Oh! teie rummalad ja süddamest pitkaldased sedda keik uskuda, mis prohwetid on räkinud.

25. Tada Jis jiems tarė: ‘‘O jūs, neišmanėliai! Kokios nerangios jūsų širdys tikėti tuo, ką yra skelbę pranašai!

25. Und er sprach zu ihnen: O ihr Toren und träges Herzens, zu glauben alle dem, was die Propheten geredet haben!

25. Alors il leur dit: O gens sans intelligence et d'un cœur tardif à croire tout ce que les prophètes ont dit!

25. Entónces él les dijo: ¡Oh insensatos, y tardos de corazón para creer a todo lo que los profetas han dicho!

25 En Hij zeide tot hen: O onverstandigen en tragen van hart, om te geloven al hetgeen de profeten gesproken hebben!

25. Tedy on rzekł do nich: O głupi, a leniwego serca ku wierzeniu temu wszystkiemu, co powiedzieli prorocy!

25. És ő monda nékik: Óh balgatagok és rest szívűek mindazoknak elhivésére, a miket a próféták szóltak!

25 Тогда Он сказал им: о, несмысленные и медлительные сердцем, чтобы веровать всему, что предсказывали пророки!

25. І рече Він до них: о безумні і лїниві серцем вірувати всьому, що промовили пророки!

26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"

26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsiä ja mennä kirkkauteensa?"

26. Eikö Kristuksen pitänyt näitä kärsimän ja kunniaansa käymän sisälle?

26. Eikö Christuxen pitänyt näitä kärsimän ja hänen cunniaans sisällekäymän.

26. Eikö Christusen neite pitenyt kerssimen/ ia henen Cunnians sisellekieumen? (Eikö Kristuksen näitä pitänyt kärsimän/ ja hänen kunniaansa sisälle käymän?)

26. οὐχὶ ταῦτα ἔδει παθεῖν τὸν Χριστὸν καὶ εἰσελθεῖν εἰς τὴν δόξαν αὐτοῦ;

26. ουχι ταυτα εδει παθειν τον χριστον και εισελθειν εις την δοξαν αυτου 26. oυchi taυta edei pathein ton christon kai eiselthein eis ten doksan aυtoυ

26 Was it not essential for the Christ to suffer these things and to enter into his glory?

26. Ought not Christ to have suffered these things, and to enter into his glory?

26. Burde det ikke Christus at lide dette og at indgaae til sin Herlighed?

26. Skulle icke Christus sådant lida, och sedan ingå uti sin härlighet?

26. Eks KRISTUS sedda piddand kannatama, ja omma au sisse minnema?

26. Argi ne taip turėjo Kristus kentėti ir įeiti į savo šlovę?’‘

26. Mußte nicht Christus solches leiden und zu seiner Herrlichkeit eingehen?

26. Ne fallait-il pas que le Christ souffrît ces choses, et qu'il entrât dans sa gloire?

26. ¿No era menester que Cristo padeciera estas cosas, y que entrara así en su gloria?

26 Moest de Christus niet deze dingen lijden, en alzo in Zijn heerlijkheid ingaan?

26. Azaż nie musiał Chrystus tego cierpieć i wnijść do chwały swojej?

26. Avagy nem ezeket kellett-é szenvedni a [11†] Krisztusnak, és úgy menni be az ő dicsőségébe?

26 Не так ли надлежало пострадать Христу и войти в славу Свою?

26. Чи не мусїв се терпіти Христос і ввійти в славу свою?

27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

27 Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista Hän selitti heille sen, mikä kaikissa kirjoituksissa koski Häntä.

27. Ja hän rupesi Moseksesta ja kaikista prophetaista, ja selitti heille kirjoitukset, jotka hänestä olivat.

27. Ja hän rupeis Mosexest ja caikist Prophetaist ja selitti heille caicki Kirjoituxet cuin hänestä sanotut olit.

27. Ja hen rupesi Mosesist/ ia caikist Prophetaist/ ia tulkitzi heille caiki Kirioituxet/ iotca heneste sanotut olit. (ja hän rupesi Moseksesta/ ja kaikista prophetaista/ ja tulkitsi heille kaikki kirjoitukset/ jotka hänestä sanotut olit.)

27. καὶ ἀρξάμενος ἀπὸ Μωϋσέως καὶ ἀπὸ πάντων τῶν προφητῶν διερμήνευσεν αὐτοῖς ἐν πάσαις ταῖς γραφαῖς τὰ περὶ ἑαυτοῦ.

27. και αρξαμενος απο μωσεως και απο παντων των προφητων διηρμηνευεν αυτοις εν πασαις ταις γραφαις τα περι εαυτου 27. kai arksamenos apo moseos kai apo panton ton profeton diermeneυen aυtois en pasais tais grafais ta peri eaυtoυ

27 And beginning from Moses and from all the prophets, he was clarifying for them in all the Scriptures the things concerning himself.

27. And beginning at Moses and all the prophets, he expounded unto them in all the scriptures the things concerning himself.

27. Og han begyndte fra Moses og fra alle Propheter og udlagde dem i alle Skrifterne det, som var skrevet om ham.

27. Och han begynte på Mose, och alla Propheterna, och gjorde uttydelse för dem i alla Skrifter, som voro om honom.

27. Ja temma hakkas Mosessest ja keikist prohwetidest, ja selletas neile ärra keige kirjade sees sedda, mis temmast olli kirjotud.

27. Ir, pradėjęs nuo Mozės, primindamas visus pranašus, Jis aiškino jiems, kas visuose Raštuose apie Jį pasakyta.

27. Und fing an von Mose und allen Propheten und legte ihnen alle Schriften aus, die von ihm gesagt waren.

27. Puis, commençant par Moïse et par tous les prophètes, il leur expliquait, dans toutes les Écritures, ce qui le regardait.

27. Y comenzando desde Moisés, y de todos los profetas, les declaraba en todas las Escrituras las cosas tocantes a él.

27 En begonnen hebbende van Mozes en van al de profeten, legde Hij hun uit, in al de Schriften, hetgeen van Hem geschreven was.

27. A począwszy od Mojżesza i od wszystkich proroków, wykładał im wszystkie one Pisma, które o nim napisane były.

27. És elkezdvén Mózestől és minden prófétáktól fogva, magyarázza vala nékik minden írásokban, a mik ő felőle [12†] megirattak.

27 И, начав от Моисея, из всех пророков изъяснял им сказанное о Нем во всем Писании.

27. І, почавши від Мойсея і від усїх пророків, виясняв їм у всїх писаннях про Него.

28 Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.

28 Niin he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla. Ja Hän oli menevinään kauemmas.

28. Ja he lähestyivät kylää, johonka he menivät, ja hän teetteli itsensä edemmä käymään.

28. Ja he lähestyit kylä johonga he menit ja hän teetteli hänens edemmä käymän.

28. Ja he lehestuit Kylä/ iohonga he menit/ ia hen teetteli henens edhemme kieumen. (Ja he lähestyit kylää/ johonka he menit/ ja hän teetteli (oli aikowinaan) hänens edemmä käymään.)

28. Καὶ ἤγγισαν εἰς τὴν κώμην οὗ ἐπορεύοντο, καὶ αὐτὸς προσεποιεῖτο πορρωτέρω πορεύεσθαι·

28. και ηγγισαν εις την κωμην ου επορευοντο και αυτος προσεποιειτο πορρωτερω πορευεσθαι 28. kai eggisan eis ten komen oυ eporeυonto kai aυtos prosepoieito porrotero poreυesthai

28 And they drew near to the village, where they were traveling and he was making-like (that he was) to travel farther.

28. And they drew nigh unto the village, whither they went: and he made as though he would have gone further.

28. Og de kom nær til Byen, som de gik til; og han lod, som han vilde gaae længere.

28. Och de begynte nalkas intill byn, dit de ville; och han låts som han ville gå längre fram.

28. Ja nem̃ad said se allewi liggi, kuhho nemmad läksid, ja tem̃a teggi ennast emale miñema.

28. Jie prisiartino prie kaimo, į kurį keliavo, ir Jis dėjosi einąs toliau.

28. Und sie kamen nahe zum Flecken, da sie hineingingen; und er stellte sich, als wollte er weiter gehen.

28. Ainsi ils approchèrent du bourg où ils allaient, mais Jésus faisait comme s'il voulait aller plus loin.

28. Y llegaron a la aldea a donde iban; y él hizo como que iba más léjos.

28 En zij kwamen nabij het vlek, daar zij naar toegingen; en Hij hield Zich, alsof Hij verder gaan zou.

28. I przybliżył się ku miasteczku, do którego szli, a on pokazywał, jakoby miał dalej iść.

28. Elközelítének pedig a faluhoz, a melybe mennek vala; és ő úgy tőn, mintha tovább menne.

28 И приблизились они к тому селению, в которое шли; и Он показывал им вид, что хочет идти далее.

28. І наближились до села, куди йшли, й Він зробив, нїби хоче йти далїй.

29 Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.

29 Mutta he vaativat Häntä sanoen: "Jää luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on [jo] laskenut." Niin Hän meni sisään viipyäkseen heidän luonaan.

29. Ja he vaativat häntä, sanoen: ole meidän kanssamme, sillä ehtoo joutuu ja päivä on laskenut; ja hän meni olemaan heidän kanssansa.

29. Ja he waadit händä ja sanoit: ole meidän cansam sillä ehto joutu ja päiwä on laskenut ja hän meni oleman heidän cansans.

29. Ja he wadhit henen/ ia sanoit/ Ole meiden cansam/ Sille ette Echto ioutu/ ia peiue ombi laskenut. Ja hen siselmeni oleman heiden cansans. (Ja he waadit hänen/ ja sanoit/ Ole meidän kanssamme/ Sillä että ehtoo joutuu/ ja päiwä ompi laskenut. Ja hän sisälle meni olemaan heidän kanssansa.)

29. καὶ παρεβιάσαντο αὐτὸν λέγοντες· Μεῖνον μεθ’ ἡμῶν, ὅτι πρὸς ἑσπέραν ἐστὶ καὶ κέκλικεν ἡ ἡμέρα. καὶ εἰσῆλθε τοῦ μεῖναι σὺν αὐτοῖς.

29. και παρεβιασαντο αυτον λεγοντες μεινον μεθ ημων οτι προς εσπεραν εστιν και κεκλικεν η ημερα και εισηλθεν του μειναι συν αυτοις 29. kai pareβiasanto aυton legontes meinon meth emon oti pros esperan estin kai kekliken e emera kai eiselthen toυ meinai sυn aυtois

29 And they constrained him, saying, Abide with us, because it is toward dusk and the day is far-spent. And he entered in to abide together with them.

29. But they constrained him, saying, Abide with us: for it is toward evening, and the day is far spent. And he went in to tarry with them.

29. Og de nødte ham meget og sagde: bliv hos os, thi det er mod Aften, og Dagen helder; og han gik ind for at blive hos dem.

29. Och de nödgade honom, sägande: Blif när oss; ty det lider åt aftonen, och dagen är förliden. Och så gick han in, till att blifva när dem.

29. Ja nemmad pallusid tedda wäggise ja ütlesid: Jä meie jure, sest öhto jouab, ja pääw werib; ja temma läks sisse nende jure jäma.

29. Bet jie sulaikė Jį, sakydami: ‘‘Pasilik su mumis! Vakaras arti, diena jau baigiasi’‘. Jis užsuko ir pasiliko su jais.

29. Und sie nötigten ihn und sprachen: Bleibe bei uns; denn es will Abend werden, und der Tag hat sich geneigt. Und er ging hinein, bei ihnen zu bleiben.

29. Et ils le contraignirent à s'arrêter, en lui disant: Demeure avec nous; car le soir commence à venir, et le jour est sur son déclin. Il entra donc pour demeurer avec eux.

29. Mas ellos le detuvieron por fuerza, diciendo: Quédate con nosotros, porque se hace tarde, y está ya declinando el día. Y entró para quedarse con ellos.

29 En zij dwongen Hem, zeggende: Blijf met ons; want het is bij den avond, en de dag is gedaald. En Hij ging in, om met hen te blijven.

29. Ale go oni przymusili, mówiąc: Zostaó z nami, boć się ma ku wieczorowi, i już się dzieó nachylił. I wszedł, aby został z nimi.

29. De kényszeríték őt, mondván: Maradj velünk, mert immár beestvéledik, és a nap lehanyatlott! Beméne azért, hogy velök maradjon.

29 Но они удерживали Его, говоря: останься с нами, потому что день уже склонился к вечеру. И Он вошел и остался с ними.

29. Вони ж удержували Його, кажучи: Зостань ся з нами; бо вже надвечір, і нахилив ся день. І ввійшов, щоб зостатись із ними.

30 Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

30 Tapahtui, kun Hän oli aterialla heidän kanssaan, että Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

30. Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi heidän kanssansa, otti hän leivän, kiitti, mursi ja antoi heille.

30. Ja se tapahdui cosca hän atrioidzi heidän cansans otti hän leiwän kijtti mursi ja andoi heille.

30. Ja se tapactui/ quin hen atrioitzi heiden cansans/ Otti hen Leiuen/ kijtti/ mursi ia annoi heille. (Ja se tapahtui/ kuin hän aterioitsi heidän kanssansa/ Otti hän leiwän/ kiitti/ mursi ja antoi heille.)

30. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ κατακλιθῆναι αὐτὸν μετ’ αὐτῶν λαβὼν τὸν ἄρτον εὐλόγησε, καὶ κλάσας ἐπεδίδου αὐτοῖς.

30. και εγενετο εν τω κατακλιθηναι αυτον μετ αυτων λαβων τον αρτον ευλογησεν και κλασας επεδιδου αυτοις 30. kai egeneto en to kataklithenai aυton met aυton laβon ton arton eυlogesen kai klasas epedidoυ aυtois

30 And it happened, while* he was reclining with them (at the table), (and) having taken the bread, he gave-thanks and broke (it and) he was giving (it) to them.

30. And it came to pass, as he sat at meat with them, he took bread, and blessed it, and brake, and gave to them.

30. Og det skete, da han sad med dem tilbords, tog han Brødet, velsignede og brød det og gav dem.

30. Och det begaf sig, då han satt till bords med dem, tog han brödet; tackade, bröt det, och fick dem.

30. Ja se sündis, kui ta nendega laudas istus, wottis temma leiba, önnistas ja murdis ja andis neile.

30. Atsisėdęs su jais prie stalo, paėmė duoną, laimino, laužė ir davė jiems.

30. Und es geschah, da er mit ihnen zu Tische saß, nahm er das Brot, dankte, brach's und gab's ihnen.

30. Et comme il était à table avec eux, il prit du pain et rendit grâces; puis l'ayant rompu, il le leur donna.

30. Y aconteció, que estando sentado a la mesa con ellos, tomando el pan, bendijo, y lo rompió, y les dió.

30 En het geschiedde, als Hij met hen aanzat, nam Hij het brood, en zegende het, en als Hij het gebroken had, gaf Hij het hun.

30. I stało się, gdy on siedział z nimi za stołem, wziąwszy chleb, błogosławił, a łamiąc podawał im.

30. És lőn, mikor leült velök, a kenyeret vévén, megáldá, és megszegvén, nékik adá.

30 И когда Он возлежал с ними, то, взяв хлеб, благословил, преломил и подал им.

30. І сталось, як сидїв Він за столом з ними, взявши хлїб, благословив, і переломивши, подав їм.

31 Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.

31 Silloin heidän silmänsä aukesivat ja he tunsivat Hänet. Ja Hän katosi heidän näkyvistään.

31. Niin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.

31. Nijn heidän silmäns aukenit ja he tunsit hänen. Ja hän catois heidän edestäns.

31. Nin heiden silmens aukenit/ ia tunsit henen. Ja hen catois heien edestens. (Niin heidän silmänsä aukenit/ ja tunsit hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.)

31. αὐτῶν δὲ διηνοίχθησαν οἱ ὀφθαλμοὶ, καὶ ἐπέγνωσαν αὐτόν· καὶ αὐτὸς ἄφαντος ἐγένετο ἀπ’ αὐτῶν.

31. αυτων δε διηνοιχθησαν οι οφθαλμοι και επεγνωσαν αυτον και αυτος αφαντος εγενετο απ αυτων 31. aυton de dienoichthesan oi ofthalmoi kai epegnosan aυton kai aυtos afantos egeneto ap aυton

31 Now their eyes were opened and they recognized him, and he became unapparent from them {i.e. disappeared} .

31. And their eyes were opened, and they knew him; and he vanished out of their sight.

31. Da bleve deres Øine aabnede, og de kjendte ham, og han blev usynlig for dem.

31. Och deras ögon öppnades, att de kände honom; och så försvann han utu deras åsyn.

31. Siis peäsid nende silmad lahti, ja nemmad tundsid tedda, ja temma kaddus nende eest ärra.

31. Tada jų akys atsivėrė, ir jie pažino Jėzų, bet Jis pranyko jiems iš akių.

31. Da wurden ihre Augen geöffnet, und sie erkannten ihn. Und er verschwand vor ihnen.

31. Alors leurs yeux s'ouvrirent, et ils le reconnurent; mais il disparut de devant eux.

31. Entónces fueron abiertos los ojos de ellos, y le conocieron; mas él se desapareció de los ojos de ellos.

31 En hun ogen werden geopend, en zij kenden Hem; en Hij kwam weg uit hun gezicht.

31. I otworzyły się oczy ich, i poznali go; ale on zniknął z oczu ich.

31. És megnyilatkozának az ő szemeik, és megismerék őt; de ő eltünt előlük.

31 Тогда открылись у них глаза, и они узнали Его. Но Он стал невидим для них.

31. Їм же відкрились очі, й пізнали вони Його; й став ся Він невидимий їм.

32 Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"

32 Niin he sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun Hän puhui meille tiellä ja kun Hän avasi meille kirjoitukset?"

32. Ja he sanoivat keskenänsä: eikö meidän sydämemme meissä palanut, kuin hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille kirjoitukset?

32. Ja he sanoit keskenäns: eikö meidän sydämem meisä palanut cosca hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille Kirjoituxet?

32. Ja he sanoit keskene's/ Eikö meiden Sydhen meisse palanut coska hen Tielle meite puhutteli/ ia auasi meille Kirioituxet? (Ja he sanoit keskenänsä/ Eikö meidän sydän meissä palanut koska hän tiellä meitä puhutteli/ ja awasi meille kirjoitukset?)

32. καὶ εἶπον πρὸς ἀλλήλους· Οὐχὶ ἡ καρδία ἡμῶν καιομένη ἦν ἐν ἡμῖν, ὡς ἐλάλει ἡμῖν ἐν τῇ ὁδῷ καὶ ὡς διήνοιγεν ἡμῖν τὰς γραφάς;

32. και ειπον προς αλληλους ουχι η καρδια ημων καιομενη ην εν ημιν ως ελαλει ημιν εν τη οδω και ως διηνοιγεν ημιν τας γραφας 32. kai eipon pros alleloυs oυchi e kardia emon kaiomene en en emin os elalei emin en te odo kai os dienoigen emin tas grafas

32 And they said to one another, Were our hearts not burning in(side) us, as he was speaking to us on the road, and as he was opening the Scriptures to us?

32. And they said one to another, Did not our heart burn within us, while he talked with us by the way, and while he opened to us the scriptures?

32. Og de sagde til hverandre: brændrte ikke vore hjerter i os, der han talede til os paa Veien, og der han oplod os Skrifterne?

32. Och de sade emellan sig: Var icke vårt hjerta brinnande i oss, då han talade med oss i vägen, och uttydde oss Skrifterna?

32. Ja nemmad ütlesid teine teise wasto: Eks meie südda meie sees ei pöllend, kui ta meiega räkis tee peäl, ja kui ta meile kirjad ärraselletas?

32. O jie kalbėjo: ‘‘Argi mūsų širdys nedegė, kai Jis kelyje mums kalbėjo ir atvėrė Raštų prasmę?’‘

32. Und sie sprachen untereinander: Brannte nicht unser Herz in uns, da er mit uns redete auf dem Wege, als er uns die Schrift öffnete?

32. Et ils se dirent l'un à l'autre: Notre cœur ne brûlait-il pas au-dedans de nous, lorsqu'il nous parlait en chemin, et qu'il nous expliquait les Écritures?

32. Y decían el uno al otro: ¿No ardía nuestro corazón en nosotros, mientras nos hablaba en el camino, y cuando nos abría las Escrituras?

32 En zij zeiden tot elkander: Was ons hart niet brandende in ons, als Hij tot ons sprak op den weg, en als Hij ons de Schriften opende?

32. I mówili między sobą: Izali serce nasze nie pałało w nas, gdy z nami w drodze mówił, i gdy nam Pisma otwierał?

32. És mondának egymásnak: Avagy nem gerjedezett-é a mi szívünk mi bennünk, mikor nékünk szóla az úton, és mikor magyarázá [13†] nékünk az írásokat?

32 И они сказали друг другу: не горело ли в нас сердце наше, когда Он говорил нам на дороге и когда изъяснял нам Писание?

32. І казали вони один до одного: Хиба ж серце наше не горіло в нас, як промовляв до нас у дорозї, і як розкривав нам писання?

33 Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.

33 He nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin. Ja he tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan.

33. Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin, ja löysivät ne yksitoistakymmentä koossa ja ne, jotka niiden kanssa olivat,

33. Ja he nousit sillä hetkellä ja palaisit Jerusalemijn ja löysit ne yxitoistakymmendä coosta ja ne jotca nijden cansa olit:

33. Ja he ylesnousit saman hetken ia palasit Jerusalemin/ ia leusit ne yxitoistakymende cootudh/ ia ne iotca ninen cansa olit/ (Ja he ylösnousit saman hetken ja palasit Jerusalemiin/ ja löysit ne yksitoista kymmentä kootut/ ja ne jotka niiden kanssa olit/)

33. Καὶ ἀναστάντες αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλήμ, καὶ εὗρον συνηθροισμένους τοὺς ἕνδεκα καὶ τοὺς σὺν αὐτοῖς,

33. και ανασταντες αυτη τη ωρα υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ και ευρον συνηθροισμενους τους ενδεκα και τους συν αυτοις 33. kai anastantes aυte te ora υpestrepsan eis ieroυsalem kai eυron sυnethroismenoυs toυs endeka kai toυs sυn aυtois

33 And that same hour they stood up and returned to Jerusalem and found the eleven and those who have been accumulated together with them,

33. And they rose up the same hour, and returned to Jerusalem, and found the eleven gathered together, and them that were with them,

33. Og de stode op i den samme Time og vendte tilbage til Jerusalem og fandt forsamlede de Elleve og dem, som vare med dem, hvilke sagde:

33. Och i samma stundene stodo de upp, och gingo till Jerusalem igen, och funno församlade de ellofva, och de som med dem voro;

33. Ja nemmad tousid selsammal tunnil ülles, ja läksid taggasi Jerusalemma, ja leidsid need üksteistkümmend, ja neid, kes nende jures ollid, kous ollemast,

33. Jie tuoj pat pakilo ir sugrįžo į Jeruzalę. Ten jie rado susirinkusius vienuolika ir kitus su jais,

33. Und sie standen auf zu derselben Stunde, kehrten wieder gen Jerusalem und fanden die Elf versammelt und die bei ihnen waren,

33. Et se levant à l'heure même, ils retournèrent à Jérusalem; et ils trouvèrent les onze, et ceux qui étaient avec eux, assemblés,

33. Y levantándose en la misma hora, tornáronse a Jerusalem; y hallaron a los once congregados, y a los que estaban con ellos,

33 En zij, opstaande ter zelfder ure, keerden weder naar Jeruzalem, en vonden de elven samenvergaderd, en die met hen waren;

33. A wstawszy onejże godziny, wrócili się do Jeruzalemu, i znaleźli zgromadzonych onych jedenaście, i tych, którzy z nimi byli,

33. És felkelvén azon órában, visszatérének Jeruzsálembe, és egybegyűlve találák a tizenegyet és azokat, a kik velök valának.

33 И, встав в тот же час, возвратились в Иерусалим и нашли вместе одиннадцать Апостолов и бывших с ними,

33. І, вставши тієї ж години, вернулись у Єрусалим і знайшли згромаджених одинайцять, і тих, що були з ними,

34 Ja nämä sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille".

34 Nämä sanoivat: "Herra on totisesti herännyt eloon ja on ilmestynyt Simonille."

34. Jotka sanoivat: Herra on totisesti noussut ylös ja ilmaantui Simonille.

34. Jotca sanoit: HERra on totisest ylösnosnut ja ilmannui Simonille.

34. Jotca sanoit/ HERRA on totisesta ylesnosnut/ ia Simonalle ilmaunsi. (Jotka sanoit/ HERRA on totisesti ylösnoussut/ ja Simonille ilmaantui.)

34. λέγοντας ὅτι ἠγέρθη ὁ Κύριος ὄντως καὶ ὤφθη Σίμωνι.

34. λεγοντας οτι ηγερθη ο κυριος οντως και ωφθη σιμωνι 34. legontas oti egerthe o kυrios ontos kai ofthe simoni

34 saying, The Lord was really raised and was seen by Simon.

34. Saying, The Lord is risen indeed, and hath appeared to Simon.

34. Herren er sandelig opstanden, og seet af Simon.

34. De der sade: Herren är sannerliga uppstånden, och är synter af Simone.

34. Kes ütlesid: Issand on töeste üllestousnud, ja ennast Simonale näitnud.

34. kurie tvirtino: ‘‘Viešpats tikrai prisikėlė ir pasirodė Simonui!’‘

34. welche sprachen: Der HERR ist wahrhaftig auferstanden und Simon erschienen.

34. Qui disaient: Le Seigneur est vraiment ressuscité, et il est apparu à Simon.

34. Que decían: Resucitado ha el Señor verdaderamente, y ha aparecido a Simón.

34 Welke zeiden: De Heere is waarlijk opgestaan, en is van Simon gezien.

34. Powiadających: Iż wstał Pan prawdziwie, i ukazał się Szymonowi.

34. Kik ezt mondják vala: Feltámadott az Úr bizonynyal, [14†] és megjelent Simonnak!

34 которые говорили, что Господь истинно воскрес и явился Симону.

34. як говорили: Що встав Господь справдї і явив ся Симонові.

35 Ja itse he kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat hänet tunteneet, kun hän mursi leivän.

35 He taas kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat tunteneet Hänet leivän murtamisesta.

35. Ja he juttelivat heille, mitä tiellä tapahtunut oli, ja kuinka hän heiltä oli tuttu leivän murtamisessa.

35. Ja he juttelit heille mitä tiellä tapahtunut oli ja cuinga hän heildä oli tuttu leiwän murtamisesta.

35. Ja he iuttelit heille mite Tielle tapactanut oli/ ia quinga hen heilde tuttu oli sijte Leiuen murtamisesta. (Ja he juttelit heille mitä tiellä tapahtunut oli/ ja kuinka hän heiltä tuttu oli siitä leiwän murtamisesta.)

35. καὶ αὐτοὶ ἐξηγοῦντο τὰ ἐν τῇ ὁδῷ καὶ ὡς ἐγνώσθη αὐτοῖς ἐν τῇ κλάσει τοῦ ἄρτου.

35. και αυτοι εξηγουντο τα εν τη οδω και ως εγνωσθη αυτοις εν τη κλασει του αρτου 35. kai aυtoi eksegoυnto ta en te odo kai os egnosthe aυtois en te klasei toυ artoυ

35 And they were describing the things (which happened) on the road and how he was known by them in the breaking of the bread. {Mar 16:14 & Luk 24:36-43 & Joh 20:19-25 Sun. Evening.}

35. And they told what things were done in the way, and how he was known of them in breaking of bread.

35. Og de fortalte de Ting, som vare skete paa Veien, og hvorledes han blev kjendt af dem, idet han brød Brødet.

35. Och de förtäljde hvad skedt var i vägen, och huru han vardt känd af dem, i det han bröt brödet.

35. Ja nemmad rääksid sedda ülles, mis tee peal olli sündinud, ja kuida nemmad tedda leiwa-murdmissest ollid tunnud.

35. O jie papasakojo, kas jiems atsitiko kelyje ir kaip jie pažino Jėzų, kai Jis laužė duoną.

35. Und sie erzählten ihnen, was auf dem Wege geschehen war und wie er von ihnen erkannt wäre an dem, da er das Brot brach.

35. A leur tour, ils racontèrent ce qui leur était arrivé en chemin, et comment ils l'avaient reconnu lorsqu'il avait rompu le pain.

35. Entónces ellos contaban las cosas que les habían acontecido en el camino; y como había sido conocido de ellos en el romper del pan.

35 En zij vertelden, hetgeen op den weg geschied was, en hoe Hij hun bekend was geworden in het breken des broods.

35. A oni też powiedzieli, co się stało w drodze, i jako go poznali w łamaniu chleba.

35. És ezek is elbeszélék, mi történt az úton, és miképen ismerték meg ők a kenyér megszegéséről.

35 И они рассказывали о происшедшем на пути, и как Он был узнан ими в преломлении хлеба.

35. І розповіли вони, що сталось у дорозї, і як пізнали Його в ламанню хлїба.

36 Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

36 Heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

36. Mutta kuin he näitä puhuivat, seisoi itse Jesus heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!

36. COsca he näistä puhuit seisoi Jesus heidän keskelläns ja sanoi heille: rauha olcon teille.

36. Coska he nyt neiste puhuit/ seisoi itze Iesus heiden keskelle's/ ia sanoi heille/ Rauha olcon teille. (Koska he nyt näistä puhuit/ seisoi itse Jesus heidän keskellänsä/ ja sanoi heille/ Rauha olkoon teille.)

36. Ταῦτα δὲ αὐτῶν λαλούντων αὐτὸς ὁ Ἰησοῦς ἔστη ἐν μέσῳ αὐτῶν καὶ λέγει αὐτοῖς· Εἰρήνη ὑμῖν.

36. ταυτα δε αυτων λαλουντων αυτος ο ιησους εστη εν μεσω αυτων και λεγει αυτοις ειρηνη υμιν 36. taυta de aυton laloυnton aυtos o iesoυs este en meso aυton kai legei aυtois eirene υmin

36 Now (while) they are speaking these things, Jesus stood in the midst of them and says to them, Peace (is) to you°.

36. And as they thus spake, Jesus himself stood in the midst of them, and saith unto them, Peace be unto you.

36. Men der de talede dette, stod Jesus selv midt iblandt dem, og han sagde til dem: Fred være med Eder!

36. Som de nu härom talade, stod Jesus sjelf midt ibland dem, och sade till dem: Frid vare eder.

36. Agga, kui nemmad sedda rääksid, seisis Jesus isse kesk nende wahhel, ja ütles neile: Rahho olgo teile!

36. Jiems apie tai bekalbant, Jis pats atsirado tarp jų ir tarė: ‘‘Ramybė jums!’‘

36. Da sie aber davon redeten, trat er selbst, Jesus, mitten unter sie und sprach: Friede sei mit euch!

36. Comme ils tenaient ces discours, Jésus lui-même se présenta au milieu d'eux, et leur dit: La paix soit avec vous.

36. Y entre tanto que ellos hablaban estas cosas, Jesús se puso en medio de ellos, y les dijo: Paz a vosotros.

36 En als zij van deze dingen spraken, stond Jezus Zelf in het midden van hen, en zeide tot hen: Vrede zij ulieden!

36. A gdy oni to mówili, stanął sam Jezus w pośrodku nich, i rzekł im: Pokój wam!

36. És mikor ezeket beszélék, megálla maga [15†] Jézus ő közöttök, és monda nékik: Békesség néktek!

36 Когда они говорили о сем, Сам Иисус стал посреди них и сказал им: мир вам.

36. Як же се вони говорили, сам Ісус став посеред них, і рече їм: Упокій вам.

37 Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.

37 He säikähtyivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen.

37. Niin he hämmästyivät ja peljästyivät, ja luulivat näkevänsä hengen.

37. Nijn he hämmästyit ja pelkäisit ja luulit hengen näkewäns.

37. Nin he hemmestuit/ ia pelkesit/ lwlit Hengen näkeuens. (Niin he hämmästyit/ ja pelkäsit/ luulit hengen näkewänsä.)

37. πτοηθέντες δὲ καὶ ἔμφοβοι γενόμενοι ἐδόκουν πνεῦμα θεωρεῖν.

37. πτοηθεντες δε και εμφοβοι γενομενοι εδοκουν πνευμα θεωρειν 37. ptoethentes de kai emfoβoi genomenoi edokoυn pneυma theorein

37 But they became terrified and fearful and were thinking that they had viewed a spirit.

37. But they were terrified and affrighted, and supposed that they had seen a spirit.

37. Da forfærdedes de og betoges af Frygt og mente, at de saae en Aand.

37. Då vordo de förfärade, och fruktade, menandes att de sågo en anda.

37. Agga nemmad kohkusid ja kartsid, ja mötlesid ennast waimo näggewad.

37. Sutrikę ir išsigandę, jie tarėsi matą dvasią.

37. Sie erschraken aber und fürchteten sich, meinten, sie sähen einen Geist.

37. Mais eux, frappés de stupeur et d'épouvante, croyaient voir un esprit.

37. Entónces ellos espantados y asombrados, pensaban que veían algún espíritu.

37 En zij verschrikt en zeer bevreesd geworden zijnde, meenden, dat zij een geest zagen.

37. A oni przelęknąwszy się i przestraszeni będąc, mniemali, iż ducha widzieli.

37. Megrémülvén pedig és félvén, azt hivék, hogy valami lelket látnak.

37 Они, смутившись и испугавшись, подумали, что видят духа.

37. Вони ж, полякавшись і перестрашившись, думали, що духа бачять.

38 Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?

38 Mutta Hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet ja miksi nousee epäilyksiä sydämeenne?

38. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkäätte? ja miksi senkaltaiset ajatukset tulevat sydämeenne?

38. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte? Ja mixi sencaltaiset ajatuxet tulewat teidän sydämeen?

38. Ja hen sanoi heille/ Mite te nin pelkette? Ja mixi sencaltaiset aiatoxet tuleuat teiden Sydhemeen? (Ja hän sanoi heille/ Mitä te niin pelkäätte? Ja miksi senkaltaiset ajatukset tulewat teidän sydämeen?)

38. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί τεταραγμένοι ἐστέ, καὶ διατί διαλογισμοὶ ἀναβαίνουσιν ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν;

38. και ειπεν αυτοις τι τεταραγμενοι εστε και δια τι διαλογισμοι αναβαινουσιν εν ταις καρδιαις υμων 38. kai eipen aυtois ti tetaragmenoi este kai dia ti dialogismoi anaβainoυsin en tais kardiais υmon

38 And he said to them, Why are you° disturbed? And why do questions come-up in your° hearts?

38. And he said unto them, Why are ye troubled and why do thoughts arise in your hearts

38. Og han sagde til dem: hvi ere I saa bestyrtede? og hvi opstige saadanne tanker i Eders hjerter?

38. Då sade han till dem: Hvi ären I förfärade? Och hvi uppstiga sådana tankar uti edor hjerta?

38. Ja temma ütles neile: Miks teie ollete ni wägga ärraehmatand? ja mikspärrast touswad nisuggused mötlemissed teie süddamette seest?

38. O Jis paklausė: ‘‘Ko taip sutrikote? Kodėl jūsų širdyse kyla abejonės?

38. Und er sprach zu ihnen: Was seid ihr so erschrocken, und warum kommen solche Gedanken in euer Herz?

38. Et il leur dit: Pourquoi êtes-vous troublés, et pourquoi s'élève-t-il des pensées contraires dans vos cœurs?

38. Mas él les dijo: ¿Por qué estáis turbados, y suben pensamientos a vuestros corazones?

38 En Hij zeide tot hen: Wat zijt gij ontroerd, en waarom klimmen zulke overleggingen in uw harten?

38. I rzekł im: Czemuście się zatrwożyli, i czemu myśli wstępują do serc waszych?

38. És monda nékik: Miért háborodtatok meg, [16†] és miért támadnak szívetekben okoskodások?

38 Но Он сказал им: что смущаетесь, и для чего такие мысли входят в сердца ваши?

38. І рече їм: Чого стрівожились? і чого думки встають у серцях ваших?

39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."

39 Katsokaa käsiäni ja jalkojani, että Minä itse olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa ja luita niin kuin näette minulla olevan."

39. Katsokaat käsiäni ja jalkojani, että minä itse olen: ruvetkaat minuun ja katsokaat; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin näette minulla olevan.

39. Cadzocat minun käsiäni ja jalcojani että minä idze olen ruwetcat minuun ja cadzocat: sillä ei hengellä ole liha eikä luita nijncuin te näettä minulla olewan.

39. Catzocat minun käsieni ia Jalcoiani/ ette mine se itze olen/ Ruuetkat minuun ia catzocat/ Sille ettei Hengelle ole Liha eike luita/ ninquin te näet minulla oleua'. (Katsokaat minun käsiäni ja jalkojani/ että minä se itse olen/ Ruwetkaat minuun ja katsokaat/ Sillä ettei hengellä ole lihaa eikä luita/ niinkuin te näet minulla olewan.)

39. ἴδετε τὰς χεῖράς μου καὶ τοὺς πόδας μου, ὅτι αὐτὸς ἐγώ εἰμι· ψηλαφήσατέ με καὶ ἴδετε, ὅτι πνεῦμα σάρκα καὶ ὀστέα οὐκ ἔχει καθὼς ἐμὲ θεωρεῖτε ἔχοντα.

39. ιδετε τας χειρας μου και τους ποδας μου οτι αυτος εγω ειμι ψηλαφησατε με και ιδετε οτι πνευμα σαρκα και οστεα ουκ εχει καθως εμε θεωρειτε εχοντα 39. idete tas cheiras moυ kai toυs podas moυ oti aυtos ego eimi pselafesate me kai idete oti pneυma sarka kai ostea oυk echei kathos eme theoreite echonta

39 Behold° my hands and my feet, that it is I myself. Touch° me and see°, because a spirit does not have flesh and bones, like you° view me having.

39. Behold my hands and my feet, that it is I myself: handle me, and see; for a spirit hath not flesh and bones, as ye see me have.

39. Seer mine Hænder og mine Fødder, at det er mig selv; føler paa mig og seer; thi en Aand har ikke Kjød og Been, som I see, at jeg har.

39. Ser mina händer, och mina fötter, att det är jag sjelf: Tager på mig, och skåder; ty anden hafver icke kött och ben, såsom I sen mig hafva.

39. Et wadage mo jallad, sest et minna sesamma ollen: katske mind kättega ja wadage, sest waimul ep olle mitte lihha ja luid, nenda kui teie näte mul ollewad.

39. Pasižiūrėkite į mano rankas ir kojas. Juk tai Aš pats! Palieskite mane ir įsitikinsite: dvasia juk neturi kūno nei kaulų, kaip matote mane turint’‘.

39. Sehet meine Hände und meine Füße: ich bin's selber. Fühlet mich an und sehet; denn ein Geist hat nicht Fleisch und Bein, wie ihr sehet, daß ich habe.

39. Voyez mes mains et mes pieds, car c'est moi-même. Touchez-moi et regardez-moi; car un esprit n'a ni chair ni os, comme vous voyez que j'ai.

39. Mirád mis manos y mis piés, que yo mismo soy. Palpád, y ved; que el espíritu ni tiene carne ni huesos, como veis que yo tengo.

39 Ziet Mijn handen en Mijn voeten; want Ik ben het Zelf; tast Mij aan, en ziet; want een geest heeft geen vlees en benen, gelijk gij ziet, dat Ik heb.

39. Oglądajcie ręce moje i nogi moje, żemci ja jest on; dotykajcie się mnie, a obaczcie; bo duch nie ma ciała ani kości, jako widzicie, że ja mam.

39. Lássátok meg az [17†] én kezeimet és lábaimat, hogy én magam vagyok: tapogassatok meg engem, és lássatok; mert a léleknek nincs húsa és csontja, a mint látjátok, hogy nékem van!

39 Посмотрите на руки Мои и на ноги Мои; это Я Сам; осяжите Меня и рассмотрите; ибо дух плоти и костей не имеет, как видите у Меня.

39. Дивіть ся на руки мої і ноги мої, що се сам я. Дотикайтесь мене й вбачайте; бо дух тїла й костей не має, як бачите, що я маю.

40 Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

40 Tämän sanottuaan Hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

40. Ja kuin hän nämät sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.

40. Ja cuin hän nämät sanonut oli: osotti hän heille kätens ja jalcans.

40. Ja quin hen nämet sanoi/ Osotti hen heille Kätens ia Jalcans. (Ja kuin hän nämät sanoi/ Osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.)

40. καὶ τοῦτο εἰπὼν ἐπέδειξεν αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ τοὺς πόδας.

40. και τουτο ειπων επεδειξεν αυτοις τας χειρας και τους ποδας 40. kai toυto eipon epedeiksen aυtois tas cheiras kai toυs podas

40 And having said this, he showed them his hands and his feet.

40. And when he had thus spoken, he shewed them his hands and his feet.

40. Og der han det sagde, viste han dem Hænderne og Fødderne.

40. Och då han hade det sagt, viste han dem händer och fötter.

40. Ja kui ta sedda sai üttelnud, näitis temma neile ommad käed ja jallad.

40. Tai taręs, Jis parodė jiems rankas ir kojas.

40. Und da er das sagte, zeigte er ihnen Hände und Füße.

40. En disant cela, il leur montra ses mains et ses pieds.

40. Y en diciendo esto, les mostró sus manos y sus piés.

40 En als Hij dit zeide, toonde Hij hun de handen en de voeten.

40. A to rzekłszy, pokazał im ręce i nogi.

40. És ezeket mondván, megmutatá nékik kezeit és lábait.

40 И, сказав это, показал им руки и ноги.

40. І, се глаголючи, показав їм руки й ноги.

41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"

41 Mutta kun he ilon vuoksi eivät vielä uskoneet, vaan ihmettelivät, sanoi Hän heille "Onko teillä täällä jotain syötävää'?"

41. Mutta koska ei he vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: onko teillä tässä mitään syötävää?

41. Mutta cosca ei he wieläkän usconet ilon tähden waan ihmettelit sanoi hän heille: Ongo teillä täsä mitän syötäwätä?

41. Mutta coska he ei wiele wskoneet ilon tedhen/ waan ihmettelit/ sanoi hen heille/ Ongo teille miten tesse söteuetä? (Mutta koska he ei wielä uskoneet ilon tähden/ waan ihmettelit/ sanoi hän heille/ Onko teillä mitään tässä syötäwätä?)

41. ἔτι δὲ ἀπιστούντων αὐτῶν ἀπὸ τῆς χαρᾶς καὶ θαυμαζόντων εἶπεν αὐτοῖς· Ἔχετέ τι βρώσιμον ἐνθάδε;

41. ετι δε απιστουντων αυτων απο της χαρας και θαυμαζοντων ειπεν αυτοις εχετε τι βρωσιμον ενθαδε 41. eti de apistoυnton aυton apo tes charas kai thaυmazonton eipen aυtois echete ti βrosimon enthade

41 But still disbelieving this from joy and marveling {i.e. they were in shock} ; he said to them, Do you° have anything edible here?

41. And while they yet believed not for joy, and wondered, he said unto them, Have ye here any meat

41. Men der de for Glæde endnu ikke troede og forundrede sig, sagde han til dem: have I her Noget at æde?

41. Och som de ännu icke trodde, för glädjes skull, utan förundrade sig, sade han till dem: Hafven I här något att äta?

41. Agga kui nemmad römo pärrast weel ei usknud, ja immeks pannid, siis ütles ta nende wasto: Kas teil on siin middagi süa?

41. Jiems iš džiaugsmo vis dar netikint ir stebintis, Jėzus paklausė: ‘‘Ar turite čia ko nors valgyti?’‘

41. Da sie aber noch nicht glaubten, vor Freuden und sich verwunderten, sprach er zu ihnen: Habt ihr etwas zu essen?

41. Mais comme, dans leur joie, ils ne le croyaient point encore, et qu'ils étaient étonnés, il leur dit: Avez-vous ici quelque chose à manger?

41. Y no creyéndolo aun ellos de gozo, y maravillados, les dijo: ¿Tenéis aquí algo de comer?

41 En toen zij het van blijdschap nog niet geloofden, en zich verwonderden, zeide Hij tot hen: Hebt gij hier iets om te eten?

41. Lecz gdy oni jeszcze nie wierzyli od radości, ale się dziwowali, rzekł im: Macie tu co jeść?

41. Mikor pedig még nem hívék az öröm miatt, és csodálkozának, monda nékik: Van-é itt valami enni valótok?

41 Когда же они от радости еще не верили и дивились, Он сказал им: есть ли у вас здесь какая пища?

41. Ще ж як не поняли вони віри з радощів та дивувались, рече їм: Маєте що їсти тут?

42 Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa (ja mehiläisen hunajakakkua).

42 Niin he antoivat Hänelle palasen paistettua kalaa (ja mehiläisen hunajakakkua).

42. Niin he panivat hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa ja vähän kimalaisen hunajaa.

42. Ja he panit hänen eteens cappalen paistettua cala ja wähän kimalaisen hunajata.

42. Ja he panit henen etens Cappalen paistetu Cala/ ia iotain Kimalais honaiata. (Ja he panit hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa/ ja jotain kimalaishunajata.)

42. οἱ δὲ ἐπέδωκαν αὐτῷ ἰχθύος ὀπτοῦ μέρος καὶ ἀπὸ μελισσίου κηρίου,

42. οι δε επεδωκαν αυτω ιχθυος οπτου μερος και απο μελισσιου κηριου 42. oi de epedokan aυto ichthυos optoυ meros kai apo melissioυ kerioυ

42 Now they gave part of a broiled fish to him and part from the honeycomb.

42. And they gave him a piece of a broiled fish, and of an honeycomb.

42. Men de gave ham et Stykke af en stegt Fisk og af en Honningkage.

42. Då fingo de honom fram ett stycke stekt fisk, och något af en hannogskako.

42. Ja nemmad pannid temma ette tükki küpsetud kalla ja kerje-met.

42. Jie padavė Jam gabalą keptos žuvies ir korį medaus.

42. Und sie legten ihm vor ein Stück von gebratenem Fisch und Honigseim.

42. Et ils lui présentèrent un morceau de poisson rôti et du miel en rayon.

42. Entónces ellos le presentaron parte de un pez asado, y un panal de miel.

42 En zij gaven Hem een stuk van een gebraden vis, en van honigraten.

42. A oni mu podali sztukę ryby pieczonej i plastr miodu.

42. Ők pedig adának néki egy darab sült halat, és valami lépesmézet,

42 Они подали Ему часть печеной рыбы и сотового меда.

42. Вони ж Йому подали риби печеної частину та медового стільника (крижку).

43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.

43 Hän otti ja söi heidän nähtensä.

43. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä.

43. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtens.

43. Ja hen otti sen/ ia söi heiden nähdens. (Ja hän otti sen/ ja söi heidän nähtensä.)

43. καὶ λαβὼν ἐνώπιον αὐτῶν ἔφαγεν.

43. και λαβων ενωπιον αυτων εφαγεν 43. kai laβon enopion aυton efagen

43 And he took and ate (it) in their sight. {Luk 24:44-49 & Acts 1:3-8 & 1Co 15:7 Jerusalem.}

43. And he took it, and did eat before them.

43. Og han tog det og aad det for deres Øine.

43. Och han tog det, och åt deraf i deras åsyn.

43. Ja temma wottis ja söi nende ees.

43. Jis paėmė ir valgė jų akyse.

43. Und er nahm's und aß vor ihnen.

43. Et l'ayant pris il en mangea en leur présence.

43. Lo cual él tomó, y comió delante de ellos:

43 En Hij nam het, en at het voor hun ogen.

43. A on wziąwszy, jadł przed nimi.

43. Melyeket elvőn, és előttök [18†] evék.

43 И, взяв, ел пред ними.

43. І взявши, їв перед ними.

44 Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".

44 Sitten Hän sanoi heille: "Nämä ovat sanat, jotka puhuin teille, kun olin vielä kanssanne: Kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa.”

44. Niin hän sanoi heille: nämät ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille, kuin minä vielä tiedän kanssanne olin; sillä kaikki pitää täytettämän, mitä kirjoitettu on Moseksen laissa ja prophetaissa ja psalmeissa minusta.

44. NIin hän sanoi heille: nämät owat ne sanat cuin minä puhuin teille cosca minä wielä teidän cansanne olin Sillä caicki pitä täytettämän mitä kirjoitettu on Mosexen Lais ja Prophetais ja Psalmeis minusta.

44. Nin sanoi hen heille/ Näme ouat ne Sanat/ iotca mine puhuin teille/ coska mine wiele teiden cansan olin/ Sille ette caiki piti teutettemen/ mite kirioitettu on Mosesen Lais/ ia Prophetis/ ia Psalmis minusta. (Niin sanoi hän heille/ Nämä owat ne sanat/ jotka minä puhuin teille/ koska minä wielä teidän kanssan olin/ Sillä että kaikki piti täytettämän/ mitä kirjoitettu on Moseksen laissa/ ja prophetissa/ ja psalmissa minusta.)

44. εἶπε δὲ αὐτοῖς· Οὗτοι οἱ λόγοι οὓς ἐλάλησα πρὸς ὑμᾶς ἔτι ὢν σὺν ὑμῖν, ὅτι δεῖ πληρωθῆναι πάντα τὰ γεγραμμένα ἐν τῷ νόμῳ Μωϋσέως καὶ προφήταις καὶ ψαλμοῖς περὶ ἐμοῦ.

44. ειπεν δε αυτοις ουτοι οι λογοι ους ελαλησα προς υμας ετι ων συν υμιν οτι δει πληρωθηναι παντα τα γεγραμμενα εν τω νομω μωσεως και προφηταις και ψαλμοις περι εμου 44. eipen de aυtois oυtoi oi logoi oυs elalesa pros υmas eti on sυn υmin oti dei plerothenai panta ta gegrammena en to nomo moseos kai profetais kai psalmois peri emoυ

44 Now he said to them, These are the words which I spoke to you°, being still together with you°, that it is essential (for) all things to be fulfilled, which have been written in the Law of Moses and the prophets and the Psalms, concerning me.

44. And he said unto them, These are the words which I spake unto you, while I was yet with you, that all things must be fulfilled, which were written in the law of Moses, and in the prophets, and in the psalms, concerning me.

44. Men han sagde til dem: dette er hvad jeg sagde Eder, der jeg endnu var hos Eder, at de Ting bør allesammen at fuldkommes, som ere skrevne i Moses' Lov og Propheterne og Psalmerne om mig.

44. Och han sade till dem: Detta äro de ord, som jag sade till eder, då jag ännu var med eder, att allt måste fullbordas, som skrifvet är i Mose lag, och i Propheterna, och i Psalmerna, om mig.

44. Agga temma ütles nende wasto: Need on need könned, mis ma teile rääksin, kui minna alles teie jures ollin: sest keik peab töeks sama, mis Mosesse kässoöppetussesse, ja prohwetide ja laulo-ramatusse minnust on kirjotud.

44. Paskui Jėzus jiems tarė: ‘‘Ar ne tokie buvo mano žodžiai, kuriuos jums kalbėjau dar būdamas su jumis: turi išsipildyti visa, kas parašyta apie mane Mozės Įstatyme, Pranašuose ir Psalmėse’‘.

44. Er sprach aber zu ihnen: Das sind die Reden, die ich zu euch sagte, da ich noch bei euch war; denn es muß alles erfüllet werden, was von mir geschrieben ist im Gesetz Mose's, in den Propheten und in den Psalmen.

44. Puis il leur dit: C'est là ce que je vous disais lorsque j'étais encore avec vous, qu'il fallait que tout ce qui a été écrit de moi dans la loi de Moïse et dans les prophètes et dans les psaumes, fût accompli.

44. Y les dijo: Estas son las palabras que os hablé estando aun con vosotros: Que era necesario que se cumpliesen todas las cosas que están escritas en la ley de Moisés, y en los profetas, y en los Salmos de mí.

44 En Hij zeide tot hen: Dit zijn de woorden, die Ik tot u sprak, als Ik nog met u was, namelijk dat het alles moest vervuld worden, wat van Mij geschreven is in de Wet van Mozes, en de Profeten, en Psalmen.

44. I rzekł do nich: Teć są słowa, którem mówił do was, będąc jeszcze z wami, iż się musi wypełnić wszystko, co napisano w zakonie Mojżeszowym i w prorokach, i w psalmach o mnie.

44. És monda nékik: Ezek azok a beszédek, melyeket szóltam néktek, mikor még veletek valék, hogy [19†] szükség beteljesedni mindazoknak, a mik megirattak a Mózes törvényében, a prófétáknál és a zsoltárokban én felőlem.

44 И сказал им: вот то, о чем Я вам говорил, еще быв с вами, что надлежит исполнитьсявсему, написанному о Мне в законе Моисеевом и в пророкахи псалмах.

44. Рече ж їм: Оце ж слова, що глаголав я до вас, ще бувши з вами, що мусить справдити ся все, писане в законї Мойсейовому, й пророках, і псальмах про мене.

45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.

45 Silloin Hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset.

45. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, kirjoituksia ymmärtämään,

45. Silloin hän awais heidän ymmärryxens Kirjoituxia ymmärtämän ja sanoi heille:

45. Silloin hen auasi heiden ymmerdhyxens/ ette heiden piti ymmertemen kirioituxet/ ia sanoi heille/ (Silloin hän awasi heidän ymmärryksensä/ että heidän piti ymmärtämän kirjoitukset/ ja sanoi heille/)

45. τότε διήνοιξεν αὐτῶν τὸν νοῦν τοῦ συνιέναι τὰς γραφάς,

45. τοτε διηνοιξεν αυτων τον νουν του συνιεναι τας γραφας 45. tote dienoiksen aυton ton noυn toυ sυnienai tas grafas

45 Then he opened their mind to understand the Scriptures. {Mar 16:15-18 & Mat 28:18-20 & Luk 24:46-47 Mountain in Galilee; The Great Commission.}

45. Then opened he their understanding, that they might understand the scriptures,

45. Da oplod han deres Forstand, at de forstode Skrifterne.

45. Då öppnade han dem deras sinne, att de förstodo Skrifterna;

45. Siis teggi temma nende moistust lahti, et nemmad kirjad moistsid.

45. Tada Jis atvėrė jiems protą, kad jie suprastų Raštus,

45. Da öffnete er ihnen das Verständnis, daß sie die Schrift verstanden,

45. Alors il leur ouvrit l'esprit, pour qu'ils comprissent les Écritures.

45. Entónces les abrió el entendimiento, para que entendiesen las Escrituras.

45 Toen opende Hij hun verstand, opdat zij de Schriften verstonden.

45. Tedy im otworzył zmysł, żeby rozumieli Pisma.

45. Akkor [20†] megnyilatkoztatá az ő elméjöket, hogy értsék az írásokat.

45 Тогда отверз им ум к уразумению Писаний.

45. Тодї розкрив їм розум розуміти писання,

46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,

46 Ja Hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu ja niin Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,

46. Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,

46. Nijn on kirjoitettu ja näin tuli Christuxen kärsiä ja ylösnosta cuolluista colmandena päiwänä.

46. Nin on kirioitettu/ ia nein tuli Christusen kerssie/ ia ylesnouseman Coolluista colma'na peiuen/ (Niin on kirjoitettu/ ja näin tuli Kristuksen kärsiä/ ja ylösnouseman kuolleista kolmantena päiwän/)

46. καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὅτι Οὕτω γέγραπται καὶ οὕτως ἔδει παθεῖν τὸν Χριστὸν καὶ ἀναστῆναι ἐκ νεκρῶν τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ,

46. και ειπεν αυτοις οτι ουτως γεγραπται και ουτως εδει παθειν τον χριστον και αναστηναι εκ νεκρων τη τριτη ημερα 46. kai eipen aυtois oti oυtos gegraptai kai oυtos edei pathein ton christon kai anastenai ek nekron te trite emera

46 And he said to them, Thus it has been written, that it was essential (for) the Christ to suffer and to rise* up from the dead in the third day; {Isa 53:5?}

46. And said unto them, Thus it is written, and thus it behoved Christ to suffer, and to rise from the dead the third day:

46. Og han sagde til dem: saaledes er skrevet, og saaledes burde det Christus at lide og at opstaae fra de Døde tredie Dag;

46. Och sade till dem: Så är det skrifvet, och så måste Christus lida, och tredje dagen uppstå ifrå de döda;

46. Ja temma ütles neile: Nenda on kirjotud, ja nenda piddi Kristus kannatama, ja üllestousma surnust kolmandamal päwal,

46. ir pasakė: ‘‘Parašyta, kad Kristus kentės ir trečią dieną prisikels iš numirusių

46. und er sprach zu ihnen: Also ist's geschrieben, und also mußte Christus leiden und auferstehen von den Toten am dritten Tage

46. Et il leur dit: Ainsi est-il écrit, et ainsi fallait-il que le Christ souffrît, et qu'il ressuscitât des morts le troisième jour,

46. Y les dijo: Así está escrito, y así fué menester que el Cristo padeciese, y resucitase de los muertos al tercero día;

46 En zeide tot hen: Alzo is er geschreven, en alzo moest de Christus lijden, en van de doden opstaan ten derden dage.

46. I rzekł im: Takci napisano, i tak musiał Chrystus cierpieć, i trzeciego dnia zmartwychwstać;

46. És monda nékik: Így van megírva, és így kellett szenvedni a Krisztusnak, és feltámadni a [21†] halálból harmadnapon:

46 И сказал им: так написано, и так надлежало пострадать Христу, и воскреснуть из мертвых в третий день,

46. і рече їм: Що так написано й так треба було терпіти Христу й воскреснути з мертвих третього дня;

47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

47 ja Hänen nimessään on saarnattava mielenmuutosta ja syntien anteeksi antamista kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

47. Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.

47. Ja että hänen Nimeens piti parannusta saarnattaman ja syndein andexiandamusta caikis Canssois ruweten Jerusalemist.

47. ia sarnattaman henen Nimeens Paranusta/ ia Syndein andexiandamusta caikis Canssois/ ruueten Jerusalemist. (ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta/ ja syntein anteeksiantamusta kaikissa kansoissa/ ruweten Jerusalemista.)

47. καὶ κηρυχθῆναι ἐπὶ τῷ ὀνόματι αὐτοῦ μετάνοιαν καὶ ἄφεσιν ἁμαρτιῶν εἰς πάντα τὰ ἔθνη, ἀρξάμενον ἀπὸ Ἱερουσαλήμ.

47. και κηρυχθηναι επι τω ονοματι αυτου μετανοιαν και αφεσιν αμαρτιων εις παντα τα εθνη αρξαμενον απο ιερουσαλημ 47. kai kerυchthenai epi to onomati aυtoυ metanoian kai afesin amartion eis panta ta ethne arksamenon apo ieroυsalem

47 and that repentance and forgiveness of sins should be preached in his name to all the nations, beginning from Jerusalem.

47. And that repentance and remission of sins should be preached in his name among all nations, beginning at Jerusalem.

47. Og i hans Navn at prædikes Omvendelse og Syndernes Forladelse for alle Folk, hvilket skulde begynde fra Jerusalem.

47. Och predikas i hans Namn bättring och syndernas förlåtelse ibland all folk, begynnande på Jerusalem.

47. Ja temma nimmel piddi kulutama mele-parrandamist ja pattude andeks-andmist keige rahwa seas, ja algama Jerusalemmast.)

47. ir, pradedant nuo Jeruzalės, Jo vardu visoms tautoms bus skelbiama atgaila ir nuodėmių atleidimas.

47. und predigen lassen in seinem Namen Buße und Vergebung der Sünden unter allen Völkern und anheben zu Jerusalem.

47. Et qu'on prêchât en son nom la repentance et la rémission des péchés, parmi toutes les nations, en commençant par Jérusalem.

47. Y que se predicase en su nombre arrepentimiento, y remisión de pecados, en todas las naciones, comenzando de Jerusalem.

47 En in Zijn Naam gepredikt worden bekering en vergeving der zonden, onder alle volken, beginnende van Jeruzalem.

47. I aby była kazana w imieniu jego pokuta i odpuszczenie grzechów między wszystkimi narody, począwszy od Jeruzalemu.

47. És prédikáltatni az [22†] ő nevében a megtérésnek és a bűnök bocsánatának minden pogányok között, Jeruzsálemtől elkezdve.

47 и проповедану быть во имя Его покаянию и прощению грехов во всех народах, начиная с Иерусалима.

47. і проповідуватись в імя Його покаянню і відпущенню гріхів між усїма народами, почавши від Єрусалиму.

48 Te olette tämän todistajat.

48 Ja te olette tämän todistajat.

48. Mutta te olette näiden todistajat.