6 luku

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka sapattina katkovat tähkäpäitä 1 – 5, tekee sapattina terveeksi miehen, jonka käsi oli kuivettunut 6 – 11, valitsee apostolinsa 12 – 16 ja parantaa paljon sairaita 17 – 19 Jeesus sanoo, ketkä ovat autuaita 20 – 23, huutaa nykyiseen elämään mieltyneille: >> Voi teitä!>> 24 – 26; käskee rakastamaan vihollisia 27 – 35 ja olemaan laupias 36 – 38, puhuu vertauksen sokeasta taluttajasta 39, 40 sekä rikasta ja malasta 41, 42 Sanoo puun tunnettavan hedelmästään 43 – 46 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 47 – 49.

1 Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.

1 Tapahtui jälkisapattina,* että Hän kulki viljavainioitten halki, ja Hänen opetuslapsensa katkoivat tähkiä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.

1. Ja tapahtui jälkisabbattina, että hän kävi laihon lävitse, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä ja hiersivät käsillänsä, ja söivät.

1. JA tapahtui jälki Sabbathina että hän käwi laihon läpidze ja hänen Opetuslapsens catcoit tähkäpäitä ja hiersit käsilläns ja söit.

1. IA se tapachtui Sabbathin peiuen * Homenis/ ette hen keui Laihon lepitze/ ia henen Opetuslapsens catkoit tehcki/ hierten käsillens/ ia söit. (Ja se tapahtui Sabbathin päiwän huomenissa/ että hän käwi laihon läwitse/ ja hänen opetuslapsensa katkoit tähkiä/ hiertäen käsillänsä/ ja söit.)

1. Ἐγένετο δὲ ἐν σαββάτῳ δευτεροπρώτῳ διαπορεύεσθαι αὐτὸν διὰ σπορίμων· καὶ ἔτιλλον οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ τοὺς στάχυας καὶ ἤσθιον ψώχοντες ταῖς χερσί.

1. εγενετο δε εν σαββατω δευτεροπρωτω διαπορευεσθαι αυτον δια των σποριμων και ετιλλον οι μαθηται αυτου τους σταχυας και ησθιον ψωχοντες ταις χερσιν 1. egeneto de en saββato deυteroproto diaporeυesthai aυton dia ton sporimon kai etillon oi mathetai aυtoυ toυs stachυas kai esthion psochontes tais chersin

1 {Mar 2:23-28 & Mat 12:1-8 & Luk 6:1-5 Jerusalem to Galilee.} Now it happened on a second Sabbath (after the) first (feast Sabbath), that he was traveling through the grain-fields, and his disciples were plucking the tops, rubbing them in their hands and were eating (them).

1. And it came to pass on the second sabbath after the first, that he went through the corn fields; and his disciples plucked the ears of corn, and did eat, rubbing them in their hands.

1. Men det begav sig paa den næstførste Sabbat, at han gik igjennem Sæden, og hans Disciple plukkede Ax og gnede dem med Hænderne og aade.

1. Och det begaf sig på en Eftersabbath, att han gick igenom säd; och hans Lärjungar ryckte upp ax, och gnuggade sönder med händerna, och åto.

1. Ja se sündis Pasa pühha teisel päwal, et temma läbbi wilja käis; ja temma jüngrid katsusid päid, ja söid ja örusid kättega.

1. Vieną sabatą, Jam einant per javų lauką, mokiniai skabė varpas ir, ištrynę tarp delnų, valgė.

1. Und es begab sich an einem Sabbat, daß er durchs Getreide ging; und seine Jünger rauften Ähren aus und aßen und rieben sie mit den Händen.

1. Il arriva, pendant le sabbat second-premier, que Jésus passait par des blés; et ses disciples arrachaient des épis, et, les froissant entre leurs mains, les mangeaient.

1. Y ACONTECIÓ que pasando él por entre los panes el segundo sábado después del primero, sus discípulos arrancaban espigas, y comían, estregándolas entre las manos.

1 En het geschiedde op den tweeden eersten sabbat, dat Hij door het gezaaide ging; en Zijn discipelen plukten aren, en aten ze, die wrijvende met de handen.

1. I stało się w drugi sabat, że szedł Jezus przez zboża; i rwali uczniowie jego kłosy, a rękami wycierając jedli.

1. Lőn pedig a húsvét szombatját követő második szombaton, hogy [1†] a vetések között méne által és az ő tanítványai [2†] gabonafejeket szaggatván és azokat kezeikkel kimorzsolván, ettek.

1 В субботу, первую по втором дне Пасхи, случилось Ему проходить засеянными полями, и ученики Его срывали колосья и ели, растираяруками.

1. І сталось другої суботи після першої, ійшов Він через засїви, й рвали ученики Його колоссє, та й їли, потерши в руках.

2 Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"

2 Silloin muutamat fariseuksista sanoivat (heille): "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"

2. Niin muutamat Pharisealaiset sanoivat heille: miksi te teette, jota ei sovi sabbatina tehdä?

2. Nijn muutamat Phariseuxist sanoit heille: mixi te teettä jota ei sowi Sabbathina tehdä?

2. Nin mwtomat Phariseusist sanoit heille/ Mixi te teette/ iota ei soui tehdä Sabbathina? (Niin muutamat phariseukset sanoit heille/ Miksi te teette/ jota ei sowi tehdä Sabbathina?)

2. τινὲς δὲ τῶν Φαρισαίων εἶπον αὐτοῖς· Τί ποιεῖτε ὃ οὐκ ἔξεστι ποιεῖν ἐν τοῖς σάββασι;

2. τινες δε των φαρισαιων ειπον αυτοις τι ποιειτε ο ουκ εξεστιν ποιειν εν τοις σαββασιν 2. tines de ton farisaion eipon aυtois ti poieite o oυk eksestin poiein en tois saββasin

2 But some of the Pharisees said to them, Why are you° doing what is not legal to practice on the Sabbath?

2. And certain of the Pharisees said unto them, Why do ye that which is not lawful to do on the sabbath days?

2. Men nogle af Pharisæerne sagde til dem: hvi gjøre I, hvad ikke er tilladt at gjøre paa Sabbaterne?

2. Då sade somlige af de Phariseer till dem: Hvi gören I det som icke är lofligit göra om Sabbatherna?

2. Agga monningad Wariseridest ütlesid neile: Mispärrast tete teie sedda, mis ei sünni hingamisse-päiwil tehha?

2. Kai kurie iš fariziejų jiems tarė: ‘‘Kodėl darote, kas per sabatą draudžiama?!’‘

2. Etliche aber der Pharisäer sprachen zu ihnen: Warum tut ihr, was sich nicht ziemt zu tun an den Sabbaten?

2. Et quelques-uns des pharisiens leur dirent: Pourquoi faites-vous ce qu'il n'est pas permis de faire les jours de sabbat?

2. Y algunos de los Fariseos les dijeron: ¿Por qué hacéis lo que no es lícito hacer en los sábados?

2 En sommigen der Farizeen zeiden tot hen: Waarom doet gij, wat niet geoorloofd is te doen op de sabbatten?

2. Ale niektórzy z Faryzeuszów rzekli do nich: Przeczże czynicie to, czego się nie godzi czynić w sabat?

2. Némelyek pedig a farizeusok közül mondának nékik: Miért cselekszitek azt, a mit szombatnapokon nem szabad cselekedni?

2 Некоторые же из фарисеев сказали им: зачем вы делаетето, чего не должно делать в субботы?

2. Деякі ж з Фарисеїв казали їм: На що робите, чого не годить ся робити в суботу?

3 Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

3 Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun oli nälissään, hän ja ne, jotka olivat hänen kanssaan?

3. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssaan olivat?

3. Ja Jesus wastaten sanoi heille: ettekö te ole lukenet mitä Dawid teki cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit?

3. Ja IesuS wastaten sanoi heiden tygens/ Ettekö te site lukenet ole/ mite Dauid teki/ coska hen itze isois/ ia iotca henen cansans olit? (Ja Jesus wastaten sanoi heidän tykönsä/ Ettekö te sitä lukeneet ole/ mitä Dawid teki/ koska hän isosi/ ja jotka hänen kanssansa olit?)

3. καὶ ἀποκριθεὶς πρὸς αὐτοὺς εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Οὐδὲ τοῦτο ἀνέγνωτε ὃ ἐποίησε Δαυῒδ ὁπότε ἐπείνασεν αὐτὸς καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ ὄντες;

3. και αποκριθεις προς αυτους ειπεν ο ιησους ουδε τουτο ανεγνωτε ο εποιησεν δαβιδ οποτε επεινασεν αυτος και οι μετ αυτου οντες 3. kai apokritheis pros aυtoυs eipen o iesoυs oυde toυto anegnote o epoiesen daβid opote epeinasen aυtos kai oi met aυtoυ ontes

3 And Jesus answered and said to them, Did you° not read even this, what David did, when he himself and those with him were hungry?

3. And Jesus answering them said, Have ye not read so much as this, what David did, when himself was an hungred, and they which were with him;

3. Og Jesus svarede og sagde til dem: have I da ikke læst det, som David gjorde, der han hungrede og de, som vare med ham?

3. Svarade Jesus, och sade till dem: Hafven I icke läsit hvad David gjorde, då han hungrade, och de med honom voro?

3. Ja Jesus wastas, ja ütles nende wasto: Eks teie sedda olle luggenud, mis Tawet teggi, kui temmal nälg olli, ja neil, kes temmaga ollid?

3. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Nejaugi neskaitėte, ką darė Dovydas, kai buvo alkanas pats ir jo palydovai?

3. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Habt ihr nicht das gelesen, was David tat, da ihn hungerte und die mit ihm waren?

3. Alors Jésus, prenant la parole, leur dit: N'avez-vous donc pas lu ce que fit David, lorsque lui et ceux qui étaient avec lui furent pressés par la faim?

3. Y respondiendo Jesús, les dijo: ¿Ni aun esto habéis leido, lo que hizo David cuando tuvo hambre, él, y los que con él estaban?

3 En Jezus, hun antwoordende, zeide: Hebt gij ook dat niet gelezen, hetwelk David deed, wanneer hem hongerde, en dengenen, die met hem waren?

3. A odpowiadając Jezus, rzekł do nich: Azaście tego nie czytali, co uczynił Dawid, gdy łaknął sam, i ci, którzy z nim byli?

3. És felelvén Jézus, monda nékik: Nem olvastátok-é, mit cselekedett Dávid, mikor [3†] megéhezett ő és a kik vele voltak?

3 Иисус сказал им в ответ: разве вы не читали, что сделал Давид, когда взалкал сам и бывшие с ним?

3. І, озвавшись до них, рече Ісус: Хиба й того не читали, що зробив Давид, як зголоднїв він і ті, що були з ним:

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?"

4 Hän kun meni Jumalan huoneeseen ja otti näkyleivät ja söi — niitä joita muitten ei ole lupa syödä kuin ainoastaan pappien — ja antoi myös niille jotka olivat hänen kanssaan."

4. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.

4. Eikö hän mennyt Jumalan huonesen ja otti näkyleiwät ja söi ja andoi myös nijlle jotca hänen cansans olit joita ei muiden cuin Pappein syödä sopinut.

4. Quinga hen sisellemeni JUMALAN honesen/ ia otti Näkyleiuet ia söi/ ia annoi mös nijlle iotca henen cansans olit/ Joita ei muinen sopinut södhe/ mutta waiuoin Pappien. (Kuinka hän sisälle meni JUMALAN huoneeseen/ ja otti näkyleiwät ja söi/ ja antoi myös niille jotka hänen kanssansa olit/ Joita ei muiden sopinut syödä/ mutta waiwoin pappien.)

4. ὡς εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον τοῦ Θεοῦ καὶ τοὺς ἄρτους τῆς προθέσεως ἔλαβε καὶ ἔφαγε, καὶ ἔδωκε καὶ τοῖς μετ’ αὐτοῦ, οὓς οὐκ ἔξεστι φαγεῖν εἰ μὴ μόνους τοὺς ἱερεῖς;

4. ως εισηλθεν εις τον οικον του θεου και τους αρτους της προθεσεως ελαβεν και εφαγεν και εδωκεν και τοις μετ αυτου ους ουκ εξεστιν φαγειν ει μη μονους τους ιερεις 4. os eiselthen eis ton oikon toυ theoυ kai toυs artoυs tes protheseos elaβen kai efagen kai edoken kai tois met aυtoυ oυs oυk eksestin fagein ei me monoυs toυs iereis

4 How he entered into the house of God and took and ate the showbread, and also gave (it) to those who were with him; which it is not legal to eat, except for the priests only? {1Sam 21:6}

4. How he went into the house of God, and did take and eat the shewbread, and gave also to them that were with him; which it is not lawful to eat but for the priests alone?

4. Hvorledes han gik ind i Guds Huus og tog Skue-Brødene og aad og gav ogsaa dem, som vare med ham, hvoraf det dog ikke er Nogen tilladt at æde, uden Præsterne alene.

4. Huru han gick in i Guds hus, och tog skådobröden, och åt, och gaf desslikes dem som med honom voro; hvilket ingom lofligit var att äta, utan allenast Prestomen.

4. Kuida temma Jummala kotta läks, ja wottis ettepannemisse leiwad, ja söi, ja andis ka neile, kes temmaga ollid, mis ühhelgi ep olnud lubba süa, kui agga preestridel.

4. Kaip jis įėjo į Dievo namus, ėmė padėtinės duonos, valgė ir davė savo palydai, nors jos niekam neleistina valgyti, tik kunigams!’‘

4. wie er zum Hause Gottes einging und nahm die Schaubrote und aß und gab auch denen, die mit ihm waren; die doch niemand durfte essen als die Priester allein?

4. Comment il entra dans la maison de Dieu, et prit les pains de proposition, et en mangea, et en donna même à ceux qui étaient avec lui, bien qu'il ne fût permis qu'aux seuls sacrificateurs d'en manger?

4. ¿Cómo entró en la casa de Dios, y tomó los panes de la proposición, y comió, y dió también a los que estaban con él; los cuales no era lícito comer, sino a solos los sacerdotes?

4 Hoe hij ingegaan is in het huis Gods, en de toonbroden genomen en gegeten heeft, en ook gegeven dengenen, die met hem waren, welke niet zijn geoorloofd te eten, dan alleen den priesteren.

4. Jako wszedł do domu Bożego, a wziął chleby pokładne, i jadł, a dał i tym, którzy z nim byli; których się nie godziło jeść, tylko samym kapłanom?

4. Mi módon ment be az Úrnak házába és vette el a szent kenyereket és ette meg és adott azoknak is, a kik vele voltak, a melyeket pedig nem szabad megenni, [4†] hanem csak a papoknak?

4 Как он вошел в дом Божий, взял хлебы предложения, которых не должно было есть никому, кроме одних священников, и ел, и дал бывшим с ним?

4. як, увійшовши він у дом Божий, хлїби показні взяв і їв, і дав також тим, що були з ним, котрих не годилось їсти, хиба одним священикам?

5 Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".

5 Ja Hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on myös sapatin herra."

5. Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.

5. Ja hän sanoi heille: ihmisen Poica on myös Sabbathin HERra.

5. Ja hen sanoi heille/ Inhimisen Poica ombi HERRA/ ia mös Sabbathin pälle. (Ja hän sanoi heille/ Ihmisen Poika ompi HERRA/ ja myös Sabbathin päälle.)

5. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ὅτι κύριός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καὶ τοῦ σαββάτου.

5. και ελεγεν αυτοις οτι κυριος εστιν ο υιος του ανθρωπου και του σαββατου 5. kai elegen aυtois oti kυrios estin o υios toυ anthropoυ kai toυ saββatoυ

5 And he said to them, The Son of Man is lord of the Sabbath. {Mar 3:1-6 & Mat 12:9-14 & Luk 6:6-11 Probably Galilee.}

5. And he said unto them, That the Son of man is Lord also of the sabbath.

5. Og han sagde til dem: Menneskens Søn er Herre ogsaa over Sabbaten.

5. Och sade han till dem: Menniskones Son är en Herre, desslikes ock öfver Sabbathen.

5. Ja temma ütles neile: Innimesse Poeg on ka hingamisse päwa Issand.

5. Ir Jis pridūrė: ‘‘Žmogaus Sūnus yra ir sabato Viešpats’‘.

5. Und er sprach zu ihnen: Des Menschen Sohn ist ein HERR auch des Sabbats.

5. Et il leur dit: Le Fils de l'homme est maître, même du sabbat.

5. Y les decía: El Hijo del hombre es Señor aun del sábado.

5 En Hij zeide tot hen: De Zoon des mensen is een Heere ook van den sabbat.

5. I rzekł im: Syn człowieczy jestci Panem i sabatu.

5. És monda nékik: Az embernek Fia ura [5†] a szombatnak is.

5 И сказал им: Сын Человеческий есть господин и субботы.

5. І рече їм: Син чоловічий - Він Господь і суботи.

6 Ja toisena sapattina hän meni synagoogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6 Toisena sapattina Hän meni synagoogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6. Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6. NIjn tapahtui toisna Sabbathina että hän meni Synagogan ja opetti ja siellä oli yxi ihminen jonga oikia käsi oli cuiwettu.

6. Nin se tapachtui toisna Sabbathina/ ette hen sisellemeni Sinagogan ia opetti/ Ja oli sielle yxi Inhiminen/ ionga oikea käsi oli quiuettu. (Niin se tapahtui toisena Sabbathina/ että hän sisälle meni synagogaan ja opetti/ Ja oli siellä yksi ihminen/ jonka oikea käsi oli kuiwettu.)

6. Ἐγένετο δὲ καὶ ἐν ἑτέρῳ σαββάτῳ εἰσελθεῖν αὐτὸν εἰς τὴν συναγωγὴν καὶ διδάσκειν· καὶ ἦν ἐκεῖ ἄνθρωπος, καὶ ἡ χεὶρ αὐτοῦ ἡ δεξιὰ ἦν ξηρά.

6. εγενετο δε και εν ετερω σαββατω εισελθειν αυτον εις την συναγωγην και διδασκειν και ην εκει ανθρωπος και η χειρ αυτου η δεξια ην ξηρα 6. egeneto de kai en etero saββato eiselthein aυton eis ten sυnagogen kai didaskein kai en ekei anthropos kai e cheir aυtoυ e deksia en ksera

6 Now it happened also on a different Sabbath, that he entered into the synagogue and taught, and a man was there, and his right hand was dried up.

6. And it came to pass also on another sabbath, that he entered into the synagogue and taught: and there was a man whose right hand was withered.

6. Men det skete paa en anden Sabbat, at han gik ind i Synagogen og lærte; og der var et Menneske, hvis høire Haand var vissen.

6. Och det begaf sig på en annan Sabbath, att han gick in uti Synagogon, och lärde; och der var en menniska, hvilkens högra hand var borttvinad.

6. Agga se sündis ühhel teisel hingamisse-päwal, et ta koggodusse kotta läks, ja öppetas: ja seäl olli üks innimenne, ja selle parram kässi olli ärrakuinud.

6. Kitą sabatą Jis nuėjo į sinagogą ir mokė. Ten buvo žmogus, kurio dešinė ranka buvo padžiūvusi.

6. Es geschah aber an einem andern Sabbat, daß er ging in die Schule und lehrte. Und da war ein Mensch, des rechte Hand war verdorrt.

6. Il arriva aussi, un autre jour de sabbat, qu'il entra dans la synagogue, et qu'il y enseignait; et il y avait là un homme dont la main droite était sèche.

6. Y aconteció también en otro sábado, que él entró en la sinagoga y enseñó; y estaba allí un hombre que tenía la mano derecha seca.

6 En het geschiedde ook op een anderen sabbat, dat Hij in de synagoge ging, en leerde. En daar was een mens, en zijn rechterhand was dor.

6. Stało się także i w inszy sabat, że Jezus wszedł do bóźnicy, i nauczał; i był tam człowiek, którego ręka prawa była uschła.

6. Lőn pedig más szombaton is, hogy ő a zsinagógába méne és taníta, és vala ott egy ember, a kinek a jobb keze [6†] száradt volt.

6 Случилось же и в другую субботу войти Ему в синагогу и учить. Там был человек, у которого правая рука была сухая.

6. І сталось також другої суботи: ввійшов Він у школу та й навчав; а був там чоловік, що рука в него права була суха.

7 Ja keksiäkseen jotakin, mistä häntä syyttäisivät, kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina.

7 Kirjanoppineet ja fariseukset pitivät Häntä silmällä parantaisiko Hän sapattina, jotta keksisivät syytöksen Häntä vastaan.

7. Niin kirjanoppineet ja Pharisealaiset vartiotsivat häntä, josko hän sabbatina parantais, että he olisivat löytäneet kanteen häntä vastaan.

7. Nijn Kirjanoppenet ja Phariseuxet wartioidzit händä jos hän myös Sabbathina parannais että he saisit hänen päällens canda.

7. Nin Kirianoppeneet ia Phariseuset wartioitzit he'de ios hen mös Sabbathina para'daua olis/ Ette he leyteisit iosta he cannaisit henen pälens. (Niin kirjanoppineet ja phariseukset wartioitsit häntä jos hän myös Sabbathina parantawa olis/ Että he löytäisit josta he kantaisit hänen päällensä.)

7. Παρετήρουν δὲ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι εἰ ἐν τῷ σαββάτῳ θεραπεύσει, ἵνα εὕρωσι κατηγορίαν αὐτοῦ.

7. παρετηρουν δε αυτον οι γραμματεις και οι φαρισαιοι ει εν τω σαββατω θεραπευσει ινα ευρωσιν κατηγοριαν αυτου 7. pareteroυn de aυton oi grammateis kai oi farisaioi ei en to saββato therapeυsei ina eυrosin kategorian aυtoυ

7 Now the scribes and the Pharisees were observing (him), if he will heal (him) on the Sabbath; in order that they might find an accusation (against) him.

7. And the scribes and Pharisees watched him, whether he would heal on the sabbath day; that they might find an accusation against him.

7. Men de Skriftkloge og Pharisæerne toge vare paa ham, om han vilde helbrede paa Sabbaten, paa det de kunde finde Klagemaal imod ham.

7. Och de Skriftlärde och Phariseer vaktade på honom, om han någon helbregda gjorde på Sabbathen, att de måtte finna något, der de kunde anklagan före.

7. Agga kirjatundiad ja Wariserid wahtsid tedda, kas ta hingamisse-päwal piddi terweks teggema, et nemmad piddid kaebdust temmast leidma.

7. Rašto žinovai ir fariziejai stebėjo, ar Jis gydys per sabatą, kad rastų kuo Jį apkaltinti.

7. Aber die Schriftgelehrten und Pharisäer lauerten darauf, ob er auch heilen würde am Sabbat, auf daß sie eine Sache wider ihn fänden.

7. Or, les scribes et les pharisiens l'observaient, pour voir s'il guérirait le jour du sabbat, afin de trouver un sujet d'accusation contre lui;

7. Y le acechaban los escribas y los Fariseos, si sanaría en sábado, por hallar de qué le acusasen.

7 En de Schriftgeleerden en de Farizeen namen Hem waar, of Hij op den sabbat genezen zou; opdat zij enige beschuldiging tegen Hem mochten vinden.

7. I podstrzegli go nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie, jeźliby w sabat uzdrawiał, aby znaleźli, o coby naó skarżyli.

7. Az írástudók és farizeusok pedig leselkedének ő utána, ha vajjon gyógyít-e majd szombatnapon, hogy vádat találjanak ellene.

7 Книжники же и фарисеи наблюдали за Ним, не исцелит ли в субботу, чтобы найти обвинение против Него.

7. Назирали ж Його письменники та Фарисеї, чи в суботу сцїляти ме, щоб знайти вину на Него.

8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille". Ja hän nousi ja astui esille.

8 Mutta Hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jolla oli kuivettunut käsi: "Nouse ja astu keskelle." Tämä nousi ja astui.

8. Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: nouse ja tule edes! Niin hän nousi ja seisoi.

8. Mutta hän tiesi heidän ajatuxens ja sanoi sille ihmiselle jolla cuiwettu käsi oli: nouse ja tule edes.

8. Mutta hen tiesi heiden aijatoxens/ ia sanoi sille Inhimisel/ iolla oli se quiuettu käsi/ Ylesnouse ia seiso keskelle. (Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa/ ja sanoi sille ihmiselle/ jolla oli se kuiwettu käsi/ Ylös nouse ja seiso keskelle.)

8. αὐτὸς δὲ ᾔδει τοὺς διαλογισμοὺς αὐτῶν, καὶ εἶπε τῷ ἀνθρώπῳ τῷ ξηρὰν ἔχοντι τὴν χεῖρα· Ἔγειρε καὶ στῆθι εἰς τὸ μέσον· ὁ δὲ ἀναστὰς ἔστη.

8. αυτος δε ηδει τους διαλογισμους αυτων και ειπεν τω ανθρωπω τω ξηραν εχοντι την χειρα εγειραι και στηθι εις το μεσον ο δε αναστας εστη 8. aυtos de edei toυs dialogismoυs aυton kai eipen to anthropo to kseran echonti ten cheira egeirai kai stethi eis to meson o de anastas este

8 But he knew their reasonings, and he said to the man having a dried up hand, Lift yourself up and stand, (you) in the middle! Now he rose* up, (and) stood (there).

8. But he knew their thoughts, and said to the man which had the withered hand, Rise up, and stand forth in the midst. And he arose and stood forth.

8. Men han vidste deres Tanker og sagde til det Menneske, som havde den visne Haand: reis dig, og staa fram iblandt os! Men han reiste sig og stod frem.

8. Men han förstod deras tankar, och sade till menniskona, som den tvinada handen hade: Statt upp, och gack fram. Han stod upp, och gick fram.

8. Agga temma teädis nende mötlemissed ärra, ja ütles selle innimesse wasto, kel se kuinud kässi olli: Touse ülles, ja astu kesk seie paika, ja temma tousis ülles ja seisis seäl.

8. Bet Jis, žinodamas jų mintis, tarė vyrui su padžiūvusia ranka: ‘‘Kelkis ir stok į vidurį’‘. Tas atsistojo.

8. Er aber merkte ihre Gedanken und sprach zu dem Menschen mit der dürren Hand: Stehe auf und tritt hervor! Und er stand auf und trat dahin.

8. Mais comme il connaissait leurs pensées, il dit à l'homme qui avait la main sèche: Lève-toi, et tiens-toi là au milieu.Et lui, s'étant levé, se tint debout.

8. Mas él sabía los pensamientos de ellos; y dijo al hombre que tenía la mano seca: Levántate, y pónte en medio. Y él levantándose, se puso en pié.

8 Doch Hij kende hun gedachten, en zeide tot den mens, die de dorre hand had: Rijs op, en sta in het midden. En hij opgestaan zijnde, stond over einde.

8. Ale on wiedział myśli ich, i rzekł człowiekowi, który miał rękę uschłą: Wstaó a staó pośrodku. A on wstawszy, stanął.

8. Ő pedig tudván azoknak gondolatait, monda a száradt kezű embernek: Kelj fel és állj elő! És felkelvén, előálla.

8 Но Он, зная помышления их, сказал человеку, имеющему сухую руку: встань и выступи на средину. И он встал и выступил.

8. Він же знав думки їх, і рече чоловіку сухорукому: Устань і стань на середину. Він же, вставши, стояв.

9 Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?"

9 Niin Jeesus sanoi heille: "Kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa elämä vai hukuttaa?"

9. Niin Jesus sanoi hänelle: minä kysyn teiltä: mitä sabbatina sopii, hyvää tehdä, taikka pahaa tehdä? henkeä vapahtaa eli kadottaa?

9. Nijn hän nousi ja seisoi. Nijn Jesus sanoi heille: Minä kysyn teille: cumba sopi Sabbathina tehdä hywä taicka paha? henge wapahta eli cadotta?

9. Nin hen nousi ia seisoi. Nin sanoi IesuS heille/ Mine kysyn teile/ cumbi sopi Sabbathina tehdä hyuesti taicka pahasti? Henge wapachta/ eli cadhotta? (Niin hän nousi ja seisoi. Niin sanoi Jesus heille/ Minä kysyin teiltä/ kumpi sopii Sabbathina tehdä hywästi taikka pahasti? Hengen wapahtaa/ eli kadottaa?)

9. εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτούς· Ἐπερωτήσω ὑμᾶς τὶ ἔξεστι τοῖς σάββασιν, ἀγαθοποιῆσαι ἢ κακοποιῆσαι, ψυχὴν σῶσαι ἢ ἀποκτεῖναι;

9. ειπεν ουν ο ιησους προς αυτους επερωτησω υμας τι εξεστιν τοις σαββασιν αγαθοποιησαι η κακοποιησαι ψυχην σωσαι η απολεσαι 9. eipen oυn o iesoυs pros aυtoυs eperoteso υmas ti eksestin tois saββasin agathopoiesai e kakopoiesai psυchen sosai e apolesai

9 Therefore Jesus said to them, I ask you° something, Is it legal on the Sabbath to do good or to do evil? To save a life or to kill it?

9. Then said Jesus unto them, I will ask you one thing; Is it lawful on the sabbath days to do good, or to do evil to save life, or to destroy it

9. Da sagde Jesus til dem: jeg vil spørge Eder: hvad er tilladt paa Sabbaterne? at gjøre godt, eller at gjøre ondt? at frelse Liv, eller at fordærve det?

9. Då sade Jesus till dem: Jag skall spörja eder: Må man göra väl om Sabbatherna, eller göra illa; hjelpa lifvet, eller förspillat?

9. Siis ütles Jesus nende wasto: Minna tahhan teilt middagi küssida: kas hingamisse-päiwil sünnib head tehha, woi kurja tehha? ello hoida, woi hukka sata?

9. Tada Jėzus jiems pasakė: ‘‘Aš klausiu jūsų: ar per sabatą leistina gera daryti ar bloga? Gelbėti gyvybę ar pražudyti?’‘

9. Da sprach Jesus zu ihnen: Ich frage euch: Was ziemt sich zu tun an den Sabbaten, Gutes oder Böses? das Leben erhalten oder verderben?

9. Jésus leur dit donc: Est-il permis, dans les jours de sabbat, de faire du bien ou de faire du mal, de sauver une personne ou de la laisser périr?

9. Entónces Jesús les dice: Preguntaros he una cosa: ¿Es lícito en sábados hacer bien, o hacer mal? ¿salvar la vida, o matar?

9 Zo zeide dan Jezus tot hen: Ik zal u vragen: Wat is geoorloofd op de sabbatten, goed te doen, of kwaad te doen, een mens te behouden, of te verderven?

9. Rzekł tedy do nich Jezus: Spytam was o jednę rzecz: Godzili się w sabaty dobrze czynić, czyli źle czynić? Człowieka zachować, czyli zatracić?

9. Monda azért nékik Jézus: Valamit kérdek tőletek: Szabad-é szombaton jót tenni, vagy rosszat tenni? az életet megtartani, vagy elveszteni?

9 Тогда сказал им Иисус: спрошу Я вас: что должно делать в субботу? добро, или зло?спасти душу, или погубить? Они молчали.

9. Рече ж Ісус до них: Спитаю вас: Що годить ся по суботам: добре робити, чи лихе робити? душу спасати, чи погубляти?

10 Ja hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi". Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.

10 Katsellen ympärilleen heihin kaikkiin Hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi." Hän teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi (niin kuin toinen).

10. Ja kuin hän katsahti ympäri heidän kaikkain päällensä, sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes! ja se teki niin, ja hänen kätensä tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

10. Ja cuin hän cadzahti ymbärins heidän caickein päällens sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes: nijn hän ojensi. Ja hänen kätens tuli terwexi nijncuin toinengin.

10. Ja quin hen catzatti ymberins heiden caikein päle/ sanoi hen sille Inhimisel/ Oijenna sinun kätes. Ja hen oiensi. Nin tuli henen kätens teruexi/ ninquin se toinengi. (Ja kuin hän katsahti ympäriinsä heidän kaikkein päälle/ sanoi hän sille ihmiselle/ Ojenna sinun kätesi. Ja hän ojensi. Niin tuli hänen kätensä terweeksi/ niinkuin se toinenkin.)

10. καὶ περιβλεψάμενος πάντας αὐτοὺς εἶπεν αὐτῷ· Ἔκτεινον τὴν χεῖρά σου. ὁ δὲ ἐποίησε, καὶ ἀπεκατεστάθη ἡ χεὶρ αὐτοῦ ὡς ἡ ἄλλη.

10. και περιβλεψαμενος παντας αυτους ειπεν τω ανθρωπω εκτεινον την χειρα σου ο δε εποιησεν ουτως και αποκατεσταθη η χειρ αυτου υγιης ως η αλλη 10. kai periβlepsamenos pantas aυtoυs eipen to anthropo ekteinon ten cheira soυ o de epoiesen oυtos kai apokatestathe e cheir aυtoυ υgies os e alle

10 And having looked around on them all, he said to him, Stretch out your hand. Now he did, and his hand was restored healthy like the other.

10. And looking round about upon them all, he said unto the man, Stretch forth thy hand. And he did so: and his hand was restored whole as the other.

10. Og han saae omkring paa dem alle og sagde til Mennesket: ræk din Haand ud; men han gjorde saa; da blev hans Haand karsk igjen som den anden.

10. Och han såg sig om på dem alla, och sade till menniskona: Räck ut dina hand. Han ock så gjorde. Och hans hand vardt honom färdig, såsom den andra.

10. Ja temma watas ümber nende keikide peäle, ja ütles selle innimesse wasto: Sirruta omma kät, ja temma teggi nenda: ja temma kässi sai jälle terweks otsego teine.

10. Ir, apžvelgęs visus aplinkui, tarė tam žmogui: ‘‘Ištiesk savo ranką!’‘ Tas taip padarė, ir jo ranka tapo sveika kaip ir kita.

10. Und er sah sie alle umher an und sprach zu dem Menschen: Strecke deine Hand aus! und er tat's; da ward ihm seine Hand wieder zurechtgebracht, gesund wie die andere.

10. Et ayant regardé tous ceux qui étaient autour de lui, il dit à l'homme: Étends ta main.Il le fit et sa main redevint saine comme l'autre.

10. Y mirándolos a todos en derredor, dice al hombre: Extiende tu mano; y él lo hizo así, y su mano fué restituida sana como la otra.

10 En hen allen rondom aangezien hebbende, zeide Hij tot den mens: Strek uw hand uit. En hij deed alzo; en zijn hand werd hersteld, gezond gelijk de andere.

10. A spojrzawszy w koło po wszystkich, rzekł onemu człowiekowi: Wyciągnij rękę twoję! a on tak uczynił i przywrócona jest do zdrowia ręka jego, jako i druga.

10. És körültekintve mindnyájokon, monda az embernek: Nyújtsd ki a kezedet! Az pedig úgy cselekedék, és keze oly éppé lőn, mint a másik.

10 И, посмотрев на всех их, сказал тому человеку: протяни руку твою. Он так и сделал; и стала рука его здорова, как другая.

10. І, споглянувши кругом по всїх їх, рече чоловікові: Простягни руку твою. Він же зробив так, і стала рука його здорова, як і друга.

11 Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä heidän olisi tehtävä Jeesukselle.

11 Mutta he joutuivat suunniltaan ja puhuivat keskenään mitä tekisivät Jeesukselle.

11. Mutta he tulivat tyhmyyttä täyteen ja puhuivat keskenänsä, mitä heidän pitäis Jesukselle tekemän.

11. Mutta he tulit mielettömäxi ja puhuit keskenäns mitä heidän pidäis Jesuxen tekemän.

11. Mutta he tulit mielettomexi/ ia puhuit keskenens/ mite heiden piteis Iesusest tekemen. (Mutta he tulit mielettömäksi/ ja puhuit keskenänsä/ mitä heidän pitäisi Jesuksesta tekemän.)

11. αὐτοὶ δὲ ἐπλήσθησαν ἀνοίας, καὶ διελάλουν πρὸς ἀλλήλους τί ἂν ποιήσειαν τῷ Ἰησοῦ.

11. αυτοι δε επλησθησαν ανοιας και διελαλουν προς αλληλους τι αν ποιησειαν τω ιησου 11. aυtoi de eplesthesan anoias kai dielaloυn pros alleloυs ti an poieseian to iesoυ

11 But they themselves were filled with madness, and were talking-about (this) to one another (as to) what they should do to Jesus. {Mar 3:13-19a & Luk 6:12-16 Near Capernaum.}

11. And they were filled with madness; and communed one with another what they might do to Jesus.

11. Men de bleve fulde af Raseri og talede med hverandre om, hvad de skulde gjøre ved Jesus.

11. Men de vordo ursinnige, och talades vid emellan sig, hvad de skulle göra åt Jesus.

11. Agga nemmad jäid koggone hulluks, ja räkisid teine teisega, mis nemmad kül Jesussele piddid teggema.

11. O jie baisiai įniršo ir tarėsi, ką galėtų Jėzui padaryti.

11. Sie aber wurden ganz unsinnig und beredeten sich miteinander, was sie ihm tun wollten.

11. Et ils furent remplis de fureur; et ils s'entretenaient ensemble de ce qu'ils pourraient faire à Jésus.

11. Y ellos fueron llenos de rabia, y hablaban los unos a los otros qué harían a Jesús.

11 En zij werden vervuld met uitzinnigheid, en spraken samen met elkander, wat zij Jezus doen zouden.

11. Ale oni napełnieni będąc szaleóstwem, rozmawiali miedzy sobą, coby uczynić mieli Jezusowi.

11. Azok pedig eltelének esztelenséggel és beszélgetnek vala egymás közt, hogy mit cselekedjenek Jézussal?

11 Они же пришли в бешенство и говорили между собою, что бы им сделать с Иисусом.

11. Вони ж сповнились лютостю і говорили один до одного, що б зробити Ісусові.

12 Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.

12 Niin tapahtui niinä päivinä, että Hän lähti vuorelle rukoilemaan ja vietti koko yön rukoillen Jumalaa.

12. Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.

12. MUtta nijnä päiwinä tapahdui että hän meni mäelle rucoileman ja hän oli yli yötä Jumalan tygö rucouxis.

12. Mutta se tapactui nijnä peiuine/ ette hen meni Mäelle rucoleman/ ia hen oli yli öen JUMALAN rucouxis. (Mutta se tapahtui niinä päiwinä/ että hän meni mäelle rukoilemaan/ ja hän oli yli yön JUMALAN rukouksissa.)

12. Ἐγένετο δὲ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις ἐξῆλθεν εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι καὶ ἦν διανυκτερεύων ἐν τῇ προσευχῇ τοῦ Θεοῦ.

12. εγενετο δε εν ταις ημεραις ταυταις εξηλθεν εις το ορος προσευξασθαι και ην διανυκτερευων εν τη προσευχη του θεου 12. egeneto de en tais emerais taυtais ekselthen eis to oros proseυksasthai kai en dianυktereυon en te proseυche toυ theoυ

12 Now it happened in these days, that he went out into the mountain to pray, and he was persisting through the night in prayer to God.

12. And it came to pass in those days, that he went out into a mountain to pray, and continued all night in prayer to God.

12. Men det begav sig i de Dage, at han gik ud til et Bjerg at bede; og han blev der Natttenover i Bøn til Gud.

12. Så hände det uti de dagar, att han utgick uppå ett berg till att bedja; och blef der öfver nattena i bönen till Gud.

12. Agga neil päiwil sündis, et ta wäljaläks ühhe mäe peäle Jummalat palluma, ja temma jäi palwesse Jummala pole keige se ö.

12. Tomis dienomis Jis užkopė į kalną melstis ir ten praleido visą naktį, melsdamasis Dievui.

12. Es begab sich aber zu der Zeit, daß er ging auf einen Berg zu beten; und er blieb über Nacht in dem Gebet zu Gott.

12. En ce temps-là, Jésus alla sur la montagne pour prier; et il passa toute la nuit à prier Dieu.

12. Y aconteció en aquellos dias, que fué a orar en un monte, y pasó la noche orando a Dios.

12 En het geschiedde in die dagen, dat Hij uitging naar den berg, om te bidden, en Hij bleef den nacht over in het gebed tot God.

12. I stało się w oneż dni, odszedł na górę, aby się modlił; i był tam przez noc na modlitwie Bożej.

12. És lőn azokban a napokban, kiméne a hegyre imádkozni, és az éjszakát az Istenhez való imádkozásban tölté el.

12 В те дни взошел Он на гору помолиться и пробыл всю ночь в молитве к Богу.

12. Стало ж ся тими днями, вийшов Він на гору молитись, і був усю ніч на молитві Богу.

13 Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen:

13 Päivän tultua Hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joita Hän kutsui myös apostoleiksi:

13. Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:

13. Ja cuin päiwä oli tullut cudzui hän Opetuslapsens ja walidzi heistä caxitoistakymmendä jotca hän Apostolixi nimitti:

13. Ja quin peiue oli tullut/ cutzui hen Opetuslapsens/ ia vloswalitzi Caxitoistakymende heiste/ iotca hen mös Apostolixi nimitti/ (Ja kuin päiwä oli tullut/ kutsui hän opetuslapsensa/ ja uloswalitsi kaksitoista kymmentä heistä/ jotka hän myös apostoliksi nimitti.)

13. καὶ ὅτε ἐγένετο ἡμέρα, προσεφώνησε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ, καὶ ἐκλεξάμενος ἀπ’ αὐτῶν δώδεκα, οὓς καὶ ἀποστόλους ὠνόμασε,

13. και οτε εγενετο ημερα προσεφωνησεν τους μαθητας αυτου και εκλεξαμενος απ αυτων δωδεκα ους και αποστολους ωνομασεν 13. kai ote egeneto emera prosefonesen toυs mathetas aυtoυ kai ekleksamenos ap aυton dodeka oυs kai apostoloυs onomasen

13 And when it became day, he summons his disciples, and he chose from them twelve, whom he also named apostles:

13. And when it was day, he called unto him his disciples: and of them he chose twelve, whom also he named apostles;

13. Og der det blev Dag, kaldte han sine Disciple frem, og udvalgte tolv af dem, hvilke han og kaldte Apostler:

13. Och då dager vardt, kallade han sina Lärjungar; och utvalde tolf af dem, hvilka han ock kallade Apostlar.

13. Ja kui walge sai, kutsus temma ommad jüngrid ennese jure, ja wallitses nende seast kaksteistkümmend, neid nimmetas temma ka Apostlideks.

13. Išaušus rytui, Jis pasišaukė savo mokinius ir iš jų išsirinko dvylika, kuriuos ir pavadino apaštalais:

13. Und da es Tag ward, rief er seine Jünger und erwählte ihrer zwölf, welche er auch Apostel nannte:

13. Et dès que le jour fut venu, il appela les disciples, et il en choisit douze d'entre eux, qu'il nomma apôtres;

13. Y como fué de día, llamó a sus discípulos; y escogió doce de ellos, los cuales también llamó Apóstoles:

13 En als het dag was geworden, riep Hij Zijn discipelen tot Zich, en verkoos er twaalf uit hen, die Hij ook apostelen noemde:

13. A gdy był dzieó, zwołał uczniów swych i wybrał z nich dwanaście, które też nazwał Apostołami:

13. És mikor megvirrada, előszólítá az ő tanítványait és kiválaszta azok közül tizenkettőt, [7†] a kiket apostoloknak is neveze:

13 Когда же настал день, призвал учеников Своих и избрал из них двенадцать, которых и наименовал Апостолами:

13. А, як настав день, покликав учеників своїх; і, вибравши з них дванайцятьох, котрих і апостолами назвав:

14 Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen,

14 Simonin, jolle Hän antoi myös nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, Jaakobin ja Johanneksen, Filippuksen ja Bartolomeuksen,

14. Simonin, jonka hän myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hänen veljensä, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,

14. Simonin jonga hän Petarixi cudzui ja Andreaxen hänen weljens Jacobuxen ja Johannexen Philippuxen ja Bartholomeuxen

14. Simon ionga hen mös Petarixi cutzui/ Ja Andream henen weliens/ Jacobin ia Johannesen/ Philippum ia Bartholomeusen/ (Simon jonka hän myös Petariksi kutsui/ Ja Andreaan hänen weljensä/ Jakobin ja Johanneksen/ Philippun ja Bartholomeuksen/)

14. Σίμωνα, ὃν καὶ ὠνόμασε Πέτρον, καὶ Ἀνδρέαν τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ, Ἰάκωβον καὶ Ἰωάννην, Φίλιππον καὶ Βαρθολομαῖον,

14. σιμωνα ον και ωνομασεν πετρον και ανδρεαν τον αδελφον αυτου ιακωβον και ιωαννην φιλιππον και βαρθολομαιον 14. simona on kai onomasen petron kai andrean ton adelfon aυtoυ iakoβon kai ioannen filippon kai βartholomaion

14 Simon, whom he also named Peter, and Andrew his brother, and James and John and Philip and Bartholomew,

14. Simon, (whom he also named Peter,) and Andrew his brother, James and John, Philip and Bartholomew,

14. Simon, hvilken han og kaldte Petrus og Johannes, philippus og Bartholomæus,

14. Simon, den han ock kallade Petrus, och Andreas, hans broder, Jacobus och Johannes, Philippus och Bartholomeus,

14. Need ollid: Simon, kedda temma ka Peetrusseks nimmetas, ja tem̃a wend Andreas, Jakobus ja Joannes, Wilippus ja Partolomeus.

14. Simoną, kurį praminė Petru, jo brolį Andriejų, Jokūbą, Joną, Pilypą ir Baltramiejų,

14. Simon, welchen er Petrus nannte, und Andreas, seinen Bruder, Jakobus und Johannes, Philippus und Bartholomäus,

14. Simon, qu'il nomma aussi Pierre, et André son frère, Jacques et Jean, Philippe et Barthélemi,

14. A Simón, al cual también llamó Pedro, y a Andrés su hermano, Santiago y Juan, Felipe y Bartolomé,

14 Namelijk Simon, welken Hij ook Petrus noemde; en Andreas zijn broeder, Jakobus en Johannes, Filippus en Bartholomeus;

14. Szymona, którego też nazwał Piotrem, i Andrzeja brata jego, Jakóba, i Jana, Filipa, i Bartłomieja;

14. Simont, a kit Péternek is neveze, és Andrást, annak testvérét, Jakabot és Jánost, Filepet és Bertalant,

14 Симона, которого и назвал Петром, и Андрея, брата его, Иакова и Иоанна, Филиппа и Варфоломея,

14. Симона, що назвав Петром, та Андрея брата його, Якова та Йоана, Филипа та Вартоломея,

15 ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,

15 Matteuksen ja Tuomaan, Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,

15. Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,

15. Mattheuxen ja Thomaxen Jacobuxen Alphein pojan ja Simonin joca cudzutan Zelotes

15. Mattheusen ia Thoman/ Jacobin Alphein poian ia Simone' ioca cutzutan Zelotes/ (Mattheuksen ja Thomaan/ Jakobin Alphein pojan ja Simonin joka kutsutaan Zelotes/)

15. Ματθαῖον καὶ Θωμᾶν, Ἰάκωβον τὸν τοῦ Ἁλφαίου καὶ Σίμωνα τὸν καλούμενον Ζηλωτὴν,

15. ματθαιον και θωμαν ιακωβον τον του αλφαιου και σιμωνα τον καλουμενον ζηλωτην 15. matthaion kai thoman iakoβon ton toυ alfaioυ kai simona ton kaloυmenon zeloten

15 Matthew and Thomas, and James the (son) of Alphaeus and Simon who was called the Zealot,

15. Matthew and Thomas, James the son of Alphaeus, and Simon called Zelotes,

15. Matthæus og Thomas, Jacobus, Alphæus' Søn, og Simon, som kaldes Zelotes.

15. Mattheus och Thomas, Jacobus, Alphei son, och Simon, som kallas Zelotes,

15. Matteus ja Tomas, Jakobus Alweusse poeg, ja Simon, kedda Seloteks hütakse.

15. Matą ir Tomą, Alfiejaus sūnų Jokūbą ir Simoną, vadinamą Uoliuoju,

15. Matthäus und Thomas, Jakobus, des Alphäus Sohn, Simon genannt Zelotes,

15. Matthieu et Thomas, Jacques, fils d'Alphée, et Simon appelé le zélé,

15. Mateo y Tomás, y Santiago, hijo de Alfeo, y Simón, el que se llama Zelador,

15 Mattheus en Thomas, Jakobus, den zoon van Alfeus, en Simon genaamd Zelotes;

15. Mateusza, i Tomasza, Jakóba, syna Alfeuszowego, i Szymona, którego zowią Zelotes;

15. Mátét és Tamást, Jakabot, az Alfeus fiát, és Simont, a ki Zelotesnek nevezteték,

15 Матфея и Фому, Иакова Алфеева и Симона, прозываемогоЗилотом,

15. Маттея та Тому, Якова Алфеєвого та Симона, на прізвище Зилота,

16 ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.

16 Juudaan, Jaakobin veljen*, ja Juudas Iskariotin josta (kuitenkin) tuli kavaltaja.

16. Juudaan Jakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, joka myös oli pettäjä.

16. Ja Judan Jacobuxen pojan ja Judas Ischariothin sen pettäjän.

16. ia Judan Jacobin poian/ ia Judam Ischariothem sen Petteijen. (Ja Judan Jakobin pojan/ ja Judan Ischariotin sen pettäjän.)

16. Ἰούδαν Ἰακώβου καὶ Ἰούδαν Ἰσκαριώτην, ὃς καὶ ἐγένετο προδότης,

16. ιουδαν ιακωβου και ιουδαν ισκαριωτην ος και εγενετο προδοτης 16. ioυdan iakoβoυ kai ioυdan iskarioten os kai egeneto prodotes

16 Judas (the son) {Or: brother of; See Jude.} of James, and Judas Iscariot, who became a betrayer. {Mat 5:1 & Luk 6:17-20. Sermon on the mountain.}

16. And Judas the brother of James, and Judas Iscariot, which also was the traitor.

16. Judas, Jacobus' Broder, og Judas Ischariotes, den Samme, som blev Forræder.

16. Och Judas, Jacobs (son), och Judas Ischariothes, den ock förrädaren var.

16. Judas Jakobusse poeg, ja Judas Iskariotes, kes ka sai ärraandiaks.

16. Jokūbo sūnų Judą ir Judą Iskarijotą, kuris tapo išdaviku.

16. Judas, des Jakobus Sohn und Judas Ischariot, den Verräter.

16. Jude, frère de Jacques, et Judas l'Iscariote, qui fut celui qui le trahit.

16. Júdas hermano de Santiago, y Júdas Iscariote, que también fué el traidor.

16 Judas Jakobi, en Judas Iskariot, die ook de verrader geworden is.

16. Judasza, brata Jakóbowego, i Judasza Iszkarjotę, który potem był zdrajcą.

16. Júdást, a Jakab fiát és Iskariotes Júdást, a ki árulóvá is lőn;

16 Иуду Иаковлева и Иуду Искариота, который потом сделался предателем.

16. Юду Якового та Юду Іскариоцького, що й став ся зрадником;

17 Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.

17 Astuttuaan alas heidän kanssaan Hän seisahtui laakealle paikalle, samoin [suuri] joukko Hänen opetuslapsiaan ja suuri kansanpaljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. He tulivat kuuntelemaan Häntä ja parantuakseen sairauksistaan,

17. Ja kuin hän meni alas heidän kanssansa, seisoi hän lakialla paikalla, ja hänen opetuslastensa joukko, ja suuri kansan paljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista, ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista, jotka olivat tulleet häntä kuulemaan, ja että he parannettaisiin taudeistansa,

17. Ja cosca hän meni alas heidän cansans ja seisoi yhdellä lakialla paicalla ja hänen Opetuslastens joucko ja Canssan paljous caikest Judeast ja Jerusalemist ja randalaiset Tyrost ja Sidonist

17. Ja coska hen alasastui heiden cansans/ ia seisoi yhdelle lakial paical/ ia henen Opetuslastens ioucko/ ia Canssan swri palious caikest Judeast ia Jerusalemist ia Randalaiset Tyrost ia Sidonist/ (Ja koska hän alas astui heidän kanssansa/ ja seisoi yhdelle lakealla paikalle/ ja hänen opetuslastensa joukko/ ja kansan suuri paljous kaikesta Judeasta ja Jerusalemista ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista.)

17. καὶ καταβὰς μετ’ αὐτῶν ἔστη ἐπὶ τόπου πεδινοῦ, καὶ ὄχλος μαθητῶν αὐτοῦ, καὶ πλῆθος πολὺ τοῦ λαοῦ ἀπὸ πάσης τῆς Ἰουδαίας καὶ Ἱερουσαλὴμ καὶ τῆς παραλίου Τύρου καὶ Σιδῶνος, οἳ ἦλθον ἀκοῦσαι αὐτοῦ καὶ ἰαθῆναι ἀπὸ τῶν νόσων αὐτῶν,

17. και καταβας μετ αυτων εστη επι τοπου πεδινου και οχλος μαθητων αυτου και πληθος πολυ του λαου απο πασης της ιουδαιας και ιερουσαλημ και της παραλιου τυρου και σιδωνος οι ηλθον ακουσαι αυτου και ιαθηναι απο των νοσων αυτων 17. kai kataβas met aυton este epi topoυ pedinoυ kai ochlos matheton aυtoυ kai plethos polυ toυ laoυ apo pases tes ioυdaias kai ieroυsalem kai tes paralioυ tυroυ kai sidonos oi elthon akoυsai aυtoυ kai iathenai apo ton noson aυton

17 And he went-down with them and stood upon a place of (the) plain, and (with) a crowd of his disciples and a large multitude of the people from all Judea and Jerusalem, and the sea-coast of Tyre and Sidon, who came to hear him and to be healed of their diseases;

17. And he came down with them, and stood in the plain, and the company of his disciples, and a great multitude of people out of all Judaea and Jerusalem, and from the sea coast of Tyre and Sidon, which came to hear him, and to be healed of their diseases;

17. Og han gik ned med dem og stod paa et jævnt Sted, og hans Disciples Skare og en stor Hob Folk fra hele Judæa og Jerusalem og Kysten ved Tyrus og Sidon,

17. Och han gick neder med dem, och stod på en plats i markene, och hele hopen af hans Lärjungar, och ganska mycket folk utaf allt Judiska landet, och Jerusalem, och ifrå Tyrus och Sidon, som vid hafvet ligga;

17. Ja kui ta sai alla läinud nendega, seisis temma laggeda peäl, ja temma jüngritte hulk, ja suur hulk rahwast keige Juda-maalt ja Jerusalem̃ast ja merre äärtsest Tirussest ja Sidonist,

17. Nusileidęs su jais žemyn, sustojo lygumoje. Ten buvo daugybė Jo mokinių ir didelės minios žmonių iš visos Judėjos ir Jeruzalės, iš Tyro ir Sidono pajūrio. Jie susirinko Jo pasiklausyti ir pagyti nuo savo ligų.

17. Und er ging hernieder mit ihnen und trat auf einen Platz im Felde und der Haufe seiner Jünger und eine große Menge des Volks von allem jüdischen Lande und Jerusalem und Tyrus und Sidon, am Meer gelegen,

17. Étant ensuite descendu avec eux, il s'arrêta dans une plaine avec la troupe de ses disciples, et une grande multitude de peuple de toute la Judée et de Jérusalem, et de la contrée maritime de Tyr et de Sidon, qui étaient venus pour l'entendre et pour être guéris de leurs maladies.

17. Y descendió con ellos, y se paró en un lugar llano; y la compañía de sus discípulos, y una grande multitud de pueblo de toda Judea, y de Jerusalem, y de la costa de Tiro y de Sidón, que habían venido a oirle, y para ser sanados de sus enfermedades;

17 En met hen afgekomen zijnde, stond Hij op een vlakke plaats, en met Hem de schare Zijner discipelen, en een grote menigte des volks van geheel Judea en Jeruzalem, en van den zeekant van Tyrus en Sidon;

17. A zstąpiwszy z nimi stanął na miejscu pola równego, i gormada uczniów jego, i wielkie mnóstwo ludu ze wszystkiej Judzkiej ziemi, i z Jeruzalemu, i z kraju pomorskiego, leżącego przy Tyrze i Sydonie, którzy byli przyszli, aby go słuchali, i byli uzdrowieni od chorób swoich;

17. És alámenvén ő velök, megálla a síkságon, és az ő tanítványainak serege és a népnek nagy sokasága egész Júdeából és Jeruzsálemből és Tírusnak és Sídonnak tengermelléki határából, a kik jöttek, hogy hallgassák őt és meggyógyíttassanak betegségeikből.

17 И, сойдя с ними, стал Он на ровном месте, и множество учеников Его, и много народа из всей Иудеи и Иерусалима и приморских мест Тирских и Сидонских,

17. і зійшовши з ними, став на місцї рівному, й товариство учеників Його, і множество велике людей з усієї Юдеї і Єрусалиму, й з побережжя Тирського та Сидонського, що поприходили слухати Його і сцїляти ся від недуг своїх,

18 Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.

18 samoin saastaisten henkien vaivaamat (ja he) paranivat.

18. Ja jotka vaivattiin riettasilta hengiltä; ja he paranivat.

18. Jotca olit tullet händä cuuleman ja että he parataisin heidän taudeistans. Ja jotca waiwattin riettaisilda hengildä ja he paranit.

18. iotca olit tulluet hende cwleman/ ia paraneman heiden taudhistans. Ja iotca waiwattin reettaisilde hengilde/ ia he paranit. (jotka olit tulleet häntä kuulemaan/ ja paranemaan heidän taudeistansa. Ja jotka waiwattiin riettaisilta hengiltä/ ja he paranit.)

18. καὶ οἱ ὀχλούμενοι ἀπὸ πνευμάτων ἀκαθάρτων, καὶ ἐθεραπεύοντο·

18. και οι οχλουμενοι υπο πνευματων ακαθαρτων και εθεραπευοντο 18. kai oi ochloυmenoi υpo pneυmaton akatharton kai etherapeυonto

18 and those who were troubled by unclean spirits were being healed.

18. And they that were vexed with unclean spirits: and they were healed.

18. som vare komne at høre ham og helbredes af deres Sygdomme, og saadanne, som vare plagede af urene Aander; og de bleve helbredte.

18. Hvilke komne voro, på det de ville höra honom, och varda botade af sina sjukdomar. Och de, som qvalde voro af de orena andar, vordo helbregda.

18. Kes ollid tulnud tedda kuulma, ja et nemmad woiksid terweks sada omma haigussist, ja kedda rojasist waimudest waewati; ja nemmad said terweks.

18. Buvo pagydomi kankinamieji netyrųjų dvasių.

18. die da gekommen waren, ihn zu hören und daß sie geheilt würden von ihren Seuchen; und die von unsauberen Geistern umgetrieben wurden, die wurden gesund.

18. Et ceux qui étaient tourmentés des esprits immondes étaient aussi guéris.

18. Y otros que habían sido atormentados de espíritus inmundos; y eran sanos.

18 Die gekomen waren, om Hem te horen, en om van hun ziekten genezen te worden, en die van onreine geesten gekweld waren; en zij werden genezen.

18. I ci, którzy byli trapieni od duchów nieczystych, byli uzdrowieni.

18. És a kik tisztátalan lelkektől gyötrettek, meggyógyulának.

18 которые пришли послушать Его и исцелиться от болезней своих, также и страждущие от нечистых духов; и исцелялись.

18. і мучені від духів нечистих; і сцїляли ся.

19 Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.

19 Ja kaikki kansa pyrki koskettamaan Häntä, sillä Hänestä lähti voima, ja se paransi kaikki.

19. Ja kaikki kansa pyysi häneen ruveta; sillä voima läksi hänestä ja paransi kaikki.

19. Ja caicki Canssa pyysi häneen ruweta: sillä woima läxi hänest ja paransi caicki.

19. Ja caiki Canssa pysit heneen ruueta/ Sille ette auwu vloskeui henest/ ia paransi caiki. (Ja kaikki kansa pyysi häneen ruweta/ Sillä että awu ulos käwi hänestä/ ja paransi kaikki.)

19. καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἐζήτει ἅπτεσθαι αὐτοῦ, ὅτι δύναμις παρ’ αὐτοῦ ἐξήρχετο καὶ ἰᾶτο πάντας.

19. και πας ο οχλος εζητει απτεσθαι αυτου οτι δυναμις παρ αυτου εξηρχετο και ιατο παντας 19. kai pas o ochlos ezetei aptesthai aυtoυ oti dυnamis par aυtoυ eksercheto kai iato pantas

19 And all the crowd was seeking to touch him, because power was coming out from him and was healing (them) all. {Mat 5:2-12 & Luk 6:20-26.}

19. And the whole multitude sought to touch him: for there went virtue out of him, and healed them all.

19. Og alt Folket søgte at røre ved ham; thi en Kraft gik ud fra ham og helbredte Alle.

19. Och allt folket for efter att taga på honom; ty af honom gick kraft, som alla botade.

19. Ja keik se rahwas püdis temmasse putuda, sest wäggi läks temmast wälja, ja teggi keik terweks.

19. Visa minia stengėsi Jį paliesti, nes iš Jo ėjo jėga ir visus gydė.

19. Und alles Volk begehrte ihn anzurühren; denn es ging Kraft von ihm und er heilte sie alle.

19. Et toute la multitude tâchait de le toucher, parce qu'il sortait de lui une vertu qui les guérissait tous.

19. Y toda la multitud procuraba de tocarle; porque salía de él virtud, y sanaba a todos.

19 En al de schare zocht Hem aan te raken; want er ging kracht van Hem uit, en Hij genas ze allen.

19. A wszystek lud szukał, jakoby się go dotknąć; albowiem moc wychodziła z niego, i uzdrawiała wszystkich.

19. És az egész sokaság igyekezik vala őt illetni: mert [8†] erő származék belőle, és mindeneket meggyógyíta.

19 И весь народ искал прикасаться к Нему, потому что от Него исходила сила и исцеляла всех.

19. І ввесь народ шукав приторкнутись до Него: бо сила від Него виходила, й сцїляла всїх.

20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20 Hän nosti silmänsä opetuslasten puoleen ja sanoi: ”Autuaita te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20. Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen, ja sanoi: autuaat te vaivaiset; sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20. JA hän nosti silmäns Opetuslastens päin ja sanoi: autuat oletta te waiwaiset: sillä teidän on Jumalan waldacunda.

20. Ja hen ylesnosti silmens Opetuslapsijns pein ia sanoi/ Autuat oletta te Waiwaset/ Sille teiden on JUMALAN waldakunda. (Ja hän ylösnosti silmänsä opetuslapsiin päin ja sanoi/ Autuaat olette te waiwaiset/ Sillä teidän on JUMALAN waltakunta.)

20. Καὶ αὐτὸς ἐπάρας τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ εἰς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἔλεγε· Μακάριοι οἱ πτωχοί, ὅτι ὑμετέρα ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

20. και αυτος επαρας τους οφθαλμους αυτου εις τους μαθητας αυτου ελεγεν μακαριοι οι πτωχοι οτι υμετερα εστιν η βασιλεια του θεου 20. kai aυtos eparas toυs ofthalmoυs aυtoυ eis toυs mathetas aυtoυ elegen makarioi oi ptochoi oti υmetera estin e βasileia toυ theoυ

20 And he lifted up his eyes toward his disciples and said: You° (the) poor (are) fortunate, because the kingdom of God is yours°.

20. And he lifted up his eyes on his disciples, and said, Blessed be ye poor: for yours is the kingdom of God.

20. Og han opløftede sine Øine paa sine Disciple og sagde: salige ere I Fattige, thi Eders er Guds Rige.

20. Och han lyfte upp sin ögon öfver sina Lärjungar, och sade: Salige ären I fattige; ty Guds rike hörer eder till.

20. Ja temma töstis ommad silmad omma jüngritte peäle, ja ütles: Önsad ollete teie waesed; sest teie pärralt on Jummala riik.

20. Tada, pakėlęs akis į savo mokinius, Jis prabilo: ‘‘Palaiminti jūs, vargšai, nes jūsų yra Dievo karalystė.

20. Und er hob seine Augen auf über seine Jünger und sprach: Selig seid ihr Armen; denn das Reich Gottes ist euer.

20. Alors Jésus, levant les yeux vers ses disciples, dit: Heureux, vous qui êtes pauvres, parce que le royaume de Dieu est à vous.

20. Y alzando él los ojos sobre sus discípulos, decía: Bienaventurados los pobres; porque vuestro es el reino de Dios.

20 En Hij, Zijn ogen opslaande over Zijn discipelen, zeide: Zalig zijt gij, armen, want uwer is het Koninkrijk Gods.

20. A on podniósłszy oczy swoje na uczniów, mówił: Błogosławieni jesteście wy, ubodzy! bo wasze jest królestwo Boże.

20. Ő pedig felemelvén szemeit az ő tanítványaira, monda: Boldogok vagytok ti szegények: [9†] mert tiétek az Isten országa.

20 И Он, возведя очи Свои на учеников Своих, говорил: Блаженны нищие духом, ибо ваше есть Царствие Божие.

20. І знявши Він очі свої на ученики свої, рече: Блаженні вбогі, бо ваше царство Боже.

21 Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!

21 Autuaita te, joitten nyt on nälkä, sillä teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan.

21. Autuaat, jotka nyt isootte; sillä teidät ravitaan. Autuaat, jotka nyt itkette; sillä teidän pitää nauraman.

21. Autuat oletta te jotca isotte: sillä te rawitan. Autuat oletta te jotca itkettä: sillä teidän pitä nauraman.

21. Autuat oletta te iotca nyt isotte/ Sille te rauitetan. Autuat oletta te iotca nyt idkette/ Sille teiden pite nauraman. (Autuaat olette te jotka nyt isoatte/ Sillä te rawitaan. Autuaat olette te jotka nyt itkette/ Sillä teidän pitää nauraman.)

21. μακάριοι οἱ πεινῶντες νῦν, ὅτι χορτασθήσεσθε. μακάριοι οἱ κλαίοντες νῦν, ὅτι γελάσετε.

21. μακαριοι οι πεινωντες νυν οτι χορτασθησεσθε μακαριοι οι κλαιοντες νυν οτι γελασετε 21. makarioi oi peinontes nυn oti chortasthesesthe makarioi oi klaiontes nυn oti gelasete

21 You° who hunger now (are) fortunate, because you° will be fully-fed. You° who are weeping now (are) fortunate, because you° will be laughing.

21. Blessed are ye that hunger now: for ye shall be filled. Blessed are ye that weep now: for ye shall laugh.

21. Salige ere I, som nu hungre, thi I skulle mættes. Salige ere I, som nu græde, thi I skulle lee.

21. Salige ären I, som nu hungren; ty I skolen blifva mättade. Salige ären I, som nu gråten; ty I skolen le.

21. Önsad ollete teie, kel nüüd nälg on; sest teie peate täis sama. Önsad ollete teie, kes teie nüüd nuttate: sest teie peate naerma.

21. Palaiminti, kurie dabar alkstate, nes būsite pasotinti. Palaiminti, kurie dabar verkiate, nes juoksitės.

21. Selig seid ihr, die ihr hier hungert; denn ihr sollt satt werden. Selig seid ihr, die ihr hier weint; denn ihr werdet lachen.

21. Heureux, vous qui avez faim maintenant, parce que vous serez rassasiés. Heureux, vous qui pleurez maintenant, parce que vous serez dans la joie.

21. Bienaventurados los que ahora tenéis hambre; porque seréis hartos. Bienaventurados los que ahora llorais; porque reiréis.

21 Zalig zijt gij, die nu hongert; want gij zult verzadigd worden. Zalig zijt gij, die nu weent; want gij zult lachen.

21. Błogosławieni jesteście, którzy teraz łakniecie; bo będziecie nasyceni. Błogosławieni jesteście, którzy teraz płaczecie; bo się śmiać będziecie.

21. Boldogok ti, kik most [10†] éheztek: mert megelégíttettek. Boldogok ti, kik most sírtok: [11†] mert nevetni fogtok.

21 Блаженны алчущие ныне, ибо насытитесь. Блаженны плачущие ныне, ибо воссмеетесь.

21. Блаженні голодні тепер, бо насититесь. Блаженні плачущі тепер, бо сьміяти метесь.

22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan — Ihmisen Pojan tähden.

22 Autuaita olette, kun ihmiset vihaavat teitä ja kun he erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja hylkäävät nimenne niin kuin pahan — Ihmisen Pojan vuoksi.

22. Autuaat olette te, kuin ihmiset vihaavat teitä, ja eroittavat teidät, ja pilkkaavat teitä, ja hylkäävät teidän nimenne niinkuin kelvottoman, Ihmisen Pojan tähden.

22. Autuat oletta te cosca ihmiset wihawat teitä ja eroittawat teidän ja pilckawat teitä ja hyljäwät teidän nimen ihmisen Pojan tähden nijncuin kelwottoman.

22. Autuat oletta te coska Inhimiset wihauat teite ia eroittauat teiden/ ia pilcauat teite/ ia poisheitteuet teiden Nimen ninquin pahuden Inhimisen Poian tedhen/ (Autuaat olette te koska ihmiset wihaawat teitä ja eroittawat teidän/ ja pilkkaawat teitä/ ja pois heittäwät teidän nimen niinkun pahuuden Ihmisen Pojan tähden/)

22. μακάριοί ἐστε ὅταν μισήσωσιν ὑμᾶς οἱ ἄνθρωποι, καὶ ὅταν ἀφορίσωσιν ὑμᾶς καὶ ὀνειδίσωσι καὶ ἐκβάλωσι τὸ ὄνομα ὑμῶν ὡς πονηρὸν ἕνεκα τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου.

22. μακαριοι εστε οταν μισησωσιν υμας οι ανθρωποι και οταν αφορισωσιν υμας και ονειδισωσιν και εκβαλωσιν το ονομα υμων ως πονηρον ενεκα του υιου του ανθρωπου 22. makarioi este otan misesosin υmas oi anthropoi kai otan aforisosin υmas kai oneidisosin kai ekβalosin to onoma υmon os poneron eneka toυ υioυ toυ anthropoυ

22 You° are fortunate, whenever men hate you° and whenever they separate* you° (from themselves,) and may reproach you° and may cast out your° name like evil, because of the Son of Man.

22. Blessed are ye, when men shall hate you, and when they shall separate you from their company, and shall reproach you, and cast out your name as evil, for the Son of man's sake.

22. Salige ere I, naar de udstøde Eder og bespotte Eder og forskyde Eders Navn som ondt for Menneskens Søns Skyld.

22. Salige varden I, då menniskorna hata eder, och afskilja eder, och banna eder, och bortkasta edart namn, såsom det ondt vore, för menniskones Sons skull.

22. Önsad ollete teie, kui innimessed teid wihkawad, ja kui nemmad teid ärralahhutawad, ja laimawad, ja pölgwad teie nimme kui ühhe pahha nim̃e innimesse Poia pärrast.

22. Palaiminti jūs, kai žmonės jūsų nekęs, kai jus atskirs, šmeiš ir atmes jūsų vardą kaip blogą dėl Žmogaus Sūnaus.

22. Selig seid ihr, so euch die Menschen hassen und euch absondern und schelten euch und verwerfen euren Namen als einen bösen um des Menschensohns willen.

22. Vous serez heureux, lorsque les hommes vous haïront, vous chasseront, vous diront des outrages et rejetteront votre nom comme mauvais, à cause du Fils de l'homme.

22. Bienaventurados sois cuando los hombres os aborrecieren, y cuando os apartaren de sí, y os denostaren, y desecharen vuestro nombre como malo, por causa del Hijo del hombre.

22 Zalig zijt gij, wanneer u de mensen haten, en wanneer zij u afscheiden, en smaden, en uw naam als kwaad verwerpen, om des Zoons des mensen wil.

22. Błogosławieni będziecie, gdy was ludzie nienawidzieć będą, i gdy wyłączą, i będą was sromocić, i imię wasze wyrzucą jako złe, dla Syna człowieczego.

22. Boldogok lesztek, mikor titeket az emberek gyűlölnek, és kirekesztenek, és szidalmaznak titeket, és kivetik [12†] a ti neveteket, mint gonoszt, az embernek Fiáért.

22 Блаженны вы, когда возненавидят вас люди и когда отлучат вас, и будут поносить, и пронесут имя ваше, как бесчестное, за Сына Человеческого.

22. Блаженні, коли ненавидїти муть вас люде, й коли проженуть вас, і осоромлять, і викинуть імя ваше, як зло, задля Сина чоловічого.

23 Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.

23 Riemuitkaa sinä päivänä ja hyppikää ilosta, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa. Sillä niin tekivät heidän isänsä profeetoille.

23. Iloitkaat sinä päivänä ja riemuitkaat, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä prophetaille.

23. Iloitcat sinä päiwänä ja ihastucat: sillä cadzo teidän palckan on suuri Taiwahas. Nijn teit myös heidän wanhemmans Prophetaille.

23. Iloitca sinä peiuenä/ ia ihastucat/ sille catzo teiden Palcan ombi swri Taiuahis. Samalmoto teit mös heiden Wanhemans Prophetaden. (Iloitse sinä päiwänä/ ja ihastukaat/ sillä katso teidän palkkan ompi suuri taiwahissa. Samalla muotoa teit myös heidän wanhempansa prophetaiden.)

23. χάρητε ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ καὶ σκιρτήσατε· ἰδοὺ γὰρ ὁ μισθὸς ὑμῶν πολὺς ἐν τῷ οὐρανῷ· κατὰ τὰ αὐτὰ γὰρ ἐποίουν τοῖς προφήταις οἱ πατέρες αὐτῶν.

23. χαιρετε εν εκεινη τη ημερα και σκιρτησατε ιδου γαρ ο μισθος υμων πολυς εν τω ουρανω κατα ταυτα γαρ εποιουν τοις προφηταις οι πατερες αυτων 23. chairete en ekeine te emera kai skirtesate idoυ gar o misthos υmon polυs en to oυrano kata taυta gar epoioυn tois profetais oi pateres aυton

23 Rejoice° in that day and jump° (for joy,) for* behold your° reward is much in heaven; for* their fathers were doing to the prophets according to the same things.

23. Rejoice ye in that day, and leap for joy: for, behold, your reward is great in heaven: for in the like manner did their fathers unto the prophets.

23. Glæder Eder paa den samme Dag, og jubler; thi see, Eders løn er stor i Himmelen. Lige det samme gjorde deres Fædre ved Propheterne.

23. Glädjens och fröjdens på den dagen; ty si, edor lön är mycken i himmelen; sammalunda hafva deras fäder ock gjort Prophetomen.

23. Römustage ennast sel päwal, ja hüppage, sest wata, teie palk on suur taewas; sest nende wannemad teggid nendasam̃oti prohwetidele.

23. Džiaukitės tą dieną ir linksminkitės, nes štai jūsų atlygis didelis danguje. Taip jų protėviai darė pranašams.

23. Freut euch alsdann und hupfet; denn siehe, euer Lohn ist groß im Himmel. Desgleichen taten ihre Väter den Propheten auch.

23. Réjouissez-vous en ce temps-là, et tressaillez de joie; parce que votre récompense sera grande dans le ciel. Car c'est ainsi que leurs pères traitaient les prophètes.

23. Gozáos en aquel día, y alegráos; porque, he aquí, vuestro galardón es grande en los cielos; porque así hacían sus padres a los profetas.

23 Verblijdt u in dien dag, en zijt vrolijk; want, ziet, uw loon is groot in den hemel; want hun vaders deden desgelijks den profeten.

23. Radujcie się dnia tego i weselcie się; albowiem oto zapłata wasza jest obfita w niebiesiech; boć tak właśnie prorokom czynili ojcowie ich.

23. Örüljetek azon a napon és örvendezzetek; mert ímé a ti jutalmatok bőséges a mennyben; hiszen hasonlóképen cselekedtek a prófétákkal az ő atyáik.

23 Возрадуйтесь в тот день и возвеселитесь, ибо велика вам награда на небесах. Так поступали с пророками отцы их.

23. Радуйтесь того дня і веселїтесь, ось бо нагорода ваша велика на небі; так бо чинили пророкам батьки їх.

24 Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!

24 Mutta voi teitä, rikkaat, sillä olette saaneet lohdutuksenne!

24. Mutta voi teitä rikkaita! sillä teillä on teidän lohdutuksenne.

24. Mutta woi teitä rickat: sillä teillä on teidän lohdutuxenne.

24. Mutta we teiden Rickat/ Sille ette teiden lodutuxen ombi teillä. (Mutta woi teidän rikkaat/ Sillä että teidän lohdutuksen ompi teillä.)

24. πλὴν οὐαὶ ὑμῖν τοῖς πλουσίοις, ὅτι ἀπέχετε τὴν παράκλησιν ὑμῶν.

24. πλην ουαι υμιν τοις πλουσιοις οτι απεχετε την παρακλησιν υμων 24. plen oυai υmin tois ploυsiois oti apechete ten paraklesin υmon

24 However, woe to you° who are rich, because you° are fully having your° consolation!

24. But woe unto you that are rich! for ye have received your consolation.

24. Men vee Eder, I Rige, thi I have Eders Trøst borte.

24. Men ve eder, som rike ären; ty I hafven edar hugnad.

24. Agga hädda teile, kes teie rikkad ollete: sest teie trööstiminne on jo teie kä.

24. Bet vargas jums, turtingieji, nes jūs jau atsiėmėte savo paguodą!

24. Aber dagegen weh euch Reichen! denn ihr habt euren Trost dahin.

24. Mais malheur à vous, riches, parce que vous avez reçu votre consolation.

24. Mas ¡ay de vosotros ricos! porque tenéis vuestro consuelo.

24 Maar wee u, gij rijken, want gij hebt uw troost weg.

24. Ale biada wam bogaczom! bo już macie pociechę waszę.

24. De jaj néktek, [13†] gazdagoknak, mert elvettétek a ti vigasztalástokat.

24 Напротив, горе вам, богатые! ибо вы уже получили свое утешение.

24. Горе ж вам, багатим! бо прийняли ви утїху вашу.

25 Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!

25 Voi teitä jotka [nyt] olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä joudutte murehtimaan ja itkemään!

25. Voi teitä, jotka ravitut olette! sillä teidän pitää isooman. Voi teitä, jotka nyt nauratte! sillä teidän pitää murehtiman ja itkemän.

25. Woi teitä jotca rawitut oletta: sillä teidän pitä isoman. Woi teitä jotca nyt nauratte: sillä teidän pitä itkemän ja parcuman.

25. We teiden iotca rauitudh oletta/ sille teiden pite isoman. We teiden iotca nyt nauratta/ Sille teiden pite idkemen ia parckuman. (Woi teidän jotka rawitut olette/ sillä teidän pitää isoaman. Woi teidän jotka nyt nauratte/ Sillä teidän pitää itkemän ja parkuman.)

25. οὐαὶ ὑμῖν οἱ ἐμπεπλησμένοι, ὅτι πεινάσετε. οὐαί ὑμῖν οἱ γελῶντες νῦν, ὅτι πενθήσετε καὶ κλαύσετε.

25. ουαι υμιν οι εμπεπλησμενοι οτι πεινασετε ουαι υμιν οι γελωντες νυν οτι πενθησετε και κλαυσετε 25. oυai υmin oi empeplesmenoi oti peinasete oυai υmin oi gelontes nυn oti penthesete kai klaυsete

25 Woe to you° who have been filled, because you° will hunger! Woe to you° who laugh now, because you° will be mourning and will be weeping!

25. Woe unto you that are full! for ye shall hunger. Woe unto you that laugh now! for ye shall mourn and weep.

25. Vee Eder, I, som ere fyldte, thi I skulle hungre. Vee Eder, I, som nu lee, thi I skulle sørge og græde.

25. Ve eder, som mätte ären; ty I skolen hungra. Ve eder, som nu len; ty I skolen gråta och sörja.

25. Hädda teile, kes teie täis ollete: sest teie peate nälgas ollema. Hädda teile, kes teie nüüd naerate: sest teie peate leinama ja nutma.

25. Vargas jums, kurie dabar sotūs, nes būsite alkani! Vargas jums, kurie dabar juokiatės, nes jūs liūdėsite ir verksite!

25. Weh euch, die ihr voll seid! denn euch wird hungern. Weh euch, die ihr hier lachet! denn ihr werdet weinen und heulen.

25. Malheur à vous qui êtes rassasiés, parce que vous aurez faim. Malheur à vous qui riez maintenant; car vous vous lamenterez et vous pleurerez.

25. ¡Ay de vosotros, los que estáis hartos! porque tendréis hambre. ¡Ay de vosotros, los que ahora reis! porque lamentaréis y lloraréis.

25 Wee u, die verzadigd zijt, want gij zult hongeren. Wee u, die nu lacht, want gij zult treuren en wenen.

25. Biada wam, którzyście nasyceni! albowiem łaknąć będziecie. Biada wam, którzy się teraz śmiejecie! bo się smucić i płakać będziecie.

25. Jaj néktek, kik beteltetek; [14†] mert éhezni fogtok. Jaj néktek, kik most nevettek; mert sírni és jajgatni fogtok.

25 Горе вам, пресыщенные ныне! ибо взалчете. Горе вам,смеющиеся ныне! ибо восплачете и возрыдаете.

25. Горе вам, ситим! бо голодувати мете. Горе вам, що сьмієтесь тепер; бо сумувати мете да плакати мете.

26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä niin tekevät heidän isänsä väärille profeetoille!

26. Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille prophetoille.

26. Woi teitä cosca caicki ihmiset teitä kijttäwät: sillä nijn teit myös heidän wanhemmans wäärille Prophetaille.

26. We teiden coska caiki Inhimiset teite kijtteuet/ Sille samalmoto teit mös heiden wanhemans wärein Prophetain. (Woi teidän koska kaikki ihmiset teitä kiittäwät/ Sillä samalla muotoa teit myös heidän wanhempansa wääräin prophetaiden.)

26. οὐαὶ ὅταν καλῶς ὑμᾶς εἴπωσι πάντες οἱ ἄνθρωποι· κατὰ τὰ αὐτὰ γὰρ ἐποίουν τοῖς ψευδοπροφήταις οἱ πατέρες αὐτῶν.

26. ουαι υμιν οταν καλως υμας ειπωσιν παντες οι ανθρωποι κατα ταυτα γαρ εποιουν τοις ψευδοπροφηταις οι πατερες αυτων 26. oυai υmin otan kalos υmas eiposin pantes oi anthropoi kata taυta gar epoioυn tois pseυdoprofetais oi pateres aυton

26 Woe (to) you° whenever men speak well of you°, for* their fathers were doing to the false prophets according to the same things! {Mat 5:17-48 & Luk 6:27-36.}

26. Woe unto you, when all men shall speak well of you! for so did their fathers to the false prophets.

26. Vee Eder, naar alle Mennesker tale vel om Eder; lige det Samme gjorde deres Fædre ved de falske Propheter.

26. Ve eder, då alla menniskor lofva eder; ty sammalunda hafva ock deras fäder gjort dem falska Prophetomen.

26. Hädda teile, kui keik innimessed head teist räkiwad: sest nende wannemad teggid nendasammoti walleprohwetidele.

26. Vargas jums, kai visi žmonės jus giria, nes ir jų protėviai taip gyrė netikrus pranašus!’‘

26. Weh euch, wenn euch jedermann wohlredet! Desgleichen taten eure Väter den falschen Propheten auch.

26. Malheur à vous, lorsque tous les hommes diront du bien de vous; car leurs pères en faisaient de même aux faux prophètes.

26. ¡Ay de vosotros, cuando todos los hombres dijeren bien de vosotros! porque así hacían sus padres a los falsos profetas.

26 Wee u, wanneer al de mensen wel van u spreken, want hun vaders deden desgelijks den valsen profeten.

26. Biada wam, gdyby dobrze o was mówili wszyscy ludzie; bo tak czynili fałszywym prorokom ojcowie ich.

26. Jaj néktek, mikor minden ember jót mond felőletek; mert épen így cselekedtek a hamis prófétákkal az ő atyáik.

26 Горе вам, когда все люди будут говорить о вас хорошо! ибо так поступали с лжепророками отцы их.

26. Горе вам, коли добре говорити муть про вас усї люде; так бо робили лжепророкам батьки їх.

27 Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,

27 Mutta teille, jotka kuulette minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.

27. Mutta minä sanon teille, jotka kuulette: rakastekaa vihollisianne: tehkäät hyvää niille, jotka teitä vihaavat:

27. MUtta minä sanon teille: jotca cuuletta: racastacat wihollisian: tehkät hywä nijlle jotca teitä wihawat: puhucat nijstä hywin jotca teitä kiroilewat.

27. Mutta mine sanon teille iotca cwletta/ Racastacat teiden Wiholisian. Hyuetehcket nijlle iotca teite wihauat. Hyue puhucat nijste iotca teite kirouat. (Mutta minä sanon teille jotka kuulette/ Rakastakaat teidän wihollisian. Hywästi tehkäät niille jotka teitä wihaawat. Hywää puhukaat niistä jotka teitä kiroawat.)

27. Ἀλλὰ ὑμῖν λέγω τοῖς ἀκούουσιν· ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν, καλῶς ποιεῖτε τοῖς μισοῦσιν ὑμᾶς,

27. αλλ υμιν λεγω τοις ακουουσιν αγαπατε τους εχθρους υμων καλως ποιειτε τοις μισουσιν υμας 27. all υmin lego tois akoυoυsin agapate toυs echthroυs υmon kalos poieite tois misoυsin υmas

27 But I am saying to you° who hear, Love*° your° enemies, do° good to those who hate you°,

27. But I say unto you which hear, Love your enemies, do good to them which hate you,

27. Men jeg siger Eder, I, som høre mig: elsker Eders Fjender, gjører dem godt, som Eder hade;

27. Men eder, som hören, säger jag: Älsker edra ovänner; görer dem godt, som hata eder;

27. Agga teile, kes teie kulete, ütlen minna: Armastage ommad wihhamehhed, tehke head neile, kes teid wihkawad.

27. ‘‘Bet jums, kurie klausotės, sakau: mylėkite savo priešus, darykite gera tiems, kurie jūsų nekenčia.

27. Aber ich sage euch, die ihr zuhört: Liebet eure Feinde; tut denen wohl, die euch hassen;

27. Mais je vous dis, à vous qui m'écoutez: Aimez vos ennemis; faites du bien à ceux qui vous haïssent;

27. Mas a vosotros los que oís, digo: Amád a vuestros enemigos: hacéd bien a los que os aborrecen.

27 Maar Ik zeg ulieden, die dit hoort: Hebt uw vijanden lief; doet wel dengenen, die u haten.

27. Ale wam powiadam, którzy słuchacie: Miłujcie nieprzyjacioły wasze, czyócie dobrze tym, którzy was mają w nienawiści.

27. De néktek mondom, kik engem hallgattok: [15†] Szeressétek ellenségeiteket, jól tegyetek azokkal, a kik titeket gyűlölnek,

27 Но вам, слушающим, говорю: любите врагов ваших, благотворите ненавидящим вас,

27. Тільки ж глаголю вам, слухаючим: Любіть ворогів ваших, добре робіть ненавидникам вашим,

28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.

28 Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niitten puolesta, jotka teitä parjaavat.

28. Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.

28. Rucoilcat nijden edest jotca teidän wääryttä tekewät.

28. Rucolcat nijnen edhest iotca teide' wärytte tekeuet. (Rukoilkaat niiden edestä jotka teidän wääryyttä tekewät.)

28. εὐλογεῖτε τοὺς καταρωμένους ὑμῖν, προσεύχεσθε ὑπὲρ τῶν ἐπηρεαζόντων ὑμᾶς.

28. ευλογειτε τους καταρωμενους υμιν και προσευχεσθε υπερ των επηρεαζοντων υμας 28. eυlogeite toυs kataromenoυs υmin kai proseυchesthe υper ton epereazonton υmas

28 speak° well of those who are cursing you°, pray° on behalf of those who are railing at you°.

28. Bless them that curse you, and pray for them which despitefully use you.

28. Velsigner dem, som Eder forbande. og beder for dem, som gjøre Eder Skade.

28. Välsigner dem som eder banna, och beder för dem som eder orätt göra.

28. Önnistage neid, kes teid ärraneedwad, palluge nende eest, kes teile liga teggewad.

28. Laiminkite tuos, kurie jus keikia, ir melskitės už savo skriaudėjus.

28. segnet die, so euch verfluchen und bittet für die, so euch beleidigen.

28. Bénissez ceux qui vous maudissent, et priez pour ceux qui vous outragent;

28. Bendecíd a los que os maldicen; y orád por los que os calumnían.

28 Zegent degenen, die u vervloeken, en bidt voor degenen, die u geweld doen.

28. Błogosławcie tym, którzy was przeklinają; módlcie się za tymi, którzy wam złość wyrządzają.

28. Áldjátok azokat, a kik titeket átkoznak, [16†] és imádkozzatok [17†] azokért, a kik titeket háborgatnak.

28 благословляйте проклинающих вас и молитесь за обижающих вас.

28. благословляйте кленучих вас, і молїть ся за обидників ваших.

29 Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.

29 Sille joka sinua lyö poskelle, tarjoa myös toinen, ja siltä, joka ottaa sinulta vaipan, älä kiellä ihokastasikaan.

29. Ja joka sinua lyö poskelle, taritse myös hänelle toinen, ja joka sinulta vie kaapun, älä myös häneltä kiellä hametta.

29. Ja joca sinua lyö yhdelle poskelle taridze myös hänelle toinen ja joca sinulda wie caapun älä myös häneldä kiellä hametta.

29. Ja ioca sinua löö poskelle/ taritze mös henelle toinen/ ia ioca sinulda Caapun wiepi/ ele mös henelde Hametta kiellä. (Ja joka sinua lyö poskelle/ taritse myös hänelle toinen/ ja joka sinulta kaawun wiepi/ älä myös häneltä hametta kiellä.)

29. τῷ τύπτοντί σε ἐπὶ τὴν σιαγόνα πάρεχε καὶ τὴν ἄλλην, καὶ ἀπὸ τοῦ αἴροντός σου τὸ ἱμάτιον καὶ τὸν χιτῶνα μὴ κωλύσῃς.

29. τω τυπτοντι σε επι την σιαγονα παρεχε και την αλλην και απο του αιροντος σου το ιματιον και τον χιτωνα μη κωλυσης 29. to tυptonti se epi ten siagona pareche kai ten allen kai apo toυ airontos soυ to imation kai ton chitona me kolυses

29 Hold near to the one who beats you upon the (one) jaw, the other also, and from the one who takes away your garment, do not forbid (him) your tunic also.

29. And unto him that smiteth thee on the one cheek offer also the other; and him that taketh away thy cloke forbid not to take thy coat also.

29. Hvo som slaaer dig paa det ene Kindbeen, byd ham og det andet til, og hvo som tager Kappen fra dig, formeen ham heller ikke Kjortelen.

29. Den dig slår på det ena kindbenet, dem håll ock det andra till; och den dig tager mantelen ifrå, honom förhåll icke heller kjortelen.

29. Kes sind ühhe körwa äre lööb, sellele pakku ka teist: ja sellele, kes so kue ärrawottab, ärra kela ka mitte wammust.

29. Kas trenkia tau per vieną skruostą, atsuk ir antrąjį; kas atima iš tavęs apsiaustą, atiduok jam ir tuniką.

29. Und wer dich schlägt auf einen Backen, dem biete den anderen auch dar; und wer dir den Mantel nimmt, dem wehre nicht auch den Rock.

29. A celui qui te frappe sur une joue, présente aussi l'autre; et à celui qui t'ôte ton manteau, ne refuse pas ta tunique.

29. Y al que te hiriere en una mejilla, dále también la otra; y del que te quitare la capa, no le impidas llevar el sayo también.

29 Dengene, die u aan de wang slaat, biedt ook de andere; en dengene, die u den mantel neemt, verhindert ook den rok niet te nemen.

29. Temu, któryby cię uderzył w policzek, nastaw mu i drugiego: a temu, któryćby brał płaszcz, i sukni nie zabraniaj;

29. A ki egyik arczodat megüti, fordítsd néki [18†] a másikat is; és attól, a ki felső ruhádat elveszi, ne vond meg alsó ruhádat se.

29 Ударившему тебя по щеке подставь и другую, и отнимающему у тебя верхнюю одежду не препятствуйвзять и рубашку.

29. Хто бє тебе у щоку, підстав і другу; а хто бере твою свиту, й жупанка не борони.

30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.

30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka omaasi ottaa.

30. Vaan anna jokaiselle, joka sinulta anoo, ja siltä, joka sinun omas ottaa, älä jälleen ano.

30. Anna jocaidzelle cuin sinulda ano ja sildä joca sinun omas otta älä jällens ano.

30. Jocaitzen quin sinulda anopi anna/ ia silde ioca sinun omas poiswei/ ele iellensano. (Jokaisen kuin sinulta anoopi anna/ ja siltä joka sinun omaasi pois wie/ älä jällens sano.)

30. παντὶ δὲ τῷ αἰτοῦντί σε δίδου, καὶ ἀπὸ τοῦ αἴροντος τὰ σὰ μὴ ἀπαίτει.

30. παντι δε τω αιτουντι σε διδου και απο του αιροντος τα σα μη απαιτει 30. panti de to aitoυnti se didoυ kai apo toυ airontos ta sa me apaitei

30 Give to everyone who asks you, and from the one who takes away what is yours, do not ask for (it) back. {Mat 7:12 & Luk 6:31.}

30. Give to every man that asketh of thee; and of him that taketh away thy goods ask them not again.

30. Giv hver den, som beder dig; og af den, som tager dit fra dig, kræv det ikke igjen.

30. Hvarjom och enom, som något begärar af dig, honom gif; och af den, som dina ting tager ifrå dig, beds intet igen.

30. Agga anna iggaühhele, kes sind pallub: ja kes sinnult sinno omma wottab, selt ärra küssi taggasi.

30. Duok kiekvienam, kuris prašo, ir nereikalauk atgal iš to, kuris tavo atėmė.

30. Wer dich bittet, dem gib; und wer dir das deine nimmt, da fordere es nicht wieder.

30. Donne à quiconque te demande et si quelqu'un t'ôte ce qui est à toi, ne le redemande pas.

30. Y a cualquiera que te pidiere, dá, y al que tomare lo que es tuyo, no se lo vuelvas a pedir.

30 Maar geeft een iegelijk, die van u begeert; en van dengene, die het uwe neemt, eist niet weder.

30. I każdemu, któryby cię prosił, daj, a temu, co twoje bierze, nie upominaj się.

30. Mindennek pedig, a ki [19†] tőled kér, adj; és attól, a ki elveszi a tiédet, ne kérd vissza.

30 Всякому, просящему у тебя, давай, и от взявшего твое не требуй назад.

30. Всякому, хто просить у тебе, дай, і хто бере що твоє, не допевняй ся.

31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.

31 Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin samoin heille.

31. Ja niinkuin te tahdotte, että ihmisten pitää teille tekemän, niin tehkäät te heillekin.

31. Ja nijncuin te tahdotta että ihmisten pitä teille tekemän nijn tehkät te heillekin.

31. Ja ninquin te tahdotta ette Inhimisten pite teiden tekemen/ nin tehkette te mös heille samalmoto. (Ja niinkuin te tahdotte että ihmisten pitää teidän tekemän/ niin tehkäätte te myös heille samalla muotoa.)

31. καὶ καθὼς θέλετε ἵνα ποιῶσιν ὑμῖν οἱ ἄνθρωποι, καὶ ὑμεῖς ποιεῖτε αὐτοῖς ὁμοίως.

31. και καθως θελετε ινα ποιωσιν υμιν οι ανθρωποι και υμεις ποιειτε αυτοις ομοιως 31. kai kathos thelete ina poiosin υmin oi anthropoi kai υmeis poieite aυtois omoios

31 And just-as you° wish that* men may do to you°, you° also, do° likewise to them.

31. And as ye would that men should do to you, do ye also to them likewise.

31. Og som I ville, at Menneskene skulle gjøre mod Eder, ligesaa gjører og I mod dem.

31. Och såsom I viljen att menniskorna skola göra eder, görer ock I dem sammalunda.

31. Ja nenda kui teie tahhate, et innimessed teile peawad teggema, nendasammoti tehke teie ka neile.

31. Kaip norite, kad jums žmonės darytų, taip ir jūs darykite jiems.

31. Und wie ihr wollt, daß euch die Leute tun sollen, also tut ihnen gleich auch ihr.

31. Et ce que vous voulez que les hommes vous fassent, faites-le-leur aussi de même.

31. Y como queréis que os hagan los hombres, hacédles también vosotros así.

31 En gelijk gij wilt, dat u de mensen doen zullen, doet gij hun ook desgelijks.

31. I cobyście chcieli, aby wam ludzie czynili, tak i wy im czyócie.

31. És a mint [20†] akarjátok, hogy az emberek veletek cselekedjenek, ti is akképen cselekedjetek azokkal.

31 И как хотите, чтобы с вами поступали люди, так и вы поступайте с ними.

31. І, як хочете, щоб чинили вам люде, так і ви чинїть їм.

32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.

32 Jos rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä tulee? Myös syntiset rakastavat niitä, jotka heitä rakastavat.

32. Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä on? sillä syntisetkin rakastavat niitä, joilta he rakastetaan.

32. Ja jos te racastatte nijtä jotca teitä racastawat mikä kijtos teille sijtä on? sillä racastawat syndisetkin nijtä joilda he racastetan.

32. Ja ios te racastat nijte iotca teite racastauat/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndisetki racastauat nijte ioilda he racastetan. (Ja jos te rakastat niitä jotka teitä rakastawat/ mikä kiitos teillä siitä on? Sillä syntisetkin rakastawat niitä joilta he rakastetaan.)

32. καὶ εἰ ἀγαπᾶτε τοὺς ἀγαπῶντας ὑμᾶς, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ οἱ ἁμαρτωλοὶ τοὺς ἀγαπῶντας αὐτοὺς ἀγαπῶσι.

32. και ει αγαπατε τους αγαπωντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι τους αγαπωντας αυτους αγαπωσιν 32. kai ei agapate toυs agapontas υmas poia υmin charis estin kai gar oi amartoloi toυs agapontas aυtoυs agaposin

32 And if you° love* those who love* you°, what gratitude do you° have? For* even sinners love* those who love* them.

32. For if ye love them which love you, what thank have ye? for sinners also love those that love them.

32. Og dersom I elske dem, som Eder elske, hvad Tak have I derfor? Thi Syndere elske og dem, som dem elske.

32. Och om I älsken dem, som eder älska, hvad tack hafven I derföre? Ty syndarena älska ock dem, af hvilka de älskade varda.

32. Ja kui teie neid armastate, kes teid armastawad, mis tänno teil sest on? sest pattused armastawad ka neid, kes neid armastawad.

32. Jei mylite tuos, kurie jus myli, tai koks čia jūsų nuopelnas? Juk ir nusidėjėliai myli juos mylinčius.

32. Und so ihr liebet, die euch lieben, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder lieben auch ihre Liebhaber.

32. Car si vous n'aimez que ceux qui vous aiment, quel gré vous en saura-t-on? puisque les gens de mauvaise vie aiment aussi ceux qui les aiment.

32. Porque si amáis a los que os aman, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores aman a los que los aman.

32 En indien gij liefhebt, die u liefhebben, wat dank hebt gij? Want ook de zondaars hebben lief degenen, die hen liefhebben.

32. Albowiem jeźli miłujecie te, którzy was miłują, jakąż łaskę macie? albowiem toż i grzesznicy właśnie czynią.

32. Mert ha csak azokat szeretitek, a kik titeket szeretnek, [21†] mi jutalmatok van? Hiszen a bűnösök is szeretik azokat, a kik őket szeretik.

32 И если любите любящих вас, какая вамза то благодарность? ибо и грешники любящих их любят.

32. І коли любите тих, хто любить вас, яка вам дяка? бо й грішники тих, хто їх любить, люблять.

33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.

33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mikä kiitos teille siitä tulee? Sillä syntisetkin tekevät samoin.*

33. Ja jos te teette hyvää hyväntekijöillenne, mikä kiitos teillä siinä on? sillä syntiset sen myös tekevät.

33. Ja jos te teettä hywä teidän hywintekijllen mikä kijtos teille sijtä on? sillä syndiset sen myös tekewät.

33. Ja ios te hyue teet teiden hyuin tekijllen/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndiset sen mös tekeuet. (Ja jos te hywää teet teidän hywäntekijällen/ mikä kiitos teille siitä on? Sillä syntiset sen myös tekewät.)

33. καὶ ἐὰν ἀγαθοποιῆτε τοὺς ἀγαθοποιοῦντας ὑμᾶς, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ οἱ ἁμαρτωλοὶ τὸ αὐτὸ ποιοῦσι.

33. και εαν αγαθοποιητε τους αγαθοποιουντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι το αυτο ποιουσιν 33. kai ean agathopoiete toυs agathopoioυntas υmas poia υmin charis estin kai gar oi amartoloi to aυto poioυsin

33 And if you° do good to those who are doing good to you°, what gratitude do you° have? For* even sinners are doing the same.

33. And if ye do good to them which do good to you, what thank have ye? for sinners also do even the same.

33. Og dersom I gjøre vel mod dem, der gjøre vel mod Eder, hvad Tak have I derfor? Thi Syndere gjøre det Samme.

33. Och om I gören dem godt, som eder godt göra, hvad tack hafven I derföre? Ty syndarena göra det ock.

33. Ja kui teie omma heateggiattele head tete, mis tänno teil sest on? sest pattused tewad seddasamma ka.

33. Jei darote gera tiems, kurie jums gera daro, tai koks jūsų nuopelnas? Juk ir nusidėjėliai taip daro.

33. Und wenn ihr euren Wohltätern wohltut, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder tun das auch.

33. Et si vous ne faites du bien qu'à ceux qui vous font du bien, quel gré vous en saura-t-on? puisque les gens de mauvaise vie font la même chose.

33. Y si hiciereis bien a los que os hacen bien, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores hacen lo mismo.

33 En indien gij goed doet dengenen, die u goed doen, wat dank hebt gij? Want ook de zondaars doen hetzelfde.

33. A jeźli dobrze czynicie tym, którzy wam dobrze czynią, jakąż łaskę macie? albowiem toż i grzesznicy właśnie czynią.

33. És ha csak azokkal tesztek jól, a kik veletek jól tesznek, mi jutalmatok van? Hiszen a bűnösök is ugyanazt cselekszik.

33 И если делаете добро тем, которые вам делают добро, какая вам за то благодарность? ибо и грешники то же делают.

33. І коли добро робите тим, хто добро робить вам, яка вам дяка? бо й грішники те саме чинять.

34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

34 Jos lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mikä kiitos teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

34. Ja jos te lainaatte niille, joilta te toivotte jälleen saavanne, mikä kiitos teillä siitä on? sillä syntisetkin lainaavat syntisille, että he tasan jälleen saisivat.

34. Ja jos te lainatte nijlle joilda te toiwotta jällens saawan mikä kijtos teille sijtä on? sillä syndisetkin lainawat syndisille että he tasan jällens saawat.

34. Ja ios te lainat nijlle ioilda te toiuot iellessauanne/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndisetki synnisille lainauat/ ette he tasan iellensse sauat. (Ja jos te lainaat niille joilta te toiwot jällens saawanne/ mikä kiitos teille siitä on? Sillä syntisetkin syntisille lainaawat/ että he tasan jälleensä saawat.)

34. καὶ ἐὰν δανείζητε παρ’ ὧν ἐλπίζετε ἀπολαβεῖν, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ ἁμαρτωλοὶ ἁμαρτωλοῖς δανείζουσιν ἵνα ἀπολάβωσι τὰ ἴσα.

34. και εαν δανειζητε παρ ων {VAR1: ελπιζετε } {VAR2: ελπιζητε } απολαβειν ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι αμαρτωλοις δανειζουσιν ινα απολαβωσιν τα ισα 34. kai ean daneizete par on {VAR1: elpizete } {VAR2: elpizete } apolaβein poia υmin charis estin kai gar oi amartoloi amartolois daneizoυsin ina apolaβosin ta isa

34 And if you° lend to those from whom you° are hoping to receive, what gratitude do you° have? For* even sinners are lending to sinners, in order that they might receive equally.

34. And if ye lend to them of whom ye hope to receive, what thank have ye? for sinners also lend to sinners, to receive as much again.

34. Og dersom I laane dem, af hvilke I haabe at faae igjen, hvad Tak have I derfor? Thi Syndere laane ogsaa Syndere, paa det de skulle faae lige igjen.

34. Och om I lånen dem, der I hoppens få något igen, hvad tack hafven I derföre? Ty syndarena låna ock syndarom, på det de skola få lika igen.

34. Ja kui teie neile laenate, kellelt teie lodate jälle kätte sada, mis tänno teil sest on? sest pattused laenawad ka pattustele, et nemmad sedda wörra jälle saaksid.

34. Jei skolinate tik tiems, iš kurių tikitės atgausią, koks jūsų nuopelnas? Juk ir nusidėjėliai skolina nusidėjėliams, kad atgautų paskolą.

34. Und wenn ihr leihet, von denen ihr hoffet zu nehmen, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder leihen den Sündern auch, auf daß sie Gleiches wiedernehmen.

34. Et si vous ne prêtez qu'à ceux de qui vous espérez de recevoir, quel gré vous en saura-t-on? puisque les gens de mauvaise vie prêtent aussi aux gens de mauvaise vie, afin d'en recevoir la pareille.

34. Y si prestareis a aquellos de quienes esperais recibir, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores prestan a los pecadores, para recibir otro tanto.

34 En indien gij leent dengenen, van welke gij hoopt weder te ontvangen, wat dank hebt gij? Want ook de zondaars lenen den zondaren, opdat zij evengelijk weder mogen ontvangen.

34. A jeźli pożyczacie tym, od których się spodziewacie odebrać, jakąż łaskę macie? albowiem i grzesznicy grzesznikom pożyczają, aby zasię tyle odebrali.

34. És ha csak azoknak adtok kölcsönt, a [22†] kiktől reménylitek, hogy visszakapjátok, mi jutalmatok van? Hiszen a bűnösök is adnak kölcsönt a bűnösöknek, hogy ugyanannyit kapjanak vissza.

34 И если взаймы даете тем, от которыхнадеетесь получить обратно, какая вам за то благодарность? ибо и грешники дают взаймы грешникам, чтобы получить обратно столько же.

34. І коли позичаєте тим, від кого маєте надїю одержати, яка вам дяка? бо й грішники грішникам позичають, щоб одержати стільки ж.

35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta mitään takaisin, niin teidän palkkanne on suuri ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä Hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

35. Kuitenkin rakastakaat teidän vihollisianne ja tehkäät hyvää, ja lainatkaat, ja älkäät mitään siitä toivoko: niin teidän palkkanne on suuri, ja teidän pitää oleman Ylimmäisen pojat; sillä hän on laupias kiittämättömiä ja pahoja kohtaan.

35. Mutta parammin racastacat teidän wihollisian ja hywä tehkät ja lainatcat ja älkät mitän sijtä toiwoco nijn teidän palckan on suuri ja teidän pitä oleman ylimmäisen pojat: sillä hän on laupias kijttämättömiä ja pahoja cohtan.

35. Mutta paramin racastacat teiden wiholisian/ ia hyuetehcket ia lainacat/ ei miten sijte toiuoden/ ia teiden Palcana pite oleman swren/ Ja teiden pite oleman sen Ylimeisen Poiat. Sille hen ombi Laupias cunniattomadehen ia pahain cochtan. (Mutta paremmin rakastakaat teidän wihollisian/ ja hywää tehkäät ja lainatkaat/ ei mitään siitä toiwoen/ ja teidän palkkana pitää oleman suuren/ Ja teidän pitää oleman sen ylimmäisen pojat. Sillä hän ompi laupias kunniattomaiden ja pahain kohtaan.)

35. πλὴν ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν καὶ ἀγαθοποιεῖτε καὶ δανείζετε μηδὲν ἀπελπίζοντες, καὶ ἔσται ὁ μισθὸς ὑμῶν πολύς, καὶ ἔσεσθε υἱοὶ ὑψίστου, ὅτι αὐτὸς χρηστός ἐστιν ἐπὶ τοὺς ἀχαρίστους καὶ πονηρούς.

35. πλην αγαπατε τους εχθρους υμων και αγαθοποιειτε και δανειζετε μηδεν απελπιζοντες και εσται ο μισθος υμων πολυς και εσεσθε υιοι του υψιστου οτι αυτος χρηστος εστιν επι τους αχαριστους και πονηρους 35. plen agapate toυs echthroυs υmon kai agathopoieite kai daneizete meden apelpizontes kai estai o misthos υmon polυs kai esesthe υioi toυ υpsistoυ oti aυtos chrestos estin epi toυs acharistoυs kai poneroυs

35 However, love*° your° enemies and do° good (things for them) and lend°, hoping for nothing again. And your° reward will be much, and you° will be sons of the Highest, because he is kind toward the unthankful and evil.

35. But love ye your enemies, and do good, and lend, hoping for nothing again; and your reward shall be great, and ye shall be the children of the Highest: for he is kind unto the unthankful and to the evil.

35. Men elsker Eders Fjender og gjører vel, og laaner, ventende Intet derfor, saa skal Eders Løn være stor, og I skulle være den Høiestes Børn; thi han er miskundelig mod de Utaknemmelige og Onde.

35. Utan heldre älsker edra ovänner, och görer väl, och låner, förhoppandes der intet af; och edor lön skall vara mycken, och I skolen vara dens Högstas barn; ty han är mild emot de otacksamma och onda.

35. Agga armastage ommad wihhamehhed, ja tehke head ja laenage, ei ühtegi selle wasto lotes: siis peab teie palk suur ollema, ja teie peate selle Keigekörgema lapsed ollema: sest tem̃a on helde nende tännamatta ja kurjade wasto.

35. Bet mylėkite savo priešus, darykite gera ir skolinkite, nieko nesitikėdami. Tuomet jūsų atlygis bus didelis, ir jūs būsite Aukščiausiojo vaikai; nes Jis maloningas ir nedėkingiesiems, ir piktiesiems.

35. Vielmehr liebet eure Feinde; tut wohl und leihet, daß ihr nichts dafür hoffet, so wird euer Lohn groß sein, und ihr werdet Kinder des Allerhöchsten sein; denn er ist gütig über die Undankbaren und Bösen.

35. Mais aimez vos ennemis, faites du bien, et prêtez sans en rien espérer, et votre récompense sera grande, et vous serez les enfants du Très-Haut, parce qu'il est bon envers les ingrats et les méchants.

35. Amád pues a vuestros enemigos; y hacéd bien, y emprestád, no esperando de ello nada; y será vuestro galardón grande, y seréis hijos del Altísimo; porque él es benigno aun para con los ingratos y los malos.

35 Maar hebt uw vijanden lief, en doet goed, en leent, zonder iets weder te hopen; en uw loon zal groot zijn, en gij zult kinderen des Allerhoogsten zijn; want Hij is goedertieren over de ondankbaren en bozen.

35. Owszem miłujcie nieprzyjacioły wasze, i czyócie im dobrze, i pożyczajcie, nic się stąd nie spodziewając, a będzie wielka zapłata wasza, i będziecie synami Najwyższego; albowiem on dobrotliwy jest przeciw niewdzięcznym i złym.

35. Hanem szeressétek ellenségeiteket, és jól tegyetek, és adjatok kölcsönt, semmit érte nem várván; és a ti jutalmatok sok lesz, és ama magasságos Istennek fiai [23†] lesztek: mert ő jóltévő a háládatlanokkal és gonoszokkal.

35 Но вы любите врагов ваших, и благотворите, и взаймы давайте, не ожидая ничего; и будет вам награда великая, и будете сынами Всевышнего; ибо Онблаг и к неблагодарным и злым.

35. Нї, любіть ворогів ваших, і добро робіть, і позичайте, нїчого від них не сподїваючись; а буде нагорода ваша велика, й будете синами Вишнього; бо Він благий до невдячних і лихих.

36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.

36 Olkaa (siis) armahtavaisia niin kuin (myös) Isänne on armahtavainen.

36. Olkaat sentähden laupiaat, niinkuin teidän Isännekin laupias on.

36. OLcat sentähden laupiat nijncuin teidän Isängin laupias on.

36. Olcat Senteden Laupiat/ ninquin mös teiden Isen Laupias ombi. (Olkaat sentähden laupiaat/ niinkuin myös teidän Isän laupias ompi.)

36. Γίνεσθε οὖν οἰκτίρμονες καθὼς καὶ ὁ πατὴρ ὑμῶν οἰκτίρμων ἐστί.

36. γινεσθε ουν οικτιρμονες καθως και ο πατηρ υμων οικτιρμων εστιν 36. ginesthe oυn oiktirmones kathos kai o pater υmon oiktirmon estin

36 Therefore, become° compassionate, just-as your° Father is also compassionate. {Mat 7:1-6 & Luk 6:37-42. See also Joh 5:30, 7:24.}

36. Be ye therefore merciful, as your Father also is merciful.

36. Saa værer da barmhjertige, som Eders Fader og er barmhjertig.

36. Varer fördenskull barmhertige, såsom edar Fader ock barmhertig är.

36. Sepärrast olge armolissed, nenda kui teie Issagi armolinne on.

36. Būkite gailestingi, kaip ir jūsų Tėvas yra gailestingas.

36. Darum seid barmherzig, wie auch euer Vater barmherzig ist.

36. Soyez donc miséricordieux, comme aussi votre Père est miséricordieux.

36. Sed pues misericordiosos, como también vuestro Padre es misericordioso.

36 Weest dan barmhartig, gelijk ook uw Vader barmhartig is.

36. Przetoż bądźcie miłosierni, jako i Ojciec wasz miłosierny jest.

36. Legyetek azért irgalmasok, mint a [24†] ti Atyátok is irgalmas.

36 Итак, будьте милосерды, как и Отец ваш милосерд.

36. Будьте ж оце милосерні, як і Отець ваш милосерден.

37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

37 Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää tuomiota langettako, niin ei teillekään tuomiota langeteta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

37. Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.

37. Älkät duomitco ettei teitä duomitais: älkät sadatelco ettei teitä sadatellais: andexi andacat nijn teillengin andexi annetan.

37. Elket domitko/ nin ette te domita. Elkette sadhatelco/ nin ette te sadhateta. Andexiandaca/ nin teiden andexiannetan. Andacat/ nin teiden annetan. (Älkäät tuomitko/ niin ette te tuomita. Älkäätte sadatelko/ niin ette te sadateta. Anteeksi antakaa/ niin teidän anteeksi annetaan. Antakaat/ niin teidän annetaan.)

37. Καὶ μὴ κρίνετε, καὶ οὐ μὴ κριθῆτε· μὴ καταδικάζετε, καὶ οὐ μὴ καταδικασθῆτε· ἀπολύετε, καὶ ἀπολυθήσεσθε·

37. {VAR1: και } μη κρινετε και ου μη κριθητε μη καταδικαζετε και ου μη καταδικασθητε απολυετε και απολυθησεσθε 37. {VAR1: kai } me krinete kai oυ me krithete me katadikazete kai oυ me katadikasthete apolυete kai apolυthesesthe

37 And do° not judge and you° should never be judged; do° not sentence (others) and you° should never be sentenced; release° and you° will be released.

37. Judge not, and ye shall not be judged: condemn not, and ye shall not be condemned: forgive, and ye shall be forgiven:

37. Og dømmer ikke, saa skulle og I ikke dømmes; fordømmer ikke, saa skulle I ikke fordømmes; forlader, saa skal Eder forlades;

37. Dömer icke så varden I icke dömde; fördömer icke, så varden I icke fördömde; förlåter, så varder eder förlåtet.

37. Ja ärge moistke kohhut, siis ei moisteta ka mitte teie peäle kohhut; ärge moistke hukka, siis ei moisteta ka teid mitte hukka.

37. Neteiskite ir nebūsite teisiami; nesmerkite ir nebūsite pasmerkti; atleiskite, ir jums bus atleista.

37. Richtet nicht, so werdet ihr auch nicht gerichtet. Verdammet nicht, so werdet ihr nicht verdammt. Vergebet, so wird euch vergeben.

37. Ne jugez point, et vous ne serez point jugés; ne condamnez point, et vous ne serez point condamnés; pardonnez et on vous pardonnera;

37. No juzguéis, y no seréis juzgados: no condenéis, y no seréis condenados: perdonád, y seréis perdonados:

37 En oordeelt niet, en gij zult niet geoordeeld worden; verdoemt niet, en gij zult niet verdoemd worden; laat los, en gij zult losgelaten worden.

37. Nie sądźcie, a nie bądziecie sądzeni; nie potępiajcie, a nie będziecie potępieni, a będzie wam odpuszczono.

37. Ne ítéljetek és nem [25†] ítéltettek; ne kárhoztassatok és nem kárhoztattok; megbocsássatok, néktek is megbocsáttatik;

37 Не судите, и не будете судимы; не осуждайте, и не будете осуждены; прощайте, и прощены будете;

37. І не судїть, то й не будете суджені; не осуджуйте, то й не будете осуджені; прощайте, то й буде вам прощено.

38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, ravistettu ja kukkurainen annetaan helmaanne. Millä mitalla te siis mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

38. Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.

38. Hywän mitan likistetyn sullotun ja ylidze wuotawan he andawat teidän helmanne: sillä juuri sillä mitalla jolla te mittatte pitä muutkin teille mittaman.

38. Hyuen Mitan/ ia likistetyn/ ia sullotun ia ylitzewotauan he andauat teiden helmana. Sille iwri samalla mitalla iolla te mittatte pite muudh teille mittaman. (Hywän mitan/ ja likistetyn/ ja sullotun ja ylitsewuotawan he antawat teidän helmaanne. Sillä juuri samalla mitalla jolla te mittaatte pitää muut teille mittaaman.)

38. δίδοτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· μέτρον καλὸν, πεπιεσμένον καὶ σεσαλευμένον καὶ ὑπερεκχυνόμενον δώσουσιν εἰς τὸν κόλπον ὑμῶν· τῷ γὰρ αὐτῷ μέτρῳ, ᾧ μετρεῖτε, ἀντιμετρηθήσεται ὑμῖν.

38. διδοτε και δοθησεται υμιν μετρον καλον πεπιεσμενον και σεσαλευμενον και υπερεκχυνομενον δωσουσιν εις τον κολπον υμων τω γαρ αυτω μετρω ω μετρειτε αντιμετρηθησεται υμιν 38. didote kai dothesetai υmin metron kalon pepiesmenon kai sesaleυmenon kai υperekchυnomenon dosoυsin eis ton kolpon υmon to gar aυto metro o metreite antimetrethesetai υmin

38 Give° and it will be given to you°; they will be giving good measure into your° bosom, what has been packed-down and has been shaken (together) and pouring over. For* with the same measure you° measure, it will be measured to you° again.

38. Give, and it shall be given unto you; good measure, pressed down, and shaken together, and running over, shall men give into your bosom. For with the same measure that ye mete withal it shall be measured to you again.

38. giver, saa skal Eder gives; en god, knuget og skuddet og overflødig Maade skulle de give i Eders Skjød; thi med den samme Maade, som I maale med, skal Eder maales igjen.

38. Gifver, så varder eder gifvet; ett godt mått, väl stoppadt, skakadt och öfverflödande, skall man gifva uti edart sköt; ty med samma mått, som I mäten, skola andre mäta eder.

38. Andke andeks, siis antakse teile andeks: andke, siis peab teile antama; üks hea kinniwautud ja kuhja peaga puistatud moöt peab teie rüppe antama; sest sellesamma moödoga, misga teie moödate, peab teile jälle moödetama.

38. Duokite, ir jums bus duota; saiką gerą, prikimštą, sukratytą ir su kaupu duos jums į užantį. Kokiu saiku seikite, tokiu jums bus atseikėta’‘.

38. Gebt, so wird euch gegeben. Ein voll, gedrückt, gerüttelt und überfließend Maß wird man in euren Schoß geben; denn eben mit dem Maß, mit dem ihr messet, wird man euch wieder messen.

38. Donnez, et on vous donnera; on vous donnera dans votre sein une bonne mesure, pressée, et secouée, et qui débordera; car on vous mesurera de la mesure dont vous vous servez envers les autres.

38. Dad, y se os dará: medida buena, apretada, remecida, y rebosando darán en vuestro regazo; porque con la misma medida que midiereis, os será vuelto a medir.

38 Geeft, en u zal gegeven worden; een goede, neergedrukte, en geschudde en overlopende maat zal men in uw schoot geven; want met dezelfde maat, waarmede gijlieden meet, zal ulieden wedergemeten worden.

38. Dawajcie, a będzie wam dano; miarę dobrą, natłoczoną, i potrzęsioną, i opływającą dadzą na łono wasze; albowiem tąż miarą, którą mierzycie, będzie wam zaś obmierzono.

38. Adjatok, néktek is adatik; jó mértéket, megnyomottat és megrázottat, színig teltet adnak a ti öletekbe. Mert azzal a mértékkel mérnek néktek, a melylyel ti mértek.

38 давайте, и дастся вам: мерою доброю, утрясенною, нагнетенною и переполненною отсыплют вам в лоно ваше; ибо, какою мерою мерите, такою же отмерится и вам.

38. Давайте, то й вам буде дано; міру добру, наталовану, й струснуту, й надто пересипану давати муть вам на лоно ваше. Такою бо мірою, якою міряєте, відміряєть ся вам.

39 Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?

39 Hän puhui heille myös vertauksen: "Ei kai sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat putoa kuoppaan?

39. Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?

39. Ja hän sanoi heille wertauxen: taitaco sokia toista sokiata talutta? eikö he molemmat hautaan lange?

39. Ja hen sanoi heille Wertaudhen/ Woico yxi Sokia toista sokiata talutta? Eikö he molemat Hautan lange? (Ja hän sanoi heille wertauksen/ Woiko yksi sokea toista sokeata taluttaa? Eikö he molemmat hautaan lankee?)

39. Εἶπε δὲ καὶ παραβολὴν αὐτοῖς· Μήτι δύναται τυφλὸς τυφλὸν ὁδηγεῖν; οὐχὶ ἀμφότεροι εἰς βόθυνον πεσοῦνται;

39. ειπεν δε παραβολην αυτοις μητι δυναται τυφλος τυφλον οδηγειν ουχι αμφοτεροι εις βοθυνον πεσουνται 39. eipen de paraβolen aυtois meti dυnatai tυflos tυflon odegein oυchi amfoteroi eis βothυnon pesoυntai

39 Now he also spoke a parable to them: Is a blind (person) able to guide the blind? Will they not both be falling into a ditch?

39. And he spake a parable unto them, Can the blind lead the blind shall they not both fall into the ditch

39. Men han sagde dem en Lignelse: monne en Blind kunne lede en Blind? ville de ikke begge falde i Graven?

39. Och han sade till dem en liknelse: Kan ock en blinder leda en blindan? Falla de icke både i gropena?

39. Agga tem̃a ütles neile tähhendamisse saña: Kas pimme woib pimmedale teed juhhatada: eks nem̃ad mollemad auko ei lange?

39. Jis pasakė jiems palyginimą: ‘‘Ar gali aklas vesti aklą? Argi ne abu įkris į duobę?!

39. Und er sagte ihnen ein Gleichnis: Kann auch ein Blinder einem Blinden den Weg weisen? Werden sie nicht alle beide in die Grube fallen?

39. Il leur disait aussi une parabole: Un aveugle peut-il conduire un autre aveugle? Ne tomberont-ils pas tous deux dans la fosse?

39. Y les decía una parábola: ¿Puede el ciego guiar al ciego? ¿no caerán ámbos en el hoyo?

39 En Hij zeide tot hen een gelijkenis: Kan ook wel een blinde een blinde op den weg leiden? Zullen zij niet beiden in de gracht vallen?

39. I powiedział im podobieóstwo: Izali może ślepy ślepego prowadzić? azaż nie obadwaj w dół wpadną?

39. Példabeszédet is monda nékik: Vajjon a vak vezetheti-é a világtalant? avagy nem [26†] mindketten a verembe esnek-é?

39 Сказал также им притчу: может ли слепой водить слепого? не оба ли упадут в яму?

39. Сказав же приповість їм: Чи може слїпий слїпого водити? хиба обидва в яму не впадуть?

40 Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa.

40 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, mutta täysin oppineena jokainen on niin kuin opettajansa.

40. Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.

40. Ei ole Opetuslapsi parembi Mestaritans: mutta cosca Opetuslapsi on nijncuin hänen Mestarins nijn hän on täydellinen.

40. Ei ole Opetuslapsi henen Mestarins päle/ Mutta coska Opetuslapsi ombi ninquin henen Mestarins/ nin hen ombi teudhelinen. (Ei ole opetuslapsi hänen mestarinsa päälle/ Mutta koska opetuslapsi ompi niinkuin hänen mestarinsa/ niin hän ompi täydellinen.)

40. οὐκ ἔστι μαθητὴς ὑπὲρ τὸν διδάσκαλον αὐτοῦ· κατηρτισμένος δὲ πᾶς ἔσται ὡς ὁ διδάσκαλος αὐτοῦ.

40. ουκ εστιν μαθητης υπερ τον διδασκαλον αυτου κατηρτισμενος δε πας εσται ως ο διδασκαλος αυτου 40. oυk estin mathetes υper ton didaskalon aυtoυ katertismenos de pas estai os o didaskalos aυtoυ

40 The disciple is not above his teacher, but everyone having been matured {i.e. completed the training} , will be like his teacher.

40. The disciple is not above his master: but every one that is perfect shall be as his master.

40. Discipelen er ikke over sin Mester; men hver, som er fuldkommen, skal være som hans Mester.

40. Lärjungen är icke öfver sin Mästare; men hvar och en är fullkommen, då han är såsom hans Mästare.

40. Ei jünger olle mitte üllem kui temma öppetaja; agga iggaüks täieste öppetud peab ollema kui temma öppetaja.

40. Mokinys nėra viršesnis už savo mokytoją: kiekvienas mokinys, jei gerai išlavintas, bus kaip jo mokytojas.

40. Der Jünger ist nicht über seinen Meister; wenn der Jünger ist wie sein Meister, so ist er vollkommen.

40. Le disciple n'est point au-dessus de son maître; mais tout disciple accompli sera comme son maître.

40. El discípulo no es sobre su maestro; mas cualquiera que fuere como su maestro, será perfecto.

40 De discipel is niet boven zijn meester; maar een iegelijk volmaakt discipel zal zijn gelijk zijn meester.

40. Nie jestci uczeó nad mistrza swego; lecz doskonały będzie każdy, będzieli jako mistrz jego.

40. Nem feljebb való a tanítvány az ő mesterénél; hanem mikor tökéletes lesz, mindenki olyan lesz, mint a [27†] mestere.

40 Ученик не бывает выше своего учителя; но, и усовершенствовавшись, будет всякий, как учитель его.

40. Нема ученика над учителя свого; звершений же - буде кожен, як учитель його.

41 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

41 Mutta kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä, etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?

41. Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?

41. Wai cuingas raiscan näet weljes silmäs mutta et hawaidze malca omas silmäsäs?

41. Wai mites näet raiskan sinun welies silmes/ mutta ett sine hauaitze Malka ioca on omas silmeses? (Wai mitäs näet raiskan sinun weljesi silmässä/ mutta et sinä hawaitse malkaa joka on omassa silmässäsi?)

41. Τί δὲ βλέπεις τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου, τὴν δὲ δοκὸν τὴν ἐν τῷ ἰδίῳ ὀφθαλμῷ οὐ κατανοεῖς;

41. τι δε βλεπεις το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου την δε δοκον την εν τω ιδιω οφθαλμω ου κατανοεις 41. ti de βlepeis to karfos to en to ofthalmo toυ adelfoυ soυ ten de dokon ten en to idio ofthalmo oυ katanoeis

41 But why are you looking at the speck which is in your brother’s eye, but do not consider the beam which is in your own eye?

41. And why beholdest thou the mote that is in thy brother's eye, but perceivest not the beam that is in thine own eye?

41. Men hvi seer du Skjærven, som er i din Broders Øie, men Bjelken, som er i dit eget Øie, bliver ikke vaer.

41. Hvad ser du ett grand uti dins broders öga; men en bjelka uti ditt eget öga varder du intet varse?

41. Agga mis sa sedda pinda nääd, mis so wenna silmas on; agga sedda palki, mis so ommas silmas on, ei panne sa mitte tähhele.

41. Kodėl matai krislą brolio akyje, o nepastebi rąsto savojoje?

41. Was siehst du aber einen Splitter in deines Bruders Auge, und des Balkens in deinem Auge wirst du nicht gewahr?

41. Et pourquoi regardes-tu une paille qui est dans l'œil de ton frère, et tu ne t'aperçois pas d'une poutre qui est dans ton propre œil?

41. ¿Y por qué miras la arista que está en el ojo de tu hermano, y la viga que está en tu propio ojo no considerás?

41 En wat ziet gij den splinter, die in uws broeders oog is, en den balk, die in uw eigen oog is, merkt gij niet?

41. A czemuż widzisz źdźbło w oku brata twego, a balki, która jest w oku twojem, nie baczysz?

41. Miért nézed pedig a szálkát, a mely [28†] a te atyádfia szemében van, a gerendát pedig, mely a te saját szemedben van, nem veszed észre?

41 Что ты смотришь на сучок в глазе брата твоего, а бревна в твоем глазе не чувствуешь?

41. Чого ж дивиш ся на порошину в оцї брата твого, полїна ж у своєму оцї не чуєш?

42 Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.

42 (Tai) kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veli, annas minä otan pois roskan joka on silmässäsi', etkä itse näe hirttä omassa silmässäsi? Tekopyhä, heitä ensin pois hirsi omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois roskan, joka on veljesi silmässä.

42. Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.

42. Eli cuingas taidat sano weljelles: weljen pidä minä otan raiscan silmästäs ja et näe malca omas silmäsäs? Sinä ulcocullattu ota ensin malca omast silmästäs ja cadzo sijtte jos taidat otta raiscan weljes silmästä.

42. Eli quinga sine woit sano welielles/ pidhexi welien/ mine otan raiskan vlos silmestes/ ia ett sine itze näe Malka omas silmeses? Sine vlcokullattu/ ota ensin Malka omast silmestes/ ia sijtte catzo/ ettes vlosotaisit raiskan ioca on sinun welies silmes. (Eli kuinka sinä woit sanoa weljellesi/ piteeksi weljen/ minä otan raiskan ulos silmästäsi/ ja et sinä itse näe malkaa omas silmässäsi? Sinä ulkokullattu/ ota ensin malka omasta silmästäsi/ ja sitten katso/ että ulosottaisit raiskan joka jon sinun weljesi silmässä.)

42. ἢ πῶς δύνασαι λέγειν τῷ ἀδελφῷ σου, ἀδελφέ, ἄφες ἐκβάλω τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σου, αὐτὸς τὴν ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σοῦ δοκὸν οὐ βλέπων; ὑποκριτά, ἔκβαλε πρῶτον τὴν δοκὸν ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ σοῦ, καὶ τότε διαβλέψεις ἐκβαλεῖν τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου.

42. η πως δυνασαι λεγειν τω αδελφω σου αδελφε αφες εκβαλω το καρφος το εν τω οφθαλμω σου αυτος την εν τω οφθαλμω σου δοκον ου βλεπων υποκριτα εκβαλε πρωτον την δοκον εκ του οφθαλμου σου και τοτε διαβλεψεις εκβαλειν το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου 42. e pos dυnasai legein to adelfo soυ adelfe afes ekβalo to karfos to en to ofthalmo soυ aυtos ten en to ofthalmo soυ dokon oυ βlepon υpokrita ekβale proton ten dokon ek toυ ofthalmoυ soυ kai tote diaβlepseis ekβalein to karfos to en to ofthalmo toυ adelfoυ soυ

42 Or how are you able to say to your brother, Brother, Allow (me, that) I may cast out the speck which is in your eye, (while) you yourself do not see the beam which is in your own eye? You hypocrite, cast out the beam first out of your own eye, and then you will see precisely to cast out the speck which is in your brother’s eye. {Mat 7:13-23 & Luk 6:43-45.}

42. Either how canst thou say to thy brother, Brother, let me pull out the mote that is in thine eye, when thou thyself beholdest not the beam that is in thine own eye? Thou hypocrite, cast out first the beam out of thine own eye, and then shalt thou see clearly to pull out the mote that is in thy brother's eye.

42. Eller hvorledes kan du sige til din Broder: holdt, Broder! jeg vil drage Skjærven ud, som er i dit Øie, du, som ikke seer Bjelken i dit eget Øie? Du Øienskalk! uddrag først Bjelken af dit Øie, og da kan du see til at uddrage Skjærven, som er i din Broders Øie.

42. Eller huru kan du säga till din broder: Broder, håll, jag vill borttaga grandet, som uti ditt öga är; och du ser icke sjelf bjelkan uti ditt öga? Du skrymtare, tag först bort bjelkan utu ditt öga, och sedan se till att du kan uttaga grandet, som är i dins broders öga.

42. Ehk kuida woid sa omma wennale öölda: Wend, lasse ma kissun sedda pinda wälja, mis so silmas on, ja isse ei nä sa sedda palki, mis so silmas on? oh siña sallalik! kissu essite sedda palki om̃ast silmast wälja, ja siis selletad siña wäljakiskuda sedda pinda, mis so wenna silmas on.)

42. Ir kaip gali sakyti broliui: ‘Broli, leisk, išimsiu krislą iš tavo akies’,­pats nematydamas savo akyje rąsto?! Veidmainy, pirmiau išritink rąstą iš savo akies, o tada matysi, kaip iš brolio akies išimti krislelį.

42. Oder wie kannst du sagen zu deinem Bruder: Halt stille, Bruder, ich will den Splitter aus deinem Auge ziehen, und du siehst selbst nicht den Balken in deinem Auge? Du Heuchler, zieh zuvor den Balken aus deinem Auge und siehe dann zu, daß du den Splitter aus deines Bruders Auge ziehest!

42. Ou, comment peux-tu dire à ton frère: Mon frère, souffre que j'ôte la paille qui est dans ton œil, toi qui ne vois pas une poutre dans le tien. Hypocrite, ôte premièrement la poutre de ton œil, et alors tu verras comment tu ôteras la paille qui est dans l'œil de ton frère.

42. ¿O cómo puedes decir a tu hermano: Hermano, deja, echaré fuera la arista que está en tu ojo, no mirando tú la viga que está en tu ojo? Hipócrita, echa fuera primero de tu ojo la viga; y entónces mirarás de echar fuera la arista que está en el ojo de tu hermano.

42 Of hoe kunt gij tot uw broeder zeggen: Broeder, laat toe, dat ik den splinter, die in uw oog is, uitdoe; daar gij zelf den balk, die in uw oog is, niet ziet? Gij geveinsde! doe eerst den balk uit uw oog, en dan zult gij bezien, om den splinter uit te doen, die in uws broeders oog is.

42. Albo jakoż możesz rzec bratu twemu: Bracie! dopuść, iż wyjmę źdźbło, które jest w oku twojem, a sam balki, która jest w oku twojem, nie widzisz? Obłudniku! wyjmij pierwej balkę z oka twego, a tedy przejrzysz, abyś wyjął źdźbło, które jest w oku brata twego.

42. Avagy mi módon mondhatod a te atyádfiának: Atyámfia, hadd vessem ki a szálkát a te szemedből, holott te a te szemedben lévő gerendát nem látod. Te képmutató, vesd ki először a gerendát a te szemedből és azután gondolj arra, hogy kivesd a szálkát, a mely a te atyádfia szemében van.

42 Или, как можешь сказать брату твоему: брат! дай, я выну сучок из глаза твоего, когда сам не видишь бревна в твоем глазе? Лицемер! вынь прежде бревно из твоего глаза, и тогда увидишь, как вынуть сучок из глаза брата твоего.

42. І як можеш казати братові твоєму: Брате, дай вийму порошину, що в оцї твоїм, сам в оцї своїм полїна не бачивши? Лицеміре, викинь перше ломаку з ока твого, а тодї бачити меш вийняти порошину з ока брата твого.

43 Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän;

43 Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän.

43. Sillä ei ole se hyvä puu, joka tekee pahan hedelmän, eikä paha puu, joka tekee hyvän hedelmän.

43. Sillä ei ole se hywä puu joca teke pahan hedelmän eikä paha puu tee hywä hedelmätä.

43. Sille ei ole se hyue Pw/ ioca pahan hedhelmen teke/ Eike paha Pw teghe hyue hedhelmete. (Sillä ei ole se hywä puu/ joka pahan hedelmän tekee/ Eikä paha puu tee hywää hedelmätä.)

43. Οὐ γάρ ἐστι δένδρον καλὸν ποιοῦν καρπὸν σαπρόν, οὐδὲ δένδρον σαπρὸν ποιοῦν καρπὸν καλόν·

43. ου γαρ εστιν δενδρον καλον ποιουν καρπον σαπρον ουδε δενδρον σαπρον ποιουν καρπον καλον 43. oυ gar estin dendron kalon poioυn karpon sapron oυde dendron sapron poioυn karpon kalon

43 For* there is not a good tree producing rotten fruit; nor (is there) a rotten tree producing good fruit.

43. For a good tree bringeth not forth corrupt fruit; neither doth a corrupt tree bring forth good fruit.

43. Thi der er intet godt Træ, som bærer raadden Frugt, og intet raaddent Træ, som bærer god Frugt.

43. Ty det är icke godt trä, som gör onda frukt; ej heller ondt trä, som gör goda frukt.

43. Sest se ei olle hea pu, mis pahha wilja kannab, egga pahha pu, mis hea wilja kannab.

43. Nėra gero medžio, kuris duotų blogus vaisius, ir nėra blogo, kuris duotų gerus vaisius.

43. Denn es ist kein guter Baum, der faule Frucht trage, und kein fauler Baum, der gute Frucht trage.

43. Il n'y a point de bon arbre qui produise de mauvais fruit, ni de mauvais arbre qui produise de bon fruit.

43. Porque no es buen árbol el que hace malos frutos; ni árbol malo el que hace buen fruto.

43 Want het is geen goede boom, die kwade vrucht voortbrengt, en geen kwade boom, die goede vrucht voortbrengt;

43. Nie jest bowiem drzewo dobre, które przynosi owoc zły; ani jest drzewo złe, które przynosi owoc dobry;

43. Nem jó fa az, a mely romlott gyümölcsöt [29†] terem; és nem romlott fa az, a mely jó gyümölcsöt terem.

43 Нет доброго дерева, которое приносило бы худой плод; и нет худого дерева, которое приносило бы плод добрый,

43. Нема бо дерева доброго, що родить овощ пустий; анї дерева пустого, що родить овощ добрий.

44 sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.

44 Jokainen puu tunnetaan siis omasta hedelmästään, sillä ei orjantappuroista koota viikunoita eikä orjanruusupensaasta korjata viinirypäleitä.

44. Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.

44. Waan jocainen puu tutan hedelmästäns. Ei orjantappuroist coota ficunita eikä ohdakeist haeta wijnamarjoja.

44. Sille iocainen Pw tutan henen hedhelmestens. Sille eiuet he coko Orientappuroist Ficonita/ Eike mös haijeta Winamaria Odhakeist. (Sillä jokainen puu tutaan hänen hedelmästänsä. Sillä eiwät he kokoaa orjantappuroista wiikunia/ Eikä myös haeta wiinamarjaa ohdakkeista.)

44. ἕκαστον γὰρ δένδρον ἐκ τοῦ ἰδίου καρποῦ γινώσκεται. οὐ γὰρ ἐξ ἀκανθῶν συλλέγουσι σῦκα, οὐδὲ ἐκ βάτου τρυγῶσι σταφυλὴν.

44. εκαστον γαρ δενδρον εκ του ιδιου καρπου γινωσκεται ου γαρ εξ ακανθων συλλεγουσιν συκα ουδε εκ βατου τρυγωσιν σταφυλην 44. ekaston gar dendron ek toυ idioυ karpoυ ginosketai oυ gar eks akanthon sυllegoυsin sυka oυde ek βatoυ trυgosin stafυlen

44 For* each tree is known from its own fruit. For* men do not collect figs from thorns, nor do they pick a grape-cluster from a bush.

44. For every tree is known by his own fruit. For of thorns men do not gather figs, nor of a bramble bush gather they grapes.

44. Thi hvert Træ kjendes paa sin egen Frugt; thi man sanker ikke Figen af Torne, man plukker og ikke Viindruer af Tornebuske.

44. Ty hvart och ett trä varder kändt af sine frukt; ty icke hemtar man heller fikon af törne; ej heller hemtar man vinbär af tistelen.

44. Sest igga pu tunnukse om̃ast wiljast: sest kibbowitsust ei noppita wigimarjo, egga ohhakist kogguta winamarja kobbaraid.

44. Kiekvienas medis pažįstamas iš jo vaisių. Nuo erškėčių niekas nerenka figų, o nuo gervuogių krūmo neskina vynuogių.

44. Ein jeglicher Baum wird an seiner eigenen Frucht erkannt. Denn man liest nicht Feigen von den Dornen, auch liest man nicht Trauben von den Hecken.

44. Car chaque arbre se connaît par son propre fruit. On ne cueille pas des figues sur des épines, et l'on ne cueille pas des raisins sur un buisson.

44. Porque cada árbol por su propio fruto es conocido: que no cogen higos de las espinas, ni vendimían uvas de las zarzas.

44 Want ieder boom wordt uit zijn eigen vrucht gekend; want men leest geen vijgen van doornen, en men snijdt geen druif van bramen.

44. Gdyż każde drzewo z owocu własnego poznane bywa; boć nie zbierają z ciernia figów, ani z głogu zbierają winnych gron.

44. Mert minden fa az ő tulajdon gyümölcséről ismertetik meg; mert a tövisről nem szednek fügét, sem a szederindáról nem szednek szőlőt.

44 ибо всякое дерево познается по плоду своему, потому что не собирают смокв с терновника и не снимают винограда с кустарника.

44. Кожне бо дерево по свому овощу пізнаєть ся; не збирають бо з тернини смокви, анї збирають з ожини винограду.

45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarrekammiosta esiin hyvää ja paha ihminen tuo (sydämensä) pahasta (aarrekammiosta) esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.

45. Hyvä ihminen tuottaa edes sydämensä hyvästä tavarasta hyvää, ja paha ihminen sydämensä pahasta tavarasta tuottaa edes pahaa. Sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.

45. Hywä ihminen tuotta edes sydämens hywäst tawarast hywä: Ja paha ihminen hänen sydämens pahast tawarast tuotta edes paha. Sillä millä sydän on täytetty sitä puhu myös hänen suuns.

45. Hyue Inhiminen henen sydhemens hyuest tauarast/ edestootta hyue Ja paha Inhiminen henen sydhemens pahast tauarast edestootta paha. Sille ette Sydhemen runsaudhest puhu henen suuns. (Hywä ihminen hänen sydämestänsä hywästä tawarasta/ edestuotte hywää. Ja paha ihminen hänen sydämensä pahasta tawarasta edestuotte pahaa. Sillä että sydämen runsaudesta puhuu hänen suunsa.)

45. ὁ ἀγαθὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ ἀγαθοῦ θησαυροῦ τῆς καρδίας αὐτοῦ προφέρει τὸ ἀγαθόν, καὶ ὁ πονηρὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ πονηροῦ θησαυροῦ τῆς καρδίας αὐτοῦ προφέρει τὸ πονηρόν· ἐκ γὰρ τοῦ περισσεύματος τῆς καρδίας λαλεῖ τὸ στόμα αὐτοῦ.

45. ο αγαθος ανθρωπος εκ του αγαθου θησαυρου της καρδιας αυτου προφερει το αγαθον και ο πονηρος ανθρωπος εκ του πονηρου θησαυρου της καρδιας αυτου προφερει το πονηρον εκ γαρ του περισσευματος της καρδιας λαλει το στομα αυτου 45. o agathos anthropos ek toυ agathoυ thesaυroυ tes kardias aυtoυ proferei to agathon kai o poneros anthropos ek toυ poneroυ thesaυroυ tes kardias aυtoυ proferei to poneron ek gar toυ perisseυmatos tes kardias lalei to stoma aυtoυ

45 The good man out of the good treasure of his heart brings forth what is good, and the evil man out of the evil treasure of his heart brings forth what is evil; for* his mouth speaks out of the abundance of the heart. {Mat 7:24-29 & Luk 6:46-49.}

45. A good man out of the good treasure of his heart bringeth forth that which is good; and an evil man out of the evil treasure of his heart bringeth forth that which is evil: for of the abundance of the heart his mouth speaketh.

45. Et godt Menneske fremfører Godt af sit Hjertes gode Forraad, og et ondt Menneske fremfører Ondt af sit Hjertes onde Forraad; thi hans Mund taler af Hjertets Overflødighed.

45. En god menniska bär godt fram utaf sins hjertas goda fatabur, och en ond menniska bär ondt fram utaf sins hjertas onda fatabur; ty deraf hjertat fullt är, det talar munnen af.

45. Hea innimenne toob head wälja om̃a süddame heast warrandussest; ja kurri innimenne toob kurja wälja omma süddame kurjast warrandussest: sest mis südda täis on, sedda rägib temma su.

45. Geras žmogus iš gero savo širdies lobyno iškelia gera, o blogas iš blogo savo širdies lobyno iškelia bloga. Jo lūpos kalba tai, ko pertekusi širdis’‘.

45. Ein guter Mensch bringt Gutes hervor aus dem guten Schatz seines Herzens; und ein böser Mensch bringt Böses hervor aus dem bösen Schatz seines Herzens. Denn wes das Herz voll ist, des geht der Mund über.

45. L'homme de bien tire de bonnes choses du bon trésor de son cœur, et l'homme méchant tire de mauvaises choses du mauvais trésor de son cœur; car c'est de l'abondance du cœur que la bouche parle.

45. El buen hombre del buen tesoro de su corazón saca lo bueno; y el mal hombre del mal tesoro de su corazón saca lo malo; porque de la abundancia del corazón habla la boca.

45 De goede mens brengt het goede voort uit den goeden schat zijns harten; en de kwade mens brengt het kwade voort uit den kwaden schat zijns harten; want uit den overvloed des harten spreekt zijn mond.

45. Człowiek dobry z dobrego skarbu serca swego wynosi rzeczy dobre, a zły człowiek ze złego skarbu serca swego wynosi rzeczy złe; albowiem z obfitości serca mówią usta jego.

45. A jó ember az ő szívének jó kincséből hoz elő jót; [30†] és a gonosz ember az ő szívének gonosz kincséből hoz elő gonoszt: mert a szívnek teljességéből szól az ő szája.

45 Добрый человек из доброго сокровища сердца своего выноситдоброе, а злой человек из злого сокровища сердца своего выносит злое, ибо от избытка сердца говорят уста его.

45. Добрий чоловік з доброго скарбу серця свого виносить добре; а лихий чоловік з лихого скарбу серця свого виносить лихе: бо з переповнї серця промовляють уста його.

46 Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?

46 Miksi kutsutte minua nimellä, ’Herra, Herra', ettekä tee mitä sanon?

46. Mitä te siis minua kutsutte Herra, Herra! ja ette tee, mitä minä sanon?

46. MItä te sijs minua cudzutta HERra HERra ja et tee mitä minä sanon?

46. Mite te cutzutta sis minua HERRA/ HERRA/ ia ette te teghe mite mine sanon? (Mitä te kutsutte siis minua HERRA/ HERRA/ ja ette te tee mitä minä sanon?)

46. Τί δέ με καλεῖτε, Κύριε Κύριε, καὶ οὐ ποιεῖτε ἃ λέγω;

46. τι δε με καλειτε κυριε κυριε και ου ποιειτε α λεγω 46. ti de me kaleite kυrie kυrie kai oυ poieite a lego

46 Now why are you° calling me, Lord, Lord and (yet) do not practice the things which I say?

46. And why call ye me, Lord, Lord, and do not the things which I say?

46. Men hvi kalde I mig Herre, Herre! og gjøre ikke, hvad jeg siger?

46. Hvad kallen I mig Herra, Herra; och gören dock icke hvad jag säger eder?

46. Agga miks teie mind hüate: Issand, Issand! ja teie ei te mitte, mis ma ütlen?

46. ‘‘Kodėl vadinate mane: ‘Viešpatie, Viešpatie’, o nedarote, ką sakau?

46. Was heißet ihr mich aber HERR, HERR, und tut nicht, was ich euch sage?

46. Pourquoi donc m'appelez-vous Seigneur, Seigneur, tandis que vous ne faites pas ce que je dis?

46. ¿Por qué me llamais, Señor, Señor, y no hacéis lo que digo?

46 En wat noemt gij Mij, Heere, Heere! en doet niet hetgeen Ik zeg?

46. Przeczże mię tedy zowiecie Panie, Panie! a nie czynicie tego, co mówię?

46. Miért mondjátok pedig nékem: Uram! Uram! ha nem [31†] mívelitek, a miket mondok?

46 Что вы зовете Меня: Господи! Господи! – и не делаете того, что Я говорю?

46. На що ж мене звете Господи, Господи, й не робите, що я глаголю?

47 Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan — minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.

47 Jokainen, joka tulee luokseni ja kuulee sanani ja tekee niitten mukaan — minä osoitan teille kenen kaltainen hän on.

47. Kuka ikänä tulee minun tyköni, ja kuulee minun sanani, ja tekee ne, sen minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.

47. Cuca ikänäns tule minun tygöni ja cuule minun puheni ja teke ne sen minä osotan teille kenengä caltainen hän on.

47. Cuca ikenens tule minun tykeni ia cwle minun puheni ia teke ne/ sen mine osotan teille kenenge caltainen hen on. (Kuka ikänänsä tulee minun tyköni ja kuulee minun puheeni ja tekee sen/ sen minä osoitan teille kenenkään kaltainen hän on.)

47. πᾶς ὁ ἐρχόμενος πρός με καὶ ἀκούων μου τῶν λόγων καὶ ποιῶν αὐτούς, ὑποδείξω ὑμῖν τίνι ἐστὶν ὅμοιος·

47. πας ο ερχομενος προς με και ακουων μου των λογων και ποιων αυτους υποδειξω υμιν τινι εστιν ομοιος 47. pas o erchomenos pros me kai akoυon moυ ton logon kai poion aυtoυs υpodeikso υmin tini estin omoios

47 Everyone who comes to me and hears my words, and is practicing them, I will show you° to whom he is similar.

47. Whosoever cometh to me, and heareth my sayings, and doeth them, I will shew you to whom he is like:

47. Hver, som kommer til mig og hører mine Ord og gjør dem, den vil jeg vise Eder, hvem han er lig.

47. Hvilken som kommer till mig, och hörer min ord, och gör derefter, jag vill låta eder se, hvem han lik är.

47. Iggaüks, kes minno jure tulleb ja kuleb mo sannad ja teeb nende järrele, sedda tahhan ma teile näidata, kelle sarnane ta on.

47. Kiekvienas, kuris ateina pas mane, klausosi mano žodžių ir juos vykdo,­Aš parodysiu jums, į ką jis panašus.

47. Wer zu mir kommt und hört meine Rede und tut sie, den will ich euch zeigen, wem er gleich ist.

47. Je vous montrerai à qui ressemble tout homme qui vient à moi et qui écoute mes paroles, et qui les met en pratique.

47. Todo aquel que viene a mí, y oye mis palabras, y las hace, yo os enseñaré a quien es semejante.

47 Een iegelijk, die tot Mij komt, en Mijn woorden hoort, en dezelve doet, Ik zal u tonen, wien hij gelijk is.

47. Każdy, który przychodzi do mnie, a słucha słów moich, i czyni je, pokażę wam, komu jest podobnym.

47. Valaki én hozzám jő és hallgatja az én beszédimet [32†] és azokat megtartja, megmondom néktek, mihez hasonló.

47 Всякий, приходящий ко Мне и слушающий слова Мои и исполняющий их, скажу вам, кому подобен.

47. Всякий, хто приходить до мене, й слухає слова мої, та й чинить їх, покажу вам, кому він подобен:

48 Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.

48 Hän on miehen kaltainen, joka taloa rakentaessaan kaivoi ja meni syvälle ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten tulva tuli, virta syöksähti sitä taloa vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli *kalliolle perustettu*.

48. Hän on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi, ja kaivoi syvään, ja pani perustuksen kallion päälle. Kuin siis vuo tuli, sysäsi virta sitä huonetta, ja ei voinut häntä liikuttaa; sillä se oli perustettu kallion päälle.